Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2002 vp Lapsen etu lapsen tapaamisessa ja huollossa avioerotilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Äiti surmasi viime viikolla 6-vuotiaan tyttärensä Helsingissä tyttären ollessa äidin luona valvomattomalla vierailulla. Tytär oli avioerotilanteessa luovutettu alustavasti isän huostaan. Äiti oli isän kertoman mukaan uhkaillut lapsen tappamisella toistuvasti jo vuoden ajan. Osa uhkauksista oli kirjallisia, ja suullisillekin uhkauksille oli useita todistajia. Isän kertoman mukaan hänen vaimonsa oli sairastanut keskivaikeaa, väkivaltana oirehtivaa masennusta ja isä oli saanut tyttären väliaikaisen huoltajuuden vaimon mielenterveysongelmien vuoksi. Tuomioistuimen kuuluisi valvoa lapsen etua lapsen huoltoa ja tapaamista koskevissa riidoissa. Viranomaiset ja tuomioistuinlaitos eivät ottaneet kyseessä olevassa tapauksessa uhkauksia vakavasti. Oulun käräjäoikeus myönsi äidille oikeuden tavata lastaan ilman valvontaa. Viime vuosina on tullut ilmi useita vastaavia tapauksia, joissa yleensä mielenterveysongelmista kärsivä ja väkivaltaisia uhkauksia esittänyt vanhempi on saanut lapset luoksensa valvomattomalle vierailulle murheellisin seurauksin. Suomessa ei ole määritelty tilanteita, joissa tapaaminen pitäisi määrätä valvotuksi. Kriteerejä ei ole siitäkään, millä syillä tapaamiset pitäisi keskeyttää. Jos lapsen turvallisuus on vähänkään uhattuna, tapaamiset tulisi aina järjestää valvottuina. Valvottujen tapaamisten puitteita tai valvojan velvollisuuksia ja oikeuksia ei ole määritelty. Lainsäädännössä ketään ei ole myöskään velvoitettu järjestämään valvottuja oloja tapaamisille. Osa kunnista on katsonut, ettei tällaisten palvelujen tarjoaminen ole niiden tehtävä vaan kuuluu vanhemmille itselleen. On kohtuutonta ja lapsen edun vastaista vaatia riidoissa olevia vanhempia sopimaan valvonnasta keskenään. Tutkimusten mukaan esimerkiksi vain pieni osa väkivaltaisista isistä lopettaa avioeron jälkeen äidin tai lasten häirinnän, painostamisen ja fyysisen väkivallan. Asiantuntijat pitävätkin ongelmallisena väkivaltaisen vanhemman oikeutta tavata lasta myös vastoin lapsen etua ja tahtoa. Lapsen ja vanhemman välistä tapaamisoikeutta olisi pidettävä ennemmin lapsen oikeutena turvallisiin tapaamisiin kuin vanhemman oikeutena tavata lasta. Tapaamiset vanhemman kanssa eivät kaikissa tapauksissa ole lapsen edun mukaisia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lapsen etu toteutuu tuomioistuimissa määrättäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lapsen turvallisuus taataan nykyistä paremmin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä? Versio 2.0

2 Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2002 Sari Sarkomaa /kok Pekka Ravi /kok Raija Vahasalo /kok Hanna Markkula-Kivisilta /kok Timo Seppälä /kok Lasse Virén /kok Petri Salo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 886/2002 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 886/2002 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lapsen etu toteutuu tuomioistuimissa määrättäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja mihin konkreettisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lapsen turvallisuus taataan nykyistä paremmin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Kysymyksessä viitataan tapaukseen, jossa äiti oli surmannut 6-vuotiaan tyttärensä tämän ollessa valvomattomalla vierailulla hänen luonaan. Tapaus antaa vakavan aiheen selvittää viranomaisten käytettävissä olevia keinoja tällaisten murhenäytelmien estämiseksi. Lapsen turvallisuuden varmistaminen on etusijalla suhteessa lapsen oikeuteen luoda myönteinen ja läheinen suhde siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu, ja ylläpitää tätä suhdetta. Perustuslain 7 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, ja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki sekä velvoittaa että oikeuttaa lapsen huoltajan huolehtimaan lapsen turvallisuudesta. Lapsen huolto- ja tapaamisoikeusriidat ratkaistaan tuomioistuimessa. Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä, tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona lapsen tulee asua, ja tapaamisoikeudesta sekä tapaamisen tai luonapidon ehdoista. Tuomioistuimella on myös oikeus antaa väliaikainen määräys siitä, kenelle lapsen huolto uskotaan. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta. Riitaisassa asiassa tuomioistuimen on hankittava kunnan sosiaalihuollosta vastaavan elimen lausunto. Selvitystä pyytäessään tuomioistuimen on tarvittaessa mainittava ne seikat, jotka selvitystä tehtäessä on erityisesti otettava huomioon. Kunnan sosiaalihuollon toimielimellä on oikeus ilmaista tuomioistuimelle salassa pidettäviä tietoja. Tuomioistuimella on ehdoton velvollisuus ratkaista asia lapsen edun mukaisesti. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa sen, että tuomioistuin ratkaistessaan tapaamisoikeutta koskevan asian harkitsee kaikkea esitettyä näyttöä ja pyrkii vahvistamaan tapaamisoikeuden sellaiseksi, joka vallitsevissa olosuhteissa parhaiten vastaa lapsen etua. Jos oikeudenkäynnin yhteydessä ilmenee, että tapaamisoikeutta pyytäneellä vanhemmalla on mielenterveys- ja väkivaltaisuusongelmia, tuomioistuimen tulee ottaa nämä seikat huomioon päättäessään tapaamisoikeudesta ja sen laajuudesta. Mikäli olosuhteet sitä edellyttävät, tuomioistuin voi määrätä, että lapsen ja vanhemman tapaamiset tulee järjestää valvotuissa oloissa, tai päättää ettei tapaamisoikeutta vahvisteta. Tapaamisoikeus on laissa muotoiltu lapsen oikeudeksi tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lähtökohtana tapaamisoikeuden vahvistamisen jälkeen on, että tuomioistuimen antamaa ratkaisua tulee noudattaa. Tämän vuoksi 3

4 Ministerin vastaus vanhemman, jonka luona lapsi asuu, tulee pyrkiä myötävaikuttamaan tapaamisten toteutumiseen. Vanhempi, jonka luona lapsi asuu, ei kuitenkaan ole velvollinen luovuttamaan lasta tapaamiseen, jos lapsen turvallisuus saattaa objektiivisesti arvioiden vaarantua tapaajan mielenterveys- ja väkivaltaisuusongelmien vuoksi. Tuomioistuin voi päättää, että tapaamisten tulee tapahtua valvotuissa olosuhteissa. Pääkaupunkiseudulla valvotut tapaamiset on järjestetty Elatusvelvollisten liitto r.y:n ylläpitämässä Tapaamispaikka Hulivilissä. Muualla Suomessa tapaamiset on järjestetty hyvin eri tavoin, ja pienissä kunnissa tapaamispaikkojen järjestäminen on koettu ongelmalliseksi. Valvottuihin tapaamisiin liittyvien käytännön vaikeuksien vuoksi on selvää, että sosiaalialan viranomaisten ja kuntien tulee yhdessä selvittää, miten valvottujen tapaamisten toteutuminen ja henkilökunnan kouluttaminen parhaiten olisi järjestettävissä. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Lastensuojelulaissa edellytetään, että kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kuten päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Sosiaali- ja terveysministeriö on 22 päivänä lokakuuta 2002 antanut kahdelle selvityshenkilölle tehtäväksi arvioida tapahtunutta kuolemantapausta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, selvittää sosiaali-, terveys- ja oikeusviranomaisten yhteistoimintaa ja siihen vaikuttaneita seikkoja ja tehdä selvityksen pohjalta ehdotuksia toimenpiteiksi lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän viranomaisyhteistyön ja viranomaisprosessien kehittämiseksi. Selvityksen tavoitteena on ehkäistä vastaavanlaisia tapauksia. Selvityksen tulee olla valmis 31 päivään tammikuuta 2003 mennessä. Selvityksen valmistuttua oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön on kiireellisesti arvioitava, mihin toimenpiteisiin selvitys antaa aiheen. Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2002 Oikeusministeri Johannes Koskinen 4

5 Ministerns svar KK 886/2002 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 886/2002 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta så att barnets bästa förverkligas i domstolarna när de bestämmer om vårdnaden om barn och umgängesrätt och vilka konkreta åtgärder ämnar regeringen vidta för att säkerställa att barnets trygghet tillvaratas bättre än vad som fallet är nu när beslut meddelas om vårdnad om barn och umgängesrätt? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I spörsmålet hänvisas till fallet där en mor dödade sin 6 år gamla dotter när dottern var på besök hos modern. Fallet ger en allvarlig anledning att utreda vilka medel myndigheterna har till sitt förfogande för att kunna hindra liknande tragedier. Säkerställandet av ett barns trygghet är primärt i förhållande till barnets rätt att skapa ett positivt och nära förhållande till den förälder hos vilken barnet inte bor och att upprätthålla detta förhållande. Enligt 7 1 mom. grundlagen har alla rätt till personlig trygghet och enligt lagen angående vårdnad om barn och umgängesrätt har vårdnadshavaren såväl en skyldighet som en rättighet att ombesörja barnets trygghet. Tvisterna om vårdnaden om barn och umgängesrätt behandlas vid domstolarna. När ett ärende som gäller vårdnaden om barn eller umgängesrätt är anhängigt, kan domstolen interimistiskt bestämma hos vem barnet skall bo och om umgängesrätten samt om villkoren härvid. Domstolen kan också interimistiskt bestämma vem som skall anförtros vårdnaden om barnet. Ett interimistiskt förordnande är i kraft tills domstolen fattar slutligt beslut i ärendet, om inte förordnandet därförinnan återtas eller ändras. I ett tvistigt ärende har domstolen en skyldighet att inhämta en utredning av kommunens socialvårdsorgan. När domstolen framställer sin begäran skall den vid behov nämna de omständigheter som särskilt skall beaktas när utredningen görs. Kommunens socialvårdsorgan har rätt att röja sekretessbelagda uppgifter för domstolen. Domstolen har en ovillkorlig skyldighet att avgöra ärendet enligt vad som är bäst för barnet. Enligt den gällande lagstiftningen är det möjligt för domstolen att vid avgörandet av frågan om umgängesrätt pröva all företedd bevisning och att sträva efter att fatta ett sådant beslut om umgängesrätt som under rådande omständigheter bäst svarar mot barnets bästa. Om det under rättegången framgår att den förälder som framställt begäran om umgängesrätt har mentala problem och problem med våldsamt beteende, har domstolen en skyldighet att beakta dessa omständigheter när den avgör frågan om umgängesrätt och umgängesrättens omfattning. Om omständigheterna det kräver, kan domstolen bestämma att umgänget mellan barnet och föräldern skall ske under övervakning eller besluta att umgängesrätt inte ges. Umgängesrätten har i lagen formulerats som barnets rätt att träffa den förälder hos vilken barnet inte bor. Utgångspunkten efter att ett beslut om umgängesrätt har meddelats är att domstolsbeslutet skall följas. Därför skall den förälder hos vilken barnet bor försöka medverka till att barnet kan träffa den andra föräldern. Den förälder hos 5

6 Ministerns svar vilken barnet bor är dock inte skyldig att överlämna barnet för ett sammanträffande, om barnets trygghet objektivt sett kan äventyras på grund av att den förälder som skall träffa barnet har mentala problem och problem med våldsamt beteende. Domstolen har rätt att bestämma att sammanträffandena skall ske under övervakning. I huvudstadsregionen har övervakade sammanträffanden arrangerats på ett ställe som heter Tapaamispaikka Hulivili och som drivs av Elatusvelvollisten liitto r.y. I övriga Finland har sammanträffandena ordnats på mycket olika sätt och i små kommuner har man erfarit att det är ett problem att ordna ställen för övervakade sammanträffanden. På grund av de praktiska svårigheterna med övervakade sammanträffanden är det klart att myndigheterna inom socialförvaltningen och kommunerna tillsammans bör utreda hur sammanträffanden bäst kan arrangeras och personalen utbildas. Enligt barnskyddslagen har barn rätt till en trygg uppväxtmiljö. Barnskyddslagen förutsätter att när en vuxen får social- och hälsovårdsservice, såsom vård på grund av rusmedelsmissbruk eller mentalvård, och hon eller han har ett barn i sin vårdnad, så skall även barnets behov av vård och stöd beaktas. Social och hälsovårdsministeriet har den 22 oktober 2002 gett två utredningspersoner i uppdrag att bedöma det inträffade dödsfallet och de faktorer som lett därtill, att utreda samarbetet mellan social-, hälsovårds- och justitieförvaltningsmyndigheterna och de faktorer som inverkat på samarbetet och att med utgångspunkt i utredningen lägga fram förslag till åtgärder för att utveckla myndighetssamarbetet och myndighetsprocesserna i vårdnads- och umgängesrättsärendena. Målet med utredningen är att förhindra liknande fall. Utredningen skall vara färdig senast den 31 januari När utredningen är färdig gäller det för justitieministeriet och social- och hälsovårdsministeriet att i brådskande ordning ta ställning till vilka åtgärder som föranleds av utredningen. Helsingfors den 8 november 2002 Justitieminister Johannes Koskinen 6