LUPAPÄÄTÖS Nro 3/08/1 Dnro Psy-2005-y-104 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 3/08/1 Dnro Psy-2005-y-104 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Heralammen luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo Hyrkäs & Maikku Oy Palojärventie KUUSAMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Rakenteet... 5 Veden johtaminen ja säännöstely... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 6 Päästöt ilmaan ja melu... 6 Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 7 Alueen luonto ja suojelualueet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu... 7 Kalatalous... 7 Vesistön virkistys- ja muu käyttö... 8 Maaperä ja pohjavesiolot... 8 Muut toiminnot alueella... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 8 Vaikutus kalatalouteen... 8 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 9 Vaikutus luontoon ja suojelualueisiin... 9 Muut vaikutukset... 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 9 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA... 9 Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräys Kunnossapitomääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 14

3 Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Kalatalousmääräyksen perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 20 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on siirtänyt sinne saapuneen hakemuksen hallintolain 21 :n nojalla ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella Hyrkäs & Maikku Oy on pyytänyt lupaa luonnonravintolammikkotoiminnan jatkamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Heralammen luonnonravintolammikko sijaitsee Kuusamon kaupungissa Korpuanjoen alaosan valuma-alueella (61.681) noin 35 km Kuusamon keskustaajamasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitalousluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. Vesilain 8 luvun 1 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Toiminnalla ei ole myöskään vesilain mukaista lupaa. Hanketta varten tarvittavan alueen käyttöoikeuden hakija on saanut hankkimalla Sileäkala Oy:n hallinnassa olleen Heralammen luonnonravintolammikon aluetta koskevan Metsähallituksen kanssa tehdyn vuokrasopimuksen nimiinsä. Sopimusalue on sittemmin suoritettujen maanvaihtojen yhteydessä siirtynyt Kuusamon Yhteismetsän omistukseen. Voimassa olevan sopimuksen mukainen vuokra-aika päättyy Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava.

5 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesilain mukainen toiminta Rakenteet Heralammen luonnonravintolammikkotoiminta on aloitettu vuonna Lammikon pinta-ala on vedenkorkeuden ylärajalla noin 100 ha. Valumaalue on noin 5,8 km 2 ja lammikon tilavuus noin m 3 vedenkorkeudella N ,70 m. Lammikossa kasvatetaan siianpoikasia. Kasvatustavoite on noin siianpoikasta vuodessa siten, että poikaset saavuttavat cm:n pituuden. Heralammen vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön pintavirtausmunkin kautta. Pato on moreenimaapato, jonka korkeus on enimmillään noin 5 m. Padon pituus on noin 15 m, harjan leveys noin 12 m ja luiskien kaltevuus 1:3. Padon kuivavara on keskimäärin noin 150 cm. Vesipintaa säännöstellään 10 cm korkeilla settilankuilla. Säännöstelymunkille johtaa tie lammen pohjoispuolelta. Veden johtaminen ja säännöstely Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Heralammen luonnonravintolammikosta johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Keväisin lammen annetaan täyttyä ylärajaan saakka, jonka jälkeen munkkipato suljetaan. Heralammen ylin veden korkeus on N ,70 m. Lammikon pintaa lasketaan syyskuusta jäiden tuloon saakka noin 150 cm tasoon N ,20 m. Juoksutettavan vesimäärän voidaan arvioida olevan maksimissaan noin m 3. Näiden tietojen perusteella on arvioitu noin neljän viikon mittaisen tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,26 m 3 /s. Heralammen luonnonravintolammikossa tuotetaan siianpoikasia, jotka istutetaan lampeen keväällä vastakuoriutuneina. Kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammen omaa biomassaa eli lähinnä eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. Tavoite on kasvattaa noin siianpoikasta vuodessa eli noin poikasta hehtaarilta. Kasvatettavien siianpoikasten tulisi saavuttaa lammikkokauden aikana vähintään cm:n pituus. Hakijan arvion mukaan kevyt lannoitus on tarpeen tuotantotason ylläpitämiseksi ja kooltaan riittävän suurien poikasten tuottamiseksi. Lannoitukseen käytetään vain teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lannoitus tapahtuu kesä heinäkuussa tarvittaessa. Levityksessä käytetään venettä ja lannoite liuotetaan suoraan veteen. Hakijan mukaan lammikon vähäisen ravintotilanteen ja lannoitustarpeen havaitsee muun muassa siitä, että siianpoikaset kiertävät lammikkoa ympäri aivan rannan tuntumassa. Myös eläinplanktonin vähäinen määrä vedessä on silmämääräisesti havaittavissa. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä ja lähes viikoittain, joten lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen kasvuun. Lannoitukseen käytetään esimerkiksi Puutarha Y1-lannoitetta, jossa typen osuus on 9 % ja fosforin 6 %.

