LUPAPÄÄTÖS Nro 4/08/1 Dnro Psy-2005-y-105 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 4/08/1 Dnro Psy-2005-y-105 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Palojärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo Hyrkäs & Maikku Oy Palojärventie KUUSAMO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitalousluvan hakemisen peruste... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Rakenteet... 5 Veden johtaminen ja säännöstely... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 6 Päästöt ilmaan ja melu... 6 Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 7 Alueen luonto ja suojelualueet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu... 7 Kalatalous... 7 Vesistön virkistys- ja muu käyttö... 8 Maaperä ja pohjavesiolot... 8 Muut toiminnot alueella... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin... 8 Vaikutus kalatalouteen... 8 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 8 Muut vaikutukset... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennykset... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräys Kunnossapitomääräykset Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 14

3 Tarkkailu- ja raportointimääräys Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 18 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on siirtänyt sinne saapuneen hakemuksen hallintolain 21 :n nojalla ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella Hyrkäs & Maikku Oy on pyytänyt lupaa luonnonravintolammikkotoiminnan jatkamiseen hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Palojärven luonnonravintolammikko sijaitsee Kuusamon kaupungissa noin 13 kilometriä Kuusamon keskustaajamasta luoteeseen. Alue on Yli-Kitkan valuma-alueella (73.025). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Vesitalousluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. Vesilain 8 luvun 1 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä velvoittanut hakemaan luonnonravintolammikolle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Hanketta varten tarvittavista Palojärveä ympäröivistä maa-alueista yhtiön omistuksessa on tila Lisä-Aikkila RN:o 79:4. Lisäksi yhtiön osakas Matti Hyrkäs on tilan Hyrkkäänaho RN:o 379:4 omistavan kuolinpesän osakas ja muiden osakkaiden kanssa on sovittu luonnonravintolammikkotoiminnasta. Osa Palojärven vesialueesta kuuluu viimeksi mainittuun tilaan ja osa kuuluu Palojärven seudun yhteisten vesialueiden osakaskunnalle, jonka kanssa on tehty vuokrasopimus alueen käyttämisestä luonnonravintolammikkotoimintaan. Samoin on sovittu tilan Hannula RN:o 379:1 omistajan kanssa.

5 Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vesilain mukainen toiminta Rakenteet Palojärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna Lammikon pinta-ala on vedenkorkeuden ylärajalla noin 32 ha. Valuma-alue on noin 3,0 km 2 ja lammikon tilavuus noin m 3 vedenkorkeudella N ,50 m ja 1,8 metrin keskisyvyydellä arvioituna. Laskuojana toimiva Palopuro on enimmillään noin 4 metriä leveä ja laskee noin 3 km alempana Lohilampeen. Lammikossa kasvatetaan vastakuoriutuneita siianpoikasia. Kasvatustavoite on noin siianpoikasta vuodessa siten, että poikaset saavuttavat cm:n pituuden. Palojärven vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön pintavirtausmunkin kautta. Pato on moreenimaapato, jonka korkeus on enimmillään noin 2 m. Padon pituus on noin 12 m, harjan leveys noin 12 m ja luiskien kaltevuus noin 1:3. Padon kuivavara on keskimäärin noin 30 cm. Vesipintaa säännöstellään 10 cm korkeilla settilankuilla. Säännöstelymunkille johtaa tie pohjoispuolelta Palojärven itäpään kautta. Veden johtaminen ja säännöstely Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Palojärven luonnonravintolammikosta johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Keväisin lammen annetaan täyttyä ylärajaan saakka, jonka jälkeen munkkipato suljetaan. Palojärven ylin veden korkeus on N ,50 m. Lammikon pintaa lasketaan syyskuusta jäiden tuloon saakka vain noin 30 cm eli 32 ha pinta-alalla voidaan juoksutettavan vesimäärän arvioida olevan maksimissaan noin m 3. Näiden tietojen perusteella on arvioitu tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,025 m 3 /s. Palojärven luonnonravintolammikossa tuotetaan siianpoikasia, jotka istutetaan järveen keväällä vastakuoriutuneina. Kalanpoikaset käyttävät ravintonaan järven omaa biomassaa eli lähinnä eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. Tavoite on kasvattaa noin siianpoikasta vuodessa eli noin poikasta hehtaarilta. Kasvatettavien siianpoikasten tulisi saavuttaa lammikkokauden aikana vähintään cm:n pituus. Hakijan arvion mukaan kevyt lannoitus on tarpeen tuotantotason ylläpitämiseksi ja kooltaan riittävän suurien poikasten tuottamiseksi. Lannoitukseen käytetään vain teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lannoitus tapahtuu kesä-heinäkuussa tarvittaessa. Levityksessä käytetään venettä ja lannoite liuotetaan suoraan veteen. Hakijan mukaan lammikon vähäisen ravintoti-

