Tulevaisuusnäkymiä ja signaaleja Juha Kaskinen

Transkriptio

1 Tulevaisuusnäkymiä ja signaaleja Juha Kaskinen

2 Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Turun korkeakoulujen yhdessä perustama yksikkö, joka toimi erillislaitoksena Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä vuosina sekä Turun yliopiston erillislaitoksena Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ainelaitos Toimistot Turussa, Helsingissä ja Tampereella Henkilökuntaa n riippuen hanketilanteesta Erilaisia koulutus-, kehittämis- ja tutkimushankkeita käynnissä vuosittain n Liikevaihto vuonna 2016 oli n. 2,9 M Vuosittain järjestettävä kansainvälinen konferenssi kerää yhteen alan asiantuntijat sekä muut tulevaisuudesta kiinnostuneet tahot

3 Robert Crumb luvulla..

4 Miksi tehdä tulevaisuustyötä? Ilkka Niiniluoto (1999) Tiedon etsiminen on ihmisen peruspiirre Ihmiset ovat tulevaisuusorientoituneita Voidaan tehdä osuvia arvauksia siitä, mikä tulee olemaan mahdollista Niiden tukena perusteluja, jotka koskevat tietoa maailman nykyisestä tilasta, kehitystrendeistä ja ihmisten suhteellisen pysyvistä käyttäytymistaipumuksista Vaihtoehtoisten mahdollisten tulevaisuuksien kartoittaminen, niiden todennäköisyyden ja toivottavuuden arviointi Ei tulevaisuuden tietämistä vaan tulevaisuuden luotaamista Ihmiset tekevät tulevaisuutensa. Ennusteet voivat olla itseään toteuttavia tai itseään kumoavia

5 Strategisia näkökulmia tulevaisuuteen 1. Muovaa tulevaisuutta - Korkeat riskit, korkeat palkkiot 2. Sopeudu tulevaisuuteen - Aikaiset omaksujat 3. Lunasta pelioikeus - Ole tietoinen mahdollisista kehityskuluista Courtney et al

6 Tulevaisuustieto ja -signaalit Tulevaisuustieto on yksinkertaisesti määriteltynä erilaisten tosiasioiksi määriteltyjen tietojen yhdistämistä näkemykselliseen tietoon. Tarvitaan siis faktoja ja systemaattisuutta yhdistettynä intuitioon, tulevaisuusmielikuvitukseen. Tulevaisuussignaaleja: Megatrendit, trendit, heikot signaalit, epälineaariset kehityskulut (villit kortit, mustat joutsenet) Tiedonlähteet moninaisia

7

8 Menetelmällinen kehitystyö Monitieteellisyys ja monimenetelmällisyys Määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistelmät ICT:n ja internetin hyväksikäyttö, Big Data Sosiaalinen media Virtuaaliset ympäristöt Tiedonhallinta Osallistuminen

9 Haasteet Globaalisuus, kompleksisuus, kasvava muutosnopeus ja yllätyksellisyys: miksi ennakoida, kun mitään hallittavuutta ei ole näkyvissä? Todennäköisyystarkastelut vaikeutuvat, vaihtoehtotarkastelut lisääntyvät? Yhteiskunnan odotukset edelleen osin ylioptimistisia: sanokaa, millainen tulevaisuus tulee olemaan. Keiden tulevaisuutta rakennetaan? Kasvutalouden hegemoninen diskurssi dominoi helposti myös tulevaisuudentutkimusta ja ennakointia

10 Toimintaympäristömme nyt Kompleksisuus Elämisen järjestelmien monimutkaistuminen Kytkennällisyys ja globaalisuus Perhosefekti Jatkuva ja nopeutuva muutos Esim. jatkuva informaation siirto Eri ilmiöiden muutoksen nopeus vaihtelee

11 Business environment Needed skills Technologies Demographic changes Ethics Business Creativity and innovativeness Networks Services Design Experience seeking Smart surroundings Virtuality Changing business models customerialization networking specialization product-service concepts Security and safety Risk management Life-cycle management Multiculturalism Corporate responsibility IoT ICT as central structure of production New materials Global change of work division Sustainable development Marita Aho 11