6 Hakijan arvion mukaan riittävä lannoitemäärä on vuodessa noin kg/ha eli enintään 96 kg fosforia ja 144 kg typpeä. Oikeaa lannoitusmäärää voidaan seurata kalojen kasvumittauksilla, joita tehdään viikoittain. Lisäksi lannoituksen vaikutusta voidaan seurata vesinäytteillä. Lammikolla käytetään ph:n säätöön dolomiittikalkkia noin kg vuodessa eli enintään noin 400 kg/ha. Kalkki tuodaan lammikolle keväällä kuorma-autolla irtokalkkina. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ravinnepäästöt vesistöön pyritään pitämään vähäisinä sopeuttamalla lannoitemäärät ja lammikon kalojen ravinnonkäyttö. Lisäksi virtaus alapuoliseen vesistöön estetään kesäaikana, jolloin lannoitus tapahtuu. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä, jotta lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen lisäkasvuun. Lammikon tyhjennys tehdään hitaasti eikä alapuoliseen vesistöön lasketa kerralla suurta vesimäärää. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen Heralammesta johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Lammikon pintaa lasketaan noin 150 cm eli juoksutettavan vesimäärän arvioidaan olevan enimmillään noin m 3. Tyhjennyksen aikaiseksi valumaksi on arvioitu 44 l/s/km 2. Näiden tietojen perusteella on arvioitu tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,26 m 3 /s. Keskimääräisen virtaaman ja mitattujen ainepitoisuuksien perusteella on laskettu Heralammen tyhjennyksen aikaiseksi nettokuormitukseksi 18 kg/vrk kiintoainetta (520 kg/vuosi). Fosforin ja typen laskennalliset nettokuormitukset ovat jääneet alle määritysrajan. Bruttokuormitus ilman lannoitusta on 12,6 kg fosforia, 274 kg typpeä ja kg kiintoainetta vuodessa. Heralammen luonnonravintolammikon läheisyydessä ei ole vedenottamoita eikä vedenottoon soveltuvia pohjavesiesiintymiä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnasta ei aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittaa. Alueella muodostuva jätteet ovat pääasiassa lannoitesäkkejä. Muoviset säkit toimitetaan kierrätykseen. Mahdolliset paperisäkit poltetaan pienissä erissä.

