YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 17/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-147 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 17/2009/1 Dnro LSY-2008-Y-147 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtaminen Keravanjoesta golfkentän kasteluun, Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/1990/3 muuttaminen, Kerava ja Sipoo Golf Talma Oy HAKEMUS Golf Talma Oy on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/1990/3 muuttamiseen hakemukseen liitetyn ja täydennetyn suunnitelman mukaisesti Keravan kaupungissa ja Sipoon kunnassa. AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET SUUNNITELMA Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 26/1990/3 myöntänyt Golf Talma Oy:lle luvan ottaa Keravanjoesta vettä välisenä aikana golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. Lupamääräyksen 1 mukaan kasteluvettä saadaan ottaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,8 m 3 /s. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2000/1 muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 26/1990/3 siten, että Golf Talma Oy:llä on lupa ottaa vettä golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. Yleistä Viime vuosina on säätiloissa tapahtunut poikkeuksellisia muutoksia, jolloin kovat sateet ja kuivat jaksot ovat vuorotelleet. Hakijan kannalta kuivat jaksot ovat erityisen vaikeita. Vuodet 2004, 2007 ja vuoden 2008 kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen kuivat. Hakija onkin saanut Uudenmaan ympäristökeskukselta suostumuksen aloittaa veden johtamisen ennen lupakauden alkua. Hakijan mukaan ongelmana on ollut myös Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla, koska virtaama, joka mitataan Hanalan mittaus-

2 Sopimus kasteluveden saannin järjestämisestä 2 paikalla noin 17,4 km alavirtaan Golf Talma Oy:n vedenottopaikasta, on ollut liian alhainen. Mittaustiedoissa on ollut virtaamilla, jotka ovat alle 1,5 m 3 /s, purkautumiskäyrän mukaan arvioituna poikkeamia pienempään suuntaan, vaikka virtaama on ollut suoritetuissa mittauksissa arvioitua suurempi. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä ja Golf Talma Oy ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet hakijan golfkentän kasteluveden saannin järjestämisestä. Sopimuksen 1 :n mukaan kuntayhtymä johtaa Keravanjokeen lisävettä Päijännetunnelista välisenä aikana siten, että virtaamatavoite Keravanjoessa Keravan kohdalla on vähintään 0,8 m 3 /s eli m 3 /vrk. Sopimuksen 2 :n mukaan kuntayhtymä suostuu siihen, että hakija voi ottaa välisenä aikana golfkentän kasteluvettä Keravanjoesta enintään m 3 /vrk, jos virtaama on vähintään 1 :ssä mainitun tavoitteen mukainen. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä on päivätyssä lausunnossaan todennut, että edellä mainittu sopimus ei rajoita hakijan oikeutta vedenottoon Keravanjoesta aikajakson ulkopuolisina aikoina, jolloin vettä on joessa yleensä muutenkin riittävästi. Sopimuksen tarkoituksena on ollut säädellä vedenottoa ainoastaan silloin, kun kesäaikaisella lisäveden johtamisella on vaikutuksia Keravanjoen virtaamiin. Koska hakija ei ole esittänyt kesäaikaisen kasteluvesimäärän lisäämistä, eikä osapuolten välillä ole ollut varsinaisia sopimuserimielisyyksiä, ei sopimuksen muuttamiseen ole tarvetta. Vesimäärä Hakija on päivätyssä hakemuksessa pyytänyt, että se saa johtaa vettä vuosittain Keravanjoesta välisenä aikana enintään m 3 /s virtaaman ollessa Keravan kohdalla yli 0,5 m 3 /s. Arvio vedenoton vaikutuksista Hakija on päivätyssä hakemuksen täydennyksessä muuttanut hakemustaan ja pyytänyt, että se saa johtaa vettä Keravanjoesta vuosittain välisenä aikana enintään m 3 /vrk virtaaman ollessa 0,5 m 3 /s. Hakija on todennut, että alkuperäinen hakemus veden pumppaamisesta aikojen ulkopuolella on aiheeton ja hakija on peruuttanut hakemuksen siltä osin. Veden pumppaamisella enintään m 3 /vrk välisenä aikana, vaikka virtaama olisi alle 0,8 m 3 /s mutta 0,5 m 3 /vrk tai yli, ei ole hakemukseen liitetyn päivätyn selvityksen mukaan vaikutusta Keravanjoen alueella tapahtuvaan vedenottoon tai virkistyskäyttöön. Selvityksen mukaan nykyisen luvan mukainen vedenotto pienentää joen vähimmäisvirtaamaa alle 3 % ja esitettyä uutta vähimmäisvirtaamaa 4 %. Vedenoton määrä on noin 0-2 % kastelukauden aikaisista Keravanjoen keskivirtaamista.

