HSV:N TOIMITUSVARMUUS JA MITEN SIIHEN ON PÄÄSTY Protect DG-hankkeen päätösseminaari Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy
|
|
- Tyyne Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Protect DG-hankkeen päätösseminaari Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy
2 Sisältö Esitys perustuu CIRED2017-konferenssin session 3 paperiin nro 1037, tästä poimittu Protect DG-hankkeeseen liittyvät asiat (lihavoitu). HSV yhtiönä Toimitusvarmuuden parantamishankkeen taustat 2008 Toimitusvarmuuden parantamiskeinot 1. Uudet sähköasemat 2. Keskijänniteavojohtojen kaapelointi 3. Sähköasemien toisiouusinnat 4. Häiriöanalyysit ja harjoitukset 5. Muuntamoautomaatio 6. Kj-verkon maasulkuvirran kompensointi Parantamishankkeiden tulokset
3 Helen Sähköverkko Oy (HSV) yhtiönä Liikevaihto yli 100 MEUR, investoinnit 35 MEUR Henkilöstöä 105, sisältää jakeluverkon suunnittelun, -rakennuttamisen ja osin -käytön Omistaja Helsingin kaupunki emoyhtiö Helen Oy:n kautta asiakkaat omistajia Asiakkaita kpl, yli puolet tehosta ja energiasta menee palveluliiketoimelle Verkko: 110 kv: 218 km (39 % kaapeloitu) 10/20 kv:1610 km (99,7% kaapeloitu) 0,4 kv : 4470 km (97,7 % kaapeloitu) 25 sähköasemaa, 603 keskijännitelähtöä 2600 muuntamoa, joista 750 asiakasmuuntamoita Maksimiteho 830 MW, vuosienergia 4500 GWh
4 Toimitusvarmuuden parantamishankkeen taustat 2008 HSV:llä historiallisesti jo hyvä toimitusvarmuus, v vuoden T-SAIDIkeskiarvo 16 min Toimitusvarmuus vaihteli paljon vuosittain isojen sähköasemahäiriöiden vuoksi Vuonna 2007 oli sähköasemaviat Myllypuron, Vuosaaren ja Pitäjänmäen 20 kv asemilla, Myllypurossa koko aseman kuormat siirrettiin naapuriasemille Vuonna 2008 päätettiin aloittaa toimitusvarmuuden parantamishanke, siten että T- SAIDI puolitetaan vuoteen 2015 mennessä, hankkeiden piti olla teknistaloudellisesti kannattavia. T-SAIDI (5 v. keskiarvo) oli 16 min, T-SAIDIep 12 min tavoite T-SAIDIep 6 min vuonna 2015
5 Toimitusvarmuuden parantamishankkeen taustat 2008 Kehitettiin 6 keinoa tavoitteeseen pääsemiseksi: 1. Neljä uutta sähköasemaa 2. Loppujen kj-avojohtojen kaapelointi 3. Sähköasemien toisiouusinnat 4. Häiriöanalyysit ja harjoitukset 5. Kj-verkon muuntamoautomaatio 6. Kj-verkon maasulkuvirran kompensointi Keinot on esitetty satunnaisessa järjestyksessä, uudet teknologiahankkeet viimeisenä
6 Hanketarkastelua tehtiin mm. Osmo Siirron väitöstyössä, jossa esitetty oheinen kuva vm Toimitusvarmuuden kehittämisen kustannus/hyötyanalyysi annuiteettimetodilla laskettuna Vuonna 2008 kannattavimmaksi hankkeeksi saatiin maasulkuvirran kompensointi, avojohtokaapelointi ja verkostoautomaatio myös hyödyllisiä Laskentaa tehty HSV:n omalla KAH-arvolla 24 EUR/kWh CIC, Annuity k /a CIC value in correlation to reference value ~ Benefit in asset managemet Capital annuity + maint.cost ~ Benefit in asset managemet ΔSAIDI Cost/benefit analysis annuity method Distribution autom. only Not beneficial as only method SAIDI Reference value, min/customer,a Distribition Undergroung year Neutral compensation automation Cabling SAIDI-average
7 1. Neljä uutta sähköasemaa 4 uutta jakelusähköasemaa päätettiin rakentaa, perusteet olivat seuraavat: 1-2% vuotuisen sähkönkulutuksen kasvun perusteella tarvittiin uutta jakelukapasiteettia uuden rakentamisen alueille (2010 -luvulla kuormituksen kasvu tosin pysähtyi) Vuoden 2007 vikojen jälkeen asetettiin uusi 100 % kj-reservitavoite kaikille kjasemille tämän tavoitteen saavuttaminen vaati uusia kj-jakeluasemia Uudet sähköasemat pienentävät vanhojen asemien jakelualueita ja parantavat näin toimitusvarmuutta Uudet jakeluasemat rakennettiin seuraavasti: Pukinmäki 110/20 kv v. 2009, ABB:n ja Siemensin prosessilaitteet Kluuvi 110/10 kv v (maanalaisasema), ABB:n prosessilaitteet Lauttasaari 10 kv v. 2013, ABB:n prosessilaitteet Ilmalantori 110/20 kv v (maanalaisasema), ABB:n prosessilaitteet
