Tarkastuskeskuksesta palveluyritykseksi

Transkriptio

1

2 Tarkastuskeskuksesta palveluyritykseksi Suomi liittyy EU:iin Vapaa kilpailu toimialalla Liikelaitos Valtion omistama osakeyhtiö Yksityinen osakeyhtiö Teknillinen tarkastuskeskus TTK Viranomaisasema päättyy 8 M 147 työntekijää Yritysostot + orgaaninen kasvu yli 110 M yli 1000 työntekijää

3 Inspecta Group Toimimme Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Virossa Meitä on yli 1000 työntekijää Liikevaihto 110 Meur

4 Miten paloturvallisuutta voidaan parantaa tarkastuksissa? Laitteiston soveltuvuus kohteeseen arvioidaan aina tarkastuksessa - nopea havahtuminen palosta - erheellisten ilmoitusten eliminointi Milloin viimeksi on pidetty määräaikaistarkastus? - paloilmoitin - sammutuslaitteisto - sähkölaitteisto Onko tarkastuksissa havaitut puutteet korjattu?

5 Inspectan paloilmoitinalan palvelutarjonta Suunnitelman tarkastus Lakisääteiset tarkastukset - Varmennus- ja määräaikaistarkastukset Savukokeet Kuntoarvioinnit Koulutus Arvioinnit, lausunnot

6 Nykytilanne Ohje 2002 laadittiin aikoinaan korvaamaan kumoutunut ohje A:41. Nyt olemme erilaisessa tilanteessa, sillä valmiita yleiseurooppalaisia normeja löytyy kaksi: - EN (CEN-julkaisu, SFS-käännös suomeksi 1/2008) - CEA 4040 (CEA-julkaisu, Euroopan Vahinkovakuutuskomitea) Joten lähtökohtana pitäisi olla se, että tällaisia virallisen standardisoimisjärjestön (Suomessa SFS ja SESKO) julkaisuja käytetään toteutuksessa.

7 Soveltamisala EN ei käsittele tai määrittele tarkasti: - paloilmoitustoimintojen ja paloon liittymättömien toimintojen yhdistämistä. - paloilmoittimen määräytymisperustetta, eli pitääkö paloilmoitin asentaa tiettyihin rakennuksiin ja tiloihin vai ei? - palon paikantamiseen käytettäviä keinoja (ilmoitinkeskus, paikantamiskaaviot, paikantamiskaavion sisältö jne.) - ilmoitinkeskuksen / palokuntapaneelin merkitsemistä (vilkku, kilpi) - laitetunnuksia ja opastavia tekstejä Hyvän tavan mukaisesti em. asiat ja muutkin relevantit asiat määritetään toteutuspöytäkirjaan ja vahvistetaan pelastusviranomaisen allekirjoituksin.

8 EN olennaiset muutokset ohjeeseen ) Kaapelointi - reititys palonvaara ja palo-osastointi huomioiden. - tulipalossa toimivilta laitteilta (esim. hälyttimet) edellytetään erityisvaatimuksia. - palonkestävän kaapeloinnin ja palohälytinkaapeloinnin tunnistamiseen käytetään esim. tunnusvärinä punaista väriä tai kaapelimerkintää 2 m välein. 2) Oikosulkuerottimet - 32 pisteen sääntö - palo-osastointisääntö - vyöhykesääntö - toimintosääntö (hälyttimet/ilmaisimet jne.)

9 Liite A Vikojen vaikutusten rajaaminen Piiri tulee suunnitella siten, että yksittäisen oikosulun tai katkoksen sattuessa ei menetetä käytöstä > 32 laitetta, esim. käyttämällä kuvan mukaisesti oikosulkuerotinta suursilmukassa rajoittamaan vika-aluetta vikatapauksessa.

10 EN olennaiset muutokset ohjeeseen ) Merkkilamput - edellytetään perinteisiin järjestelmiin huonemerkkilamppuja mikäli samassa vyöhykkeessä on yli 5 huonetta. 4) Hälyttimet - 65 dba yleissääntö - 75 dba sängyn päässä dba ei saa ylittyä - 5 dba ylitys yli 30 s kestävän äänen tason osalta

11 EN olennaiset muutokset ohjeeseen ) Teholähteen mitoitus - 72 h + 30 min yleissääntö - 30 h + 30 min, jos vika voidaan korjata 24 h aikana - 4 h + 30 min, jos varaosat, korjaushenkilökunta ja varavoimageneraattori ovat paikalla koko ajan. HUOM! Lisäksi paristojen ikääntyminen tulee huomioida 25 % ylimitoituksella. 6) Ilmaisimien ja muiden laitteiden yhteensopivuuden osoittaminen - EN 54 toteutuksissa edellytetään hyväksymistodistusta (ilmoitetun laitoksen laatima yhteensopivuustodistus). Ohjeen 2002 mukaisissa toteutuksissa riittää paloilmoitinliikkeen vastuuhenkilön laatima kirjallinen vakuutus.

