Marko Meriniemi lainsäädäntöneuvos. Eduskunnan hallintovaliokunta. Sisäministeriön vastine ampuma-aselain valiokuntakuulemisen lausunnoista

Transkriptio

1 SM (13) Marko Meriniemi lainsäädäntöneuvos Eduskunnan hallintovaliokunta Sisäministeriön vastine ampuma-aselain valiokuntakuulemisen lausunnoista Liitteeseen 1 on koottu muut ampuma-aselakiin liittyvät jäljempänä olevista lausunnoista kootut pykälämuutosehdotukset. Poliisilain muutoksen pykäläehdotus on tehty erikseen. Siinä on pyritty ottamaan huomioon annetut lausunnot. on liitteessä 2. Oikeusministeriö Ampuma-aselain 25 on syytä muotoilla siten, että se koskee vain sellaisten aseiden ym. yksilöintitietoja, jotka eivät asetietojärjestelmässä vielä ole. Ehdotetussa ampuma-aselain 25 :n 1 momentissa oleva 10 päivän määräaika on varsin lyhyt ottaen huomioon myös säännöksessä tarkoitetun velvollisuuden laiminlyöntiin liittyvän varsin ankaran rangaistusuhan. On perusteltua, että jos rangaistavaksi on tarkoitus säätää nimenomaan tällaista järjestelmää hyödyntävää asiointia koskevan velvollisuuden rikkominen, tämä myös ilmenee laillisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla rangaistussääntelystä. Tämä voi rikoslain 41 luvun 1 :n 1 momentin 4 kohdan ja ampuma-aselain 25 :n muodostaman sääntelykokonaisuuden osalta tapahtua täydentämällä viimeksi mainitun pykälän 1 momentin 1 virkettä ilmaisulla 119 a :ssä tarkoitettua, jolloin virke 3(5) alkaisi (a)se-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava 119 a :ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen. Ehdotetussa ampuma-aselain 42 c :n 1 momentissa, jonka vastainen menettely ehdotetaan säädettäväksi rangaistavaksi ampuma-aserikkomuksena, on erilaiset menettelymahdollisuudet ja määräajat liittyen siihen, onko ase hankittu asealan elinkeinoluvan haltijalta (1 momentin 1 kohta) vai muulta taholta (1 momentin 2 kohta). 42 c :n 1 momentti on kuitenkin muotoiltu niin, että vaikuttaa siltä, että jos luovuttaja on ase-elinkeinonharjoittaja, voidaan valita 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen menettelytapojen välillä. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentin mukaan (a)mpuma-ase, tehokas ilma-ase ja aseen osa on pyynnöstä esitettävä poliisille. Aselupaa koskeva lupatodistus on pyynnöstä esitettävä ja luovutettava poliisille. Näiden velvollisuuksien rikkominen olisi rangaistavaa ampuma-aserikkomuksena osin ampuma-aselain 103 :n 3 kohdassa, osin ampuma-aselain 103 :n 5 kohdassa. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentista ei ilmene, milloin pyyntöä olisi viimeistään noudatettava, mistä syystä säännös on liian epämääräinen rangaistavuuden perusteeksi. Ampuma-aselain 42 d :n 2 momentista ei ilmene, keitä ja mitä tilanteita siinä säädetty velvollisuus koskisi. Oikeusministeriö on todennut, että ampuma-aselain 25 on syytä muotoilla siten, että se koskee vain sellaisten aseiden ym. yksilöintitietoja, jotka eivät asetietojärjestelmässä vielä ole. Lausuntojen mukaan muutettu uusi pykäläehdotus on liitteessä 1. Ilmoitus on kuitenkin tarkoitettu esineiden yksilöivien tietojen lisäksi esineen haltijaa koskevan muutoksen ilmoittamiseen. Ilmoitus on siten tehtävä myös jo ennestään asetietojärjestelmässä olevasta esineestä. Sisäministeriö toteaa, että ampuma-aselain 25 :n 1 momentissa mainittu 10 päivän määräaika on johdettu asiallisesti asedirektiivistä ja sen sanamuodosta ilman aiheetonta viivytystä. Direktiivissä todetaan, että tehokas tietojenvaihto asekauppiaiden ja -välittäjien sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä on tärkeää arkistointijärjestelmien tehokkaan toiminnan kannalta. Sen vuoksi asekauppiaiden ja -välittäjien olisi annettava Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2 Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Helsinki Valtioneuvosto Faksi:

2 Sivu 2 / 13 tiedot toimivaltaisille kansallisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi tämän helpottamiseksi otettava käyttöön asekauppiaiden ja -välittäjien saatavilla oleva tietoliikenneyhteys, johon voi sisältyä tietojen toimittaminen sähköpostitse tai suoraan tietokannan taikka muun rekisterin kautta. 42 d :n 2 momentin osalta sisäministeriö toteaa, että vaatimus koskee hankittuja aseita ja aseen osia, joita ase-elinkeinon harjoittaja ei ole ilmoittanut poliisin järjestelmään tai jotka poliisi jostain muusta syystä haluaa nähdä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi aseen puutteellinen yksilöintitieto tai epäilys siitä, että ase ei sovi ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Esittämisvelvollisuudelle ei ole hallituksen esityksessä säädetty määräaikaa, joten esittäminen tulisi tehdä viranomaisen ilmoittamassa määräajassa. Eduskunnan oikeusasiamies on toimitettava pykäläehdotus liitteessä 2. Puolustusministeriö Puolustusministeriö katsoo, että ampuma-aselain 25 :n ase-elinkeinonharjoittajan ilmoitusvelvollisuus ei koskisi sellaisia Puolustusvoimien aseita, jotka on myyntitarkoitusta varten varastoitu ase-elinkeinonharjoittajan varastoon edelleen tämän toimenpitein myytäväksi. Tämä tulkinta perustuu ampuma-aselain 17 :ään, jonka nojalla ampumaaselain säännöksiä ei sovelleta Puolustusvoimien ampuma-aseisiin. Puolustusvoimien aseet ja aseen osat, jotka on luovutettu ase-elinkeinon harjoittajan haltuun myytäväksi edelleen yksityishenkilöille tai yhteisöille, tulee