8 1. Neljä uutta sähköasemaa Asemat toimitettiin avaimet käteen periaatteella Kaikilla asemilla uusinta tekniikkaa, mm. älykkäät kenttälaitteet itsevalvontoineen ja häiriöntallennuksineen, IEC61850-väyläliikennöinti, uusia suojausfunktioita ja muita toimintoja, muuntajien ja kojeistojen kunnonvalvontaa Vuosien välillä: 7 kj-vikaa ollut näiden uusien sähköasemien jakelualueella 85 vikaa esiintynyt niiden naapuriasemien jakelualueella Uudet asemat pienensivät 21 % verran naapuriasemien jakelualueita, laskennallinen kokonaisvähennys SAIDIin 1,2 min Uusilla sähköasemilla ei ole ollut toisiolaitteiden aiheuttamia ongelmia asiakkaille
9 2. Loppujen kj-avojohtojen kaapelointi Vuonna 2007 kj-verkon kaapelointiaste oli 97 % 3 % avojohto-osuuksilla oli 30 % kj-verkon vioista (40 kpl kokonaismäärä) Käynnistettiin avojohtojen kaapelointiohjelma, jossa toteutettiin n. 20 kaapelointiprojektia Vuonna 2014 kj-kaapelointiaste oli noussut 99,7 % tasolle Kj-avojohtojen vikaosuus putosi noin 3 % tasolle, kj-vikamäärien pudotus tosin vähemmän kuin 30 %
10 Loppujen kj-avojohtojen kaapelointi % verkkopituudesta 33% keskeytysajasta 0,3% verkkopituudesta verkko täyttää sml 2013
11 3. Sähköasemien toisiojärjestelmien uusiminen HSV:llä suuret massat ja 1980-lukujen sähköasemia Vuosina 2004 ja 2005 esiintyi suuri määrä vikoja ja virhetoimintoja Strömbergin J- sarjan ja SPACOM-sarjan kj-releillä ABB:lta releiden modifiointisuositus, osavaihtoja jne. 10 vuotta lisää hyvää elinaikaa Autorisoidut HelenServicen koestajat tekivät määräaikaistestien yhteydessä relemodifioinnit v n. 10 sähköasemalle, virhetoiminnat loppuivat. 4 vanhinta jätettiin modifioimatta Vanhimmilla asemilla toision elinkaari lopussa (30v) ja uusimistarve n. 50 % primäärin elinkaaren kohdassa Aloitettiin myös toisiouusinnat 3:lle vanhimmalle kj-asemalle, Kruununhaan (2007), Meilahden (2008) ja Kannelmäen (2010) toisiouusinnat toteutettiin ABB:n laittein ja ABB:n ja VEO:n (Ml) toimesta, lisäksi Mk 110 kv laajennus ja toisiouusinta Schneiderin kanssa
12 3. Sähköasemien toisiojärjestelmien uusiminen Toisiouusinnoissa tauko ja tehtyjen uusintojen analysointi v uusintoja kannattaa jatkaa kiihtyvässä tahdissa Toisioita vanhenee massana eikä elinkaari kestä primäärin ajan, optimiuusinta n. 50 % primäärin elinkaaresta Osalla tuotteista vikataajuudet kasvussa Useiden tuotteiden tuki loppunut ja loppumassa: mm. Siemens Siprotec 2 ja 3, LSAja 8TK-automaatio Uudesta teknologiasta saadaan paljon hyötyjä: Itsevalvontaominaisuudet parempi luotettavuus ja määräaikaistestikustannusten puolitus (3 v 6 v) Häiriön- ja tapahtumantallennusominaisuudet laitteissa Uudet suojaus- ja apufunktiot mahdollisia (kaapelipääte- ja muuntajakennomaasulkusuojaus, I suojaus, I> vianpaikannus, tallenteet ) Asema-automaatio ja väylätekniikka (IEC61850) mahdollistaa ison signaalimäärän tuomisen ala-asemaan ja kaukokäyttöön tarkemmat vika-ja häiriötiedot käyttäjille, parempi valmistajayhteensopivuus, GOOSEn käyttö