12 EN olennaiset muutokset ohjeeseen ) Riskinarviointi - edellytetään suoritettavaksi erityisriskikohteiden osalta, kuten: -voimalaitokset -metsäyhtiöt -vankilat -keskussairaalat - tulokset kirjataan siltä osin toteutuspöytäkirjaan, kun niillä on vaikutusta toteutukseen, kuten: -ilmaisinvalintaan ja sijoitukseen -kaapelointiin -valvonnan/suojauksen laajuuteen ja tasoon

13 PALORISKIEN TUNNISTAMINEN Paloriskien tunnistaminen Riskinarviointi Palokunnan toimintavalmiusaika Pelastussuunnitelma

14 Paloriskien tunnistaminen ja hallinta Lähtökohta: Suomessa tiedetään vielä hyvin vähän Paloriskien systemaattisesta tunnistamisesta ja hallinnasta. Tietyissä erityisriskikohteissa (voimalaitokset, metsäteollisuus, hoitolaitokset jne.) on käytetty kokemuksiin perustuvaa riskien hallintaa melko hyvällä menestyksellä. Vakuutusyhtiöt ja pelastusviranomaiset ovat olleet monin paikoin riskienhallinnan aloitteen tekijöinä sekä avustaneet itse riskiarvionnissa. Kuitenkin kaikilla yrityksillä on omat erityispiirteensä, joten paloriskit pitää selvittää yrityskohtaisesti toiminnan luonne ja toimintaympäristö huomioiden. Nykyisin on olemassa riskien tunnistamiseen ja hallintaan menettelyjä, joissa tilakohtaisesti arvioidaan riskit : Riskiluku = Todennäköisyys x Vaikutukset

15 Tilakohtainen riskiluku

16 Paloriskien tunnistaminen ja hallinta Aiemmin ajateltiin, että standardien laatija on tehnyt yrityksen puolesta riskiarvioinnin. Ainoastaan standardista poikkeaminen edellytti yrityksen laatimaa riskien arviointia. Uusien eurooppalaisten standardien EURONORMIEN myötä, riskien arviointia tarvitaan aina kun paloilmoitinlaitteita asennetaan normaalista tilasta (julkiset tilat, toimistotilat) poikkeaviin tiloihin: - poikkeuksellisen pienen riskin omaaviin kohteisiin/tiloihin (yritysten vapaa-ajan viettoasunnot, teletilat, sähkölaitosten kytkinasemat jne.) - poikkeuksellisen suuren riskin omaaviin kohteisiin/tiloihin (voimalaitokset, metsäteollisuus, hoitolaitokset jne.) Riskianalyysin avulla saadaan aikaan TEKNIS-TALOUDELLISESTI optimi yrityskohtainen ratkaisu.

17 Paloriskien tunnistaminen ja hallinta Riskien arvioinnin perusteella voidaan saada standardien mukaisesta turvallisuustasosta poikkeavia ratkaisuja mm. seuraavilta osin: - Valvonta - kokonaisvalvonta / palo-osastokohtainen valvonta - kohdevalvonta / laitevalvonta - valvomattomat alueet - Ilmaisimien sijoitukset ja enimmäisvalvontasäteet - Pisteilmaisimia täydentävät / korvaavat järjestelmät (näytteenottojärjestelmät). - Ilmoituksensiirron ominaisuudet (henkilöturvallisuus / omaisuussuojaus) - Teholähteiden mitoitus - Kaapelivalinnat ja reititykset

18 Riskien arvioinneissa huomioitavia perusasioita Valvonnan laajuuden ja ilmaisinvalinnan suhteen voidaan riskikohteissa ja/tai -tiloissa edellyttää haltijalta riskien arviointiin pohjautuvaa ratkaisua sisältäen mm. seuraavia asioita : - syttymisen todennäköisyys - tulen leviämisen todennäköisyys syttymistilassa - tulen leviämisen todennäköisyys syttymistilan ulkopuolella - palon seurausvaikutukset (sisältäen kuolonuhrien määrät, omaisuuden menetykset ja ympäristövahingot) - muiden palontorjuntakeinojen käyttömahdollisuus

19 Erityisriskit Erityisriskit vaativat huomiointia suunnittelussa, laitteiden valinnassa, ilmaisimien sijoittelussa ja välimatkojen määrittelyssä sekä johtojen reitityksissä : a) ATK-tilat ja laitteet b) sähkötekniset tilat c) korkeat varastot d) atrium-rakennukset e) Ex-tilat f) ulkotilat