6 lanteen ja lannoitustarpeen havaitsee muun muassa siitä, että siianpoikaset kiertävät lammikkoa ympäri aivan rannan tuntumassa. Myös eläinplanktonin vähäinen määrä vedessä on silmämääräisesti havaittavissa. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä ja lähes viikoittain, joten lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen kasvuun. Lannoitukseen käytetään esimerkiksi Puutarha Y1 -lannoitetta, jossa typen osuus on 9 % ja fosforin 6 %. Hakijan arvion mukaan riittävä lannoitemäärä olisi vuodessa noin kg/ha eli enintään 38 kg fosforia ja 58 kg typpeä. Oikeaa lannoitusmäärää voidaan seurata kalojen kasvumittauksilla, joita tehdään viikoittain. Lisäksi lannoituksen vaikutusta voidaan seurata vesinäytteillä. Lammikolla käytetään ph:n säätöön dolomiittikalkkia noin kg vuodessa eli enintään noin 400 kg/ha. Kalkki tuodaan lammikolle keväällä kuorma-autolla irtokalkkina. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ravinnepäästöt vesistöön pyritään pitämään vähäisinä sopeuttamalla lannoitemäärät ja lammikon kalojen ravinnonkäyttö. Lisäksi virtaus alapuoliseen vesistöön estetään kesäaikana, jolloin lannoitus tapahtuu. Lannoitus tapahtuu pienissä erissä, jotta lisätyt ravinteet sitoutuvat tehokkaasti kalojen lisäkasvuun. Lammikon tyhjennys tehdään hitaasti eikä alapuoliseen vesistöön lasketa kerralla suurta vesimäärää. 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Päästöt maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan ja melu Jätteet, niiden määrä ja hyödyntäminen Palojärvestä johdetaan vettä alapuoliseen vesistöön vain kevään sulamisvesien aiheuttamalla ylivalumakaudella ja syksyllä lammikon tyhjennysvaiheessa. Lammikkoa ei tyhjennetä kokonaan, vaan sen pintaa lasketaan noin 30 cm eli 32 ha pinta-alalla voidaan juoksutettavan vesimäärän arvioida olevan maksimissaan noin m 3. Näiden tietojen perusteella on arvioitu tyhjennysjuoksutuksen aikaiseksi keskimääräiseksi virtaamaksi padolta 0,025 m 3 /s. Keskimääräisen virtaaman ja mitattujen ainepitoisuuksien perusteella on laskettu Palojärven tyhjennyksen aikaiseksi bruttokuormitukseksi 6,4 kg/vrk kiintoainetta (180 kg/v), 0,04 kg/vrk fosforia (1,0 kg/vuosi), 0,75 kg/vrk typpeä (21 kg/vuosi). Hakijan mukaan lammikko ei aiheuta nettokuormitusta. Palojärven luonnonravintolammikon läheisyydessä ei ole vedenottamoita eikä vedenottoon soveltuvia pohjavesiesiintymiä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnasta ei aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittaa. Alueella muodostuva jätteet ovat pääasiassa lannoitesäkkejä. Muoviset säkit toimitetaan kierrätykseen. Mahdolliset paperisäkit poltetaan pienissä erissä.

