P-klubin laitospalaute 2011

Transkriptio

1 P-klubin laitospalaute Sukupuoli 2. Pääaine 3. Opintovuosi 4. Opintopistemääräni yliopisto-opinnoissa

2 5. Tiedekunnan palvelut ovat opiskelijan kannalta toimivia. (Arvosteluasteikko: 4: "palvelut toimivat erittäin hyvin"3: "palvelut toimivat melko hyvin"2: "palvelut toimivat melko huonosti"1: "palvelut toimivat erittäin huonosti"0: "en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo henkilökunnan vastaanottoajat ,3 17,5% 47,6% 11,1% 0% 23,8% vaihto-opiskeluun liittyvät palvelut 5 7,9% 16 25,4% 8 12,7% 2 3,2% 32 50,8% 63 1,4 neuvonta opintojen loppuvaiheessa 0 0% 11 17,5% 10 15,9% 2 3,2% 40 63,5% 63 0,9 Yhteensä 16 8,5% 57 30,2% 25 13,2% 4 2,1% 87 46% 189 1,5 6. Oppiaineeni palvelut ovat opiskelijan kannalta toimivia. (Arvosteluasteikko: 4: "palvelut toimivat erittäin hyvin"3: "palvelut toimivat melko hyvin"2: "palvelut toimivat melko huonosti"1: "palvelut toimivat erittäin huonosti"0: "en osaa sanoa Vastaajien määrä: Yhteensä Keskiarvo henkilökunnan vastaanottoajat ,2% 55,7% 11,5% 3,3% 3,3% vaihto-opiskeluun liittyvät palvelut 6 9,8% 14 23% 6 9,8% 2 3,3% 33 54,1% 61 1,3 neuvonta opiskelujen loppuvaiheessa 1 1,6% 12 19,7% 7 11,5% 4 6,6% 37 60,7% 61 1 Yhteensä 23 12,6% 60 32,8% 20 10,9% 8 4,4% 72 39,3% 183 1,7

3 7. Oppiaineen tiedotus toimii hyvin. (Arvosteluasteikko: 4: "tiedotus toimii erittäin hyvin"3: "tiedotus toimii melko hyvin"2: "tiedotus toimii melko huonosti"1: "tiedotus toimii erittäin huonosti"0: "en osaa sanoa") Yhteensä Keskiarvo nettisivujen kautta 19 30,2% 25 39,7% 17 27% 1 1,6% 1 1,6% 63 3 sähköpostitse 24 38,1% 31 49,2% 7 11,1% 1 1,6% 0 0% 63 3,2 ilmoitustaulujen kautta 2 3,2% 18 29% 11 17,7% 3 4,8% 28 45,2% 62 1,4 Yhteensä 45 23,9% 74 39,4% 35 18,6% 5 2,7% 29 15,4% 188 2,5 8. Luentokurssien sisällöt vastaavat odotuksiani 9. Minulla on mahdollisuus antaa palautetta saamastani opetuksesta 10. Opiskelijat pystyvät P-klubin kautta vaikuttamaan oppiaineen päätösten ja uudistusten tekoon (esim. opetussuunnitelma) sekä toiminnan suunnitteluun Vastaajien määrä: 61

4 11. Tunnen pääaineeni minua koskevat tutkintovaatimukset 12. Saan palautetta opintosuorituksistani sitä pyytäessäni Vastaajien määrä: 57

5 13. Saamani palaute on hyödyllistä myöhempien opintojeni kannalta Vastaajien määrä: En ole pyytänyt palautetta, koska... Vastaajien määrä: 45 Avoimet vastaukset: muu syy, mikä? Kun palautteen kysyminen tai sen saaminen ei ole automaatio, siihen ei ole rutiinia, joten se useimmiten jää tekemättä tulee haettua vais isommista suorituksista, kuten esseistä 15. Opintojeni etenemisestä pidetään oppiaineessa huolta

