Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen. Alustus Opetusneuvos Eija Somervuori

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston kehittäminen Alustus Opetusneuvos Eija Somervuori

2 Kehittämisen tilanne OKM vahvisti taloushallinnon koodiston noudatettavaksi lukien. Koodiston mukaiset tiedot kerättiin ensimmäistä kertaa kaikilta ammattikorkeakouluilta vuotta 2015 koskien. Palautetta ja päivitysehdotuksia on tullut vuosien 2015 ja 2016 aikana jonkin verran. Päivityksen aikataulu riippuu mahdollisen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistojen yhdistämisen aikataulusta. Kaavasta todennäköisesti säädettäisiin korkeakoululainsäädännön (erityislainsäädäntö) perusteella valtioneuvoston asetuksella. On todennäköistä, että koodistot päivitetään syksyn 2017 aikana välttämättömiltä osin.

3 Koodistojen yhdistäminen Yhdistämisestä on keskusteltu jo pidemmän aikaa, mutta se on tullut erityisen ajankohtaiseksi rakenteellisen kehittämisen edetessä, kun eräät ammattikorkeakoulut ovat osa yliopistokonsernia. Uudistuksen tavoitteena on se, että kaikki korkeakoulut noudattaisivat kirjanpitoasetuksen kululajikohtaista tuloslaskelmaa (Kirjanpitoasetus 1 ) ja tasetta (Kirjanpitoasetus 6 ), joita ammattikorkeakoulut osakeyhtiöinä jo noudattavatkin. Muutos koskee sisällöllisesti lähinnä yliopistoja. Vaikutukset ammattikorkeakouluihin ovat vähäiset. Päivityksen aikataulu riippuu mahdollisen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistojen yhdistämisen aikataulusta ja toteuttamistavasta, josta ei ole tehty päätöstä. On epävirallisesti keskusteltu mahdollisuudesta ottaa yhteinen koodisto käyttöön vuotta 2019 koskien.

4 Kokonaiskustannusten laskentamenettelyä koskeva määräys Yhtenäisten laskentakäytäntöjen varmistamiseksi OKM antoi määräyksen koskien kokonaiskustannusten laskentamenettelyä. Määräystä on ollut tarkoitus soveltaa vuotta 2016 koskevissa laskelmissa. Määräyksen mukaan korkeakoulun tulee laatia kuvaus kokonaiskustannusten laskennan toteuttamisesta. Tämä kuvaus muodostaa perustan kertoimien laskennan periaatteiden soveltamiselle. Kertoimien tarkastuksen tulee olla osa vuotuista tilintarkastusta, mikä palvelee tältä osin rahoittajien tarvetta varmistua kertoimien oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ministeriön käsityksen mukaan toimineet ohjeen mukaisesti vuoden 2016 tiedoista lähtien.

5 Sijoitusomaisuuden arvostaminen Sijoitusomaisuuden arvostaminen Sijoitusomaisuus arvostetaan erillisperiaatteen mukaisesti eli sijoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos yksittäisen sijoitusinstrumentin/kohteen käypä arvo alittaa kirjanpitoarvon, on tämä erotus suositeltavaa kirjata kuukausittain/neljännesvuosittain/tilinpäätöksessä realisoitumattomana arvonalennuksena sijoitus-ja rahoitustoiminnan kuluihin. Arvostus tulee päivittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä suhteessa edelliseen tilinpäätökseen. Hyvä kirjanpitotapa muodostuu kirjanpitolain ja asetuksen säännöksistä, kirjanpitolautakunnan ohjeista ja lausunnoista sekä kirjanpidossa yleisesti sovellettavista käytännöistä. Pysyviin vastaaviin sisältyvien sijoituksien arvonalennuskirjaus on suositeltavaa aina kirjata kun hankintahinta alittaa markkinaarvon ja että se tulee tehdä aina kun ero ylittää 20%. Edellä esitetty vastaa yleisesti sovellettua kirjanpitokäytäntöä.

6 Käyvän arvon rahasto Laki kirjanpitolain muuttamisesta (1620/2015) 5 luku Arvostus- ja jaksotussäännökset 2 Taseeseen merkitään: 2) rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä; sekä. Kirjanpitovelvollinen saa arvostaa 1 momentin 2 kohdassa säädetyllä tavalla myös pysyviin vastaaviin kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat. Kun 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut saamiset tai 2 kohdassa tarkoitetut vaihtuvat vastaavat taikka 2 momentissa tarkoitetut pysyvät vastaavat arvostetaan hankintamenoa alempaan arvoon, merkitään erotus tuloslaskelmaan rahoituskuluksi taikka muuhun luonteensa mukaiseen erään.

7 Käyvän arvon rahasto (jatkuu) 2a Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto Edellä 2 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetystä poiketen johdannaissopimukset ja muut rahoitusvälineet voidaan merkitä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia standardien soveltamisesta tai niiden soveltamiseen perustuvista lisävaatimuksista tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esittäville tiedoille. Tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yliopistojen kanssa on sovittu, että kaikki yliopistot merkitsevät arvon muutokset käyvän arvon rahastoon. Tämä on lain siirtymäsäännösten mukaan mahdollista entisin periaattein instumenttikohtaisesti, jos käyvän arvon rahasto on ollut käytössä jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Siirtymäsäännöksen tulkinnassa on epäselvyyttä. On tiedossa, että IFRS 9, joka astuu voimaan , tulee edellyttämään pääsääntöisesti kaikki realisoitumattomat arvonmuutokset kirjattavaksi tuloslaskelman kautta Menettelyn tavoitteena yliopistoissa on ollut se, että arvonmuutokset eivät vaikuttaisi tilikauden operatiiviseen tulokseen. Kehitys näyttäisi nyt olevan toisensuuntainen. Asia tullee ajankohtaiseksi myös ammattikorkeakouluissa finanssisijoitusten pääomalisäysten vuoksi.

8 Vaihtuvat vastaavat, sisällön tarkennus Pysyviä vastaavia ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena (KPL 4:3). Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia vastaavia. Vaihtuville vastaaville on ominaista, että niiden vaikutusaika on lyhyt; niitä ei ole tarkoitettu tuottamaan tuloa useana eri tilikautena. Vaihtuvat vastaavat ovat vaihto- ja rahoitusomaisuutta. Taseen vastaavaa-puolen jako vaihtuviin ja pysyviin vastaaviin perustuu pelkästään siihen, onko odotusarvotuloja yhdellä tai useammalla tilikaudella. Tasekaavassa vaihtuvat vastaavat jaetaan neljäksi pääryhmäksi: Vaihtoomaisuus, Saamiset, Rahoitusarvopaperit sekä Rahat ja pankkisaamiset. Kolme viimeksi mainittua alaryhmää muodostavat yhdessä rahoitusomaisuuden. Rahoitusomaisuus määritellään KPL 4:4.3:ssa, mutta se ei esiinny nimikkeenä tasekaavassa." Kirjanpitolain 4:4 :n mukaisesti rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.

9 Vaihtuvat vastaavat, sisällön tarkennus Edellä mainituista voi johtaa periaatteen, jonka mukaisesti sijoitusomaisuus, jota ei tarvita juoksevan toiminnan rahoittamiseen tulee esittää pysyvissä vastaavissa. Se on omaisuuskokonaisuus, joka tuottaa tuloa useamman tilikauden ajan vaikka yksittäiset sijoitukset vaihtavatkin muotoaan (jotta tuloa kertyisi). Vaihtuvissa vastaavissa esitettävät sijoitukset ovat luonteeltaan rahoitusomaisuutta ja KPL:n määritelmän mukaisesti ne ovat yleensä rahaa tai saamista tai TILAPÄISESTI muussa muodossa olevaa varallisuutta. Edellä oleva tarkennus on jo sovittu noudatettavaksi yliopistojen kanssa vuodesta 2017 lukien. Periaattetta tulisi noudattaa myös ammattikorkeakoulujen osalta.

10 Lukukausimaksujen kirjaukset AMK- laki 13 a ( /1601) Tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta perittävät maksut Ammattikorkeakoulun on perittävä muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta vähintään euron suuruinen maksu lukuvuodessa. Ammattikorkeakoulu päättää maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä. Ammattikorkeakoululla on oltava apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

11 Lukukausimaksujen kirjaukset (jatkuu) Käsittelytapa Jos käsitellään bruttomääräisinä, apurahat tulee kirjata kirjanpitoon bruttomääräisinä. Tällöin apurahat näkyvät kuluina, annettuina apurahoina ja lukukausimaksutuotot kokonaisuudessaan maksutuottoina. Varsinaisen toiminnan tuloksessa tietenkin nettona. Jos käsitellään nettomääräisinä, ovat myönnetyt huojennukset lukukausimaksujen alennuksia, joten ne vähennetään kirjanpidossa bruttomääräisestä lukukausimaksusta tulonoikaisuina. Opiskelija maksaa rahana vain nettomäärän. Asialla on aika iso merkitys tietojen vertailtavuudelle. Lukukausimaksut ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia maksuja. OKM:n kanta: kirjataan bruttomääräisesti; liitetietoihin ja tiedonkeruuseen bruttomääräiset erittelytiedot