7 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Palojärven luonnonravintolammikko sijaitsee Kitkajärven valuma-alueella nro 73.02, jonka pinta-ala on 1436 km 2 ja järvisyys 23,8 %. Yli-Kitkan osavaluma-alueesta on 67 % luokittelemattomia metsätalouden maita ja maatalousmaata 2,8 %. Palojärven alueen vedet johdetaan laskuojaa pitkin Lohilampeen, joka laskee vetensä Lohijoen kautta Yli-Kitkan Konttiselkään noin 8 km alempana. Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Alueen luonto ja suojelualueet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Kalatalous Palojärven purkuvesistöstä ei ole virtaamatietoja. Laskennallisesti on käytetty Kuusamossa sijaitsevan Vääräjoen tietoja. Vääräjoki sijaitsee noin 14 km Palojärvestä lounaaseen. Lohilammen luusuan virtaamiksi on saatu: ylivirtaama 0,76 m 3 /s, keskivirtaama 0,04 m 3 /s, alivirtaama 0,0016 m 3 /s ja syys lokakuun keskivirtaama 0,037 m 3 /s. Palojärven läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Kuusamon Natura alueisiin kuuluva Ruoppisuo - Nojosenvaaran kurut - Valkeaisenpuron lehdot -alue (FI ), joka sijaitsee noin 3,1 km Palojärvestä pohjois-koilliseen. Palojärven etelärannalla on ympärivuotista asutusta. Karttatarkastelun perusteella Palopuron varsi ja Lohilammen ympäristö ovat asumattomia. Palojärvestä otettiin näyte lupahakemusta varten ennen mahdollisen lannoituksen aloittamista. Veden ph oli 7,2, sähkönjohtavuus 3,6 ms/m ja kiintoainepitoisuus 3 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuus oli karulle/lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla (17 µg/l), samoin typpipitoisuus (350 µg/l). Fosfaattifosforia oli 2 µg/l kun ammoniumtyppeä oli samaan aikaan vedessä vielä 17 µg/l, mikä antaa viitteitä perustuotannon fosforirajoitteisuudesta. Aiemmin Palojärvestä on otettu näyte ennen kasvatustoiminnan alkua. Silloin vedenlaatu oli heikko ilmeisesti sulamisvesien ainevirtaamien vuoksi. Kiintoainepitoisuus ja väriluku oli korkeahko sekä kokonaistyppi ilmensi erittäin rehevää vedenlaatua. Kokonaisfosfori oli lievästi rehevän veden tasoa. Palopurosta on otettu kolme näytettä toukokuussa 1991, joista yhdestä on arvioitu väriluku ja kaikista kokonaistyppi, joka on ollut µg/l. Lammikon purkuvesien reittinä olevalla Palopurolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Lohilammella harjoittaa kotitarvekalastusta kaksi taloutta. Pyynti on lähinnä siian verkkopyyntiä ja istukkaat ovat peräisin Palojärvestä. Muista lajeista Lohilammessa esiintyy haukea ja ahventa.

8 8 Vesistön virkistys- ja muu käyttö Maaperä ja pohjavesiolot Muut toiminnot alueella Purkuvesistöllä ei ole merkittävää virkistyskäyttöä. Palojärven läheisyydessä ei ole pintavedenottamoita. Vaikutusalueella ei ole vedenottoon soveltuvia pohjavesialueita. Alueella toimii Oivangin paliskunta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vaikutus kalatalouteen Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Muut vaikutukset Palojärven patoaminen vähentää virtaamia alapuolisessa vesistössä kesäja talviaikana. Virtaamamuutokset alapuolisessa Palopurossa ovat huomattavia (-70%) ja Lohilammen luusuassakin vielä noin -40 %. Keväällä patoaminen tasaa virtaamia, mutta syksyllä tyhjennysjuoksutuksen aikana vastaavasti kasvattaa niitä. Palojärvestä tyhjennetyn maksimivesimäärän ja Vääräjoen virtaamien avulla arvioituna Palopuron virtaamat kasvavat tyhjennysjuoksutuksen aikana noin 1,6-kertaisiksi ja Lohilammen luusuan virtaamat kasvavat noin 37 %. Luonnonravintolammikon syys lokakuun tyhjennysjuoksutuksen aikaiset vaikutukset vesistöön on arvioitu ennen lannoituksen aloittamista mitattujen ainepitoisuuksien perusteella. Palopurossa ravinteiden pitoisuuslisäykset ovat kohtalaisia, muuten pitoisuusmuutokset ovat melko vähäisiä. Nettopitoisuusmuutoksia on kuitenkin vaikea arvioida ilman laajempaa aineistoa. Lannoittamattomana lammen vesi aiheuttaa suhteellisen vähäisiä vesistövaikutuksia purkuvesistössä. Hakijan arvion mukaan vaikutuksia Lohilammen kalastuksessa ja kalastossa ei ole havaittavissa, koska luonnonravintolammikon tyhjennyksestä aiheutuva kiintoaine- ja ravinnekuormitus on vähäinen ja laimenee alapuolisessa vesistössä tehokkaasti. Luonnonravintolammikkotuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään eikä maaperän saastumisen vaaraa. Toiminnasta ei aiheudu melua tai hajua ympäristöön. Tärkein virkistyskäyttömuoto alueella on kalastus, minkä harjoittamiseen lammikolla ei ole vaikutusta.

