EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE. perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2004) 772 lopullinen 2004/0269 (CNS). KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä Ehdotus NEUVOSTON ASETUS perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 1868/94 muuttamisesta. (komission esittämä) FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä 1. JOHDANTO: KERTOMUKSEN TARPEELLISUUS Perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/ artiklan 1 kohdassa edellytetään, että komissio esittää neuvostolle viimeistään 30. syyskuuta 2004 kiintiöiden jakamista yhteisössä koskevan kertomuksen, johon on liitetty aiheelliset ehdotukset. Kertomuksessa on otettava huomioon perunantuottajille maksettavien korvausten mahdolliset muutokset sekä peruna- ja viljatärkkelysmarkkinoiden kehitys. Asetuksen (EY) N:o 1868/94 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että neuvosto päättää perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla kolmivuotiskiintiöiden jakamisesta jäsenvaltioille viimeistään 31. joulukuuta 2004 edellisessä kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella. Nykyiset kiintiöt on vahvistettu neuvoston asetuksella (EY) N:o 1868/94 markkinointivuoden 2004/2005 loppuun saakka (30. kesäkuuta 2005 saakka). 2. YMP:N UUDISTUS Neuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2003 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) perusteellisen uudistuksen, jonka myötä yhteisön maatalousalan tuki muuttuu merkittävästi. Tulevaisuudessa suurin osa tuista ei enää riipu tuotantomääristä. Tämän uuden "tilatuen" saannin edellytyksenä on erityisesti ympäristöön liittyvien vaatimusten noudattaminen. Kun tuet ja tuotanto irrotetaan toisistaan, EU:n maanviljelijöiden kilpailukyky ja markkinasuuntautuneisuus paranevat, ja viljelijöiden tulot säilyvät vakaina. Tärkkelystuotannon säilyttämiseksi perinteisillä tuotantoalueilla ja perunantuotannon aseman tunnustamiseksi osana viljelykiertoa alaan on päätetty soveltaa tuen osittaista irrottamista tuotannosta. Osa (40 prosenttia) nykyisestä tuesta 2 irrotetaan tuotannosta ja sisällytetään tilatukijärjestelmään (SPS) tiettynä kautena tärkkelyksenvalmistajille toimitettujen määrien perusteella. Loput 60 prosenttia säilytetään tukena perunatärkkelyksen valmistukseen tarkoitettujen perunoiden tuottajille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/ ja 94 artiklan mukaisesti. Jos jäsenvaltio soveltaa vapaaehtoista siirtymäkautta 4 lykätäkseen tilatukijärjestelmän soveltamista, sovelletaan nykyistä tuen määrää EYVL L 197, , s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1782/2003 (EYVL L 270, , s. 1). Ks. asetuksen (EY) N:o 1782/ artikla ja liite VII. Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 (EYVL L 270, , s. 1). Asetuksen (EY) N:o 1782/ artiklan mukaisesti. FI 2 FI