6 16. Suhteeni oppiaineen henkilökuntaan ovat 17. Opiskelijoiden kohtelu oppiaineessa on 18. Oppiaineen ilmapiiri vaikuttaa opiskeluuni

7 19. Toivoisin opetusta enemmän (valitse yksi tai useampi vaihtoehto) Vastaajien määrä: 60 Avoimet vastaukset: muunlaisena opetuksena, millaisena? etentteinä monimuoto-opetus, kuten Eduskuntavaalien mediailmiöt -kurssi 20. Millaista yhteistyötä toivoisit oppiaineiden kesken? Vastaajien määrä: 24 Toivoisin, että politiikan tutkimuksen laitoksella järjestettäisiin kursseja, jotka voisi korvata kumpaan tahansa oppiaineeseen. Aineopinnoissa yhteistyön tekeminen on ollut mielestäni toimivaa ja toivoisin sen jatkuvan edelleen. Yhteistyö pol.historian ja valtio-opin välillä toimii melko hyvin. Enemmän toivoisi poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä muiden tiedekuntien ja laitosten kanssa. Esim. oikis, kauppis ja valtionhallinto yleisesti. Ylläpitämään ja jatkamaan tämänkeväistä yhteistyötä. Kurssien laajempi korvaavuus tulee olla vahvasti esillä kurssitarjonnassa. Poliittisen historian korvaavista kursseista korvaavuuksia valtio-oppiin kun se kerran toimii toisinkin päin! Mielestäni perusopintojen yhtenäistämistä voidaan edelleen tutkia, mutten koe, että mitään radikaaleja muutoksia tarvitaan lähivuosina opetuksen osalta. Muutoin toivon, että Politiikan tutkimuksen laitoksella on hyvä, yhtenäinen ilmapiiri, koska suuri osa pääaineopiskelijoista lukee jompaa kumpaa pitkänä sivuaineena. Tilanne on parantunut, mutta olisi mukavaa, että korvaavista kursseista olisi mahdollisuus saada korvaus aina sekä valtio-oppiin että poliittiseen historiaan. Poikkitieteellisiä kursseja lisää. Mikäli tiedekuntien välinen yhteistyö on mahdollista, esim. kehitysmaatutkimuksen kanssa olisi mahdollista järjestää erittäin mielenkiintoisia kursseja. Poliittisen historian näkökulman mm. kv-suhteisiin toisi mielenkiintoisen lisän. Ks. kysymys 21. Oppiaineiden välistä kurssien molemminpuolista, jonkinasteista, hyväksiluettavuutta voisi harkita jotta valinnanvapaus lisääntyisi ja tutkintoaan voisi rakentaa vapaammin ja monipuolisemmin. Lisää yhteisiä kursseja. Poliittisen historian oppiaineessa LOISTAVIA luennoitsijoita! Yhteiset luentokurssit ovat toimiva ratkaisu. Lisäksi metodologiaopetuksessa saattaisi olla mahdollista tehdä yhteistyötä. Yhteinen tutkimuskurssi, jossa tehtäisiin laajempi tutkimus, esim kyselytutkimus voisi myös tomia, koska tutkimuksen aihe voisi kutienkin olla oman pääaineen mukainen. Korvaavia luentosarjoja Poikkitieteelliset teemakurssit, joissa käsitellään esim. samaa aihetta monesta eri näkökulmasta. Myös PJaiheisiin keskittyvää, eikä vain kv (mikä on toki hyvä sekin). Myös ÅA:n kanssa pitäisi ehdottomasti tehdä enemmän yhteistyötä. Voisi esimerkiksi järjestää päivän kestävän seminaarin kerran vuodessa Politiikan tutkimuksen laitoksen ja ÅA:n vastaavien aineiden kanssa. Myös P-klubin järjestämä tutkimusseminaari on erittäin hyvä ja mielenkiintoinen, siihen pitäisi panostaa enemmän ja nimi muuttaa paremmin kuvaavaksi. Yhteisistä kursseista, joiden korvaavuuksia voi sopia joustavasti eri oppiaineisiin, on itselleni tullut erinomaisia kokemuksia. Kurssien ei pitäisi korvata vain tiettyä kirjaa, vaan tänä keväänä nähty malli, jossa korvaavuuksia saa tehtyä laajasti, on ollut hyvä.