ilmoittaa asejärjestelmään kuten muutkin aseet ja aseen osat. Asealan Elinkeinonharjoittajat ry Patruunoiden osalta ilmoitusvelvollisuus ei ole yksiselitteinen. Ilmoitusvelvollisuuden hyödyt suhteessa saavutettuihin tavoitteisiin ovat vielä jääneet hämärän peittoon. Patruunoiden valmistajilla ja maahantuojilla on pääosin valmiudet ilmoittaa valmistetut ja maahantuodut patruunat viranomaisille, kunhan käytettäviä formaatteja on useita. Mahdollisuus ilmoitukseen rajoittuu patruunan valmistustietoihin (määrät, kaliiberit ym., yleensä tietoihin, jotka löytyvät viivakoodin takaa) Sarjanumero-/lottinumeroseurantaa järjestelmät eivät tue. Esityksessä oleva kohta, joka koskee ase-elinkeinonharjoittajan korjattavana tai säilytettävänä olevia ampumaaseita. Alkuperäisen esityksen, johon lausuttiin elokuussa 2016, sanamuodon mukaan ilmoitus koski aseelinkeinonharjoittajan korjattavana tai säilytettävänä yli 90 päivää olevia ampuma-aseita tai aseen osia. Ilmoitus olisi tullut tehdä 30 päivän kuluessa siitä, kun aseet tai osat ovat siirtyneet ase-elinkeinonharjoittajan hallintaan. Tätä ehdotusta kritisoimme ongelmallisena siksi, ettei korjattavien tuotteiden osalta välttämättä voi tietää meneekö korjauksessa yli vai alle 90 päivää. Nyt ilmoitus koskisi kaikkia ase-elinkeinonharjoittajan korjattavana ja säilytettävänä olevia ampuma-aseita ja aseen osia (luvanvaraisia aseen osia). Ilmoitus tulisi tehdä 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on siirtynyt ase-elinkeinonharjoittajan haltuun. Pykälän kohta on edelleen hyvin epäselvä ja tulee joka tapauksessa aiheuttamaan valtavan määrän kirjauksia asetietojärjestelmään, mutta lisääkö se aseturvallisuutta vai vain työmäärää ase-elinkeinonharjoittajille. Sisäministeriön näkemyksen mukaan on tärkeä tietää, missä aseita säilytetään. Lähtökohtaisesti aseita säilytetään haltijansa kotona, mutta joissain tapauksissa säilytyspaikka voi olla jokin muukin. Jotta aseiden jäljitettävyys olisi mahdollista, tulee aserekisterin olla ajan tasalla. Uuteen asedirektiiviin on tulossa muutoksia, jotka on pyritty ottamaan huomioon ampuma-aselain valmistelussa. Direktiivin mukaan asetietojärjestelmään tallennetaan kaikki sellaiset ampuma-aseita koskevat tiedot, joita tarvitaan näiden ampuma-aseiden jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi. Asevälittäjien ja asekauppiaiden on pidettävä rekisteriä aseista ja olennaisista osista ja ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aseiden ja olennaisten osien kaupasta viranomaisille. Aikaisemmin esillä ollutta 30 vuorokauden ilmoitusaikaa on tätä taustaa vasten pidettävä liian pitkänä. Asekauppiaiden liitto ry.

3 Sivu 3 / 13 HE-luonnoksessa ei ollut mitään mainintaa patruunoiden ilmoittamisesta sähköiseen järjestelmään. Myös korjattavana tai säilytettävänä olevat aseet oli esitetty ilmoitettavaksi ainoastaan, jos ne ovat olleet aseelinkeinonharjoittajalla yli 90 päivää. Patruunavarastojen, sekä jokaisen yksittäisen myyntitapahtuman, eli luovuttamisen ilmoittaminen poliisin aserekisteriin tulisi aiheuttamaan ase-elinkeinonharjoittajalle suurta työmäärän lisääntymistä, myyntitapahtumien pitkittymistä, taloudellista haittaa, sekä erittäin suurta aserekisterin kuormittamista. Aseturvallisuutta se ei paranna, koska se ei kerro missä ja kuka patruunoita käyttää, ainoastaan kenelle ase-elinkeinonharjoittaja patruunat on luovuttanut. Luovuttamisen tiedot löytyvät jo nykyiselläkin käytännöllä jokaisen elinkeinonharjoittajan patruunakirjanpidosta ja/tai kassajärjestelmistä, mikäli viranomainen haluaa kyseisen tiedon saada haltuunsa. Valtakunnallisesti patruunakauppa on ylivoimaisesti suurin ase-elinkeinoa työllistävä vähittäiskaupan muoto. Myyntitapahtumia voidaan olettaa vuosi tasolla kirjattavan satoja tuhansia. Jokaisen yksittäisen tapahtuman kirjaaminen aserekisteriin, varsinkin harrastuksen sesonkiaikoina, on nähtävä huomattavaa haittaa aiheuttavana muutoksena. Huomionarvoista on, että ilmoituksien puutteellisuus ts. virheet on rikoslaissa katsottu ampumaaserikoksiksi! Tahallisuus, toistuvat laiminlyönnit ja inhimilliset vahingot/ virheet tulee voida erottaa! Lisäksi sähköiseen järjestelmään täytyisi saada siirtymä-aika, jonka puitteissa voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii! Laki tulisi voimaan joulukuussa 2018, on epävarmaa toimiiko edes poliisien asetietojärjestelmä silloin. Järjestelmä pitäisi toimia joulukuussa 2018 ja laki tulisi voimaan Siirtymäaika on liian lyhyt. Asekauppiaiden liitto haluaa tähän kohtaan siirtymäajaksi vähintään vuoden eli rikoslaki tulisi voimaan vasta aikaisintaan , jotta voitaisiin varmistaa sähköisen järjestelmän toimivuus, todettu käytettävien ohjelmien yhteensopivuus ja kaikki tiedot ym olisi sisäänajettu yhdessä viranomaisten kanssa. Uuteen asedirektiiviin on tulossa muutoksia, jotka on pyritty ottamaan huomioon ampuma-aselain valmistelussa. Direktiivin mukaan asetietojärjestelmään tallennetaan kaikki sellaiset ampuma-aseita koskevat tiedot, joita tarvitaan näiden ampuma-aseiden jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi. Asevälittäjien ja asekauppiaiden on pidettävä rekisteriä aseista ja olennaisista osista ja ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aseiden ja olennaisten osien kaupasta viranomaisille. Patruunoiden ilmoittamisen tarkoituksenmukaisesta tavasta säädetään asetuksella. Aikaisemmin