3 Tuki maksetaan ainoastaan niistä perunamääristä, joita perunantuottajan ja tärkkelyksenvalmistajan välinen viljelysopimus koskee tällaiselle yritykselle myönnetyn kiintiön rajoissa, sellaisena kuin siihen viitataan asetuksessa (EY) N:o 1868/94. Tärkkelystä tuottavissa uusissa jäsenvaltioissa sovelletaan yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää (SAPS), johon liitetään tarvittaessa kansallisia suoria tukia (lisäosat). 3. LAAJENTUMINEN Markkinointivuodesta 2004/2005 perunatärkkelyksen kiintiöjärjestelmään osallistuu kuusi uutta maata, joiden yhteinen kokonaiskiintiö on tonnia vuonna 2004/2005. Tästä 78 prosenttia käyttää Puola, 18 prosenttia Tšekki, ja 4 prosenttia on jaettu Viron, Latvian, Liettuan ja Slovakian kesken. Tämän vuoksi EU:n kiintiö kasvaa 11 prosentilla eli tonnista (EU-15) tonniin (EU-25). 4. KIINTIÖJÄRJESTELMÄ Perunatärkkelys kilpailee viljatärkkelyksen kanssa. Vilja-alalla sovelletut tuotantorajoitukset, erityisesti kesannointivelvoite, sekä perunatärkkelyksen tuotannon kasvu 1990-luvun alussa saivat neuvoston rajoittamaan perunatärkkelyksen tuotantoa markkinointivuodesta 1995/1996 alkaen. Tällöin käyttöön otettiin kiintiöjärjestelmä (asetus (EY) N:o 1868/94), johon sisältyvät seuraavat osat: Kiintiöt vahvistetaan jäsenvaltioittain ja jaetaan sitten alakiintiöihin kullekin tärkkelyksenvalmistajalle. Perunantuottajille maksetaan kohdassa 2 kuvattua tukea kustakin tärkkelyksenvalmistajalle toimitettuihin perunoihin sisältyvästä tärkkelystonnista alakiintiöiden rajoissa. Tärkkelyksentuotantoyritykset saavat alakiintiönsä rajoissa palkkion, jonka tarkoituksena on korvata tietyt, viljatärkkelyksen tuottajiin nähden esiintyvät rakenteelliset haitat (vähemmän hyödynnettäviä sivutuotteita, valmistuskausi rajallisempi, ympäristöhaittojen ehkäisystä johtuvat korkeat kustannukset). Palkkion maksun edellytyksenä on, että valmistaja on maksanut tärkkelyksen tuotantoon tarkoitettujen perunoiden tuottajille vähimmäishinnan. Perunantuottajan ja tärkkelystä tuottavan yrityksen on tehtävä vuosittain viljelysopimus, jotta alakiintiö ei ylittyisi. Sopimuksessa vahvistetaan erityisesti tärkkelysperunoiden alustava toimitusmäärä ja tärkkelyksenvalmistajan maksama vähimmäishinta. Tärkkelyksenvalmistaja ei voi ottaa vastaan viljelysopimukseen kuulumattomia perunoita. Viiden prosentin joustovaraa lukuun ottamatta alakiintiön ylittävä perunatärkkelys on vietävä sellaisenaan yhteisöstä ennen asianomaista markkinointivuotta seuraavan tammikuun 1. päivää ilman vientitukea. Vähimmäishinnan on oltava maksettu kyseisestä määrästä, koska siitä ei makseta palkkiota tärkkelyksenvalmistajille eikä tukea tuottajille. FI 3 FI

4 Kiintiöjärjestelmän yksityiskohtaiset soveltamissäännöt annetaan komission asetuksissa (EY) N:o 2235/ ja (EY) N:o 2236/2003 6, joissa selvennetään useita seikkoja, kuten viljelysopimusten tekeminen, perunoiden vähimmäistärkkelyspitoisuus, perunoiden painon ja tärkkelyspitoisuuden määrittely niiden saapuessa tehtaalle, ilman tukea tapahtuvaa vientiä koskevat säännökset, valvonnan yksityiskohtaiset säännöt ja mahdollisista puutteista johtuvat seuraamukset, yhteenliittymiin, omistajan vaihdoksiin ja tärkkelyksentuotantoyrityksen toiminnan aloittamiseen tai lopettamiseen sovellettavat säännöt. Asetuksen (EY) N:o 2237/ luvussa säädetään tärkkelysperunan tukea koskevista yksityiskohtaisista säännöistä markkinointivuonna 2004/2005. Markkinointivuoden 2004/2005 jälkeen sovellettava uusi asetus julkaistaan lähiaikoina. 5. PERUNATÄRKKELYSTUOTANNON JA -KIINTIÖIDEN KEHITYS Liitteessä olevissa taulukoissa A ja B esitetään perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöjärjestelmässä sekä jäsenvaltioittain vahvistetut eri kiintiöt. Sen jälkeen kun perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1995, neuvostolle ja parlamentille on annettu kaksi kertomusta 8, joihin kumpaankin liittyi ehdotus kiintiöjärjestelmän jatkamiseksi. Agenda uudistuksen yhteydessä neuvosto päätti pienentää markkinointivuosien 2000/2001 ja 2001/2002 kiintiöitä ja vastaavasti nostaa tärkkelysperunoiden tukitasoa viljojen tukitasoon verrattuna (75 prosenttia hinnanalennuksista, kun viljojen osalta vastaava tuki on 48,4 prosenttia) ilman, että toimenpiteellä on talousarviovaikutuksia. Seuraavasta taulukosta 1 käy ilmi perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöihin verrattuna 15 jäsenvaltion EU:ssa yhteensä. Markkinointivuosia 1998/1999 ja 2003/2004 lukuun ottamatta (huonot sääolot) EU:n tuotanto noudattelee vahvistettua kiintiötä. Markkinointivuonna 2003/2004 sääolot olivat vaikeat (kesän hellejakson vaikutus tietyillä alueilla). Jotkut tärkkelyksenvalmistajat käyttivät tästä huolimatta viiden prosentin joustovaraa (asetuksen (EY) N:o 1868/94 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti). Markkinointivuoden 2004/2005 ensimmäiset ennusteet osoittavat tärkkelysperunasadon kasvavan edellisvuodesta parempien sääolojen vuoksi Neuvoston asetusten (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 1868/94 soveltamista koskevista yhteisistä säännöistä perunatärkkelyksen osalta annettu komission asetus (EY) N:o 2235/2003, EYVL L 339, , s. 36. Perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 2236/2003, EYVL L 339, , s. 45. Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osastossa säädettyjen tiettyjen tukijärjestelmien soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettu komission asetus (EY) N:o 2237/2003, EUVL L 339, , s. 52. KOM(1997) 576 lopullinen, , kiintiöt 1998/1999, 1999/2000 ja 2000/2001, KOM(2001) 677 lopullinen, , kiintiöt 2002/2003, 2003/2004 ja 2004/2005. FI 4 FI

