6LVlOO\VOXHWWHOR - 1 -

Transkriptio

1

2 - 1-6LVlOO\VOXHWWHOR JOHDANTO 3 KÄSITTEITÄ 4 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET SOVELTAMISALA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 5 2. LUPAJÄRJESTELMÄT TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS TOIMENPITEEN LUVAN- TAI ILMOITUKSENVARAISUUS 6 3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN SIJOITTUMINEN RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA AITAAMINEN PIHA-ALUE/PIHAMAA TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN OSOITEMERKINTÄ MAINOSLAITTEET JA MAINOSTOIMENPIDE RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA RAKENNUSPAIKKA RAKENTAMISEN MÄÄRÄ JA RAKENNUKSET Rakentaminen kellariin ja ullakolle Loma-asunnon käyttäminen pysyvään asumiseen Eläinsuojat RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE SUUNNITTELUTARVE RANTA-ALUEELLA RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA MÄÄRÄ SEKÄ SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA SUUNNITTELUTARVEALUE VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN HYVÄ RAKENTAMISTAPA KUNNAN ERI OSA-ALUEIDEN OMINAISPIIRTEIDEN SÄILYTTÄMINEN JA TUKEMINEN RAKENTAMINEN ALUEILLA, JOILLA ON ERITYISIÄ MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN RAJOITUKSIA VOIMALINJA-ALUEET JÄTEHUOLTO MÄÄRÄYSTEN VALVONTA JA NOUDATTAMINEN SEKÄ NIISTÄ POIKKEAMINEN MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN VOIMAANTULO 22

3 - 2 -

4 '$172 Tämä rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukainen. Rakennusjärjestys ohjaa ja sääntelee maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Sipoon kunnassa. Rakennusjärjestys täydentää ja tarkentaa lakien ja ministeriöiden määräyksiä sekä antaa niiden soveltamisohjeita. Rakennusjärjestys koskee maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädeltäviä asioita. Hanketta voivat koskea myös muu lainsäädäntö ja määräykset (esim. ympäristönsuojelumääräykset, jätehuoltomääräykset ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset). Rakennusjärjestys on voimassa kaikilla kunnan alueilla, ellei niitä ole erikseen rajattu sen ulkopuolelle. Rakennusjärjestyksen määräykset ovat asemakaavoja täydentäviä siten, että kaavamääräykset ovat ensisijaisia. ja yleiskaavoja Soveltavan viranomaisen on noudatettava rakennusjärjestystä. Poikkeaminen rakennusjärjestyksen määräyksistä vaatii poikkeamispäätöksen. Rakennusjärjestyksen tarkoituksena on ohjein, säännöin ja määräyksin opastaa rakentajaa kohti tasapainoista ja viihtyisää lopputulosta sekä samalla edistää hyvää ympäristökuvaa ja hyvää rakennustapaa. Rakennusjärjestys toimii oppaana tulkittaessa yksittäiselle rakennushankkeelle kohdistettavia vaatimuksia.

5 .b6,77(,7b $VHPDNDDYDDOXH on alue, jolla on kunnan laatima, hyväksytty ja lainvoimainen asemakaava. Myös aiemmat rakennuskaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain nojalla nykyisin asemakaavoja. Asemakaavaalueella voi olla voimassa rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. Asemakaava-alueen ulkopuolinen alue on alue, jolla ei ole kunnan laatimaa, lainvoimaista asemakaavaa. Ranta-asemakaava-alue on alue, jolla on lainvoimainen maanomistajan - joskus myös kunnan - laatima ranta-asemakaava. Myös aiemmat rantakaavat ovat maankäyttö- ja rakennuslain nojalla nykyisin ranta-asemakaavoja. Ranta-alue on vesialueen, eli meren tai vesistön (järven, joen, puron, luonnollisen lammen yms.), lähellä/vaikutuspiirissä oleva alue. Ranta-alueen leveys on yleensä n. 200 m, mutta se voi olla tätä kapeampi tai leveämpi riippuen mm. alueen maasto-olosuhteista, maisemasta sekä vesialueen merkittävyydestä. Suunnittelutarvealueella tarvitaan ennen rakennusluvasta päättämistä lupaviranomaisen tekemä erillinen myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Se edellyttää, että hanke 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä 3) on sopiva maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista 4) ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Suunnittelutarveratkaisua tehtäessä tulee myös asianosaisia ja viranomaisia kuulla soveltuvin osin samalla tavalla kuin poikkeamismenettelyssä (MRL 173 ). Suunnittelutarvealueen laajuus Sipoon kunnassa: katso rakennusjärjestyksen kohta 6..HUURVDODNPRQUDNHQQXNVHQNHUURVWHQDORMHQVXPPD.HUURNVHQ DODRQYDDNDVXRUDSLQWDDODMRWDUDMRLWWDYDWNHUURNVHQVHLQLHQ XONRSLQQDW.HUURNVHQDODDQHLNXLWHQNDDQODVNHWDPPWLORMDMRLGHQ VLVlNRUNHXVRQSLHQHPSLNXLQFPHLNlDYRLPLDSDUYHNNHLWDWDL SRUWWLNl\WlYLl$ODVWDYlKHQQHWllQYlOLSRKMDQDXNRW.LLQWHLVW QWRQWLQ WDLUDNHQQXVSDLNDQNRNRQDLVNHUURVDODDQODVNHWDDQPXNDDQNDLNNLHQ VLOOlROHYLHQUDNHQQXVWHQNHUURVDODW +XRQHLVWRDODKP Huoneistoala on kerroksessa oleva vaakasuora pinta-ala, jota huoneistoja ympäröivien seinien sisäpinnat rajoittavat. Huoneistoalaan lasketaan mukaan huoneiston sisäiset kevyet väliseinät, mutta ei kantavia seiniä eikä hormeja. 05/ PDDQNl\WW MDUDNHQQXVODNLYRLPDVVDDONDHQ 5/ UDNHQQXVODNLYRLPDVVDPXXWRNVLQHHQ