esillä ollutta 30 vuorokauden ilmoitusaikaa on tätä taustaa vasten pidettävä liian pitkänä. Ase-elinkeinonharjoittaja, joka on velvollinen tekemään myyntitapahtumista merkinnän asetietojärjestelmään, ei voi syyllistyä laiminlyöntiin ellei järjestelmä toimi oletetulla tavalla. Asejärjestelmän on määrä valmistua ja tulla käyttöön joulukuussa Ase-elinkeinonharjoittajilla on tältä osin riittävästi aikaa valmistautua tulevaan muutokseen. Suomen Asehistoriallinen Seura SAHS ei kannata tiedostonpito-oikeuden poistamista. Tiedostolupa on yksi uuden sähköisen lupamenettelyn muoto. Keräilijät voivat hallussapitoluvan sijasta pitää aseistaan tiedostoa. Uuteen asedirektiiviin sisältyvän muutoksen vuoksi tällainen tiedostonpito ei olisi enää mahdollista. Myös aseen osat, joista ei tällä hetkellä tarvitse pitää tiedostoa, tulisivat kirjattua rekisteriin. Tällaisella muutoksella on nähty olevan huomattava aseturvallisuutta parantava vaikutus. Ase-elinkeinonharjoittajat joutuvat tälläkin hetkellä pitämään tiedostoa hallussaan olevista ja myymistään aseista, aseen osista ja patruunoista. Esitetty menettely on toisentyyppinen, mutta mahdollistaa esineiden paremman elinkaaren aikaisen hallinnan ja helpottaa aseharrastajien lupaprosessia, kun asetta ei tarvitse enää käydä esittämässä poliisille. Ennen tämän lain voimaantuloa hankitut aseet ja aseen osat on ilmoitettava poliisin järjestelmään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Lain voimaantulon jälkeen hankitut aseet ja aseen osat on ilmoitettava 10 päivän kuluttua hankinnasta. Suomen Ampumaurheiluliitto

4 Sivu 4 / 13 SAL esittää, että sisäministeriön asettaman työryhmän yksimielinen ehdotus aseen vaihtamisesta samantyyppiseen uudempaan aseeseen kevennettyä menettelyä noudattaen otetaan vakavasti huomioon lakiuudistuksessa. Tämä oli yksi keskeisimmistä kohdista työryhmän raportissa. Kyse on merkittävästä asiasta alan harrastajille. Uuden lain myötä tulisi joustavoittaa vanhan aseen suoraa vaihtamista uuteen vastaavassa kategoriassa. Viranomainen pidettäisiin tietoisena ilmoitusmenettelyllä, mikä onnistuisi helposti muun muassa aseelinkeinoharjoittajan rekisterinpitovelvoitteen myötä. Tämän lakimuutoksenkin perusteella säilyvä työläs ja kallis tapa hankkia uusia aseita vanhojen tilalle tarkoittaa sitä, että monesti käytetään vanhentunutta kalustoa. Mahdollisuus aseen vaihtamiseen uudempaan samantyyppiseen aseeseen ei vaaranna aseturvallisuutta, päinvastoin. Asevaihdon yhteydessä vanha ase joko romutetaan, deaktivoidaan, myydään ensin erikseen tai jätetään vaihdossa asekauppiaalle. Voisi myös miettiä kohtuullisen romutuspalkkion käyttöönottamista aseille, joilla ei ole enää käyttöarvoa vaihtaessa niitä uudempiin. Autojen romutuspalkkiosta lienee hyviä kokemuksia. Aseluvansaajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle (45 ). Yksityinen tuontilupa (78 ). Tullin ilmoitusvelvollisuus (83 a ). Aseen vaihtaminen on pyritty esityksessä tekemään niin vaivattomaksi kuin mahdollista. Poliisi pitää tärkeänä mahdollisuutta arvioida uudelleen aseluvan hakijan sopivuutta, aseen käyttötarkoitusta ja tarpeellisuutta aseen vaihdon yhteydessä. Aseiden romutus jo sellaisenaan aiheuttaa usealle taholle kustannuksia, jotka voivat joissain tapauksissa olla merkittäviäkin. Romutuspalkkio olisi lisäkustannus, jonka maksamiseen ei ole toistaiseksi olemassa rahoitusta. Lain 45 :ää ei esitetä tämän lakihankkeen yhteydessä muutettavaksi SAL:n esittämällä tavalla. SAL:n esittämää muutosehdotusta arvioidaan asedirektiivin implementoinnin yhteydessä. Lain 78 :ää ei esitetä tämän lakihankkeen yhteydessä muutettavaksi SAL:n esittämällä tavalla, koska lupamenettelyn sujuvuuden varmentaminen voidaan hoitaa hallinnollisesti. On myös huomioitava, että 78 :ään esitettävä muutos on osittain päällekkäinen 61 :ään tehdyn muutoksen kanssa, jota sisäministeriö kannattaa. Lain 83 a :ää ei esitetä tämän lakihankkeen yhteydessä muutettavaksi SAL:n esittämällä tavalla, koska tilapäiset tuotavat aseet voidaan erotella tietojärjestelmässä siten, ettei tämä vääristä tilastoja. Suomen Metsästäjäliitto ry. Liitto esittää, että ulkomaalainen Suomeen tuleva metsästäjä voisi saada lainata Suomessa suomalaisen aseenhaltijan asetta sähköisen menettelyn kautta. Ulkomaalaiselle metsästäjälle tulisi voida myöntää matkanaikainen lupa lainata asetta jos hänellä on matkansa ajalle voimassa oleva suomalainen metsästyskortti ja hän on tulossa nimetyn suomalaisen henkilön vieraaksi. Liitto esittää, että aseen vaihtamiselle tulisi olla kevennetty menettely. Silloin kun asemäärä ei lisäänny eikä muutu vaarallisemmaksi, riittäisi ilmoitus poliisille ase-elinkeinon harjoittajan toimesta. Metsästäjäliitto on myös todennut, että poliisin olisi ilmoitettava 3 kuukautta ennen määräaikaisen aseluvan loppumista luvan päättymisajasta luvanhaltijoille, ellei luvanhaltija ole tätä ennen ryhtynyt toimiin. Ampuma-aseen lainaaminen on voimassa olevassa laissa mahdollista nk. valvottuna käyttönä (88 ). Lainaamisesta on säädetty 87 :ssä, mutta se koskee vain suomalaisia hallussapitolupia. Lainaaminen on mahdollista vain, jos henkilöllä on hallussapitolupa samantyyppiseen tai pykälässä säädetyllä tavalla heikompitehoiseen ampuma-aseeseen. Luvanmyöntämis- tai valvontatilanteessa on mahdotonta arvioida ulkomaalaisen henkilön sopivuutta ja oikeutta pitää hallussaan ampuma-aseita.