3 3 Veden varastointi ja kastelu Vettä varastoidaan pelialueilla olevissa altaissa, joiden tilavuus on noin m 3. Vesi pumpataan altaisiin Keravanjoen pumppaamosta ja niihin johdetaan myös alueen valuma- ja salaojavedet. Kahdessa pääaltaassa, joihin muiden altaiden vesi juoksutetaan, on kenttien ja alueiden kastelujärjestelmän pumppaamot, jotka pumppaavat vedet varsinaiseen kastelujärjestelmään. Altaat ovat erittäin matalia ja haihtuvuus on suurta. Optimitilanteessa altaiden vesimäärä riittäisi laskennallisesti maksimikäytössä kahdeksi viikoksi, jolloin keskimääräinen käyttö olisi noin m 3 /vrk. Kentän kahden pumppaamon toiminta ei kuitenkaan mahdollista altaiden pumppaamista liian tyhjäksi niiden imuputkien vuoksi. Vuonna 2007 Keravanjoesta pumpattiin vettä ja yhteensä 52 päivänä keskimäärin 23,08 tuntia/vrk, jolloin keskimääräinen pumpattu vesimäärä oli m 3 /vrk. Vuonna 2008 pumpattiin vettä ja yhteensä 77 päivänä keskimäärin 23,5 tuntia/vrk, jolloin keskimääräinen pumpattu vesimäärä oli m 3 /vrk. Kastelun tarve ei tule jatkossa vähenemään. Viime aikoina on ollut muutamia pitkähköjä erittäin kuivia ja lämpimiä kausia myös parhaan kasvukauden aikana. On oletettavaa, että niitä esiintyy myös jatkossa, jolloin kasteluveden saannin turvaaminen on tullut entistä tärkeämmäksi myös ajanjaksolla Hakijalla ei ole mahdollisuutta suurentaa nykyisiä altaita. Altaiden putkistot ja ojat eivät mahdollista altaiden syventämistä. Myös vesialtaiden pinta-alan suurentaminen aiheuttaisi oleellisia ja liian suuria muutoksia pelikenttiin. Keravanjoen pumpun maksimiteho on m 3 ja sen tehoa tai pumpun kokoa ei voi kasvattaa. Keravanjoen pumppukaivoon ei mahdu suurempaa pumppua eikä sieltä vedetty johtoputkisto mahdollista suurempaa vesimäärää. Hyödyt ja haitat Vedenoton salliminen välisenä aikana silloin, kun virtaama Keravanjoessa on vähintään 0,5 m 3 /s, turvaa kahden 18 reiän pelikentän, yhdeksän reiän harjoittelukentän, kahdeksan harjoitteluviheriön ja kahden ison pelikentän kastelun kasvukaudella myös poikkeuksellisen kuivina aikoina. Muun muassa isoilla pelikentillä on pelikauden aikana yhteensä noin lähtöä ja harjoittelukentällä noin lähtöä. Ilman riittävää kastelua vaarana on lyhyeksi leikattujen peli- ja harjoittelualueiden ruohon kuivuminen/palaminen. Pahimmassa tapauksessa kasteluveden puute johtaa alueen tai alueiden kalliisiin uusintakylvöihin ja estää myös pelaajien liikuntaharrastuksen. Vedenoton sallimisesta saatava hyöty on sen estämisestä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi.

4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET HAKIJAN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Keravan kaupungissa sekä Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että lupaa voidaan muuttaa esitetyllä tavalla. Ympäristökeskus on kuitenkin todennut, että nyt haettava lupa koskee vain välistä aikaa, eikä vettä saa johtaa Keravanjoesta kyseisen ajan ulkopuolella. Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) ja hakijan välisessä sopimuksessa KUVES on suostunut siihen, että hakija saa johtaa vettä Keravanjoesta tietyillä ehdoilla, ja että hakija hankkii itse tarvittavat luvat. Sopimus ei rajoita välisen ajan ulkopuolella tapahtuvaa vedenottoa, mutta myös silloin on veden johtamiselle oltava vesilain mukainen lupa. Mikäli hakija haluaa käyttää Keravanjoen vettä kasteluun myös muuna aikana, tulee lupahakemusta siltä osin muuttaa. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan selityksessä todennut, että asia voidaan ratkaista päivätyn hakemuksen täydennyksen perusteella. Veden johtamisesta ajankohdan ulkopuolella hakija tulee tekemään erillisen lupahakemuksen. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 26/1990/3, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2000/1 osittain muuttanut, lupamääräyksen 1. Golf Talma Oy:llä on edellä mainittujen päätösten perusteella lupa ottaa Keravanjoesta välisenä aikana vettä golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. Uusi lupamääräys 1 on seuraava: Lupamääräykset "1) Kasteluvettä saa ottaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,5 m 3 /s." Muutoin on edelleen noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 lupamääräyksiä.

5 Perustelut 5 Vedenotto ja johtaminen golfkentälle virtaaman ollessa Keravanjoessa vähintään 0,5 m 3 /s turvaa golfkentän kastelun kasvukaudella myös kuivina aikoina. Veden johtaminen Keravanjoesta sen virtaaman ollessa edellä mainittua suurempi ei aiheuta haittaa tai vahinkoa Keravanjoen varren vedenkäytölle. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä on päivätyssä lausunnossaan todennut, ettei osapuolten välistä kasteluveden saannin järjestämistä koskevaa sopimusta ole tarpeen muuttaa vähimmäisvesimäärän muuttamisen vuoksi. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 9 luvun 2 Lausunto muistutuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että veden johtamisesta ajankohdan ulkopuolella hakija on ilmoittanut tekevänsä erillisen lupahakemuksen. KÄSITTELYMAKSU 550 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu vedenotto" mukaisesti. Maksun suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

6 MUUTOKSENHAKU Liite 6 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Lea Siivola Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sl

7 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.