5 Taulukko 1 Perunatärkkelyksen tuotannon ja EU:n peruskiintiön kehitys tuhatta tonnia 1998/ / / / / /2004 TUOTANTO 1 660, , , , , ,9 KIINTIÖ 1 864, , , , , ,1 Tuotannon osuus kiintiöstä 89 % 97 % 102 % 91 % 96 % 83 % 6. TÄRKKELYSALAN KEHITYS 6.1. Tärkkelyksen vienti Maailmanmarkkinat ovat tärkeä tärkkelyksen ja siitä johdettujen tuotteiden markkinaalue. Noin 50 prosenttia perunatärkkelystuotannosta viedään kolmansiin maihin. Seuraavassa taulukossa esitetään alan päätuotteiden viennin kehitys. Taulukko 2 perustuu tietoihin, joita jäsenvaltiot ovat antaneet maatalouden pääosastolle (perustamissopimuksen liitteeseen I kuuluvien tuotteiden vientitodistukset riippumatta siitä, saavatko ne vientitukea) ja toisaalta yritystoiminnan pääosastolle (liitteeseen I kuulumattomien tuotteiden vientituki). Taulukko 2 Vilja- ja perunatärkkelyksen viennin kehitys tuhatta tonnia tärkkelysekvivalentteina Kuvaus Vehnätärkkelys sellaisenaan Maissitärkkelys sellaisenaan Perunatärkkelys sellaisenaan Vilja- ja perunatärkkelys sellaisenaan yhteensä Glukoosit Muunnettu tärkkelys YHTEENSÄ Lähteet: Vilja- ja perunatärkkelys sellaisenaan ja glukoosit: maatalouden PO / jäsenvaltiot, vientitodistushakemukset, muunnettu tärkkelys: yritystoiminnan PO / jäsenvaltiot kuukausittaiset maksuilmoitukset. Taulukon 2 mukaan kaudella tarkasteltu kokonaisvienti on ollut keskimäärin tonnia, ja vuosina 2000 ja 2002 se on noussut noin tonniin. Kaksi pääasiallista tuoteluokkaa ovat tärkkelykset sellaisenaan, joiden vienti vaihtelee 0,5 ja 0,6 miljoonan tonnin välillä, ja muunnetut tärkkelykset, jotka valmistetaan pääasiassa peruna- ja maissitärkkelyksestä ja joiden vienti samalla kaudella on 0,4 ja 0,5 miljoonan tonnin välillä; pääasiassa maissi- ja vehnätärkkelyksestä valmistettujen glukoosien vienti on kohonnut 0,2 ja 0,3 miljoonan tonnin välille. Lisäksi tietty määrä vilja- ja perunatärkkelystä viedään muina liitteeseen I kuulumattomina tuotteina kuin muunnettuina tärkkelyksinä; koska tuotteiden kirjo on huomattava, niitä ei ole huomioitu taulukossa 2. FI 5 FI