9 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt ettei Palojärven luonnonravintolammikon kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarvitsisi tarkkailla. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa. Mikäli tarkkailu katsotaan tarpeelliseksi, on hakija esittänyt, että näytteet otettaisiin tyhjennysjuoksutuksen aikana kaksi kertaa (juoksutuksen alussa ja lopussa) välittömästi lammikon settipadon alapuolelta sekä Palopurosta noin 400 metriä ennen Lohilampea. Kun Palopuron tyhjennysjuoksutuksen vaikutus alapuolisen vesistön vedenlaatuun on tarkkailun perusteella selvillä riittäisi settipadon alapuolinen näytteenotto. Tarkkailtavia parametrejä ei ole hakemussuunnitelmassa esitetty. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakija ei ole esittänyt erillistä suunnitelmaa toimintaan liittyvistä riskeistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet Hakija on toimittanut Palojärven kalastuskunnan/osakaskunnan alueen vuokrasopimuksen jatkumista koskevan selvityksen sekä tilan Hyrkkäänaho RN:o 379:4 osaomistajien suostumuksen ja tilan Hannula RN:o 379:1 omistajan suostumuksen. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillissanomat -nimisessä lehdessä. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Toiminta täyttää kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa asetetut vaatimukset. Tyhjennysjuoksutuksen aikana lähtevän veden laatua tulisi mitata kaksi kertaa juoksutuksen aikana välittömästi settipadon alapuolella. Näytteistä tulisi määrittää ainakin kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lupamääräyksissä olisi huomioitava lisäksi seuraavaa: lammikon pohjaa ei saa muokata kaloja ei saa ruokkia lammikon ulkopuolisella ravinnolla lupamääräykset tulisi tarkistaa viimeistään 10 vuoden kuluttua lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa lammikon tyhjennys on tehtävä hitaasti ja välttäen nopeita virtaamamuutoksia

10 padon läheisyydessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty ylin sallittu padotuskorkeus Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus TE-keskus on todennut, että Palojärven luonnonravintolammikon kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin saman kokoiselta turvetuotantoalueelta lähtevä kuormitus. Lammikko tyhjennetään syys lokakuun aikana, jolloin olosuhteet perustuotannolle eivät valon vähenemisestä ja vesien viilenemisestä johtuen ole enää parhaimmillaan. Puutteellisen vedenlaatuaineiston vuoksi kuormituksen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön on vaikea arvioida. Vaikutukset Palopuron ja Lohijoen virtaamiin ovat kuitenkin huomattavat. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi niin, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätetään vuoden 2015 loppuun mennessä. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva tarkennettu arvio aiheutuvasta kuormituksesta ja sen vaikutuksista alapuolisessa vesistössä. Tarkistamishakemuksessa on esitettävä tiedot kalastuksesta ja kalastosta myös Lohijoen osalta. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Jaosto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että on arveluttavaa arvioida kuormitusvaikutuksia vain kahden näytteen perusteella. Lupa voidaan kuitenkin myöntää lupamääräyksillä rajoitettuna. Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on asetettava laajahko tarkkailuvelvoite ja lupaehdot ja tarkkailuvelvoite tulisi tarkistaa viiden tarkkailuvuoden jälkeen. Luonnonravintolammikon lannoitemäärän tulee perustua hakijan esittämän kalanpoikasten tarkkailun lisäksi veden ravinnepitoisuusanalyyseihin ja laskettuun ravinnetaseeseen, jossa tarkastellaan mm. kalaan ja sedimenttiin sitoutuvia sekä juoksutuksessa poistuvia ravinnemääriä. Mikäli lammikon tuotanto on selvästi fosforirajoitteista ei lammikon lannoittamista typellä tule sallia tai päinvastoin. Lannoittaminen on lopetettava elokuun alkuun mennessä. Kalkitsemistarve on selvitettävä vesinäytteiden avulla, koska liika kalkitseminen nostaa veden ph:ta. Fosforin liukenemista sedimentistä on havaittu tapahtuvan veden ph:n noustessa yli 8,5. Käytöstä, hoidosta ja tarkkailusta on pidettävä päiväkirjaa, josta jäljennös tulee toimittaa vuosittain myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakemuksessa esitetyn tarkkailun lisäksi hakijan tulee tarkkailla lammikon veden laatua kesä-, heinä- ja elokuussa otettavilla vesinäytteillä. Juoksutettavasta vedestä on otettava vähintään kolme näytettä. Lohilammen tilaa tulee seurata vähintään joka toinen vuosi lammen syvänteestä otettavan vesinäytteen avulla. Ainakin osa näytteenotoista on oltava muun kuin hakijan tekemiä. Näytteistä tulee analysoida myös lämpökestoiset ulosteperäiset indikaattoribakteerit. Paperisäkkijätteen hävittäminen polttamalla ei ole suotavaa, eikä jätteen avopoltto nuotiossa ole kaupungin jätehuoltomääräysten mukaan sallittua. 4. Kuusamon kalastusalue Kalastusalue on esittänyt, että kalanpoikasten kasvun lisäykseen käytettävän lannoituksen määrää on kohtuullistettava esimerkiksi puoleen esitetys-

