I^SS** I ISSSSS: I Keskusteluaihe I Ratkaistavana I I

Transkriptio

1

2 Vajtiopäiväasia, HE 102/2004 S ivu 1/2 PALUU HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 102/2004 vp laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ministeriö Oikeusministeriö I^SS** I ISSSSS: I Keskusteluaihe I Ratkaistavana I I vaihe /Jaostokäsittely päättynyt I ysistunto lähettänyt lakivaliokuntaan mietintöä varten Lakivaliokunta lähettänyt perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten T ä Lakivaliokunta Saapunut Käsittely päättynyt La VM 11/2004vp Käsittelyvaiheet Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö (K) - ylitarkastaja Anne Hujala, sosiaali- ja terveysministeriö (K) - ylijohtaja Maija Kukkonen, Kriminaalihuoltolaitos ja Rikosseuraamusvirasto (K) Jatkettu I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö - käräjätuomari Asko Nurmi, Turun käräjäoikeus (K) - käräjätuomari Tiina Veranen, Espoon käräjäoikeus (K) - kihlakunnansyyttäjä Seppo Tiittanen, Joensuun kihlakunnan syyttäjänvirasto (K) - rikoskomisario Jorma Alvila, Joensuun kihlakunnan poliisilaitos (K) Pyydetty lausunto: - PeV Asiantuntijoiden kuuleminen - tutkija Jouko Karjalainen, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes (K) - toimistopäällikkö Olli Salin, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (K) - toiminnanjohtaja Jukka Mäki, Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT (K) Asiantuntijoiden kuuleminen - professori Pekka Koskinen, (K)

3 - professori Raimo Lahti, (K) Merkitty saapuneeksi - Helsingin hovioikeuden kirjallinen lausunto Merkitty saapuneeksi - professori Raimo Lahden lisäselvitys jopäiväasia, HE 102/2004 Sivu 2/ Asiantuntijoiden kuuleminen - lääketieteen tohtori Matti Kaivosoja, (K) Merkitty saapuneeksi Merkitty saapuneeksi lausunto professori Ari-Matti Nuutilan kirjallinen lausunto PeVL 34/2004 vp Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö ( K) Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi. Jatkettu yleiskeskustelu Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - LaVM 11/2004 vp Perustuslakivaliokunta Saapunut Käsittety päättynyt PeVL 34/2004 vp Käsittelyvaiheet Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi lausunnon antamista varten. I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, oikeusministeriö ( K) - professori Veli-Pekka Viljanen, ( K) - assistentti Juha Lavapuro, (K) Pyydetty kirjallinen lausunto: - assistentti Juha Lavapurolta ja professori Veli-Pekka Viljaselta Jatkettu I käsittely Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi Yleiskeskustelu - lausuntoluonnos Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - PeVL 34/2004 vp Päivitetty :16:05

4

5 LAKIVALIOKUNTA Apulaissihteeri tb*/l60ii tfp HE 102/2004 vp laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ASIANTUNTIJASUUNMTELMA Perjantai klo 9.30 Oikeusministeriö Sosiaali-ja terveysministeriö Rikosseuraamusvirasto Kriminaalihuoltolaitos Torstai klo Helsingin hovioikeus Turun käräjäoikeus Espoon käräjäoikeus Joensuun kihlakunnan syyttäjänvirasto Joensuun kihlakunnan poliisilaitos Perjantai klo 9.45 STAKES Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä PÄIVYT Johtaja Kirsti Nieminen Tiistai klo Professori Pekka Koskinen Professori Raimo Lahti

6 Oikeustieteen tohtori Tapio Lappi Seppälä Professori Ari-Matti Nuutila

7 Janne Kanerva HE 102/2004 vp Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto Eduskunnan lakivaliokunnalle ESITYS NUORISORANGAISTUKSEN VAKINAISTAMISESTA JA LAAJENTAMISESTA KOKO MAAHAN Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 102/2004 vp) 1. ESITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Nuorisorangaistuksen kokeiltavaksi ottaminen on lähtenyt liikkeelle tarpeesta monipuolistaa nuorille määrättävien vapaudessa suoritettavien rangaistusten valikoimaa. Kansainvälisesti vertaillen nuorten rikoksentekijöiden kohtelu suomalaisessa seuraamusjärjestelmässä on vielä nuorisorangaistuksen käyttöön ottamisen jälkeenkin vielä verraten vähäisiin vaihtoehtoihin sidottua. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittujen joukossa on pieni ryhmä, jonka kohdalla ehdollinen vankeusrangaistus valvontoineen ei toimi tavoitteidensa mukaisesti varoituksena. Toisaalta ehdottomaan vankeusrangaistukseen liittyy useita haittavaikutuksia, jotka osin vaikuttavat siihen, että ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut nuoret joutuvat vanhempia useammin ja nopeammin takaisin vankilaan. Lisäksi kansainväliset velvoitteet ja rikoslaki rajoittavat ehdottoman vankeuden käyttämistä alle 18- vuotiaiden rikoksentekijöiden seuraamuksena. Nuorisorangaistuksen kohderyhmään kuuluvat sellaiset rikoksentekijät, joille ehdollista vankeusrangaistusta ei voida pitää riittävänä rangaistuksena mutta joiden kohdalla ei ole myöskään painavia syitä ehdottaman vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen. Nuorisorangaistuskokeilussa on mainitut ehdolliseen ja ehdottomaan vankeuteen liittyvät näkökohdat huomioon ottaen pyritty yhdistämään rankaisemiseen ja tekijän uusia rikoksia ehkäisevään sosiaalistamiseen liittyviä näkökohtia. Nuorisorangaistuksen tavoitteena on selkeästi osoittaa tehdyn rikoksen moitittavuus. Toisaalta nuorisorangaistuksen toimintaohjelmiin sisältyy tukea ja ohjausta, joiden tarkoituksena on auttaa nuorta paremmin elämään yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Helmikuun 1997 alusta lähtien alueellisella nuorisorangaistuskokeilulla on haettu kokemuksia siitä, miten tällaista nuorille suunnattua rangaistusta on kehitettävä. Sääntely on nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetussa laissa (1058/1996) ja asetuksessa (1066/1996). Nuorisorangaistuksen nykyinen käyttömahdollisuus on alueellisesti rajattu Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeuksiin. Niiden alueella asuu kolmasosa Suomen väestöstä ja alueella tehdään myös kolmasosa alle 18-vuotiaiden tekemistä rikoksista. Kokeilukin voimassaoloa on jatkettu kaksi kertaa niin, että se on nyt voimassa vuoden 2004 loppuun. Jatkamista viimeksi eduskunnassa käsiteltäessä tuli selväksi, että kokeilu on myös vuoteen 2004 lopetettava ja että tuolloin on sitten harkittava, mitä nuorisorangaistuksen kanssa tehdään. Sinällään nuorille suunnatun rangaistuksen kehittämistä on pidetty nuorisorangaistuksen aikaisemmissa eduskuntakäsittelyissä tärkeänä.

8 Oikeusministeriön asettama nuorisorikostoimikunta (komiteanmietintö 2003:2) sisällytti luovutettuun mietintöönsä myös ehdotukset nuorisorangaistuksen valtakunnal-listamisesta ja vakinaistamisesta. Nuorisorikostoimikunnan työn yhteydessä nuorisorangaistukseen ja sen kehittämistarpeisiin perehdyttiin laajasti. Toimikunnan mietinnön lausuntopalautteen perusteella vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että nuorisorangaistus tai sitä vastaava nuorelle rikoksentekijälle mitoitettu, hänen erityisolosuhteensa huomioon ottava seuraamus on tarpeellinen. Toisaalta kokeiltavana olevassa nuorisorangaistuksessa on nähty olevan paljon parantamisen varaa. Nyt ehdotettava lainsäädäntö perustuu pitkälti nuorisorikostoimikunnan mietintöön ja siitä saatuun lausuntopalautteeseen, mietinnön ehdotusten pohjana oli puolestaan nykyinen kokeilulaki ja -asetus. Toimikunnan ehdotuksista kuitenkin nuorisorangaistuksen laajentaminen vuotiaana tehtyihin rikoksiin sekä työpalvelun ja mielenterveys- ja päihdehoidon liittäminen nuorisorangaistukseen edellyttävät perusteellista lisäselvittä-mistä ja -harkintaa, minkä vuoksi ne erotettiin oikeusministeriön asettaman nuorisorikostyöryhmän käsiteltäväksi. Työryhmän määräaika päättyy Työryhmän ehdotukset tulevat uudistamaan nuorten rikosasioiden käsittelyä laajasti ja hallituksen esitystä tuskin saadaan valmiiksi ennen kesää KOKEILULAIN ANTAMAT KOKEMUKSET Tuomittujen nuorisorangaistusten määrät ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti. Vuosina nuorisorangaistuksia tuomittiin vuosittain 45, 45, 68, 102, 45, 38 ja 28. Tuomitsemisessa on myös ollut paikkakuntakohtaisia eroja. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoista noin kolmasosa on jouduttu keskeyttämään. Pääsääntöisesti keskeyttäminen on johtunut toimeenpanosuunnitelman ehtojen rikkomisesta eikä siitä, että täytäntöön pantavaksi tulee ehdoton vankeusrangaistus muista rikoksista. Kriminaalihuol-tolaitoksen tietojen mukaan nuorisorangaistuksen keskeyttämisen syistä selvästi keskeisin on tuomitun päihdeongelma. Suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen sijaan tuomitaan poikkeuksetta käytännössä lievemmäksi katsottava ehdollinen vankeusrangaistus. Nuorisorangaistukseen tuomituille on myös ollut tyypillistä syyllistyminen uusin rikoksiin sekä nuorisorangaistuksen suorittarnisaikana että sen jälkeen. Vaikka tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja kyselyjen sekä nuorisorikostoimikunnan mietinnön lausuntopalautteen mukaan on varsin suuri yksimielisyys nuorelle mitoitetun seuraamuksen tarpeellisuudesta, nuorisorangaistuskokeilu ja varsinkin sen viimeiset vuodet ovat osoittaneet rangaistuksen ongelmakohdat Kunnan sosiaaliviranomaisen ja Kriminaalihuoltolaitoksen tiiviimpi yhteistyö on katsottu tarpeelliseksi rangaistuksen valmistelussa. Erityisesti tuomittujen päihdeongelmista aiheutuu suuri määrä täytäntöönpanojen keskeyttämistä. Kriminaalihuoltolaitos on kaivannut nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon rinnalle sosiaaliviranomaisten työtä, myös päihde- ja mielenterveys-hoitoa. Säännöllisessä rangaistuksen suorittamisessa saattaa olla vaikeuksia sen vuoksi, että tuomitulla ei ole muita säännölliseen elämänrytmiin opastavia toimintoja kuten koulunkäyntiä tai työntekoa. Kriminaalihuokolaitoksessa ei olekaan enää viime vuosina laadittu samassa määrin alustavia toimeenpanosuunnitelmia ennen tuomioistuinkäsittelyjä kuin aikaisemmin, mikä on johtanut tuomittujen nuorisorangaistusten määrän vähentymiseen. Mutta nuorisorangaistuksen loppuun suorittaneiden kohdalla kokemukset ovat olleet myönteisiä. Nuorisorangaistukseen kuuluva tuomitun oman elämäntilanteen selvittäminen ja käytännön asioiden selvittäminen ovat motivoineet rangaistuksen suorittamiseen ja rikoksettomaan elämään pääsemiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen kokemuksen mukaan nuorisorangaistus on ollut myönteisen muutosprosessin käynnistäjänä silloinkin, kun rangaistuksen täytäntöönpano on jouduttu keskeyttämään.

9 Nuorisorangaistuksen rakenteeseen ja sisältöön on lukuisissa yhteyksissä kiinnitetty huomiota, erityisesti kriminaalihuoltoviranomaisten taholta. Valvonnan ja nuorisopalvelun rajan hämärtyminen on erityisesti tuotu esiin. Esimerkiksi keskusteluluonteista toimintaa kuuluu molempaan osaan. Onkin tuotu esiin tarve kehittää nuorisorangaistusta yksiosaiseksi. Kokeilukin nuorisorangaistuksen nuorisopalvelun palkaton työ on käytännössä ollut työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä eikä esimerkiksi yhdyskuntapalveluun verrattavaa varsinaista työntekoa. Ongelmallisena on pidetty sitä, että toisin kuin yhdyskuntapalvelun kohdalla, kokeilu-laissa ei säädetä tuomitun velvollisuudesta pidättäytyä nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon vaikuttavasta päihdyttävien aineiden käytöstä ja velvollisuuteen liittyvästä puhalluskokeesta, vaikka päihteiden käyttöön liittyvillä ongelmilla on tärkeä merkitys rangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämissyynä. Toimeenpanosuunnitelman ehtojen rikkomiseen liittyviä seurauksia ei ole pidetty onnistuneina. Käytännön kokemusten mukaan varsin yleistä on laskelmointi, jossa nuori rikkoo nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon ehtoja tullakseen tuomituksi käytännössä lievempään rangaistukseen eli ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Ongelmalliseksi on koettu myös se, että nykyään ei mitenkään ohjata sitä, miten jo suoritettu nuorisorangaistuksen osa on otettava huomioon suorittamatta jääneen osan tilalle tuomittavassa uudessa rangaistuksessa. 3. KESKEISET EHDOTUKSET Kuten aikaisemmin todettiin, ehdotusten pohjana ovat kokeilulaki ja nuorisorikostoimi-kunnan mietintö siitä annettuine lausuntoineen. Nuorisorangaistus olisi edelleen rangaistusjärjestelmässä samassa paikassa sakon ja ehdottoman vankeuden välissä kuin ehdollinen vankeus mutta viimeksi mainittua huomattavasti tuntuvampi seuraamus. Ehdollisen vankeuden valvonta perustuu ainoastaan muutamaan kuukausittaiseen tapaamiseen valvojan kanssa. Nuorisorangaistus voitaisiin tarvittaessa tuomita ilman edeltävää ehdollista vankeusrangaistusta. Nuorisorangaistuksen tuomitsemisen edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi rikoslain 6 luvun uuden 10 a :n 1 momentissa tavalla, joka asiallisesti vastaa kokeilukin 3 :n 1 momenttia. Selvennyksenä säädettäisiin siitä, että nuorisorangaistus voidaan tuomita myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana. Nuorisorangaistuksen sisältöä ehdotetaan muutettavaksi niin (nuorisorangaistuskin 2 ), että käytännössä ongelmalliseksi muodostunut jako valvontaan ja nuorisopalveluun poistetaan. Kysymyksessä ei ole sisällöllinen muutos. Nuorisorangaistus kestäisi edelleen vähintään neljä kuukautta ja enintään yhden vuoden, mikä vastaa kokeilukin mukaisen nuorisorangaistuksen valvonta-ajan rajoja. Vaikka rangaistuksen osana ei olisi valvontaa, tuomittu olisi kuitenkin valvonnassa rangaistuksen suorittamisajan. Nuorisorangaistus sisältäisi nykyisen käytännön mukaisesti valvontatapaamisia, valvonnan alaisena suoritettavia sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia sekä niiden yhteydessä annettavaa tukea ja ohjausta. Nuorisorangaistukseen kuuluisi myös valvonnassa tapahtuva työelämään ja työn tekemiseen perehtyminen, ellei sitä olisi pidettävä ilmeisen tarpeettomana tai se olisi erityisen vaikeasti järjestettävissä. Erityisen tärkeänä voidaan korostaa nuorisorangaistuskin 3 :ää, jonka mukaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpano sekä tuomitun elämänhallintaa ja rangaistuksen suorittamista edistävät tukitoimet olisi sovitettava yhteen. Tämä pykälä korostaa Kriminaali-huoltolaitoksen ja sosiaaliviranomaisten yhteistyön merkitystä nuorisorangaistuksen valmistelun yhteydessä. Nyt myös lakiin otettaisiin pykälä alustavasta toimeenpanosuunnitelmasta siihen liittyvine aloitteenteko-oikeuksineen (4 ).

10 Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat säännökset vastaisivat suurelta osin kokeilulaissa olevaa. Tuomitun velvollisuuksia ehdotetaan täydennettäväksi niin, että häntä kielletään nuorisorangaistuksen suorittamisen yhteydessä käyttämästä päihdyttävää ainetta tai olemasta sellaisen aineen vaikutuksen alaisena (12 :n 2 momentti). Kiellon noudattamisen valvomiseksi tuomittu voitaisiin velvoittaa suorittamaan puhalluskoe. Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja nuorisorangaistusten keskeyttämisen vähentämiseksi ehdotetaan, että poliisimies voisi noutaa Kriminaalihuoltolai-toksen pyynnöstä valvontatapaamisen tai vastaavan tilaisuuden laiminlyöneen nuorisorangaistukseen tuomitun erikseen määrättävään seuraavaan sellaiseen tilaisuuteen (15 ). Sanktiojärjestelmää ehdotetaan 16 :n 1 momentissa selkeytettäväksi niin, että rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvien velvollisuuksien rikkominen johtaisi suullisen tai kirjallisen huomautuksen antamiseen tuomitulle. Lisäksi huomautuksen noudattamatta jättäminen tai muu vakava täytäntöönpanorikkomus johtaisi kirjalliseen varoitukseen, jonka noudattamatta jättämisen vuoksi asia olisi vietävä tuomioistuimeen uuden rangaistuksen määräämiseksi. Laissa ehdotetaan nyt täsmällisesti säädettäväksi niistä seikoista, jotka on otettava huomioon valittaessa suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan sijaan tuomittavan rangaistuksen lajia (18 :n 2 momentti). Huomioon olisi otettava tuomitun ikä, suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osa, tuomittavan moitittavan menettelyn vaka-vuusaste ja nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen johtaneen rikoksen laatu. Kokeilukin kokemukset puhuvat sen puolesta, että ehdotonta vankeusrangaistusta on korostettava nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoa turvaavana uhkana. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdoton vankeusrangaistus olisi myös joissakin rikkomistapauksissa tuomittava. Tämän vuoksi nuorisorangaistuskin 18 :n 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos nuorisorangaistus on jäänyt kokonaan tai huomattavassa määrin suorittamatta ja jos siihen muutenkin on (18 :n) 2 momentissa mainitut harkintaperusteet huomioon ottaen syytä, suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen tilalle voidaan tuomita ehdoton vankeusrangaistus. Nuorisorangaistuksen suorittamatta jääneen osan tilalle tuomittava ehdollinen vankeusrangaistus ei ole useinkaan keino sellaisen nuoren rikollisen toiminnan pysäyttämiseksi, joka on suhtautunut piittaamattomasti nuorisorangaistuksen täytäntöönpanoon. Ehdottoman vankeusrangaistuksen käyttämistä rikkomisen sanktiona ei sinällään ole poissuljettu kokeilukin valmistelutöissäkään (HE 109/1996 vp, sivu 19). Nopealla ja tehokkaalla noutoon, huomautuksiin ja varoitukseen perustuvalla puuttumisjärjestelmällä voidaan ehkäistä rikkomista niin, että uuden rangaistuksen ja myöskään ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ei jouduta. Samaan tavoitteeseen voidaan päästä 3 :ään ehdotetulla täytäntöönpanon ja tukitoimien yhteensovittamisella. Nuorisorangaistuksen toimivuus käytännössä kuitenkin edellyttää, että tuomioistuimen käytössä on rikkomistapauksissa myös ehdoton vankeusrangaistus. Rangaistuksen aloittamatta jättäneiden tai keskeyttäneiden määrän voi olettaa vähentyvän, jos rikkomisesta saattaa tosiasiallisesti seurata myös ehdoton vankeus. Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan tilalle saatetaan arvostella sillä, että nuorisorangaistus on aikanaan tuomittu, koska on katsottu, ettei ole painavia syitä ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen. Huomattava kuitenkin on, että nuorisorangaistuksen kautta nuorelle tarjotaan tilaisuus suorittaa vapaudessa seuraamus, jonka voi olettaa edistävän hänen sosiaalista selviytymistään. Nuori sitten kuitenkin täytäntöönpanossa menettelee vakavan moitittavasti tietoisena ehdottoman vankeusrangaistuksen uhasta. Tämä näkökohta korostuu tapauksissa, joissa nuori on jo ennen nuorisorangaistustakin tuomittu yhteen tai useampaan ehdolliseen

11 vankeusrangaistukseen. Rikkomusten seuraamuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että nuorisorangaistusta huomattavasti lievemmän sakkorangaistuksen suorittamatta oleva osa muunnetaan lähes poikkeuksetta ehdottomaksi vankeudeksi. Nuorisorangaistuksen kohdalla ehdottoman vankeuden käyttäminen olisi poikkeuksellista, arvio on 20 tuomiota vuodessa. Nuorisorangaistuskin 19 :n perusteluissa ehdotetaan täsmennettäväksi sitä, miten nuorisorangaistuksen suorittamatta jäänyt osa tulisi ottaa huomioon uuden rangaistuksen määräämisessä. Kiinteiden vastaavuussuhteiden säätämistä laissa eri rangaistusten välille ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, tapauskohtaiselle harkinnalle on voitava tällaisissa tapauksissa jättää sijaa. Tämäntyyppinen ratkaisu on myös omaksuttu yhdyskuntapalvelun muuntosuhteen osalta. Sitä koskeva taulukko löytyy hallituksen esityksen perusteluista. 4. NUORISORANGAISTUKSEN JATKOKEHITTÄMINEN Kuten aluksi todettiin, nuorisorangaistuksen jatkokehittäminen on parhaillaan harkittavana oikeusministeriön työryhmässä, jonka määräaika päättyy Kokeilun päättyminen jo ensi vuoden vaihteessa ei mahdollistanut työryhmälle jätetyn osuuden ottamista tähän hallituksen esitykseen. Työryhmä harkitsee sitä, pitäisikö nuorisorangaistuksen käyttöalaa laajentaa myös vuotiaina tehtyihin rikoksiin. Tuolloin nuorisorangaistuksella voitaisiin ehkä korvata ikäryhmälle nykyisin runsaasti tuomittavia lyhyitä ehdottomia vankeusrangaistuksia, varsinkin ensimmäisiä sellaisia, etenkin jos nuorisorangaistusta voitaisiin tehostaa yhdyskuntapalvelutyyppisellä palkattomalla työllä. Lisäksi työryhmä harkitsee sitä, että nuorisorangaistukseen voitaisiin sisällyttää mielenterveys- tai päihdehoitoa. Työryhmän harkinnassa olevat asiat saivat laajan kannatuksen nuorisorikostoimikunnan mietinnön lausuntokierroksella. Kokeilussa havaittuihin ongelmiin puututtaisiin osittain vasta työryhmän ehdotusten pohjalta. Työryhmän työ käsittää laajan uudistuksen sisältäen muun ohessa rikosprosessiin liittyvää sääntelyä sekä henkilötutkintajärjestelmän ja ehdollisen vankeuden valvonnan sääntelyn uudistamisen. Lisäksi työryhmän toimeksiantoon kuuluu aresti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa ensi vuoden aikana, ehdotukset tulisivat kuitenkin voimaan aikaisintaan vuoden 2007 alussa. Työryhmän ehdotusten toteutuminen riippuu kuitenkin siitä, löytyykö sen ehdotuksille tarvittava rahoitus. Nuorisorangaistuksen jatkokehittäminenkin omaa taloudellisia vaikutuksia ja henkilöstövaikutuksia. 5. NUORISORANGAISTUKSEN LAAJENTAMISEN RAHOITUS JA VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Hallituksen esityksen antamista eduskunnalle mietittiin pitkään viime keväänä, koska oli epävarmuutta sen suhteen, että valtion talousarvioon on saatavissa riittävä lisärahoitus vuodelle Nykyisiin nuorisorangaistuksen täytäntöönpanokustannuksiin verrattuna tuolloin tarvitaan lisää euroa. Keväällä tehty selvittely osoitti sen, että oikeusministeriö ei voi tinkiä oman hallinnonalansa määrärahoista käyttääkseen niitä laajentamiseen. Keväällä asiasta oltiin yhteydessä valtiovarainministeriöön. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi esitystä toteamalla, että esitykseen liittyviin määrärahatarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2005 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen hallituksen esitys päätettiin antaa. Elokuun 2004 budjettineuvotteluissa kuitenkin ilmeni, että oikeusministeriö saa nuorisorangaistusta varten lisää vuodelle 2005 vain euroa eli vajaukseksi jää euroa. Kriminaalihuoltolaitoksen lisähenkilöstön tarve kuitenkin edellyttää koko lisärahoituksen järjestämistä. Tässä uudessa tilanteessa oikeusministeriössä on päädytty vaihtoehtoon, jonka mukaan uutta nuorisorangaistuslakia sovellettaisiin kokeilukäräjäoikeuksissa jo vuoden 2005 alustaja muualla maassa

12 vasta lukien. Toisena vaihtoehtona on koko lain soveltaminen koko maassa vasta , jolloin kokeilualueilla aiheutuu puolen vuoden tauko. Tällä kysymyksellä on vaikutusta voimaantulo-ja siirtymäsäännöksiin, uusi alustava ja varmaankin lisätyöstämistä edellyttävä, ensiksi mainitusta vaihtoehdosta lähtevä ehdotus on tämän muistion liitteenä. Tähän vaihtoehtoon liittyy luonnollisesti ongelmia yhdenvertaisen kohtelun ja näin ollen perustuslain 6 :n suhteen. Asiassa jouduttaneenkin pyytämään perustuslakivaliokunnan lausunto ja harkitsemaan tilannetta uudelleen sen jälkeen. Toivomuksena on tietysti parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi, että tarvittava lisärahoitus pystyttäisiin vielä tavalla tai toisella järjestämään. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tältä osin näytä hyvältä. Liitteenä on myös luonnos valtioneuvoston asetukseksi nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta.

13 LIITE HE 102/2004 vp Laki rikoslain 6 ja 7 luvun muuttamisesta HE 102/2004 vp Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Lakia sovelletaan myös, jos osa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista on tehty ennen lain voimaantuloa ja osa voimaantulon jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin rikoksiin sovelletaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annettua lakia (1058/1996) lain voimaantulon jälkeenkin, jollei 2 momentista muuta johdu. Tällä lailla kumotaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n 2 momentti. Uudistusehdotus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2005 Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeuksissa ratkaistavissa rikosasioissa. Tätä lakia sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty sen voimaantulon jälkeen tai sen jälkeen, kun lain soveltaminen on alkanut 1 momentissa mainituissa käräjäoikeuksissa. Lakia sovelletaan myös, jos osa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista on tehty ennen lain voimaantuloa tai soveltamisen alkamista ja osa voimaantulon tai soveltamisen alkamisen jälkeen. Ennen 1 päivää tammikuuta 2005 tehtyihin rikoksiin sovelletaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annettua lakia (1058/1996) lain soveltamisen alkamisen ja voimaantulon jälkeenkin, jollei 2 momentista muuta johdu. Tällä lailla kumotaan nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n 2 momentti 1 päivästä tammikuuta Laki nuorisorangaistuksesta HE 102/2004 vp Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä lakia sovelletaan rikoslain 6 luvun 10 a :n nojalla tuomittuun nuorisorangaistukseen. Lain säännöksiä ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista tehtävistä toimenpiteistä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen tehtyihin rikoksiin. Niitä säännöksiä sovelletaan myös, jos osa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista on tehty ennen lain voimaantuloa ja osa voimaantulon jälkeen. Uudistusehdotus Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2005 Espoon, Helsingin Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeudessa ratkaistavissa rikosasioissa. Lakia sovelletaan rikoslain 6 luvun 10 a :n nojalla tuomittuun nuorisorangaistukseen. Lain säännöksiä ennen nuorisorangaistuksen tuomitsemista tehtävistä toimenpiteistä sovelletaan rikoksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen tai, jos rikosasia on

14 2 Espoon, Helsingin, Joensuun, Tampereen, Turun, Vaasan tai Vantaan käräjäoikeudessa ratkaistava, 1 päivän tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin jälkeen. Niitä säännöksiä sovelletaan myös, jos osa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista on tehty ennen lain voimaantuloa tai tietyissä käräjäoikeuksissa ratkaistavien asioiden osalta ennen 1 päivää tammikuuta 2005 ja osa voimaantulon tai mainitun ajankohdan jälkeen. Ennen tämän lain voimaantuloa tai soveltamisen alkamista voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

15 HE 102/2004 vp Luonnos Valtioneuvoston asetus nuorisorangaistuksesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20, Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään nuorisorangaistuksesta päivänä kuuta 20 annetun lain ( / ) nojalla: 1 Alustavan toimeenpanosuunnitelman laatiminen Nuorisorangaistuksesta annetun lain ( / ) 4 :n 1 momentissa tarkoitetun pyynnön saavuttua on asianomaisen Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston viipymättä ilmoitettava rikoksesta epäillylle päivä, jonka kuluessa tämän on viimeistään ilmoittauduttava kyseisessä aluetoimistossa alustavan toimeenpanosuunnitelman laatimista varten. Samalla varataan epäillyn huoltajalle, edunvalvojalle tai muulle lailliselle edustajalle tilaisuus tulla kuulluksi. 2 Täytäntöönpanokirja Nuorisorangaistuksen tuominnut tuomioistuin tallentaa ratkaisun tiedot tuomiolauselmajärjestelmään. Täytäntöönpanokirjana on ratkaisun tiedot sisältävä tuloste. Täytäntöönpanosta on voimassa, mitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (447/1975) 3 a ja 8 a :ssä säädetään. Korkeimman oikeuden tuomitessa nuorisorangaistuksen täytäntöönpanokirjana on jäljennös tuomiosta. 3 Ilmoitukset tuomioistuimen ratkaisusta Käräjäoikeuden on ilmoitettava nuorisorangaistuksesta momiolauselmajärjestelmän välityksellä Rikosseuraamusvirastolle ja Oikeusrekisterikeskukselle viimeistään seuraavalla viikolla tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan päättymisestä, jos tyytymättömyyttä ei ole ilmoitettu. Ilmoittamisesta on muuten voimassa, mitä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 2 :ssä säädetään.

16 2 Rikosseuraamusviraston on saatuaan selvityksen tuomion täytäntöönpanokelpoisuudesta viipymättä toimitettava täytäntöönpanokirja nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta vastaavalle Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle. Korkeimman oikeuden antamasta hovioikeuden tuomion täytäntöönpanon kielto- tai keskeytysmääräyksestä Rikosseuraamusviraston on ilmoitettava heti 2 momentissa tarkoitetulle aluetoimistolle. 4 Ilmoitus suostumuksesta Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on viipymättä ilmoitettava nuorisorangaistuksesta annetun lain 6 ;n 2 momentissa tarkoitetusta täytäntöönpanon aloittamista varten annetusta tuomitun suostumuksesta Rikosseuraamusvirastolle, jonka on ilmoitettava suostumuksesta edelleen asian ratkaisseelle tuomioistuimelle tai, jos suostumus on annettu valitusajan päättymisen jälkeen, muutoksenhakutuomioistuimelle.. 5 Toimeenpanosuunn itelman laatiminen Täytäntöönpanokin an saatuaan nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta vastaavan Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on viipymättä laadittava toimeenpanosuunnitelma noudattamalla 1 ;ssä säädettyä menettelyä. 6 Toimeenpanosuunnitelman tiedoksianto Täytäntöönpanosta vastaavan Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on annettava toimeenpanosuunnitelma viipymättä sen valmistumisen jälkeen todisteellisesti tiedoksi nuorisorangaistukseen tuomitulle ja ilmoitettava tiedoksiannosta Rikosseuraamusvirastolle. Toimeenpanokirja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimisto pitää kunkin nuorisorangaistuksen suorittamisesta toimeenpanokirjaa, johon merkitään tarvittavien tuomittavaa ja rangaistusta koskevien tietojen lisäksi: 1) asiakirjojen saapuminen kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle nuorisorangaistustuomion toimeenpanoa varten; 2) toimeenpanosuunnitelman tiedoksiantopäivä; 3) nuorisorangaistukseen tuomitulle annettu kirjallinen huomautus ja kirjallinen varoitus;

17 HE 102/2004 vp 4) nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen kieltäminen tai täytäntöönpanon keskeyttäminen; 5) nuorisorangaistuksen päättyminen sen tultua suoritetuksi tai että sen sijasta on tuomittu muu rangaistus; 6) täytäntöönpanon arvioinnin tulokset. Epäiltyä päihtymystilaa koskevien havaintojen kirjaaminen Nuorisorangaistusta suorittavan epäiltyä päihtymystilaa koskevat havainnot kirjataan todistajan läsnä ollessa oikeusministeriön vahvistamalle päihtymystilan toteamislomakkeelle. 9 Valvojan avuksi määrätty henkilö Kriminaalihuoltolaitos päättää nuorisorangaistuksesta annetun lain 10 :n 2 momentissa tarkoitetun valvojan avuksi tarvittavan henkilön käyttämisestä sekä hänelle maksettavasta palkkiosta ja hakemuksen perusteella suoritettavasta kulukorvauksesta. Kriminaalihuoltolaitoksen on tehtävä mainitun henkilön kanssa sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. 10 Tehtävien ja ohjelmien hyväksyminen Kriminaalihuoltolaitos hyväksyy nuorisorangaistuksesta annetun lain 2 :n 2 momentissa tarkoitettujen sosiaalista toimintakykyä edistävien tehtävien ja ohjelmien sisällön. 11 Perehtymispaikat Nuorisorangaistukseen kuuluvaa työelämään ja työn tekemiseen perehtymistä voidaan suorittaa julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen yhdistyksen taikka muun voittoa tavoittelemattoman yhteisön tai säätiön tehtävissä. Perehtymispaikan järjestäjänä voi lisäksi olla sellainen yhteisö tai säätiö, joka julkisen valvonnan alaisena tuottaa palveluja julkisyhteisölle, vaikka yhteisö tai säätiö tavoittelisi voittoa. Kriminaalihuoltolaitos hyväksyy perehtymispaikan järjestäjän. Kriminaalihuoltolaitoksen on tehtävä 1 momentissa tarkoitetun yhteisön tai säätiön kanssa työelämään ja työn tekemiseen perehtymisestä sopimus, jossa määritellään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä perehtymispaikan yhdyshenkilö. 12

18 2 Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon päättymiseen liittyvät toimenpiteet Nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon päätyttyä on täytäntöönpanosta huolehtineen Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston arvioitava nuorisorangaistuksen täytäntöönpano. Asianomaisen Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston on lisäksi nuorisorangaistuksen täytäntöönpanon päätyttyä lähetettävä täytäntöönpanokirja ja toimeenpanokirja Rikosseuraamusvirastolle sekä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle nuorisorangaistuksen suorittamisesta loppuun. 13 Ilmoitukset rangaistuksen uutta käsittelyä koskevassa asiassa Virallisen syyttäjän on ilmoitettava nuorisorangaistuksesta annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tehneelle Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, jos hän päättää olla esittämättä tuomioistuimessa vaatimusta muun rangaistuksen tuomitsemisesta nuorisorangaistuksen suorittamatta jääneen osan sijasta. Jos syyttäjä vaatii muun rangaistuksen tuomitsemista nuorisorangaistuksen suorittamatta jääneen osan sijasta asiassa, jossa on haettu muutosta, tuomioistuimen tulee ilmoittaa vaatimuksesta muutoksenhakutuomioistuimelle. Tuomioistuimen tulee lähettää Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistolle, Rikosseuraamusvirastolle ja Oikeusrekisterikeskukselle ilmoitus päätöksestään, jolla se on tuominnut nuorisorangaistuksen suorittamatta jääneen osan sijasta muun rangaistuksen tai katsonut nuorisorangaistuksen kokonaan suoritetuksi. 14 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

19 SOSIAALI- JA MUISTIO TERVEYSMINISTERIÖ Perhe- ja sosiaaliosasto Anne Hujala HE 102/2004 vp ASIANTUNTIJAKUULEMINEN LAKIVALIOKUNNASSA HE 102/2004 vp laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut mukana nuorisorangaistusta koskevan kokeilulain valmistelussa ja nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esityksen valmisteluun on pystytty vaikuttamaan nuorisorikostoimi-kunnassa ja lausuntomenettelyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää nuorisorangaistusta lähtökohtaisesti perusteltuna nuorille soveltuvana rangaistusmuotona. Nyt tehdyt sisällölliset muutokset perustuvat kokeilun aikana saatuihin kokemuksiin, ja ovat kannatettavia.

20 Vapaudessa suoritettavien, kuntouttavia elementtejä sisältävien rangaistusten sovittaminen yhteen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden tukitoimien kanssa. On hyvä, että tätä on esityksessä korostettu.

21 f HE 102/2004 vp Eduskunnan lakivaliokunta/kuuleminen Hallituksen esitys HE 102/2004 vp Nuorisorangaistus Ylijohtaja Maija-Liisa Kukkonen Kriminaalihuoltolaitos 1. Taustaa - nuorisorangaistuskokeilu Nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annettu laki tuli voimaan seitsemällä käräjäoikeusalueella Kokeilun kuluessa on Kriminaalihuoltolaitoksen näkökulmasta käynyt ilmi, että koska kokeilulaissa ei selkeästi säädellä, millä taholla on velvollisuus nuorisorangaistusprosessin käynnistämiseen, on sen käytössä ollut kokeilun aikana suuria alueellisia eroja. Velvoite asettuu henkilötutkintatyön kautta epäsuorasti kunnan lastensuojelulle/sosiaalitoimelle, jossa se kuitenkin on määrällisesti vähäinen tehtävä, joka henkilöstön vaihtuessa helposti jää unohduksiin kokeilun pitkittyminen on johtanut osaltaan käytön vähenemiseen, koska määrät nousivat vuoteen 2000 saakka, mistä laken jyrkkää laskua joissain käräjäoikeuksissa vastentahtoisuutta kokeilulakien soveltamiseen (sama ilmiö havaittiin aikanaan yhdyskuntapalvelukin kokeiluvaiheessa) suuri keskeytyneiden toimeenpanojen osuus (kokeilun ajan keskimäärin 70 % toimeenpanoon tulleista) on ollut omiaan vähentämään rangaistuksen käyttöä. Keskeytymisen määrän yksi peruste on ollut kohderyhmä. Kokeilun alkuvaiheessa kohderyhmäksi määriteltiin nuoret, joille oli jo määrätty keskimäärin kaksi ehdollista vankeusrangaistusta. Kyse oli ongelmiltaan erittäin vaikeasta ryhmästä Vaikka kokeilulakia vuonna 1999 muutettiin niin, että tämä edellytys poistui, on alkuaikojen määrittely kuitenkin vaikuttanut käytäntöön. nuorisorangaistuskokeilussa on onnistuttu niiden nuorten kohdalla, joiden sosiaaliset ongelmat, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat, eivät ole erityisen suuria ja jotka eivät ole kovin pitkällä rikollisuralla. Vuonna 2004 ensimmäisen puolen vuoden aikana on Kriminaalihuoltolaitokselle tullut täytäntöön pantavaksi kuusi (6) uutta nuorisorangaistusta, kun parhaimmillaan vuonna 2000 annettiin 102 nuorisorangaistustuomiota. 2. Hallituksen esitys laiksi nuorisorangaistuksesta Kriminaalihuoltolaitos tulee ehdotuksen mukaan vastaamaan lain täytäntöönpanosta samoin kuin se vastaa muidenkin yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Myönteisiä yleispiirteitä lakiehdotuksessa on Kriminaalihuoltolaitoksen arvion mukaan: lakiehdotus koskee vain vuotiaana tehtyjä rikoksia. Näin vielä lapsi-ikäisten kohdalla voidaan toteuttaa erityistä, vain tälle ikäryhmälle tarkoitettua rangaistusta. Tällöin täytäntöönpanon muodot voidaan suunnitella juuri tälle ikäryhmälle soveltuviksi. On syytä myös ottaa huomioon, että rikoksen selvittäminen, tuomitsemisprosessi, mahdollinen muutoksenhaku sekä mahdolliset täytäntöönpanon käytännön viiveet johtavat siihen, että joissain tapauksissa täytäntöönpanon alkaessa nuori saattaa olla rikoksen

22 tekoaikaa huomattavastikin vanhempi. Kokeilukin aikana vanhimmat rangaistuksen suorittajat ovat olleet 20-vuotiaita. Nuorisorangaistukseen tuomittujen määrä jäänee tulevaisuudessakin kohtuullisen pieneksi. Silti sen käyttöönotto vaatii jokaisessa kunnassa perusvalmiuden sen täytäntöönpanoon. Täytäntöönpanon yhdenvertaisuuden vaatimus asettaa Kriminaalihuoltokitoksen kovan haasteen eteen nuorisorangaistuksen intensiivisyyden johdosta. Seuraamuksen vaikuttavuus perustuu tiiviiseen yhteydenpitoon Kriminaalihuoltokitoksen virkamiehen ja tuomitun välillä. Uhkana on, että syrjäseuduilla sisältö väistämättä kapenee yksistään välimatkoista johtuen. Voimavaroja vaadittaisiin huomattavasti enemmän, mikäli rangaistuksen kohderyhmän ikärajaa olisi nostettu. On hyvä, että saadaan kokemuksia nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta koko maassa ennen kuin tehdään päätöksiä mahdollisesta ikäryhmän laajentumisesta. lakiehdotukseen ei sisälly hoitomahdollisuutta On järkevää hankkia kokemukset perusmuotoisesta nuorisorangaistuksesta koko maassa ennen kuin mahdollisia uusia elementtejä otetaan käyttöön. Perusmuotoisen nuorisorangaistuksen sisällön sujuvuus ja sen edellyttämien paikallisten verkostojen toimivuus on hyvä saada kuntoon nuorten seuraamusjärjestelmän uudistamisen ensimmäisenä vaiheena.. Kokeilukin aikanakaan nuorisorangaistusta suorittavien hoitoon hakeutumiselle ei ole ollut estettä. Sitä vaan ei juurikaan ole tapahtunut osin hoitopaikkapulan takia, osin siitä syystä että nuoria ei ole saatu kiinnittymään hoitoon. Resurssikysymyksissä on Kriminaalihuoltokitoksen lisäksi on otettava huomioon kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen yhä paheneva resurssipula. 3. Pykäläkohtaiset kannanotot lakiehdotukseen 2 Nuorisorangaistuksen kestoja sisältö Kokeilulakiin verrattuna merkittävää on., että ehdotuksessa nuorisorangaistus on yksi kokonaisuus eikä enää jaotella erillään valvontaa ja nuorisopalvelua. Jaottelu on ollut käytännön toteutuksena hankalaa ja erityisen vaikeaa sitä on ollut selvittää nuorille itselleen. Myönteistä on myös se, että työpalvelu ei ole ehdottoman välttämätöntä. Näin esimerkiksi niille nuorille, jotka jo ovat työssä tai työharjoittelussa, voidaan rangaistuksen sisällöksi räätälöidä muita sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä. Säädös mahdollistaa myös kohtuuttomista etäisyyksistä aiheutuvien ongelmien huomioimisen. Syrjäseuduilla ei joka hetki ole mahdollista löytää kohtuullisen matkan päästä sopivia työn tekemisen tai työelämään perehtymisen paikkoja. 4 Alustava toimeenpanosuunnitelma Pykälässä määritellään syyttäjän tai tuomioistuimen tehtäväksi pyytää nuorisorangaistuksen käynnistävä alustava toimeenpanosuunnitelma Kriminaalihuoltolaitokselta. Kokeilukin kokemusten nojalla tätä on pidettävä erittäin tärkeänä selvennyksenä ja edellytyksenä koko seuraamuksen käyttämiselle. 9 Usean nuorisorangaistuksen täytäntöönpano Sekä käytännön täytäntöönpanotyön että nuoren kannalta on järkevää, että samaan aikaan täytäntöön pantavina oleville nuorisorangaistukset lasketaan täytäntöönpanossa yhteen ja että 2

23 2 niille on määritelty yhteinen enimmäiskesto. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on kirjattu selkeästi ne seikat, jotka puoltavat tätä menettelyä. 10 Valvojan määrääminen Koska vastuu nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta on Kriminaalihuoltolaitoksella, pitää varsinaisena valvojana olla sen virkamies. Kuitenkin on otettava huomioon, että välimatkat Kriminaalihuoltolaitoksen toimipisteen ja nuorisorangaistukseen tuomitun asuinpaikan välillä voivat olla pitkiä ja kulkuyhteydet hankalia. Näin ollen on sekä seuraamuksen vakuuttavuuden että nuoren tarvitseman tuen järjestämisen kannalta hyvä, että varsinaisen valvojan avuksi on mahdollista määrätä tehtävään sopiva yksityishenkilö. Yksityishenkilölle maksettavien korvausten ja kulujen maksatuksen ja häneen sovellettavien lakien maininta pykälässä on vielä omiaan selkiyttämään toimintamalleja. 11 Valvojan ja hänen avukseen määrätyn henkilön tehtävät 12 Nuorisorangaistukseen tuomitun velvollisuudet Epäselvyyksien välttämiseksi on erittäin tärkeää, että valvojan ja tuomitun tehtävät/velvollisuudet on selkeästi kirjattu lakiin. Niiden pohjalta on aiempaa yksinkertaisempaa ja helpompaa sekä antaa yksityiskohtaisia määräyksiä toimeenpanosuunnitelmassa että ohjeistaa valvojan avuksi määrättävien henkilöiden työtä, 13 Päihteiden käytön valvonta Pykälä on samansisältöinen yhdyskuntapalvelulaissa olevan säädöksen kanssa, mikä on omiaan helpottamaan käytännön työtä. 14 Nuorisorangaistuksen suorittamisaika Pykälään kirjattu Kriminaalihuoltolaitoksen mahdollisuus väliaikaiseen keskeyttämiseen perustellusta syystä, kun kyse ei ole ehtojen rikkominen vaan esimerkiksi todistettu sairaus, joustavoittaa täytäntöönpanoa, kun asiassa ei ole tarpeen kuormittaa tuomioistuimia. 15 Nouto nuorisorangaistuksen suorittamista varten Pykälä antaa Kriminaalihuoltolaitokselle mahdollisuuden pyytää poliisilta virka-apua nuorisorangaistukseen tuomitun noutamiseksi valvontatapaamiseen, jos nuori ilman tiedossa olevaa syytä jättää saapumatta valvontatapaamiseen tai muuhun rangaistukseen liittyvään tilaisuuteen. Viimekädessä kuitenkin päätöksen tekee pidättämiseen oikeutettu poliisimies. Pykälän viimeisestä momentista voi päätellä ajatuksen olevan, että nuoren tietoisuus laiminlyönnin johtamisesta noutoon saisi nuoren noudattamaan toimeenpanosuunnitelmaa. Joidenkin kohdalla näin voi toki tapahtua, mutta on oletettavissa, että kaikille nuorille noudon mahdollisuus ei toimi pelotteena. Käytännössä jäänee paikallisten neuvottelujen varaan, millaisissa tilanteissa poliisi pitää mahdollisena noudon hoitamista ottaen huomioon myöskin poliisin resurssitilanteen. 16 Nuorisorangaistuksen ehtojen ja määräysten rikkominen 17 Rikkomusten oikeudenkäyntimenettely Säädökset ovat selkeitä ja samansisältöisiä yhdyskuntapalveluun liittyvien vastaavien säädösten kanssa, mikä on omiaan helpottamaan täytäntöönpanon käytäntöjä. 18 Nuorisorangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus Pykälän kolmas momentti mahdollistaa tuomita suorittamatta jääneen nuorisorangaistuksen osan tilalle ehdoton vankeusrangaistus, mikäli toisessa momentissa mainitut muut

24 2 harkintaperusteet huomioiden siihen on syytä Johtoajatuksena lienee tässäkin pykälässä sama kuin noutoa koskevassa : tietoisuus vankeuden uhkasta toimii tehokkaana pelotteena. Näin voi tässäkin olla joidenkin kohdalla. Käytännön työssä on kuitenkin havaittu, että nuorilla tulevaisuuteen kohdistuva uhka ei näyttele merkittävää roolia kuluvan hetken toiminnoissa, jolloin on pelättävissä, että nuoria todella tuomittaisiin ehdottomaan vankeuteen sellaisesta rikoksesta, jota ei tuomioistuimessa ole arvioitu ehdottomaan vankeuteen johtavaksi. Vaikka rangaistuksen laiminlyönti on vakava rikkomus, on ehdoton vankeus siitä seurauksena kohtuuton. Euroopan Neuvoston miorisorikollisuuskomitean (PC-JU) suosituksissa kiinnitetään vakavaa huomiota lapsi-ikäisten pitämiseen pois vankilasta. Kun Suomen lainsäädännössä on asia kiitettävällä tavalla hoidettu erityisellä säädöksellä siitä, että alle 18- vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita vankilaan vain erityisen painavilla perusteilla, on vaikea käsittää, että "käytösrikkomuksesta" ilman uutta rikostakin voisi joutua vankilaan. Lausunnossaan nuorisorikostoimikunnan mietinnöstä ( ) Kriminaalihuoltolai-tos on katsonut, että vankeuteen tuomitsemista käyttäytymiseen liittyvien rikkomusten johdosta on pidettävä kohtuuttomana. 4. Resurssit Nuorisorangaistuksen vaikuttava täytäntöönpano edellyttää tiivistä yhteyttä Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehen tuomitun välillä. Syrjäseuduilla tästä aiheutuu matkakustannuksia joko virkamiehen tai tuomitun matkakuluina siitä huolimatta, että yksityishenkilöitä voidaan määrätä virkamiesten avuksi. Myös yksityishenkilöiden käyttämisestä aiheutuu kuluja. Yksityishenkilöt eivät kaikin osin voi korvata Kriminaali-huoltolaitoksen työpanosta, sillä nuorisorangaistukseen sisällytettävät ohjelmat edellyttävät kouliintumista niiden käyttöön. Sitä ei liene mahdollista edellyttää kaikilta yksityishenkilöiltä, jotka sinällään voivat muutoin täyttää hyvin lakiehdotuksen ll :ssä mainitut velvollisuudet. Ohjelmasisällöillä pyritään kansainvälisen mallin mukaisesti lisäämään rangaistuksen vaikuttavuutta. Samaan tähdätään tiiviillä yhteydenpidolla. Rangaistuksen yhdenmukainen, tasalaatuinen täytäntöönpano koko maassa edellyttää valmiutta hoitaa kaikissa kunnissa nuorisorangaistuksen täytäntöönpano. Lisäksi resurssien arvioinnissa on otettava huomioon, että alustavia toimeenpanosuunnitelmia laaditaan vähintään kasinkertainen määrä tuomioihin nähden ja että nuoren tarvitsemat tukitoimet edellyttävät tiivistä yhteistyötä paikallisen toimijaverkoston kanssa. Koska on mahdotonta laatia tarkkoja ennusteita siitä, minkä verran missäkin käräjäoikeudessa uutta seuraamusta käytetään, on jokaisessa aluetoimistossa oltava riittävät resurssit tulevien nuorisorangaistusten hoitamiseen. Kriminaalihuoltolaitoksessa on arvioitu kokeiiulain perusteella, että vuonna 2005 alustavia toimeenpanosuunnitelmia laadittaisiin lähes 300 ja toimeenpantavaksi saataisiin 60 nuorisorangaistusta. Yhdyskuntapalvelun ja nuorisorangaistuskokeilun perusteella on arvioitavissa, että vasta parin vuoden jälkeen saavutettaisiin maksimaalinen käyttö, jolloin vuonna 2008 arvioidaan täytäntöön pantavaksi saatavan 260 nuorisorangaistusta. Kokonaiskustannuksien on arvioitu olevan lähes euroa vuonna 2004 ja kohoavan vuonna 2008 reiluun 1,5 miljoonaan euroon. Kriminaalihuoltolaitoksen tiedon mukaan budjettineuvotteluissa nuorisorangaistukseen olisi luvassa vuodelle 2005 yhteensä euroa. Kriminaalihuoltolaitos voi siirtyvistä eristä kattaa vuonna 2005 noin euroa tarvittavista lisäresursseista. Samalla on kuitenkin otettava huomioon, että hallituksen esityksen laatimiseen jälkeen tarkasteltaessa kuluvan vuoden muiden yhdyskuntaseu-

25 raamusten kertymää on ilmennyt että yhdyskuntapalveluiden määrä on selkeästi noussut, alkuvuonna 2004 yhdyskuntapalveluasiakkaita on ollut päivittäin keskimäärin 300 enemmän kuin vastaava aikana edellisenä vuonna. Myös valvontojen määrissä on havaittavissa kasvua. Mikäli kasvu jatkuu, mikä mm. alkoholilainsäädännön muutosten johdosta näyttää todennäköiselle, ei Kriminaalihuoltolaitos pysty vuonna 2006 enää käyttämään siirtyviä eriä nuorisorangaistuksen resurssitarpeeseen, kun henkilöstövajausta esiintyy kaikissa seuraamuksissa. Mikäli vielä sopimushoitokokeilu ja uusi laki ehdonalaisesti vapautuneiden 5

26 5 valvonnasta tulevat voimaan 2006, on syytä yhtä lakia koskevien laskennallisten kustannusten arvioimisen sijasta tutkia kaikkien lakiuudistuksien kokonaisvaikutusta viimeistään kehysvalmisteluisssa vuodelle 2006.

27 NUORISORANGAISTUS lukien /mk 1. YLEISTÄ kohderyhmä: vuotiaana rikokseen syyllistyneet rangaistuksen kesto 4 kk - 1 vuosi perustana tuomioistuimelle tehty alustava toimeenpanosuunnitelma (KHL yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa) Valvojan velvollisuudet toimeenpanosuunnitelman laatiminen, siihen perustuvien määräysten noudattamisen valvonta tarvittava yhteys huoltajiin nuoren tuki ja ohjaus ilmoitusvelvollisuus määräysten rikkomisista (mm. päihtymystilaa koskevien havaintojen kirjausten pohjalta) "Apuvalvoja" erityisistä syistä (mm etäisyydet) KHL:n apuna tehtävään sopiva, siihen suostumuksensa antanut sopimuksessa määritellään oikeudet ja velvollisuudet noudatettava varsinaisen valvojan ohjeita, mm. ilmoitusvelvollisuus määräysten rikkomuksista maksetaan palkkio ja kulukorvaus Tuomitun velvollisuudet toimeenpanosuunnitelman ja siihen perustuvien määräysten noudattaminen, mm yhteydenpito valvojaan sovitusti ja päihteettömyys Sisältö Valvontatapaamiset Sosiaalista toimintakykyä edistävät tehtävät ja ohjelmat o (ks alla oleva teksti) Tuki ja ohjaus o määrä riippuu mm. mahdollisista lastensuojelun toimenpiteistä Työelämään ja työn tekemiseen perehtyminen jollei se ole ilmeisen tarpeetonta tai vaikeasti järjestettävää

28 o tarpeeton tarkoittaa lähinnä tapauksia jossa nuori on tai on ollut työssä tai työharjottelusssa, Vaikeasti järjestettävä voi tarkoittaa välimatkoja tai sopivien perehdyttämispaikkojen puutetta 2. TOIMEENPANON SISÄLTÖ 2.1. Aloitus riskien, vahvuuksien ja tarpeiden arviointi; motivointi ja niiden perusteella valitaan sopiva yhdistelmä tehtäviä ja ohjelmia toimeenpanosuunnitelmaan. Alustava arvio on tehty jo alustavan toimeenpanosuunnitelman yhteydessä Sosiaalista toimintakykyä edistävät tehtävät ja ohjelmat jakautuvat kolmeen pääluokkaan: *sosiaa!iset taidot ja minä-harjoitukset o sisällytettäneen kaikille (kehittely kesken) rikoskeskustelut (ks. alla) o - sisältyy kaikille, laajuus riippuu mm. kertalaisuudesta, rikoksen laadusta, nuorisorangaistuksen pituudesta yms nuori ja yhteiskunta o sisällytetään tarvearvion pohjalta. Hyödynnetään kokeiiulain aikaista ohjelmaa, jossa sisältöinä mm. asuminen, kunnan peruspalvelut (sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, vapaa-aika), ammatti-ja koulutus, oikeusturva, varusmies-ja siviilipalvelus. Osioita on käsitelty sekä keskusteluin että tutustumiskäyntien avulla. Erityisen menestyksekkäitä ovat olleet käynnit jossain varuskunnassa. (tekeillä käsikirja kaikista osioista, tässä eri osioiden karkea hahmotelma) Rikoskeskustelut koostuvat seuraavista osioista, joista valitaan arviointivaiheen perusteella asiakkaalle tarpeellinen yhdistelmä. Kukin osio kestää teoriassa yhden tapaamiskerran (1 h), mutta riippuen aiheen kiinnostavuudesta tuomitun kannalta tai sen vaikeudesta sitä voidaan käsitellä useammankin tapaamisen ajan O orientointi rikoskeskusteluihin tilanteen näkyväksi tekeminen oman tilanteen arviointi motivointi työskentelyn tavoite ja sisältö O rikoksen käsittely I rikoshistoria rikosjana rikostilanne syy-ja seurauskeskustelut