PÄÄTÖS. Nro 21/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4610/2016 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 21/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4610/2016 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvassa määrätyn päästötarkkailun muuttaminen, Ilmajoki ja Kurikka Vaskiluodon Voima Oy Kirkkopuistikko Vaasa Vaskiluodon Voima Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut muutosta voimassa olevassa ympäristöluvassa määrättyyn päästötarkkailuun. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskeva lupa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Ympäristönsuojelulain 65 :n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 53/2010/3 myöntänyt Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan Iso- Kerusnevan turvetuotantoon 106 ha:n alueella. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvassa on mm. seuraava vesienkäsittelyä koskeva lupamääräys: 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 3 olevan piirustuksen B, Tuotantosuunnitelma, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa

2 on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Pintavalutuskentällä esiintyvät oikovirtaukset on estettävä. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Luvassa on määrätty päästötarkkailu seuraavasti: 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Päätöksen liitteen 3 mukaan tuotantovaiheessa päästötarkkailu on toteutettava seuraavasti: Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta ja kesällä ( ) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. 2 Laaja analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph NH 4-N PO 4-P (suod.) Fe Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia.

3 Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. 3 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Iso-Kerusneva sijaitsee Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalla noin 17 km Ilmajoen kirkonkylän kaakkoispuolella. Iso-Kerusnevalla on aloitettu turvetuotanto vuonna Turvetuotantoalueen pinta-ala on aumaalueineen noin 106 ha. Alueelta tuotetaan jyrsinturvetta noin m 3 vuodessa ja tuotanto jatkuu arviolta vuoteen 2035 saakka. Turvetuotantoalueen vedet laskevat pintavalutuskentän jälkeen Tuomiluomaan ja edelleen Kyrönjokeen. Tuomiluoman valuma-alueen pinta-ala on 89,7 km 2 ja pääosan siitä muodostavat metsät ja pellot. Suota on vajaa kolmannes pinta-alasta. Tuomiluoma saa alkunsa Iso-Kerusnevan alueelta ja sen pituus on noin 20 km. Tuomiluoman vesi on tummaa, ravinteikasta ja ajoittain hyvin hapanta. Tuomiluoman ajalliset veden laadun vaihtelut ovat huomattavia valumaalueelta tulevien ainehuuhtoumien suuruudesta riippuen. Tuomiluoman merkitys virkistyskäytön kannalta on varsin vähäinen. Luoman kalakanta on heikko ja vain ahventa, kiiskeä, haukea ja särkeä on esiintynyt jokseenkin säännöllisesti. Heikosta kalakannasta johtuen luoman kalataloudellinen arvo on pieni. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Iso-Kerusnevan vesiensuojelurakenteina ovat sarkaoja-altaat, sihtiputket, kokoojaojien putkipadot, viisi laskeutusallasta ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 6,5 ha. Iso-Kerusnevalta lähtevät päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Vuosi Tuotantoala Kok P (netto) Kok N (netto) Kiintoaine (brutto) CODMn (netto) ha kg/v kg/v kg/v kg/v Keskiarvo

4 4 Pintavalutuskentällä saavutetut poistotehot vuosina : Hakijan esitys muutetuksi päästötarkkailuksi Pitoisuusreduktio (%) Vuosi Kok P Kok N Kiintoaine CODMn Keskiarvo Pintavalutuskentän toimivuutta on tarkkailtu ottamalla näytteet pintavalutuskentän yläpuolelta ja alapuolelta tarkkailumääräysten mukaisesti. Poistotehot on laskettu vuosittain noin 25 näytteen perusteella. Hakija esittää, että Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueen päästötarkkailu muutetaan jatkuvatoimiseksi online-mittaukseksi nykyisen manuaalisen näytteenoton sijaan. Hakijan esitys tarkkailuvelvoitteeksi on seuraava: Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Iso-Kerusnevan päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisesti mittaamalla pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoainepitoisuus, COD Mn-arvo ja ph. Iso-Kerusnevan pintavalutuskentän tehoa tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti pintavalutuskentälle tulevan veden kiintoainepitoisuus, COD Mnarvo ja ph. Pintavalutuskentän tehoa tarkkaillaan kaksi vuotta. Iso-Kerusnevalta otetaan vesinäytteitä neljä kertaa vuodessa. Näytteet otetaan maaliskuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lisäksi otetaan 1-2 näytettä vuodessa COD Mn-mittaukseen määritetyn hälytysrajan ylittyessä. Ko. näytteissä on tavoitteena ylivirtaama-ajan näytteenotto. Näytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta. Pintavalutuskentän tehon tarkkailun aikajaksolla näytteet otetaan myös pintavalutuskentän yläpuolelta. Vesinäytteistä määritetään jatkuvatoimisesti määritettävien muuttujien (kiintoaine, COD Mn, ja ph) lisäksi kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä ELY-keskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia, ehdotuksen päästötarkkailun muuttamiseksi siten, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi tai että tarkkailua muutoin vähennetään.