6 (/7$0,6$/$-$9,5$120$,6(7 629(/7$0,6$/$ Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sipoon kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom.). 5$.(11869$/9217$9,5$120$,1(1 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaosto. Lautakunnan alaisena tulosyksikkönä toimii tekniikka- ja ympäristöosaston maankäyttö- ja ympäristöpalvelujen tulosyksikkö. Päätösvallan siirtämisestä määrätään kunnan hallintosäännössä. /83$-b5-(67(/0b7 7$/2865$.(118.6(1/89$17$,,/02,78.6(19$5$,6886,OPRLWXVPHQHWWHO\l sovelletaan lupamenettelyn asemesta asemakaavaalueiden ulkopuolisella alueella jo olevaan asuntoon kuuluvaan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeelliseen pienehköön talousrakennukseen, joka on tulisijaton, I-kerroksinen ja harjakattoinen. Tällaisen talousrakennuksen enimmäiskoko on 30 k-m², ranta-alueella kuitenkin 15 k-m². Ilmoitusmenettelyä voi käyttää vain yhteen erilliseen talousrakennukseen/ rakennuspaikka. Suuremmalle tai muunlaiselle talousrakennukselle tarvitaan rakennuslupa. Rakennuksen kerrosala lasketaan rakennuspaikan rakennusoikeuteen kuuluvaksi. Pienehkön talousrakennuksen ja vähäisen rakennuksen tai rakennelman sijoituksessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavat seikat: - Se on sijoitettava olemassa olevaan pihapiiriin. Ranta-alueella etäisyyden rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 50 m. - Etäisyyden asuin- ja työhuoneiden pääikkunoista kohtisuoraan mitattuna on oltava vähintään 8 m. - Jos muita rakennuksia on alle 8 m:n etäisyydellä, on otettava huomioon lisäksi rakentamiseen liittyvät palomääräykset. - Etäisyyden naapurin rajasta on oltava vähintään 5 m. - Etäisyyden yleisen tien ajoradan keskiviivasta on oltava yleensä vähintään 20 m ja yksityistien ajoradan keskiviivasta 12 m. Talousrakennus ei saa haitata rasiteteiden rakentamista ja asianmukaista käyttöä tai kunnossapitoa Ilmoitusmenettelyä HL kuitenkaan sovelleta saunarakennuksen, tilapäisestikään asumiskäyttöön tulevan rakennuksen eikä tilapäisenkään eläinsuojan rakentamiseen. Ne edellyttävät rakennuslupaa.

7 - 6-72,0(13,7((1/89$17$,,/02,78.6(19$5$,6886 Rakennusluvan sijasta rakentamiseen tulee hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun, pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta. Ilmoitusmenettelyä voidaan käyttää rakennusjärjestyksen niin salliessa, muussa tapauksessa tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa. 0llUl\V Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja -asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään rakennus- tai toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavaa: RAKENNUSLUPA HAETTAVA TOIMENPIDELUPA HAETTAVA ILMOITUS TEHTÄVÄ R T I asemakaava-alue asemakaava- tai ranta-asemakaava-alueen ulkopuolinen alue, joka ei ole ranta-aluetta ranta-alue (ranta-alueen leveys riippuu mm. maasto-olosuhteista ja on yleensä noin 200 m), ranta-asemakaava-alue ja rantaosayleiskaava 7RLPHQSLGH 5DNHQQHOPDUDNHQWDPLQHQ.XQQDQRVDDOXH - katos, enintään 30 k-m², seinäpinta-alasta 30 T I T % avoinna, vähimmäisetäisyys rannasta 50 m - kioski - kioski, enintään 10 k-m² R T R T R T - käymälä T - I - esiintymislava T T T - muu vastaava rakennelma T I T <OHLV UDNHQQHOPDSHUXVWDPLQHQWDLUDNHQWDPLQHQ - urheilupaikka T T T - kokoontumispaikka T T T - katsomo T T T - yleisöteltta tai vastaava (tilapäinen) /LLNXWHOWDYDODLWH