6 6.2 Tärkkelystuotanto Tärkkelys: Taulukko 3 Tärkkelystuotannon kehitys (arvio EU-15) miljoonaa tonnia Tärkkelystuotanto 1998/ / / / / /2004 maissi 3,7 3,7 3,9 4,0 4,0 4,0 % 48 % 46 % 45 % 46 % 45 % 46 % vehnä 2,2 2,4 2,8 3,0 3,0 3,1 % 29 % 30 % 32 % 34 % 34 % 36 % peruna 1,8 1,9 2,0 1,8 1,9 1,6 % 23 % 24 % 23 % 20 % 21 % 18 % YHTEENSÄ 7,7 8,0 8,7 8,8 8,9 8,7 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Vuosittainen vaihteluväli (vv) 1,3 % 3,9 % 8,7 % 0,6 % 1,1 % 1,7 % Lähteet: viljatärkkelyksen osalta AAC (Euroopan unionin viljatärkkelyksen tuottajien yhdistys), perunatärkkelyksen osalta: jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 97/95 20 artiklan mukaiset tiedonannot, joihin sisältyy kiintiöiden ulkopuolinen tuotanto, erityisesti jotkin alle asetuksessa (EY) N:o 97/95 säädetyn tason jäävät valmistustappiot. Markkinointivuoden 1998/1999 jälkeen vilja- ja perunatärkkelystuotanto on kasvanut yhteisössä keskimäärin noin kahden prosentin vuosivauhtia. Erityisesti tästä on hyötynyt vehnätärkkelys. Koska perunatärkkelyksen tuotantoa rajoittaa kiintiöjärjestelmä, perunatärkkelyksen osuus tärkkelystuotannosta on laskemassa noin 20 prosenttiin. 7. EHDOTUS Edellisen, vuonna 2001 annetun kertomuksen laatimisen jälkeen on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden eri vaikutuksia on arvioitava, erityisesti: yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus ja tuen tuotannosta irrottamisen vaikutukset eri aloihin soveltamistapojen mukaan, Euroopan unionin (EU) laajentuminen ja sen vaikutukset tuotantoon voimassa olevien järjestelyjen yhteydessä. Ensimmäisiä vaikutuksia voidaan mitata vasta vuoden tai kahden kuluttua. Näitä tuloksia odotettaessa ja ottaen huomioon tämä kertomus erityisesti tarkasteltaessa peruna- ja viljatärkkelyksen keskinäistä markkinatasapainoa, komissio ehdottaa, että markkinointivuodeksi 2004/2005 vahvistettujen kiintiöiden voimassaoloa jatkettaisiin kahdeksi vuodeksi (markkinointivuosiksi 2005/2006 ja 2006/2007), * * * FI 6 FI

7 Tärkeimmät EU:n asetukset (viittaus julkaisuun Euroopan unionin virallisessa lehdessä) Suora tuki ja tuen irrottaminen tuotannosta Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003 (EUVL L 270, , s. 1) Komission asetus (EY) N:o 2237/2003 (EUVL L 339, , s. 52) 30 päivään kesäkuuta 2004: Neuvoston asetus (ETY) N:o 1766/92 (EYVL L 181, , s. 21) Perunatärkkelys Neuvoston asetus (EY) N:o 1868/94 (EYVL L 197, , s. 4) Komission asetus (EY) N:o 2235/2003 (EUVL L 339, , s. 36) Komission asetus (EY) N:o 2236/2003 (EUVL L 339, , s. 45) 30 päivään kesäkuuta 2004: Komission asetus (ETY) N:o 97/95 (EYVL L 16, , s. 3). FI 7 FI