5 Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan em. ohjelman mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan neljä kertaa vuodessa määrätyksi otettavien vesinäytteiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Jatkuvatoimisen päästötarkkailun koejakso Iso-Kerusnevalla Iso-Kerusnevalla kokeiltiin jatkuvatoimista päästötarkkailua koejaksolla Tarkoituksena oli selvittää manuaalinäytteiden ja automaattimittauksen välinen riippuvuus. Automaattisesti mitattavia arvoja olivat virtaama, kiintoaine, sameus, ph ja COD. Koejakson aikana manuaalisia näytteitä otti EHP-Tekniikan sertifioitu näytteenottaja. Näytteitä otettiin kaksi kerrallaan ja näytteet analysoitiin Metropolilabin akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteenotto suoritettiin yhtä aikaa Iso-Kerusnevan tarkkailua suorittavan Ahma Ympäristön näytteenottajan kanssa. Manuaalisista näytteistä analysoitavat suureet olivat ph, sameus, kiintoainepitoisuus ja COD. Yhteisnäytteenottoa Ahma Ympäristöllä ja EHP-Tekniikalla oli seitsemän kertaa. Tämän lisäksi EHP-Tekniikalla oli kaksi erillistä näytteenottokertaa. Ahma Ympäristö otti normaalin tarkkailuohjelman mukaisesti näytteitä, näytteenottokertoja oli koejakson aikana 26. Sameuden, COD-arvon ja ph-arvojen osalta sekä pintavalutuskentän alapuolelta mitatun kiintoaineen osalta manuaalinäytteiden ja onlinemittausten välinen riippuvuus oli vähintään 0,7. Pintavalutuskentän yläpuolelta tehdyn kiintoainemittauksen osalta korrelaatiota ei sen sijaan ollut. Syynä tähän poikkeamaan voi loppuraportin mukaan olla suurempi vaihtelu partikkeleiden koossa ja muodossa, mikä aiheuttaa virhettä mittauksiin ja näytteenottoon. Kiintoaineen mittauksessa oli erittäin suurta hajontaa laboratorioiden välillä ja myös laboratorionäyterinnakkaisissa. Selvitys sisältää arvion kokonaisepävarmuuksista, mihin sisältyy mittausepävarmuuden lisäksi näytteenoton osuus. Sameuden, kiintoaineen ja COD:n osalta onlinemittausten kokonaisepävarmuudet olivat selvästi pienemmät (korkeintaan 15 %) kuin manuaalimittausten (20 80 %). Erityisesti kiintoaineen osalta ero oli selvä: 15 % onlinemittaus ja % manuaalinäytteenotto ja laboratorioanalyysi. ph:n kokonaisepävarmuus oli lähes samansuuruinen molemmilla menetelmillä. 5

6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Koejaksoa koskevassa loppuraportissa pintavalutuskentän alapuolisen mitta-aseman kiintoaine- ja COD-bruttokuormituksia on verrattu sekä manuaalinäytteenottoon että onlinemittauksiin perustuen. Virtaamatiedot on noudettu EHP-datapalvelusta käyttäen vuorokausivirtaaman keskiarvoa ja kaikille laskelmille on käytetty onlinevirtaamatietoja. Lisäksi on verrattu kuormituksia myös jokaisen onlinemittauksen perusteella. Tuloksista on laskettu kuukausisummat (kg/kk). Onlinetietoihin perustuvissa laskelmissa kiintoaine- ja COD-kuormituksissa ei ole merkittävää eroa kuukausitasolla laskettiinpa kuormitukset vuorokauden keskiarvojen mukaan tai jokaiseen mittaukseen perustuen. CODkuormituksissa tulokset olivat yhtenevät sekä online- että manuaaliseen näytteenottoon perustuvilla laskentatavoilla. Kiintoainekuormituksessa ero on merkittävä manuaalisen näytteenoton ja onlinemittauksen välillä. Onlinetulosten mukaan kiintoaineen vuosikuormitus on puolet pienempi manuaalinäytteenottoon verrattuna. Ero selittyy loppuraportin mukaan sillä, että kiintoainekuormitus vaihtelee todellisuudessa erittäin nopeasti, eikä vaihtelua voida havaita manuaalisella näytteenotolla. Koejakson loppuraportin mukaan jatkuvatoiminen mittaaminen antaa tarkempaa kuvaa kokonaiskuormituksesta, koska se huomioi sekä virtaaman että vedenlaadun vaihtelut niin ylivirtaama- kuin alivirtaamatilanteissakin ja kaikki virtaama- sekä pitoisuusvaihtelut ja niiden kesto tulevat mitattua luotettavasti ja tarkasti. Manuaalisen tarkkailun mukaiset kuormitusarvot voivat olla merkittävästi suuremmat johtuen näytteenotosta. Vaikuttavia tekijöitä on esimerkiksi näytteenottohetken osuminen yli- tai alivirtaamatilanteeseen ja näytteenoton tiheys. Jatkuvatoiminen mittaaminen on vähintään yhtä hyvä (parempi) kuormituksen seurantaan kuin manuaalinen näytteenotto ja laboratorioanalyysit, koska manuaalinäytteiden ja onlinemenetelmän mittausarvojen riippuvuus (korrelaatio) oli vähintään 0,7 pintavalutuskentän yläpuolisen aseman kiintoainemittausta lukuun ottamatta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Ilmajoen kunnassa ja Kurikan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kurikan kaupungilta sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 6