7 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Heralammen luonnonravintolammikko sijaitsee Korpuanjoen alaosan valuma-alueella nro , jonka pinta-ala on 53 km 2 ja järvisyys 7,6 %. Valuma-alueesta on 88 % luokittelemattomia metsätalouden maita ja maatalousmaata 1,8 %. Heralammen alueen vedet johdetaan noin 750 metrin pituisen Herapuron kautta Korpuanjokeen, joka laskee noin kilometri alampana Kuusijärveen. Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Alueen luonto ja suojelualueet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Heralammen purkuvesistöstä ei ole virtaamatietoja. Laskennallisesti on käytetty Kuusamossa sijaitsevan Vääräjoen tietoja. Vääräjoki sijaitsee noin 30 km Korpuanjoesta koilliseen. Korpuanjoen virtaamiksi on saatu: ylivirtaama 13,1 m 3 /s, keskivirtaama 0,73 m 3 /s, alivirtaama 0,025 m 3 /s ja syys lokakuun keskivirtaama 0,64 m 3 /s. Heralammen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Kuusamon Natura alueisiin kuuluva Isosuo-Kivisuo -alue (FI ), joka sijaitsee noin 1,7 km Heralammesta pohjoiseen. Heralammen alue on asumatonta. Lähimmät ympärivuotisesti asutut rakennukset ovat noin 2,3 km:n päässä. Heralammesta on otettu näyte ja lupahakemusta varten ennen mahdollisen lannoituksen aloittamista. Jälkimmäisessä näytteessä veden ph oli 7,1 kun se aikaisemmassa näytteessä oli 6,7. Kemiallinen hapenkulutus oli vuonna mgo 2 /l, mikä kuvastaa lammen olleen tuolloin suhteellisen humuspitoinen. Kokonaisfosforipitoisuuden (93 µg/l) perusteella lammen vesi oli vuonna 1990 rehevää ja vuoden 2005 näytteessä vain lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla (20 µg/l). Typpipitoisuus vuoden 2005 näytteessä oli lievästi rehevälle vesistölle ominaista. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tarkkaillut Korpuanjoen vedenlaatua vuosina viideltä eri näytepisteeltä. Veden ph vaihteli eri pisteiden välillä neutraalista lievästi happamaan. Ravinteiden osalta joen vesi oli lievästi rehevää tai rehevää. Kiintoainepitoisuudet olivat yleisesti alhaisia. Korpuanjoen ja Kuusijärven kalastosta ja kalastuksesta haastateltiin Kuolionkylän kalastuskunnan esimiestä ja sihteeriä. Heidän mukaansa Kuusijärven kalastus on verrattain vähäistä, lähinnä kahden kesämökin asukkaiden harjoittamaa.

8 Yleisimmät saalislajit ovat Korpuanjoessa hauki ja ahven sekä harjus. Harjuksen kalastus- ja lisääntymisalueita on muun muassa Heraojan suusta vajaa kilometri ylävirtaan alkavilla koskiosuuksilla. Osakaskunta on istuttanut viime vuosina Korpuanjokeen kesänvanhoja poikasia kannan vahvistamiseksi. Vesistön virkistys- ja muu käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut toiminnot alueella Luonnonravintolammikon purkupaikalta alavirtaan ei Korpuanjoen varrella ole asutusta. Lähin asuintila sijaitsee Kuusijärven rannalla noin 1,5 km päässä Heraojan suusta. Kuusijärven vettä käytetään todennäköisesti uima- ja saunavetenä. Heralammen läheisyydessä ei ole pintavedenottamoita. Vaikutusalueella ei ole vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita. Lähin, luokkaan 3 kuuluva Konttisenharjun alue sijaitsee noin 500 metriä luonnonravintolammikosta koilliseen. Alueella toimii Hossa-Irnin paliskunta. 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vaikutus kalatalouteen Heralammen patoaminen vähentää virtaamia alapuolisessa vesistössä kesä- ja talviaikaan. Virtaamamuutokset alapuolisessa Herapurossa ovat huomattavia (-75 %), mutta Korpuanjoessa enää kohtalaisia, noin -10 %. Keväällä patoaminen tasaa virtaamia, mutta syksyllä tyhjennysjuoksutuksen aikana vastaavasti kasvattaa niitä. Heralammesta tyhjennetyn maksimivesimäärän ja Vääräjoen virtaamien avulla arvioituna Herapuron virtaamat kasvavat jopa 15-kertaisiksi. Korpuanjoen suulla tyhjennysjuoksutuksen aikaiset virtaamat kasvavat noin 37 %. Luonnonravintolammikon syys lokakuun tyhjennysjuoksutuksen aikaiset vaikutukset vesistöön on arvioitu ennen lannoituksen aloittamista mitattujen ainepitoisuuksien perusteella. Laskennallisiin arvoihin perustuvat bruttopitoisuuslisäykset ovat kiintoaineen ja kokonaisravinteiden osalta Herapurossa huomattavia, koska virtaama kasvaa voimakkaasti. Korpuanjoessa pitoisuusmuutokset ovat huomattavasti lievempiä. Ainoa kohtalaisen suuri muutos on kokonaistypen pitoisuuksissa. Lannoituksen jälkeisiä alapuoliseen vesistöön tyhjennysjuoksutuksesta kohdistuvia pitoisuuslisäyksiä ei ole arvioitu puuttuvan aineiston vuoksi. Lannoittamattomana lammen vesi aiheuttaa suhteellisen vähäisiä vesistövaikutuksia purkuvesistössä. Hakijan arvion mukaan vaikutuksia Korpuanjoen tai Kuusijärven kalastukseen ja kalastoon ei ole havaittavissa, koska luonnonravintolammikon tyh-

