KEMINTIEN KAAVARUNKO JA VÄLIVAINION KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 1/ KEMINTIEN KAAVARUNKO JA VÄLIVAINION KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 31 ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PÄIVITETTY Kaavarunko Kaavatunnus Diaarinumero OUKA/10118/2016 Asemakaavan muutos Kaavatunnus Diaarinumero OUKA/1106/2017 Asemakaavan muutosalue Kaavarungon suunnittelualue Arvioitu lähialue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia Kiinteistöjen isännöitsijöitä pyydetään tiedottamaan asukkaille ja toimitilojen haltijoille asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan lähtökohdista voi esittää mielipiteitä. Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta:

2 2/8 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS) tiedotetaan suunnittelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista kaavoituksessa. Siinä kerrotaan suunnittelun lähtökohdista ja aikataulusta, siitä kuinka suunnitteluun voi osallistua ja miten suunnitelmasta voi esittää mielipiteensä. Siinä myös kuvaillaan, minkälaisia vaikutuksia suunnittelussa arvioidaan ja millä tavalla vaikutusten arviointi tehdään päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisenä aikana. OAS:ia on päivitetty ja päivitetään tarpeen mukaan suunnittelun edetessä. SUUNNITTELUALUEET JA VAIKUTUSALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Oulun keskustan ja Linnanmaan yliopistokampuksen välillä. Matkaa keskustaan on noin 2,5 km ja Linnanmaalle noin 2,7 km. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 5,2 ha ja kaavarunkoalueen noin 62 ha. Etusivulla olevaan karttaan on rajattu alustava asemakaavan muutosalue, alustava kaavarungon suunnittelualue sekä alue, jolle hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Asemakaavan muutos laaditan ensivaiheessa koskemaan Välivainion kaupunginosan korttelin 31 Ys-, Yo- ja Apalueita sekä viereisiä katu- ja puistoalueita. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluvat Eino Leinon puiston eteläosat ja Luokotie. Alue rajoittuu lännessä Kemintiehen, pohjoisessa Eino Leinon puiston kenttään, idässä Kesätiehen ja etelässä Luokotien asuinkerrostalotontteihin. Välivainion koulun alueen asemakaavan muutosalue on osa samaan aikaan laadittavan Kemintien kaavarungon suunnittelualuetta. Rajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Kaavarunkoalue kattaa koko Kemintien ympäristön Bertel Jungin tieltä Pohjantielle. Lännessä kaavarunkoalue rajautuu Patteritien ympäristön ja Kaarnatien länsipuolisiin asuinkortteleihin. Idässä kaavarunkoalue rajautuu Veräjätien asuinkortteleihin sekä Kesätien, Kontiotien ja Revonkujan itäpuolisiin asuinkortteleihin. Liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma laaditaan yleispiirteisenä keskustan ja yliopiston välille Merikosken silloilta Linnanmaan kampukselle, tarkempana kaavarunkoalueelle ja yksityiskohtaisemmin Välivainion koulun ympäristön asemakaavan muutosalueen ympäristöön. Vaikutusalue kattaa Alppilan, Välivainion länsiosat, Tuiran keskeiset alueet sekä Iskon ja Puolivälinkankaan eteläosat. Liikenteelliset vaikutukset ovat kohdistuvat tätä laajemmalle, erityisesti keskusta yliopisto -akselille. SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kemintie ympäristö muuttuu maantiemäisestä ympäristöstä kantakaupunkimaiseksi katuympäristöksi. Kemintien bulevardisointi luo Oululle ja oululaisille uutta, korkeatasoista kaupunkiympäristöä ja lisää uudenlaisia vaihtoehtoja asumiseen ja yrittämiseen. Alue tarjoaa asukkaille ja yrityksille houkuttelevan sijainnin, joka on erinomaisesti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Keskustan pohjoisen sisääntuloväylän sekä sen ympäristön uudistaminen korkealla laatutasolla tulevat vahvistamaan Oulua rohkeasti uudistuvana pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina. Bulevardisointi yhdistää keskustan ja Linnanmaan nykyistä paremmin toisiinsa. Edullinen sijainti keskustan ja Linnanmaan välissä mahdollistaa uusien asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen rakentamisen kaupungin parhaan joukkoliikenteen ja parhaiden pyöräilyreittien äärelle. Kemintien ympäristön tiivis ja monipuolinen rakentaminen yhdistää Alppilan ja Välivainion alueet fyysisesti ja toiminnallisesti toisiinsa. Muutos mahdollistaa koko Alppila-Välivainioalueen väestömäärän ja palvelujen merkittävän kasvun ja Kemintien ympäristöstä muodostuu yhdistyvän alueen keskus. Kemintien ympäristön keskeiset kehittämistavoitteet on määritelty Uuden Oulun yleiskaavassa. Sen mukaisesti asemakaavan muutoksen ja kaavarungon tavoitteena on kehittää keskustan ja yliopiston välistä aluetta toiminnoiltaan monipuolisena, kaupunkikuvaltaan urbaanina, vehreänä ja tiiviinä sekä korkealaatuiseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön ja joukkoliikenteeseen perustuvana kaupunkiympäristönä.

3 /8 Yleiskaavan mukaisesti erityistä huomiota tullaan kiinnittämään rakentamisen korkeaan tehokkuuteen, kaupunkikuvan korkeaan laatuun, katutason elävyyteen, eri kulkumuotojen yhteensovittamiseen sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristön viihtyisyyteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen. Kemintiellä varaudutaan raitioliikenteeseen erityisesti Linnanmaan yliopistokampuksen, keskustan ja yliopistollisen sairaalan välillä. Kemintiellä on jatkossakin suuri merkitys autoliikenteen pääkatuna ja keskustan sisääntuloväylänä. Kemintien kaavarungon suunnittelu käsittää alueen toiminnot, mitoituksen, luonteen, liikenteen, katujen, ympäristön, liikunnan sekä energia- ja vesihuollon perusratkaisut. Yhtä aikaa kaavarungon kanssa laaditaan alueelle liikenteen- ja ympäristön yleissuunnitelma. Välivainion koulun ympäristön asemakaavan muutos laaditaan siten, että yleiskaavan, kaavarungon, yleissuunnitelman ja laadittavien selvitysten tavoitteet otetaan huomioon. Toiminnot sovitetaan yhteen yleiskaavassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Voimassa olevat asemakaavat Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Alueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Pääosa asemakaavoista on ja -70-luvuilta. Kemintien eteläosan ja Pohjantien risteyksen ympäristön asemakaavat on muutettu vaiheittain vuodesta 1999 alkaen. Alla otteet voimassa olevasta asemakaavasta asemakaavan muutosalueen (vasemmalla) ja kaavarunkoalueen (oikealla) osalta.

4 4/8 Oulun kaupunkistrategia 2020 Oulun kaupungin strategisena tavoitteena on mm. vahvistaa elinvoimaisuutta, ottaen huomioon kestävä kehitys sekä hyödyntää olemassa olevia asemakaava-alueita, infrastruktuuria ja palveluverkostoa. Oulun kaupunkistrategian mukaan Oulun on rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki. Uuden Oulun yleiskaava Uuden Oulun yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Alla otteet Uuden Oulun yleiskaavasta sekä kaavarunkoalueen yleiskaavamerkinnät. Vasemmalla ote kaavakartasta 1, oikealla kaavakartasta 2. KAUPUNKIKEHITTÄMISVYÖHYKE 2, KAUPUNKIKÄYTÄVÄT. Kake-2. Kaupunkikäytävät muodostuvat olevien ja rakentuvien aluekeskusten (C1) ja suurimpien paikalliskeskusten (C2) keskeisistä alueista sekä aluekeskusten ja kaupunkikeskustan välisistä pääliikenneväylien ympäristöistä. Vyöhykettä kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena, kaupunkikuvaltaan urbaanina, vehreänä ja tiiviinä sekä korkealaatuiseen kävely- ja pyöräily-ympäristöön ja joukkoliikenteeseen perustuvana kaupunkiympäristönä. Suunnittelumääräykset: Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen korkeaan tehokkuuteen, kaupunkikuvan korkeaan laatuun, katutason elävyyteen, eri kulkumuotojen yhteensovittamiseen sekä kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneympäristön viihtyisyyteen, houkuttelevuuteen ja toimivuuteen. Vyöhykkeellä tulee varautua kaupunkiraitioliikenteeseen aluekeskusten ja keskustan välillä sekä Lentokentäntien ympäristössä.

