Tietoja valtion tietohallinnosta

Transkriptio

1 Tietoja valtion tietohallinnosta a/2009 Hallinnon kehittäminen

2

3 Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2009 Hallinnon kehittäminen

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, kesäkuu 2009 Tekijät Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö (ValtIT) Julkaisun nimi Tietoja valtion tietohallinnosta ja tietotekniikasta 2008 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Tietohallinto, tietotekniikka, tietoturvallisuus, sähköinen asiointi Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2009 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto, PL 28, VALTIONEUVOSTO, puh. (09) Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2009 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 95 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2008 yhteensä 802,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 menot olivat 761,6 miljoonaa euroa, joten menojen kasvu oli 5,4 prosenttia. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2008 keskimäärin 9,8 prosenttia. Suurimman kuluerän muodostivat edellisten vuosien tapaan palkat ja palkkiot sekä palveluiden ostot, joiden osuudet kokonaismenoista olivat 28,0 ja 51,6 prosenttia. Ohjelmistojen hankinnoissa menot kasvoivat 22 ja palveluiden ostoissa 15 prosenttia. Päätoimisia tietohallintohenkilöitä oli vuoden 2008 lopussa henkeä (2007: henkeä). Tietohallinnon kokonaistyöpanokseksi arvioitiin henkilötyövuotta (2007: henkilötyövuotta). Tietohallintohenkilöstön osuus virastojen ja laitosten kokonaishenkilöstöstä oli 3,9 prosenttia (2007: 3,5 %). Henkilöstömäärä kasvoi 18 organisaatiossa ja väheni 23 organisaatiossa. Virastojen ja laitosten käytössä oli noin työasemaa vuonna 2008 (2007: kpl). Päätteiden kokonaismäärä on supistunut vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2007 hankittiin uutta työasemaa, joista kannettavien osuus oli 30,5 prosenttia. Kannettavien osuus kaikista työasemista oli 19,7 prosenttia (2006: 18,2 %).

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, juni 2009 Författare Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, ledningsenheten för statens IT-verksamhet Publikationens titel Information om statens dataadministration och datateknik 2008 Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 25a/2009 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, STATSRÅDET, tfn (0) Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Ab, Helsingfors 2009 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 95 Pris Språk Finska Sammandrag De statliga ämbetsverkens och inrättningarnas sammanlagda informationsförvaltningsutgifter uppgick år 2008 till 802,5 miljoner euro. År 2007 var utgifterna 761,6 miljoner euro, de har alltså ökat med 5,4 procent. Informationsförvaltningsutgifternas relativa andel av ämbetsverkens och inrättningarnas totala driftsutgifter uppgick år 2008 i genomsnitt till 9,8 procent. Den största utgiftsposten utgjordes i likhet med föregående år av löner och arvoden samt upphandling av tjänster, vilkas andel av de sammanlagda utgifterna var 28,0 respektive 51,6 procent. Kostnaderna för upphandling av program ökade med 22 och för upphandling av tjänster med 15 procent. Antalet personer som har informationsförvaltning som huvudsyssla uppgick i slutet av 2008 till stycken (2007: personer). Informationsförvaltningens helhetsinsats beräknades vara årsverken (2007: årsverken). Informationsförvaltningspersonalens andel av ämbetsverkens och inrättningarnas sammanlagda personal var 3,9 procent (2007: 3,5 %). Personalantalet ökade vid 18 organisationer och minskade vid 23 organisationer. Ämbetsverken och inrättningarna hade ca arbetsstationer i bruk år 2008 (2007: ). Det sammanlagda antalet terminaler har minskat från och med År 2007 upphandlade man nya arbetsstationer, av vilka 30,5 procent var bärbara. De bärbara arbetsstationernas andel av det totala antalet var 19,7 procent (2006: 18,2 %)..

7 Tiivistelmä Kyselyyn vastanneiden valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2008 yhteensä 802,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 menot olivat 761,6 miljoonaa euroa, joten menojen kasvu oli 5,4 prosenttia. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2008 keskimäärin 9,8 prosenttia. Suurimman kuluerän muodostivat edellisten vuosien tapaan palkat ja palkkiot sekä palveluiden ostot, joiden osuudet kokonaismenoista olivat 28,0 ja 51,6 prosenttia. Ohjelmistojen hankinnoissa menot kasvoivat 22 ja palveluiden ostoissa 15 prosenttia. Päätoimisia tietohallintohenkilöitä oli vuoden 2008 lopussa henkeä (2007: henkeä). Tietohallinnon kokonaistyöpanokseksi arvioitiin henkilötyövuotta (2007: henkilötyövuotta). Tietohallintohenkilöstön osuus virastojen ja laitosten kokonaishenkilöstöstä oli 3,9 prosenttia (2007: 3,5 %). Henkilöstömäärä kasvoi 18 organisaatiossa ja väheni 23 organisaatiossa. Suurimmat tietohallinnon henkilöstöresurssit ovat Puolustusvoimissa, jossa työskentelee 980 kokoaikaista henkilöä. Vuoteen 2007 verrattuna perustietotekniikkapalveluissa työskentelevien osuus on hieman supistunut ja ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa työskentelevien osuus kasvanut. Henkilöstön osaamiskartoituksessa osaamistaso arvioitiin varsin hyväksi käyttäjien tukipalveluissa, hankinnoissa ja sopimushallinnassa sekä tietoturvallisuudessa. Projektinhallinnan ja sähköisten palvelun osaamisessa arvioitiin olevan eniten parannettavaa. Osaamisen arvioidaan jatkossa korostuvan eniten IT- johtamisessa, projektinhallinnassa sekä tietoteknisessä arkkitehtuuriosaamisessa. Virastojen ja laitosten käytössä oli noin työasemaa vuonna 2008 (2007: kpl). Päätteiden kokonaismäärä on supistunut vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2007 hankittiin uutta työasemaa, joista kannettavien osuus oli 30,5 prosenttia. Kannettavien osuus kaikista työasemista oli 19,7 prosenttia (2006: 18,2 %). Työasemien käyttöjärjestelmistä 93,2 prosenttia oli Microsoftin ohjelmistoja. Windows Vistan ja Linuxin osuus on hieman kasvanut. Open Office- lisenssien osuus on hieman kasvanut vuodesta 2007 ollen nyt 16 prosenttia. Käyttöpalveluiden ulkoistuksen seurauksena palvelimien määrä on jonkin verran vähentynyt.

8 Erityistoimenpiteitä aiheuttaneita ulkopuolisia tietoturvahyökkäyksiä oli havainnut 23 prosenttia vastaajista (2007: 16 %). Virustartunnan vuoksi järjestelmät tai niiden osat ovat olleet viime vuonna ainakin jonkin aikaa poissa käytössä 14 prosentilla vastaajista (2007:10 %). Voimassa oleva tietohallintostrategia on 75 prosentilla organisaatioista. Kokonaan ilman strategiaa on 27 organisaatiota. 46 prosenttia vastaajista ilmoitti päivittävänsä tai käynnistävänsä tietohallintostrategian päivityksen vuoden 2009 aikana (2007: noin 30 %). Erilaisia sähköisiä asiointipalveluja virastot ja laitokset raportoivat kyselyssä 315 kappaletta. Näistä käytössä olevia palveluja on 283 ja suunnitteilla 32 palvelua. Käytössä olevia palveluita raportoi 65 prosenttia ja suunnitteilla olevia 23 prosenttia kyselyyn vastanneista virastoista ja laitoksista. Uusien palveluiden kehittämistä suunnittelevien virastojen samoin kuin palveluiden määrä on selvästi lisääntynyt edellisestä vuodesta.

9 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Yhteenveto tuloksista Tietohallintomenot...13 Tietohallintohenkilöstö...13 Tietotekniikkavarustus...14 Strategiat ja kehittämishankkeet...15 Tietoturva ja tietosuoja...16 Sähköiset palvelut Valtion tietohallinnon tila Tietohallinnon menot Menot hallinnonaloittain Tietohallinnon menot menolajeittain Palveluiden ostojen kohdentuminen IT- investoinnit Tietohallintohenkilöstö Henkilöstön työpanos hallinnonaloittain Henkilöstön jakautuminen eri tehtäviin Etäkäyttöpolitiikka ja etätyön käyttö Henkilöstön osaaminen ja kehittäminen Johdon rooli Tietotekniikkavarustus Työasemat Palvelimet Älypuhelimien käyttö Sähköiset palvelut Nykyiset palvelut Uudet palvelut...46

10 2.5 Tietoturvallisuus ja sen kehittäminen Tietohallinnon viitekehysten soveltaminen Julkisen hallinnon IT-sopimusehtojen (JIT 2007) käyttö Strategiat ja kehityshankkeet Tietohallintostrategiat Kehityshankkeet Johtopäätöksiä Menojen kasvu ja tuottavuus Henkilöstön osaaminen Yleisjohdon rooli Strategiat ja kehityshankkeet Viitekehysten hyödyntäminen Sähköinen asiointi...65 LIITTEET

11 9 Johdanto Tämä julkaisu sisältää yhteenvetotietoja valtion tietohallinnosta vuodelta Kyselyvastauksista on koottu tietoja tietohallinnon menoista, henkilöstöstä, tietotekniikan laitteista, tietosuojasta ja tietoturvasta, sähköisistä palveluista, tietohallintostrategioista ja kehittämishankkeista. Meno- ja henkilöstötiedot ovat tilikaudelta ja muut tiedot vastaavat vuoden vaihteen tilannetta. Tiedot perustuvat valtion IT-toiminnan johtamisyksikön (ValtIT) helmimaaliskuussa 2009 valtion virastoille ja laitoksille tekemään sähköiseen lomakekyselyyn. Kysely lähetettiin aiempien vuosien tapaan kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Kyselyn ulkopuolelle jäivät eduskunta ja sen valvonnassa tai yhteydessä toimivat virastot (mm. Kansaneläkelaitos ja Valtion taloudentarkastusvirasto), Suomen Pankki ja sen alaiset yksiköt, Tasavallan presidentin kanslia sekä valtion liikelaitokset. Niin ikään valtion ylläpitämiä yleissivistäviä kouluja, valtion koulukoteja ja valtion mielisairaaloita ei sisällytetty kyselyyn. Kyselyyn vastasivat kaikki ministeriöt sekä valtion virastot ja laitokset lukuun ottamatta Joensuun yliopistoa, jonka osalta tilastoitiin vuoden 2007 volyymitiedot. Tietoja saatiin 112 kohdeorganisaatiosta, mikä oli tapahtuneet organisaatiomuutokset huomioon ottaen sama määrä kuin vuonna Raportissa on esitetty keskeiset tulokset ja havainnot hallinnonaloittain sekä koko hallinnosta yhteensä. Kyselyä muutettiin hieman edelliseen kyselyyn verrattuna poistamalla tai muokkaamalla vanhoja kysymyksiä sekä lisäämällä uusia kysymyksiä. Tietojen vertailtavuus edellisiin vuosiin on kuitenkin pyritty säilyttämään aiempiin tietoihin. Raportissa esitettävät tiedot perustuvat kyselyyn vastanneiden virastojen ja laitosten ilmoittamiin tietoihin. Näihin sisältyneitä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia on pyritty korjaamaan mahdollisuuksien mukaan vastaajien kanssa neuvotellen. Erityisesti menojen luokitteluun ja henkilöstömääriin liittyviä tietoja on täsmennetty tällä tavoin. Menotietoja koskevan virhemarginaalin arvioidaan olevan noin 2 prosenttia. Raportin on laatinut ja kyselyaineiston analysoinut Pivotal Consulting Oy. Sähköisen tiedonkeruupalvelun tarjosi Webropol Oy. Kyselyn tuloksia, analyyseja ja johtopäätöksiä on käsitelty valtiovarainministeriön asettamassa ja vetämässä hankkeen ohjausryhmässä.

12 10 Julkaisuun koskeviin tiedusteluihin vastaa valtion IT-toiminnan johtamisyksikössä neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen (puh ), s-posti muotoa

13 11 1 Yhteenveto tuloksista Tietohallintomenot Kyselyyn vastanneiden valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2008 yhteensä 802,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 menot olivat 761,6 miljoonaa euroa, joten menojen kasvu oli 5,4 prosenttia. Luvut eivät ole täysin verrannollisia, koska vuonna 2008 uutena menokohteena oli puheliikenne, jonka vaikutus huomioiden kasvuksi voidaan arvioida 3,8 prosenttia. Kasvusta 62 prosenttia kohdistui palveluiden ostoihin, 21 prosenttia palkkoihin ja palkkioihin sekä 17 prosenttia ohjelmistojen ostoihin. Kasvu on hidastunut, sillä vuonna 2007 lisäys oli 7,6 ja vuonna ,3 prosenttia. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2008 keskimäärin 9,8 prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna Valtion koko budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,7 prosenttia vuonna Tietohallintomenojen osuus toimintamenoista on suurin valtiovarainministeriön hallinnonalalla (23,0 %), jossa on hyvin tietovaltaisia organisaatioita (Väestörekisterikeskus 50 %, Valtiokonttori 32 %, Verohallinto 24 %, Tilastokeskus 18 % ja Tullilaitos 18 %). Pienin meno-osuus on oikeusministeriön hallinnonalalla 5.0 %. Suurimman kuluerän muodostavat edellisten vuosien tapaan palkat ja palkkiot sekä palveluiden ostot, joiden osuudet kokonaismenoista olivat 28,0 ja 51,6 prosenttia. Suurimmat tietohallintomenot ovat puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä ja opetusministeriöllä. Palveluiden ulkoistaminen jatkui edelleen. Laitteiden ostot vähenivät noin 30 miljoonalla eurolla. Laiteostoihin käytettyä rahamäärää on supistunut vuodesta 2004 lähtien. Tietohallintohenkilöstö Päätoimisia tietohallintohenkilöitä oli vuoden 2008 lopussa henkeä (2007: henkeä). Tietohallinnon kokonaistyöpanokseksi arvioitiin henki-

14 12 henkilötyövuotta (2007: henkilötyövuotta) 1. Tietohallintohenkilöstön osuus virastojen ja laitosten kokonaishenkilöstöstä oli 3,9 prosenttia (2007: 3,5 %). Henkilöstömäärä kasvoi 18 organisaatiossa (2007: 20 kpl) ja väheni 23 organisaatiossa (2007: 32 kpl). Suurimmat tietohallinnon henkilöstöresurssit ovat Puolustusvoimissa- 980 kokoaikaista henkilöä. Muut yli sadan henkilön yksiköt ovat: HALTIK (249), Verohallinto (197), maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus -TIKE (107), Maanmittauslaitos (125) ja Tilastokeskus (111) henkilöä. Tietohallinnon työpanoksesta noin 36 prosenttia kohdistuu sekä perustietotekniikkapalveluiden että ydintoimintojen tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Tukitoimintojen osuus on 10, johtamisen ja strategiatyön 7, tietoturva- ja varautumistehtävien 4 sekä muiden tehtävien 7 prosenttia. Vuoteen 2007 verrattuna perustietotekniikkapalveluissa työskentelevien osuus on hieman supistunut ja ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa työskentelevien osuus lisääntynyt. Kokonaishenkilöstömäärään suhteutettuna eniten tietohallinnossa työskenteleviä on puolustusministeriön (6,7 %), maa- ja metsätalousministeriön (5,9 %), liikenne- ja viestintäministeriön (7,4 %) ja sosiaali- ja terveysministeriön (6,3 %) hallinnonaloilla. Etätyötä tekevien määrä on kasvanut edellisvuodesta 40 prosenttia, mutta on edelleen melko pieni. Etätyötä tekee koko- tai osa-aikaisesti noin henkilöä. IT-johdon henkilöstön osaamiskartoituksessa osaamistaso arvioitiin varsin hyväksi käyttäjien tukipalveluissa, hankinnoissa ja sopimushallinnassa sekä tietoturvallisuudessa. Projektinhallinnan ja sähköisten palvelun osaamisessa arvioitiin olevan eniten parannettavaa. Osaamisen arvioidaan jatkossa korostuvan eniten IT- johtamisessa, projektinhallinnassa sekä tietoteknisessä arkkitehtuuriosaamisessa. Tietotekniikkavarustus Virastojen ja laitosten käytössä oli noin työasemaa vuonna 2008 (2007: kpl). Asiakaspäätteitä on kappaletta (2007: kpl). Päätteiden kokonaismäärä on supistunut vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2007 hankittiin uutta työasemaa, joista kannettavien osuus oli 30,5 prosenttia. Kannettavien osuus kaikista työasemista oli 19,7 prosenttia (2006: 18,2 %). Työasemien käyttöjärjestelmistä 93,2 prosenttia (2007: 92,6 %) oli Microsoftin ohjelmistoja. Windows XP:n osuus on 85,8 prosenttia. Windows Vistan ja Linuxin osuus on hieman kasvanut. 1 Puolustusvoimilta saadun tarkemman tiedon mukaan vuoden 2007 lukuihin on lisätty 238 htv, josta päätoimisia 214 htv.

15 13 Toimisto-ohjelmistolisensseissä Open Office- lisenssien osuus on hieman lisääntynyt vuodesta 2007 ollen nyt 16 prosenttia. Yliopistojen ja korkeakoulujen käytössä on runsaasti Corel Office- sekä Office Mac- lisenssejä. Tiedosto- ja tulostuspalvelimia oli virastoissa ja laitoksissa vuonna kappaletta Määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta noin 20 prosenttia lähinnä ulkoistuksen vuoksi. Käyttöjärjestelmissä Windows Server 2003:n osuus on kasvanut ja Linuxin osuus on supistunut edellisestä vuodesta. Tietokanta- ja sovelluspalvelimia oli kappaletta vuonna 2008 (2007: 6 734). Myös näissä Windows Server- palvelimien osuus on lisääntynyt Linux- ja Unix- palvelimien kustannuksella. Virtuaalipalvelimien määräksi organisaatiot ilmoittivat kappaletta. Strategiat ja kehittämishankkeet Voimassa oleva tietohallintostrategia on 75 prosentilla organisaatioista. Kokonaan ilman strategiaa on 27 organisaatiota. Joka toinen tietohallintostrategia on vahvistettu vuonna 2007 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2005 vahvistettuja strategioita on 29 prosenttia. 46 prosenttia vastaajista ilmoitti päivittävänsä tai käynnistävänsä tietohallintostrategian päivityksen vuoden 2009 aikana (2007: noin 30 %). Yhteensä 89 organisaatiota ilmoittaa päivittävänsä tai laativansa strategian vuoteen 2013 mennessä. Uusia nyt ilman strategiaa olevia organisaatioita näistä on 7 kappaletta. Valtaosa virastoista ja laitoksista ilmoittaa edellisen vuoden tapaan suunnittelussaan ottavansa ainakin jossain määrin huomioon valtionhallinnon yhteiset palvelut sekä varautuvansa näiden käyttöönottoon. Lähes kaikilla virastoilla ja laitoksilla on käynnissä tai suunnitteilla tietohallinnon kehittämiseen liittyviä hankkeita. Eniten on tietoturvallisuuden, virkamiehen tunnistamisen (sisältäen käyttöoikeuden hallinnan), dokumentinhallinnan ja arkistoinnin, tietoja puhelinliikenneverkon sekä sähköposti- ja kalenteripalveluiden hankkeita. Ilmoitettuja hankkeita on yhteensä 653 kappaletta (2007: 640). Eniten hankkeita on opetusministeriön (165 kappaletta) ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla (96 kappaletta). Yhteishankkeita muiden valtion organisaatioiden kanssa on 65 prosentilla vastaajista. Hankkeet ovat pääsääntöisesti ministeriöiden yhteishankkeita, ValtIT:n hankkeita tai aluehallinnon kehittämishankkeeseen (ALKU) liittyviä yhteisprojekteja.

16 14 Tietoturva ja tietosuoja Lähes kaikissa ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa oli edellisen vuoden tapaan tietoturvallisuudesta vastaava henkilö, joka pääsääntöisesti raportoi ylimmälle johdolle. Kokopäivätoimisia oli 36 (2007: 34) ja osapäivätoimisia 66 henkilöä (2007: 69). Toiminnan ja tietohallinnon riskikartoituksen ja riskien hallintasuunnitelman on laatinut 50 prosenttia ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelman 42 prosenttia organisaatioista. Suunnitelmien määrä on edellisvuoden tasolla. 39 organisaatiota aikoo laatia suunnitelman vuosien aikana. Ylimmän johdon vahvistamat tietoturvakäytännöt ja periaatteet ovat myös vuoden 2007 tapaan käytössä kahdella kolmasosalla organisaatioista. Erityistoimenpiteitä aiheuttaneita ulkopuolisia tietoturvahyökkäyksiä oli havainnut 23 prosenttia vastaajista (2007: 16 %). Virustartunnan vuoksi järjestelmät tai niiden osat ovat olleet poissa käytössä 14 prosentilla vastaajista (2007:10 %). Tietoturvahyökkäyksiin liittyviä uhkia pyrittiin pitämään hallinnassa ennakoivin tietoturvamenetelmin sekä VAHTI (Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä) -yhteistyön avulla. Sähköiset palvelut Erilaisia sähköisiä asiointipalveluja virastot ja laitokset raportoivat kyselyssä 315 kappaletta. Näistä käytössä olevia palveluja on 283 ja suunnitteilla 32 palvelua. Käytössä olevia palveluita raportoi 65 prosenttia ja suunnitteilla olevia 23 prosenttia kyselyyn vastanneista virastoista ja laitoksista. Uusien palveluiden kehittämistä suunnittelevien virastojen samoin kuin palveluiden määrä on selvästi lisääntynyt edellisestä vuodesta. Hallinnonaloittain tarkasteltaessa eniten sähköisiä palveluita on tarjolla työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla. Noin kaksi kolmasosaa palveluista liittyy erilaiseen verkkoasiointiin (vuorovaikutteinen asiointi, asian vireillepano, asian käsittelynseuranta, omien tietojen tarkistaminen jne.). Vajaa kolmasosa on tiedottavia palveluita (tietopalvelua, tietojen hakua ja selailua) ja kymmenesosa tiedonkeruupalveluita. Uusissa palveluissa liitäntöjä sekä omiin operatiivisiin järjestelmiin, perusrekisterijärjestelmiin että muiden organisaatioiden taustajärjestelmiin on toteutettu aiempaa enemmän. Sähköisistä asiointipalveluista 59 prosenttia (167 kpl) on suunnattu kansalaisille (myös opiskelijat), 71 prosenttia yrityksille (198 kpl) ja 18 prosenttia viranomaisille (50 kpl). Suuria tapahtumamääriä käsittelevillä organisaatioilla sähköisten palveluiden kasvupotentiaali nähdään merkittävänä. Tavoitteena on yleisesti prosentin osuus tapahtumista.

17 15 2 Valtion tietohallinnon tila 2.1 Tietohallinnon menot Kyselyyn vastanneiden valtion virastojen ja laitosten tietohallinnon menot olivat vuonna 2008 yhteensä 802,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 menot olivat 761,6 miljoonaa euroa, joten menojen kasvu oli 5,4 prosenttia. Luvut eivät ole täysin verrannollisia, koska vuonna 2008 uutena menokohteena oli puheliikenne, jonka meno-osuudeksi ilmoitettiin 31,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy kuitenkin kuluja, jotka aiempina vuosina ovat sisältyneet tiedonsiirtomenoihin. Näiden osuudeksi voidaan arvioida hieman yli puolet ilmoitetusta (tietoliikenne- ja tiedonsiirtomenot vuonna ,4 miljoonaa, puheliikennemenot vuonna ,1 miljoonaa, erotus 11,7 miljoonaa euroa). Menojen kasvu oli 3,8 prosenttia, jos oletetaan että tiedonsiirtomenot olivat vakiot. Kasvusta 62 prosenttia kohdistui palveluiden ostoihin, 21 prosenttia palkkoihin ja palkkioihin ja 17 prosenttia ohjelmistojen ostoihin. Kasvu on selvästi hidastunut, sillä vuonna 2007 lisäys oli 7,6 prosenttia, vuonna ,3 ja vuonna ,7 prosenttia. Lukuja ylipäätään tarkasteltaessa on otettava huomioon näihin sisältyvä virhe, joka on arviolta kaksi prosenttia. Tietohallintomenojen osuus suhteutettuna virastojen ja laitosten kaikkiin toimintamenoihin oli vuonna 2008 keskimäärin 9,8 prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna Valtion koko budjetista tietohallintomenojen osuus oli 1,7 prosenttia vuonna Tietohallintomenojen osuus toimintamenoista on suurin valtiovarainministeriön hallinnonalalla (23,0 %), jossa on paljon tietovaltaisia organisaatioita (Väestörekisterikeskus 50 %, Valtiokonttori 32 %, Verohallinto 24 %, Tilastokeskus 18 % ja Tullilaitos 18 %). Pienin meno-osuus on oikeusministeriön hallinnonalalla 5.0 %. Suurimman kuluerän muodostavat edellisten vuosien tapaan palkat ja palkkiot sekä palveluiden ostot, joiden osuudet kokonaismenoista olivat 28,0 ja 51,6 prosenttia.

18 16 Taulukko 1. Tietohallinnon menot hallinnonaloittain (miljoonaa euroa) Hallinnonala Valtioneuvoston kanslia 2,9 3,1 1, ,2 1,7 1,7 2,2 Ympäristöministeriö 8,4 8,1 9,3 8,8 9,3 9,2 10,1 9,8 11,0 Ulkoasiainministeriö 7,7 7,5 7,9 10,6 11,5 13,6 11,8 14,9 16,4 Sosiaali- ja terveysministeriö 14,3 16, ,4 20,3 21,9 24,8 26,7 29,6 Oikeusministeriö 30,6 28,9 33,2 29,6 27,6 29,7 33,4 33,7 38,7 Maa- ja metsätalousministeriö 30,4 32,2 37,3 40,5 40,4 41,2 37,8 42,7 45,1 Liikenne- ja viestintäministeriö 33,2 42,8 44,4 57,7 54,6 56,7 53,8 51,5 49,7 Työ- ja elinkeinoministeriö 36,3 40,3 36, ,2 40,8 47,4 56,6 63,6 Sisäasiainministeriö 49 56,3 57,6 66,4 75,2 84,5 88,1 92,8 73,3 Opetusministeriö , ,4 106,3 116,9 121,1 122,2 Puolustusministeriö 81,9 81,8 94,4 96,1 115,6 132,2 152,2 163,8 167,8 Valtiovarainministeriö 79,5 90,1 99,2 106,8 106,9 109,2 129,6 146,3 182,9 YHTEENSÄ 458,3 497, ,9 595,8 647,5 707, ,5 Kuvio 1. Tietohallintomenot hallinnonaloittain (miljoona euroa) Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Oikeusministeriö Ympäristöministeriö Opetusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston kanslia

19 Menot hallinnonaloittain Eri hallinnonaloista suurimmat tietohallintomenot ovat puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä ja opetusministeriöllä. Nämä yhdessä muodostavat yli puolet valtionhallinnon tietohallinnon kokonaismenoista. Euromääräisesti menot ovat kasvaneet eniten valtiovarainministeriön (+28,2 miljoonaa euroa) ja vastaavasti vähentyneet sisäasianministeriön hallinnonalalla (-19,5 miljoonaa euroa). Muutokset selittyvät pääosin lääninhallinnon, maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen siirtymisestä valtiovarainministeriön alaisuuteen. Pitkällä aikavälillä ja organisaatiomuutokset huomioon ottaen eniten euromääräisesti ovat kasvaneet puolustusministeriön menot. Vuonna 2008 ministeriön tietohallintomenot olivat 72 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Yksittäisistä organisaatioista suuria menolisäyksiä oli: Verohallinto 9,2 miljoonaa euroa (11 %), Tullilaitos 5,3 miljoonaa euroa (23 %) ja Patentti- ja rekisterihallitus 3,1 miljoonaa euroa (29 %). Eniten vähenivät Ajoneuvohallintokeskuksen menot; 8,1 miljoonaa euroa (35 %). Menojen suhteellinen osuus valtion tietohallinnon kokonaismenoihin verrattuna on viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana lisääntynyt eniten valtiovarainministeriön ja opetusministeriön hallinnonaloilla Tietohallinnon menot menolajeittain Palveluiden ostot sekä palkat ja palkkiot ovat jo usean vuoden ajan muodostaneet yli puolet tietohallinnon kokonaismenoista. Tietohallinnon henkilöstömenot kasvoivat henkilöstömäärän muutoksen suhteessa. Alla olevassa taulukossa vuoden 2007 todellinen luku on jonkin verran korkeampi, koska Puolustusvoimien henkilöstömäärä tarkentui kyseiseltä vuodelta 242 henkilöllä (ks. alla luku 2.2). Vuoteen 2006 verrattuna henkilöstömenot ovat kasvaneet noin 14 prosenttia, joten vuositasolla lisäys on keskimäärin 7 prosentin luokkaa. Eniten menot ovat kasvaneet ohjelmistojen hankinnoissa (+22,4 prosenttia) ja palveluiden ostoissa (+15,3 prosenttia). Mikäli palveluiden ostoja tarkastellaan ilman edelliseen vuoteen vertailua vaikeuttavia tiedonsiirto- ja puheliikennemenoja (ks. luvut 2.1 ja 2.1.3) on palvelujen ostojen kasvu 14,3 prosenttia. Ohjelmistojen ostot lisääntyivät merkittävästi ensimmäistä kertaa vuoden 2004 jälkeen. Palveluiden ulkoistaminen jatkui edellisten vuosien tapaan. Laitteiden ostot vähenivät noin 30 miljoonalla eurolla. Hintojen laskun ohella pudotusta selittää suurelta osin Puolustusvoimien laitehankintojen supistuminen noin 18 miljoonalla eurolla. Todennäköisesti vähennystä on tullut myös siirtymisestä laitteiden ostamisesta käyttöpalvelujen ostamiseen (+19 miljoo-

20 18 naa euroa). Laiteostoihin käytettyä rahamäärää on vähentynyt vuodesta 2004 lähtien. Palvelujen ostojen kohdentumista on tarkemmin eritelty jäljempänä luvussa Muiden menojen väheneminen edellisvuodesta 7,8 miljoonalla eurolla heijastuu osaltaan muihin menoeriin niitä kasvattavasti, joka on otettava huomioon suhteellisia muutoksia tarkasteltaessa. Kuvio 2. Tietohallintomenojen jakautuminen menolajeittian vuonna 2008 Ohjelmistot 8 % Muut menot 2 % Laiteostot 8 % Palkat ja palkkiot 28 % Laitevuokrat ja leasingmaksut 2 % Palveluiden ostot 52 % Taulukko 2. Tietohallinnon menot menolajeittain , miljoonaa euroa Menolaji Palkat ja palkkiot 125,1 133,9 144,3 156, ,7 207,7 207,1 222,1 Laitevuokrat ja leasingmaksut 9,50 11,60 13,30 15,70 15,60 13,3 10,2 18,5 15,6 Palveluiden ostot 203,2 221,7 239,7 258,2 239,9 275,4 303,1 357,4 413,5 Laiteostot 78,4 81,3 79,8 73, ,3 91,3 91,1 59,5 Ohjelmistot 27,4 33,6 41,9 43,7 52,3 50,7 53,4 54,1 66,2 Muut menot 14,6 15,8 16,1 18,2 20,1 34,1 41,7 33,4 25,6 YHTEENSÄ 458,3 497, ,9 595,8 647,5 707,5 761,6 802,5

21 19 Kuvio 3. Tietohallinnon menot menolajeittain vuosina , 1000 euroa Palkat ja palkkiot Palveluiden ostot Ohjelmistot Laitevuokrat ja leasingmaksut Laiteostot Muut menot Taulukko 3. Eri tietohallintomenojen muutokset vuosina , % Menolaji Palkat ja palkkiot 7 7,8 8,7 5,2 8,9 15,6-0,3 7,2 Laitevuokrat ja leasingmaksut 22,1 13,8 18,9-0,6-14,5-23,0 81,3-15,7 Palvelujen ostot 9,1 8,1 7,7-7,1 14,8 19,8 17,9 15,7 Laiteostot 3,7-1,8-8 40,3-8,4-3,2 0-34,7 Ohjelmistot 22,6 24,7 4,3 19,7-3,1 5,4 1,3 22,4 Muut menot 8,2 1, ,4 69,7 22,4-19,9-23,4 Tietohallintomenot yhteensä 8,6 7,5 5,8 5,3 8,7 9,3 7,6 5,4 Hallinnonaloittaisia menoja tarkasteltaessa palkkojen ja palkkioiden osuus tietohallinnon kokonaismenoista on suurin ympäristöministeriön hallinnonalalla, 47,2 prosenttia. Noin 40 prosentin osuudet ovat maa- ja metsätalousministeriössä, opetusministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Ulkoasianministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön palkkaosuus on noin 20 prosenttia. Laitehankintamenot ovat edellisen vuoden tapaan suurimmat opetusministeriön (15 %) ja puolustusministeriön (11 %) hallinnonaloilla keskiarvon ollessa 7,4 prosenttia. Oikeusministeriössä laitehankintamenot olivat lähes nolla samoin kuin vuonna Valmisohjelmistojen ostojen meno-osuus oli suurin puolustusministeriön hallinnonalalla

22 20 (16 prosenttia). Alle 5 prosentin meno-osuudet olivat ulkoasianministeriön, oikeusministeriön liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla keskiarvon ollessa 8,3 prosenttia. Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön palveluiden ostot muodostavat yli kaksi kolmasosaa niiden kokonaismenoista. Virastoista eniten rahaa palveluiden ostoihin käytti Verohallinto, noin 73 miljoonaa euroa. Alle kolmasosan menoosuus oli puolustusministeriöllä ja ympäristöministeriöllä (ks. liitetaulu 2.). Taulukko 4. Tietohallintomenot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuosina , % Hallinnonala Palkat ja palkkiot Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot Palvelujen ostot Muut menot Yhteensä Valtioneuvoston kanslia 9,7 1,5 8,3 4,5 76,0 0,0 100,0 Ulkoasiainministeriö 18,5 11,0 4,5 4,3 60,6 1,1 100,0 Oikeusministeriö 15,1 0,0 4,8 4,7 75,3 0,1 100,0 Sisäasiainministeriö 29,8 5,3 0,4 6,6 54,9 3,0 100,0 Puolustusministeriö 31,9 10,4 1,7 16,2 29,2 10,6 100,0 Valtiovarainministeriö 19,3 3,5 0,3 4,3 71,7 0,9 100,0 Opetusministeriö 38,6 15,1 1,8 7,8 34,8 1,9 100,0 Maa- ja metsätalousministeriö 39,2 5,5 6,7 6,2 41,4 1,0 100,0 Liikenne- ja viestintäministeriö 18,4 4,1 4,6 4,6 67,6 0,7 100,0 Työ- ja elinkeinoministeriö 18,7 6,1 2,1 6,9 65,3 0,9 100,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 38,1 7,3 0,6 12,1 41,2 0,7 100,0 Ympäristöministeriö 47,2 6,3 0,6 11,7 33,0 1,2 100,0 YHTEENSÄ 27,7 7,4 2,0 8,3 51,4 3,2 100,0

23 21 Kuvio 4. Tietohallintomenot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuonna 2008, miljoona euroa Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö Opetusministeriö Sisäasianministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasianministeriö Ympäristöministeriö Valtioneuvoston kanslia Palkat ja palkkiot Laite-vuokrat ja leasing-maksut Palvelujen ostot Laite-ostot Valmis-ohjelmistot Muut menot Tietohallinnon menot työntekijää kohden olivat vuonna 2008 keskimäärin euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 410 euroa eli 6,5 prosenttia. Kuvio 5. Tietohallintomenot hallinnonaloittain per työntekijä vuosina 2007 ja 2008 Kaikki keskimäärin Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö Sisäasiainministeriö Valtioneuvoston kanslia Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasiainministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Oikeusministeriö Opetusministeriö

24 22 Liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalan tietohallintomenot per työntekijä olivat euroa. Opetusministeriön, ympäristöministeriön ja oikeusminis-teriön hallinnoaloilla menot olivat noin euroa. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla on raskaita koko yhteiskuntaa palvelevia järjestelmiä (verotus, tilastotoimi, perustietorekisterit) ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla AKE:n mittavat ajoneuvotietojärjestelmät Palveluiden ostojen kohdentuminen Virastot ja laitokset ostivat vuonna 2008 ulkoisilta toimittajilta tietotekniikkapalveluita noin 412 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoinen kasvua edellisestä vuodesta oli noin 15 prosenttia (2007: 18 %). Tässä vastaajia pyydettiin ilmoittamaan vain ulkoisilta palvelutoimittajilta tehdyt hankinnat. Tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisen osuus on 22 prosenttia, tietojärjestelmien ylläpidon ja käyttöpalveluiden hieman yli 17 prosenttia, konsultointipalvelujen 14 prosenttia, tietoliikenteen 9 prosenttia ja tilastoinnissa uutena olevan puheliikenteen osuus 8 prosenttia. Kuvio 6. Ulkoiset palveluhankinnat vuosina 2007 ja 2008, miljoona euroa Tietojärjestelmien kehittäminen Tietojärjestelmien ylläpito Käyttöpalvelut Konsultointipalvelut Tietoliikenne ja tiedonsiirto Puheliikenne Laitteiden huolto- ja korjauspalvelut Tukipalvelut Sovellusvuokrauspalvelut Koulutuspalvelut Videoneuvottelupalvelut Muut palvelut Vuoteen 2007 verrattuna eniten ilmoitetut menot ovat lisääntyneet käyttöpalveluissa (+ 19 miljoonaa euroa), konsultointipalveluissa (+16 miljoonaa euroa), laitteiden huolto- ja korjauspalveluissa (+10 miljoonaa euroa) sekä tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisessä (+ 5 miljoonaa euroa). Käyttöpalvelumenojen lisäyksestä valtaosa kohdistuu valtiovarainministeriön (Valtiokonttori, Verohallinto, Tullilaitos) ja ulkoasiainministeriön hallinnonaloille. Konsultointipalvelujen kysynnän kasvusta ovat päässeet osallisiksi erityi-

25 23 sesti Puolustusvoimien, Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen käyttämät palvelun tarjoajat. Tietoliikenne- ja tiedonsiirtomenot näyttäisivät jonkin verran supistuneet, mutta vertailua vaikeuttaa tilastoinnin muuttuminen. Osa ilmoitetuista menoista on siirtynyt uutena menokohteena mukana olevaan puheliikenteeseen (mukaan lukien puhelinliittymien tietoliikenne). Likimääräinen arvio on, että tähän ilmoitetusta 31,6 miljoonan menoerästä on aiemmin sisältynyt tietoliikennemenoihin hieman yli puolet (ks. luku 2.1 ja 2.1.2). Kyselyssä kartoitettiin edellisen vuoden tapaan myös ulkoisten palveluhankintojen kohdistumista eri tietotekniikkapalveluihin ja tehtäviin. Saadut luvut ovat osin arvioita, koska näiden saaminen kirjanpitoaineistosta on usein hankalaa. Vastausten menosumma kattaa kuitenkin 90 prosenttia palveluiden ostoihin yhteensä käytetyistä menoista. Vuonna 2007 kattavuus oli 81 prosenttia. Kuvio 7. Ulkoisten palveluhankintojen kohdistuminen eri tietotekniikkapalveluihin ja tehtäviin vuosina 2007 ja 2008, % Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito 47,3 % 54,6 % Perustietotekniikkapalveluiden kehittäminen ja ylläpito 33,4 % 26,7 % Tukitoimintojen tietojärjestelmäpalveluiden kehittäminen ja ylläpito 8,0 % 8,2 % Tietoturvatyö ja varautuminen Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö Muut tietohallintotehtävät 2,5 % 1,6 % 2,3 % 1,4 % 2,0 % 7,5 % Hieman alle puolet palveluhankinnoista kohdistuu ydintoiminnan tietojärjestelmien sekä niihin liittyvien sähköisten palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Joka neljäs euro käytetään perustietotekniikkapalveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämisen ja ylläpidon kustannusosuus näyttäisi hieman supistuneen ja perustietotekniikan vastaava osuus lisääntyneen edellisestä vuodesta. Yllämainitut tilastoinnin ongelmat huomioiden suhteellisten osuuksien muutosta osoittaviin lukuihin on suhtauduttava varauksella, mutta ne ovat silti suuntaa-antavia. Ulkoisten palveluiden käyttö tietohallinnon johtamisessa ja strategiatyössä sekä tietoturvaan liittyvissä tehtävissä on edelleen suhteellisen vähäistä, mutta molempien kohdalla näyttäisi olevan pientä lisäystä edellisestä vuodesta.

26 IT- investoinnit Kyselyn IT-investointeja koskevien kysymysten vastausprosentti oli 87, joten saadut tiedot ovat tältä osin puutteellisia. Organisaatioiden ilmoittamat IT- investoinnit olivat vuonna 2008 yhteensä runsaat 120 miljoonaa euroa (2007: 158 miljoonaa euroa). Investoinnit supistuivat 24 prosenttia. Kuvio 8. IT- investoinnit vuosina 2007 ja 2008, miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä Muu/tuntematon Tehos tamis- ja korvausinvestoinnit Uus - ja lalajennusinvestoinnit Uus- ja laajennusinvestointien osuus oli vuonna 2008 noin 40 ja tehostamisja korvausinvestointien osuus noin 60 prosenttia. Uus- ja laajennusinvestointien osuus on jonkin verran supistunut ja tehostamis- ja korvausinvestointien osuus kasvanut vuodesta Hallinnonaloista eniten investointeja oli puolustusministeriön (29 miljoonaa euroa) ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla (23 miljoonaa euroa). 2.2 Tietohallintohenkilöstö Kyselyssä kartoitettiin pää- ja sivutoimisen tietohallintohenkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina. Päätoimisen tietohallintohenkilöstön kokonaismäärä oli tämän kyselyn mukaan vuoden 2008 lopussa henkeä (2007: henkeä). Tietohallinnon kokonaistyöpanokseksi arvioitiin 5071 henkilötyövuotta (2007: henkilötyövuotta) 2. 2 Puolustusvoimien vuoden 2007 lukuihin on lisätty 238 htv, josta päätoimisia 214 htv.

27 25 Tietohallintohenkilöstön osuus virastojen ja laitosten kokonaishenkilöstöstä oli 3,9 prosenttia (2007: 3,5%). Henkilöstömäärä kasvoi 18 organisaatiossa (2007: 20 kpl). Päätoimista tietohallintohenkilöstöä vähensi 23 organisaatiota (2007: 32 kpl). Suurin lisäys oli Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) 104 henkeä, johon siirtyi työntekijöitä Helsingin poliisilaitoksesta (15 henkeä), Rajavartiolaitoksesta (27 henkeä) sekä Hätäkeskuslaitoksesta (18 henkeä). Puolustusvoimien ilmoittama nettolisäys oli 28 Helsingin yliopiston 24 henkilötyövuotta. Suurimmat tietohallinnon henkilöstöresurssit ovat Puolustusvoimissa, joka ilmoittaa tietohallintohenkilöstönsä vahvuudeksi 980 kokoaikaista henkilöä. Muut yli sadan henkilön yksiköt ovat: HALTIK (249), Verohallinto (197), maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus TIKE (107), Maanmittauslaitos (125) ja Tilastokeskus (111) henkilöä. Tietohallintohenkilöstön vaihtuvuus oli melko vähäistä eli alle 10 prosentin luokkaa lähes kaikissa organisaatioissa. Tietohallintoyksiköiden ulkoistuksia yksityisille toimijoille ei kyselytietojen perusteella tapahtunut vuonna Henkilöstön työpanos hallinnonaloittain Hallinnonaloittain tarkasteltuna eniten tietohallintohenkilöstöä työskentelee edellisvuoden tapaan opetusministeriön hallinnonalalla, jossa yliopistoilla ja korkeakouluilla on suurehkoja tietohallintoyksiköitä. Kuvio 9. Tietohallintohenkilöiden lukumäärä hallinnonaloittain vuosina 2007 ja 2008 Opetus ministeriö Puolus tus ministeriö Valtiovarainministeriö Sisäasiainministeriö Maa- ja mets ätalous ministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveys ministeriö Liikenne- ja vies tintäministeriö Oikeus ministeriö Ympäristöministeriö Ulkoasiainministeriö Valtioneuvos ton kanslia

28 26 Tietohallintohenkilöstön määrä on lisääntynyt valtiovarainministeriön (+85 henkeä), opetusministeriön (+51 henkeä), puolustusministeriön (+28 henkeä) hallinnonaloilla ja vastaavasti vähentynyt sisäasianministeriön (-58 henkeä) sekä maa- ja metsätalousministeriön (- 38 henkeä) hallinnonaloilla. Osa lisäyksistä johtuu nimikemuutoksista (esim. Helsingin yliopisto ja Puolustusvoimat), joiden osalta on tulkinnanvaraista onko kyseessä todellinen lisäys tietohallinnon työpanokseen. Valtiovarainministeriön hallinnonalan ja sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallintohenkilöstömäärän muutoksia selittää suurelta osin se, että Väestörekisterikeskus, lääninhallitukset ja maistraatit siirtyivät vuoden 2008 alusta valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Kokonaishenkilöstömäärään suhteutettuna eniten tietohallinnossa työskenteleviä on puolustusministeriön (6,7 %), maa- ja metsätalousministeriön (5,9 %), liikenne- ja viestintäministeriön (7,4 %) ja sosiaali- ja terveysministeriön (6,3 %) hallinnonaloilla. Virastotasolla (pl. IT-palvelukeskukset tai vastaavat yksiköt) suurimmat henkilöstöosuudet ovat: Väestörekisterikeskus 28 ja Ajoneuvohallintokeskus 20 prosenttia Henkilöstön jakautuminen eri tehtäviin Tietohallinnon työpanoksesta noin 36 prosenttia kohdistuu sekä perustietotekniikkapalveluiden että ydintoimintojen tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Tukitoimintojen osuus on 10, johtamisen ja strategiatyön 7, tietoturva- ja varautumistehtävien 4 sekä muiden tehtävien 7 prosenttia (menetelmien ja projektitoiminnan kehittäminen, koulutustoiminta sekä sisäinen hallinto). Vuoteen 2007 verrattuna ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa työskentelevien osuus on kasvanut (2007: 34,3 % vs. 35,9 %) ja perustietotekniikkapalveluissa työskentelevien osuus on supistunut (2007: 37,7 % vs. 36,0 %)). Tietoturvatyöhön ja varautumiseen sekä johtamiseen ja strategiatyöhön käytetty työmäärä on myös hieman kasvanut ja muiden tietohallintotehtävien osuus supistunut. Luvussa tarkasteltuihin ulkoisten ostopalveluiden kustannusten suhteellisiin osuuksiin verrattuna omaa työpanosta käytetään lähes yhtä paljon perustietotekniikkapalveluiden kehittämiseen ja ylläpitoon 35 % vs. 33 % (2007: 36 % vs. 27 %) ja ostopalveluja edelleen enemmän ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon 47 % vs. 35 % (2007: 55 % vs. 36 %), joten oman työn suhteellinen osuus on lisääntynyt ydintoiminnoissa ja vähentynyt perustietotekniikkapalveluissa. Tukitoiminnoissa suhteelliset osuudet ovat yhtä suuret. Johtaminen ja strategiatyö tehdään pääosin omin voimin. Kyselyssä tiedusteltiin myös kuuluuko organisaation tietohallintovastaava johtoryhmään. Kysymykseen vastanneista 107 henkilöstä 28 prosenttia (31 henkilöä) ilmoittaa kuuluvansa johtoryhmään.

29 27 Kuvio 10. Tietohallinnon työpanoksen jakautuminen palveluittain vuosina 2007 ja 2008 Perustietotekniikkapalveluiden kehittäminen ja ylläpito Ydintoiminnan tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden palveluiden kehittäminen ja ylläpito Tukitoimintojen tietojärjestelmiin liittyvien palvelujen kehittäminen ja ylläpito Tietoturvatyö ja varautuminen Johtaminen ja strategiatyö Muut tietohallintotehtävät/tuntematon Etäkäyttöpolitiikka ja etätyön käyttö Etätyötä tekevien määrä on kasvanut edellisvuodesta 40 prosenttia, mutta on edelleen melko vähäistä. Etätyötä tekee koko- tai osa-aikaisesti noin henkilöä (2007: henkilöä). Etätyöntekijöiden osuus koko henkilöstöstä on 2 prosenttia (2007: 1,3 %). Etätyötä tekeviä on 80 virastossa ja laitoksessa (2007: noin 60). Kuvio 11. Etätyötä tekevien lukumäärä hallinnonaloittain, lkm Opetusministeriö Sisäasianministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Maa - ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston kanslia Ulkoasianministeriö Puolustusministeriö

30 28 Enemmän kuin joka kolmas työntekijä tekee etätyötä seuraavissa organisaatioissa: Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK), Opetushallitus, Poliisin ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Etäkäyttöpolitiikka on vahvistettu 58 prosentilla organisaatioista ja muutamalla organisaatiolla se on laadittavana. Vastaavasti etäkäyttö/etäyhteyssopimuksen on tehnyt 60 prosenttia vastanneista organisaatioista. Kuvio 12. Etäkäyttöpolitiikan ja etäkäyttösopimuksen %- osuudet Etäkäyttö/etäyhteyssopimus Etäkäyttöpolitiikka % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Sähköposti- ja kalenteriyhteys organisaation tietojärjestelmiin on 64 prosentilla ja yhteys myös muihin lähiverkon käytössä oleviin järjestelmiin on 34 prosentilla henkilöstöstä. Määrät ovat kasvaneet kaikilla hallinnonaloilla edellisestä. Eniten uusia yhteyksiä on opetusministeriön, sisäasianministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla (ks. liitetaulukko 6). Kuvio 13. Etäyhteydet hallinnonaloittain 2008 Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Valtioneuvoston kanslia Sosiaali- ja terveysministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Ulkoasianministeriö Sisäasianministeriö Valtiovarainministeriö Oikeusministeriö 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteys muihin järjestemiin Sähköposti- ja kalenteriyhteys

31 29 Sähköpostiyhteys on kaikilla halukkailla, mutta kalenteriyhteys lähinnä matkapuhelimien kautta. Lähiverkkoyhteys VPN:n kautta asennetaan vain sitä tarvitseville ja pyytäville. Etätyön tietoteknisiä ratkaisuja ja tietoturvaa käsitellään Metlan etätyöohjeessa, jossa myös viitataan VM:n ohjeistukseen. (valtion laitos) Etäkäyttöpolitiikkaa ollaan tarkentamassa sen osalta, mitkä virasto- ja henkilöryhmät ovat potentiaalisia etäkäyttäjiä (ministeriö) Etätyösopimus on tehty niiden kanssa, joilla on yliopiston maksama ADSL- yhteys. Opetus- ja tutkimushenkilökunnalla on kokonaistyöaika, joten heillä ei ole läsnäolovelvoitetta, vaan he voivat tehdä myös etätyötä halutessaan ilman eri sopimusta (korkeakoulu). Etätyösopimuksen tehneille Tekes kustantaa ADSL-maksut, mutta työntekijä itse on vastuussa yhteyden hankinnasta ja tekniikasta. Etäyhteys onnistuu sähköisen varmenteen avulla, johon kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus. Etätyösopimuksella voi tehdä yhden etäpäivän viikossa (valtion virasto) Henkilöstön osaaminen ja kehittäminen Virastojen tietohallintojohtajilta kysyttiin arviota organisaation IT-henkilöstön nykyisestä osaamisen tasosta sekä osaamistarpeen muuttumisesta seuraavien 3-4 vuoden aikana tehtäväalueittain. Kuvio 14. Arviot IT- henkilöstön osaamisesta tehtäväalueittain Käyttäjien tukipalvelut IT-Johtaminen Tietoturvallisuus Hankinnat ja sopimushallinta Sähköisten palveluiden kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Tietotekninen arkkitehtuuri Projektinhallinta Työmenetelmät 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko Huono Huono

32 30 Parhaat arviot IT-henkilöstön osaamisesta sai käyttäjien tukipalvelut, jossa osaaminen arvioi erittäin hyväksi tai hyväksi 68 prosenttia vastaajista. Myös ITjohtamisen, hankintojen ja sopimushallinnan sekä tietoturvallisuuteen liittyvän osaamisen taso arvioitiin varsin hyväksi. Näissä erittäin hyvän tai melko hyvän arvosanan antoi kaksi kolmesta vastaajasta. Heikointa osaaminen on sähköisten palveluiden kehittämisessä, jonka arvioi melko huonoksi 14 prosenttia ja projektinhallinnassa melko huonoksi tai huonoksi 13 prosenttia vastaajista. IT-osaamisen tarpeen nähdään korostuvan jatkossa eniten IT-johtamisessa, projektinhallinnassa, tietoteknisessä arkkitehtuuriosaamisessa, sähköisten palveluiden kehittämisessä sekä tietoturvallisuudessa. Näissä yli 60 prosenttia vastaajista katsoi osaamistarpeen lisääntyvän. Kuvio 15. Arviot IT- henkilöstön osaamistarpeen muuttumisesta seuraavien 3-4 vuoden aikana IT-Johtaminen Projektinhallinta Tietoturvallisuus Sähköisten palveluiden kehittäminen Tietotekninen arkkitehtuuri Työmenetelmät Tietojärjestelmien kehittäminen Hankinnat ja sopimushallinta Käyttäjien tukipalvelut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Korostuu Pysyy ennallaan Vähenee IT-henkilöstöä koskeva kehittämissuunnitelma joko erikseen tai osana koko henkilöstön kehittämissuunnitelmaa oli laadittu 32 organisaatiossa (30 prosenttia vastanneista organisaatioista). Muutama organisaatio ilmoitti, että osaamisen kehittämistä suunnitellaan osana tietohallinnon strategista suunnittelua. Keskeisiksi haasteiksi jatkossa nähdään mm. henkilöstön eläköityminen, osaavan henkilöstön saaminen, valtion tuottavuusohjelman mahdollisesti aiheuttama resurssipula sekä palveluiden lisääntyvän ulkoistuksen hallinta. Haasteena on lisääntyvä palvelujen osto ulkoa. Oma osaaminen täytyy pitää ajan tasalla erityisesti tietojärjestelmien määrittelyssä. (korkeakoulu) Usean osa-alueen osalta osaaminen on yhden tai kahden henkilön varassa. Säästö- ja henkilöstön supistamistoimet vaarantavat tilannetta ennestään.

33 31 Henkilöstön osaamista hallinnoidaan kehityskeskustelujen kautta. (valtion laitos) Valtionhallinnon tasolla tietohallinto keskittyy entisestään. Pyritään koko valtionhallinnon kattaviin ratkaisuihin entistä enemmän. Asiakaslähtöisyys on tässä haaste. IT- hallinto ei saa ryhtyä ajamaan palvelutuotannon etuja polkemalla substanssitoiminnan etuja. (valtion laitos) Osaamistarve muuttuu voimakkaasti. Tehtävät kohdistuvat entistä enemmän ohjaukseen, johtamiseen, arkkitehtuureihin, suunnitteluun, hankintoihin ja projektinhallintaan. Uhkana osaamisvaje. (ministeriö) Ostamisen osaamista tarvitaan aiempaa enemmän palveluja ulkoistettaessa (valtion laitos) Käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa tarvetta (valtion laitos) Tuottavuusohjelma estää tarvittavat rekrytoinnit ja alueellistaminen uhkaa osaamisen säilyttämistä (virasto) Tuottavuusohjelman mukaiset vähennykset uhkaavat romutta vastuu- ja varamiesjärjestelmän ja osaamisen jakamiseen tähtäävät toimenpiteet. Vaarana on, että palveluiden ostamisesta tulee kallista ja kuitenkin on pakko pitää henkilöstöä joka tuntee organisaation tarpeet ja osaa ostaa palveluita. Palveluketjuja pidennetään turhaan ja hommasta tehdään kalliimpaa kuin se järkevästi hoidettuna olisi. (valtion laitos) Uhat: Tuottavuusohjelman edellyttämät henkilövähennykset, rahapula. Nopea nykyhenkilöstön eläköityminen tilanteessa jossa uutta henkilöstöä ei voi ottaa (virasto) Uusi aluehallintovirasto tuo tullessaan aivan toisenlaiset toimintatavat tietohallinnon ja -palveluiden eriyttämisen kautta. Tietohallinto keskitetään, jolloin tähän toimintoon liittyvät tehtävät korostuvat siinä yksikössä, johon tämä toiminto kootaan. (lääninhallitus) Vuoden 2008 aikana on kartoitettu osaamisen kehittämisen tarpeet. Tarpeita kertyy melkoinen joukko, kun otetaan huomioon koko organisaation toimintakenttä sekä hallinnonalan ja valtionhallinnon linjaukset. Tarpeiden kartoittamisen pohjalta seuraavien toimenpiteiden kirjo olisi niin laaja, että henkilökunnan kestokyky tulee olemaan tiukoilla lähivuosina. (valtion laitos) Ensin hallinnonalamuutoksen ja sen jälkeen aluehallintohankkeen vuoksi IT- henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma ja pääosin IT- toiminnan pitkäjänteisempi kehittäminenkin ovat olleet jäissä viime vuodet. (lääninhallitus) Valtion yhteisen IT- ohjauksen viitekehykset luovat lisää osaamisvaatimuksia nimenomaisesti näiden viitekehysten ja niihin lukeutuvien normien tuntemuksena sekä osaamisen kehittämisessä siten, että normienmukaisuus mahdollistuu. (valtion laitos)

34 32 Aluehallintouudistuksen seurauksena nykyiset tietohallinnot organisoidaan uudestaan. Tehtävät muuttuvat. Erittäin tärkeää on kartoittaa nykyiset osaamiset, laatia kehittämisohjelmat ja käynnistää koulutukset. Uhkana on nykyisten kaltaisten tehtävien loppuminen. (lääninhallitus) Tulevaisuudessa uhkana on erityisosaamisen syventämisestä johtuva osaamisen kaventuminen. (korkeakoulu) Suurin haaste on tietojärjestelmien ja arkkitehtuuritason suunnittelun vähäiset henkilöresurssit ja liian ohut osaaminen. Myös projektinhallinnassa on vielä kehittämistyötä. (valtion laitos) Kriittisten järjestelmien tekninen ylläpito muuttuu jatkuvasti vaativammaksi. Tähän ei ole kokemuksen mukaan saatavissa apua ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Näiden osaaminen on usein hyvin puutteellista. Valtion keskitettyjen IT- palveluiden tasossa on parantamisen varaa. Esimerkkinä on Rondon erittäin heikko käyttöaste. Käyttäjiä ei kuulla riittävästi, jolloin palvelu ei vastaa tarvetta - vrt. Heli. Ollaan myös liikaa järjestelmätoimittajien varassa, jotka eivät huolehdi valtion edusta. (korkeakoulu) Avainhenkilöriippuvuutta olisi syytä vähentää, toisaalta tämä on osin ristiriidassa erikoistumisen ja tehokkuusvaatimusten suhteen. Pienellä organisaatiolla on usein liian vähän varoja hankkia tarvittavaa osaamista ulkoisilta toimittajilta. (valtion laitos) Haasteena projektinhallinnan osaaminen, määrittely ja testausosaaminen (virasto) Oman henkilöstön osaamiseen, erityisesti ostamisen osaamiseen on investoitava. Uhkana on valtionhallinnon vähentyvät resurssit. (ministeriö) ICT- osaamisen kehittämisen näkökulma on laajempi ja pitkäjänteisempi kuin henkilöstöhallinnolle tai organisaation johdolle on kyetty viestimään. Avainosaamisen pitäminen ja säilyttäminen talossa edellyttää systemaattista sitouttamista ja motivointia monella tapaa. (ministeriö) Resurssipula on uhka vaativien järjestelmien ylläpidon varmistamisessa. Myös osaamista tarvittaisiin enemmän koulutuksen muodossa. (valtion laitos) Tietohallinto-osasto perustettu 2008 ylijohtajan alaisuuteen - rekrytoinnit uusrekrytointeja yritysmaailmasta - tietohallinnon näkökulma ja osaaminen suuntautuu erityisesti "liiketoiminnan kehittämiseen" tietohallinnollisin keinoin lisätuottavuutta tavoitellen. (valtion laitos) Uusia haasteita: palvelutuotannon kumppanoituminen, ulkoisten asiakkuuksien hallinta, hallinnonalojen välisen yhteistyön lisääntyminen (valtion laitos) Virastouudistuksen asettamat haasteet ja alueellistamisen aiheuttama henkilökato. (valtion laitos)

35 33 Olisi toivottavaa, että valtionhallinnossa käytettäisiin samanlaisia projektinhallintamenetelmiä ja systeemityömenetelmiä. Pohjana voisivat olla Tietotekniikan liiton julkaisemat menetelmät, esim. Tivi- projektien johtaminen. (ministeriö) Johdon rooli Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien näkemystä organisaation johdon roolista ITtoiminnan kehittämisessä. Kysymyksessä pyydettiin ilmoittamaan kolme parhaiten johdon roolia kuvaavaa ominaisuutta. Kuvio 16. Vastaajien näkemykset organisaation johdon roolista IT-toiminnan kehittämisessä Aktiivinen Kustannustietoinen Vaikuttavuutta hakeva Kyseenalaistava Osaava Passiivinen Ei osallistu Lkm Eniten mainintoja saivat ominaisuudet kustannustietoinen, vaikuttavuutta hakeva ja aktiivinen. Passiiviseksi johdon roolin koki joka neljäs kysymykseen vastannut. Ongelmana koettiin mm. se, ettei johdolla ole selvää käsitystä ICT:n strategisesta merkityksestä eikä riittävää vaikuttavuuden ymmärrystä. Kahdeksan vastaajaa ilmoitti, että johto ei osallistu organisaation IT- toiminnan kehittämiseen. 2.3 Tietotekniikkavarustus Kyselyssä selvitettiin virastojen ja laitosten laitekanta jaoteltuna työasemiin ja palvelimiin sekä käytössä olevat ohjelmistolisenssit. Selvityksen piiriin kuuluivat edellisvuoden tapaan myös virastojen ja laitosten hankkimat älypuhelimet.

36 Työasemat Käytössä olevien työasemien lukumäärä oli vuonna 2008 tämän selvityksen mukaan noin kappaletta (2007: kpl). Luvussa ovat mukana asiakaspäätteet, joita on kappaletta (2007: kpl). Asiakaspäätteistä lähes 90 prosenttia on yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden käytössä olevia päätteitä. Päätteiden kokonaismäärä on supistunut vuodesta 2006 lähtien. Väheneminen on suhteessa virastojen ja laitosten koko henkilöstömäärän kehitykseen. Organisaatioiden ilmoittama henkilöstömäärä oli vuoden 2008 lopussa henkeä ja vuoden 2007 lopussa henkeä. Työntekijää kohden työasemia oli 1,5 kappaletta. Taulukko 6. Työasemien lukumäärä hallinnonaloittain Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö¹ Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ kpl ¹ Kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön luvut vuosilta Valtiovarainministeriön työasemamäärän lisäys ja sisäasianministeriön vähennys selittyy pääosin lääninhallitusten ja Väestörekisterikeskuksen siirtymisestä valtiovarainministeriön hallinnonalaan. Muilta osin määrissä ei ole tapahtunut henkilökunnan kehitykseen suhteutettuna oleellisia muutoksia. Työasemista 44 prosenttia on opetusministeriön hallinnonalalla, jossa ne sijoittuvat pääosin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Vuonna 2008 hankittiin uutta työasemaa (2007: kpl), joista kannettavien osuus oli 38,3 prosenttia (2007: 30,5 %). Kannettavien osuus kaikista työasemista on noin 20 prosenttia.

37 35 Työasemien käyttöjärjestelmistä 93,2 prosenttia (2007: 92,6 %) oli Microsoftin ohjelmistoja. Yksinomaan Windows XP:n osuus on 85,8 prosenttia. Windows Vista on pääosin korvannut Windowsin vanhempia versioita. Linuxin osuus on myös hieman kasvanut. Kuvio 17. Henkilökohtaiset työasemat käyttöjärjestelmittäin vuosina 2007 ja 2008 Muu Linux MacOS MS Windows Vista MS Windows XP MS Windows 2007 ja vanhemmat 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % MS MS MS Window Window Window 2007 ja vanhemmat XP vista MacOS Linux Muu ,7 % 85,8 % 3,7 % 1,8 % 4,2 % 0,8 % ,3 % 85,3 % 1,1 % 1,8 % 3,4 % 0,1 % Käytössä olevien toimisto-ohjelmistolisenssien lukumääräksi kyselyssä ilmoitettiin kappaletta. Ohjelmistolisenssien pienempää määrä työasemiin verrattuna selittää osin se, että kaikki eivät ilmoittaneet niiden määrää sekä puutteellinen kalustokirjanpito (työasemia on käytännössä poistettu käytöstä, mutta ne ovat jääneet kalustokirjanpitoon). Todennäköisesti on myös työasemia, joita ei käytetä toimistosovelluksiin vaan ne toimivat pienimuotoisina servereinä tai niitä käytetään mainframe- sovellusten päätteinä. Yliopistot ja korkeakoulut ovat myös hankkineet ns. kampuslisenssejä, joissa työasemien määrää ei ole rajattu ja nämä puuttuvat tilastoinnista. Myöskään Open Officen käyttö ei edellytä lisenssin hankintaa ja niistä osa on rekisteröimättä.

38 36 Kuvio 18. Käytössä olevien toimisto-ohjelmistolisenssien osuudet, % Open Office, 15,8 Muu; 0,3 MS Office 2000 tai vanhempi; 8,0 Lotus SmartSuite; 0,4 MS Office XP; 7,2 MS Office 2003; 55,4 Ms Office 2007; 12,9 MS Office-lisenssejä on 83,3 prosenttia lisenssien koko määrästä. Open Office-lisenssien osuus on hieman lisääntynyt vuodesta Muiden lisenssien ryhmään sisältyy pääosin korkeakoulujen käytössä olevia Corel Office- sekä Office for Mac-lisenssejä Palvelimet Tiedosto- ja tulostuspalvelimia oli virastoissa ja laitoksissa vuonna kappaletta (2007: 3 357). Määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta ilmeisesti ulkoistuksesta johtuen noin 20 prosenttia. Käyttöjärjestelmissä on tapahtunut siirtymää Windowsin vanhemmista versioista Windows Server 2003:n. Myös Linuxin suhteellinen osuus on supistunut edellisestä vuodesta. Muihin käyttöjärjestelmiin sisältyy joitain MacOS- ja Unix- versioita. Tietokanta- ja sovelluspalvelimia oli kappaletta vuonna 2008 (2007: kappaletta). Palvelimien määrä on pienentynyt vain hieman edellisestä vuodesta. Vuonna 2007 vähennystä vuoteen 2006 oli noin 20 prosenttia käyttöpalvelun ulkoistuksen lisäännyttyä. Merkillepantavaa on että sekä Linux- että Unix- palvelimien osuus on hieman vähentynyt edellisestä vuodesta. Unix-käyttöjärjestelmistä yleisimmin käytössä on Solaris. Muita versioita ovat TrueUnix, AIX ja HP-UX. Virtuaalipalvelimien määräksi organisaatiot ilmoittivat 1592 kappaletta.

39 37 Kuvio 19. Tiedosto- ja tulostuspalvelimet käyttöjärjestelmittäin vuosina 2007 ja 2008 Muu Nowell Netware Linux MS Windows Server 2003 MS Windows NT Server ja Kuvio 20. Tietokanta- ja sovelluspalvelimet käyttöjärjestelmittäin vuosina 2007 ja 2008 Muu Novell Netware VMS ja OpenVMS Unix Linux MS Windows Server 2008 MS Windows Server 2003 MS Windows NT Server ja ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,

40 Älypuhelimien käyttö Älypuhelin on tässä määritelty siten, että se tarkoittaa puhelinlaitetta, joka sisältää oman käyttöjärjestelmän ja joka mahdollistaa kyseiselle käyttöjärjestelmälle tarkoitettujen sovellusten ajamisen. Älypuhelimia on käytössä yhteensä noin kappaletta (2007: kappaletta). Puhelimia käyttää 93 prosenttia organisaatioista. Eniten puhelimia on opetusministeriön hallinnonalalla (3 940 kappaletta, 2007: kappaletta). Runsaasti laitteita hankkineita virastoja ja laitoksia ovat Puolustusvoimat (1 350 kpl), VTT (930 kpl), Ulkoasianministeriö (600 kpl) ja Tiehallinto (596 kpl). Kuvio 21. Älypuhelimien lukumäärä hallinnonaloittain OPM TEM PLM LVM SM VM MMM STM YM UM OM VN Lkm Kuvio 22. Älypuhelimien hallinta organisaatioissa Pääsy sähköpostijärjestelmään Tukipalvelu järjestetty Älypuhelimien vakiointi Keskitetty hallinta Haittaohjelmien torjuntaohjelmisto Tiedostojen/tietojen salausohjelma % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Kokeilukäytössä

41 39 Yli 90 prosentilla puhelimista on pääsy organisaation sähköpostijärjestelmään. Myös tukipalvelu puhelimia koskeville kysymyksille - joko ulkoinen tai sisäinen - on yleisesti käytössä. Puhelimista 68 prosenttia on vakioitu (2007: 60 %). Keskitetty hallinta, esim. verkon yli tai fyysinen tukipalvelu, ulottuu 53 prosenttiin puhelimista (2007: 42 %) ja haittaohjelmia torjutaan joka toisessa puhelimessa (2007: 42 %). 2.4 Sähköiset palvelut Nykyiset palvelut Käytössä olevia sähköisiä asiointipalveluja raportoi 63 virastoa ja laitosta, joilla on yhteensä 290 erilaista palvelua. Tiedot oli etukäteen kerätty VM:n toimesta tehdyllä kartoituksella, jota täydennettiin tämän kyselyn liitetiedostona toimitetulla excel-lomakkeella. Palveluista on rajattu virastojen sisäiset palvelut, www-sivustot ja sähköpostipalvelut. Kuvio 23. Sähköiset palvelut käyttöönottovuosittain < kpl Vanhimmat palvelut on otettu käyttöön Ilmatieteen laitoksessa vuonna 1994; kaupalliset Weatherproof-palvelut ( ja Tullilaitoksessa vuonna 1995; EU-sisäkaupan intrastat- tilastotietojen keruu. Arviolta kaksi kolmasosaa palveluista liittyy erilaiseen verkkoasiointiin (vuorovaikutteinen asiointi, asian vireillepano, asian käsittelynseuranta, omien tietojen tarkistaminen jne.). Alle kolmasosa on tiedottavia palveluita (tietopalvelua, tietojen hakua ja selailua) ja kymmenesosa tiedonkeruupalveluita (suurien

42 40 tietomäärien kerääminen yrityksiltä tai organisaatiolta, esimerkiksi TYVI:ä tai EDIFACT:ia käyttäen). Ominaisuuksien mukaan tarkasteltuna tunnistautumista edellyttäviä palveluita on 35 prosenttia ja mobiilikäyttöliittymä on 5 prosentissa tarjolla olevista palveluista. Kuvio 24. Sähköisten palvelujen kohdentuminen 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kansalaiset Yritykset Viranomaiset Sähköisistä asiointipalveluista 59 prosenttia (167 kpl) on suunnattu kansalaisille (myös opiskelijat), 71 prosenttia yrityksille (198 kpl) ja 18 prosenttia viranomaisille (50 kpl). Eri kohderyhmäyhdistelmiä tarkasteltaessa palvelujen jakauma on esitetty kuviossa 23. Pelkästään yrityksille suunnattuja palveluita on noin neljäsosa, pelkästään kansalaisille suunnattuja viidesosa ja vain viranomaisille tarkoitettuja 6 prosenttia palveluista. Hallinnonaloittain tarkasteltaessa eniten sähköisiä palveluita on tarjolla työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonaloilla. Näiden osuus palvelujen määrästä on noin 60 prosenttia.

43 41 Kuvio 25. Sähköisten palvelujen jakautuminen kohderyhmäjoukoittain Yrityks et Kans alaiset + yri tyks et + viranomaiset Kans alaiset Kans alaiset + yri tyks et Yri tyks et + viranomaiset Viranomaiset Kans alaiset + viranomaiset 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuvio 26. Sähköiset palvelut hallinnonaloittain, lkm VN UM OM SM VM OPM MMM LVM TEM STM YM

44 42 Lukumääräisesti eniten palveluja on tarjolla seuraavilla organisaatioilla: Organisaatio: Lkm: Organisaatio: Lkm: Patentti- ja rekisterihallitus 20 Maistraatit 10 Ajoneuvohallintokeskus 14 Tiehallinto 8 Työhallinto 14 Tullilaitos 8 Ympäristohallinto 13 Viestintävirasto 8 Maaseutuvirasto 12 Tullilaitos 8 Sosiaali- ja terveyshuollon tuotevalvontakeskus 11 Verohallinto Tilastokeskus 7 7 Lukumäärät ovat viitteellisiä, koska yhteen palveluun voi kuulua useita osapalveluita (esim. verohallinnon sähköiset ilmoitukset), joita ei ole tässä erikseen tilastoitu. Asiointitapahtumien volyymien mukaan eniten käytettyjä palveluja on lueteltu oheisessa taulukossa. Tapahtumien lukumäärät ovat osin arvioita. Taulukko 7. Eniten käytettyjen sähköisten palvelujen arvioitu volyymi Organisaatio Palvelu Asiointitapahtumia milj./vuosi Kohde ryhmä K=Kansal. Y=Yritys V=Viranom. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Hätäkeskuslaitos Karttakoordinaattien hakupalvelu 1,4 K+Y Sisäasiainministeriö 112info 0,5 Y VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Tullilaitos Tuontitullaus / ITU 0,4 Y Verohallitus TYVI -ilmoitukset 0,5 Y Verohallitus Verokortti verkossa 0,8 K Verohallitus Verohallitus Vuosi-ilmoituksen erittely ja yhteenveto 40,0 K+Y Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoitukset 3,0 Y Verohallitus YTJ -palvelu 14,0 K+Y Väestörekisterikeskus Julkishallinnon yhteyshakemisto Julha 2,5 Y

45 43 Väestörekisterikeskus Nimipalvelu 1,0 Y Väestörekisterikeskus Sähköinen muuttoilmoitus 0,3 K OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maanmittauslaitos Kansalaisen karttapaikka 3,5 K Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallitus, luontopalvelut Retkikartta.fi: karttapalvelu retkeily-, metsästys- ja kalastuskohteista 0,7 K Luontoon.fi: Luonnossa liikkujan verkkopalvelu 2,1 K LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Ajoneuvohallintokeskus AKE Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmän (ATJ) kyselyliittymä 12,0 Y+V Ajoneuvohallintokeskus AKE Sähköinen rekisteröinti 2,5 Y Ilmatieteen laitos Kansalaisten sääpalvelu K Tiehallinto Ajantasainen Liikenne- ja Kelitiedotus (tiesää, liikenne, tietyöt, kelikamerat, lautat ja lossit) K+Y+V TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Energiamarkkinavirasto Sähkön nettihintapalvelu 1,7 K+Y+V Patentti- ja rekisterihallitus YTJ-tietopalvelu 1,7 K+Y+V Patentti- ja rekisterihallitus Katka-tietopankki, WEBtietopalvelua kaupparekisteristä sopimusasiakkaille 2,1 Y+V Kansalaisille suunnatuista palveluista Verohallinnon vuosi-ilmoitusten ohella eniten käytettyjä ovat Ilmatieteen laitoksen sääpalvelu, Tiehallinnon liikenne- ja kelitiedotus -palvelut, Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelu, Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelu sekä Energiamarkkinaviraston sähkön nettihintapalvelu. Yritysten käyttämiä palveluja ovat erityisesti vero- ja vuosiilmoitukset, YTJ-tietopalvelu, TYVI-ilmoitukset, Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisterin tietopalvelu (Katka) sekä Ajoneuvokeskuksen ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä sekä ajoneuvojen sähköinen rekisteröinti.

46 Uudet palvelut Suunnitteilla olevia sähköisiä palveluita raportoi 23 organisaatiota (2007: 12 kpl), joilla on yhteensä 32 kehittämishanketta (2007: 20 kpl). Nämä painottuvat valtiovarainministeriön, opetusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonaloille. Kuvio 27. Suunnitteilla olevien sähköisten palveluiden kohdentuminen 33 % 31 % Kansalaiset Kansalaiset + yritykset Yritykset Yritykset + viranomaiset 21 % 15 % Uusista palveluista kansalaiset ovat kohderyhmänä 46 prosentissa joko yksin tai yritysten kanssa ja yritykset 69 prosentissa joko yksin tai yhdessä kansalaisten tai viranomaisten kanssa. Kuvio 28. Suunnitteilla olevat sähköiset palvelut tyypeittäin 4 % 21 % Asiointipalvelu Tiedottava palvelu Tiedonkeruupalvelu 75 %

47 45 Uusista palveluista kolme neljäsosaa on erilaisia asiointipalveluja. Näiden osuus on aiempaa suurempi (2007: 55 %). Vastaavasti tiedottavien ja tiedonkeruupalveluiden osuus näyttää supistuneen, mutta selittävänä tekijänä voi olla myös www-sivujen rajaaminen tässä kyselyssä pois palveluista. Kuvio 29. Suunnitteilla olevien asiointi- ja tiedonkeruupalveluiden ominaisuudet tunnistautua sähköisillä varmenteilla 58 % 42 % tunnistautua pankkien online -tunnuksilla (TUPAS) 41 % 59 % mobiilikäyttöliittymä 22 % 78 % mahdollisuus maksaa verkossa käyttää lain 14/2003 tarkoittamaa kehittynyttä allekirjoitusta ajan-, tilan- tai resurssienvarausta 8 % 4 % 21 % 92 % 96 % 79 % tuotteiden tai palvelujen myyntiä 4 % 96 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Uusissa palveluissa tunnistautuminen lain 14/2003 tarkoittamilla sähköisillä varmenteilla on tarkoitus toteuttaa 58 prosentissa (2007: noin 23 %), tunnistautuminen pankkien online- tunnuksilla (TUPAS) 41 prosentissa (2007: noin 20 %) ja mobiilikäyttöliittymä 21 prosentissa (2007: noin 12 %) ja verkkomaksumahdollisuus 21 prosentissa (2007: noin 11 %) palveluista. Kuvio 30. Uusien sähköisten palveluiden liittäminen taustajärjestelmiin Integrointi omiin operatiivisiin järjestelmiin 90 % 10 % Integrointi ns. perus rekisterijärjes telmiin 46 % 54 % Integrointi muihin viranomamisten tietojärjes telmiin ja tietorekistereihin 39 % 61 % Integrointi yksityisoikeudellisten organisaatioiden tietojärjestelmiin 23 % 77 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei

48 46 Esimerkkejä virastojen ja laitosten kansalaisille ja yrityksille suunnatuista kehittämishankkeista: Organisaatio: Sähköinen palvelu: Käyttöönottovuosi Kohdevuosi: ryhmä¹ Turvatekniikan keskus KEMU neuvontapalvelut 2009 Y Opetushallitus SALAMA 2010 Y VALVIRA Tupakan myyntilupahakemus 2009 Y Oikeushallinnon Oikeusavun sähköinen asiointi 2009 Y tietotekniikkakeskus Oikeusministeriö Riidattomien saatavien käsittelyn kehittäminen 2010 Y Työterveyslaitos Verkkopalvelun uudistus 2010 K Celia - näkövammaisten AUDIOVIRTA-projekti (audiokirjojen verkkojakelu K kirjasto /stremauksena) Lääninhallitukset Välitysvalvonnan prosessien ja rekisterien 2010 Y sähköistäminen Lääninhallitukset Velhon jatkokehittäminen 2009 Y Lääninhallitukset Liikennelupahallinnon sähköistäminen 2011 Y Elintarviketurvallisuus- MEVI, metsäviljelyaineisto 2009 Y virasto Evira Tilastokeskus Indikaattoriportaali (työnimi) 2009 K Riista- ja kalatalouden TASSU/suurpetoseuranta 2009 Y tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden SORKKA/hirvieläin seurannat 2010 Y tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden Kolmiolaskenta (riista- ja peltokolmiot) 2011 Y tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden Vahinko-seuranta 2010 Y tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden ATLAS-tietopankki 2009 K tutkimuslaitos Tullilaitos Nettivienti 2009 Y Tullilaitos Arex,- saapuvan ja lähtevän liikenteen 2009 Y yleisilmoitus Tullilaitos Veivi 2011 Y Tullilaitos EMCS, Valmisteveron alaisten tuotteiden siirron 2010 Y kontrollijärjestelmä Työterveyslaitos Koulutusilmoittautuminen 2009 K Opetusministeriö Valtionavustusten sähköinen haku ja käsittely 2009 Y Tampereen yliopisto Kv. vaihto-opiskelijoiden hakupalvelu 2009 Y Valtioneuvoston kanslia Arvonimen haku 2009 Y Maahanmuuttovirasto Lupa-asioiden sähköinen asiointipalvelu 2009 Y Maahanmuuttovirasto Palvelukäsikirja (pave) 2009 K ¹ K= Kansalaiset, Y= Yritykset

49 47 Uusissa hankkeissa liitäntöjä taustajärjestelmiin on tarkoitus toteuttaa aiempaa enemmän. Vuoden 2007 kyselyssä esimerkiksi integrointeja omiin operatiivisiin järjestelmiin oli joko toteutettu tai suunnitteilla 65 prosenttiin, integrointi perusrekisterijärjestelmiin 18 prosenttiin ja integrointi muihin viranomaisten tietojärjestelmiin 7 prosenttiin palveluista. Suuria tapahtumamääriä käsittelevillä organisaatioilla sähköisten palveluiden kasvupotentiaali nähdään merkittävänä. Tavoitteena on yleisesti prosentin osuus transaktioista. 2.5 Tietoturvallisuus ja sen kehittäminen Lähes kaikissa ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa oli edellisen vuoden tapaan tietoturvallisuudesta vastaava henkilö, joka pääsääntöisesti raportoi ylimmälle johdolle. Kokopäivätoimisia oli 36 (2007: 34 henkilöä) ja osapäivätoimisia 66 henkilöä (2007:69 henkilöä). Kuusi organisaatiota ilmoitti, ettei heillä ole kyseistä henkilöä. Tietoturvallisuudesta raportoitiin johdolle 1-2 kertaa vuodessa 48, vain poikkeamatilanteissa 54 ja kuukausittain tai useammin 7 organisaatiota. Toiminnan ja tietohallinnon riskikartoituksen ja riskien hallintasuunnitelman on laatinut 50 prosenttia ja tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelman 42 prosenttia organisaatioista. Suunnitelmien määrä on edellisvuoden tasolla. 39 organisaatiota aikoo laatia suunnitelman vuosien aikana. Näistä osa on aiemmin laadittujen suunnitelmien päivityksiä. Muutama organisaatio ilmoittaa vahvistavansa suunnitelman vuosittain. Ylimmän johdon vahvistamat tietoturvakäytännöt ja periaatteet on vuoden 2007 tapaan käytössä kahdella kolmasosalla organisaatioista. 25 organisaatiolla on tarkoitus valmistella ne vuoteen 2011 mennessä. Kuvio 31. Havaitut tietoturvallisuusongelmat vuosina 2007 ja 2008 Erityistoimepiteitä aiheuttaneet ulkopuoliset hyökkäykset 16 % 23 % Järjestelmät tai osa niistä ovat olleet pois käytöstä virustartunnan tai muiden haittaohjelmien vuoksi 10 % 14 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

50 48 Erityistoimenpiteitä aiheuttaneita ulkopuolisia tietoturvahyökkäyksiä oli havainnut 23 prosenttia vastaajista (2007: 16 %). Virustartunnan vuoksi järjestelmät tai niiden osat ovat olleet poissa käytössä 14 prosentilla vastaajista (2007: 10 %). Tietoturvahyökkäyksiin liittyviä uhkia pyrittiin pitämään hallinnassa ennakoivin tietoturvamenetelmin sekä VAHTI-yhteistyön ja ohjauksen avulla. Kuvio 32. Henkilövarmenteiden käyttö organisaatioissa vuonna 2008 Kirjautumises s a 35 % 65 % Sähköpostin allekirjoituksessa ja s alauks es s a 31 % 69 % Etäyhteyks issä 48 % 52 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Käytössä olennaisin määrin Ei käytössä Henkilövarmenteita on käytössä keskimäärin joka kolmannessa organisaatiossa. Etäyhteyksiin varmenteen on liittänyt 48 prosenttia (2007:42 %), sähköpostin allekirjoitukseen ja salaukseen sekä kirjautumistapahtumaan joka kolmas organisaatio (2007: noin 25 %). 2.6 Tietohallinnon viitekehysten soveltaminen Uutena kysymyksenä selvityksessä tiedusteltiin tietohallinnon toimintamallien/viitekehysten (IT Governance) soveltamista. Kysymykseen vastasi 105 organisaatiota. Viitekehyksistä ITIL (Information Technology Infrastructure Library) on käytössä 33 organisaatiossa, COBIT (Control Objectives for Information and Related Technology) 7 organisaatiossa, tietotekniikan palveluiden hallinnan standardi ISO viidessä organisaatiossa ja tietoturvallisuusstandardi ISO/IEC organisaatiossa. Päätöksiä yhden tai useamman viitekehyksen käyttöönotosta on tehnyt viitisenkymmentä organisaatiota.

51 49 Kuvio 33. Tietohallinnon viitekehyksiä käyttävien organisaatioiden lukumäärä ITIL COBIT 7 9 ISO ISO/IEC Päätetty ottaa käyttöön Käytössä Viitekehysten soveltamisen laajuus organisaatioissa vaihtelee. ITIL:in käyttö kohdistuu tiettyihin nimettyihin palveluihin (ks. luettelo alla). ISO/IEC on käytössä yleensä koko organisaation tietoturvallisuuden hallinnassa. Kuvio 34. Tietohallinnon viitekehysten soveltamisalue organisaatioissa ITIL COBIT ISO ISO/IEC Määrätyissä palveluissa Koko organisaatiossa Osassa organisaatiota

52 50 Hajamainintoja muiden viitekehysten käytöstä saivat IFS SOGP, etom, IT2000EAP ja IT2000YSE, EFQM johtamismalli ja valtion tietoturvatasot. Toimittajalta ITIL:in soveltamista ilmoitti edellyttävänsä 13 organisaatiota ja ISO/IEC soveltamista 7 organisaatiota. ITIL:in sovelluskohteina mainittiin mm.: IT-palvelutuotanto/palvelutuotannon hallinta (Service Operation) tietohallinnon johtaminen ja organisointi sovellusten ylläpito perustietotekniikan ja käyttöpalveluiden ulkoistus HelpDesk/ServiceDesk tapahtumahallinta (Incident Management) muutosten hallinta (Change Management) laitteiden hallinta (Configuration Management) versioiden hallinta (Release Management) Web-services rajapinnat auditointi ISO/IEC 27000/27001 soveltamiskohteena organisaatioissa on tietoturvallisuuden hallinta ja kehittäminen. COBIT:in soveltamiskohteina mainittiin hallinnonalan ohjaus ja sisäinen tarkastus. Keskusteluja on helppo käydä, kun sekä toimittaja että asiakas noudattavat samaa konseptia. (ministeriö) Alku on hankalaa. (valtion laitos) ITIL käyttöönotto vaatii melko paljon työtä, mutta sen kautta tulee mietittyä keskeisiä palvelun kehittämisen asioita. (korkeakoulu) ITIL toimii soveltuvin osin, mutta sen täydellinen soveltaminen vaatisi lisää hallinnollista resursointia. (korkeakoulu) Kokemukset ovat olleet hyvät. Standardien soveltaminen on tuonut varmuutta toimintaan. (valtion laitos) ITIL on toki välttämättömyys operatiivisessa toiminnassa, haaste on integraatio kaikkien palvelutarjoajien kanssa. (valtion virasto) Talon johdon laaja tietoisuus ja tuki asiasta puuttuu. (ministeriö) Tietohallintotoiminnan kehittämiskohteiden määrittäminen on aloitettu Cobit- prosessien itsearvioinnin kautta. (korkeakoulu) ISO27000: Myönteiset kokemukset. (ministeriö) HelpDesk- toiminta. Tiketöinti ja ongelmien ratkaisu sujuu jokseenkin ITIL:in incident management- konseptin mukaisesti. (valtion laitos) Käyttöpalveluiden ulkoistus menossa, tullaan toimimaan ITIL:in mukaisesti. Samoin sovellusten ylläpidossa. (valtion laitos)

53 51 Soveltamisesta ei ole systemaattista käytäntöä, vaan harkitaan aina sopimus kerrallaan erikseen (valtion laitos) Palveluja tuottava HALTIK toimii ITIL:in mukaan. Asiakkaalle on eduksi sovittaa toimintansa sen kanssa yhteensopivaksi. (valtion laitos) Vakiintuneita best bractise- malleja (lähes de facto- standardeja toimialalla), joilla on käytössä runsaasti koulutuspalveluita. Kattava käyttöönotto julkishallinnollisen tahon virastossa vaatii merkittävää toimintatapamallien kehittämistä -> Normaalit muutosjohtamisen haasteet. (valtion laitos) COBIT sisäisen tarkastuksen käyttämänä. ISO27001 Feoga- toiminnassa (MAVI) sekä tarkastustoiminnassa Komission edellyttämin osin. (virasto) ITIL ei välttämättä toimi ulkoistetun palveluntuottajan kanssa. (valtion laitos) 2.7 Julkisen hallinnon IT-sopimusehtojen (JIT 2007) käyttö JIT 2007-sopimusehtoja ilmoitti käyttävänsä 73 vastaajaa. Käytön laajuus vaihtelee organisaatioittain samoin sopimusten arvo. Organisaatioilla, jotka tekevät kaikki hankintansa Hanselin kautta ei ole erikseen tarvetta JIT 2007-sopimusehtoihin, koska ne sisältyvät Hanselin puitesopimusten ehtoihin. Pääsääntö on, että kaikki isot organisaatiot käyttävät ehtoja joko sellaisenaan tai pienin muutoksin. Ministeriöistä työ- ja elinkeinoministeriö sekä sisäasianministeriö ilmoittivat, etteivät ole käyttäneet sopimusehtoja. Kuvio 35. Arviot JIT 2000-sopimusehtojen soveltuvuudesta Soveltuu sellaisenaan Soveltuu muutoksin Ei sovellu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 72 prosenttia kysymykseen vastanneista (94 kappaletta) katsoo sopimusehtojen soveltuvan sellaisenaan ja 26 prosenttia soveltuvan muutoksin.

54 52 Organisaatioittain käytön laajuudesta ei saatu kattavaa tietoa. Muutama organisaatio ilmoittaa käyttävänsä ehtoja kaikissa sopimuksissaan, osa on käyttänyt vain yhdessä sopimuksessa. Sopimusten arvo vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhannesta useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. Jotkut organisaatiot ilmoittivat, ettei heillä ole kattavaa tietoa eri yksiköiden sopimustilanteesta. Puutteina ja/tai soveltamista edellyttävinä kohtina sopimuksissa nähtiin: reklamaatioehdon puuttuminen takuuehdot vahingonkorvausehdot lisenssiehdot toimituksen viivästyminen salassapitoehdot immateriaalioikeudet maksuehto Eniten muutoksia ja soveltamista joudutaan tekemään isojen toimittajien kanssa, jolloin JIT 2007-sopimusehtoja joudutaan sovittamaan toimittajien kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimusehdoista puuttuu reklamaatioehto, jota joutuu käyttämään melkein joka sopimuksessa. SLAt puuttuvat viivästymistä lukuun ottamatta. Jos tarjouspyynnössä edellytetään JIT- sopimuksien noudattamista ja toimittajalla on takanaan joku iso kansainvälinen "päämiesyhtiö", joka ei välttämättä hyväksy suomalaisia JIT- ehtoja, voidaan periaatteessa päätyä tilanteeseen, että toimittajat eivät voi sitoutua sopimusehtoihin, joka on taas tarjouspyynnön vastainen. (valtion laitos) Loistavat sopimukset - helpottaa työtä tonneittain. Toimittajien kanssa olemme joutuneet viilaamaan erityisesti seuraavia kohtia: -takuut, kun hankitaan laitteita, räätälöityjä ohjelmistoja ja valmisohjelmistoja samassa hankinnassa. Kaikissa on eri takuuajat mutta yhteen hankintaan sisältyessä nuo on usein yhtenäistettävissä, - vahingonkorvauksen ja viivästyksestä aiheutuvan hyvityksen soveltaminen yhdessä vai erikseen on ollut toimittajilla usein epäselvää. Muutama firma (ainakin Fujitsu ja Tieto) ovat keksineet läjäpäin omia muutoslauseitaan, joilla yrittävät kääntää JIT:ssa toimittajan vastuulle määritetyt asiat asiakkaan velvoitteiksi - vääntö on ollut kovaa. (valtion laitos) Takuuajasta joutuu joskus tinkimään, mutta se on hyvä, että siellä on 1 v. (ministeriö)

55 53 Ongelma on suurten tai ulkomaisten toimittajien lisenssiehdot ja myös niiden ylläpito (IBM, Oracle, Microsoft). Näiden kanssa pitäisi tehdä valtionhallinnon tasoiset kunnolliset puitesopimukset noudatettavista ehdoista. Ne eivät saa syrjiä kotimaisia toimijoita, jotka ovat valmiimpia sopimaan lähempänä JIT:iä olevista ehdoista. Joudutaan aina modifioimaan myös kotimaisten kanssa, ei kukaan sellaisenaan taida niellä JIT- ehtoja. (valtion laitos) Palvelutasovaatimusten ja -sanktioiden puute on todella vakava ongelma julkiselle hankintaorganisaatiolle. (valtion laitos) Vaikka tarjouspyynnössä toteamme noudattavamme JITin ehtoja, olemme käytännön syistä joutuneet sallimaan tarjoajien esittää tarjouksissaan kohdat, joissa JIT korvataan toimittajan omilla ehdoilla. Osaksi syynä on päämiehen (USA:lainen) sopimusehto, jota ei voi muuttaa, jos tuotteen haluaa. Joustavuus ei juurikaan heikennä tilaajan asemaa. (korkeakoulu) Salassapitoehtojen tulee olla tiukemmat ja ne joudutaan lisäksi sovittamaan kullekin asiakkaalle erikseen. (valtion laitos) Immateriaalioikeudet jäävät oletuksena toimittajille. Viivästymisen ja vahingonkorvauksen osalta ehdot heikommat ostajalle kuin aiemmissa sopimuksissa. Maksuaikaehto liian lyhyt. Sovellusten elinkaari on pitkä ja toimittajia pitäisi pystyä vaihtamaan (immateriaalioikeudet). (virasto) Yleisiä ehtoja käytettäessä on aina mietittävä niiden suhde kokonaisuuteen ja tavoiteltuun selkeyteen (termistö, asioiden esiintyminen moneen kertaan). IPR ehdot ovat liian yleiset. Pääosa järjestelmistä ja palveluista on meille räätälöityä, usein turvakriittistä ja johon siksi halutaan laajat oikeudet. Takuuehdot riittämättömät. Yleensä haluamme laajentaa niitä esim. koskemaan ohjelmiston toimivuutta päivityksen jälkeenkin. Vahingonkorvauksen määrä on yleensä riittämätön. Jatkuvissa palveluissa vahinko voi vaarantaa koko investoinnin, jonka arvo on yleensä huomattava verrattuna jatkuvan palvelun vuosihintaan. Salassapitoehdot aiheuttavat haasteita, sillä ne ovat turvallisuusviranomaiselle riittämättömät. (valtion laitos) Toimittajat vastustavat vastuusäännöksiä (3.osap.), sanktiosäännöksiä ja virheen määrityksiä. (ministeriö) Toimittajilla on usein varsin räikeitäkin poikkeamia ja niistä joudutaan neuvottelemaan sopimusneuvotteluissa. (virasto) Sopimusehdot ovat käytössä kaikissa hankinnoissa. (valtion laitos)

56 54

57 55 3 Strategiat ja kehityshankkeet 3.1 Tietohallintostrategiat Voimassa oleva tietohallintostrategia on 75 prosentilla organisaatioista (2007: 80 %). Osa virastoista ei näe oman strategian laadintaa tarpeelliseksi, koska tukeutuvat hallinnonalan tai ministeriön yhteiseen strategiaan. Kokonaan ilman strategiaa on 27 organisaatiota. Joka toinen tietohallintostrategia on vahvistettu vuonna 2007 tai sen jälkeen. Ennen vuotta 2005 vahvistettuja strategioita on 29 prosenttia. Kuvio 36. Tietohallintostrategioiden vahvistamisvuodet % < % % % % % % % 31 prosenttia (2007:35 %) virastoista ja laitoksista on vastikään käynnistänyt strategian toimeenpanon. 15 prosentilla (2007:18 %) strategian toimeenpano on alkanut ja noin 25 prosenttia hankkeista on toteutettu. Puoliväliin strategian toteutuksessa on ehtinyt joka viides organisaatio (2007:18 %). 28 prosentilla (2007:20 %) toimeenpano on loppusuoralla ja noin 75 prosenttia hankkeista on toteutettu. Kuusi prosenttia (2007:9 %) on saanut strategian toteutettua kokonaisuudessaan.

58 56 Kuvio 37. Tietohallintostrategian toteutusaste Toimeenpantu kokonaisuudessaan 6 % Toimeenpano vasta alkanut 31 % 75 % hankkeista toteutettu 28 % 25 % hankkeista toteutettu 15 % 50 % hankkeista toteutettu 20 % 46 prosenttia vastaajista ilmoitti päivittävänsä tai käynnistävänsä tietohallintostrategian päivityksen vuoden 2009 aikana (2007: noin 30 %). Yhteensä 89 organisaatiota ilmoittaa päivittävänsä tai laativansa strategian vuoteen 2013 mennessä. Uusia nyt ilman strategiaa olevia organisaatioita näistä on 7 kappaletta. Kuvio 38. Tietohallintostrategian päivitysvuosi lkm

59 57 Valtion yhteisten palveluiden huomioon ottamista koskevaan kysymykseen vastasi 100 virastoa ja laitosta. 60 organisaatiota ilmoittaa suunnittelussaan ottavansa ainakin jossain määrin huomioon valtionhallinnon yhteiset palvelut sekä varautuvansa näiden käyttöönottoon. Osassa vastauksista ei oteta asiaan kantaa puolesta eikä vastaan. Ennen vuotta 2007 laadittujen strategioiden laadinta-aikoina yhteisiä palveluita oli niukalti tarjolla. Sen sijaan uusimmissa strategioissa yhteisiä palveluita ja erityisesti ValtIT-hankkeet on otettu huomioon. Myös Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palveluita aiotaan soveltuvin osin hyödyntää, mutta näiden saatavuudesta ei ole kaikilta osin ole vielä riittävästi informaatiota. Virasto siirtyi VKPK:n asiakkaaksi alusta talous- ja henkilöstöhallintojen osalta. Päätösten odottaminen valtionhallinnon yhteisistä palveluista on ainoa tapa, jolla asiaa on voinut huomioida. (virasto) Seurataan valtionhallinnon yhteisen IT- palvelukeskushankkeen etenemistä sen tarjoamia mahdollisuuksia organisaatiollemme (virasto) IT- strategiaa ollaan päivittämässä, jotta voidaan ottaa huomioon valtiohallinnon yhteiset palvelut. (valtion laitos) Yhteistyö tiivistyy hallinnonalalla ja valtionhallinnossa. Tiedonhallinnan toiminnot organisoidaan niin, että yhteistyö em. tahojen kanssa onnistuu käytännössä. Perustietohallinnon ja hallinnan ratkaisut hankitaan yhteishankintoina Hanselin kilpailuttamilta toimittajilta tai VIP:sta aina kun se on mahdollista. Tietoturvallisuudessa tukeudutaan valtionhallinnon yhteistyöverkostoihin ja yhteisiin ratkaisuihin. Asiakirjahallinnon osalta siirrytään Valdaan heti kun se on mahdollista. Mittareiden osalta uusilla virastoilla tulisi olla yhtenäiset mittarit perustietohallinnon, rekisterien ja ydintoiminnan tiedonhallinan seurantaan. (virasto) Tulevien yhteisten palveluiden osalta on strategisena tavoitteena käyttää niitä aina kun se on mahdollista ja järkevää. Esimerkiksi sähköisen asioinnin ja asianhallinnan ratkaisut. (virasto) Arvioitu uusien palvelujen mahdollista vaikuttavuutta toimintaan. Palvelut ovat nykyisen tietämyksen mukaan sen luontoisia, että ne on jo ulkoistettu kaupallisille palvelutoimittajille, joten vaikutusten on arvioitu olevan toistaiseksi vähäisiä. (ministeriö) Huomioitu yhteiset nykyiset ja tulevat palvelut, kärkihankkeet, erityisesti sähköisen asioinnin alusta ja hallinnon yhteiset palvelut. (virasto) On otettu huomioon tarve vähentää henkilöstöä eläköitymisen myötä ja samalla siirtää osa tehtväistä mahdollisesti VIP:in palveluiden kautta käytettäväksi.(valtion laitos) On vain yleisesti todettu, että noudatetaan linjauksia. Ei ollut tietoa palveluista, joita voisi ottaa käyttöön (valtion laitos)

60 58 On lähdetty siitä, että tukipalvelujen operatiivisten järjestelmien hankinta tehdään valtionhallinnon/yliopistosektorin yhteisten ratkaisujen pohjalta. (oppilaitos) Valtionhallinnon yhteisten palvelujen aikataulutus oli vielä auki strategiaa laadittaessa. Strategiassa varauduttiin yhteisten palvelujen tuloon. Seuraava strategia laaditaan Väylävirastolle. (virasto) Nykyissä sopimusjaksoissa on huomioitu valtion valmius tarjota palveluita. IT- tekniikkaa ulkoistetaan (MMM:n puitesopimus) ja varaudutaan vastaaviin sopimuksiin VIP:n kanssa. Ostetaan tarvittavilta osin kaikki ne palvelut, joita valtionhallinto pystyy tarjoamaan. Tietohallintostrategia päivitetään v vastaamaan MMM:n tietohallintostrategiaa, jonka päivitys on alkamassa lähi aikoina. (valtion laitos) Hyödynnetään valtionhallinnon yhteisiä ratkaisuja ja palveluja aina kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Tietoturvallisuuden hallinta- järjestelmää ja teknistä tietoturvaa kehitetään valtion yhteisten (ValtIT, VAHTI) tietoturvalinjausten mukaisesti ja valtion yhteisiä tietoturvapalveluja hyödyntäen. Hallinnon tietojärjestelmien suhteen hyödynnetään ensisijaisesti valtionhallinnon yhteisiä tietojärjestelmiä ja uusia tietojärjestelmiä tehdään ja hankitaan itse jatkossa vain erityisen painavista syistä. (valtion laitos) Tavoitetilan kuvauksessa kerrotaan heti alussa näin: "Vuonna 2010 tietohallintopalvelut tuotetaan edelleen pääosin omin voimin, mutta valmiudet valtion yhteisten IT- peruspalvelujen mahdolliseen tulevaan käyttöönottoon ovat selvästi nykyistä paremmat toimintatapojen, prosessien ja tekniikan osalta." Jatkossa tätä hieman tarkennetaan, mutta edelleen hyvin yleisellä tasolla. (valtion laitos) Valtionhallinnon palvelut olivat lähtöaineistona mutta niiden ei todettu tuovan mitään sitovia reunaehtoja. Vain perustietotekniikan palveluiden hoidon siirrettävyys mahdolliselle palveluorganisaatiolle on otettu huomioon kun palvelusopimusta on tehty - tosin ei toimittajaa velvoittavana. (valtion laitos) Otetaan käyttöön heti ValtIT:n ja VIP:in palveluita, kun ne ovat käyttöönotettavissa. Tosin ajoituksia joudutaan siirtämään koko ajan, koska palvelut ovat myöhässä suunnitelluista. (valtion laitos) Kaikki ne palvelut, jotka ovat olleet vireillä, on huomioitu. Tällaisia ovat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, arkkitehtuuriin liittyvät asiat, Hanselin palvelut, yleispalvelut -kuten tunnistaminen. (ministeriö) Liikelaitostamishanke ja sitä seurannut konsernin muodostamishanke edellyttävät valtionhallinnan yleisistä linjauksista poikkeavia rakenteita. Valtionhallinnon ratkaisut soveltuvat yleensäkin huonosti tutkimusorganisaatioille. (valtion laitos)

61 59 KTL:n ja Stakesin yhdistymisessä syntyneellä THL:lla ei ole kyseistä suunnitelmaa, mutta sen laadinta käynnistyy kuluvana vuonna ja valtion yhteiset palvelut tullaan ottamaan huomioon. Strategiaan kuuluu olla mukana vaikuttamassa yhteisten palveluiden määrittämiseen ja kehittämiseen sekä hyödyntää itse näin muodostuvia palveluita. (ministeriö) Strategiatyössä huomioidaan valtionhallinnon yhteiset palvelut siten, että virastossa keskitytään turvallisuusviranomaisille tarkoitettuihin erityispalveluihin. Joitakin investointeja siirretään siihen asti, että ne ovat saatavissa yhteisenä palveluna. Yhteisten palvelujen ostoon varaudutaan. Henkilöstön määrää pyritään sopeuttamaan. (ministeriö) Yritetty löytää ValtIT:n palveluja joita voitaisiin ottaa virastouudistuksen vaiheessa käyttöön, mutta ei näytä olevan valmiina. (valtion laitos) 3.2 Kehityshankkeet Lähes kaikilla virastoilla ja laitoksilla on edellisen vuoden tapaan käynnissä tietojärjestelmien kehittämiseen liittyviä hankkeita. Eniten on tietoturvallisuuden, virkamiehen tunnistamisen (sisältäen käyttöoikeuden hallinnan), dokumentinhallinnan ja arkistoinnin, tieto- ja puhelinliikenneverkon sekä sähköposti- ja kalenteripalveluiden hankkeita. Kuvio 39. Vuosina suunnitteilla olevat kehityshankkeet, organisaatioiden %- osuudet. Tietoturvallisuus Virkamiehen tunnistaminen Dokumentinhallinta ja arkistointi Tieto- ja puhelinliikenneverkko Sähköposti- ja kalenteripalvelut Arkkitehtuuri Työasemaverkko Julkaisujärjestelmät Kyllä Ei

62 60 Ilmoitettuja hankkeita on yhteensä 533 kappaletta (2007:527 kappaletta) - katso liitetaulukko 14. Eniten hankkeita on opetusministeriön (142 kappaletta) ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla (85 kappaletta). Eniten vuodesta 2007 on lisääntynyt niiden organisaatioiden lukumäärä, joilla on arkkitehtuuriin sekä sähköposti- ja kalenteripalveluihin liittyviä hankkeita. Vastaavasti dokumentinhallintaa - ja arkistointia kehittävien organisaatioiden määrä on vähentynyt. Yhteishankkeita muiden valtion organisaatioiden kanssa on 65 prosentilla vastaajista. Hankkeet ovat pääsääntöisesti ministeriöiden yhteishankkeita, ValtIT-hankkeita tai aluehallinnon kehittämishankkeeseen (ALKU) liittyviä yhteisprojekteja.

63 61 4 Johtopäätöksiä Tässä luvussa on tuotu esiin keskeisiä vuoden 2008 kyselytulosten pohjalta tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä. Tuloksia on tarkasteltu suhteessa valtion tietohallinnon kehittämistavoitteisiin. 4.1 Menojen kasvu ja tuottavuus Valtionhallinnon tietohallinnon menojen kasvu jatkui useita vuosia aina viime vuoteen yleisen kustannustason nousua voimakkaampana. Vuonna 2008 kasvu kuitenkin selvästi hidastui. Toistaiseksi on liian aikaista arvioida, onko kysymys yksittäisen vuoden pudotuksesta vai pysyvämmästä muutoksesta. Pääosa kasvusta johtuu edellisien vuosien tapaan ulkoisten palveluhankintojen kasvamisesta. Myös valtion oma tietohallintohenkilöstö on edelleen hieman kasvanut. MarketVision ICT-barometrin Q1/2009 mukaan vastaajien selkeä enemmistö ennakoi valtionhallinnon ja terveydenhuollon IT-toiminnan ulkoisten kokonaiskustannusten edelleen kasvavan seuraavien 12 kuukauden aikana. Vastaavasti kaupungeissa ja kunnissa menojen ennakoidaan pysyvän ennallaan ja etenkin isoissa yrityksissä vähenevän tiukasta taloustilanteesta johtuen. Myös valtionhallinnon IT- henkilöstön kehitystä kuvaava saldoluku on positiivinen päinvastoin kuin muilla toimialoilla sairaanhoitopiirejä lukuun ottamatta. Tietohallintohenkilöstön määrän jatkuva, vaikkakin hidastunut kasvu ja samanaikainen ulkoisten palveluhankintamenojen nopea lisääntyminen antaa viitteitä sekä tehtävien vaatimustason lisääntymisestä että potentiaalista toiminnan edelleen tehostamiseen. Myös IT-henkilöstöä koskevien kehittämissuunnitelmien niukkuus viittaa siihen, että resurssien suuntautumisen ja mitoituksen tarkastelu (erityistesti perustietotekniikkaan) on jäänyt viranomaisilta liian vähälle huomiolle. Myönteistä kehitystä on tapahtunut resurssien suuntaamisessa edellisvuotta hieman enemmän perustietotekniikkapalveluista ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittämiseen. Yhteisten perustietotekniikkapalvelujen tarjonnan lisäämisellä voidaan edelleen nopeuttaa tehtävien siirtoa ja vähentää päällekkäistä työtä.

64 62 Ylimääräisiä kustannuspaineita aiheutuu yhteisten ja useiden muiden hankkeiden koordinaation puutteesta. ValtIT-hankkeiden hitaan etenemisen vuoksi on jouduttu osin turvautumaan virastojen omiin ratkaisuihin, joka voi myöhemmässä vaiheessa hidastaa yhteisten järjestelmien laajaa käyttöönottoa. Valtionhallinnon tietohallinnon heikkoon tuottavuuteen viimeaikoina ulkoa kohdistetun kritiikin vastaamiseen olisi paremmat mahdollisuudet, mikäli olisi tarjolla nykyistä enemmän vertailevaan tuottavuuteen perustuvaa faktatietoa. Tässä tutkimuksessa ei ole ollut mahdollista miltään osin selvittää valtion tietohallintotoiminnan eikä myöskään ulkoistettujen palveluiden tuottavuusvaikutusta. 4.2 Henkilöstön osaaminen Tutkimuksessa organisaatioiden IT-johdon esittämät arviot henkilöstön IT-osaamisesta arvioitiin varsin hyvälle tasolle mm. käyttäjien tukipalveluissa, hankintaosaamisessa ja sopimushallinnassa sekä tietoturvallisuusosaamisessa. Selviä puutteita nähtiin projektinhallinnassa ja sähköisten palveluiden osaamisessa. IT-osaamisen tarpeen nähdään jatkossa korostuvan eniten ITjohtamisessa, projektinhallinnassa, tietoteknisessä arkkitehtuuriosaamisessa, sähköisten palveluiden kehittämisessä sekä tietoturvallisuudessa. Osaamisen varmistaminen edellyttäisi koulutuksen lisäämistä. Nykyinen vuotuinen alle 600 euron koulutuspanos työntekijää kohden ei turvaa riittävää osaamisen kehittämistä. Keskeisiksi haasteiksi jatkossa nähdään mm. henkilöstön eläköityminen ja osaavan henkilöstön saaminen poistuvien tilalle. Tuottavuusohjelman edellyttämät henkilöstön rekrytointirajoitteet koetaan osin toimintaa kahlitsevana ja vaikeuttavan toiminnan järkevää kehittämistä. Etenkin organisaation ydintoimintoja tukevien tietoteknisten ratkaisujen kehittämiseen, palvelutoiminnan johtamiseen sekä ostopalveluiden ohjaamiseen tarvittavien omien resurssien säilyminen olisi turvattava ja sallittava riittävä virastokohtaisen jousto. 4.3 Yleisjohdon rooli Organisaation johdon rooli IT-toiminnan kehittämisessä koetaan ensisijaisesti vaikuttavuutta hakevaksi ja kustannustietoiseksi. Rooli koetaan usein myös passiiviseksi ja muutamassa organisaatiossa johto ei osallistu lainkaan IT-toiminnan kehittämiseen. Toimintaa harvoin kyseenalaistetaan ja asiaosaaminen on puutteellista. Parannusta nykyiseen edistäisi asennemuutoksen ohella organisaation ja IT-johdon tiiviimpi yhteistyö. Toivottavaa olisi IT-johdon nykyistä laajempi osallistumien johtoryhmätyöskentelyyn

65 4.4 Strategiat ja kehityshankkeet 63 Virastojen tietohallintostrategioiden laadinnan aktiivisuudessa näyttää tapahtuneen myönteistä kehitystä. Lähes puolet organisaatioista ilmoittaa käynnistävänsä strategian laadinnan tai päivityksen vuoden 2009 aikana. Toisaalta joka neljäs virasto tai laitos katsoo edelleen tulevansa toimeen ilman strategiaa. Etenkin pienehköjen organisaatioiden tietohallinnon kehittäminen on edelleen osin sattumanvaraista ja näiltä puuttuu osaavaa henkilökuntaa sekä määrärahoja asiantuntijapalveluiden hankintaan. Hallinnonaloilla on osin yhteisiä tietohallinto- tai IT-strategioita, mutta nämä eivät välttämättä täysin korvaa yksittäisen viraston tai laitoksen oman strategian laadintatarvetta. Virastot ja laitokset näyttävät melko hyvin varautuneet ValtIT-hankkeiden käyttöönottoon. Hankkeiden valmistumisen pitkittyessä on hankittu jo korvaavia järjestelmiä sekä käynnistetty näiden kanssa päällekkäisiä hankkeita. Valtionhallinnon organisaatioilla on edelleen yli 500 vuosille suunnattuja tietotekniikan kehittämishankkeita. Myönteistä on, että yhteishankkeiden osuus on jonkin verran lisääntynyt, mutta edelleen näyttää olevan paljon yksin tekemistä ja päällekkäisyyttä hankkeiden toteutuksessa. 4.5 Viitekehysten hyödyntäminen Tietohallintohankkeiden laadun tehostamiseen tähtäävien viitekehysten (IT Governance) käyttö on vielä vakiintumatonta ja satunnaista. Näiden käytöstä saadut kokemukset ovat varsin positiivisia, joten nykyistä huomattavasti laajempi soveltaminen olisi perusteltua. Tätä voitaisiin tehostaa erityisesti koulutusta lisäämällä. Vastapainona JIT 2007-sopimusehdot on otettu laajalti käyttöön. Niiden soveltuvuus arvioitiin tässä tutkimuksessa kohtalaisen hyväksi. Tutkimuksessa JIT sopimusehdoista saatua palautetta ja kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää niiden myöhemmässä päivittämisessä 4.6 Sähköinen asiointi Yleisen kritiikin kohteena olleiden kansalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisen asioinnin palveluiden määrässä ja laadussa näyttää tapahtuneen myönteistä kehitystä. Uusia hankkeita on käynnistetty jonkin verran edellistä vuotta enemmän ja olemassa olevien palveluihin toimivuutta on parannettu. Nyt ensimmäistä kertaa toteutetun kattavan kartoituksen perusteella palveluja on toteutettu lähes 300 kpl., joista valtaosa on erilaisia kansalaisille ja yrityksille suunnattuja verkkoasioinnin palveluja (vuorovaikutteinen asiointi, asian vireillepano, asian käsittelynseuranta, omien tietojen tarkistaminen jne.). Joiltain osin palveluiden käytön volyymit ovat varsin mittavia ja kattavia.

66 64 Uusien palveluiden kehittämisessä samoin kuin olemassa olevien parantamisessa on kuitenkin edelleen paljon potentiaalia. Valtionhallinnon sähköisen asioinnin strategian linjauksia noudattamalla ja panostuksia jatkamalla on hyvät edellytykset nostaa Suomen hiipunutta sijoitusta EU:n sähköisten palveluiden tarjontaa koskevassa vertailussa. Hallituksen asiaa koskevassa kannanotossa Tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittaminen - asiakirjat/ hallit/talpol pdf- tavoitteeksi asetetaan, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut.

67 LIITTEET 65 Taulukko 1. Tietohallinnon menojen suhteelliset osuudet hallinnonaloittain , % HALLINNONALA Valtioneuvoston kanslia 0,6 0,6 0,3 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 Ulkoasiainministeriö 1,7 1,5 1,5 1,9 1,9 2,1 1,7 2 2,1 Oikeusministeriö 6,7 5,8 6,2 5,2 4,6 4,6 4,7 4,4 4,9 Sisäasiainministeriö 10,7 11,3 10,8 11,7 12,6 13,1 12,5 12,2 9,2 Puolustusministeriö 17,9 16,4 17, ,4 20,4 21,5 21,5 21,1 Valtiovarainministeriö 17,4 18,1 18,5 18,9 17,9 16,9 18,3 19,1 22,0 Opetusministeriö 18,3 18,1 17,7 16,1 16,3 16,4 16,5 15,9 15,4 Maa- ja metsätalousministeriö 6,6 6,5 7 7,2 6,8 6,4 5,3 5,6 5,7 Liikenne- ja viestintäministeriö 7,3 8,6 8,3 10,2 9,2 8,8 7,6 6,8 6,2 Työ- ja elinkeinoministeriö¹ 8,0 7,9 6,8 6,4 5,9 6,3 6,7 7,5 8,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 3,1 3,4 3,6 3,6 3,4 3,4 3,5 3,5 3,7 Ympäristöministeriö 1,8 1,6 1,7 1,6 1,6 1,4 1,4 1,3 1,4 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 ¹ Kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön luvut

68 66 Taulukko 2. Tietohallinnon menot hallinnonaloittain ja menolajeittain vuonna 2008, miljoonaa euroa HALLINNONALA Palkat ja palkkiot Laiteostot Laitevuokrat ja leasingmaksut Valmisohjelmistot Palvelujen ostot Muut menot Yhteensä Valtioneuvoston kanslia 0,2 0,0 0,2 0,1 1,7 0,0 2,2 Ympäristöministeriö 5,2 0,7 0,1 1,3 3,6 0,1 11,0 Ulkoasianministeriö 3,0 1,8 0,7 0,7 10,0 0,2 16,4 Sosiaali- ja terveysministeriö 11,3 2,1 0,2 3,6 12,2 0,2 29,7 Oikeusministeriö 5,8 0,0 1,8 1,8 29,1 0,0 38,7 Maa- ja metsätalousministeriö 17,7 2,5 3,0 2,8 18,7 0,5 45,1 Liikenne- ja viestintäministeriö 9,1 2,1 2,2 2,2 34,0 0,1 49,7 Työ- ja elinkeinoministeriö 11,9 3,9 1,3 4,4 41,5 0,6 63,6 Sisäasianministeriö 21,8 3,9 0,3 4,8 40,2 2,2 73,3 Opetusministeriö 46,8 18,5 2,2 9,5 43,2 2,1 122,3 Puolustusministeriö 53,6 17,5 2,9 27,2 48,9 17,7 167,8 Valtiovarainministeriö 35,4 6,4 0,5 7,8 131,2 1,6 182,9 YHTEENSÄ 222,1 59,5 15,6 66,2 413,5 25,6 802,5

69 67 Taulukko 3. Palveluiden ostot ulkoisilta toimittajilta hallinnonaloittain vuonna 2008, 1000 euroa HALLINNONALA Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittäminen Tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen ylläpito Sovellus vuokrauspalvelut (ns. ASPpalvelut) Käyttöpalvelut Laitteiden huolto- ja korjauspalvelut Työasemien, työasemaverkon ja -tuen hankinnat kokonaispalveluna Tietoliikenne- ja tiedonsiirto Muut palvelut Puheliikenne Videotekniikkapalvelut Konsultointipalvelut Koulutuspalvelut Palvelujen ostot yhteensä Valtioneuvoston kanslia Ulkoasianministeriö Oikeusministeriö Sisäasianministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ

70 68 Taulukko 4. Palvelujen ostojen kohdistuminen palvelualueittain 2008, % HALLINNONALA Perustietotekniikkapalveluiden kehittäminen ja ylläpito sekä käyttökulut Tukitoimintojen tietojärjestelmien palveluiden kehittäminen ja ylläpito sekä niihin liittyvien sähköisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito Ydintoiminnan tietojärjestelmien sekä niihin liittyvien sähköisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito Tietoturvatyö ja varautuminen Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö Muut tietohallintotehtävät ja tietotekniikkaan liittyvät palvelutehtävät Yhteensä Valtioneuvoston kanslia 8,2 32,1 53,5 4,3 0,0 1,9 100,0 Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö 79,5 3,7 14,5 0,3 0,0 2,0 100,0 Sisäasiainministeriö 21,0 12,9 62,7 0,6 1,1 1,7 100,0 Puolustusministeriö 21,6 10,2 34,8 14,7 13,2 5,5 100,0 Valtiovarainministeriö 27,9 2,8 67,5 0,3 0,3 1,2 100,0 Opetusministeriö 31,6 25,2 34,7 2,3 2,6 3,6 100,0 Maa- ja metsätalousministeriö 37,4 6,8 52,4 1,0 0,6 1,8 100,0 Liikenne- ja viestintäministeriö 52,9 10,7 31,4 1,7 1,7 1,6 100,0 Työ- ja elinkeinoministeriö 44,2 6,3 47,4 0,5 0,7 0,9 100,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 27,0 18,2 49,4 1,7 2,1 1,6 100,0 Ympäristöministeriö 57,3 31,1 10,1 0,0 1,5 0,0 100,0 YHTEENSÄ 35,0 8,3 49,4 2,7 2,5 2,1 100,0

71 69 Taulukko 5. IT- investoinnit hallinnonaloittain 2008, 1000 euroa HALLINNONALA Uus- ja laajennusinvestoinnit Tehostamisja korvausinvestoinnit Investoinnit yhteensä Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ 1000 euroa Taulukko 6. Päätoiminen tietohallintohenkilöstö hallinnonaloittain vuonna 2008 HALLINNONALA Päätoiminen tietohallintohenkilöstö Tietohallintohenkilöstön %-osuus koko henkilöstöstä Valtioneuvoston kanslia 4 1,5 Ulkoasiainministeriö 24 1,0 Oikeusministeriö 122 1,2 Sisäasiainministeriö 366 4,5 Puolustusministeriö 990 6,5 Valtiovarainministeriö 583 4,7 Opetusministeriö ,4 Maa- ja metsätalousministeriö 338 5,9 Liikenne- ja viestintäministeriö 180 5,4 Työ- ja elinkeinoministeriö 211 2,0 Sosiaali- ja terveysministeriö 201 5,0 Ympäristöministeriö 105 3,8 YHTEENSÄ henkilöä ,6

72 70 Taulukko 7. Tietohallintohenkilöstön käyttö eri tehtävissä ja palveluissa hallinnonaloittain vuoden 2008 aikana (henkilötyövuotta) HALLINNOALA Perustietotekniikka palvelujen kehittäminen ja ylläpito Tukitoimintojen tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito Ydintoiminnan tietojärjestelmien ylläpito Tietoturvatyö ja varautuminen Tietohallinnon johtaminen ja strategiatyö Muut tietohallintotehtävät Ei tiedossa Yhteensä Valtioneuvoston kanslia 0,3 0,3 4,1 0,6 0,1 1 6 Ulkoasianministeriö Oikeusministeriö Sisäasianministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ

73 71 Taulukko 8. Etätyötä tekevät sekä etäyhteydet organisaation tietojärjestelmiin vuonna 2008 HALLINNOALA Etätyötä osa/ kokoaikaisesti tekevien lukumäärä Osuus koko henkilöstöstä,% Yhteys sähköpostiin ja kalenteriin Osuus koko henkilöstöstä,% Yhteys muihin lähiverkon järjestelmiin Osuus koko henkilöstöstä,% Valtioneuvoston kanslia 21 7, , ,5 Ulkoasianministeriö 10 0, , ,0 Oikeusministeriö 700 7, ,0 Sisäasianministeriö 460 5, , ,5 Puolustusministeriö , Valtiovarainministeriö 64 0, , ,9 Opetusministeriö 560 1, , ,0 Maa- ja metsätalousministeriö 214 3, , ,6 Liikenne- ja viestintäministeriö 71 2, , ,3 Työ- ja elinkeinoministeriö 455 4, , ,7 Sosiaali- ja terveysministeriö 170 4, , ,9 Ympäristöministeriö 96 3, , ,0 YHTEENSÄ , , ,4

74 72 Taulukko 9. Henkilökohtaiset työasemat käyttöjärjestelmittäin vuonna 2008 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaiset työasemat Henkilökohtaiset työasemat, % MS Windows XP ,8 MS Windows 2000 ja vanhemmat ,7 Linux ,2 MacOS ,9 MS Windows Vista ,2 Muu ,8 YHTEENSÄ kpl ,0 Taulukko 10. Henkilökohtaiset työasemat käyttöjärjestelmittäin ja hallinnonaloittain vuonna 2008 HALLINNONALA MS Windows 2000 ja vanhemmat MS Windows XP MS Windows Vista MacOS Linux Muu Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ kpl

75 73 Taulukko 11. Tiedosto- ja tulostinpalvelimet käyttöjärjestelmittäin vuonna 2008 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Tiedosto- ja tulostuspalvelimet Tiedosto- ja tulostuspalvelimet, % MS Windows Server ,0 MS Windows NT Server ja ,7 MS Windows Server ,1 Novell Netware 100 3,8 Linux 199 7,6 Muu 86 3,3 Tuntematon ,5 YHTEENSÄ kpl ,0 Taulukko 12. Tiedosto- ja tulostinpalvelimet käyttöjärjestelmittäin ja hallinnonaloittain vuonna 2008 HALLINNONALA Novell Netware MS Windows NT Server ja 2000 MS Windows Server 2003 MS Windows Server 2008 Linux Muu Tuntematon Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ kpl

76 74 Taulukko 13. Tietokanta ja sovelluspalvelimet käyttöjärjestelmittäin vuonna 2008 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ Tietokanta- ja sovelluspalvelimet Tietokanta- ja sovelluspalvelimet % MS Windows Server ,2 MS Windows NT Server ja ,2 MS Windows Server ,1 Linux ,1 Unix ,6 Novell Netware 18 0,8 VMS ja OpenVMS 57 1,3 Muu käyttöjärjestelmä 210 3,1 Tuntematon 651 9,6 YHTEENSÄ kpl ,0

77 75 Taulukko 14. Tietokanta- ja sovelluspalvelimet käyttöjärjestelmittäin ja hallinnonaloittain vuonna 2008 HALLINNONALA VMS ja OpenVMS Novell Netware UNIX Linux Windows NT ja 2000 MS Windows Server 2003 MS Windows 2008 Muu Tuntematon Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ kpl

78 76 Taulukko 15. Älypuhelimien ominaisuudet hallinnonaloittain HALLINNONALA Organisaatioiden lkm Pääsy sähköpostijärjestelmään Keskitetty hallinta Vakiointi Haittaohjelmien torjuntaohjelmisto Tietojen salausohjelmisto Tukipalvelu (ulkoinen/ sisäinen) Valtioneuvoston kanslia Ulkoasianministeriö Oikeusministeriö Sisäasianministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ lukumäärä

79 77 Taulukko 16. Suunnitteilla olevat kehittämishankkeet vuosille hallinnonaloittain HALLINNONALA Tieto- tai puheliikenneverkko Dokumentinhallinta ja arkistointi Julkaisujärjestelmät Sähköpostija kalenteripalvelut Virkamiehen tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta Arkkitehtuuri Työasemaverkko Tietoturvallisuus Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ

80 78 Taulukko 17. Tietotohallinnon viitekehysten käyttö organisaatioissa HALLINNONALA ITIL COBIT ISO ISO/IEC Muu vastaava Valtioneuvoston kanslia Ulkoasianministeriö Oikeusministeriö Sisäasianministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö YHTEENSÄ lukumäärä

81 79 Valtionhallinnon sähköiset palvelut kansalaisille ja yrityksille 2008 Palvelun nimi ja kuvaus Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä PL 23 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Valtioneuvoston mediapalvelu K+Y+V PL 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainministeriö 2006 Ulkoinen rekrytointi K Mobiilipalvelu matkailijoille (myös tekstiviestiversiona nro 16358) wap.formin.fi K+Y+V Kriisitilanteissa julkaistava tiedustelulomake PL 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeusministeriö Suomen säädöstötietopankki, K+Y+V FINLEX 2003 Lausuntopyynnöt K+Y+V Sähköinen haastehakemus K + Y 2002 Ota kantaa K 2007 Kansanvalta K Ulosoton sähköinen hakeminen K + Y PL 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Hätäkeskuslaitos Karttakoordinaattien hakupalvelu Maahanmuuttovirasto 2005 Manu -ulkomaalaisasioiden toimintakäsikirja 2006 Muuttaisinko Suomeen? -verkkopalvelu 2005 Suomen kansalaiseksi? -verkkopalvelu Rajavartiolaitos 2007 erajavyöhykelupa K 10-15% K+Y K + Y Y K+V K+V

82 80 Sisäasiainministeriö info Y Suomen aluejaot K+V 2007 Sähköinen ajanvaraus (poliisi, maistraatit, yhteispalvelupisteet) Y 2004 Sähköinen rikosilmoitus K 2004 Vartioimisliikkeiden toimintaan Y liittyvät ilmoitukset Poliisiammattikorkeakoulu 2008 NetETSIVÄ, Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston kokokoelmatietokannan julkinen osa PL 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Lääninhallitukset 2006 Vesikulkuneuvorekisterin sähköinen asiointi Kehitteillä Palvelun nimi ja kuvaus Liikennelupahallinnon sähköistäminen 2005 Linjaliikenteen matkustajatietojen keruu 2006 Sähköinen tavaraliikennelupahakemus 2008 Patio -paikkatietojärjestelmä K+Y+V Y+V Y Y 100 Y 18,3 K+V 100 Maistraatit 2007 Sähköinen ajanvaraus K 2008 Nimien muutosilmoitukset (9 erilaista ilmoitusta) K 2004 Edunvalvontaan liittyvät ilmoitukset ( 3 eri ilmoitusta) 2004 Henkilötietojen luovutuksen kieltäminen 2004 Pyyntö avioliiton/parisuhteen rekisteröinnin esteiden tutkinnalle 2004 Muut maistraattien ilmoitukset 2006 Avioehto- ja lahjoitusasioiden rekisterin tietopalvelu Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. K K K K K+Y+V 2007 Asukaskyselypalvelu Y+V Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

83 Viranomainen Palvelun nimi ja kuvaus Palvelun Kohderyhmä ja palvelun url -osoite käyttöönottovuosi K=kansal. Y=yritykset 2008 Ilmoitus lahjoituksesta V=viranom. K 2006 Kotikunta- ja väesteötietoihin liittyviä ilmoituksia (6 erill. ilmoitusta) Tilastokeskus 2001 Sähköinen suora yritys- ja yhteisötiedonkeruu (lukuisia keruita, n.100 kpl); kuvailutiedot, vastausmahdollisuus ja palaute 2006 Tilastotietokannat: Useita online tietokantoja, osa maksullisia, osa avoimia 2006 Tilastokeskus.fi-verkkosivusto, useita eri palveluita (mm. teemasivustot) 2004 Tilastotori - julkaisujen sähköinen kauppapaikka 2008 Tietopalvelulomake verkossa + sähköposti 2008 Suomen virallisen tilaston portaali fi/keruu fi/tup/tilastotietokannat/ K K 60%/yritykset K+Y+V K+Y+V 100 tilastotori.stat.fi K + Y + V 1 tilastokeskus.fi/tup/ kirjasto_tieto/info. html K + Y + V 30 K + Y + V 100 Tullilaitos 2007 Autoverotus (uudistettu) Y Autoverotuksen hintatietojärjestelmä Y+K Ajoneuvojen tietojen ilmoittaminen Y Intrastat, EU-sisäkaupan tilastotietojen Y 92 keruu 2008 Ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmä Y+K Passitus / Nettipassitus (NCTS) Y Tuontitullaus / ITU Y Vientitullaus / ELEX (käynnistyi 12/2008) Valtiokonttori 2006 Heli - valtion verkkorekrytointi-järjestelmä 2003 Netra- ja Tahti- informaatiopalvelut K+Y+V 2006 Työeläkepalvelu K 2007 Valtiokonttorin Vakuutustilastot K+Y Y K+V Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä 81

84 82 Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VM) Verohallinto Palvelun nimi ja kuvaus Suomi.fi kansalaisportaali Hankerekisteri HARE K+Y+V Arvonlisäveroilmoitus - alkutuottajat ja kuvataiteilijat 1997 Arvonlisveron ja työnantajasuoritusten valvontailmoitukset Ilmoitin -palvelulla voi tarkistaa, korjata ja lähettää ilmoituksia Katso -organisaation sähköinen tunnistamispalvelu (yht. Kelan kanssa) 2006 palkka.fi Y+K Tilinumeron ilmoittaminen TYVI -ilmoitukset 2008 Veroilmoitus verkossa - kodin ja työpaikan välisten matkakulujen ilm. Verokortti verkossa Verovelkatodistuksen tilaus Vuosi-ilmoituksen erittely ja yhteenveto Yrityksen veroilmoitus YTJ -palvelu Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Väestörekisterikeskus 2002 Nimipalvelu Y Omien tietojen tarkastus K 5 väestötietojärjestelmästä 1999 Osoitepalvelu K Sähköinen muuttoilmoitus K Väestökirjahallinnon sähköiset Y lomakkeet (Suomi.fi) 2003 Äänestyspaikkapalvelu Y 100 K Y Y Y K Y K K K+Y Y+K Y Y+K Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

85 83 Palvelun nimi ja kuvaus PL 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Celia - näkövammaisten kirjasto 2004 Celianet - kirjaston verkkopalvelu 2008 Oppari verkkokauppa / oppikirjojen myynti verkossa CIMO 2007 FIRST -verkosto-ohjelman sähköinen hakulomake 2006 International Study Programmes Database 2005 Kansainvälisen harjoittelun sähköinen hakulomake 2007 North-South-South -verkosto-ohjelman sähköinen hakulomake 2008 YK:n apulaisasiantuntijaohjelman sähköinen hakulomake 2007 Sähköinen paikkatarjouslomake työnantajille scripts/intro2.dll K 8 K 80 cimo.fi/first/ cimo.fi/nss/ placementoffer/ K+V 100 K+V 100 K+Y+V 100 K+V 100 K 100 Y 100 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006 Aineistopalvelu Kaino K Julkaisujen verkkokauppa K+Y+V 13 Museovirasto 2006 Suomen Museot Online Y Opetushallitus 2005 WERA- tilastotietojen raportointipalvelu 2005 koulutusnetti.fi koulutukseen hakeminen Julkaisut ja oppimateriaalit - verkkokauppa tonet.fi - työssä oppimisen verkkopalvelu Amknetti -haku ammattikorkeakouluihin hakupalvelu 2008 Yliopistoihin hakeutumisen palvelu Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. K+Y+V K K 95 K K Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

86 84 Palvelun nimi ja kuvaus 2008 Ammatilliseen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hakupalvelu 2004 Ammatillisen opettajakorkeakoulujen hakupalvelu Hakijapalvelu amk- ja yliopistojen palveluihin 2008 Aikuiskoulutuksen palautejärjestelmä Opetusministeriö 2007 Sähköinen harkinnanvaraisten valtionavustusten haku (lomake 1) K Suomen Akatemia 2006 Asiantuntijalausunnot akatemia 2000 Tutkimusrahoitushakemukset K 100 aipal.oph.fi K akatemia 2000 Tutkimusraportit akatemia Valtion taidemuseo 2006 Taidekokoelmat -verkkopalvelu 2007 Valtion taidemuseon verkkokauppa Valtion elokuvatarkastamo 2001 Kuvaohjelmien sähköinen ilmoitusjärjestelmä (E-ILMO) 2001 Peliohjelmien sähköinen ilmoitusjärjestelmä Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Varastokirjasto Vaari-kokoelmatietokanta K+Y+V 2002 Kontentti-tietokanta K+Y+V K K K 75 K+Y+V 90 K+Y+V 100 Y K Y Y Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

87 85 Palvelun nimi ja kuvaus Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä PL 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriö 1997 Kalastuksenhoitomaksurekisteri (rekisteriin ilmoittautuminen) 2003 Kalastuskieltoalueiden karttapalvelu 2003 Kalastusmaksujen verkkokauppa smilehouse.com MMM:n tietopalvelukeskus 2003 Matilda - tietopalvelu K+Y+V Maaseutuvirasto MAVI 2002 Sähköinen vientitodistusten haku 2004 Sähköinen tuontitodistusten haku 2005 Sonnipalkkioiden sähköinen haku 2006 Vipu viljelijätukihakemusten selailupalvelu 2007 Koulumaitotuen sähköinen haku Y 40 Y Y 12 Y 39 Y 52 K+Y Viljelijän peltokartta mmm.fi/vipu 2007 Tilaneuvonnan neuvojarekisteri K+Y Y Tukitietojen julkaisu eutuet 2009 Viljelijätukien sähköinen haku Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveyden asiointipalvelut Kasvinsuojeluainerekisteri wwwkare/ Terveystodistussovellus/ vienti-ilmoitukset ja todistukset Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin asiointipalvelut K+Y K+Y K+Y K+Y > extra1.evira.fi/ Y K+Y+V 80 Y 80

88 86 Palvelun nimi ja kuvaus Lammas- ja vuohirekisteri ELLA fi/elain/ Sikarekisteri > Lampaiden ja vuohien korvamerkkien tilaukset 2005 BSE-tutkimusten sähköiset lähetteet Y + K 75 Y + K 80 Y+K 17 fi/esi Y+V Hygieniaosaamisjärjestelmä K+Y+V 100 Maanmittauslaitos 1996 Kansalaisen karttapaikka K Ammatilaisen karttapaikka Y+V KTJ selaintietopalvelu Y+V 95 Metsähallitus, luontopalvelut 2007 Retkikartta.fi: karttapalvelu retkeily-, metsästys- ja kalastuskohteista 2004 Luontoon.fi: Luonnossa liikkujan verkkopalvelu ww.retkikartta.fi K 100% (ei vastaavaa muuta palvelua) K Metsästyksen saalispalaute K Kalastuksen saalispalaute K Metsästys- ja kalastuslupien myynti Metsäntutkimuslaitos 2003 METINFO interaktiiviset metsäpalvelut 2003 METINFO interaktiiviset metsäpalvelut Palvelun url -osoite K 20 Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. K+Y K+V+Y Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

89 87 Palvelun nimi ja kuvaus Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä PL 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Ajoneuvohallintokeskus AKE 2000/2007 Ajoneuvotietojen kysely internetissä AKEn sähköisesti täytettävät lomakkeet n. 53 kpl 2001 EkoAKE - uuden auton kulutus ja päästötiedot 2007 Takaisinkutsukampanja - ajoneuvojen valmistusvirheiden hallinta K+V+Y 2 K+Y 4,5 K+V+Y 100 K+V+Y 2007 Korjaamoietokanta K+V+Y Ajo-oikeuteen liittyvät testit ja pelit 2004 Ilmoittautuminen TNA:n perus- ja täydennystutkintoon K K+Y Verkkolasku Y Verokyselylaskuri K 2007 Liikenteestäkäytöstäpoiston kannattavuuslaskuri 2007 Ajoneuvoveron korkolaskuri Y 2007 Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmän (ATJ) kyselyliittymä 2007 Ajoneuvoliikenteen tietojjärjestelmän (ATJ) sovellussovellus kyselyrajapinta K Y+V 100 Y+V Sähköinen rekisteröinti Y ATJ tietojen ylläpito Y+V 100 Ilmailuhallinto Ilmailuhallinnon sähköiset lomakkeet Ilmatieteen laitos 2007 Ilmanlaatuportaali K+Y+V 100 Kansalaisten sääpalvelu K 95 Suomen säätietopalvelut K TESTBED testbed.fmi.fi K Kaupalliset Weatherproofpalvelut K+Y Ilmanet - säätietojen reaaliaikainen välityskanava yrityksille ilmanet.fmi.fi Y 100 Y

90 88 Palvelun nimi ja kuvaus Merenkulkulaitos 2006 AisWeb Y+V 2006 BIMWeb Y+V 2000 Portnet Y+V Tiehallinto 2005 eurakka (sähköinen tarjousten käsittely) 2007 Onroad-etäkäyttöpalvelu (Tiehallinnon järjestelmien etäkäyttö) 2003 Tiehallinnon julkaisujen selailu ja tilaaminen 2005 Tiehallinnon kirjaston Finnralib -kokoelmatietokanta (selailu ja lainapyynnöt) 1998 Liikenteen tiedotus (tiesää, liikenne, tietyöt, kelikamerat, lautat ja lossit) 2008 Tiehallinnon extranet-palvelut (selainjärjestelmien ja palvelujen etäkäyttö) fi/alk/ Internet-sivuston Palaute/ aloite/kehittämisehdotuslomake yhteydenotto Y 80 Y 100 Y+V 60 K+Y+V 50 K+Y+V 100 Y+V 100 K+Y+V K+Y+V 30% kaikista asiointimääristä lomakkeen kautta, loput sähköpostitse 2008 Tiehallinnon lupahakemuslomakkeet Erikoiskuljetusluvissa 100%, muissa n.20% Viestintävirasto 2004 CERT-FI palvelu K+Y+V ENUM-palvelu index/palvelut/palvelutaiheittain/enum. html Y+V FI-verkkotunnuspalvelu Nettimittari (laajakaistanopeuden mittaus) Palvelun url -osoite ficora.fi/ 2006 Taajuusmaksulaskuri index/luvat/taajuusmaksut/taajuusmaksulaskuri.html Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä K+Y+V 99 K+Y+V 100 K+Y+V 100

91 89 Palvelun nimi ja kuvaus 2006 Teletoimintailmoitus ja teleurakointi-ilmoitus index/luvat.html 1999 TV-maksuilmoitukset Televerkon siirrettyjen numeroiden palvelu Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä K+Y 96 K+Y+V 78 K+Y+V 100 PL 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Työ- ja elinkeinoministeriö 2003 Asiakirja- tai julkaisupyyntö K+Y Yritys-Suomi portaali Y Hilma-julkiset hankinnat Energiamarkkinavirasto 2006 FINETS (Finnish Emissions Trading System; Päästökaupan asioimisjärjestelmä) 2005 FINETR (Finnish Emissions Trading Registry; Päästökaupparekisteri) Y 100 K+Y+V Sähkön nettihintapalvelu K+Y+V Valvontatietojärjestelmä Y 99 Geologian tutkimuslaitos 2008 Kitti, kiviainesten tilinpitopalvelu (YM:n kanssa) 2007 Geoaineistot- aineistohaku (Suomen suurin paikkatiedon latauspalvelu) V+Y Geotieto fi/geotieto/ 1998 Active Map Explorer fi/activemap/ 2003 Geokartta fi/geo/ V+Y 95 V+Y+K 100 Y+K 100 V+K 100 Kuluttajatutkimuskeskus 1992 *KULTU-tutkimustietokanta K+V+Y Julkaisujen tilaus K+V+Y 100 Kuluttajavirasto 2002 Ilmoitus kuluttaja-asiamiehelle 2002 Ilmoitus vaarallisesta tavarasta tai palvelusta K+V+Y K+V+Y

92 90 Palvelun nimi ja kuvaus 2005 Kuluttajaneuvonnan sähköinen tiedonkeruu Matkailun edistämiskeskus 1999 Esitetilaus K 1997 PROMIS Y 2002 Tapahtumarekisteröinnit Y Mittatekniikan keskus 2006 Kurssi-ilmoittautuminen K+Y % Patentti- ja rekisterihallitus 2001 Sähköinen patenttihakemus ja hakemusvaiheen jälkeinen asiointi 1999 PatInfo, WEB-tietopalvelu suomalaisista patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksista 2000 Kirjastotietokanta, WEBtietopalvelu PRH:n kirjastotietokannasta 2003 Hymanetti, ilmainen WEBtietopalvelu hyödyllisyysmalleista 2007 Tavaramerkkihakemuksen sähköinen vireillepano 2000 Tavaramerkki-tietokanta, ilmaista WEB tietopalvelua tavaramerkkihakemuksista ja rekisteröinneistä 2001 Mallinetti, ilmainen WEBtietopalvelu myönnetyistä mallioikeuksista 2000 Yhdistysasioiden sähköinen asiointi, yhdistyksen perustaminen ja vuorovaik. asiointi 2000 Yhdistysnetti, ilmainen WEB-tietopalvelu yhdistysrekisteristä 2001 NettiYreka, WEBtietopalvelu yhdistysrekisteristä sopmusasiakkaille 2002 Yhdistysosoitteet, yhdistysten osoitteiden WEBtietopalvelu sopimusasiakkaille Palvelun url -osoite patent.prh.fi K+Y V K+Y+V K+Y+V K+Y+V K+Y K+Y+V K+Y+V K+Y+V Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. K+Y+V K+Y+V K+Y+V Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

93 91 Palvelun nimi ja kuvaus 2002 WAP-YREKA, yhdistyksen tiedot matkapuhelimeen 2008 Purkki, ilmainen WEBtietopalvelu purkautuneista yhdistyksistä 2001 YTJ-tietopalvelu, WEBtietopalvelu, perustiedot suomalaisista yrityksistä, yhteisöistä ja säätiöistä 1994 Katka-tietopankki, WEBtietopalvelua kaupparekisteristä sopimusasiakkaille, osin ulkoistettu 2002 Tilinpäätöstiedot, yritysten tilinpäätökset, yhteistyökumppani tarjoaa (eportti, Kauppalehti) 2008 Sähköiset tilinpäätösilmoitukset, yhteistyökumppani verohallitus 1999 EBR, eri maiden WEBkaupparekisterititeopalvelu 2007 Kuulutustietopalvelu, tietoa kaupparekisteriin tehdyistä merkinnöistä (kuulutus) 2007 Roolitietopalvelu, tietopalvelu kaupparekisteriin merkityistä henkilöiden rooleista Palvelun url -osoite yhtesikumppaneiden osoitteet eportti.tietopalvelut.com ebr.prh.fi 2007 Yrityskiinnitysmerkinnät, yhteistyökumppani tarjoaa tietopalvelua yrityskiinnityksistä eportti.tietopalvelut.com Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. K+Y+V K+Y+V K+Y+V K+Y+V K+Y+V Y 17 K+Y+V K+Y+V K+Y+V K+Y+V Tekes 2001 Sähköinen hakemuspalvelu Y 2000 Hilja, EU-puiteohjelmien raportointi Y 2000 Partnerinhaku Partha Y Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä Turvatekniikan keskus 2006 Onnettomuuslomake K+Y+V Parek-siirto Y Tiedotteiden sähköinen jakelupalvelu K+Y+V Tutkintorekisteri fi/fi/tutkinnot/ K 75

94 92 Palvelun nimi ja kuvaus 2002 Vakausextranet Työhallinto Oma työnhaku (työnhaun aloitus, tietojen päivitys, työnhaun päättäminen) 2006 CV-Netti (työnhakijan oma cv ja ansioluettelo) 2005 Paikkavahti (työnhakijalle tieto kriteerit täyttävistä työpaikoista) 2006 Koulutusvahti (hakijalle tieto kriteerit täyttävistä työvoimakoulutuksesta) 2006 CV-vahti (yritykselle tieto kriteerit täyttävistä työnhakijoista) 2006 Työvoimakoulutukseen hakeminen ja hakutilanteen seuranta 2008 Omien työttömyysturvatietojen katselu ja selvityspyyntöön vastaaminen 2008 Tieto meneillä olevasta työvoimakoulutuksesta yrityksille 2008 Sähköinen työnhakuinfo K 2007 Passari (työpaikkatietojen automaattinen siirto sopimusyrityksestä) 2000 Avoimen työpaikan ilmoittaminen 2001 Omien yritys/työnantajatietojen katselu ja tietojen päivittäminen Rakennerahastojen tukihakemuspalvelu Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Y+V 60 K 80 K K K Y K 56 K Y Y Y 53 Y Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä Y 90 OPAL (oppilaspalaute) K 90

95 93 PL 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Lääkelaitos 2006 Sähköinen haittavaikutusilmoitus Sos.- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus 1997 Alkoholin tukkumyyjien kuukausiraportti K Y Alkoholiluparekisteri Y+V Elintarvikeliikkeiden alkoholimyyntiraportti 2003 Ravintoloiden neljännesvuosi-ilmoitus Y 50 Y Vesihygienian osaamistesti K+V Sähköinen alkoholituoteilmoitus Stakes 2002 APUDATA - tietokanta apuvälinealan organisaatioista ja palveluista Y K+Y+V Julkaisujen tilaaminen K Koodistopalvelu Y+V Neuvoa-antavat K+Y+V Sotkanet K+Y+V Stakesin kirjakauppa K+Y+V Terveys-Netti Y+V 100 Säteilyturvakeskus Palvelun nimi ja kuvaus Tilaukset verkossa (Radon, ohjelmat jne.) Työsuojelun piirihallinto 2007 Työsuojelujulkaisut verkkokauppa Työterveyslaitos 2003 Verkkokauppa: TTL- Kirjakauppa 2005 Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto Palvelun url -osoite K+Y+V Koulutusilmoittautuminen ttl.fi/internet/ Suomi/Koulutus/ Koulutuskalenteri/ Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Y K+Y+V 20 K K Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä

96 Digium, web-kyselyjärjestelmä Vakuutusvalvontavirasto, nyk. Finanssivalvonta 2005 Vakuutusedustajarekisteri net/b/vakuutusedustajarekisteri/ PL 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Alueelliset ympäristökeskukset 2005 Avustushakemus rakennusperinnön hoitoon Valtion asuntorahasto 2007 Korjausavustushakemuksen verkkolomake 2008 Yleishyödyllisten yhteisöjen valvonta Ympäristöhallinto ymparisto.fi- verkkopalvelu 2004 Ympäristön valvonta- ja kuormitustiedot 2003 Asemakaavan seurantatiedot 2006 Vesihuoltolaitostietojärjestelmän tilastotiedot Yleiset asiointilomakkeet * K+Y+V Y+V Y 50 Y 20 Y 80 Y 90 Y 90 V+Y 100 V+Y Tuottajavastuulomakkeet * Y Maa-ainestenottoon liittyvät lomakkeet 2008 Kylmäainekyselyn vastauslomake 2008 Tuote-VOC -asetus 837/ määrätietolomake 2008 Suojauskemikaalien määräkyselylomake 2008 Biosidisten torjunta-aineiden määräkyselylomake 2008 Harkinnanvaraisten avustusten hakulomakkeet Ympäristöministeriö Palvelun nimi ja kuvaus Asuminen.fi Palvelun url -osoite Viranomainen ja palvelun käyttöönottovuosi Kohderyhmä K=kansal. Y=yritykset V=viranom. Y 80 Y Y Y Y Sähk. palv. % -osuus palvelun koko asiointimäärästä K+Y+V 20

97 95

98 VM:n julkaisusarjan teemat: Budjetti Hallinnon kehittäminen Kunnat Ohjaus ja tilivelvollisuus Rahoitusmarkkinat Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset Valtion työmarkkinalaitos Verotus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) a/2009 Valtiovarainministeriön julkaisuja Kesäkuu 2009 ISSN (nid.) ISBN (nid.) ISSN (pdf) ISBN (pdf)