7 7 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on huomauttanut, että Iso- Kerusnevan vesien manuaalinen tarkkailu on ollut kattavaa ja alueen kuormitustaso on tiedossa. Pintavalutuskentän puhdistusteho on ollut varsin hyvä, myös COD:n osalta. Pilottijakso Kohteen soveltuvuus jatkuvatoimiseen tarkkailuun ja vesinäytteenoton vähentäminen on hyvä harkita aina tapauskohtaisesti. Kaikilla kohteilla jatkuvatoiminen mittaus ei ole toiminut veden laadusta johtuvan anturin likaantumisen vuoksi tai muusta syystä, joksi on epäilty kiintoaineen partikkelikoon ja -muodon vaihteluita. Iso-Kerusnevan sopivuutta jatkuvatoimiseen seurantaan selvitettiin koejaksolla. Koejakson aikana mittaukseen ongelmia aiheuttavia seikkoja korjattiin (esim. tuloputken asentaminen syvemmälle mittauskaivossa). Korrelaatiot vaikuttavat koejakson perusteella hyviltä (yli 0,6) pintavalutuskentän yläpuolen kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta. Siellä kuvatut ongelmat johtuvat kiintoainepitoisuuden nopeasta vaihtelusta. Kiintoaine on haastava mitattava, koska vesi ei ole homogeenista. COD-kuormitus oli yhtenevä sekä jatkuvatoimisen että manuaalisen mittauksen perusteella. Pilottijakson perusteella jatkuvatoiminen tarkkailu on riittävän luotettavaa kyseisellä kohteella. ELY-keskus puoltaa päästötarkkailun muuttamista hakemuksessa esitetyllä tavalla, mikäli alla mainitut asiat otetaan huomioon. Jatkuvan näytteenoton edut Suurimmat puutteet turvetuotannon kuormituksessa ja tarkkailussa ovat liittyneet nopeisiin kuormituspiikkeihin ja ylivirtaamatilanteisiin. Jatkuvatoiminen mittaus tarjoaa selvästi enemmän tietoa piikkien kestosta, ajoittumisesta ja vaikutuksista. Tulosten luotettavuuden osalta mittausten määrä kompensoi mahdollisia epävarmuuksia. Kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja ph:n osalta tieto todennäköisesti lisääntyisi olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna. Manuaalinäytteenottoon liittyvien mahdollisten näytteenottojen ajoitusongelmien vaikutus esim. kuormitusarvioiden yli- tai aliarvioihin vähenee. Turvetuotannon kuormituksen luonteen vuoksi keskeisimpiä seurattavia muuttujia ovat virtaama, kiintoaine ja COD, joiden merkitys alapuolisissa vesistöissä on todennäköisesti merkittävämpi kuin ravinteiden, joita muista maankäyttömuodoista yleensä vapautuu suhteessa enemmän. Tieto kiintoaineen ja COD:n määrästä ovat tärkeimmät kuormituksen ja ekologisen vaikuttavuuden kannalta.

8 COD-pitoisuutta on tärkeä seurata. Ilmastonmuutos lisää riskiä huuhtoutumiseen. Huuhtoutumisella on monenlaisia ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, yhdessä raudan kanssa. Huomioitavaa Tulokset voivat antaa lisätietoa turvetuotannon vesiensuojelun toimivuudesta, kuormituksesta, pitoisuusmuutoksista, ajankohdista ja olosuhteiden vaihtelusta. Data on määrältään ja keräystavaltaan erilaista kuin manuaalinäytteenoton data, mikä voi tuoda aineiston hallintaan, käsittelyyn ja raportointiin haasteita. Tulosten huolellinen ja asiantunteva raportointi on tärkeää. Muutoin siirtyminen vesinäytteistä jatkuvatoimiseen mittaukseen ei välttämättä ole perusteltua eikä anna sitä lisäarvoa, mitä muutoksella haetaan. Tulosten raportoinnissa ei jatkuvatoimisten mittausten tai vesinäytteiden osalta saisi jatkossakaan hylätä poikkeavia tuloksia ilman todennettavissa olevaa virhettä. Hylätyt tulokset olisi hyvä esittää ja yksilöidä syyt niiden hylkäämiseen. Muutoinkin tulosten luotettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota mittausvarmuuden ja tulosten luotettavuuden vuoksi. Vesinäytteenoton vähäisen määrän vuoksi näytteenoton ajoittaminen virtaaman eri vaiheisiin olisi tärkeää, jotta virtaaman mahdollinen merkitys kuormitukseen tulisi esille ja kuormituslaskelmat olisivat oikean suuntaisia. Ylivirtaamanäytteenottoon varatut 1-2 näytettä voivat riittää, mikäli ylivirtaama todella saadaan kiinni, mutta määrän rajoittaminen tähän voi johtaa siihen, että jos näytteenotto ei ajoitu virtaaman nousuvaiheeseen, ei korkeimpia kuormituksia saada kiinni. Määrän sijaan voisi yrittää sitoa näytemäärän ylivirtaamanäytteenotossa onnistumiseen, mikä kuitenkin on todella haasteellista. Ylivirtaamanäytteenottoon pitäisi kuulua myös kiintoaine. Hakemuksen mukaan toimiessa kuitenkin myös seurattavien muuttujien ja näytekertojen määrä vähenee. Ravinteiden osalta asiaa käsiteltiin hakemuksessa reduktion kautta ja hakemuksessa olisi voinut selvittää tarkemmin ravinnepitoisuuksien tason, onko taso vakiintunut ja miten tarkkailun vähentäminen vaikuttaa tarkkailuun tältä osin. Liukoiset ravinneanalyysit eivät sisältyneet esitykseen. Päästötarkkailuohjetta päivitetään talven aikana. Ohjeessa tullaan ottamaan kantaa siihen, mitä analyyseja tuotantoalueiden vesistä on syytä ottaa ja kuinka usein. Ravinneanalyysien määrä tulee olla linjassa ohjeen mukaisen määrän kanssa. Lisäksi manuaalinäytteissä tulee analysoida rauta. Päästöjen laskennassa kiintoaineen arvo 2 mg/l on korkea luonnontilaisille soille. Laskennassa tulee käyttää arvoa 1 mg/l. Kalibrointi tulee tehdä laitevalmistajan suosituksen mukaan. Jatkuvatoimisen mittauksen oikeellisuus vaatii hyvää huoltoa, muuten luotettavuusarviot eivät toteudu. Jos harvan näytteenoton manuaalinäytteissä tapahtuu systemaattista muutosta aiempaan tarkempaan seurantaan verrattuna, olisi hyvä, että manuaalinäytteenottoa voisi lisätä tarvittaessa joksikin aikaa. Mikäli vuosirapor- 8

9 Muistutukset ja mielipiteet toinnin yhteydessä todetaan, että jatkuvatoimisen näytteenoton luotettavuus on heikentynyt pidempiaikaisesti, toiminnanharjoittajan tulee siirtyä manuaaliseen näytteenottoon. 2) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että jatkuvatoimiselle automaattimittauksella voidaan saavuttaa tarkempi ja luotettavampi arvio Iso-Kerusnevan vesistökuormituksesta Tuomiluomaan ja Kyrönjokeen. Jatkuvatoimisen mittauksen avulla myös mahdollisiin vesienkäsittelyn poikkeus- ja virhetilanteisiin voitaneen puuttua manuaalisia mittauksia tehokkaammin. Pintavalutuskentän tehoa on tärkeä tutkia hakemuksessa kuvatulla tavalla vähintään kahden vuoden ajan menetelmän tai mittalaitteiden häiriöiden mahdollisesti aiheuttamien virhearvioiden havaitsemiseksi. Tehon tarkkailua ja sitä tukevaa manuaalista näytteenottoa on siksi tarvittaessa jatkettava em. ajanjaksoa pidemmän ajan. Toisaalta myös hakijan esitystä päästötarkkailuun tarvittaessa tehtävästä keventämisestä ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla puolletaan. 3) Ilmajoen kunnanhallituksen lausunto on yhtenevä Ilmajoen ympäristölautakunnan lausunnon kanssa. Asiassa ei tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 9 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puoltaa päästötarkkailun muuttamista hakemuksessa esitetyllä tavalla, mikäli lausunnossa esitetyt asiat otetaan huomioon. Sinänsä lausunnossa todetaan jatkuvatoimisen tarkkailun olevan Iso-Kerusnevalla tehdyn pilottijakson perusteella riittävän luotettavaa ko. kohteella. Lausunnossa painotetaan jatkuvatoimisen mittauksen etuja mittaustiedon määrässä, ajankohtaisuudessa ja suhteessa olosuhdemuutoksiin (virtaama) sekä kuormitusarvioiden tarkkuudessa. Lausunnossa painotetaan turvetuotannon kuormituksen seurannassa keskeisimpiä seurattavia muuttujia olevan virtaama, kiintoaine ja COD, joiden todetaan olevan tärkeitä kuormituksen ja ekologisen vaikuttavuuden seurannan kannalta. Ravinteita todetaan muissa maankäyttömuodoissa vapautuvan suhteessa enemmän kuin turvetuotannossa. Iso-Kerusnevan hakemuksen jatkuvatoimisessa mittauksessa esitetään seurattavaksi virtaamaa, kiintoainetta ja COD:ta. Lausunnossa tuodaan esille tulosten käsittelyssä huomioitavana asiana tulosten huolellisen ja asiantuntevan raportoinnin tärkeys. Lausunnossa edellytetään myös jatkossa poikkeavien tulosten hylkäyksen perusteeksi toiminnassa todettava ja raportissa esitetty syy poikkeaville tuloksille. Lausunnossa tulosten luotettavuuteen edellytetään kiinnitettävän erityistä huomiota. Hakijalla ei ole huomauttamista edellä esitettyihin asioihin. Hakija toteaa, että tulosten raportoinnissa kiinnitetään huomiota mittaustu-

10 losten selkeään esittämiseen, poikkeavien tulosten todentamiseen, käsittelyyn ja syihin sekä tulosten luotettavuuden arviointiin niin jatkuvatoimisen mittauksen kuin manuaalinäytteenoton ja laboratorioanalysointien osalta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota vesinäytteenoton ajoittamisen tärkeyteen virtaaman eri vaiheisiin ja erityisesti ylivirtaamanäytteenottoon. Lausunnossa pidetään sinänsä hakemuksessa esitettyä 1-2 ylivirtaamanäytettä riittävänä. Hakija toteaa jatkuvatoimisen virtaamanmittauksen mahdollistavan virtaamamuutosten havaitsemisen ja mahdollistavan näytteenoton ohjauksen ylivirtaamatilanteeseen. Myös ylivirtaamanäytteistä on hakemuksessa esitetty tehtäväksi kiintoainemääritys. Lausunnossa kiinnitetään huomiota ravinteiden määrityskertoihin. Hakija toteaa, että Iso-Kerusnevan pintavalutuskentän toimintaa on seurattu tiheällä näytteenotolla ja pintavalutuskentän teho on (kuten edellä on jo todettu) tiedossa. Pintavalutuskentän jatkuvatoimisessa tarkkailussa seurataan kiintoainepitoisuutta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita. Hakemuksessa esitetyn tarkkailun manuaalivesinäytteiden analyyseihin sisältyy myös liukoisten ravinteiden (kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) määritys. Lausunnossa mainitaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuohjetta päivitettävän talvella ja viitataan (lausunnossa yksilöimättä) tulevan ohjeen käytäntöihin. Hakijasta päästötarkkailuohjeen päivitys on hyvin tarpeellinen nykyisessä tilanteessa kun turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa on hyvin raskaita tiheällä ja jokavuotisella näytteenotolla määrättyjä tarkkailuohjelmia. Hakija toivoo Iso-Kerusnevalla tehdyn tarkkailun kehitystyön pilotti-jakson tulosten huomioimista tulevan päästötarkkailuohjeen päästötarkkailumenetelmissä ja jatkuvatoimisen mittauksen tulosten soveltamisessa ja käytettävyydessä turvetuotantoalueiden yhteistarkkailussa. Päästöjen laskennassa, kuten lausunnossa todetaan, luonnontilaisin soihin verrattuna käytetään yleisesti kiintoaineelle tausta-arvoa 1 mg/l. Alun perin metsäojitetuille soille kiintoaineen 1 mg/l pitoisuusarvo on alhainen. Lausunnossa esitetystä mittalaitteiden kalibroinnista hakijalla ei ole huomauttamista. Lausunnossa kiinnitetään huomiota mahdolliseen lisäystarpeeseen manuaalinäytteenotossa, jos hakemuksessa esitetyssä manuaalinäytteenotossa tapahtuu systemaattista muutosta aiempaan tarkempaan näytteenottoon verrattuna tai, jos vuosiraportoinnin yhteydessä todetaan jatkuvatoimisen näytteenoton luotettavuuden heikentyneen pidempiaikaisesti. Hakija toteaa, että Iso-Kerusnevan jatkuvatoimisen mittauksen koejakson perusteella jatkuvatoimisen mittauksen tulokset ovat luotettavia. Koejakson mittauksista tehdyn kokonaisepävarmuuden arviointiraportin mukaan laboratorioanalyysien ja näytteenoton kokonaisepävarmuus on suurempi kuin jatkuvatoimisen mittauksen kokonaisepävarmuus. Lisäksi jatkuvatoimisessa mittauksessa mittauksen toistettavuus on huomattavasti suurempi kuin yksittäiseen hetkeen sidoksissa olevassa laboratorionäytteenotossa. Edellä esitetyn perusteella hakijasta Iso-Kerusnevan hakemuksessa esitetty jat- 10