13 3. Sähköasemien toisiojärjestelmien uusiminen Toisiouusintoja päätettiin jatkaa kiihdytetysti Jatko 2-3 aseman vuosittaisissa uusintapaketeissa EU-kilpailutuksen kautta avaimet käteen -periaatteella Vuona 2014 aloitetussa uusimmassa aallossa on jo toteutettu 6 aseman kj-ja 110kV osuuden toisiouusinta vuosina : Pasila, Punavuori ja Töölö, sekä Laajasalo, Kamppi ja Suurmetsä. 3 erillistä projektia toteutettu Siemensin kanssa Siprotec 5 ja SICAM -laittein Menossa olevia ja tulossa olevia toisiouusintoja: 2017 PmE ja PmP 110kV ja 20 kv toisiouusinnat, Siemens 2018 Vs 110 kv ja 20 kv toisiouusinnat, ABB (kj REF620 -sarjalla) 2019 Ta ja Vl 110 kv/kj-toisiouusinnat kilpailutus vuodenvaihteesta Uusintavauhtia hidastetaan 1-2 asemaan vuodessa, 5 vuoden sisällä kaikilla HSV:n sähköasemilla asema-automaatio Toisiojärjestelmien EV-yksikköhinnoissa ongelmia 2-kiskokojeistojen ja moniryhmäkojeistojen osalta
14 TOISIOUUSINNAT ENNEN JA JÄLKEEN Adaton Sähköasemapäivät 2016, Mika L., 14
15 4. Häiriöanalyysit ja harjoitukset Häiriöanalyysit Siirtoverkon ja sähköasematason harjoituksista on aina tehty häiriöraportit, suojauksen oikea toiminta on perinteisesti aina tarkistettu kaikissa vikatilanteissa (oikea toiminta % tasolla). Häiriöraportti sisältää tapahtumakuvauksen, suojauskuvauksen, korjaamista vaativat toimenpiteet ja niiden seurannan. Vuodesta 2008 alkaen alettiin tekemään häiriöraportit merkittävimmistä kj-lähtöjen häiriöistä, tällöin aloitettiin myös viikkovastaavavarallaolojärjestelmä. Vuodesta 2012 lähtien alettiin tekemään häiriöraportit kaikista kj-häiriöistä. Häiriöraporttien ja huomioiden avulla on voitu parantaa järjestelmien ja käyttöhenkilökunnan toimintaa vikatilanteissa. Häiriöharjoitukset Erityisesti vuoden 2007 sähköasemavikojen yhteydessä havaittiin, että käyttöhenkilökunta kaipaisi häiriönselvitysharjoituksia.
16 4. Häiriöanalyysit ja harjoitukset Häiriöharjoitukset Sähköasemahäiriöharjoituksiin otettiin myös pelastuslaitoksen osuus mukaan. Häiriöharjoituksia järjestettiin vuosien välillä yhteensä 15 kpl. Lisäksi vuosina järjestettiin yhteensä 8 kpl erityisiä tyyppivikaharjoituksia, joissa keskityttiin mm. sähköasemasignaalien tulkitsemiseen. Mukana: viikkovastaava, käyttökeskus, sähköasemavarallaolijat ja kj-verkon varallaolijat. Tuloksena häiriöiden selvitysajat ovat lyhentyneet 50 min alle 30 min tasolle (vaikutusta myös muuntamoautomaatiolla). Esim. keväällä 2016 selvitettiin 3 kpl Laajasalon sähköaseman hankalia vikatilanteita muutamassa minuutissa kaukokäyttökytkentöjen avulla.
17 min / keskeytys T-Caidi vuosina ja Caidi vuonna vuoden keskiarvo on 40 min / keskeytys
18 5. Muuntamoautomaatio Muuntamoautomaatiota oli jo tutkittu pitkään ja v katsottiin, että tietoliikenteen ja automaation hinta ja tekniikka olivat tulleet järkeväksi. Vuonna 2008 spesifioitiin täysi muuntamoautomaatio sisältäen: tietoliikenne kaupallisella mobiiliverkolla, erottimien kauko-ohjaus, kj-vikaindikointi, muuntamohälytykset, jakelumuuntajan kuormitus ja pj-jännitteen laatutiedot. Automatisoitavat muuntamot valittiin sieltä, missä kustannus-/hyötyanalyysi suurin, pitkälti jakoraja- ja lähdön puolivälimuuntamoita. Automaatiohanke tehtiin erillishankkeena, erillinen automaatioboksi muuntamoihin, tarvittaessa erottimien moottoriohjainlisäykset. Hanke alkoi Netcontrolin kanssa pilotilla 2008, jonka jälkeen hanke laajeni. Vuoteen 2013 mennessä asennettiin yhteensä 300 kpl muuntamoautomaatioita. Vuonna 2013 hanke kilpailutettiin uudestaan, voittajaksi Emtele Oy. Vuosina asennettiin yhteensä 200 muuntamoautomaatiota, vuonna kpl, kokonaismäärä nyt 525 kpl.
19 HSV:N MUUNTAMOAUTOMAATIO Käyttökeskus SCADA/Käytöntukijärjestelmä Ohjaukset, hälytykset, vikaindikaatiot, tilatiedot, mittaukset Omaisuudenhallinta Mittaustietokanta Sähkön laadun raportointi VPN-tunnelointi Gateway Palveluntarjoaja IEC-104 2G/3G 2G/3G SF6-kaasunpaine Laitekaappi Muuntamo Ovikytkin Gateway PT100 Kauko-ohjausyksikkö Mittari PJ: 3*I, 3*Uv Erotinohjaukset Oikosulkuilmaisin Maasulkuilmaisin
20 5. Muuntamoautomaatio Automaatioaste HSV:n omien muuntamoiden osalta nyt 27 %, kaikkien muuntamoiden osalta 20 %, tavoitteena 30 % taso. Emtelen kanssa tehty myös 15 v. kunnossapitosopimus automaatioista, sama tehtiin Netcontrolin kanssa Projekti jatkuu Emtelen kanssa hidastuvalla tahdilla: automatisoidaan 150 muuntamoa. Hyödyt: Muuntamoautomaatio-ohjauksia käytetty tuhansissa normaalikytkennöissä Muuntamoautomaatiota käytetty yli 80 vikatapauksessa vuodesta 2011, yleensä puolelle vikalähdön asiakkaista voidaan palauttaa sähköt nopeasti ja nopeuttaa loppupätkän vianhakua Vuodesta 2011 alkaen muuntamoautomaatio on pudottanut HSV:n SAIDI-arvoa keskimäärin 0,4 min vuodessa
21 5. Muuntamoautomaatio Hyödyt: Omaisuudenhallinta muuntamoiden osalta tehostuu lisätiedon avulla, esim. elinkaaren pidentäminen Mittauksia on hyödynnetty mm. seuraavasti: muuntajien ylikuormituksia ja jäähdytysten hajoamisia havaittu, muuntamotunkeutumisia havaittu, korkeita kjjännitteen yliaaltotasoja havaittu, loistehoa tuottavia muuntopiirejä havaittu Tietoliikenne muuntamoihin toiminut yli 99 % luotettavuudella Kj-maasulkuindikoinnit eivät ole täydellisen luotettavia, HSV:n hälyttävälle suojaukselle kuitenkin riittävät
22 6. Kj-maasulkuvirran kompensointi 10 kv maasta erotetussa verkossa kj-maasulkusuojaus ollut pitkään hälyttävä, 20 kv verkossa suurempien maasulkuvirtojen takia laukaiseva suojaus Vuonna 2008 päätettiin lähteä 20 kv maasulkuvirran kompensointihankkeeseen, tavoitteena: 20 kv kompensoidun verkon maasulkusuojaus hälyttäväksi, jolloin 70 % maasuluista voidaan ajaa käyttö päällä puolet 20 kv vioista ei aiheuta asiakaskatkoja Kompensoidun verkon maasulut aiheuttavat vähemmän jm.-rasituksia, vrt. 10 kpl 20 kv jännitemuuntajaoikosulkuja luvuilla. Tutkimusten mukaan kompensoidun verkon maasulut aiheuttavat vähiten jänniterasituksia (piikkejä) pj-verkkoon Hankkeesta on tehty kahteen otteeseen kannattavuustarkastelu, viimeksi v. 2014
23 HSV:N TOIMITUSVARMUUS JA MITEN SIIHEN ON PÄÄSTY Maasulkuvirran kompensointi-investoinnin nettonykyarvo 5 % diskonttauskorolla, HSV:n KAHarvolla 24 /kwh
24 6. Kj-maasulkuvirran kompensointi Hanke aloitettiin pilottiprojektilla v valmistuneen Pu 20 kv uudisaseman yhteydessä Vuonna 2012 jatkettiin kahdella asennuksella Vm ja Ta asemille Vuosina asennettiin Ps, Im, Kn, Hn, Lj ja Sm asemille Nyt kompensointi 9 asemalla (18 järjestelmää), loput 4 asemaa kompensoidaan vuoden sisällä. Ensimmäiset 7 toteutusta tehtiin Multirel Oy:n kanssa a-eberlen ja EGE:n laittein, siitä alkaen toimittajaksi vaihtui Maviko Oy Trenchin laittein. Kyseessä keskitetty kompensointi A keloilla, suoraan pm 20 kv tähtipisteissä kiinni, virtainjektio käytössä, 10 A ylikompensointi, lisävastus kytketään hetkeksi vian synnyn jälkeen, lisäpaikannuslaitteet releiden ohessa käytössä (transientti, katkeilevan maasulun ja harmonisfunktiot).