9 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Vaikutus luontoon ja suojelualueisiin Muut vaikutukset jennyksestä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vähäinen ja laimenee alapuolisessa vesistössä tehokkaasti. Luonnonravintolammikkotuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnalla ei ole vaikutusta suojeltuihin alueisiin. Toiminnasta ei aiheudu melua tai hajua ympäristöön. Tärkein virkistyskäyttömuoto alueella on kalastus, minkä harjoittamiseen lammikolla ei ole vaikutusta. Korpuanjoen ja Kuusijärven uima- ja saunavesikäytölle ei ole haitallisia vaikutuksia. 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt, ettei Heralammen luonnonravintolammikon kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarvitsisi tarkkailla. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Mikäli tarkkailu katsotaan tarpeelliseksi esimerkiksi lammikkoa lannoitettaessa hakija on esittänyt, että näytteet otettaisiin tyhjennysjuoksutuksen aikana kaksi kertaa (juoksutuksen alussa ja lopussa) välittömästi lammikon settipadon alapuolelta sekä Korpuanjoesta sen laskiessa Kuusijärven Lamminperään. Heraojan yläpuolinen näytteenottopaikka olisi Herakosken maantiesillan kohdalla. Kun tyhjennysjuoksutuksen vaikutus alapuolisen vesistön vedenlaatuun on tarkkailun perusteella selvillä, riittäisi settipadon alapuolinen näytteenotto. Tarkkailtavia parametrejä ei hakemussuunnitelmassa ole esitetty. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakija ei ole esittänyt erillistä suunnitelmaa toimintaan liittyvistä riskeistä. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET VESISTÖN PILAANTUMISESTA Kalatalousvelvoitteet ja muut toimenpiteet Hakija on selityksessään hyväksynyt siianpoikasen istutusvelvoitteen Kuusijärveen.

10 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakija on toimittanut alueen vuokrasopimusta koskevan selvityksen. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillissanomat -nimisessä lehdessä. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Toiminta täyttää kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa asetetut vaatimukset. Tyhjennysjuoksutuksen aikana lähtevän veden laatua tulisi mitata kaksi kertaa juoksutuksen aikana välittömästi settipadon alapuolella. Näytteistä tulisi määrittää ainakin kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lupamääräyksissä olisi huomioitava lisäksi seuraavaa: lammikon pohjaa ei saa muokata kaloja ei saa ruokkia lammikon ulkopuolisella ravinnolla lupamääräykset tulisi tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa lammikon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja välttäen nopeita virtaamamuutoksia padon läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty ylin sallittu padotuskorkeus. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus TE-keskus on todennut, että Heralammen luonnonravintolammikon kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin saman kokoiselta turvetuotantoalueelta lähtevä kuormitus. Lammikko tyhjennetään syys-lokakuun aikana, jolloin olosuhteet perustuotannolle eivät valon vähenemisestä ja vesien viilenemisestä johtuen ole enää parhaimmillaan. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi niin, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva tarkennettu arvio aiheutuvasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista alapuolisessa vesistössä. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Jaosto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että on arveluttavaa arvioida kuormitusvaikutuksia vain kahden lammikosta otetun näytteen perusteella. Lupa voidaan kuitenkin myöntää lupamääräyksillä ra-