8 enemmän sellasta opetusta, josta saa pisteitä molempiin aineisiin ja kaikille linjoille. yleensä polhissan ihanista kursseista saa pisteitä vaan kv-linjalle. Minusta kysymys ei ole relevantti, sillä en koe valtio-oppia tieteenalana tai laitoksena kovin läheiseksi suhteessa poliittiseen historiaan. Henkilökunta voisi kuitenkin aktiivisemmin kysellä opiskelijoiden urasuunnitelmista ja hyödyntää yhteyksiään jo valmistuneisiin, työelämässä oleviin opiskelijoihin yli laitosrajojen. EU-opintokokonaisuuteen lisää valtio-opillista näkökulmaa. Sitähän toki on jo, mutta vähän lisää ei olisi pahasta. Esim. geostrategista näkökulmaa EU hommiin? Nykyinen malli on hyvä (ts. jonkin verran yhteistä korvaavaa opetusta). Perusopinnoissa voisi harkita esim. ideologiakurssien yhtenäistämistä, jollei sitä nähdä porttina laajempaan perusopintojen kokonaisyhdistämiseen tai pahimmassa tapauksessa aineopintojen yhdistämiseen. Enpä osaa oikein sanoa. Yhteisiä luentokursseja, esim. tietty teema ja sen käsittelyssä molempien tieteenalojen lähestymistavat ja metodit läsnä Poliittisen historian ja valtio-opin kesken voisi olla enemmän yhteisiä opintoja. 21. Toivoisin kursseja seuraavista teemoista: Vastaajien määrä: 26 Etelä-Amerikan poliittinen historia Pohjois-Afrikan maiden tilanteeseen liittyvä luentosarja Julkisjohtaminen ja julkistalous. Jotain konkreettisempaa kuin pelkkää teoriaa ja Machiavellia. Voisi perustaa kaksi eri linjaa: tutkijaksi haluaville oma ja virastoihin pyrkiville omansa. Opetusta voisi suunnata enemmän valtionhallinnon ja päätöksenteon tarkasteluun esim. kuntatasolla. Erityisesti luentokursseja myös syventävien opintojen kursseista olisi hienoa olla enemmän. Korvaavien kurssien määrä aineopinnoissa on suhteellisen korkea, mikä on tietysti hienoa. Olisi silti hienoa päästä luennoille myös syventävien opintojen vaiheessa, kun kaikki aineopinnot on jo tehty. Maailman kahden viime vuosikymmenten suuria konflikteja käsittelevä kurssi (mahdollistaisi hienosti sekä valtio-opin että polhissan näkökulmien huomioon ottamisen) EU-linjaan voisi lisätä kursseja esimerkiksi EU:n kauppapolitiikasta. DDR:n historia. Pohjoismaat, Itämeri-politiikka... Ajankohtaiset tapahtumat, tieteenalan näkökulmia niihin tms. Elon Saksa-kurssin uusimista, sillä en valitettavasti itse päässyt, vaikka olisin halunnut. Euroopan poliitiset järjestelmät, 70- ja 80-luku Yleinen toivomus: lisää kurssisisältöjä sellaisista aiheista, joita todella porukka tarvitsee työelämässä. Polhissapuoli pitää olla arvossaan, mutta lisänä näkisin mielelläni esim. kunnanhallintoa, henkilöstöjohtamista sekä talousasioita, joita jokainen tarvitsee julkisella puolella työskennellessä. Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan liittyvia politiikan ja yhteiskunnan kursseja, sekä monipuolisemmin kansainvälisiä teemoja. Ks. kysymys 20. poikkitieteellisiä teemoja. kansainvälinen oikeus - poliittinen historia; uskontotiede - historia; kansainvälinen talous - historia; maantiede - historia. Lisäksi luovia, ajankohtaisia kursseja. Perusopintojenkin luentokurssit voisi sitoa ajankohtaisiin aiheisiin ja käydä niiden kautta peruskysymykset läpi. Lisäksi vierailevat luennoitsijat akateemisen maailman ulkopuolelta olisivat toivottavia jatkossakin. Sotahistoria ja ennen kaikkea sodankäynti. On kummallista kuinka suuri kiinnostus suomalaisilla sotahistoriaa kohtaan on ja siitä huolimatta kunnollisia sotahistoriaa käsitteleviä kursseja ei järjestetä. Balkan, sen historia ja politiikka Luentokurssi tieteenfilosofiasta oman oppialan näkökulmasta kostruktivistiseen tutkimukseen keskittyvä kurssi/seminaari USA Talouspolitiikkaan liittyviä kursseja. Laitoksen henkilökunnan omista tutkimusaiheista ja osaamisalueista kurssien pitäisi lähteä, ei opiskelijoiden toiveista. Myös niin, että kursseilla motivoitaisiin ja tarjottaisiin välineitä jatkaa aiheen parissa esim. gradussa tai esimerkiksi työstettäisiin oikeaa tieteellistä julkaisua, potentiaalisesti mediaan nousevaa tuotosta (Wibergin avoimuustesti) tms. Populismikurssi voisi olla ajankohtainen, myös jonkinlainen kunnallishallintoa tai äänestyskäyttäytymistä kunnallispolitiikassa käsittelevä kurssi. Toisaalta demokratian tilaa, äänestyaktiivisuutta, poliittista tietämystä tai kansanedustajien/ministerien/virkamiesten käyttäytymistä ja suhteita käsittelevät kurssit. Suosisin sellaista opetusta, jossa vaadittaisiin esimerkiksi pohjalukemistoa, jonka pohjalta sitten voitaisiin keskustella ja työstää yhdessä jotain tuotosta. kunta-ala, puolueet, media, valta, Laitos järjestää tutkimuksessa tarvittavaan tietotekniikkaan perehdyttäviä kursseja esim. kirjaston tietokantojen käytöstä: miksi opetusta ei voitaisi samalla logiikalla järjestää myös työelämässä tarvittavista tietoteknisistä taidoista? Kaipaisin kurssia tiedostustekstien laatimisesta sekä excelin ja taitto-ohjelmien käytöstä. Kehitysyhteistö, dekolonisaatio, terrorismi.

9 Diplomaattista historiaa käsittelevä luentosarja olisi mielenkiintoinen, vaikka eri maiden näkökulmista esim. suomi, ruotsi, ranska, venäjä Niistä teemoista, mitkä kiinnostavat kurssin luennoitsijaa. Turha henkilökunnalta on vaatia kurssia teemasta x, ellei sen aihepiiri kiinnosta heitä, koska tällöin kurssista tulee yleensä tylsä. Pitäessään kurssia itselleen tärkeäksi kokemastaan aiheesta luennoitsija ja kurssi on parhaimmillaan. Filosofian alaa lähentelevät kirjat kursseiksi. Näissä syntyisi varmaankin hyvää keskustelua ja sitä voitaisiin luennoilla (tai mikä opetuksen muoto onkaan kyseessä) pyrkiä herättelemään aktiivisesti. Henkilökohtaisesti ympäristöongelmat ja niihin kytkeytyvä globaalitalous kiinnostaisi. Politiikan nivoutuminen näihin aloihin. Toki näistä on kursseja muissa aineissa. Sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan historia, ajankohtaiset aiheet kuten Eduskuntavaalien mediailmiöt -kurssi (tarjoavat mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä)