vuosi Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus 2003 LENTOTURVALLISUUSHALLINTO I L M A I L U L A I T O S

Transkriptio

1 LENTOTURVALLISUUSHALLINTO I L M A I L U L A I T O S M U U T vuosi O S T E N Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus

2 VUOSIKERTOMUKSESSA K Ä YTETTYJÄ LY H E N T E I TÄ ANS Air Navigation Services ATM Air Traffic Management FTO Flight Training Organisation EASA European Aviation Safety Agency Eurocontrol European Organization for the Safety of Air Navigation ESARR Eurocontrol Safety Regulatory Requirements ESARR 3 Use of Safety Management Systems by ATM Service Providers ESARR 5 ATM Services Personnel FNPT Flight and Navigation Procedures Trainer GASR Group of Airport Safety Regulators ICAO International Civil Aviation Organization ICAO-TI International Civil Aviation Organization - Technical Instructions JAA Joint Aviation Authorities JAR Joint Aviation Requirements JAR-FCL Joint Aviation Requirements - Flight Crew Licensing JAR-OPS Joint Aviation Requirements - Operations MAST Maintenance Standardisation Team PEL Personnel Licensing STD Synthetic Training Device SRC Safety Regulations Commission TRTO Type Rating Training Organisation LENTOTURVALLISUUSHALLINNON VUOSIKERTOMUS 2003 Toimitus: Kirsi Seppälä, Lentoturvallisuushallinto Valokuvat: Nanni Akkola-Ante Graafinen suunnittelu: Satu Lusa, Kaskelotti Painopaikka: Painoprisma Oy

3 SISÄLLYS 04 YLIJOHTAJAN KATSAUS Lentoliikenne ja ilmailun viranomaistoiminnot ovat voimakkaassa muutosvaiheessa 05 ÖVERDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Stora förändringar i flygtrafiken och luftfartens myndighetsfunktioner 06 ARVOT JA TAVOITTEET Tavoitteena turvallisuus 08 TURVALLISUUSKATSAUS Turvallisuuden kehittäminen perustuu raportointiin 10 LENTOTOIMINTA Lentoturvallisuushallinto hyväksyi neljä uutta liikennelentoyritystä 13 KOULUTUS JA LUPAKIRJAT Lentoturvallisuushallinto tekee koulutusorganisaatioiden tarkastuksia 16 LENTOKELPOISUUS JA HUOLTO EASA vaikutti lentokelpoisuuteen ja tyyppihyväksyntään 21 LENTOKENTÄT JA LENNONVARMISTUS Lennonvarmistusnormeja harmonisoidaan Euroopassa 22 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälinen yhteistyö painottui normien yhtenäistämiseen 24 HENKILÖSTÖ, TALOUS JA KEHITYS Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta 26 HALLINTOPALVELUT Ilmailurikkomusten yleisin seuraus on ohjaava kirje VUOSIKERTOMUKSESSA KÄYTETTYJÄ LYHENTEITÄ YHTEYSTIEDOT

4 vuosi M U U T O S T E N Lentoturvallisuushallinnon vuosikertomus

5 Y L I J O H T A J A N K A T S A U S Lentoliikenne ja ilmailun viranomaistoiminnot ovat voimakkaassa muutosvaiheessa Ilmailun viranomaistoiminta on aina yhteisölle, joka valmistelee ja julkaisee jatkossa ma työryhmä onkin ehdottanut, että ilmailun vi- liikenteessä. Euroopan unionin alueella on lento- ollut luonteeltaan hyvin kansainvälistä. YK:n alai- kaikki, esimerkiksi lentokelpoisuuteen, huoltotoi- ranomaistehtäviä varten perustetaan organisato- liikenne ollut vapaata yhteisön lentoyhtiöiden kil- sen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn mintaan, lentotoimintaan ja lupakirjoihin liittyvät risesti erillinen virasto. Valmistelutyö jatkuu sen pailulle vuodesta 1997 alkaen, mutta vasta aivan johdolla on laadittu turvallisuusnormit, joita vä- normit. EASAn valmistelemat ja komission vahvis- mukaisena, että virasto voisi aloittaa toimintansa viime vuosina on kilpailutilanne muuttunut mer- hintään on kansainvälisessä ilmailutoiminnassa tamat ilmailumääräykset ovat suoraan jäsenmaita vuoden 2006 alussa. Virastoon keskitettäisiin Len- kittävästi. Uudet lentoyhtiöt ovat kehittäneet uu- noudatettava. Näitä täydentämään on Euroopas- velvoittavia, eikä niitä enää saateta erikseen voi- toturvallisuushallinnon ja Ilmailulaitoksen toisen sia toiminta-, palvelu- ja markkinointikonsepte- sa ilmailuviranomaisten yhteistyönä 1970-luvulta maan kansallisilla ilmailumääräyksillä. viranomaisyksikön Lentoliikennehallinnon tehtä- ja ja saaneet merkittäviä markkinaosuuksia mo- EASAn perustamisen päätavoitteena on yhte- vien lisäksi myös muita Ilmailulaitoksen hoitamia, nilla reiteillä. Kun Euroopan unionin lentoyhtiöt näisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuuden julkisiksi hallintotehtäviksi luokiteltavia tehtäviä. voivat toimia vapaasti koko yhteisön alueella, on tason luominen ja ylläpitäminen Euroopassa. Se- Työryhmä on asettanut viraston perustami- tärkeätä, että turvallisuusvaatimukset ovat kaik- kä tämän saavuttamiseksi että tavaroiden, henki- sen edellytykseksi, että ilmailun viranomaisteh- kialla samat ja että viranomaisvalvonta on yhte- löiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta koske- tävien tuloksellisen hoidon varmistamiseksi tur- näistä ja tehokasta. Perinteisesti lentoyhtiöt ovat vien yhteisön tavoitteiden varmistamiseksi ovat vataan tehtävien riittävä rahoitus. Siltä osin kuin lentäneet kotimaastaan käsin. Nyt kuitenkin mo- yhteiset ja kaikissa maissa yhtenevästi sovelletta- viranomaistehtäviä ei rahoitettaisi asiakasmaksui- net yhtiöt ovat perustaneet tukikohtia myös mui- vat säädökset hyvin myönteinen kehityssuunta. na, lähtökohtana tulisi olla työryhmän mukaan hin maihin. Tältä osin myös viranomaisvalvonta Syksyllä 2003 EASA julkaisi ilma-alusten lento- muu ilmailusektorilta perittävä rahoitus. on uusien haasteiden edessä. kelpoisuutta, huoltotoimintaa sekä huoltomekaa- Tällä hetkellä katetaan Ilmailulaitoksen viran- Myös Suomessa on perustettu uusia lentoyh- nikoiden lupakirjoja ja koulutusta koskevat määrä- omaisyksiköiden 6.85 miljoonan euron kuluis- tiöitä. Kun aiemmin meillä oli kaksi raskaan len- ykset. Ensimmäisten normien valmistelu-, lausun- ta asiakasmaksuilla 0.8 miljoonaa euroa. Lisäksi toliikenteen yhtiötä, perustettiin vuoden 2003 to- ja päätösprosessit osoittivat kuitenkin ne vaike- Ilmailulaitoksen oman toiminnan viranomaisval- aikana peräti neljä uutta lentoyritystä. Näiden udet, mitkä ilmailuyrityksillä, järjestöillä ja kansal- vonnasta tulee viranomaiselle 0.8 miljoonaa eu- yhtiöiden toimilupahakemusten käsittely ja hy- lisilla viranomaisilla on pyrkiessään vaikuttamaan roa sisäisenä laskutuksena. Ilmailulaitoksen lii- väksyntä aiheutti Lentoturvallisuushallinnon normien sisältöön. Etenkin ilmailun harrastajien ketoiminnan tuotoilla subventoidaan viranomais- tarkastajille poikkeuksellisen suuren työmää- alkaen laadittu yksityiskohtaisemmat JAR-ilmailuvaatimukset niin lentokelpoisuuden, lentotoiminnan kuin lupakirjojenkin osalta. Päätöksenteko on edellyttänyt kuitenkin viranomaisten yksimielisyyttä. Yhteiset normit on saatettu voimaan kansallisin päätöksin, jolloin myös kansallisia erityispiirteitä on kyetty huomioimaan yhteisten normien sallimissa rajoissa. Normien voimaantuloa on myös kyetty kansallisesti siirtämään siten, että ilmailijoilla on ollut riittävästi aikaa muuttaa toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi. Ilmailunormien valmistelussa ja hyväksynnässä tapahtui kuitenkin merkittävä muutos, kun Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA aloitti toimintansa syyskuussa EASAn perustamisen myötä kansallisten viranomaisten toimivalta normien valmistelijana ja vahvistajana on siirtynyt kannalta nyt vahvistetut normit ovat eräiltä osin liian yksityiskohtaisia ja toiminnan luonne huomioiden liian byrokraattisia. EASA on kuitenkin luvannut vielä uudelleen arvioida normien vaikutuksia ja tarvittaessa ehdottaa niihin muutoksia. Ilmailulaitoksen tehtävänä on lentokenttä- ja lennonvarmistuspalvelujen tuottamisen lisäksi huolehtia siviili-ilmailuun liittyvistä viranomaistehtävistä. Lentoturvallisuuteen liittyvät viranomaistehtävät on eriytetty Lentoturvallisuushallinnon hoidettavaksi ja näissä asioissa Lentoturvallisuushallinnolla on ilmailulaitoslaissa määritelty itsenäinen toimivalta. Perustuslakiuudistuksen ja uuden liikelaitoslain johdosta on nähty tarpeelliseksi arvioida uudelleen viranomaistehtävien järjestämisen vaihtoehdot. Liikenne- ja viestintäministeriön asetta- tehtäviä näin ollen 5.25 miljoonalla eurolla. Verrattaessa Suomea Norjaan ja Tanskaan, jossa viranomaistoiminnot on eriytetty liikelaitoksesta, on alustavasti arvioitu, että erillisen viranomaisen kulut lisääntyvät nykyisestä prosenttia. Viranomaistehtävien erottaminen Ilmailulaitoksesta johtaisi suuruusluokaltaan 10 miljoonan euron rahoitusvajeeseen, joka olisi perittävä asiakasmaksuin tai muina maksuina ilmailusektorilta. Liikelaitoslain keskeisiä periaatteita on ristisubvention kielto, joten jatkossa ei Ilmailulaitoksen tuloilla voida subventoida muun ilmailusektorin maksuja. Viraston toiminnan rahoitus onkin ilmailuyritysten ja ilmailijoiden kannalta suunnitellun uudistuksen suurin ongelma-alue. Viranomaistoiminnassa tapahtuvat muutokset heijastavat osaltaan niitä voimakkaita muutoksia, joita on viime vuosina tapahtunut lento- rän. Myös jatkossa yritysten toiminnan valvonta vaatii aiempaa enemmän henkilöresursseja. Koska ilmailu on kasvava ja kehittyvä ala, Lentoturvallisuushallinto palkkaa mahdollisuuksien mukaan lisää ilmailualan ammattilaisia asiantuntijatehtäviin. Jotta Suomessa voitaisiin jatkossakin huolehtia kansainvälisistä velvoitteista ja varmistaa riittävä lentoturvallisuusvalvonta, on ilmailuvirastoa perustettaessa henkilöstön saatavuuteen ja työehtoihin kiinnitettävä erityistä huomiota. Kim Salonen ylijohtaja 4

6 Ö V E R D I R E K T Ö R E N S Ö V E R S I K T Stora förändringar i flygtrafiken och luftfartens myndighetsfunktioner Luftfartens myndighetsverksamhet har alltid haft en mycket internationell karaktär. Under ledning av FN:s organisation för den internationella civila luftfarten ICAO har det utarbetats säkerhetsnormer som anger miniminivån för den internationella luftfartsverksamheten. Som komplement till dem har luftfartsmyndigheterna i Eugäller t.ex. luftvärdighet, underhåll, flygverksamhet och certifikat. EASA bereder och kommissionen fastställer luftfartsbestämmelserna, som blir direkt förpliktande för medlemsländerna, och de införs inte längre separat genom nationella luftfartsbestämmelser. EASA har i första hand grundats för att ska- grupp har föreslagit att ett organisatoriskt separat ämbetsverk skall grundas för att sköta luftfartens myndighetsuppgifter. Beredningsarbetet fortsätter så att ämbetsverket kunde inleda sin verksamhet i början av år Till ämbetsverket koncentreras förutom de uppgifter som sköts av Luftfartsinspektionen och Luftfartsverkets andra myndighetsen- gen och luftfararna det största problemet med den planerade reformen. Förändringarna i myndighetsverksamheten återspeglar för sin del de senaste årens kraftiga förändringar i flygtrafiken. Inom Europeiska unionen har flygtrafiken sedan 1997 varit öppen för konkurrens mellan gemenskapens flygbolag, men först un- pa och upprätthålla en enhetlig och hög säker- het Flygtrafikförvaltningen också andra uppgifter der de allra senaste åren har konkurrenssituatio- hetsnivå inom den civila luftfarten i Europa. Med som sköts av Luftfartsverket och som klassificeras nen förändrats markant. De nya flygbolagen har ut- tanke på detta samt på tryggandet av gemenska- som offentliga administrativa uppgifter. vecklat nya verksamhets-, service- och marknads- pens mål om fri rörlighet för varor, personer och Enligt arbetsgruppen är en förutsättning för att föringskoncept och tagit stora marknadsandelar på tjänster är de gemensamma och i alla länder på det nya ämbetsverket skall kunna grundas att fi- många rutter. När Europeiska unionens flygbolag samma sätt tillämpliga bestämmelserna en myck- nansieringen ordnas så att det garanteras att myn- kan agera fritt inom hela gemenskapen är det vik- et positiv utveckling. dighetsuppgifterna sköts med gott resultat. Till den tigt att samma säkerhetskrav tillämpas överallt och Hösten 2003 publicerade EASA bestämmel- del som myndighetsuppgifterna inte finansieras att myndighetsövervakningen är enhetlig och effek- ser om luftfartygens luftvärdighet, om underhålls- med kundavgifter bör utgångspunkten vara annan tiv. Av hävd har flygbolagen flugit med hemlandet verksamhet samt om certifikat och utbildning för finansiering som uppbärs av luftfartssektorn. som bas. Men nu har många bolag grundat baser underhållsmekaniker. Berednings-, utlåtande- Luftfartsverkets myndighetsenheter medför i också i andra länder. Till denna del står också myn- och beslutsprocesserna i samband med de första dag kostnader på 6,85 miljoner euro, varav 0,8 dighetsövervakningen inför nya utmaningar. normerna visade dock hur svårt det är för luftfarts- miljoner euro täcks med kundavgifter. Därtill Också i Finland har det grundats nya flygbolag. företag, organisationer och nationella myndighe- får myndigheten in 0,8 miljoner euro genom in- När vi tidigare hade två bolag för tung flygtrafik, ter att påverka normernas innehåll. Särskilt för tern fakturering för myndighetsövervakningen av grundades det år 2003 hela fyra nya flygföretag. ropa sedan 1970-talet i samarbete skapat mer detaljerade JAR-luftfartskrav som gäller luftvärdighet, flygverksamhet och certifikat. Besluten har dock krävt enhällighet av myndigheterna. De gemensamma normerna har införts genom nationella beslut, och därmed har också nationella särdrag kunnat beaktas inom de gränser som de gemensamma normerna tillåter. Det har också varit möjligt att nationellt skjuta upp ikraftträdelsedatum så att luftfarten har haft tid att anpassa sig till de nya kraven. En viktig förändring i beredningen och godkännandet av luftfartsnormerna skedde dock när den Europeiska unionens flygsäkerhetsmyndighet EASA inledde sin verksamhet i september I och med grundandet av EASA har de nationella myndigheternas befogenheter att bereda och fastställa normer överförts till gemenskapen, som i fortsättningen bereder och ger ut alla normer som fritidsluftfarten är de nu fastställda normerna till vissa delar alltför detaljerade och med tanke på verksamhetens art alltför byråkratiska. EASA har dock lovat att på nytt bedöma normernas inverkan och vid behov föreslå ändringar i dem. Luftfartsverkets uppgift är å ena sidan att producera flygfälts- och flygtrafiktjänster och å andra sidan att sköta myndighetsuppgifterna i samband med den civila luftfarten. De myndighetsuppgifter som gäller flygsäkerheten sköts specifikt av Luftfartsinspektionen, och i dessa frågor har Luftfartsinspektionen självständig behörighet enligt lagen om Luftfartsverket. Med anledning av grundlagsreformen och den nya lagen om statliga affärsverk har det ansetts nödvändigt att på nytt utvärdera alternativen för ordnandet av myndighetsuppgifterna. En av kommunikationsministeriet tillsatt arbets- Luftfartsverkets egen verksamhet. Av intäkterna av Luftfartsverkets affärsverksamhet används därmed 5,25 miljoner euro för att subventionera myndighetsuppgifterna. En jämförelse med Norge och Danmark, där myndighetsfunktionerna sköts separat från affärsverket, ger preliminärt vid handen att kostnaderna för en separat myndighet stiger från nuvarande nivå med procent. Om myndighetsuppgifterna separeras från Luftfartsverket skulle det uppstå ett finansieringsunderskott på omkring 10 miljoner euro, som måste täckas med kundavgifter eller andra avgifter inom luftfartssektorn. En av de centrala principerna i lagen om statliga affärsverk är förbudet mot korssubventioner, så i fortsättningen kan man inte med Luftfartsverkets inkomster subventionera andra avgifter inom luftfartssektorn. Frågan om finansieringen av myndighetens verksamhet är därför för luftfartsföreta- Behandlingen och godkännandet av dessa bolags tillståndsansökningar gav Luftfartsinspektionens inspektörer exceptionellt mycket arbete. Också i fortsättningen kräver övervakningen av företagens verksamhet mer personresurser än tidigare. Eftersom luftfarten är en bransch som växer och utvecklas anställer Luftfartsinspektionen såvitt möjligt mer yrkeskunnig personal för sakkunniguppgifter inom luftfarten. För att vi i Finland också i fortsättningen skall kunna sköta våra internationella skyldigheter och garantera en tillräcklig tillsyn av flygsäkerheten, måste särskild uppmärksamhet ägnas tillgången på personal och arbetsvillkoren när en separat luftfartsmyndighet inrättas. Kim Salonen överdirektör 5

7 A R V O T J A T A V O I T T E E T Tavoitteena turvallisuus Lentoturvallisuushallinto on Ilmailulaitoksen yhteydessä toimiva, päätöksissään itsenäinen Suomen ilmailuviranomainen, joka ylläpitää ja kehittää lentoturvallisuutta. Lentoturvallisuus syntyy vastuullisuudesta, ammattitaidosta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. LENTOTURVALLISUUSHALLINNON PÄÄTEHTÄVÄNÄ ON antaa ilmailumääräyksiä myöntää lupia ja lupakirjoja ylläpitää rekistereitä valvoa ilmailutoimintaa osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kehittää lentoturvallisuutta TYÖN PERUSTANA OVAT ARVOT Lentoturvallisuus Antamalla määräyksiä ja valvomalla ilmailutoimintaa ylläpidämme suomalaisessa ilmailussa teknisesti kehittyneiden valtioiden korkeaa lentoturvallisuustasoa. Korkeatasoinen lentoturvallisuus syntyy vastuullisuudestamme, ammattitaidostamme ja yhteistyöstämme sidosryhmien kanssa. Tehokkuus Toimimme järjestelmällisesti asettamiemme tavoitteiden mukaisesti. Hyödynnämme voimavaramme oikein ja kehitämme toimintamenetelmiämme. Hyvä asiakaspalvelu Pidämme tärkeänä hyvää asiakaspalvelua. Toimimme johdonmukaisesti, tasapuolisesti, luotettavasti ja joustavasti. Reagoimme asiakaspalautteeseen viivyttelemättä ja tehokkaasti. Yhteistyö Toteutamme Lentoturvallisuushallinnon yhteisiä tavoitteita ja arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ ASETTAA TAVOITTEET Lentoturvallisuushallinnon päätehtävä Suomen lentoturvallisuusviranomaisena on viranomaistoimin huolehtia siitä, että lentoturvallisuus Suomessa on korkeaa kansainvälistä tasoa. Eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn yhteisen linjauksen mukaisesti Lentoturvallisuushallinnon turvallisuustavoitteena on vuotuisten lento-onnettomuuksien ja lento-onnettomuuksissa kuolleiden määrän jatkuva väheneminen lentoliikenteen määrän kehityksestä huolimatta. Tavoitteen saavuttamiseksi Lentoturvallisuushallinto Huolehtii siitä, että lentoturvallisuuden varmistamiseksi laaditut yhteiset eurooppalaiset viranomaisnormit JARit otetaan käyttöön Suomessa yhteisesti hyväksyttyjen aikataulujen ja menettelytapojen mukaisesti. Osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen viranomaisyhteistyöhön ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomen erityisolosuhteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Soveltaa yhteisiä normeja Suomessa mahdollisimman yhtenevästi muiden maiden kanssa. Ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet yhteisten normien sallimissa rajoissa. Hyödyntää onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnan kautta kansainvälisellä ja kansallisella tasolla saatua tietämystä lentoturvallisuustyössä. Yleisten tavoitteiden toteuttamiseksi Lentoturvallisuushallinnolla oli seuraavat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2003 Osallistuminen Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn toiminnan aloittamiseen liittyvään valmistelutyöhön sekä hallintoneuvostossa että normien valmistelussa asiantuntijatasolla. Erityistä huomiota kiinnitettiin lentokelpoisuuteen ja huoltotoimintaan liittyvien toimeenpanosäännösten valmisteluun ja lentotoimintaan ja lupakirjoihin liittyvien keskeisten periaatteiden valmisteluun. Lennonvarmistustoimintaa koskevien ESARR-määräysten kehittäminen osallistumalla Eurocontrolin turvallisuuskomissio SRC:n työskentelyyn. Lupien myöntäminen neljälle uudelle lentoyhtiölle, jotka olivat hakeneet tai aikoivat hakea ansiolento- ja liikennelupaa. ECCAIRS-tietojärjestelmän käyttöönottoon osallistuminen. ICAOn auditoinnin suositusten loppuunsaattaminen julkaisemalla määräys yksityislentotoiminnasta ja lentotyöstä. Asiakaspalvelun tehokkuuden ja laadun parantaminen laatimalla verkkopalvelustrategia, kehittämällä sisäisiä prosesseja ja toimistojen välistä yhteistyötä, jatkamalla Lentotoimintatoimiston tiimiorganisaation rakentamista, järjestämällä koulutusta asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä työvälineiden kehittäminen tuloksellisuuden mittaamiseen. 6

8 7

9 T U R V A L L I S U U S K A T S A U S Turvallisuuden kehittäminen perustuu raportointiin Lentoturvallisuushallinto toteuttaa toiminnassaan liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa keskeistä tavoitetta huolehtia Suomen kansainvälisesti korkean lentoturvallisuustason ylläpitämisestä. Tavoitteeseen on päästy, sillä lentoturvallisuus on Suomessa edelleenkin kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla. Lentoturvallisuushallinto seuraa kansallista siviili-ilmailun lentoturvallisuuden kehittymistä pitkäjänteisesti ja vertaa saatuja tietoja kansainväliseen lentoturvallisuuden kehitykseen. Suomi on samalla lentoturvallisuustasolla kuin muutkin teknisesti kehittyneet valtiot. Vaara- ja poikkeamatilanteiden seuranta ja tutkinta perustuvat Lentoturvallisuushallinnolle tehtävään raportointiin. Raportoinnista määrätään ilmailumääräyksessä GEN M1-4, Ilmoittaminen lento-onnettomuudesta, lentovauriosta ja vaaratilanteesta. Ilmoitusvelvollisuus on asetettu lentoturvallisuuden kehittämiseksi. Se koskee ilmailuorganisaatioita, lentäjiä, lennonjohtajia, lennontiedottajia ja muita lentoturvallisuuden kanssa työskenteleviä henkilöitä. Viime vuonna Lentoturvallisuushallinnolle raportoitiin edellisvuotta vähemmän poikkeama-, vaara- ja onnettomuustilanteista. Lentoturvallisuushallinto sai näitä lentotur- vallisuusilmoituksia 449 kappaletta, mikä on 62 ilmoitusta edellisvuotta vähemmän. RAPORTTIEN ANALYSOINNILLA KEHITETÄÄN TURVALLISUUTTA Lentoturvallisuushallinto tutkii vaara- ja poikkeamatilanteita saamiensa lentoturvallisuusilmoitusten pohjalta. Näin saadun tiedon pohjalta Lentoturvallisuushallinto tekee tarvittaessa vaaratilanteita ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja aloitteita lentoturvallisuuden kehittämiseksi. SEURANTAJÄRJESTELMILLÄ NOPEAAN KÄSITTELYYN JA LUOKITTELUUN Lentoturvallisuushallinnolla on käytössään oma lentoturvallisuusilmoitusten seurantajärjestelmä, jonka kehittämisen lisäksi Lentoturvallisuushallinto jatkoi myös seurantaan liittyvien prosessien kehittämistä. Kehittämisen tavoitteena oli, että seurantajärjestelmän käyttö mahdollistaa nopean poikkeamatapausten käsittelyn. Euroopan unioni on kehittänyt yhteiseurooppalaisen lentoturvallisuusilmoitusten käsittelyjärjestelmän ECCAIRSin, jonka tarkoituksena on tuottaa lentoturvallisuusraportteja koko Euroopan alueen siviili-ilmailus- 8

10 ta. Lentoturvallisuushallinto on ollut omalta osaltaan kehittämässä myös tätä tietojärjestelmää ja toimii järjestelmän käyttäjänä. LENTOTURVALLISUUSILMOITUKSET JAETAAN VAKAVUUSLUOKKIIN Lentoturvallisuusilmoitukset jaetaan vakavuusluokkiin ja vakavien tapausten tutkinta aloitetaan välittömästi tapaukseen johtaneiden ongelmien selvittämiseksi. Kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaation ICAOn ja yhteiseurooppalaisen lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin määrittelemät vakavuusluokat ovat: lento-onnettomuudet, vakavat vaaratilanteet, vaaratilanteet ja poikkeamat, joissa turvallisuus ei ole vaarantunut sekä ne tapaukset, joissa poikkeamaa ei ole voitu määritellä. ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS TUTKI 12 TAPAUSTA Lentoturvallisuushallinto välittää kaikki lentoturvallisuusilmoitukset oikeusministeriön Onnettomuustutkintakeskukselle. Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan oman harkintansa mukaan sellaisissa tapauksissa, joissa lentoturvallisuus on vaarantunut tai saattaa vaarantua tai joiden tutkimisesta se katsoo olevan hyötyä lentoturvallisuudelle. Onnettomuustutkintakeskus aloitti tutkinnan onnettomuuksien ja vaaratilanteiden osalta 12 tapauksessa. Kahdeksan näistä tutkinnoista kohdistui liikenneilmailuun, kolme yleisilmailuun ja yksi harrasteilmailuun. Onnettomuustutkintakeskus lopetti laskuvarjo-, liidin- ja liitovarjo-onnettomuuksien tutkinnat. Näiden onnettomuuksien tutkinnasta vastaa nykyään poliisi, joka saa Suomen Ilmailuliiton kautta asiantuntijaapua tutkimuksiinsa. Lentoturvallisuushallinto sai viime vuonna 163 laskuvarjohyppytoimintaan liittyvää lentoturvallisuusilmoitusta. Niissä jonkin asteiseen loukkaantumiseen johtaneita tapauksia oli yhteensä 60. LIIKENNEILMAILUSSA EI ONNETTOMUUKSIA Liikenneilmailussa ei Suomessa sattunut yhtään onnettomuutta. Vakavia vaaratilanteita oli kaksi, vaaratilanteita seitsemän ja lentovaurioita yksi. Yleisilmailussa tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi yhteensä neljä henkilöä. Toisessa onnettomuuksista pienkoneella lennettiin pilveen ilman mittarilentokokemusta ja asianmukaista kelpuutusta. Yleisilmailussa tapahtuneita ilma-aluksen vaurioitumiseen johtaneita onnettomuustapauksia oli yhteensä kahdeksan. Harrasteilmailussa tapahtui purjelentokoneille kuusi lentovauriota, ultrakevyille ilma-aluksille yhdeksän lentovauriota ja yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Laskuvarjo- ja liidintoiminnassa tapahtui kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista yksi laskuvarjohyppääjälle ja yksi moottoroidun liitovarjon lentäjälle. 9

11 L E N T O T O I M I N T A Lentoturvallisuushallinto hyväksyi neljä uutta liikennelentoyritystä Lentoturvallisuushallinto suoritti hyväksymistarkastukset ja myönsi ansiolento- ja liikenneluvat neljälle uudelle raskaan lentoliikenteen yritykselle. Lentoliikenneyritys saa aloittaa toimintansa vasta, kun sillä on Lentoturvallisuushallinnon myöntämä ansiolento- ja liikennelupa. Lentoturvallisuushallinto noudattaa tarkastustyössä ja lupaprosessissa eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn vahvistamia menettelytapoja. Yritysten tasapuolisen kohtelun vuoksi uusilta hakijoilta ja jo toiminnassa olevilta yrityksiltä edellytetään samojen yhteiseurooppalaisten vaatimusten noudattamista. Ennen lupien myöntämistä Lentoturvallisuushallinto tarkasti ja hyväksyi uusien yritysten toiminta- ja laatukäsikirjat, huoltojärjestelmät ja huoltotoimintakäsikirjat sekä teki yrityksissä toiminnalliset tulokastarkastukset. Uusien lentoyhtiöiden perustaminen on lisännyt työmäärää Lentoturvallisuushallinnossa, sillä lupien myöntämisen lisäksi luvanhaltijoita tarkastetaan jatkuvasti. Ennen viime vuotta Suomessa toimi vain kolme säännöllistä lentoliikennettä harjoittavaa yritystä. Viime vuonna tällaisia yrityksiä oli yhteensä seitsemän. Kaikkiaan Suomessa oli yhteensä 47 ansiolentoyritystä, joista 18:lle oli myönnetty JAR-OPS -ansiolentolupa ja 29:lle kansallinen ansiolentolupa. JATKUVAA VALVONTAA Koska lentotoiminta on turvallisuussyistä tarkkaan valvottua, Lentoturvallisuushallinto tekee vuosittain ansiolento- ja liikenneluvan omaaville yhtiöille toiminnantarkastuksia, tarkastuslentoja ja reittitarkastuslentoja. Viime vuonna Lentoturvallisuushallinto teki lentotoiminnantarkastuksia 18 ansiolentoyritykseen. Näistä tarkastuksista neljä oli uusien raskaan lentoliikenteen yritysten hyväksymiseen liittyviä tulokastarkastuksia. Lentoturvallisuushallinto teki 25 reittilentotarkastusta, jotka kohdistuivat eri yritysten yksittäisiin lentoihin. Lentoturvallisuushallinto teki Suomen lentoasemille lentäneistä ulkomaisista lentokoneista seitsemälle asematasotarkastuksen. Asematasotarkastuksia tehtiin edellisvuotta huomattavasti vähemmän, koska toiminnan painopiste oli uusien lentoliikenneyritysten tarkastuksissa. Asematasotarkastukset ovat pistokokeita, joissa tarkastetaan, että ilma-alus ja sen turvallisuusvarusteet ja asiakirjat ovat kunnossa ja että lentotoiminnassa noudatetaan kansainvälisiä lentoturvallisuussäädöksiä. Lisäksi Lentoturvallisuushallinto tarkasti ansiolentoluvan omaavien yritysten toimintakäsikirjojen muutoksia noin 200 kappaletta. Osa näistä toimintakäsikirjojen muutoshyväksynnöistä oli seurausta muuttuneista kansainvälisistä turvavaatimuksista. Ohjaamon turvaovia koskevien vaatimusten vuoksi lentoyritykset joutuivat muuttamaan toimintamenetelmiään, turvakoulutustaan ja tekemään tarvittavat muutokset toimintakäsikirjoihinsa. Lentoturvallisuushallinto tarkasti ja hyväksyi yrityskohtaisesti nämä muutokset. Lentoturvallisuushallinto teki yhteensä 14 lennonharjoituslaitteiden ja simulaattoreiden STD-tarkastusta. Synteettisiin lentokoulutuslaitteisiin eli STD: ihin kuuluvat lentosimulaattorit, lento- ja suunnistusmenetelmien harjoituslaitteet sekä lennonharjoit- 10

12 telulaitteet. Tehdyistä tarkastuksista neljä oli uusien lentosuunnistus- ja lentomenetelmäharjoituslaitteiden eli FNPT-lennonharjoituslaitteiden hyväksymistarkastuksia. Lisäksi Lentoturvallisuushallinto suoritti eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn puolesta kolme ulkomaisen yrityksen STD -tarkastusta. VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUKSIA TARKISTETTIIN Lentoturvallisuushallinto osallistui yhteiseurooppalaiseen tarkastuskampanjaan, jossa kymmenen maan ilmailuviranomaiset tarkastivat valittujen neljän lentoyhtiön vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät toiminnot. Tarkastukset kohdistuivat yhtiöiden lentotoimintaan ja maapalveluun alihankkijat mukaan lukien. Lentoturvallisuushallinto teki tarkastukset Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Viranomaiset ja lentoyhtiöt olivat yhteistyössä kehittäneet vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvän tarkastuslistan. Kampanjassa testattiin myös tarkastuslistan soveltuvuutta käytäntöön. Tarkastuksissa selvitettiin, vastaavatko yhtiöiden koulutus, ohjeistus ja käytössä olevat menetelmät kansainvälisiä ICAOn teknisiä ohjeita ICAO-TI ja yhteiseurooppalaisia kaupallisen ilmakuljetuksen JAR- OPS -vaatimuksia. Tarkastusten tuloksiin voitiin olla tyytyväisiä, sillä lentoturvallisuutta heikentäviä, vakavia poikkeamia ei todettu. Muutamien vähäisempien ja toistuvien poikkeamien osalta ilmailuviranomaiset ryhtyivät toimenpiteisiin tarvittavien korjausten aikaansaamiseksi. 11

13 12

14 K O U L U T U S J A L U P A K I R J A T Lentoturvallisuushallinto tekee koulutusorganisaatioiden tarkastuksia Lentoturvallisuuden varmistamiseksi lentäminen ja lentokoulutus ovat luvanvaraista toimintaa. Ilmailuun liittyvän koulutuksen antamiseen tulee kouluttajalla olla Lentoturvallisuushallinnon myöntämä koulutuslupa tai koulutusorganisaation hyväksyntä. KOULUTUSORGANISAATIOIDEN KÄSIKIRJAT TYÖLLISTIVÄT Lentoturvallisuushallinto tarkasti viime vuonna viisi yhteiseurooppalaisten ilmailumääräysten mukaisesti toimivaa lentokoulutusorganisaatiota eli JAR- FCL FTO -organisaatiota. Yksittäisten tyyppikurssien hyväksyntään liittyviä koulutustilojen, -organisaatioiden ja koulutuskaluston tarkastuksia tehtiin kuusi. Lentoturvallisuushallinto teki näiden koulutusorganisaatioiden toiminta- ja koulutuskäsikirjoihin noin 20 uutta tai merkittävien muutosten hyväksyntää. Yhteiseurooppalaisten koulutusta ja lupakirjoja koskevien JAR-FCL -vaatimusten mukainen toiminta- ja koulutuskäsikirjojen laadinta työllistää melkoisesti yrityksiä ja niiden tarkastus ja hyväksyntä Lentoturvallisuushallintoa. Jotta Lentoturvallisuushallinto voi hyväksyä käsikirjat, sen on niitä tarkastaessaan usein edellytettävä yrityksiltä korjauksia ja tarkennuksia teksteihin. Ennen hyväksymistä käsikirjojen on täytettävä koulutusorganisaation suunnitteleman toiminnan ja JAR-FCL:n asettamat vaatimukset. Yhteiseurooppalaisissa ilmailumääräyksissä JAR-FCL:ssä asetetaan vaatimukset ohjaamomiehistön lupakirjoille. Vuoden lopussa Suomessa oli seitsemän JAR-FCL FTO -koulutusorganisaatiota ja yksi TRTO -tyyppikoulutusorganisaatio. Näiden lisäksi Lentoturvallisuushallinto myönsi 11 lyhytaikaista erillisen tyyppikurssin järjestämislupaa. Näiden lisäksi yksityislentäjiä kouluttavilla pienemmillä yrityksillä, lentokerhoilla ja yksittäisillä lennonopettajilla oli voimassa 54 kansallista koulutuslupaa sekä 59 purjelentäjien, kuumailmapallolentäjien tai ultrakevytlentäjien koulutukseen oikeuttavaa lupaa. Voimassa olevia ilmaliikennepalvelun koulutusorganisaation lupia oli kaksi. Organisaatioilla, jotka antavat koulutusta radiopuhelimenhoitajan kelpuutusta varten, oli voimassa kolme erillislupaa. JAR-147 -HYVÄKSYNTÖJÄ EI VIELÄ MYÖNNETTY Eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn huoltotoiminnan standardisoimistiimi MAST suoritti Suomessa JAR-147 -toimintoihin liittyvän tarkastuksen. Tämä auditointi toi esiin samat koulutusorganisaatioiden ongelmat, jotka Lentoturvallisuushallintokin on koulutusorganisaatioiden tarkastuksissa havainnut. Koulutusorganisaatioilla ei vielä ollut riittäviä toimintaedellytyksiä JAR-147 -hyväksymisille. Käsikirjatarkastusten lisäksi Lentoturvallisuushallinto teki MAST-tarkastuksen yhteydessä kaksi tulokastarkastuksen tyyppistä vierailua JAR-147 -lupaa hakeneisiin organisaatioihin. Lisäksi yksittäisiä tyyppikurssien hyväksyntöihin liittyviä tarkastuksia tehtiin kaksi. JAR-147 -hyväksyntää hakevat koulutusorganisaatiot eivät ole vielä saaneet hakemuksiaan ja käsikirjojaan niin valmiiksi, että Lentoturvallisuushallinto voisi hyväksynnän niille antaa. Hakemukset ovat tulleet JAR-147 -hakemuksina, mutta ne käsitellään syyskuussa tapahtuneen säädöspohjan muuttumisen vuoksi EASA-147 -hakemuksina. Koska JAR-147 -hyväksyntöjä ei ole voitu antaa, mekaanikkoja kouluttavat organisaatiot antavat teoriaopetusta JAR-66 -tietovaatimusten mukaisesti. Lentoturvallisuushallinto jatkoi kansallista kou- 13

15 lutuslupaa niiden koulujen osalta, joiden oppilaiden kansalliseen huoltomekaanikon lupakirjaan tähtäävä koulutus oli JAR-66 -siirtymäajan päättyessä kesken. Näille oppilaille voidaan myöntää kansallinen huoltomekaanikon lupakirja. Tämän päivämäärän jälkeen aloitettu huoltomekaanikon lupakirjaan tähtäävä koulutus voidaan hyvittää haettaessa JAR-66 tai EASA-66 -lupakirjaa. EASA VAIKUTTI MEKAANIKKOKOULUTUKSEEN Mekaanikkoja kouluttavien organisaatioiden vaatimukset uusiutuivat kokonaan, kun Euroopan unionin komission antama asetus (EY) N:o 2042/2003 ja sen Osa 147 tuli voimaan. Osa 147 korvaa aiemman JAR-147 -vaatimuksen. Lentoturvallisuushallinto järjesti opetusviranomaisille ja koulutusorganisaatioille tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin Euroopan unionin yhteisen ilmailuviranomaisen EASAn uusista Osa 66 ja Osa 147 -säännöksistä. Osa 66 käsittelee valtuutettua huoltohenkilöstöä ja Osa 147 hyväksytyn huoltohenkilöstön koulutusta ja kokeita. Nämä korvaavat aiemmat JAR-66 ja JAR-147 -vaatimukset. LUPAKIRJOJEN MÄÄRÄ KASVOI Lentolupakirjojen kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1999, jolloin JAR-FCL eli määräykset yhteiseurooppalaisista ohjaamomiehistön lupakirjoista tulivat voimaan. Vuodesta 1999 vuoteen 2003 lupakirjojen määrä on kasvanut 1795:llä eli 28,3 prosenttia. Voimassa olevien erilaisten lentolupakirjojen kokonaismäärä kasvoi Suomessa edellisvuodesta 603 lupakirjalla eli kahdeksalla prosentilla. Kaikkiaan voimassa olevia lupakirjoja oli yhteensä Näistä ammattilentäjän lupakirjoja oli 1951, yksityislentäjän lupakirjoja 2577 ja harrastelentäjän lupakirjoja Ilmailulupakirja on kaksiosainen siten, että lupakirja on voimassa vain yhdessä lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen kanssa. Koska samalla henkilöllä voi olla useampi eri lupakirja, esimerkiksi lentokoneita, helikoptereita ja purjelentokoneita varten, voimassa olevia erilaisia lupakirjoja oli enemmän kuin voimassa olevia lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia. Voimassa olevien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten perusteella laskien Suomessa on noin 6000 lentävää lupakirjan haltijaa. Kaikkien lentäjien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten määrä kasvoi edellisvuodesta 351 todistuksella. Muutamalla lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijoista voi olla samanaikaisesti voimassa sekä JAR-FCL 3:n mukainen että harrasteilmailijan lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Myös huoltomekaanikkojen lupakirjojen määrä kasvoi. Vuoden lopussa huoltomekaanikkojen lupakirjoja oli 1603, mikä on 380 edellisvuotta enemmän. Määrän kasvu johtunee siitä, että moni mekaanikko on hakenut kansallisen lupakirjan rinnalle JAR-66 -huoltomekaanikon lupakirjan. Voimassa olevien lennonjohtajan lupakirjojen määrä, 323, oli vähentynyt seitsemällä ja lennontiedottajien kelpoisuustodistuksen haltijoiden määrä, 42, yhdellä. Kaikkiaan erilaisia voimassa olevia lupakirjoja oli yhteensä , mikä on 975 lupakirjaa eli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuonna ILMAILULÄÄKÄREIDEN MÄÄRÄ KASVOI Lentoturvallisuushallinto myönsi lisää uusia ilmailulääkärivaltuutuksia ilmailulääkäreiden peruskurssin vuonna 2002 käyneille lääkäreille. Tällä hetkellä Suomessa toimii eri paikkakunnilla yhteensä 57 ilmailulääkäriä. Vuotta aiemmin heitä oli vain 40. Ilmailijoiden toivomuksesta Lentoturvallisuushallinto on pyrkinyt saamaan valtuutettujen ilmailulääkäreiden palveluita myös Etelä-Suomen ulkopuolella oleville paikkakunnille. Ilmailijoiden tulisikin käyttää oman alueensa ilmailulääkäreiden palveluksia. Näin lääkärit voisivat saada valtuutuksensa kolmivuotisen kauden jälkeen uudistetuksi JAR-FCL 3-vaatimusten mukaisesti ja toiminta kattaisi koulutuksesta lääkärille tulevat lisäkulut. 14

16 15

17 L E N T O K E L P O I S U U S J A H U O L T O EASA vaikutti lentokelpoisuuteen ja tyyppihyväksyntään Lentoturvallisuushallinnon toimintaympäristössä tapahtui suuri periaatteellinen muutos, kun Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA aloitti toimintansa. Ensi vaiheessa EASAn aloittaminen vaikutti eniten lentokelpoisuuteen ja tyyppihyväksyntään. Lentoturvallisuushallinnon keskeisenä tavoitteena oli osallistua EASAn toiminnan aloittamisen valmisteluun ja normien valmisteluun. Tärkeänä tavoitteena oli myös toiminnan jatkuvuus ilman katkoksia. Asiakaspalvelun kannalta tämä tarkoitti muun muassa sitä, että EASAn tuomista muutoksista tiedotettiin heti, kun se oli mahdollista ja että hakemusasiat käsiteltiin normaalissa ajassa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Lentoturvallisuushallinto laati Euroopan unionin komission pyynnöstä komissiolle monia selvityksiä Suomen ilma-aluskalustosta ja Lentoturvallisuushallinnon mahdollisuuksista hoitaa erilaisia tehtäviä EA- SAn puolesta. Lentoturvallisuushallinnon edustajat osallistuivat useisiin kokouksiin sekä ennen EASAn toiminnan alkamista että toiminnan alettua. Kokousten tärkeänä tehtävänä oli selvittää ja sopia, miten toiminnan jatkuvuus taataan käytännössä. EASAlla ei ollut tarvittavia resursseja hoitaa tehtäviään heti perustamisensa jälkeen. Tämän vuoksi EASAn pääjohtaja valtuutti kansalliset viranomaiset, eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestö JAAn ja aiemmin nimitetyt tyyppihyväksyntäryhmät määräajaksi toimimaan EASAn nimissä. Lentoturvallisuushallinto on tämän siirtymäkauden aikana käsitellyt muun muassa ilma-alusten maahantuontia ja suomalaisiin ilma-aluksiin tehtäviä muutostöitä koskevat asiat. 16

18 Lentoturvallisuushallinto antoi lausuntonsa valmisteltavana olleesta Euroopan unionin komission tyyppihyväksyntäasetuksesta ja sen liitteestä, Osa 21:stä sekä huoltotoiminta-asetuksesta ja sen liitteistä, joita ovat Osat M, 66, 145 ja 147. Näiden lisäksi Lentoturvallisuushallinto antoi lausuntonsa molempien asetusten suomenkielisistä versioista. Tyyppihyväksyntäasetus tuli voimaan syyskuussa ja huoltotoiminta-asetus marraskuussa. LENTOTURVALLISUUSHALLINTO TIEDOTTAA SUUNNITTELUVALTIOIDEN LENTOKELPOISUUSMÄÄRÄYKSISTÄ EASAn pääjohtajan ensimmäinen lentotoiminnan harjoittajia koskeva päätös oli, että suunnitteluvaltion lentokelpoisuusmääräyksiä noudatetaan Euroopan unionin jäsenvaltioissa sellaisenaan, ellei hän erityisesti päätä toisin. EASA ei ole järjestänyt Euroopan unionin laajuisesti määräysten jakelua ilma-alusten omistajille, haltijoille ja käyttäjille, eikä määräyksiä ole käännetty kaikille yhteisökielille. Kyseiset määräykset ovat suomalaisille käytännössä aina vieraskielisiä. Yleisilmailussa käytettäville ilma-aluksille suunnitteluvaltion lentokelpoisuusmääräysten noudattaminen sellaisenaan oli uusi vaatimus. Tiedon kulun takaamiseksi Lentoturvallisuushallinto päätti tiedottaa jokaisesta Suomessa rekisteröityä yleisilmailussa käytettävää ilma-alusta koskevasta suunnitteluvaltion lentokelpoisuusmääräyksestä suomen- ja ruotsinkielisellä tiedotteella. Tarkoitusta varten perustettiin uusi julkaisusarja, Lentokelpoisuustiedotteet. Lentokelpoisuustiedotteissa kuvataan lyhyesti vieraskielisten määräysten edellyttämät toimenpi- 17

19 teet sekä annetaan ohjeet toimenpiteiden kirjauksesta ja kuittauksesta sekä ilmoitetaan, mistä alkuperäinen määräys on saatavissa. Lentokelpoisuustiedotteet julkaistaan Internetissä osoitteessa sekä jaetaan lisäksi rekisteriin merkityille ilma-alusten omistajille, haltijoille ja käyttäjille. LENTOKELPOISUUSTODISTUS YHDEKSÄLLE UUDELLE ILMA- ALUSTYYPILLE SUOMESSA EASAn toiminnan alkamisen jälkeen kaikki Euroopan unionin jäsenvaltioissa mennessä tyyppihyväksytyt ilmaalukset ovat automaattisesti hyväksyttyjä myös Suomessa eräin poikkeuksin. Mainitun päivämäärän jälkeen EASA tyyppihyväksyy uudet ilma-alukset kaikkien jäsenvaltioidensa puolesta. Lentoturvallisuushallinto antoi ilma-aluskohtaiset lentokelpoisuustodistukset uusiin määräyksiin kuuluvien siirtymäsäännösten vuoksi vielä suomalaisten määräysten mukaisesti. Suomessa ensimmäisen lentokelpoisuustodistuksen saivat seuraavat uudet tyyppihyväksytyt ilma-alustyypit ja -mallit: Avro 146- RJ100, Boeing 757-2K2 ja -28A, Diamond DA40D, Embraer EMB-145LU, Falcon 900EX, Kubicek BB 45, LAK-17A, LS3-17 ja Nimbus-4D. Edellä mainituista Diamond DA40D on ensimmäinen Suomeen tuotu uuden sukupolven dieselmoottorilla varustettu sarjavalmisteinen lentokone. Kaiken kaikkiaan lentokelpoisuustodistuksen, rajoitetun lentokelpoisuustodistuksen tai luvan ilmailuun sai 80 Suomessa uutta tai uudelleen rekisteröitävää ilma-alusta. Näistä suurin ryhmä oli jälleen ultrakevyet lentokoneet, joita oli 31 kappaletta. Lisäksi Lentoturvallisuushallinto antoi 21 lentokelpoisuustodistusta vientiä varten. MELUTODISTUKSET MYÖNNETTIIN KANSALLISEN KÄYTÄNNÖN MUKAISESTI Ilma-alusten aiheuttamien päästöjen rajoittamiseksi on tehty määräyksiä ja suosituksia, joiden noudattamista Lentoturvallisuushallinto valvoo tyyppihyväksymisen, rakentamisen ja maahantuonnin osalta. 18

20 Lentoturvallisuushallinto antoi ilma-aluksille 35 melutodistusta. Melutodistukset annettiin vielä kansallisen käytännön mukaisesti. LENTOTURVALLISUUSHALLINTO MYÖNTÄÄ RAKENNUS- JA MUUTOSLUVAT EASA ei hoida harrasterakentamisen asioita, vaan ne jäävät edelleenkin Lentoturvallisuushallinnolle. Kuluneena vuonna Lentoturvallisuushallinto myönsi 30 rakennus- ja muutoslupaa, mikä on 16 vähemmän kuin edellisvuonna. UUSIEN YRITYSTEN HUOLTOJÄRJESTELYIDEN TARKASTUS TYÖLLISTI Lentoturvallisuushallinnon huoltotoimintajaoston työt painottuivat uusien raskaan lentoliikenteen yhtiöiden huoltojärjestelyiden tarkastuksiin ja hyväksyntään. Uusia raskaan lentoliikenteen yhtiöitä tarkastettiin neljä, joista kolme oli kokonaan uutta ja yksi oli aikaisemmin toiminut kevyemmällä lentokalustolla. Kolme näistä yhtiöistä on siirtänyt lentokoneidensa jatkuvan lentokelpoisuuden valvontatoimenpiteitä ulkomaisille yhtiöille tehtäväksi alihankintana, mikä oli uusi asia Suomessa. Lentoturvallisuushallinto auditoi yhtiön lisäksi myös sen käyttämät alihankkijat. Lentoturvallisuushallinto teki vuosittaisia huolto-organisaatioiden ja huoltotoiminnan auditointeja noin 70, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Lentoturvallisuushallinto teki vuosittaisten auditointien lisäksi tarkastuksia toiminnan laajentumisen takia sekä seuranta-auditointeja tarkastuksissa havaittujen poikkeamien vuoksi. Lentoturvallisuushallinto myönsi vuoden aikana yhden uuden JAR-145 -luvan. Kaiken kaikkiaan 12 huolto-organisaatiolla oli voimassa JAR-145 -lupa. Kansallisten ilmailumääräysten mukaisesti hyväksyttyjä huolto-organisaatioita oli kuusi. Vuoden aikana myönnettiin kolme uutta kaupallisten ilmakuljetusten huoltotoimintaa koskevaa JAR-OPS Subpart M -hyväksyntää. Hyväksynnät myönnettiin kolmelle uudelle raskaan lentoliikenteen yritykselle. Yhteensä voimassa oli 18 kappaletta JAR- OPS Subpart M:n mukaista huoltojärjestelyiden hyväksyntää. 19

21 20

22 L E N T O K E N T Ä T J A L E N N O N V A R M I S T U S Lennonvarmistusnormeja harmonisoidaan Euroopassa Ilmailuviranomaisten kansainvälisen toiminnan osuus kasvaa jatkuvasti. Lentoturvallisuushallinnon kenttä- ja lennonvarmistustoimisto osallistui yhä lisääntyvässä määrin toimialaansa liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälinen siviili-ilmailun organisaation ICA- On, eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn, yhteiseurooppalaisen lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin ja Euroopan unionin työryhmien työskentelyn tarkoituksena on yhtenäisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuustason kehittäminen ja ylläpitäminen kansainvälisesti. Lentoturvallisuushallinto jatkoi työskentelyä yhteiseurooppalaisen lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin turvallisuuskomissiossa SRC:ssä ja sen alatyöryhmissä sekä lentokenttätoimialan viranomaisten GASR-työryhmässä. Eurocontrolin keskeinen tehtävä on lennonvarmistuksen yhtenäisten viranomaisnormien luominen Euroopan alueella. Lentoturvallisuushallinto jatkoi Eurocontrolin lennonvarmistusta koskevien ESARR-määräysten voimaansaattamista antamalla niihin liittyviä kansallisia ilmailumääräyksiä. Lentoturvallisuushallinto osallistui myös Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan perustamaan pohjoismaiseen työryhmään, joka harmonisoi ESARReihin perustuvia kansallisia määräyksiä. Turvallisuudenhallintajärjestelmiä koskevaan ESARR 3: een perustuva kansallinen ilmailumääräys ANS M1-1 astui voimaan heinäkuussa. ANS M1-1 käsittelee ilmaliikenteen hallintapalvelun tarjoajien turvallisuuden hallintajärjestelmien käyttöä. Ilmaliikennepalvelun henkilöstöä ja lennonjohtajien lupakirjoja käsittelevään ESARR 5:teen perustuvat kansalliset ilmailumääräykset PEL M3-10, PEL M3-12 ja ANS M1-2 astuivat voimaan marraskuussa. PEL M3-10:n aihe on lennonjohtajan lupakirja, PEL M3-12:den lennonjohtajaoppilaan lupakirja ja ANS M1-2:den ilmaliikennepalvelun henkilöstö. LENTOTURVALLISUUSHALLINTO TARKASTAA LENTOPAIKKOJA Lentoturvallisuushallinto valmistelee lentokenttiä ja lennonvarmistustoimintaa koskevia ilmailumääräyksiä, hyväksyy käyttöön lentokenttien rakenteita ja laitteita, lennonvarmistustoiminnassa käytettäviä laitejärjestelmiä ja menetelmiä sekä valvoo lentokenttien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lennonvarmistustoimintaa. Valvontaa suoritetaan muun muassa lentokenttien ja lennonvarmistusyksiköiden toiminnan ja turvallisuudenhallinnan tarkastuksina. Lentoturvallisuushallinto tarkasti ilmaliikennepalveluyksiköt Kajaanin, Kauhavan, Kittilän, Kuusamon, Lappeenrannan, Rovaniemen ja Varkauden lentoasemilla. Lisäksi se auditoi lentoasemien turvallisuudenhallintaa Enontekiön, Hallin, Kauhavan, Maarianhaminan, Sodankylän ja Utin lentoasemilla. Lentoturvallisuushallinto tarkasti lisäksi 15 pienlentopaikkaa. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn ohjeiden mukainen kansainvälistä lentoliikennettä harjoittavien lentoasemien sertifiointi aloitetaan vuonna Lentoturvallisuushallinto teki siihen liittyviä tarkastuksia jo vuoden 2003 aikana 16 lentoasemalla. ORGANISAATIOMUUTOKSELLA VARAUDUTAAN UUTEEN VIRASTOON Lentoturvallisuushallinnon kenttä- ja lennonvarmistustoimiston organisaatiorakennetta muutettiin muodostamalla toimistoon uusi tietohallinto- ja analyysijaosto. Organisaatiomuutoksella valmistaudutaan Lentoturvallisuushallinnon mahdolliseen irrottamiseen Ilmailulaitoksesta ja uuden ilmailuviraston perustamiseen. Toteutuessaan se lisäisi merkittävästi muun muassa tietohallintoon liittyviä tehtäviä. 21

23 K A N S A I N V Ä L I N E N Y H T E I S T Y Ö Kansainvälinen yhteistyö painottui normien yhtenäistämiseen Ilmailu on hyvinkin kansainvälistä toimintaa, joten myös ilmailun viranomaisvalvonta perustuu laajasti kansainväliseen yhteistyöhön. Eri valtioissa yhtenevästi sovelletut toimintaperiaatteet lisäävät turvallisuutta ja edistävät myös lentoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Lentoturvallisuushallinto osallistuu muun muassa eurooppalaiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön, jossa pyritään normien kansainväliseen harmonisointiin. Lentoturvallisuushallinto pyrkii osallistumisellaan tuomaan esille Suomen kannalta merkittäviä, kansallisia piirteitä. Huolimatta siitä, että Suomi on ilma-alusten ja lupakirjojen määrällä mitaten pieni ilmailumaa, Lentoturvallisuushallinto on pystynyt vaikuttamaan kansainväliseen normityöhön hyvin. Lentoturvallisuushallinto on ollut aktiivinen yhteiseurooppalaisten ilmailusäännösten kehittämisessä osallistumalla eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn, Euroopan unionin komission, Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn ja yhteiseurooppalaisen lennonvarmistusjärjestön Eurocontrolin turvallisuuskomissio SRC:n eri työryhmiin. Tämä oli myös yksi liikenne- ja viestintäministeriön asettamista tavoitteista. Kansainvälisessä yhteistyössä yhdenmukaistetut normit otettiin Suomessa käyttöön ministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti sovitussa aikataulussa. EASA ALOITTI TOIMINTANSA SYYSKUUSSA Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EA- SA aloitti toimintansa perustamisasetuksensa asettaman aikataulun mukaisesti Lentoturvallisuushallinto oli tiiviisti mukana kokouksissa ennen EASAn perustamista ja EA- SAn aloitettua toimintansa. EASA ottaa toimivaltaansa kuuluvat asiat hoidettavakseen asteittain. Esimerkiksi ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotantoorganisaatioiden hyväksyntää koskevat asiat ovat siirtyneet EASAn alaisuuteen komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 myötä. Myös lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymistä koskevat asiat ovat siirtyneet EASAn piiriin komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 myötä. Osa asetusten mukaisista uusista vaatimuksista astui voimaan välittömästi niiden julkaisun jälkeen, kun taas joitakin aletaan soveltaa myöhemmin annettujen siirtymäaikojen mukaan. Lentoturvallisuushallinto antoi oman lausuntonsa näistä asetuksista niiden valmisteluvaiheessa ja oli siten vaikuttamassa niiden sisältöön. Ennen näiden säännösten lopullista julkaisemista Lentoturvallisuushallinto tarkasti säännösten suomenkieliset versiot ja esitti käännöksiin runsaasti korjauksia. Säännökset julkaistiin kuitenkin niin, ettei korjauksia oltu otettu huomioon. Siten säännösten suomenkieliset versiot eivät ole käyttökelpoisia ennen korjausten julkaisemista. Julkaistut säännökset ovat komission asetukset (EY) N:o 1702/2003 ja (EY) N:o 2042/2003 liitteineen. Asetuksen (EY) N:o 1702/2003 liite I on Osa 21, joka koskee tyyppihyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää. Asetuksen (EY) N:o 2042/2003 liitteet ovat liite I Osa M lentoyrityksiä koskevat huoltotoimintavaatimukset, liite II Osa 145 huolto- ja lentokelpoisuudenvalvontaorganisaatioita koskevat vaatimukset, liite III Osa 66 huoltohenkilöstön lupakirjoja koskevat vaatimukset ja liite IV Osa 147 huoltohenkilöstön koulutusorganisaatioita koskevat vaatimukset. JAR-YHTEISTYÖTÄ JA STANDARDOINTIA JATKETTIIN Lentoturvallisuushallinto osallistui eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestö JAAn työryhmiin ja antoi työpanoksensa yhteiseurooppalaisten JAR-vaatimusten yhtenäistämiseen ja voimaan saattamiseen Euroopassa. Lentoturvallisuushallinto osallistui lentolupakirjojen ja niihin liittyvien kelpuutusten ilmailuvaatimuksia käsittelevän tiimin, LST:n, toimintaan. Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset ohjaamomiehistön lupakirjojen osalta on kompromissi kymmenien jäsenmaiden hieman erilaisista kansallisista lu- 22