11 kuvatoiminen tarkkailu manuaalinäytteenotolla täydennettynä antaa riittävän kuvan Iso-Kerusnevan kuormituksesta erityisesti ottaen huomioon jo olemassa olevan tiedon Iso-Kerusnevan pintavalutuskentän toiminnasta. Jatkuvatoimisen mittauksen luotettava toiminta edellyttää luonnollisesti jatkuvatoimisen mittausaseman kunnossapitoa ja mittausantureiden puhdistusta ja myös kalibrointia säännöllisesti. Kuten edellä vastineessa on todettu, jatkuvatoimisen mittauksen raportoinnissa kiinnitetään huomiota mittaustulosten luotettavuuden arviointiin niin manuaalisen näytteenoton ja laboratorioanalyysien kuin jatkuvatoimisen mittauksen osalta. Kokonaisuutena hakijalla on tavoitteena mitata 2 vuoden ajan hakemuksen tarkkailulla Iso-Kerusnevan päästöt jatkuvatoimisella mittauksella, jossa jatkuvatoimista mittausta seurataan myös manuaalisella näytteenotolla. Hakemuksen tarkkailujakson ja aikaisemmin tehdyn pilottitarkkailujakson tulosten perusteella hakija tulee laatimaan raportin tarkkailun tuloksista ja arvion jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuudesta. Tässä vaiheessa pilottijakson tulosten perusteella hakijan käsitys on, että jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuva tarkkailu on menetelmänä luotettava. Jos hakemuksessa esitetyn tarkkailun perusteella jatkuvatoimiseen mittaukseen perustuva tarkkailu osoittautuu edelleen luotettavaksi ja Iso-Kerusnevan päästötaso todetaan tarkkailun perusteella vakiintuneeksi, hakijasta Iso- Kerusnevan tarkkailussa voidaan luopua pintavalutuskentän yläpuolisesta mittausasemasta. Tällöin tarkkailua jatketaan pintavalutuskentän alapuoliselta asemalta Iso-Kerusnevan päästötarkkailuna. Päästötarkkailussa Iso- Kerusnevan päästöille annetaan vuoden kokonaisvirtaamaan kytketyt kiintoaineen ja COD Mn päästörajatavoitteet (esim. kg/a) tai pitoisuusrajatavoitteet (kiintoainepitoisuuden keskiarvo/vuodessa ja COD Mn-pitoisuuden keskiarvo/vuodessa). Päästö- ja pitoisuusrajatavoitteiden määrittelyssä käytetään Iso-Kerusnevan tarkkailun tuloksia sekä alapuolisen vesistön vedenlaatutietoja. Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueelta purkautuva vesimäärä on 1,2 % Iso-Kerusnevan alapuolisen Tuomiluoman uoman vesimäärästä. Tuomiluomaa luonnehditaan seuraavasti: Tuomiluoma on eräs Kyrönjoen pienistä sivu-uomista. Luoma saa alkunsa Iso-Kerusnevan alueelta ja se laskee Kyrönjokeen Ilmajoen Alajoella. Valuma-alue on laajuudeltaan 89,7 km 2 ja pääosan siitä muodostavat metsät sekä pellot. Suota on vajaa kolmannes pinta-alasta (Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueen osuus on 1,2 % valuma-alueesta). Tuomiluoman pituus on n. 20 km ja leveys enimmäkseen 2-5 m. Luoman yläosan veden laatua on seurattu loppusyksystä 1997 lähtien osana Iso-Kerusnevan alueen velvoitetarkkailua. Perusominaisuuksiltaan Tuomiluoma on tyypillinen pohjalaisvesistö, sillä sen vesi on tummaa, ravinteikasta ja ajoittain hyvin hapanta. Kyrönjoen keskimääräinen veden laatu esimerkiksi Nikkolan havaintopaikalla on ollut vuosina seuraava: fosforipitoisuus keskimäärin 94 µg/l, kokonaistyppipitoisuus µg/l ja kiintoainepitoisuus 6,2 mg/l. Iso-Kerusnevan osuus Kyrönjoen virtaamasta on hyvin vähäinen. Hakijasta Iso-Kerusnevan päästörajatavoitteet jatkuvatoimisessa mittauksessa voidaan asettaa tasolle, jotka eivät heikennä alapuolisen vesistön veden laatua. 11