8 LIITE Taulukko A Perunatärkkelystuotannon kehitys kiintiöjärjestelmässä (1) tuhatta tonnia TUOTANTO 1998/ / / / / /2004 Tanska 173,6 177,0 180,2 168,8 166,8 161,4 Saksa 627,6 663,2 698,2 619,9 630,2 515,6 Espanja Ranska 271,7 305,6 274,2 217,4 271,6 253,8 Alankomaat 431,8 505,2 528,4 443,7 458,6 401,3 Itävalta 45,5 44,0 48,1 43,6 40,1 31,9 Suomi 44,5 50,6 54,5 51,9 55,8 39,0 Ruotsi 65,8 59,2 66,1 55,7 61,5 58,9 YHTEENSÄ EU , , , , , ,9 Kustannukset (palkkio + tuki) miljoonaa euroa 183,0 193,3 225,5 212,4 223, arvio (1) Kuten asetuksissa (EY) N:o 1868/94 ja (EY) N:o 97/95 määritellään, mukaan luettuna enintään viiden prosentin joustovara mutta pois luettuna määrät, jotka on viety ilman vientitukea. Lähde: asetuksen (EY) N:o 97/95 20 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden tiedonannot. Taulukko B Asetuksen (EY) N:o 1868/94 muutokset KIINTIÖT Perunatärkkelystuotannolle vahvistettujen kiintiöiden kehitys Asetus (EY) N:o 1284/ /1999, 1999/2000, (ja 2000/2001) Agenda 2000 asetus (EY) N:o 1252/ / /2002 Asetus (EY) N:o 962/ /2003, 2003/2004, (ja 2004/2005) tuhatta tonnia Liittymisasiakirja 2004/2005 Tanska 178,5 173,4 168,2 168,2 Saksa 696,3 676,7 656,3 656,3 Espanja 2,0 2,0 1,9 1,9 Ranska 281,5 273,6 265,4 265,4 Alankomaat 538,3 523,2 507,4 507,4 Itävalta 49,1 48,4 47,7 47,7 Suomi 54,8 54,0 53,2 53,2 Ruotsi 63,9 63,0 62,1 62,1 Yhteensä EU , , , ,148 Tšekki 33,7 Viro 0,3 Latvia 5,8 Liettua 1,2 Puola 145,0 Slovakia 0,7 Yhteensä EU ,613 Kiintiöt yhteensä (EU-25) markkinointivuonna 2004/2005: tonnia. Viite: neuvoston asetus (EY) N:o 1868/94, sellaisena kuin se on muutettuna liittymisasiakirjalla. FI 8 FI

9 2004/0269 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS perunatärkkelystuotannon kiintiöjärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 1868/94 muuttamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 9, ottaa huomioon Euroopan parlamentin 10 lausunnon, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11 lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1868/ artiklassa vahvistetaan tuottajajäsenvaltioiden perunatärkkelyskiintiöt markkinointivuosiksi 2002/2003, 2003/2004 ja 2004/2005. (2) Asetuksen (EY) N:o 1868/94 3 artiklan 2 kohdan mukaan kolmivuotiskiintiöt jaetaan jäsenvaltioille komission neuvostolle esittämän kertomuksen perusteella. Tämän osalta on syytä ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan viimeaikainen kehitys ja tuotannon kehitys jäsenvaltioissa, jotka liittyivät yhteisöön 1 päivänä toukokuuta Ennen ensimmäisten vaikutusten näkymistä alalla on syytä jatkaa markkinointivuodeksi 2004/2005 vahvistettujen kiintiöiden voimassaoloa kahden vuoden rajoitetuksi ajaksi. (3) Tuottajajäsenvaltioiden on jaettava kiintiönsä kahdeksi vuodeksi kaikille tärkkelyksentuotantoyrityksille markkinointivuoden 2004/2005 kiintiöiden perusteella. (4) Tärkkelyksentuotantoyritysten käyttämät määrät, jotka ylittävät markkinointivuonna 2004/2005 käytettävissä olevat alakiintiöt, on vähennettävä markkinointivuoden 2005/2006 osalta asetuksen (EY) N:o 1868/94 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. (5) Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1868/94 on syytä muuttaa, EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL C [ ], [ ], s. [ ]. EYVL L 197, , s. 4. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla. FI 9 FI