11 joitettuna. Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on asetettava laajahko tarkkailuvelvoite ja lupa on tarkistettava viiden tarkkailuvuoden jälkeen. Luonnonravintolammikon lannoitemäärän tulee perustua hakijan esittämän kalanpoikasten tarkkailun lisäksi veden ravinnepitoisuusanalyyseihin ja laskettuun ravinnetaseeseen, jossa tarkastellaan mm. kalaan ja sedimenttiin sitoutuvia sekä juoksutuksessa poistuvia ravinnemääriä. Mikäli lammikon tuotanto on selvästi fosforirajoitteista ei lammikon lannoittamista typellä tule sallia tai päinvastoin. Lannoittaminen on lopetettava elokuun alkuun mennessä. Kalkitsemistarve on selvitettävä vesinäytteiden avulla, koska liika kalkitseminen nostaa veden ph:ta. Fosforin liukenemista sedimentistä on havaittu tapahtuvan veden ph:n noustessa yli 8,5. Käytöstä, hoidosta ja tarkkailusta on pidettävä päiväkirjaa, josta jäljennös tulee toimittaa vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa esitetyn tarkkailun lisäksi hakijan tulee tarkkailla lammikon veden laatua kesä-, heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Juoksutettavasta vedestä on otettava vähintään kolme näytettä. Kuusijärven tilaa on seurattava vähintään joka toinen vuosi järven syvänteestä otettavan vesinäytteen avulla. Ainakin osa näytteenotoista on oltava muun kuin hakijan tekemiä. Näytteistä tulee analysoida myös lämpökestoiset ulosteperäiset indikaattoribakteerit. Paperisäkkijätteen hävittäminen polttamalla ei ole suotavaa, eikä jätteen avopoltto nuotiossa ole kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan sallittua Kuusamon kalastusalue Kalastusalue on esittänyt, että kalanpoikasten kasvun lisäykseen käytettävän lannoituksen määrää on kohtuullistettava esimerkiksi puoleen esitetystä määrästä, eli enintään 10 kg/ha. Lannoituksesta seuraa liiallinen rehevöityminen, mistä voi seurata muun muassa sinilevän liiallista kasvua alapuolisissa vesistöissä. 5. Kuolionkylän kalastuskunta Muistuttaja on katsonut, että hakijan esittämät lannoitusmäärät ovat kohtuuttoman suuria. Sillä on rehevöittävä vaikutus Korpuanjoen ja sen alapuolisiin vesiin ja haitallinen vaikutus kalastoon. Analyysitulokset ovat Heralammessa huomattavasti korkeammat kuin Korpuanjoessa, joten hakijan esittämät lannoitemäärät ovat liian suuret. Vuosittaiset lannoitemäärät voisivat olla enintään 15 kg fosforia ja 140 kg typpeä. Muistuttaja on vaatinut, että kalankasvattajan on istutettava vuosittain Kuusijärveen ja Tervajärveen kesänvanhaa siianpoikasta sekä Korpuanjokeen 500 harjusta. Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta vuosina osoittaa kiistatta Korpuanjoessa olevan kalatiheyden. Sen turvaamiseksi vaadittu istutusvelvoite on täysin perusteltu. Heralammesta johdettavan veden laatua ja vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on tarkkailtava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on toimitettava myös kalastuskunnalle.