25 6. Kj-maasulkuvirran kompensointi Kokemuksia: Käyttöönottojen yhteydessä tehdään maasulkutestit yöaikaan, alkuvaiheessa oli joissakin testeissä ongelmia Kompensoidussa kaapeliverkossa käytännössä kaikki maasulut ovat alussa katkeilevia, muuttuvat yleensä myöhemmin suoriksi maasuluiksi Lähtökohtainen vianpaikannus releillä ja paikannuslaitteilla erittäin luotettavaa Trenchin admittanssipaikannus kaapeliverkon suurimpedanssivioissa? Kompensoidussa kj-verkossa oli vuoden 2017 alkuun mennessä ollut 20 luonnollista maasulkua, joista 14 kpl on ajettu maasulussa (lyhyitä kytkentäkatkoja saattanut olla), loput laajentuneet oikosuluiksi tai kaksoismaasuluiksi Kompensoinnin vaikutus HSV:n SAIDI:ssa oli vuoden 2017 alussa kumuloidusti 1,4 min (0,325 min/v lähtien), vaikutus suhteessa lisääntymässä, koska asennukset uusia Yhtään kj-jännitemuuntajavikaa ei ole ollut 10 vuoteen
26 min / asiakas T-Saidiep vuosina ja Saidiep vuonna Vuoden 2015 tavoite alle 6,0 min 10 vuoden keskiarvo on 5,62 min 5 vuoden keskiarvo on 2,79 min ,61 12, ,47 5,52 5 3,69 2,16 3,43 2,36 4,12 1,
27 Toimitusvarmuuden parantamishankkeen tulokset HSV alitti tavoitteensa 6 min (5 v. ka.) T-SAIDIep vuoteen 2015 mennessä, tämä on aiemmin esitettyjen hankkeiden ansiota, lisäksi muita yksittäisiä vaikutuksia (kaapeliuusinnat, kaapelikäyttöönottotestit, KRES-vaihdot ) Vuoden 2015 jälkeen kyseinen (5 v. ka.) T-SAIDIep oli 3,52 min Vuonna 2016 SAIDIep oli vain 1,89 min (tulos sisältää 1. kerran pj-viat) ja 5 v. ka. vain 2,79 min, kyseessä lienee Euroopan alueen jakeluverkkoyhtiöiden paras toimitusvarmuus Erityisesti häiriöiden vaikuttavuus ja kesto pienentynyt Nykyinen tavoite on pitää vikataso 2-4 min tasolla, nykyisen tason ylläpidossa on työtä ja pj-vikojen hallinnassa (merkittävyys kasvanut) on myös tekemistä Tällä toiminnalla on ollut hieman vaikutusta myös siirtohintoihin, mutta uuden teknologian suuren volyymin käyttöönotto ja siirto normaaliin toimintaan pienentävät vaikutusta HSV:n verrokkiyhtiöitä ovat muut EU-alueen pääkaupungit, tässä ostovoimakorjatussa hintavertailussa HSV:llä on selvästi halvin sähkön kokonaishinta ja myös siirtohinta.
28 EU:N PÄÄKAUPUNKIEN SÄHKÖN KOKONAISHINTAVERTAILU
29 Palautetta regulaatiosta Uuden teknologian alkuvaiheen yksikkökustannukset ovat korkeammat kuin myöhemmin massatoimintana varhainen toimija kärsii suhteessa perässätulijoihin Uudelle teknologialle ei välttämättä ole sopivia EV yksikköhintoja - menettelynä arvostus tasearvoin pitää olla ok (ko. alkuvaiheen kalliiden laitteiden osalta koko elinkaaren?) EV:n hyväksymä t&k 1 % innovaatiokannustin periaatteessa hyvä tiettyä väljyyttä pitää olla tulkita hyväksyttäväksi, jos teknologia jossain päin maailmaa jo jossain muodossa käytössä muttei Suomessa, niin pitää olla ok
30 KIITOS!
HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy
HSV: Kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkiverkon muuntamoautomaatiosta Mika Loukkalahti Helen Sähköverkko Oy Esityksen sisältö: 1. HSV yhtiönä 2. HSV:n jakeluverkon rakenne 3. Muuntamoautomaation taustoja
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
Elenia Oy:n ajankohtaiset
Elenia Oy:n ajankohtaiset Fingridin käyttötoimikunta 21.3.2018 Verkkojohtaja Jorma Myllymäki, Elenia Oy Elenia tänään Elenian muodostavat konsernin emoyhtiö Elenia Oy sekä tytäryhtiöt Elenia Lämpö Oy,
Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä. Esa Pohjosenperä
Fingrid Oyj loissähköpäivä, loistehon kompensointi Elenia Oy:ssä Esa Pohjosenperä 14.12.2016 Elenia Oy / konserni Liikevaihto 2015 208,7 / 282,3 M Asiakkaat 417 200 Henkilöstö 177 / 383 Markkinaosuus 12
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
Protect-DG Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa
Kohti uusia tekniikoita vikatilanteiden ja hajautetun tuotannon hallinnassa ST-POOLIN TUTKIMUSSEMINAARI 4.2.2016 Kimmo Kauhaniemi, Vaasan yliopisto Sisältö Hankkeen yleisesittely Ensimmäisiä alustavia
S Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT. Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta
S Ä H KÖVO I M ATU OT TEE T JA -JÄ R J E S TELM ÄT Tulevaisuuden sähköverkko Digitaalisuus tuo toimintavarmuutta 2 T U L E VA I S U U D E N S Ä H KÖ V E R K KO D I G I TA A L I S U U S T U O TO I M I N
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta. Antti Nieminen Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja 18.9.
Kriittinen näkemys muuntamoautomaation nykytilasta Verkonkäyttö / Turku Energia Sähköverkot Oy VINPOWER älymuuntamotyöpaja Paikallaan on junnattu jo pitkään Turku Energia Sähköverkot Oy (TESV) ei ole mikään
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen
Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu
Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE
1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.
1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS. Ville Tiesmäki 9.10.2012
KESKIJÄNNITEVERKON SUOJAUS JA OHJAUS Ville Tiesmäki 9.10.2012 Siemensin suojauksen tuoteportfolio Generation Transmission Distribution Industry 7UM6, 7VE6 7UT6, 7SA6, 7SD5, 7SS52, 7VK6, 6MD6 7SJ6, 6MD6,
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
Aamuseminaari 25.5.2012. Toimitusvarmuuden parantaminen
Aamuseminaari 25.5.2012 Toimitusvarmuuden parantaminen Arto Gylén PKS Sähkönsiirto Oy Arto Jukka Gylén Ahonen 18.5.2012 1.4.2012 1/10 1/14 PKS Sähkönsiirto Oy Liikevaihto 44 milj. Investoinnit 17 milj.
Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua
Elenia Oy Sujuvaa sähköverkon vikapalvelua Turo Ihonen, Käyttöpäällikkö Kuuleeko kansalainen? Seminaari myrskytiedottamisen kehittämiseksi 11.9.2013 Tampere Sähköverkko Suomessa Tuotantoyhtiöt Fingrid
Paikallista energiaa Sinun eduksesi! Sähköä jo yli 100 vuotta
Paikallista energiaa Sinun eduksesi! Sähköä jo yli 100 vuotta Arvot LUOTETTAVUUS -> osaamme ja hoidamme tehtävät -> kehittyminen tehtävissä PAIKALLISESTI PARAS PALVELUT -> lähellä asiakasta - kasvot kaikelle
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ MAASULKUVIAN PAIKANNUS KOMPENSOIDUSSA KESKIJÄNNITEVERKOSSA Työn tekijä: Nikolas Areva Työn ohjaajat: DI Mika Loukkalahti DI Sampsa
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen
Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ Keravan omakotiyhdistys 26.4.2017 Osmo Auvinen osmo.auvinen@keoy.fi Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä
SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 11.4.2016 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät
Toimitusvarmuus keskiössä. ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen
Toimitusvarmuus keskiössä ST-Poolin seminaari 18.10.2012 Helsinki Jouni Pylvänäinen Mistä puhutaan Muuttuva maailma - muuttuvat vaatimukset Toimitusvarmuuden parantaminen mitä, missä, milloin Kaapeliverkon
VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen
VIKE Universaali ratkaisu keskijänniteverkon maa- ja oikosulkuvikojen paikannukseen VIKE Vianilmaisufunktiot (FPI, Fault Passage Indication) Yksivaiheinen maasulku, kaksoismaasulku Katkeilevat maasulut
Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/ (9) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Elinkeinotoimisto Elinkeinotoimiston toimistopäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 141/2014 1 (9) 272 Tonttien ja alueiden vuokraaminen Helen Sähköverkko Oy:lle sähkön siirtoa ja jakelua varten HEL 2014-015245 T 10 01 01 02 Päätös A B C D Helsingin kaupungin
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO
REAALIAIKAINEN TIEDONVAIHTO Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Asiakkaalta tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2 3 Fingridin toimittamat tiedot Asiakkaalle...