8 asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (ULOOLVODLWHUDNHQWDPLQHQ - masto, alle 15 m - yli 15 m - yli 60 m T T T - varastointisäiliö, yli 10 m³ T T T - hiihtohissi T T T - muistomerkki T I I - suurehko antenni, halkaisija yli 2 m I I I - tuulivoimala T T T - suurehko valaisinpylväs tai vastaava I - I -pumppaamo/muuntamo T T T (maanpäälliset rakenteet) uima-allas, tilavuus > 30 m³ T I T 9HVLUDMDODLWHUDNHQWDPLQHQ - suurehko laituri, pituus yli 15 m T - T - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava isohko rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6lLO\W\VWDLYDUDVWRLQWLDOXHMlUMHVWlPLQHQ I T R I T R I T R T - T - muusta alueesta erotettu varastointi- tai T T T pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue -XONLVLYXWRLPHQSLGHHOOHLDVHPDNDDYDVWDWDL UDNHQWDPLVWDSDRKMHLVWDPXXWDMRKGX - rakennuksen julkisivun olennainen T T T muuttaminen - kattomuodon muuttaminen T T T - katteen tai sen värityksen muuttaminen I ulkoverhouksen värityksen muuttaminen I - I - ikkunajaon muuttaminen, joka ei olennaisesti T I I muuta rakennuksen julkisivua - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen I muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa 7DDMDPDNXYDMlUMHVWHO\ - muut taajama- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset $LWDDPLQHQ T T T T T T

9 aita, yli 1,2 m T I T - aita, alle 1,2 m I - - 6HOODLVHW SLKDPDDQ UDNHQWHHW MD ODLWWHHW MRWND HLYlW HGHOO\Wl OXSD WDL LOPRLWXVPHQHWWHO\lRQNXLWHQNLQUDNHQQHWWDYDVllG VWHQMDPllUl\VWHQ PXNDLVHVWL MD ULLWWlYlOOH HWlLV\\GHOOH QDDSXULQ UDMDVWD MD UDNHQQXNVLVWD 1LLGHQRQVRSHXGXWWDYD\PSlULVW QHLNlQLLVWlVDDDLKHXWXDQDDSXULOOH NRKWXXWRQWD KDLWWDD HLYlWNl QH VDD YDLNHXWWDD SHODVWXVWRLPLQWDD WDL PXXWDDVLDQPXNDLVWDWLHQNl\WW l 0HQHWWHO\WDSDPllUl\NVLl Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa hakijan selvitys rakennuspaikan tai tontin hallintaoikeudesta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL mom.). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL mom.). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. $VHPDNDDYDDOXHHW,OPDQ UDNHQQXVOXSDD WDL LOPRLWXVWD voidaan rakentaa vähäinen, erillinen, tulisijaton, I -kerroksinen kerrosalaltaan alle 7 m²:n suuruinen rakennelma (esim. kasvihuone, koirankoppi, leikkimökki, huvimaja), kun se voidaan sijoittaa asemakaavan mukaiselle rakennusalalle. Ranta-asemakaavaalueilla tulee tällaisen vähäisen rakennelman etäisyyden rantaviivasta olla vähintään 20 m, ellei kaavasta muuta johdu. Vähäisen rakennelman etäisyyden naapurin rajasta on oltava vähintään 4 m ja asuin- ja työhuoneiden pääikkunoista kohtisuoraan mitattuna vähintään 8 m. Jos muita rakennuksia on alle 8 m:n etäisyydellä, on lisäksi otettava huomioon rakentamiseen liittyvät palomääräykset. $VHPDNDDYDDOXHLGHQXONRSXROLVHWDOXHHW,OPDQ UDNHQQXVOXSDD WDL LOPRLWXVWD voidaan olemassa olevan asuinrakennuksen tai maatilan talouskeskuksen kanssa samalle kiinteistölle tehdä erillinen, tulisijaton, I-kerroksinen vähäinen rakennelma (esim. kasvihuone, koirankoppi, leikkimökki ja huvimaja), joka on kooltaan alle 10 m². Vähäisen rakennelman etäisyyden naapurin rajasta on oltava vähintään 5 m ja asuin- ja työhuoneiden pääikkunoista kohtisuoraan mitattuna vähintään 8 m ja rantaviivasta vähintään 20 m Jos muita rakennuksia on alle 8 m:n