12

13 Markku Wilenius 2017

14

15 Megatrendejä Globalisaatio Ympäristö ja luonnonresurssit, ilmastonmuutos Biotulevaisuus: bioenergia, -massa, -kuitu, rakennusmateriaalit, ruoka Kaupungistuminen ja keskittyminen Väestömuutokset ICT, IoT, tiedonhallinta, Big Data, ubiikki teknologia, AR ja VR, automatisaatio ja robotisaatio Life science, terveysteknologia, lääketieteen edistyminen esim. elintasosairauksien kasvu globaalisti

16 Megatrendejä 2 Mahdollinen globaalin talouden muutos : protektionismin lisääntyminen populismin ja nationalismin kasvun seurauksena, USA:n ja Kiinan talouskonflikti Vesipula Ruuan kasvava kysyntä, uudet proteiinilähteet Tulevaisuuden tulonjako (polarisaation jatkuminen) Space, the final frontier

17 Työn määrittelyn muutos Työmarkkinoiden polarisaatio: huippu- ja suoritustyöpaikat (2020-luku) Työn tietointensiivisyyden kasvu Edelleen etenevä automaatio ja robottien käyttö Antitrendinä paluu perinteisiin, rahatalouden ulkopuolinen palveluiden vaihto Kestävän kehityksen työpaikat yhdistävät perinteisen työn eetoksen perinteiseen kansalaisliikkeiden eetokseen Eri elämänalojen roolien sekoittuminen Työurien monipuolistuminen Jakamistalous, biotalous, kiertotalous (SITRAN ehdotukset)

18 Koulutuksen ja oppimisen kehityskulkuja ja ilmiöitä Digitalisaatio Verkko-opetus, oppiminen Ilmiöoppiminen, moninäkökulmaisuus, yhteistyö Tiedonhallinta Ulkoiset odotukset Kyvyt ja taidot Elinikäinen oppiminen

19 Mitä edellytetään koulutukselta ja osaamiselta? Työmarkkinat odottavat erikoistuneita moniosaajia, jotka pystyvät oppimaan uutta jatkuvassa muutoksessa, ovat joustavia, luovia, innovatiivisia yhteisöllisiä, sosiaalisia, kieli- ja kulttuuritaitoisia, yhdistävät työn ja oppimisen kehittämisen, tekevät välillä työtä ilman korvausta, eivät sairasta tai ole poissa muutenkaan, ovat työmarkkinoiden käytettävissä vähintään 60 vuotta, ovat huipputuottavia koko ajan ja parantavat tuottavuuttaan jatkuvasti. 19

20 Yhteiskunnallisia muutoksia Kansalaiset eivät luota politiikkaan eivätkä talouselämään Vauraus kasaantuu entistä harvempien käsiin Luottamus tieteisiin vähentynyt Teknologioita pelätään, mutta samalla ne on pakko hyväksyä Nopeutunut muutos aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta

21 Terrorism incidents Source: Millenium Project, State of the Future, Global Futures System, (

22

23 Sukupolvet ja perhe Perhe- ja kotitalousrakenne monipuolistuu Yhden perheen taloudet yleistyvät kaikkein nopeimmin Uusioperheet Saman sukupuolen muodostavat kotitaloudet ovat sosiaalisesti hyväksytympiä kuin aiemmin. Eri etnisistä ryhmistä tulevien perheet

24 ICT-klusteri esimerkkejä Intian hallitus arvioi, että Intian digitaalinen talous on 1 triljoonan dollarin liiketoiminta-alue 5-7 vuoden kuluttua ( Digital disruption in health care will only accelerate in the years ahead. The rapidly increasing volumes of data that will be produced over the coming decades offer profound research opportunities alongside significant risks. By the year 2021, there will be more AI-powered digital assistants installed on devices than there are people in the world, according to new research from Ovum. The install base will be higher than 7.5 billion by that time, which is greater that the planet's population as recorded by the US Census Bureau on May 1, What is changing?: See the analytical review on how Internet of Things along with Blockchain are changing our everyday life. Dirk Slama, chief alliance officer at Bosch Software Innovations, said recently: IBM have also been working with Finnish startup Kouvola Innovation in this area. Implications: Gartner has predicted there will be 20.4 bln connected devices by 2020 with smaller, more efficient sensors and microprocessors offering the potential for use cases of which we can barely dream today. It raises the tantalizing question of how the governments of the future will legislate and even tax these transaction.