Kulkuaaltomomittausjärjestelmä
21.2.2019 Verkkotoimikunta Kimmo Muttonen Kulkuaaltomomittausjärjestelmä Vianpaikannuskeinot Kyseessä vianpaikannusjärjestelmä, jota käytetään FG:llä ilmajohtoverkon vikojen paikantamiseen. Muita käytössä
Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto
Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan
Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Hakala KAUKOKÄYTETTÄVIEN KOHTEIDEN VALINTA HELSINGIN KESKIJÄNNITEVERKOSSA Diplomityö, joka on jätetty
MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1. Verkon tiedot on annettu erillisessä Excel-tiedostossa: nimeltä CASE_03-50-prosSC.
ELEC-E8419 syksy 2016 Laskeminen tietokoneohjelmilla 1 Yleisiä ohjeita: Työ tehdään yhdessä laskuharjoitusten aikaan tiistaina 29.11. kello 10.15 12.00 Jos tämä aika ei sovi, voidaan järjestää toinen aika.
Sähköautot osana älykästä sähköverkkoa Siemensin Energia- ja liikennepäivä
Sähköautot osana älykästä sähköverkkoa 13-12-2012 Siemensin Energia- ja liikennepäivä Jouni Pylvänäinen Kehityspäällikkö Elenia Verkko Oy Elenia Verkko Liikevaihto 202 M Henkilöstö 280 Asiakkaat 408 000
Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut
Kalasataman keskijänniteverkon automaatioratkaisut Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Markku Hyvärinen Kalasatamaprojekti Helsingin Energian, Helen Sähköverkon, Fingridin, ABB:n ja Mitoxin
SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2016 ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
Hinnasto on voimassa Oy:n jakelualueella. SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta
Smart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla
Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet
Reaaliaikainen tiedonvaihto
Fingrid Oyj Reaaliaikainen tiedonvaihto sovellusohje 22.10.2018 Sovellusohje 1 (4) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Liittyjältä tarvittavat kantaverkon käyttövarmuuden ylläpitoa koskevat tiedot... 2
Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy
Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle SULPU Lämpöpumppuseminaari 28.11.2017 Esa Muukka Nivos Energia Oy ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA Esityksen on tarkoitus
Offshore puistojen sähkönsiirto
Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)
SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21
Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:
Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty
SÄHKÖNSIIRTOHINNAT ALKAEN Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) Siirtotuote perushinta VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 kokonaishinta kokonaishinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21
Elenian puheenvuoro. Fingrid, markkinatoimikunnan kokous, Helsinki Teknologiapäällikkö Jouni Pylvänäinen Sivu 1
Elenian puheenvuoro Fingrid, markkinatoimikunnan kokous, Helsinki Teknologiapäällikkö Jouni Pylvänäinen 7.6.2018 Sivu 1 Sisältö Elenia lyhyesti Toimintaympäristö tällä hetkellä Mitä jatkossa 2 Sivu 2 Elenia
SSTY:n sähköjaoksen ekskursio Tukholmaan Karoliiniseen yliopistosairaalaan. Jarno Virolainen PSHP
SSTY:n sähköjaoksen ekskursio Tukholmaan Karoliiniseen yliopistosairaalaan Jarno Virolainen PSHP Karoliininen Instituutti v Tutustumiskohteena oli Nya Karolinska Solna, joka tulee korvaamaan nykyisen Karoliinisen
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin
Diplomityö: Kaapeliverkkoon varastoituneen energian vaikutukset kytkentäylijännitteisiin Aleks Tukiainen, Tampere, 23.11.2018 Työn taustatiedot ja tavoite Työ tehtiin sähköverkkoyhtiö Elenia Oy:lle Verkko-omaisuus
Jakeluverkko myrskyn silmässä
Jakeluverkko myrskyn silmässä Käyttövarmuuspäivä 2.12.2010 Finlandia-talo, Helsinki Jorma Myllymäki Käyttöpalvelujohtaja Vattenfall Verkko Oy 1 J. Myllymäki 2.12.2010 Asiakas avainroolissa Asiakas Verkkoyhtiöt
Relion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta
Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa
Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö
Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
Käyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
KESKEYTYSTILASTO 2018
KESKEYTYSTILASTO 218 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén
Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus
KESKEYTYSTILASTO 2015
KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
KESKEYTYSTILASTO 2016
KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,
Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen
Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta 6.6.2017 / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Verkonhaltija Järvi-Suomessa Järvi-Suomen Energia Oy on Suur-Savon Sähkö konsernin jakeluverkonhaltija, joka huolehtii
EPV Alueverkko Oy. Toimitusjohtaja Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy
EPV Alueverkko Oy Toimitusjohtaja Jukka Rajala 15.2.2017 EPV Alueverkko Oy 10.2.2017 1 EPV Energia Oy (aik. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy), eriytti verkkoliiketoiminnan perustamalla tytäryhtiön Etelä-Pohjanmaan
PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely
Fingrid Oyj, verkkotoimikunta 15.2.2017 PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely PKS Sähkönsiirto Oy 1 Sisältö Yhtiö, tunnusluvut 20 ja 0,4 kv verkkojen kehittäminen 20 kv vierimetsien hoito 110 kv verkko Odotukset/toiveet
KESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ. Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen
AMR-MITTARIDATAN VISUALISOINTI FME:LLÄ Helen Sähköverkko Oy Juha Iivonen Sisältö Yritysesittely Otsikon selitys AMR-mittarointi mitä se on? Miksi visualisoida? FME:n rooli Käyttöliittymä Visualisoinnin
Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS
Markus Päivärinta MAASULKUVIRRAN KOMPENSOINNIN LISÄYS Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2015 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Aika Toukokuu 2015
SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon
Pientuotannon liittäminen Elenian verkkoon Riku Minkkinen, 5.10.2017 Sisältö Elenia Pientuotanto Elenian verkossa Yleistä aurinkosähköjärjestelmien verkkoon liittämisestä Vaatimukset verkkoon liitettäville
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
Tuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
Sähkön siirron hinnoittelu
Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa
Petri Parviainen Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista
Fingidin verkkotoimikunta Ajankohtaista kantaverkkopalveluista Sisältö Kantaverkon laajuuden päivittäminen Kantaverkon virtapiiri asiakkaan sähköasemalla; muutostilanteet Liittymismaksujen yhdenmukaistaminen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka. Johdanto Jarmo Partanen
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Johdanto Jarmo Partanen BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka, 8.0 op Luennot: Prof. Jarmo Partanen, vko 44-49 ja 9-8, ma 10-12 ja ti 16-18, sali 6323 Harjoitukset: TkT Jukka
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
KESKEYTYSTILASTO 2017
KESKEYTYSTILASTO 217 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
Erkki Antila. Dekaani. Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari
Erkki Antila Dekaani Miten alan yhteinen visio ja roadmap muuttuvat toiminnaksi Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 1.2.2017 2013 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari
Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut
Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien
SÄHKÖNSIIRTOHINNAT 1.1.2015 alkaen Hinnasto on voimassa Savon Voima Verkko Oy:n jakelualueella.
SÄHKÖNKÄYTÖN SIIRTOHINNAT KAUSI-, YÖ-, JA YLEISSÄHKÖN SIIRTOMAKSUT (sis. alv. 24 %) VEROLUOKKA 1 VEROLUOKKA 2 Siirtotuote Siirtomaksun perushinta Kausisähkön siirto 16.11. 15.3. klo 07 21 Muulloin Yösähkön
Ajankohtaiset asiat. Reima Päivinen Käyttötoimikunta
Ajankohtaiset asiat Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.9.2012 Poikkeuksellinen alkuvuosi Suomen sähkön kulutus -2,5% Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
Sähkönjakelujärjestelmistä. Kojeistoista, asemista ja muuntamoista
Sähkönjakelujärjestelmistä Kojeistoista, asemista ja muuntamoista Verkostorakenteet Säteittäisverkko Rengasverkko Silmukkaverkko Säteittäisverkko Etuja selkeä rakenne suojaaminen helppoa yksinkertainen
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin
Janne Starck, ABB, 18.10.12 Katsaus keskijännitteisen rengasverkon suojausratkaisuihin Johdanto G G G Suuntaus: Verkkoon kytkeytyy hajautettua voimantuotantoa Siirrytään käyttämään verkkoa suljetussa renkaassa
Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä
Älykäs sähköverkko on energian internet Kohti uusiutuvaa tuotantoa, luotettavaa jakelua ja energiatehokasta käyttöä Energian tuotannon, siirron, jakelun ja käytön tehostaminen on ABB:n ydinosaamista Sähköverkkojen
Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
Sähkökaapelit ja kaivutyöt Helen Sähköverkko Oy
Sähkökaapelit ja kaivutyöt Helen Sähköverkko Oy KOULUTUKSEN TARKOITUS Työturvallisuus Yhteinen turvallinen työmaa https://www.helensahkoverkko.fi/turvaohjeet Verkko-omaisuuden hallinta Suuresta omaisuusmassasta
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon
Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki
Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa
Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari
Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä
Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman
SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT
SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT 1 9.12.2016 Mika Heikkilä Kaupunkiympäristön palvelualue TAVOITTEET JÄRJESTELMÄLLE Saada kaupungin kattava verkko, johon voidaan liittää eri valmistajien sensoreita
PÄIVITETTY 30.6.2010
PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko
Fingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä
Onni Härmä, Kantaverkkopalvelut Verkkotoimikunnan kokous 21. helmikuuta 2019 Fingridin uusi sähkön laadun mittausjärjestelmä Sähkön laatu Jännitteen laatu Jännitetaso, jännitteen yliaallot, jännite-epäsymmetria,