5 Sivu 5 / 13 Aseen vaihtaminen on pyritty esityksessä tekemään niin vaivattomaksi kuin mahdollista. Poliisi pitää tärkeänä mahdollisuutta arvioida uudelleen aseluvan hakijan sopivuutta, aseen käyttötarkoitusta ja tarpeellisuutta aseen vaihdon yhteydessä. Poliisi uudistaa parhaillaan asetietojärjestelmäänsä. Ensimmäisessä uudistuksen vaiheessa on tarkoituksena varmistaa, että nyt käsittelyssä olevan ampuma-aselain muutoksen edellyttämät uudet toiminnallisuudet ja työskentelytavat tulevat toteutetuiksi. Jotta uusi järjestelmä on käytössä samaan aikaan kuin ampuma-aselain uudet säännökset tulevat voimaan, tietojärjestelmähanketta ei ole mahdollista laajentaa. Tarve muistutusten ja ilmoitusten lähettämiselle aseluvan haltijoille on kuitenkin tunnistettu ja poliisi pitää näitä toiminnallisuuksia tärkeinä esimerkiksi hallinnon asiakkaiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja oikeusturvan parantamiseksi. Tarve on kirjattu järjestelmän kehitystarpeeksi, jotka priorisoidaan ja toteutetaan sen jälkeen, kun järjestelmän lainmukaisen toimimisen kannalta välttämättömät ominaisuudet on toteutettu. Reserviläisliitto Lakiesityksessä asekeräilijöiden velvollisuudet lisääntyvät merkittävästi nykyisestä sekä kotimaisen tarveharkinnan että tulossa olevan, EU:n asedirektiivin muutoksen johdosta. Esitettyä mallia tarkoituksenmukaisempaa olisi ottaa myös keräilijöiden osalta käyttöön ase-elinkeinoharjoittajien käyttöön tuleva malli, jossa keräilijät syöttäisivät hallussaan olevista tai hankkimistaan aseista tiedot sähköisesti poliisin aselupajärjestelmään. Tarvittavaa valvontaa voitaisiin toteuttaa pistokokein tai erikseen harkittaessa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, etteivät asekeräilyn kustannukset nouse kohtuuttomasti. Ase-elinkeinoharjoittajille tuleva velvollisuus syöttää aseiden ja patruunoiden tiedot poliisin sähköiseen lupajärjestelmään on ammunnan harrastajien kannalta hyvä uudistus mutta lisää elinkeinoharjoittajille aiheutuvaa hallinnollista työtä ja todennäköisesti myös kustannuksia. Vähintäänkin ilmoitusvelvollisuuden hoitamiselle tulisi säätää nyt esitettyä pidempi määräaika. Keräilijät voivat hallussapitoluvan sijasta pitää aseistaan tiedostoa. Uuteen asedirektiiviin sisältyvän muutoksen vuoksi tällainen tiedostonpito ei olisi enää mahdollista. Myös aseen osat, joista ei tällä hetkellä tarvitse pitää tiedostoa, tulisivat kirjattua rekisteriin. Tällaisella muutoksella on nähty olevan huomattava aseturvallisuutta parantava vaikutus. Ase-elinkeinonharjoittajat joutuvat tälläkin hetkellä pitämään tiedostoa hallussaan olevista ja myymistään aseista, aseen osista ja patruunoista. Esitetty menettely on toisentyyppinen, mutta mahdollistaa esineiden paremman elinkaaren aikaisen hallinnan ja helpottaa aseharrastajien lupaprosessia, kun asetta ei tarvitse enää käydä esittämässä poliisille. Direktiivin mukaan asetietojärjestelmään tallennetaan kaikki sellaiset ampuma-aseita koskevat tiedot, joita tarvitaan näiden ampuma-aseiden jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi. Ase-elinkeinonharjoittajien on pidettävä rekisteriä aseista ja olennaisista osista ja ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aseiden ja olennaisten osien kaupasta viranomaisille. Aikaisemmin esillä ollutta 30 vuorokauden ilmoitusaikaa on tätä taustaa vasten pidettävä liian pitkänä. Patruunoiden ilmoittamisen tarkoituksenmukaisesta tavasta säädetään asetuksella. Suomen Reserviupseeriliitto Asekeräilijöille tulisi mahdollistaa lupa-asioissa sähköinen asiointi, kuten aiemmissa kuulemistilaisuuksissa oli esillä. Keräilijöiden osalta voidaan ottaa käyttöön vastaava toimintatapa, kuin ase-elinkeinoharjoittajien käyttöön tuleva toimintatapa, jossa keräilijät syöttäisivät hallussaan olevista tai hankkimistaan aseista ja niiden osista tiedot sähköisesti poliisin aselupajärjestelmään. Tarvittavaa valvontaa voitaisiin toteuttaa pistokokein tai niin erikseen harkittaessa. Lisäksi uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, etteivät asekeräilyn kustannukset nouse kohtuuttomasti. Ase-elinkeinoharjoittajille tuleva velvollisuus syöttää tiedot aseiden kunnostuksesta tai väliaikaisesta säilytyksestä ja varsinkin patruunoiden myynnistä poliisin sähköiseen lupajärjestelmään, vaatii vähintään esitettyä pidemmän määräajan. Keräilijät voivat hallussapitoluvan sijasta pitää aseistaan tiedostoa. Uuteen asedirektiiviin sisältyvän muutoksen vuoksi tällainen tiedostonpito ei olisi enää mahdollista. Myös aseen osat, joista ei tällä hetkellä tarvitse pitää

6 Sivu 6 / 13 tiedostoa, tulisivat kirjattua rekisteriin. Tällaisella muutoksella on nähty olevan huomattava aseturvallisuutta parantava vaikutus. Ase-elinkeinonharjoittajat joutuvat tälläkin hetkellä pitämään tiedostoa hallussaan olevista ja myymistään aseista, aseen osista ja patruunoista. Esitetty menettely on toisentyyppinen, mutta mahdollistaa esineiden paremman elinkaaren aikaisen hallinnan ja helpottaa aseharrastajien lupaprosessia, kun asetta ei tarvitse enää käydä esittämässä poliisille. Direktiivin mukaan asetietojärjestelmään tallennetaan kaikki sellaiset ampuma-aseita koskevat tiedot, joita tarvitaan näiden ampuma-aseiden jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi. Ase-elinkeinonharjoittajien on pidettävä rekisteriä aseista ja olennaisista osista ja ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä aseiden ja olennaisten osien kaupasta viranomaisille. Aikaisemmin esillä ollutta 30 vuorokauden ilmoitusaikaa on tätä taustaa vasten pidettävä liian pitkänä. Patruunoiden ilmoittamisen tarkoituksenmukaisesta tavasta säädetään asetuksella.