12 Hakijan kuuleminen ja selitys Muistuttaja on ilmoittanut pidättävänsä oikeuden hakea korvauksia hankkeesta myöhemmin mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, joiden laatua ja määrää ei voida ennakoida. Hakija on ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden antanut selityksen. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Lammikon pohjaa muokataan tarvittaessa kevyellä haraamisella pohjan elävöittämiseksi ja kaloille käyttökelpoisen ravinnon saatavuuden lisäämiseksi. Syksyisessä poikasten paunettipyynnissä käytetään usein apuna järvinuottausta, joka käytännössä vaikuttaa pohjasedimenttiin haraamisen tapaan. Kevyt haraus ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta merkittävää nettolisäystä veden ravinnepitoisuuksiin. Pohjan muokkaus myös vähentää tarvetta lammikon ulkopuolisen ravinnon käyttämiselle, eikä lammikkoon ole tällä hetkellä tarvetta lisätä ulkopuolista ravintoa, kuten rehua. Lammikon tyhjennys tapahtuu hitaasti, keskimääräiseksi juoksutusnopeudeksi on arvioitu 0,26 m 3 /s. Padon yhteyteen ei ole rakennettu vedenkorkeusasteikkoa, koska pato on pintavirtauspato, joka purkaa veden pintavirtauksena sen saavutettua padon ylärajan. Tällöin mittausasteikon tarve ei ole perusteltu. Lupamääräysten tarkistaminen 10 vuoden päästä on perusteltua. Lammikon hoidosta ja käyttöön liittyvistä tapahtumista pidetään kirjaa ja muistiinpanot ovat tarvittaessa saatavilla Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Luonnonravintolammikon kuormitus ei ole millään muotoa verrattavissa turvetuotantoalueen kuormitukseen. Turvetuotantoalue kuormittaa vesistöä ympäri vuoden, mutta luonnonravintolammikon tyhjennys tapahtuu keskimäärin neljän viikon aikana. Lammikon laskennallinen bruttokuormitus (kg/ha/vrk) on kylläkin tyhjennysaikana likimäärin samaa luokkaa kuin turvetuotantoalueen, mutta nettokuormitus ei vastaa sitä. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Näytteenotto muuna kuin juoksutusaikana ei ole perusteltua, sillä sen tarkoitus on saada aineistoa kuormitusvaikutusarviointiin. Kuusijärven näytteenotto ei ole perusteltua, sillä näytteenotto Heralammen laskukohdan ylä- ja alavirran puoleisesta Korpuanjoesta tuottaa riittävän aineiston mahdollisten vesistövaikutusten tarkasteluun. Kalaan ja sedimenttiin sitoutuvien ravinnemäärien tarkastelu ei ole perusteltua, koska menetelmät ovat kuormitukseen nähden kalliita. Lannoittaminen ja sen määrä perustuu arvioihin, joiden perusteella lammikon tuotanto pysyy korkeana ja kannattavana. Lannoitus suoritetaan tarpeen mukaan kesä-heinäkuun aikana. Kalkitsemistarpeen selvittäminen vesinäytteillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kalkki levitetään jään päälle keväällä, jolloin veden ph-arvot ovat eri tasolla kuin kesäaikaan. Veden ph ei nouse ko. kalkitsemismäärillä ratkaisevasti.