12 Kirjanpitolain muutos lukien Toimintakertomus on pakollinen suurille ja keskisuurille yrityksille silloin kun ne ovat Oy- tai Osk-muotoisia. Ei siis koske yliopistoja, mutta koskee ammattikorkeakouluja. Pitää määrätä koodistossa yhtenäinen käytäntö. Rahoituslaskelma on pakollinen suurille yrityksille (ei keskikokoisille) yhteisömuodosta riippumatta ja siten koskee myös yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koosta riippuen. Pitää määrätä yhtenäinen käytäntö. Koon määrittäminen. Ks dia jäljempänä.taseen loppusumma ja henkilökunnan määrä ovat selkeitä määriteltäviä. Liikevaihto-käsitteeseen luetaan kaikki korkeakoulun tuotot yhteensä. Vuonna 2017 annetun Kilan lausunnon (1971/2017) mukaan liikevaihto-käsitteeseen lasketaan tässä yhteydessä myös yleisavustus. Voimassa olevan koodiston mukaan toimintakertomus laaditaan ja sen laajuudesta on annettu erillisiä ohjeita. Ellei muuta keinoa ole, niin voidaan määrätä valtioneuvoston asetuksella korkeakoululainsäädännön (erityislainsäädäntö) perusteella, joka menee yleislainsäädännön edelle.

13 Kirjanpidon uusi kokoluokkajaottelu (KPL1:4a Tase 20,0 M 1:4c ) Ylitys kahdella perättäisellä tilikaudella Suuryritys (Keskikokoisyritys) Liikevaihto 40,0 M Henkilökunta 250 Vähintään kaksi ylittyy (>=2/3) Ei mikro tai pieni (>=2/3 pienyritysrajoista) Ei suuri (max 1/3 suuryritysrajoista) Ei HE:ssä Pienyritys Mikroyritys Tase 6,0 M Liikevaihto 12,0 M Henkilökunta 50 Enintään yksi ylittyy (max 1/3) Tase 0,35 M Liikevaihto 0,70 M Henkilökunta 10 Enint. yksi ylittyy (max 1/3)

14 Kirjanpitolain muutos lukien Tasekirja on muuttunut käsitteeksi Tilinpäätös ja toimintakertomus Muutoksen jälkeen toimintakertomus on pakollinen suurille ja keskisuurille yrityksille. Rahoituslaskelma on pakollinen suuryrityksille. Voimassa olevan koodiston mukaan toimintakertomus on osa tilinpäätöstä sen laajuudesta on annettu erillisiä ohjeita. Asiasta voidaan jatkossa määrätä valtioneuvoston asetuksella korkeakoululainsäädännön (erityislainsäädäntö) perusteella, joka menee yleislainsäädännön edelle. Tavoitteena on edelleen että tilinpäätösasiakirjat sisältävät tilinpäätöksen lain mukaisine liitteineen, rahoituslaskelman ja toimintakertomuksen. Tämän lisäksi kerätään taloudesta tietoa erillisenä tiedonkeruuna.

15 Uudistunut tilintarkastuslaki 2016, vaikutuksia Lain mukaan toimintakertomus ei ole enää ns. täyden tilintarkastuksen kohteena. OKM pitää tärkeänä, että korkeakouluissa myös toimintakertomus on edelleen täyden tilintarkastuksen kohteena. Asia tulee varmistaa koodistossa. Lisäksi taloushallinnon koodistossa on määritelty mm. tulosindikaattorien laskentamenettelyt ja kokonaiskustannusmallin menettelyt tilintarkastuksen kohteeksi (vrt. tilivelvollisuus).

16 Yhteisen työskentelyn alusta Eduunissa Osallistujat: lähtökohtana ammattikorkeakoulujen taloushallinnon yhteistyöverkoston ajantasainen postituslista. Työtilaan tulee rekisteröityä työsähköpostilla. Rekisteröintiohje lähetetään verkoston jäsenille sähköpostitse. Työtilan osoite on Työtilassa on mahdollista työstää asiakirjoja samanaikaisesti useiden käyttäjien kesken - asiakirjaa kannattaa muokata Wordissa, jolloin käytössä ovat kaikki Wordin toiminnallisuudet - käytettävissä ovat silloin mm. Jäljitä muutokset toiminto ja kommentin lisääminen Tärkeää on, että työskentely tapahtuu Eduunissa (asiakirjan muokkaus ja tallennus) eikä asiakirjaa siirretä muuhun ympäristöön käsiteltäväksi. Työtilan jäsenillä on mahdollisuus ladata ja luoda uusia asiakirjoja työtilaan - Aleksandra Meyer huolehtii Tiedostot-kirjaston kansiorakenteesta - Kiinnitä huomiota asiakirjojen tallennusnimeen Työtilan Aloitussivulla on keskustelupalsta, jossa työtilan jäsenet voivat viestiä keskenään Hallinnollinen avustaja Aleksandra Meyer toimii työtilan omistajana ja opastaa työtilan käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

17 Kiitos ja hyvää syksyä 2017!