12 12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakija pyytää aluehallintovirastoa Iso-Kerusnevan hakemuksen päätöksessään antamaan määräyksen, jolla ELY-keskuksella on mahdollisuus hyväksyä pilottijakson tarkkailun ja tarkkailun tulosten perusteella tarkkailuohjelman muutos hakijan perustellun esityksen mukaisesti. Muutosesitys voi sisältää tarkkailun tuloksiin perustuen manuaalisen näytteenoton poiston ja pintavalutuskentän yläpuolisen jatkuvatoimisen mittausaseman poiston sekä hyväksynnän Iso-Kerusnevan tarkkailusta pintavalutuskentän alapuolisella jatkuvatoimisella mitta-asemalla virtaamaan kytketyillä kiintoaineen ja COD Mn päästötavoitteilla ja pitoisuustavoiterajoilla. Päästötavoitteet ja pitoisuusrajat määritetään Iso-Kerusnevan tarkkailutulosten sekä alapuolisen vesistön pitoisuuksien perusteella. Tarvittaessa ELY-keskus voi edellyttää ennen tarkkailuohjelman muutosta 1-2 vuoden ajan hakemuksen tai sen osan mukaisen tarkkailun jatkoa ennen päätöstään tarkkailun muutoksesta. 2) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta ja 3) Ilmajoen kunnanhallitus Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnoista. Aluehallintovirasto muuttaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen 53/2010/3 liitteenä 3 olevaa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa päästötarkkailun osalta. Liite 3 kuuluu kokonaisuudessaan muutoksen jälkeen seuraavasti: ISO-KERUSNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta

13 Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä mitataan jatkuvatoimisesti COD Mn, ph ja kiintoaine. Vesinäytteitä tulee ottaa neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, heinäkuussa, lokakuussa ja joulukuussa. Lisäksi rankkasateiden aikana otetaan ylimääräisiä näytteitä tavoitteena selvittää ylivirtaamatilanteiden aikaiset päästöt. Vesinäytteistä määritetään laboratorioanalyysein COD Mn, ph, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sameus ja rauta. Kaikkina näytteenottokertoina vesinäytteet otetaan laskeutusaltaiden jälkeen ennen pintavalutuskenttää ja pintavalutuskentän jälkeen laskuojasta. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l. COD Mntaustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Vuosiraportoinnin yhteydessä tulee esittää selvitys jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuudesta ja laboratorioanalyyseillä tehdyn tarkkailun riittävyydestä. Jos selvityksen perusteella ilmenee, että jatkuvatoimisella mittauksella ei saada luotettavasti selville turvetuotannon päästöjä vesistöön tai että 4 kertaa vuodessa tehtävillä laboratorioanalyyseillä ei voida luotettavasti arvioida pintavalutuskentän puhdistustehoa, voi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus määrätä tekemään tihennettyä päästötarkkailua labora- 13