10 - 9 - etäisyydellä, on lisäksi otettava huomioon rakentamiseen liittyvät palomääräykset. Lisäksi on huomioitava etäisyydet ajo- ja rasiteteistä. Tällaista vähäistä rakennelmaa ei saa käyttää tilapäisestikään asumiseen, saunana tai eläinsuojana. 5$.(17$0,6(16,-2,7780,1(1-$<03b5,67g1+820,221277$0,1(1 6,-2,7780,1(1 (WlLV\\GHW Tiiviisti rakennetuilla alueilla ja perinteisillä kyläalueilla tulee noudattaa ensisijaisesti olemassa olevaa rakennustapaa ja asuinrakennusten sijoitustapaa. Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5 m, mikäli asemakaavasta ei muuta johdu (MRA 57 3 mom.). Pääikkunan edessä tulee aina olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa ( SRakMk G1). Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 m, ellei asemakaavasta muuta johdu (MRA 57 3 mom.). Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin yleisten rakentamis- ja palomääräysten puitteissa sallia, että rakennus rakennetaan lähemmäksi rajaa tai rajaan kiinni, jos rajanaapuri antaa siihen kirjallisen suostumuksen (MRA 57 3 mom.). Palovaarallista rakennusta ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla (MRA 57 2 mom.). Asuinrakennusten tai vastaavien melulle herkkien toimintojen sijoittamisessa on otettava huomioon voimassa olevat valtioneuvoston ohjeet meluarvoista. 5$.(11867(1629(/780,1(15$.(11(77881<03b5,67gg1-$ 0$,6(0$$1 0DLVHPDMDOXRQQRQ\PSlULVW Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Korkeille ja näkyville kukkuloille ja kallioalueille ei tule pääsääntöisesti rakentaa. Maisemallisesti merkittäville peltoalueille rakentamista tulee välttää. Rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

11 Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennettaessa tulee huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, julkisivumateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava asianmukaiseen kuntoon ja siistittävä. 2OHYDUDNHQQXVNDQWD Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, julkisivumateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristö- ja/tai taajamakuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. Sipoonjokilaakson avoimella maisema-alueella on lisäksi erityistä huomiota kiinnitettävä rakennusten ja rakennusryhmien maisemassa muodostaman kokonaiskuvan häiriintymättömyyteen, julkisivumateriaalien yhteneväisyyteen, rakennusten koko- ja sijaintihierarkioiden säilymiseen sekä kokonaisuudessaan arvokkaan miljöön eri osien säilymiseen. <03b5,67g1+2,72-$9$/9217$ <PSlULVW QKRLWR Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL mom.). Ympäristökuvaan olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on istutettava näkösuoja tai rakennettava aitaus. Väliaikaisten suoja-, veneensäilytys- ym. rakenteiden on oltava kooltaan ja ulkonäöltään sellaisia, etteivät ne kohtuuttomasti häiritse naapuria tai rumenna ympäristökuvaa (MRL 169 ). <PSlULVW QYDOYRQWD Kunnan hallintosäännössä määrätty viranomainen valvoo maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoitoa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista ilmoitetaan kiinteistönomistajille ja

12 haltijoille viranomaisen päättämällä tavalla.

13 $,7$$0,1(1 Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Katualuetta tai yleistä aluetta vasten oleva aita on kuitenkin kokonaisuudessaan rakennuspaikan haltijan vastuulla. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvonta-viranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. Rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa tontin tai rakennuspaikan haltijan rakentamaan aidan tontin tai rakennuspaikan ympärille. Rakennettaessa aita rajalle on naapurin asiaa koskeva toimenpiteeseen kohdistuva suostumus oltava kirjallisena ja liitettynä ilmoitukseen/ hakemukseen. Aidan tulee liittyä pihapiiriin. Ranta-aluetta ei saa aidata siten, että katkaistaan rannan suuntainen jalankulku- tai virkistysyhteys. 3,+$$/8(3,+$0$$ 5DNHQQXVSDLNDQNXLYDQDSLWR Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien johtaminen on järjestettävä rakennuspaikalla siten, ettei niiden johtamisesta aiheudu kohtuutonta haittaa kiinteistön rajojen ulkopuolelle. Katto-, pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. 3LKDPDDQNRUNHXVDVHPD Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin/ rakennuspaikan rajan yli naapurin puolelle. Tarvittaessa rakennuspaikasta tulee esittää korkeus- ja pohjatutkimustiedot ja pintavaaitukseen perustuva pintavesi- ja pihasuunnitelma. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Maanpinnan korkeusasemien olennainen muuttaminen vaatii rakennus- tai maisematyöluvan.

14 /LLNHQQHMlUMHVWHO\W Liittymässä katuun tai tiehen sekä tontin/rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. 0DDQDODLVHWMRKGRWUDNHQWHHWMDLOPDMRKGRW Tontilla/rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat ilmajohdot, maanalaiset johdot, kaapelit ja muut rakenteet sekä tällaisten tilavaraukset on suunnittelun yhteydessä selvitettävä ja etäisyysvaatimukset otettava huomioon. 7217,15$-$1</,77b0,1(1 Mikäli asemakaava sallii rakentamisen tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 1,2 m:n syvyyteen saakka 0,9 m ja maanpinnasta 1,2 m syvemmällä olevat perustusrakenteet 1,5 m. 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 0,6 m:n verran. Julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän. Ylityksen tulee olla vähintään 2,4 m:n korkeudella maanpinnasta. 3) tekniset laitteet ja muu vastaava 0,6 m, portaat 1,2 m ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 0,6 m vapaata tilaa. 262,7(0(5.,17b Milloin rakennus ei rajoitu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Asemakaava-alueella ja kaksi- tai useampiasuntoisissa rakennuksissa osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