10 ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Korvataan asetuksen (EY) N:o 1868/94 2 ja 3 artikla seuraavasti: 2 artikla 1. Perunatärkkelyksen tuottajajäsenvaltioille jaetaan kiintiöt markkinointivuosiksi 2005/2006 ja 2006/2007 liitteen mukaisesti. 2. Kunkin liitteessä mainitun tuottajajäsenvaltion on jaettava sille osoitettu kiintiö tärkkelyksentuotantoyritysten kesken käytettäväksi markkinointivuosina 2005/2006 ja 2006/2007 sen mukaan, kuinka suuri alakiintiö kunkin yrityksen käytettävissä oli ennen toisen alakohdan mukaista mahdollista oikaisua markkinointivuonna 2004/2005. Markkinointivuonna 2005/2006 yritysten käytettävissä olevat alakiintiöt oikaistaan markkinointivuonna 2004/2005 tapahtuneiden kiintiöiden ylitysten huomioon ottamiseksi 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3 artikla 1. Komissio esittää neuvostolle viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006 kiintiöiden jakamista yhteisössä koskevan kertomuksen, johon on liitetty aiheelliset ehdotukset. Tässä kertomuksessa on otettava huomioon perunantuottajille maksettavien korvausten mahdolliset muutokset sekä peruna- ja viljatärkkelysmarkkinoiden kehitys. 2. Neuvosto päättää perustamissopimuksen 37 artiklan nojalla kolmivuotiskiintiöiden jakamisesta jäsenvaltioille 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta Jäsenvaltioiden on ilmoitettava asianomaisille viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2007 alalla hyväksytyistä yksityiskohtaisista säännöistä. 2 artikla Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta FI 10 FI

11 Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä [ ] päivänä [ ]kuuta [ ]. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 11 FI

12 LIITE Kiintiöt markkinointivuosina 2005/2006 ja 2006/2007 (tonnia) Tšekki Tanska Saksa Viro 250 Espanja Ranska Latvia Liettua Alankomaat Itävalta Puola Slovakia 729 Suomi Ruotsi Yhteensä FI 12 FI

13 FICHE FINANCIÈRE 1. LIGNES BUDGÉTAIRES: CRÉDITS APB 2005: 47 Mio EUR 195 Mio EUR Mio EUR 2. INTITULÉ DE LA MESURE: Règlement du Conseil modifiant le règlement (CE) n 1868/94 instituant un régime de contingentement pour la production de fécule de pomme de terre. 3. BASE JURIDIQUE: Articles 36 et 37 du traité 4. OBJECTIFS DE LA MESURE: Répartir le contingent entre les Etats membres producteurs de fécule de pomme de terre pour les campagnes 2005/06 et 2006/ INCIDENCES FINANCIÈRES PÉRIODE DE 12 MOIS 5.0 DÉPENSES A LA CHARGE DU BUDGET DES CE (RESTITUTIONS/INTERVENTIONS) DES BUDGETS NATIONAUX D'AUTRES SECTEURS 5.1 RECETTES RESSOURCES PROPRES DES CE (PRÉLÈVEMENTS / DROITS DE DOUANE) SUR LE PLAN NATIONAL (Mio EUR) EXERCICE EN COURS 2004 (Mio EUR) EXERCICE SUIVANT 2005 (Mio EUR) PRÉVISIONS DES DÉPENSES 203,1 167, PRÉVISIONS DES RECETTES 5.2 MODE DE CALCUL: en Mio explications Prime féculière 43,4 43,4 UE 25 43,4 43,4 = t x 22,25 /t Aide aux pommes de terre 159,7 124,1 UE ,5 116,9 voir observations UE 10 6,2 7,2 = taux de phasing-in x t x 110,54 /t TOTAL 203,1 167,5 6.0 FINANCEMENT POSSIBLE PAR CRÉDITS INSCRITS AU CHAPITRE CONCERNÉ DU BUDGET EN COURS D'EXÉCUTION 6.1 FINANCEMENT POSSIBLE PAR VIREMENT ENTRE CHAPITRES DU BUDGET EN COURS D'EXÉCUTION OUI / NON OUI / NON 6.2 NÉCESSITÉ D'UN BUDGET SUPPLÉMENTAIRE OUI / NON 6.3 CRÉDITS A INSCRIRE DANS LES BUDGETS FUTURS OUI / NON OBSERVATIONS: Dès qu un Etat membre appliquera le paiement unique (cf. déclaration des Etats), 40 % de l aide aux pommes de terre féculières sera découplée, seuls les 60 % restants couplés ont un impact financier. Pour l UE 10, il est fait l hypothèse que le régime de paiement unique à la surface, calculé une fois par an, est maintenu jusqu en FI 13 FI