5 5/8 Vyöhykkeen täydennysrakentamisen alueiden ohjeellinen asukastiheys on keskustan läheisyydessä asukasta hehtaarilla ja aluekeskuksissa noin asukasta hehtaarilla. Ohjeellinen korttelitehokkuus on keskustan läheisyydessä vähintään 1,3, muualla vähintään 0,6. Vyöhykkeen osuuksille on suositeltavaa laatia yleissuunnitelmat tarkemman suunnittelun pohjaksi. MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA TIE TAI PÄÄKATU. KAUPUNKIRAITIOTIEN KEHITTÄMISKÄYTÄVÄ. Merkinnällä on osoitettu tavoitteellisen kaupunkiraitiotien kehittämiskäytävä, jonka varrella maankäyttöä tulee tiivistää ja monipuolistaa niin, että tuetaan kaupunkiraitiotien toteuttamismahdollisuuksia. Kaupunkiraitiotien linjaus on ohjeellinen ja se tarkentuu jatkosuunnittelussa. KESKUSTAMAINEN ASUIN- JA LIIKEALUE (AK-c). Alue varataan keskustamaisen ja toiminnoiltaan sekoittuneen täydennysrakentamisen alueeksi, jolle saa sijoittaa asuinkerrostaloja, liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Asemakaavoituksella tulee edistää monipuolista kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä ja asuinympäristön laatua. PALVELUJEN, HALLINNON JA KAUPAN ALUE (P). Alue varataan hallinnolle ja yksityisille palveluille, kuten vähittäiskaupalle ja muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Alueelle saa sijoittaa sellaisia erikoistavarakaupan suuryksiköitä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Alueelle saa sijoittaa enintään 2000 kerrosneliömetrin suuruisen päivittäistavarakaupan myymälän. Yhteistoimintasopimus ja suunnitteluvaraukset Kaupunginhallitus päätti valita Välivainion entisen koulun ympäristön alueen kehittämisen yhteistyökumppaniksi Rakennusliike Lapti Oy:n ja yhdyskuntalautakunta teki yhtiön kanssa yhteistoimintasopimuksen Välivainion koulun kehittämisalueelle. Oheisessa kuvassa on Laptin näkemys heille varatun alueen kehittämisestä. Sivakalle on aiemmin myönnetty suunnitteluvaraus Laptin alueen pohjoispuolelta.

6 6/8 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Kemintien kaavarungon suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta ja osin viheraluetta. Kemintien välitön ympäristö on pääasiassa kaupunkimetsää. Maasto ja maisema Maisemaa leimaa Kemintien liikenneympäristö suojaviheralueineen. Alue on pääosin rakennettua aluetta erityisesti Kemintien länsipuolella. Kemintien itäpuoli on osin rakennettua ja osin metsäistä suojaviheraluetta. Kemintien välitön ympäristö on tien molemmin puolin pääasiassa kaupunkimetsää, jonka takaa rakennukset pilkottavat. Teollisuustonttien takapihat suuntautuvat Kemintielle. Alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys. Maanomistus Lähes kaikki maa on Oulun kaupungin omistuksessa. Alueen rakennetut