15 - 14-0$,126/$,77((7-$0$,12672,0(13,'( Mainoslaitteille, jotka ovat suurempia kuin 0,6 m x 0,4 m x 0,1 m, sekä mainostoimenpiteille on haettava kohdan 2.2 mukainen lupa. Mainoslaite on rakennukseen kiinnitettäessä asennettava siten, ettei rakennuksen ääriviiva muutu eikä laite muuta olennaisesti julkisivun luonnetta eikä aiheuta haittaa ympäristölle. Mikäli laite ulkonee seinästä yleiselle alueelle yli 0,2 m, on sen vähimmäiskorkeuden maanpinnasta oltava kevyen liikenteen väylän osalta 2,5 m ja ajoneuvoliikenteen väylän osalta 4,2 m. 5$.(17$0,1(1$6(0$.$$9$$/8((18/.2382/(//$ 5$.(11863$,..$ Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, ja ellei alueella voimassa olevasta oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta muuta johdu, rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään m². Mikäli rakennus liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon, voi rakennuspaikan koko olla pienempi, kuitenkin vähintään m². Alle 2 ha:n suuruiset rakentamattomat saaret on jätettävä rakentamattomiksi. Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m. Korjaaminen ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 5$.(17$0,6(10bb5b-$5$.(118.6(7 <KWHHQODVNHWWX NRNRQDLVNHUURVDOD VDD ROOD HQLQWllQ UDNHQQXV SDLNDQSLQWDDODVWD Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen yksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 300 m², tai useampaan kuin yhteen tasoon rakennettavan yksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala on enintään 400 m², ellei edellisestä kohdasta muuta johdu. Asuinrakennuksen jakaminen kahdeksi tai useammaksi asunnoksi tai käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää asianmukaisten lupien saamista. Muulla kuin meren, järven taikka Sipoon- ja Keravanjoen pääuoman rantaalueella voi rakentaa enintään 100 k-m²:n suuruisen sivuasunnon vähintään m²:n suuruiselle rakennuspaikalle. Rakennuksen tulee kuulua samaan

16 pihapiiriin päärakennuksen kanssa ja pääsääntöisesti hyödyntää samoja teknisiä järjestelmiä (talousvesi, jäteveden käsittely) ja tieliittymää kuin päärakennus. Olemassa olevaan rakennukseen rakennettava sivuasunto saa olla huoneistoalaltaan enintään 70 m². Sivuasunto ja päärakennus muodostavat kokonaisuuden, jota ei maanmittaustoimituksella saa erottaa itsenäisiksi kiinteistöiksi. Rakennuspaikalle saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä erillisiä talousrakennuksia. Talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 m². Omakotitaloon liittyvä talousrakennus saa sisältää työ- tai askarteluhuoneen, jonka pinta-ala on enintään 25 m². Maatalouden tarkoituksiin voi talousrakennuksen kerrosala olla suurempi. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa yhden ullakottoman, 1-kerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m². Rakennuksen kerrosalasta vähintään 50 % on oltava pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Edellä mainitun saunarakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa savusaunan, jonka kerrosala on enintään 15 m², edellyttäen, että palovaarallisen rakennuksen etäisyyttä koskevat määräykset otetaan huomioon. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilataloutta tai maatilamatkailua palvelevia ja toimintaa tukevia rakennuksia. 5DNHQWDPLQHQNHOODULLQMDXOODNROOH Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. /RPDDVXQQRQNl\WWlPLQHQS\V\YllQDVXPLVHHQ Loma-asunnon käyttäminen pysyvään asumiseen on kiellettyä. Lomaasunnon muuttaminen pysyvään asuntokäyttöön edellyttää suunnittelutarveratkaisua ja/tai poikkeamispäätöstä ja rakennuslupaa. (OlLQVXRMDW Alle 2 ha:n kiinteistöille ei saa sijoittaa hevostallia tai muuta vastaavaa eläinsuojaa tai maneesia. 5$.(17$0,1(15$17$$/8((//( 68811,77(/87$59(5$17$$/8((//$ Rakentaminen ranta-alueelle edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa, ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista rantaosayleiskaavaa (MRL 72 ). Poikkeuksen rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle voi myöntää alueellinen ympäristökeskus (MRL 171 ).