20 Erityisriskit KULJETINPALOT Suomessa on alettu kiinnittämään erityistä huomiota kuljetinten palosuojaukseen useiden suurpalojen jäljiltä : - useita henkilövahinkoja - suuria omaisuusvahinkoja - suuria tuotannon keskeytyksestä aiheutuneita vahinkoja - yrityksen imagolliset vahinkot

21 Erityisriskit ATK-tilat (ml. puhelinvaihteet jne.) a) ilmanvaihdon ja ilmastoinnin säädön järjestäminen b) suurien ilmamäärien ja ilman nopeuksien vaikutukset c) paloverhojen ja palorajoittimien sulkeminen paloilmoittimen signaalilla d) laitteiden ja niiden teholähteiden sulkeminen palotilanteessa e) ilmastoinnin pysäytys palotilanteessa f) lisäilmaisimien tarve välitiloissa (asennuslattiat ja kaksoiskatot) Erikoisilmaisimet (kuten näytteenottojärjestelmät) soveltuvat paikalliseen tietoliikennekaapeleiden valvontaan.

22 Erikoistilat SÄHKÖTILAT Sähkökojeistotila on varustettu näytteenottojärjestelmällä. - palkkikatossa jos palkin korkeus on yli 800 mm, käsitellään jokaista palkkia kuten omaa huonetilaa. - reikien mitoituksesta: - SAVUTESTIT - etäisyys katosta mm - max. 20 reikää - ilman virtaus väh 50 % viimeistä edellisessä pisteessä verrattuna ilmaisinta lähinnä olevaan pisteeseen

23 Muuntajapalo -video Tapahtuman eteneminen Avokojeistossa palaa valokaari alajännitepuolella - Valokaaren kesto on useita sekunteja (yli standardien vaatiman kestoajan) - Mikään suojaus ei toimi Muuntaja vaurioituu sisäisesti, ylipaineventtiili avautuu ja öljyä suihkuaa ulos muuntajasta Suojaukset eivät edelleenkään toimi Suihkuava öljy syttyy palamaan Palo etenee räjähdykseksi

24 Muuntajapalo -video

25 Muuntajapalo -video MIKSI? Puutteellinen / toimimaton suojaus!! Verkon suojalaitteet eivät toimineet!! Muuntajan ylipaineventtiilin toiminta ei enää auttanut, koska laukaisua ei tullut!!

26 Erityisriskit Korkeat varastot Tilan käyttötarkoituksen (aineet, ainemäärät) aiheuttamasta erityisriskistä tulee keskustella mahdollisimman aikaisin käyttäjän/omistajan, vakuutusyhtiön, arkkitehtien, viranomaisten jne. kanssa. Huomioidaan mahdollinen palon suuri leviämisnopeus. Tämä johtaa usein kahdennettuun paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmän käyttöön.

27 Korkean varaston palovideo Katso video

28 Vaatimusten määrittely Palokunnan toiminta Yhteys häkeen / palokuntaan voi tapahtua automaattisesti tai manuaalisesti (puhelimen avulla). Epäsuora kommunikointi tapahtuu jatkuvasti miehitetyn valvomon kautta. Palon havaitsemisen ja palokunnan saapumisen välinen aika tulee arvioida. Jos arvioitu aika on pitkä, tulee harkita esim. sammutusjärjestelmän hankkimista. PALOKUNNAN TOIMINTAVALMIUSAIKA Pelastussuunnitelmassa huomioidaan mm. tilanteet ja toimenpiteet: - pvä / yö, työpäivät / lomapäivät - toiminta erheellisissä ilmoituksissa - irtikytkennät/eristämiset, korvaavat toimenpiteet ja vastuut

29

30 Ilmoituksensiirtoasiat Määritelmä: Ilmoituksensiirtojärjestelmä on olennainen osa paloilmoitinta. Ilmoituksensiirtojärjestelmä välittää paloilmoittimen palo- ja vikailmoitukset sekä siirtoyhteyden vikailmoituksen hätäkeskukseen. Hätäkeskuslaitos on ohjeistanut hätäkeskukset siten, että ne lopettivat linjavikojen valvonnan alkaen. Paloilmoittimen haltijan tulee huolehtia siitä että myös linjavikailmoitukset johdetaan jonnekin jatkuvasti valvottuun paikkaan, kuten: -teleoperaattorin valvomo -yksityisen hälytyskeskuksen valvomo -SMS-viestinä hoitajan/huoltajan kännykkään.

31 Telia Soneran kiinteät verkot Telia Sonera on ilmoittanut kiinteän verkon alasajosta tutkien samalla uusia korvaavia täysin langattomia järjestelmiä.

32 Tieto on valttia! Avoin koulutus Ajankohtaiset seminaarit Yrityskohtainen koulutus Koulutuspalvelut