13 Ulosteperäisten indikaatiobakteerien selvittäminen vedestä on perusteetonta, sillä hakija käyttää ainoastaan teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lupamääräysten tarkistamista hakija esittää 10 vuoden kuluessa. Mahdollisen paperisäkkijätteen hävittämistä polttamalla hakija on pitänyt suotavana, mikäli poltto tapahtuu pienissä erissä nuotion tms. avotulen polton yhteydessä Kuusamon kalastusalue Lannoitemäärä on kg/ha/v ja lannoitusta tehdään tarpeen mukaan. Lannoituksen tarvetta tarkkaillaan muun muassa kalojen käyttäytymisen perusteella sekä kasvumittauksilla. Tarve voi vaihdella vuosittain eikä kiinteää arvoa 10 kg/ha/vuosi tulisi määrätä. Syksyistä tyhjennysjuoksutuksen aikaista näytteenottoa voidaan käyttää arviopohjana suunniteltaessa tulevan vuoden lannoituksen määrää. 5. Kuolionkylän kalastuskunta Muistuttajan esittämät lannoitemäärät johtaisivat fosforirajoitteisuuteen, josta seuraisi lammikon tuottavuuden romahtaminen. Ravinteiden lisäystä seurataan ja se pyritään optimoimaan tarvittavaa kasvua vastaavaksi. Hakija myöntyy muistuttajan velvoiteistutusvaateisiin siian poikasten osalta, yhteensä siianpoikasta, mutta katsoo Korpuanjokea koskevan harjuksen istutusvaateen perusteettomaksi. Hakijalla ei ole harjuksen poikastuotantoa, joten istukkaat jouduttaisiin hankkimaan muualta. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan ympäristökeskukselle, mistä ne ovat tarvitsevien saatavissa. Varsinaista kalataloustarkkailua ei Heralammen osalta tulla suorittamaan. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Heralammen luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyn jatkamiseen Kuusamon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Heralammen luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Kuusamon kaupungissa.

14 Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. 14 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräys 1. Heralammen luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksen mukaiset. Luvan saajan on toimitettava mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ajan tasalla oleva sopivamittakaavainen lammikkoalueen pintakartta, johon on merkitty säännöstelyrakenteet, padot, muut rakenteet, vedenkorkeusasteikko ja tyhjennyskanava. Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä Heralammessa on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N ,70 m ja N ,20 m. Kiintopiste korkeustietoineen on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Heralammen luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, että se ei ylitä korkeutta N ,70 m. Lammikon täyttö aloitetaan jo syksyllä siten, että munkkipato suljetaan kalojen keräilyn loputtua. Muutoin täyttö tapahtuu kevätvalunnasta. Lammikko tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta noin korkeuteen N ,20 m. Kunnossapitomääräykset 3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon kaikki rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Luvan saaja on velvollinen pitämään purkuojana toimiva Herapuro kunnossa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 4. Luonnonravintolammikon ph-tasoa saa säätää lisäämällä veteen tarvittava määrä, enintään kg vuodessa, kalkkia. Luonnonravintolammikon lannoittamiseen saa käyttää enintään 15 kg/ha vuodessa keinolannoitetta, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus on enintään 6 %. Tarvittava lannoitus on tehtävä kesä heinäkuussa siten, että lammikosta ei ole pois-

15 Päästöt ilmaan Melu tovirtausta. Vaihtoehtona lannoitukselle saa lammikon pohjaa pöyhiä laahuksella vastaavana ajankohtana. Pöyhintää ei kuitenkaan saa tehdä lammikon poistomunkin suulla eikä tyhjennyskanavan alueella eikä poistovirtauksen aikana. Kaloja ei saa ruokkia. 5. Lammikkoa tulee tyhjentää aikaisintaan 1.9. alkaen. Tyhjennys on tehtävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta ja haitalliselta vedenkorkeuden nousulta alapuolisessa vesistössä vältytään. 6. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja. 7. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Kuolleet kalat ja säkkijäte on käsiteltävä Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdistuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästö- ja vesistötarkkailua sekä lammikon vedenlaadun tarkkailua ei tarvitse tehdä niinä vuosina, kun lammikkoa ei lannoiteta. Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai joista voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin siten, että siitä ei ole ympäristölle haittaa. 15

16 Toiminnan lopettaminen Kalatalousmääräys 11. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 12. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. 13. Luvan saajan on päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta syksystä alkaen istutettava vuosittain Kuusijärveen ja Tervajärveen kesänvanhaa siianpoikasta. Istutuksista tulee etukäteen ilmoittaa Kuolionkylän kalastuskunnalle. 16 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan saajalla on sopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