kiinteistöt ovat pääasiassa kaupungin vuokratontteja. Suunnittelualueen maan-/kiinteistön omistajia/haltijoita ovat Oulun kaupungin lisäksi useat liikeyritykset ja muutama taloyhtiö. Rakennettu ympäristö Kaavarungon suunnittelualueella Kemintien länsipuolella rakennukset ovat ovat eri-ikäisiä, erikokoisia ja 1-2-kerroksisia teollisuus-, varasto-, liike-, toimisto- ja liikenteen rakennuksista. Kemintien itäpuolella on pääasiassa 2-6- kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen rakennuskanta on rakennettu pääasiassa ja -70-luvuilla. Kaavarunkoalueen itäpuolella on Välivainion asuinalue. Sen rakennuskanta on pääasiassa 1-2-kerroksisia erillispientaloja omilla tonteillaan, mutta alueella on myös joitain rivitaloja. Asuinpientalot on rakennettu eri aikakausina, mutta ovat pääasiassa luvuilta. Välivainion eteläosan asuinkorttelissa on 6-kerroksisia kerrostaloja luvulta. Välivainion koulu asemakaavan muutosalueella on rakennettu 1973 ja se on tarkoitus purkaa. Kaavarunkoalueen länsipuolella on Alppilan asuinalue. Se muodostuu kolmesta, toisistaan selkeästi eroavasta osakokonaisuudesta. Pohjoisimpana on 1950-luvun asuinpientaloalue, Alppilan harjulla on 8-kerroksisia pistekerrostaloja 1950-luvulta ja Alppilan eteläosassa uusi asuinkerrostaloalue 2010-luvulta. Kemintien itäpuolella on etelässä supermarket ja Kaarnatiellä pienempi päivittäistavarakauppa. Välivainion koulurakennus tullaan purkamaan. Lähimmät koulupalvelut ovat Tuirassa, Puolivälinkankaalla ja Koskelassa, joihin kaikkiin on hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. Oravitiellä ja Kaarnatiellä on huoltoasemat. Sekä Alppilassa, että Välivainiolla on jonkin verran pieniä yksityisiä palveluja. Kemintie on ollut Oulun merkittävä pohjoinen sisääntuloväylä viimeistään 1960-luvulta, jolloin Oulun ohitustien, nykyisen Pohjantien vaiheittainen rakentaminen alkoi. Kemintie on osa yleistä tietä Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030:n mukaan Kemintien liikenne-ennuste (KAVL 2030) on ajoneuvoa vuorokaudessa. Väestö Alppilan kaupunginosan väestömäärä oli henkeä ja Välivainion kaupunginosan henkeä eli yhteensä henkeä. Puolen kilometrin etäisyydellä Kemintiestä asui reilut henkeä ja kilometrin etäisyydellä noin henkeä. Alppilan ja Välivainion kaupunginosien väestöstä noin 11 % on 0-18-vuotiaita, noin 22 % vuotiatia, noin puolet on vuotiaita ja noin 16 % vähintään 65-vuotiaita. Alppilan ja Välivainion kaupunginosien väestön ikäjakauma on poikkeaa kaupungin keskiarvosta siten, että vuotiaiden osuus väestöstä on noin kaksinkertainen ja 0-18-vuotiaiden osuus noin puolet vuotiaita on likimain samassa suhteessa kuin kaupungissa keskimäärin ja yli 65-vuotiaita on hieman enemmän kuin keskimäärin.