11 Hakijan kuuleminen ja selitys tä määrästä, eli enintään 10 kg/ha. Lannoituksesta seuraa liiallinen rehevöityminen, mistä voi seurata muun muassa sinilevän liiallista kasvua alapuolisissa vesistöissä. Hakija on ympäristölupaviraston varattua siihen tilaisuuden antanut selityksen. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Lammikon pohjaa muokataan tarvittaessa kevyellä haraamisella pohjan elävöittämiseksi ja kaloille käyttökelpoisen ravinnon saatavuuden lisäämiseksi. Syksyisessä poikasten paunettipyynnissä käytetään usein apuna järvinuottausta, joka käytännössä vaikuttaa pohjasedimenttiin haraamisen tapaan. Kevyt haraus ei hakijan käsityksen mukaan aiheuta merkittävää nettolisäystä veden ravinnepitoisuuksiin. Pohjan muokkaus myös vähentää tarvetta lammikon ulkopuolisen ravinnon käyttämiselle, eikä lammikkoon ole tällä hetkellä tarvetta lisätä ulkopuolista ravintoa, kuten rehua. Lammikon tyhjennys tapahtuu hitaasti, keskimääräiseksi juoksutusnopeudeksi on arvioitu 0,025 m 3 /s. Lammikon vedenpintaa lasketaan ainoastaan noin 30 cm, joten lampi pysyy varsin luonnontilaisena ympäri vuoden. Padon yhteyteen ei ole rakennettu vedenkorkeusasteikkoa, koska pato on pintavirtauspato, joka purkaa veden pintavirtauksena sen saavutettua padon ylärajan. Tällöin mitta-asteikon tarve ei ole perusteltu. Lupamääräyksien tarkistaminen 10 vuoden päästä on perusteltua. Lammikon hoidosta ja käyttöön liittyvistä tapahtumista pidetään kirjaa ja muistiinpanot ovat tarvittaessa saatavilla Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Luonnonravintolammikon kuormitus ei ole millään muotoa verrattavissa turvetuotantoalueen kuormitukseen. Turvetuotantoalue kuormittaa vesistöä ympäri vuoden, mutta luonnonravintolammikon tyhjennys tapahtuu keskimäärin neljän viikon aikana. Lammikon laskennallinen bruttokuormitus (kg/ha/vrk) on kylläkin tyhjennysaikana likimäärin samaa luokkaa kuin turvetuotantoalueen, mutta nettokuormitus ei vastaa turvetuotantoa. Uuden tarkistushakemuksen yhteydessä tullaan huomioimaan lupakauden aikainen tarkkailu ja esittämään sen perusteella laajempi vesistö- ja kalastovaikutusarvio. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Näytteenotto muuna kuin juoksutusaikana ei ole perusteltua, sillä sen tarkoitus on saada aineistoa kuormitusvaikutusarviointiin. Kalaan ja sedimenttiin sitoutuvien ravinnemäärien tarkastelu ei ole perusteltua, koska menetelmät ovat kuormitukseen nähden kalliita. Lannoittaminen ja sen määrä perustuu arvioihin, joiden perusteella lammikon tuotanto pysyy korkeana ja kannattavana. Lannoitus suoritetaan tarpeen mukaan kesä heinäkuun aikana. Kalkitsemistarpeen selvittäminen vesinäytteillä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä kalkki levitetään jään päälle