14 torioanalyysein. Laboratorioanalyysejä voidaan määrätä tehtäväksi korkeintaan ympäristölupapäätöksessä nro 53/2010/3 edellytetysti. 14 Raportointi Luvan haltija voi käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportin tai muussa yhteydessä tehdä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi perustellusta syystä, esimerkiksi vesienkäsittelyn tehon ja päästöjen vakiintumisen takia tai jatkuvatoimisen mittauksen luotettavuudesta saadun tiedon perusteella, ehdotuksen päästötarkkailun muuttamiseksi siten, että tarkkailua ei ole tehtävä joka vuosi tai että tarkkailua muulla tavoin vähennetään. Päästötarkkailun vähentämismahdollisuus koskee sekä laboratorioanalyysein että jatkuvatoimisin analyysein tehtävää päästö- ja tehontarkkailua. Sekä jatkuvatoimisen että manuaalisen näytteenoton tulokset toimitetaan manuaalisten vesinäytteiden tulosten valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Laadunvarmistus RATKAISUN PERUSTELUT Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Jatkuvatoimisen mittauksen laitteet tulee kalibroida valmistajan suositusten mukaan. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset. Iso-Kerusnevalla on toteutettu ympäristöluvassa määrättyä päästötarkkailua vuodesta 2010 alkaen. Ympäristöluvassa edellytetysti vuosittain on otettu vähintään 23 vesinäytettä pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Virtaama on mitattu jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Tarkkailutulosten mukaan Iso-Kerusnevan pintavalutuskenttä toimii hyvin. Iso-Kerusnevan ympäristöluvassa ei ole määrätty pintavalutuskentän kokonaisfosforin, kokonaistypen tai kiintoaineen puhdistustehoa, mutta puhdistusteho on siitä huolimatta ollut keskimäärin jopa parempi kuin ympäristöluvissa yleisesti asetettavat puhdistustehon vähimmäistasot, jotka ovat seuraavat: kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori % ja kokonaistyppi 20 %. Tuotantoalueella toteutetun jatkuvatoimisen mittauksen koejakson perusteella jatkuvatoiminen mittaus antaa tarkemman kuvan kiintoaineen ja COD:n päästöistä kuin manuaalinen näytteenotto, koska pitoisuusvaihtelut saadaan mitattua luotettavammin kuin yksittäisillä näytteenotoilla. Kokonaisepävarmuus jatkuvatoimisessa kiintoaineen ja COD:n mittauksessa on ollut Iso-Kerusnevalla pienempi kuin manuaalisessa näytteenotossa ja laboratorioanalysoinnissa.

15 VASTAUS LAUSUNTOIHIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jatkuvatoimisen analysoinnin lisäksi on jatkossakin määritettävä laboratoriossa pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta otettavista vesinäytteistä kokonaisfosforin, kokonaistypen, kiintoaineen ja raudan pitoisuudet sekä pharvo, sameus ja COD. Näytteidenottokertoja on kuitenkin vähennetty aiemmasta. Laboratorioanalyysit ovat tarpeen, koska ravinteiden ja raudan pitoisuuksia ei voida mitata jatkuvatoimisilla mittareilla. Laboratorioanalyyseillä osaltaan varmistetaan, että pintavalutuskenttä toimii edelleen ennakoidun tehokkaasti. Laboratorioanalyysit ovat tarpeen myös jatkuvatoimisten mittausten tulosten oikeellisuuden kontrolloimiseksi. Iso-Kerusnevan vesistötarkkailua ei muuteta, joten päästöistä aiheutuvien vesistövaikutusten seuranta jatkuu entisellään. Turvetuotannon päästöjen määrä riippuu paljolti ulkopuolisista olosuhteista kuten sateista ja niiden aiheuttamista virtaaman vaihteluista. Myös tuotantoalueelta lähtevän veden laatu voi vaihdella nopeasti, jolloin jatkuvatoimisilla mittareilla saadaan manuaaliseen näytteenottoon perustuvaan laboratorioanalysointiin verrattuna luotettavammin veden laadun muutokset selville. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen aluehallintovirasto katsoo, että päästötarkkailua voidaan muuttaa. Tämän päätöksen mukaisella tarkkailulla saadaan ennalta arvioiden selville Iso-Kerusnevan päästöjen määrä ja laatu riittävällä tarkkuudella tuotantoalueen olosuhteissa. Päästötarkkailua on, ratkaisusta tarkemmin ilmenevästi, mahdollista edelleen muuttaa. Päästötarkkailun muutosmahdollisuus on tarpeen, koska jatkuvatoimisten analyysien soveltuvuudesta turvetuotannon päästöjen selvittämisessä ei ole paljoa käyttökokemuksia. Lausunnot on otettu huomioon ratkaisusta ilmenevästi. Ympäristönsuojelulaki 62, 65, 96 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1524/2015) liitteen maksutaulukon mukaisesti asia on käsitelty muuna ympäristölupa-asiana ja siitä on peritty maksu, jonka suuruus on 60 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut 28 h. 15 Päätös Vaskiluodon Voima Oy

16 16 Jäljennös päätöksestä (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Ilmajoen kunta Kurikan kaupunki Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Satu Ahola Johanna Romu Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Johanna Romu.

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.