7 Sivu 7 / 13 LIITE 1 L ampuma-aselain muuttamisesta 25 Ilmoitus asetietojärjestelmään ja tiedoston pitäminen Ase-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi. Ase-elinkeinonharjoittajan on myös ilmoitettava patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tai pidettävä niistä tiedostoa. Ilmoitus on tehtävä 119 a :ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on tullut ase-elinkeinonharjoittajan haltuun. Patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevaan tiedostoon on merkittävä esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi. Tiedostoon sisältyvien henkilötietojen luovuttaminen on sallittua vain 115 :ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten. Ase-elinkeinonharjoittajan on vaadittaessa esitettävä tiedosto poliisille sekä luovutettava se lupaviranomaiselle, kun asealan elinkeinolupa raukeaa tai jos se peruutetaan. Tiedosto on säilytettävä vähintään 30 vuotta siihen viimeksi tehdyn merkinnän jälkeen ja se on hävitettävä sen jälkeen, kun viimeisen merkinnän tekemisestä on kulunut 50 vuotta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten yksilöintitietojen ilmoittamisesta, patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten tiedoston pitämisestä, tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta. Perustelut (HE 266/2016 vp; punaisella merkityt täydennyksiä): 25. Ilmoitus asetietojärjestelmään. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan pykälän sisältöä lisäämällä siihen yksilöintitietojen ilmoittaminen asetietojärjestelmään. Lisäksi pykälän momenttien järjestys muutettaisiin ymmärrettävämpään muotoon. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin niin, että siitä poistettaisiin tiedostonpitoon liittyvät velvoitteet. Niiden sijaan pykälässä säädettäisiin jatkossa ase-elinkeinonharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa hallussaan olevan ampumaaseen ja aseen osan yksilöintitiedot sähköistä asiointia käyttäen poliisin asetietojärjestelmään. Ilmoitusvelvollisuus koskisi ase-elinkeinonharjoittajan hallussa olevia ampuma-aseita ja aseen osia, jotka ase-elinkeinonharjoittaja olisi tuonut, siirtänyt, valmistanut, muuntanut tai hankkinut. Ilmoitusvelvollisuus koskisi toisen ase-elinkeinonharjoittajan luovuttamia aseita ja aseen osia sekä tehokkaita ilma-aseita ja kaasusumuttimia. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös ase-elinkeinonharjoittajan hankkimia sekä luovuttamia patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia. Vaihtoehtona patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevalle ilmoitusvelvollisuudelle olisi tiedoston pitäminen. Pykälän 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus tulisi tehdä 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on siirtynyt aseelinkeinonharjoittajan hallintaan. Ilmoituksen tekeminen poliisin asetietojärjestelmään tapahtuisi käyttämällä sähköistä asiointia. Sähköinen ilmoitusmenettely edellyttäisi vahvaa sähköistä tunnistautumista, josta säädettäisiin ampuma-aselain 119 a :ssä. Pykälän 2 momentin mukaan patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevaan tiedostoon olisi merkittävä esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi. Tiedostoon sisältyvien henkilötietojen luovuttaminen olisi sallittua vain 115 :ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten. Ase-elinkeinonharjoittajan olisi vaadittaessa esitettävä tiedosto poliisille sekä luovutettava se lupaviranomaiselle, kun asealan elinkeinolupa raukeaa tai jos se peruutetaan. Tiedosto olisi säilytettävä vähintään 30 vuotta siihen viimeksi tehdyn merkinnän jälkeen ja se on hävitettävä sen jälkeen, kun viimeisen merkinnän tekemisestä on kulunut 50 vuotta. Patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten osalta viitataan aseita ym. koskevaan ilmoitukseen. Ilmoitus olisi siten myös patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten osalta nimeltään yksilöintitietoilmoitus, vaikka näitä ei voimassa olevan ampuma-aseasetuksen mukaan yksilöidä esinekohtaisesti vaan vain määrä, laji ja kaliiperi. Tiedostonpitoa koskevat säännökset on liitetty voimassaolevan ampuma-aselain 25 :n mukaisina kuitenkin siten, että voimassaolevan säännöksen säilytysvelvollisuus 20 vuotta on muutettu 30 vuodeksi. Asedirektiivin muutosehdotuksessa edellytetty tietojen säilytysaika on 30 vuotta, jolloin ehdotettu muotoilu täyttäisi vaatimuksen viimeistenkin tiedostoon tehtyjen merkintöjen osalta.

8 Sivu 8 / 13 Pykälän 3 momentissa valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä yksilöintitietojen ilmoittamisesta, tiedoston pitämisestä, tiedoston esittämisestä ja luovuttamisesta sekä patruunavarastojen ilmoittamisesta. 42 c Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisille Ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan yksilöintitiedot tulee ilmoittaa poliisilaitokselle. Tiedot ilmoittaa: 1) luovuttaja (poist.) luovutuksen yhteydessä, jos luovuttaja on 20 :ssä tarkoitettu asealan elinkeinoluvan haltija; tai 2) muussa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa esineen hankkinut, valmistanut tai muuntanut aseluvanhaltija (poist.) 30 päivän kuluessa hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta. Ilmoittaminen voidaan tehdä käyttämällä sähköistä asiointia. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamista koskevista menettelyistä ja ilmoitusten sisällöstä. Perustelut: 42 c (vaihtoehto 2.) (poist.) 42 c. Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisille. Pykälän 1 momentissa on tarkoitus säätää nimenomaan ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 1 momentin 1 kohta koskisi asealan elinkeinoluvan haltijaa, jonka tulisi tehdä ilmoitus poliisilaitokselle luovutuksen yhteydessä käyttämällä sähköistä asiointia. Pykälän 1 momentin 2 kohta koskisi muuta kuin 1 kohdassa tarkoitetutta asealan elinkeinoluvan haltijaa. Siksi ilmoitusvelvollisuutta ei olisi perustelua asettaa yhtä tiukaksi. Esineen hankkineen, valmistaneen tai muuntaneen aseluvanhaltijan olisi tehtävä ilmoitus 30 päivän kuluessa hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta. Myös ilmoittamistapa olisi harkinnanvarainen ja ilmoitus voitaisiin tehdä myös käyttäen sähköistä asiointia. Lupaviranomainen tarkistaisi sähköistä asiointia käyttämällä tehdyn yksilöintitietoja koskevan ilmoituksen. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamista koskevista menettelyistä ja ilmoitusten sisällöstä. 54 Rinnakkaislupa Ampuma-aseeseen tai aseen osaan, johon on annettu aselupa, voidaan luvanhaltijan suostumuksella antaa rinnakkainen oikeus hallussapitoon (rinnakkaislupa). Valtion suostumuksella rinnakkaislupa voidaan antaa myös valtion omistamaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan. Keräilykokoelmaan kuuluvaan ampuma-aseeseen tai aseen osaan rinnakkaislupa voidaan antaa vain asekeräilijälle. Luvan antaa ja peruuttaa 42 :n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen. Lupa voidaan antaa 45 :ssä säädetyin edellytyksin noudattaen, mitä 42 :n 2 ja 3 momentissa sekä 43 ja 44 :ssä säädetään. Huoltajien suostumuksella lupa haulikkoon, kivääriin, pienoiskivääriin, mustaruutiaseeseen tai yhdistelmäaseeseen voidaan kuitenkin antaa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista taikka ampumaurheilua ja harrastusta varten myös 15 vuotta vaan ei 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka muuten täyttää luvan saajaa koskevat edellytykset. Rinnakkaislupa voidaan erityisen painavasta syystä antaa ampumaurheilua ja - harrastusta varten 18 vuotta vaan ei 20 vuotta täyttäneelle henkilölle 6 :n 2 momentin 4 7 kohdassa tarkoitettuun ampuma aseeseen. Lupaa haettaessa on esitettävä luvanhaltijan suostumus tai valtion suostumus rinnakkaisluvan antamiseen. Lupaviranomainen voi lisäksi vaatia, että ampuma-ase tai aseen osa esitetään poliisille. Perustelut:

9 Sivu 9 / 13 Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) esittää, että mustaruutiaseita ei ole tarkoituksenmukaista rinnastaa pistooleihin ja revolvereihin. Esimerkiksi 87 :ssä (1 momentin 3 kohta), mustaruutiase rinnastetaan pienoiskivääriin. SAL esittää, että mustaruutiase lisätään listaan aseita, joille vuotias voi saada rinnakkaisluvan. Sisäministeriö ei näe SAL:n esitykselle estettä ja hyväsyy SAL:n esittämät perustelut. 61 Patruunoiden hankkiminen ja hallussapito Aselupa ja rinnakkaislupa oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallussa sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäviksi ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen luvanhaltijalla on oikeus siten kuin 87 :n 1 momentissa säädetään. Euroopan ampuma- asepassin tai ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan yksityisen tuontiluvan haltija taikka Norjan, Ruotsin, Islannin tai Tanskan viranomaisen ampuma-aseen hallussapitoon antaman luvan haltija on oikeutettu Suomessa oleskellessaan hankkimaan ja pitämään hallussaan sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäväksi ampuma-aseessa.. Lupaviranomainen voi kuitenkin sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan lupa ei oikeuta hankkimaan ja pitämään hallussa keräilykokoelmaan kuuluvaan tai muistoesineenä säilytettävään aseeseen soveltuvia patruunoita. Perustelut: Sisäministeriö ei näe SAL:n esitykselle estettä ja hyväsyy SAL:n esittämät perustelut. 89 a (poist.) 103 Ampuma-aserikkomus Joka tämän lain vastaisesti tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 2 a) laiminlyö 42 c :n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, 3) laiminlyö 42 c :n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden tai 42 d :n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää poliisille ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai aseen osa 30 päivän kuluessa ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan hankkimisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta taikka 42 d :n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää poliisille pyynnöstä ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai aseen osa, 5) laiminlyö 42 d :n 2 momentissa taikka 90 tai 112 :ssä säädetyn velvollisuuden esittää tai luovuttaa lupatodistus poliisille, 74 :n 3 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää tai luovuttaa Euroopan ampumaasepassi poliisille taikka 96 :n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden luovuttaa lupatodistus tai suostumus poliisille, Perustelut: Rangaistavaksi on 2a ja 3 kohdassa tarkoitus säätää nimenomaan ilmoitusvelvollisuuden rikkominen eikä tiettyä järjestelmää hyödyntävää asiointia koskevan velvollisuuden rikkominen. 116

10 Sivu 10 / 13 Ase-elinkeinonharjoittajien ja asekeräilijöiden valvonta Asealan elinkeinonharjoittajan ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilytystilojen tulee olla rakenteellisesti turvalliset. Tämän varmistamiseksi poliisin on tarkastettava säilytystilat. Tarkastus on uusittava, jos säilytystiloissa tapahtuu muutoksia. Lisäksi poliisin on vähintään kerran vuodessa tarkastettava alueellaan toimivien ase-elinkeinonharjoittajien 25 :n 1 momentin nojalla pitämät tiedostot sekä kirjanpito, varastot ja säilytystilat. Poliisilla on oikeus tarkastusta suorittaessaan saada nähtäväkseen aseelinkeinonharjoittajan kirjanpito sekä päästä tiloihin, joissa edellä tarkoitettuja esineitä säilytetään. Keräilykokoelmaan kuuluvien ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilojen tulee olla rakenteellisesti turvalliset. Tämän varmistamiseksi poliisin on ennen luvan antamista ensimmäisen keräilykokoelmaan kuuluvan ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen tarkastettava säilytystilat. Tarkastus on uusittava, jos säilytystiloissa tapahtuu muutoksia. Ase-elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi. Ase-elinkeinonharjoittajan on myös ilmoitettava patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tai pidettävä niistä tiedostoa. Ilmoitus on tehtävä 119 a :ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen 10 päivän kuluessa siitä, kun esine on tullut ase-elinkeinonharjoittajan haltuun. L Rikoslain 41 luvun 1 :n muuttamisesta 41 luku Aserikoksista 1 Ampuma-aserikos Joka ampuma-aselain (1/1998) vastaisesti 4) kokonaan tai osittain laiminlyö ase-elinkeinonharjoittajalle ampuma-aselain 25 :n 1 momentissa tai sen nojalla säädetyn velvollisuuden ilmoittaa poliisin asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen tai aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi taikka (poist.) kokonaan tai osittain laiminlyö velvollisuuden patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevan tiedoston pitämiseen,

11 Sivu 11 / 13 LIITE 2 (Aiempi versio toimitettu HaV:lle ) HE 266/2016 vp eduskunnalle ampuma-aselain, rikoslain 41 luvun 1 :n ja poliisilain 2 luvun 6 :n muuttamisesta Sisäministeriön poliisiosasto esittää seuraavaa täsmennystä hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotetun poliisilain 2 :n 6 :ään ja tämän vaihtoehtona olevaan ampuma-aselain 97 :ään liittyen (täsmennykset tummennetulla). vaihtoehto 1. L Poliisilain 2 luvun 6 :n muuttamisesta 2 luku 6 a Sisäänpääsy ja etsintä ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi Poliisimiehellä on oikeus päästä rikoslain 24 luvun 11 :ssä tarkoitettuihin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin ja suorittaa siellä välttämättömässä laajuudessa etsintä ampuma-aselain (1/1998) 92 :ssä tarkoitetun ampumaaseen, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi, jos on syytä epäillä, ettei henkilö, jonka hallussa esineet ovat, päätöksen mukaisesti toimita asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia poliisin haltuun, ja toimenpide on välttämätön hengen ja terveyden suojaamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimenpide edellyttää päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä. Perustelut: 6 a. Sisäänpääsy ja etsintä ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Etsinnän tavoitteena on vähentää ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä ja turvata siten muiden perusoikeuksien, kuten oikeuden elämään ja oikeuden henkilökohtaiseen turvallisuuteen, toteutuminen. Ehdotetun säännöksen taustalla on tarve turvata ampuma-aselaissa säädetty ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpano. Jos on perusteltu syy epäillä, että ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia käytetään väärin, taikka jos niitä koskevan luvan peruuttaminen on pantu vireille, poliisin on viipymättä tehtävä päätös esineiden ottamisesta väliaikaisesti poliisin haltuun ampumaaselain 92 :n 1 momentin nojalla. Saman pykälän 2 momentti velvoittaa poliisimiehen ottamaan mainitut esineet pois niiden haltijalta, jos niiden väärinkäytön vaara on ilmeinen. Haltuunottoa ei voida kaikissa tapauksissa toteuttaa voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Ongelmallisia eivät ole tilanteet, joissa rikos on jo tapahtunut tai henkeä, terveyttä tai henkilökohtaista vapautta vaarantava tai huomattavaa omaisuus- tai ympäristövahinkoa aiheuttava teko tai tapahtuma on välittömästi uhkaamassa tai käynnissä. Sen sijaan ampuma-aselain 92 :n mukaisen väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen toimeenpanon turvaaminen ei ole mahdollista, elleivät poliisilain 2 luvun 6 1 momentin 1 kohdan tai pakkokeinolain 8 luvun 2 :n mukaiset edellytykset täyty. Poliisimiehellä olisi oikeus sisäänpääsyyn ja etsintään, joka kohdistuu rikoslain 24 luvun 11 :ssä tarkoitettuihin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin vain siinä tapauksessa, että haltuunottopäätös kohdistuu esineisiin, joiden käyttöön itsessään liittyy ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Edellytyksenä olisi lisäksi, että olisi syytä epäillä, ettei luvanhaltija noudata päätöstä. Säännöksen perusteluista ja erityisesti sääntelyn tavoitteesta ilmenee, että kynnystä ei ole tarkoitettu asettaa kovin korkealle. Tämä on tarkoituksenmukainen lähestymistapa muun muassa sen vuoksi, ettei ampuma-aseiden väliaikainen haltuunotto olennaisesti vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi. Kynnyksen nostaminen "syytä epäillä" kynnystä korkeammalle saattaisi johtaa siihen, että syytä epäillä ampuma-aserikosta voisi ylittyä useassa tapauksessa, jolloin pakkokeinolain mukainen kotietsintä olisi mahdollinen eikä tätä tarkoitusta varten ole tarpeen säätää toimivaltuutta. Uuden toimivaltuuden tarkoitus on vastata nimenomaan sellaisiin tilanteisiin, joissa esitutkintakynnys ei ole vielä ylittynyt. Sisäänpääsy ja etsintä säännöksessä tarkoitetuissa tiloissa tulisivat kyseeseen tilanteessa, jossa haltuunottopäätöksen yhteydessä tai sen jälkeen on todettu ampuma-aselain 92 :ssä tarkoitettu ilmeinen vaara esineiden väärinkäytölle ja jossa olosuhteet lisäksi ovat sellaiset, että tilanteesta aiheutuvat henkeen ja terveyteen

12 Sivu 12 / 13 kohdistuvat riskit edellyttävät haltuunottopäätöksen välitöntä täytäntöönpanoa, koska täytäntöönpanon viivästymisen arvioidaan lisäävän henkeen ja terveyteen kohdistuvien riskien toteutumisen mahdollisuutta. Kiireellisen täytäntöönpanon tarpeen olemassaolo edellyttää tilanteen kokonaisharkintaa ja seikat voivat tulla poliisin tietoon monin eri tavoin. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin kun väliaikaista haltuunottopäätöstä tehtäessä aseiden väärinkäytön vaara on todettu ilmeiseksi ja samalla poliisilla on tiedossa esimerkiksi päihteiden ongelmakäyttöä, aseiden hallussapidon kannalta merkittäviä sairauksia tai vaikeuksia yleisen elämänhallinnan kanssa. Haltuunoton kiireellisen täytäntöönpanon välttämättömyys voi liittyä myös muihin henkilöihin, esimerkiksi luvanhaltijan lähipiiriin kuuluvaa henkilöä koskeviin seikkoihin. Säännöksessä annettaisiin poliisille oikeus sisäänpääsyyn ja etsintään haltuunottoa koskevan päätöksen turvaamiseksi. Vaikka ampuma-aselainsäädännössä on asetettu poliisille velvollisuus haltuunottopäätöksen kohteena olevien esineiden haltuunottoon, tulisi ennen ehdotettua sisäänpääsyyn ja etsintään oikeuttavan säännöksen mukaiseen turvaamistoimenpiteeseen ryhtymistä arvioida asiaa myös poliisitoimintaa yleisesti ohjaavien periaatteiden näkökulmasta. Kotirauhan suojaamaan tilaan pääseminen haltuunoton suorittamiseksi edellyttäisi päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä. Kyse on perustuslaillisen suojan piiriin kuuluvasta kotirauhan suojaamasta tilasta. Olisi perusteltua, että poliisilain 1 lukuun sisältyvät periaatteet, jotka koskevat muun ohella perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, toimenpiteen oikeasuhtaisuutta sekä vähimmän haitan ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, tulisivat tehtävän suorittajan lisäksi myös päällystöön kuuluvan poliisimiehen arvioitavaksi. Poliisimiehellä olisi oikeus suorittaa etsintä vain säännöksessä mainitun haltuunottopäätöksen turvaamisen välttämättä edellyttämässä laajuudessa. Etsintämenettely tulisi rajata ja toimenpiteet kohdistaa ainoastaan tiloihin ja esineisiin, joissa haltuunottopäätöksen mukaisia esineitä perustellusti voitaisiin olettaa säilytettävän. Välttämättömyysvaatimus edellyttäisi myös, että etsintätoimenpiteet tulisi päättää heti, kun esineet olisi saatu poliisin haltuun. Välttämättömyyttä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös, voidaanko haltuunottoa koskevan päätöksen kohteena olevalla esineellä itsenäisesti aiheuttaa uhkaa ihmisten hengelle ja terveydelle. Etsinnän toimittamisessa tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä toimimaan yhteistyössä tilan haltijan kanssa etsinnän kohdistamiseksi. Etsinnän tulisi olla välttämätön hengen ja terveyden suojaamiseksi. Välttämättömyydellä tarkoitettaisiin ainakin sitä, että etsintä olisi sallittu, jos tavoite (hengen ja terveyden suojaaminen) ei olisi saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Hengen ja terveyden suojaaminen tulisi käsittää niin, ettei henkilön käyttäytymisen tarvitse aiheuttaa konkreettista hengen ja terveyden vaaraa, vaan "suojaaminen" käsittäisi myös käyttäytymisen, joka on omiaan aiheuttamaan hengen ja terveyden uhkan joko itselleen tai muulle henkilölle. Yksityishenkilöt pääosin säilyttävät ampuma-aseita kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa, kuten kotonaan tai harvemmin vapaa-ajan asunnollaan. Tällaisissa tapauksissa väliaikainen haltuunotto on mahdollista tehdä ainoastaan etsinnällä. Peruste etsinnän suorittamisen välttämättömyydelle sekä etsintämenettelyn rajaaminen siten, että etsintä kohdistetaan vain haltuunottopäätöksen turvaamisen kannalta perusteltavissa oleviin kohteisiin ja että etsinnässä käytetään vain haltuunottopäätöksen turvaamisen edellyttämiä menetelmiä, tulisi ilmetä myös kotirauhan suojaamaan tilaan pääsemistä koskevasta päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräyksestä. Säätämisjärjestysarviointia: Perusoikeuksien rajoittamisen sallittavuutta tulee arvioida paitsi yksittäisiin perusoikeussäännöksiin mahdollisesti sisältyvien lakivarausten kannalta myös perusoikeuksien rajoittamista koskevien yleisten oppien mukaisesti (PeVM 25/1994 vp). Rajoittamisen edellytykset koskevat ennen muuta vaatimusta säätää rajoituksesta lailla, rajoituksen tarkkarajaisuutta ja täsmällisyyttä, rajoittamisen perusteena olevien syiden hyväksyttävyyttä, suhteellisuusvaatimuksen täyttymistä perusoikeutta rajoitettaessa, rajoitukseen liittyvien oikeusturvajärjestelyjen riittävyyttä ja rajoituksen ristiriidattomuutta Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa (PeVL 5/1999 vp ja 67/2010 vp). Perustuslain 10 :n mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu ja kirjeen, puhelun sekä muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Säännöksen lähtökohtana on, että yksilöllä on oikeus elää elämäänsä ilman viranomaisten tai muiden ulkopuolisten tahojen mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Perustuslain 10 :n 3 momentin mukaan lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä. Perustuslaissa turvattu kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (PeVL 16/2004 vp, s. 5/II). Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ehdotetun sääntelyn taustalla on siten perustuslain 7 :n 1 momenttiin palautuva perusoikeuksien turvaamistarkoitus.