17 - 16-5$.(17$0,6(16,-2,7780,1(1-$ 0bb5b 6(.b 623(877$0,1(1 <03b5,67gg15$17$$/8((//$ Ranta-alueella rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 120 m². Lisäksi saa rakentaa erillisen vierasmajan, saunan ja talousrakennuksia. Lomarakennukseen liittyvä talousrakennus saa olla kerrosalaltaan enintään 50 m 2. Pysyvän asumisen osalta ks. kohta 4.2 rakentamisen määrä ja rakennukset. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää luonnontilassa ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee, mikäli edellä olevista vaatimuksista ei muuta johdu, olla vähintään 50 m. Asuinrakennuksen tai muun siihen verrattavan rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään + 2,60 m. Ullakottoman, yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m² ja jonka tiloista vähintään puolet on rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, etäisyyden tulee olla vähintään 20 m rantaviivasta. Edellä mainitun saunarakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa savusaunan, jonka kerrosala on enintään 15 m² edellyttäen, että palovaarallisen rakennuksen etäisyyttä koskevat määräykset otetaan huomioon ja etäisyys rantaviivasta on vähintään 20 m. Venevajan, jonka kerrosala on enintään 50 m², rakentaminen sallitaan vain vakituisen asunnon yhteyteen ja/tai elinkeinon harjoittamisen tarvetta varten, tällöin venevaja voi sijaita myös vesirajassa tai vesialueella. Rakennusvalvontaviranomainen voi harkitessaan kieltää venevajan rakentamisen mm. luonnonarvojen vaarantumisen takia tai maisemallisista syistä. Loma-asunnon ja sellaisen pysyvän asunnon, jolle ei sallita sivuasuntoa yhteyteen saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m²:n suuruisen vierasmajan. Vierasmajan tulee sijoittua samaan pihapiiriin loma-asunnon tai pysyvän asunnon kanssa eikä sillä saa olla itsenäisen loma-asunnon tunnusmerkkejä. Korkeusasemasta voidaan poiketa arvoltaan vähäisen rakennuksen osalta siten, että alin lattiapinnan korkeustaso on vähintään + 2,00 m ,77(/87$59($/8( Maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 3 momentin mukaista suunnittelutarvealuetta on koko Sipoon kunnan asemakaavoitetun tai ranta-asemakaavoitetun alueen ulkopuolinen alue kuntaan suuntautuvan pääkaupunkiseudun rakentamispaineen vuoksi, ellei kaavassa toisin

18 määrätä. Suunnittelutarvealueella lupahakemuksen arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Suunnittelutarvealueelle rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti asemakaavaa tai erityistä laajennettua lupaharkintaa. Lupaa haetaan, kuten poikkeamislupaakin, tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaostolta. Suunnittelutarpeesta ranta-alueella säädetään MRL:n 72 :ssä. Rantaalueen osalta poikkeuksen uuden rakennuksen rakentamista ja vähäistä suurempaa laajennusta varten myöntää alueellinen ympäristökeskus (MRL mom.). 9(6,+82//21-b5-(67b0,1(1-$32+-$9(6,$/8(,//$5$.(17$0,1(1 Asuinrakennus on liitettävä vesihuoltolaitoksen vesi- ja/tai viemäriverkostoon, mikäli se on kiinteistön välittömässä läheisyydessä tai rakennus sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. 7$/2869('(15,,77b9<<6 Asuinrakennusta ja eläinsuojaa varten tulee rakennuspaikalla olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Lupahakemuksessa on tarvittaessa selvitettävä riittävän, laadultaan ja määrältään soveltuvan talousveden saanti. -b7(9(6,(1.b6,77(/< Sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa säädetään, on noudatettava seuraavaa: Jätevesien käsittely ratkaistaan aina tapauskohtaisesti, yleensä rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tällöin otetaan huomioon rakentamisen tiheys alueella, rakennuspaikan koko, maaperän laatu, vesistön läheisyys ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaista on kuultava tarvittaessa ja aina kun harkitaan jäteveden käsittelyä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla. Erityisalueilla on huomioitava lisäksi seuraavaa: Jos vedenhankintaa varten tärkeillä ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla (I ja II luokka) ei jätevesiä voida johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, tulee ne käsitellä seuraavasti: - Jos maaperä on huonosti vettä läpäisevää (savi), harmaat jätevedet tulee johtaa maasuodattamoon tai vastaavaan puhdistuslaitteeseen ja sen jälkeen avo-ojaan ja mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Vesikäymälän jätevedet on johdettava umpisäiliöön. - Jos maaperä on hiekkaa tai muuten hyvin vettä läpäisevää maalajia, kaikki jätevedet on johdettava umpisäiliöön. Tai - Kaikki jätevedet johdetaan biologis-kemialliseen pienpuhdistamoon ja sen jälkeen avo-ojaan ja mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueen ulkopuolelle.