17 17 Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteiden määrästä ja laadusta toiminta vastaa Ahvenlahden luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Valvonnallisista syistä on tarpeen määrätä toimitettavaksi lammikkoalueen pintakartta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vedenkorkeusasteikko on tarpeen lammikon vedenkorkeuksien ja ylärajan tarkkailemiseksi. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan välttää asettamalla alapuolista laskuojaa koskeva kunnossapitomääräys. Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mahdollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä ajallisesti ja alueellisesti rajoittamalla pohjalietteen sekoittamista veteen. Lannoituksen tai pohjan pöyhinnän ajankohta on rajoitettu kesä heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttötarkkailua varten on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Koska lammikon käyttö on vakiintunut on päästö- ja vesistötarkkailu sekä lammikon vedenlaadun tarkkailu määrätty tehtäväksi niinä vuosina, kun lammikkoa lannoitetaan. Kalatalousmääräyksen perustelut Hakijan hyväksymä istutusvelvoite on riittävä korvaamaan kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta.

18 18 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja siinä yhteydessä esitettäviä selvityksiä koskeva vaatimus on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. Lisäksi luvan saaja on velvoitettu tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Ympäristölupavirasto on ottanut tarkkailua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä 9 ilmenevällä tavalla. Tarkkailutuloksista on velvoitettu ilmoittamaan myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hoitopäiväkirjan tietojen toimittamista koskeva vaatimus on enemmälti hylätty. Lannoittamista ja kalkitsemista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon rajoittamalla määriä sekä lannoituksen ja lammikon pohjan pöyhinnän ajankohtaa. Enempien rajoitusten antaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole tarpeen. Paperisäkkijätteen polton osalta on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4. Kuusamon kalastusalue Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi. 5. Kuolionkylän kalastuskunta Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi. Tarkkailua koskevat vaatimukset on otettu huomioon vesistön veden laadun osalta, mutta kalataloustarkkailua ei ole katsottu tarpeelliseksi. Hakija on hyväksynyt istutusvelvoitteen siianpoikasten osalta ja siitä on annettu lupamääräys, harjuksen istuttamista Korpuanjokeen koskevan istutusvelvoitteen ympäristölupavirasto on katsonut perusteettomaksi. Kalastuskunnan on mahdollista saada tarkkailuraportit ja -tulokset liitteessä 2 mainituilta viranomaisilta tai kalastusalueelta.

19 19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittaminen edellyttää voimassa olevaa käyttöoikeutta alueeseen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa ympäristölupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnonravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2017 jälkeen, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailusta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a ja 31 sekä 8 luku 2 ja 6, 9 1 momentti, 10 sekä 10a 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6

20 20 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevien maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmäärä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ulla Hantunen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh UH/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

22 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1 postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 1 Liite 2 HERALAMMEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutuksen toteamiseksi otetaan luonnonravintolammikosta ennen lannoitusajankohtaa vesinäyte, josta määritetään ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori. Päästötarkkailu Päästötarkkailunäytteet otetaan kertanäytteenä kaksi kertaa vuodessa luonnonravintolammikon padolta (x: , y: ) tyhjennysjuoksutuksen aikana vähintään viikon välein. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Lammikon käyttöhenkilökunta voi ottaa näytteet. Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja kiintoaine. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa lammikon tyhjennysjuoksutuksen aikana Korpuanjoesta Herakosken sillalta (x: , y: ja Kuusijärven Lummeperästä (x: , y: ). Näytteet otetaan silloin, kun Heralammesta juoksutettava vesi on ehtinyt kulkeutua Lummeperään. Vesistötarkkailupisteistä määritetään happi, ph, väri, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja rauta. Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua analysoinnista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Poh-

24 jois-pohjanmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden analyysitulokset. Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Kuusamon kalastusalueelle. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.