12 keväällä, jolloin veden ph-arvot ovat eri tasolla kuin kesäaikaan. Veden ph ei nouse ko. kalkitsemismäärillä ratkaisevasti. Ulosteperäisten indikaatiobakteerien selvittäminen vedestä on perusteetonta, sillä hakija käyttää ainoastaan teollisesti tuotettuja lannoitteita. Lupaehtojen tarkistamista hakija esittää 10 vuoden kuluessa. Mahdollisen paperisäkkijätteen hävittämistä polttamalla hakija on pitänyt suotavana, mikäli poltto tapahtuu pienissä erissä nuotion tms. avotulen polton yhteydessä Kuusamon kalastusalue Lannoitemäärä on kg/ha/v ja lannoitusta tehdään tarpeen mukaan. Lannoituksen tarvetta tarkkaillaan muun muassa kalojen käyttäytymisen perusteella sekä kasvumittauksilla. Tarve voi vaihdella vuosittain eikä kiinteää arvoa 10 kg/ha/v tulisi määrätä. Syksyistä tyhjennysjuoksutuksen aikaista näytteenottoa voidaan käyttää arviopohjana suunniteltaessa tulevan vuoden lannoituksen määrää. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Palojärven luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen ja säännöstelyn jatkamiseen Kuusamon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Hyrkäs & Maikku Oy:lle luvan Palojärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Kuusamon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

13 13 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräys 1. Palojärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksen mukainen. Luvan saajan on toimitettava mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ajan tasalla oleva sopivamittakaavainen lammikkoalueen pintakartta, johon on merkitty säännöstelyrakenteet, padot, muut rakenteet, vedenkorkeusasteikko ja tyhjennyskanava. Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä Palojärvessä on oltava vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N ,2 m ja + 324,5 m. Kiintopiste korkeustietoineen on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Palojärven luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, että se ei ylitä korkeutta N ,50 m. Lammikon täyttö aloitetaan jo syksyllä siten, että munkkipato suljetaan kalojen keräilyn loputtua. Muutoin täyttö tapahtuu kevätvalunnasta. Lammikkoa tyhjennetään syksyllä poistomunkin kautta noin korkeuteen N ,20 m. Kunnossapitomääräykset 3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon kaikki rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Luvan saaja on velvollinen pitämään Palopuro kunnossa huolehtimalla, ettei luonnonravintolammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 4. Luonnonravintolammikon ph-tasoa saa säätää lisäämällä veteen tarvittava määrä, enintään kg vuodessa, kalkkia. Luonnonravintolammikon lannoittamiseen saa käyttää enintään 15 kg/ha vuodessa keinolannoitetta, jonka keskimääräinen fosforipitoisuus on enintään 6 %. Tarvittava lannoitus on tehtävä kesä heinäkuussa siten, että lammikosta ei ole poistovirtausta. Vaihtoehtona lannoitukselle saa lammikon pohjaa pöyhiä laahuksella vastaavana ajankohtana. Pöyhintää ei kuitenkaan saa tehdä lammikon poistomunkin suulla eikä tyhjennyskanavan alueella eikä poistovirtauksen aikana. Kaloja ei saa ruokkia. 5. Lammikkoa tulee tyhjentää aikaisintaan 1.9. alkaen. Tyhjennys on tehtävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta ja haitalliselta vedenkorkeuden nousulta alapuolisessa vesistössä vältytään.