13 Sivu 13 / 13 Ehdotetun sääntelyn valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin kannalta on merkityksellistä, voidaanko ampuma-aselain 92 :n mukaisen väliaikaisen haltuunottopäätöksen täytäntöönpanon turvaamista pitää perustuslain 10 :n 3 momentin tarkoittamassa mielessä välttämättömänä perusoikeuksien turvaamiseksi. Ampuma-aseiden haltuunottoa koskevan sääntelyn tarkoituksena on ennalta estävästi varmistaa, ettei ampuma-aseista aiheutuvia henkeen ja terveyteen kohdistuvia vaaratilanteita synny. Väliaikaisen haltuunottopäätöksen kohteena voi olla ampuma-ase, aseen osa, patruuna tai erityisen vaarallinen ammus. Sääntelyllä pyrittäisiin turvaamaan perustuslain 7 :ssä tarkoitettua jokaisen oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Sääntelyssä olisi näin ollen perimmiltään kysymys perusoikeuksien turvaamisesta. Ampuma-aselain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 106/2009 vp) valtiosääntöoikeudellisen arvioinnin yhteydessä PeV on lausunnossaan (PeVL 18/2010 vp) todennut ehdotukseen sisältyneen kotirauhan piirin ulottuvan tarkastusta koskeneen 106 b :n osalta seuraavaa. "Ampuma-aseiden käyttöön liittyvien riskien vuoksi niiden hankinta ja hallussapito on luvanvaraista sekä säilyttäminen tarkoin säänneltyä. Tarkastusoikeuden ulottamisella yksityishenkilöiden aseiden säilytystiloihin pyritään varmistamaan ampuma-aseiden säännösten mukainen säilyttäminen, vähentämään ampuma-aseiden joutumista vääriin käsiin ja pienentämään ihmisten henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä. Ehdotetulle sääntelylle on siten perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet." Yksityishenkilöt säilyttävät ampuma-aseitaan lähes poikkeuksetta kotonaan. PeV totesi lausunnossaan ehdotetun 106 b :n osalta, että ampuma-aseen säilyttämisen tarkastus on kotirauhan piiriin ulottuvana toimenpiteenä valiokunnan mielestä sillä tavoin välttämätön perusoikeuksien, kuten oikeuden elämään ja turvallisuuteen, suojaamiseksi, kuten perustuslain 10 :n 3 momentissa tarkoitetaan. Sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta on merkityksellistä, että tarkastusoikeus ulottuu vain niihin tiloihin, joissa ampumaaseita säilytetään. Voimassa olevassa ampuma-aselain 92 :n mukaisessa aseen haltuunottoa koskevasta sääntelystä johtuva tarve esitetyssä tilanteessa puuttua viranomaistoimenpitein kotirauhan suojaan on lähtökohdaltaan erilainen. Tavoite on kuitenkin perustuslain 7 :n 1 momentin mukainen elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvän oikeuden turvaaminen eli sama kuin PeV on lausunnossa 18/2010 vp katsonut hyväksyttäväksi. Pykäläehdotukseen sisältyvä välttämättömyysvaatimus ottaisi huomioon toimenpiteen tavoitteen saavuttamisen ja siihen käytettävän keinon suhteellisuusvaatimukseen. Poliisilain 2 luvun 6 a :n ja ampuma-aselain 97 :n tarkistetuissa muotoiluissa on huomioitu perustuslakivaliokunnan lausunnossaan PeVL 11/2017 vp mainitsemat kannanotot. Kokonaisuutena edellä esitetyillä perusteilla katsotaan, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Sisäministeriön poliisiosasto esittää lopuksi vielä harkittavaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, jossa sisäänpääsystä ja etsinnästä säädettäisiin poliisilain sijaan ampuma-aselaissa lisäämällä tämän lain olemassa olevaan 97:ään uudet 1 ja 2 momenttia. vaihtoehto (uusi otsikko sekä 1 ja 2 momentti) Sisäänpääsy ja etsintä ampuma-aseiden väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi Poliisimiehellä on oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin ja suorittaa siellä välttämättömässä laajuudessa etsintä ampuma-aselain (1/1998) 92 :ssä tarkoitetun väliaikaista haltuunottoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ampuma-aseen, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten väliaikaisen haltuunoton, jos on syytä epäillä, ettei henkilö, jonka hallussa esineet ovat, päätöksen mukaisesti toimita asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia poliisin haltuun, toimenpide on välttämätön hengen ja terveyden suojaamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimenpide edellyttää päällystöön kuuluvan poliisimiehen määräystä. Oikeudesta päästä kotirauhan suojaamaan paikkaan muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten haltuun ottamiseksi epäillyn rikoksen johdosta taikka vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi säädetään pakkokeinolaissa ja poliisilaissa (872/2011).