19 Vesikäymälän rakentaminen ranta-alueelle on pääsääntöisesti kiellettyä, ellei rakennuksen jätevesiä voida johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Vesikäymälän rakentaminen voidaan, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa toisin määrätä, kuitenkin hyväksyä, jos -jätevedet voidaan asianmukaisesti puhdistaa rakennuspaikalla tai jos rakennuspaikalle voidaan haitattomasti sijoittaa umpisäiliö ja rakennuspaikalle on kiinteä, lietekuljetusautolle soveltuva tieyhteys tai jos - pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuksen jätevedet voidaan asianmukaisesti puhdistaa rakennuspaikalla ja lietteen kuljetus tai käsittely voidaan järjestää. (5,7<,60bb5b<.6,b7b5.(,//(32+-$9(6,$/8(,//( Pohjavesialueille rakentamista suunniteltaessa on tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan sekä liitettävä tämä tutkimus lupahakemuksen mukaan. Tehtäessä maanrakennustöitä tärkeillä pohjavesialueilla on kiinnitettävä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Öljy- ja polttoainesäiliötä tai muuta vaarallisten aineiden säiliötä ei tule sijoittaa tärkeälle pohjavesialueelle ilman perusteltua syytä. Mikäli säiliö on välttämätön, se tulee sijoittaa maan päälle (säiliön sijoittaminen myös kellariin on mahdollista). Säiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen, josta on hallittu sadevesien poisjohtaminen. Tärkeillä pohjavesialueilla moottoriajoneuvoilla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden (ei kuitenkaan 1-2-asuntoisten pientalojen kyseessä ollen) pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja näiden alueiden pintavedet on johdettava kunnan sadevesiviemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle, esim. avo-ojien kautta. Haitallisten aineiden, kuten öljyn, erotuksesta on huolehdittava. (Tärkeät pohjavesialueet käyvät ilmi liitekartasta 1) +<9b5$.(17$0,67$3$ Rakentamisessa on noudatettava hyvää rakentamistapaa. Uudisrakennusten osalta tämä tarkoittaa rakennuksen huolellista sovittamista maisematai taajamakuvaan sekä ympäröivään rakennettuun ympäristöön. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla tarkoituksenmukaisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia, terveellisiä sekä kestävän kehityksen mukaisia. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan tai julkisivuja heikentävään lopputulokseen. Rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä siihen, että tuleva käyttö ei tarpeettomasti joko suoraan tai välillisesti vaadi vanhan rakennuksen tilojen, julkisivujen, kattojen tai pihapiirin olennaista muuttamista.

20 $1(5,26$$/8(,'(120,1$,63,,57(,'(16b,/<77b0,1(1-$ 78.(0,1(1.\OLVVl MRLVVD SHULQWHLQHQ DVXWXNVHQ VLMRLWWXPLVWDSD N\OlNHVNXNVHVVD MD VHQ OlKL\PSlULVW VVl VHNl UDNHQWDPLVSHULQQH PXRGRVWDYDW \KWHQlLVHQ NRNRQDLVXXGHQ WXOHH XXGLVUDNHQWDPLVHQ VLMRLWXNVHVVD UDNHQQXNVHQ KDKPRVVD MXONLVLYXMHQ MlVHQQ LQQLVVl DXNRWXNVHVVD PDWHULDDOLYDOLQQRLVVD VHNl YlULW\NVHVVl RWWDD KXRPLRRQROHPDVVDROHYDUDNHQQXVSHULQQH (ULW\LVHQ KXRPLRQ NRKWHHQD ROHYD SDLNDOOLVHVWL DUYRNDV PDLVHPDNRNRQDLVXXV RQ 6LSRRQMRNLODDNVRUHXQDY\ K\NNHLQHHQ 5$.(17$0,1(1$/8(,//$-2,//$21(5,7<,6,b0$$1.b<7g1-$ 5$.(17$0,6(15$-2,78.6,$ 0(/8$/8((7 Asuinrakennusten sijoittaminen, katso kohta ,/$$1781((70$$$/8((7 Mikäli rakennuspaikan ja ympäröivän alueen maaperä on pilaantunut tai epäillään pilaantuneen, on maaperä tutkittava ja tarvittaessa puhdistettava ennen rakentamista. Pilaantuneesta maa-alueesta on ilmoitettava kunnan ympäristöviranomaiselle ja alueen puhdistamisesta on tehtävä ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä selvitys tehdyistä maaperätutkimuksista ja mahdollinen puhdistussuunnitelma tai maaperän puhdistamiseen tarvittava Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös. Jos pilaantuminen havaitaan yllättäen rakennustöiden yhteydessä, on siitä ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristöviranomaiselle tai Uudenmaan ympäristökeskukselle. (Tiedossa olevat mahdollisesti saastuneet maa-alueet, liitekartta 2). 1$785$±$/8((7 Niillä valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottamilla tai sisällyttämillä alueilla, joiden suojelu on toteutettu tai on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulain mukaisella menettelyllä, on rakentaminen pääsääntöisesti kiellettyä. Suunniteltaessa hankkeita Natura 2000 alueille tai niiden läheisyyteen tulee luonnonsuojelulain 65 :n määräykset huomioida. (Liitekartta 3) / (/8/$,13(5867((//$682-(//87$/8((7 Luonnonsuojelualueilla rakentaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, ellei alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai rauhoitusmääräyksistä muuta johdu. (Liitekartta 4 )