7 7/8 SUUNNITTELUTYÖN ORGANISOINTI Maankäytön suunnittelusta vastaa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden kaavoitus, liikenteen, katujen ja ympäristön suunnittelusta kadut ja puistot, liikuntareittien ja muiden liikuntapalveluiden suunnittelusta liikuntapalvelut, vesihuollon suunnittelusta Oulun Vesi ja energia- ja sähköhuollon suunnittelusta Oulun Energia. Suunnittelua linjaa yhdyskuntalautakunta, ohjaa hankkeeseen nimetty ohjausryhmä ja varsinaista suunnittelua tekevät eri osa-alueiden työryhmät ja konsultit. MITEN SUUNNITELMAN VAIKUTUKSIA SELVITETÄÄN JA ARVIOIDAAN? Suunnittelutyön edetessä alueesta laaditaan tarvittavat selvitykset. Suunnitelman toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisella tavalla. Arvioinnin laatimisesta vastaa kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Vaikutuksia on yleisellä tasolla arvioitu myös Uuden Oulun yleiskaavan yhteydessä. Työn kuluessa arvioidaan kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutuksia mm.: - kaupunkirakenteeseen - kaupunkikuvaan, rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja kulttuuriperintöön - asumiseen, palveluihin, toimintoihin ja elinympäristöön - liikenteeseen KETKÄ OVAT OSALLISIA JA MITEN HANKKEESTA TIEDOTETAAN? Viranomaisten ja yhteisöjen osalta osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Yhdyskuntalautakunta Oulun Energia Oulun Vesi Oulun Jätehuolto Oulun seudun ympäristötoimi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Pohjois-Pohjanmaan museo DNA Oyj TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj Oulun kaupungin vammaisneuvosto Oulun vanhusneuvosto Oulun Nuorten Edustajisto ONE MAJP ja TeKo, nuorten alueelliset osallisuusryhmät Välivainion omakotiyhdistys ry Kulttuurivoimala - Culture Power Station ry Toppilan omakotiyhdistys ry Tuiran asukasyhdistys ry Puolivälinkankaan suuralueen asukasyhdistys ry Koskelan ja Puolivälinkankaan yhteistyöryhmät Yhdyskuntasuunnittelun seura ry Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Oulun polkupyöräilijät ry vaikutusalueen yritykset vaikutusalueen kiinteistönomistajat vaikutusalueen asukkaat Suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajille ja asukkaille tiedotetaan suunnittelun vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kirjeellä, kaupungin verkkosivuilla ja lehti-ilmoituksella Kalevassa, jossa ilmoitukset julkaistaan tiistaisin tai perjantaisin. Kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläoloista ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla ja Kalevassa. Viranomaisille ja yhteisöille suunnittelun eri vaiheista tiedotetaan sähköpostitse. MITEN TYÖ ETENEE JA MITEN SEN SISÄLTÖÖN VOI VAIKUTTAA Suunnittelu tehdään eri osallisryhmiä monipuolisesti osallistamalla. Suunnittelun aikana järjestetään työpajoja, nettikysely sekä erilaisia esittely- ja keskustelutilaisuuksia. Erilaisia tilaisuuksia järjestetään ainakin alueen asukkaille, alueen yrityksille, asiantuntijaorganisaatioille ja päättäjille sekä tarpeen mukaan erilaisille sidosryhmille.

8 8/8 Hanke käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisella nähtäville 30 päiväksi, jona aikana vuorovaikutus- ja arviointimenettelyjen riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Järjestetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Kemintien ympäristön kaavarunko sekä liikenteen- ja ympäristön yleissuunnitelmaa laadittaessa järjestetään eri osallisryhmille erilaisia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia osallistua suunnitteluun. Suunnitteluaineisto valmistuneine selvityksineen asetetaan vähintään 30 päiväksi nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen jättämistä varten. Asemakaavaluonnosta laadittaessa järjestetään lisää osallistumismahdollisuuksia ja -tilaisuuksia. Suunnitteluaineisto asetetaan vähintään 30 päiväksi nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen jättämistä varten. Asemakaavaehdotus laaditaan tavoiteaikataulun mukaan keväällä Suunnitteluaineisto asetetaan nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi muistutusten ja lausuntojen jättämistä varten. Mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa kirjallisena kuulutuksessa mainittuun osoitteeseen. Vastine mielipiteisiin toimitetaan niille mielipiteen antaneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Kaavarungon ja yleissuunnitelman hyväksyy yhdyskuntalautakunta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. PALAUTTEEN ANTAMINEN Kirjalliset mielipiteet toimitetaan nähtävilläoloaikoina postiosoitteeseen Kirjaamo, PL 27, Oulun kaupunki tai sähköpostilla osoitteeseen: LISÄTIETOJA Suunnittelun etenemistä voi seurata ja suunnitelma-asiakirjoihin voi tutustua kaupungin verkkosivuilla: Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa lisätietoja antavat: kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo puh kaavoitusarkkitehti Elina Jaara puh suunnitteluavustaja Tarja Korpi puh Sähköpostit: Kaavoituksen asiakaspalvelu: puh , Käyntiosoite: Solistinkatu 2, Oulu Henkilökohtaiset tapaamiset on suositeltavaa varata etukäteen palvelun varmistamiseksi.