14 14 Päästöt ilmaan Melu 6. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja. 7. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Kuolleet kalat ja säkkijäte on käsiteltävä Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdistuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailu on aloitettava heti päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästö- ja vesistötarkkailua sekä lammikon vedenlaadun tarkkailua ei tarvitse tehdä niinä vuosina, kun lammikkoa ei lannoiteta. Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai joista voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin siten, että siitä ei ole ympäristölle haittaa. 11. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 12. Jos toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. 15 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan saajalla on omistukseen ja sopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteiden määrästä ja laadusta toiminta vastaa Ahvenlahden luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

16 16 Lupamääräysten perustelut Valvonnallisista syistä on tarpeen määrätä toimitettavaksi lammikkoalueen pintakartta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vedenkorkeusasteikko on tarpeen lammikon vedenkorkeuksien ja ylärajan tarkkailemiseksi. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan välttää asettamalla alapuolista laskuojaa koskeva kunnossapitomääräys. Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mahdollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä ajallisesti ja alueellisesti rajoittamalla pohjalietteen sekoittamista veteen. Lannoituksen tai pohjan pöyhinnän ajankohta on rajoitettu kesä heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Käyttötarkkailua varten on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Koska lammikon käyttö on vakiintunut on päästö- ja vesistötarkkailu sekä lammikon vedenlaadun tarkkailu määrätty tehtäväksi niinä vuosina, kun lammikkoa lannoitetaan. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja siinä yhteydessä esitettäviä selvityksiä koskeva vaatimus muun muassa Lohijoen kalastosta ja kalastuksesta on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Ympäristölupavirasto on ottanut tarkkailua koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksestä 9 ilmenevällä tavalla. Toiminnan vaikutukset Lohilampeen on arvioitu vähäisiksi, eikä sen vedenlaadun tarkkailua ole katsottu tarpeelliseksi.

17 Tarkkailutuloksista on velvoitettu ilmoittamaan myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hoitopäiväkirjan tietojen toimittamista koskeva vaatimus on enemmälti hylätty. Lannoittamista ja kalkitsemista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto on ottanut huomioon rajoittamalla määriä sekä lannoituksen ja lammikon pohjan pöyhinnän ajankohtaa. Enempien rajoitusten antaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole tarpeen. Paperisäkkijätteen polton osalta on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4. Kuusamon kalastusalue Lannoittamista on rajoitettu lupamääräyksestä 4 ilmenevästi. 17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittaminen edellyttää voimassa olevaa käyttöoikeutta alueeseen. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa ympäristölupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnonravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2017 jälkeen, lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjan tiedoista ja tarkkailusta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen myös Lohijoen osalta ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.

18 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a ja 31 sekä 8 luku 2, 6, 9 1 momentti ja 10 sekä 10a 1 momentti Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti ja 46 1 ja 4 momentti sekä 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevien maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli päätösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työmäärä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Ulla Hantunen Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Ulla Hantunen (esittelijä) sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh UH/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

20 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1 postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 1 Liite 2 PALOJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, kalkitukset ja lannoitukset (ajankohta, määrä), havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisen nähtäväksi. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutuksen toteamiseksi otetaan luonnonravintolammikosta ennen lannoitusajankohtaa vesinäyte, josta määritetään ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori. Päästötarkkailu Päästötarkkailunäytteet otetaan kertanäytteenä kaksi kertaa vuodessa luonnonravintolammikon padolta (x: , y: ) tyhjennysjuoksutuksen aikana vähintään viikon välein. Näytteet toimitetaan analysoitavaksi vuorokauden kuluessa näytteenotosta tai mikäli näin ei voida toimia, niin ne pakastetaan ja toimitetaan myöhemmin pakastettuna laboratorioon analysoitavaksi. Lammikon käyttöhenkilökunta voi ottaa näytteet. Lähtevästä vedestä määritetään kokonaisfosfori ja kiintoaine. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailunäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa lammikon tyhjennysjuoksutuksen aikana Palopurosta noin 400 metriä ennen Lohilampea olevalta sillalta (x: , y: ). Näytteet otetaan silloin, kun Palojärvestä juoksutettava vesi on ehtinyt kulkeutua näytteenottopaikkaan. Vesistötarkkailupisteestä määritetään happi, ph, väri, kiintoaine, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja rauta. Raportointi Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua analysoinnista Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Poh-

22 jois-pohjanmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden analyysitulokset. Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille viranomaisille, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle sekä Kuusamon kalastusalueelle. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.