21 ,0$/,1-$$/8((7 Rakentaminen suur ja keskijänniteverkon johtoalueelle on kiellettyä. Asuinrakennusten rakennuspaikasta/tontista tulee vähintään m² sijaita suurjänniteverkon johtoalueen ulkopuolella. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu johdon jännitteestä yleensä seuraavasti: kv:n johdon johtoaukean leveys on 42 m kv:n johdon johtoaukean leveys on m kv:n johdon johtoaukean leveys on m. Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean molemmin puolin. Keskijänniteverkon (10 kv, 20 kv ja 45 kv) johtoalue on 6 10 m. Pienjänniteverkon johtojen siirrosta on neuvoteltava sähköyhtiön kanssa. )LQJULG $6(0$.$$92-$7b<'(17b9b7/,6b0bb5b<.6(7 Mikäli asemakaavassa ei asiasta erikseen muuta määrätä, asemakaavaa täydennetään seuraavilla lisämääräyksillä: Erillispientalojen rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen erillispientalontalousrakennuksineen. Autokatos lasketaan rakennukseksi ja sen ala kerrosalaksi, mikäli katoksen ulkoseinistä yli 70 % on umpinaista tai seinämäisellä säleiköllä verhottua. Autokatosta pidetään rakennuksena aina kun katoksessa on enemmän kuin kolme autopaikkaa.

22 Erillistä tai yhdistettyä asuin-, liike- ja/tai toimistorakennusta ja/taierillispientaloa varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Asunto- ja kasvitarharakennusta varten tarkoitetun rakennuspaikan pintaalan on oltava vähintään m². Rakennuspaikan rakennusten kerrosala, johon ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä, että rakennuspaikan tai sen osan ympärille on rakennettava suoja-aita tai istutettava puu- ja pensasistutuksia tai tiivis pensasaita. Useampaa kuin kahta asuntoa tai muita rakennuspaikan toimintoja varten olevat jäteastiat tulee suojata aitauksella tai sijoittaa katokseen. Kaava-alueen sijaitessa vedenhankintaa varten tärkeillä ja siihen soveltuvilla pohjavesialueilla (I ja II luokka), pohjaveden suojeluun liittyvät seikat on otettava huomioon rakentamisen, rakennuspaikan käytön ja muiden toimenpiteiden yhteydessä. 5$.(11867<g1$,.$,6(7-b5-(67(/<7 Rakennustyömaalle, joka vaikuttaa olennaisesti ympäristöön, on pystytettävä riittävän ajoissa ennen työn aloittamista työmaataulu tai sijoitettava muu suomen- ja ruotsinkielinen tiedotus, josta ilmenevät ainakin työn kohde, rakennushankkeeseen ryhtyvä ja tämän yhteystiedot sekä kohteen aloittamis- ja arvioitu valmistumisajankohta. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa teettämisuhalla tai uhkasakolla edellyttää merkittävien luonnonarvojen tai maisemallisesti tärkeiden tontinosien palauttamista rakentamista edeltäneeseen tilaan ja rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään tasoon. Rakennustyömaa tulee aidata tai muuten eristää ympäristöstään siten, että joutuminen kaivantoihin, pääsy rakenteisiin tai työmaa-ajoneuvojen ajoreiteille on estetty. Rakentajan tulee huolehtia riittävin opastein ja muin varotoimin, ettei jalankulun tai muun liikenteen turvallisuus heikkene työmaan vuoksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi niin harkitessaan määrätä rakennushankkeeseen ryhtyvän varaamaan rakennustyön ajaksi riittävän alueen rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä työskentely-, varastointi-, sekä lastausalueeksi. -b7(+82/72 Jokaisen kiinteistön tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Muilta osin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä ja ympäristönsuojelumääräyksiä.

23 - 22-0bb5b<67(19$/9217$-$128'$77$0,1(16(.b1,,67b 32,..($0,1(1 0bb5b<.6,67b32,..($0,1(1 Rakennusjärjestyksen määräyksistä voidaan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n poikkeamisvallan ja 175 :n vähäistä poikkeamista rakennusluvan yhteydessä koskevan poikkeamisvallan nojalla. Tekniikka- ja ympäristölautakunnan lupajaosto voi myöntää luvan poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 92,0$$178/2 Tämän rakennusjärjestyksen on valtuusto hyväksynyt ja se tulee voimaan Rakennusjärjestyksen muutokset on hyväksytty valtuustossa ja ne tulevat voimaan (lukuun ottamatta 7.2 luvun muutoksia). Luvun 7.2 muutokset tulevat voimaan (KHO:n päätös ). Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Sipoon kunnan maaliskuun 29. päivänä 1995 hyväksytty ja voimaantullut rakennusjärjestys.

24 - 23 -

25 - 24 -

26 - 25 -

27 - 26 -