25 Mediakulutus Isossa-Britanniassa Media keskimääräinen muutos päivittäisessä mediakulutuksessa % Sanomalehdet Aikakauslehdet TV Radio Elokuvat ,3 Internet Pöytäkone Mobiililaite Zenith Optimedia Media Consumption Forecasts 2016 Muutos päivittäisessä käytössä minuutteina

26 Väestömuutokset Maapallon väestö kasvaa edelleen, 9 miljardin raja häämöttää 2040-luvulla, Afrikan väestö saattaa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä Kaupungistuminen: lähes ihmistä muuttaa kaupunkeihin joka päivä, yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa, megacityt kasvavat ja uusia syntyy Ihmisten liikkuvuus taloudellisista, turvallisuus-, ja ilmastonmuutossyistä

27 Väestömuutokset Aging populations will transform everything from health care to real estate, while millennial-dominated workforces will reinvent the workplace. The UK today has an ethical imperative to answer the challenges such as the healthcare costs of an ageing population that will mean the NHS of today is no longer affordable tomorrow. Over the coming half-century, the Australian population must anticipate some major environmental surprises and "shocks". Population aging continues to accelerate across Asia and the Pacific and estimates that the share of the region's population aged 60 or older will rise from around 12.4 percent (or 550 million people) in 2016 to more than 25 percent (or 1.3 billion people) by Over the coming decades, the UK population will face a wide range of complex health challenges and opportunities. The World Health Organisation projects India's population will reach 1.7bn by 2050 and begin to decline. (Shaping the Future )

28 Kaupungistumisen ilmiöitä Megakaupungit (yli 10 miljoonan asukkaan kaupungit) Kaupungistuminen ja alueellinen keskittyminen näyttäisi jatkuvan kaikkialla (myös Suomessa) Tuotannollinen toiminta keskittyy ja siirtyy kaupunkialueille Alueet kaupunkien/taajaminen ulkopuolella materiaali- ja luontoreservaateiksi (jos eivät jo ole niitä) Kaupungit pyrkivät lisäämään omavaraisuuttaan ja resurssitehokkuutta (energia, vesi, ruoka, biomassa)

29 Kaupungistumisen ilmiöitä Maan sisäinen muutto edelleen suurta ympäri maailmaa Muuttoliike kaupungistumisen keskeinen taustatekijä Yli 70 % maapallon väestöstä asunee kaupungeissa 2050 Kaupungistuminen nopeinta kehittyvissä maissa, joissa slummiutuminen luo ongelmia (mutta myös mahdollisuuksia Vaikka megacityt kasvavatkin, erityisesti kasvua on odotettavissa 1-5 miljoonan asukkaan kaupungeissa

30 Kaupungistumisen ilmiöitä Liikenteen sähköistyminen ja automatisaatio: sähköautot, -mopot, moottoripyörät, raideliikenne, leijulaudat tms., linja-autot, kutsuohjattavuus, ei kuljettajaa, älykkäät robotit, IoT jne. Rakennusten omavaraisuuden lisääntyminen Uhkina edelleen kaupunkien slummiutuminen, turvallisuusuhat, epidemioiden leviäminen Palvelujen kysyntä kasvaa ainakin aluksi

31 Nopeimmin kasvavat suurkaupungit (Allianz 2015, V-S Liitto) Kaupunki 2011 asukasluku (mijoonaa) 2025 ennuste Vuotuinen kasvu % 1. Lagos, Nigeria 11,2 18,9 3,7 2. Dhaka, Bangladesh 15,4 22,9 2,8 3. Shenzhen, Kiina 10,6 15,5 2,7 4. Karachi, Pakistan 13,9 20,2 2,7 5. Delhi, Intia 22,7 32,9 2,7 Turku 0, , ,92

32 Suurkaupungit (Allianz 2015) Kaupunki Asukasluku 2015 (miljoonaa) Väestötiheys / neliökilometri 1. Tokio, Japani 37, Jakarta, Indonesia 30, Delhi, Intia 24, Manila, Filippiinit 24, Seoul-Incheon, Etelä-Korea 23, New York, USA 20, Turku 0,

33 Suurimmat väestötiheydet Dhaka, Bangladesh Asukasluku 15,66 miljoonaa Asukastiheys: ihmistä neliökilometrillä Mumbai, Intia Asukasluku 17,7 miljoonaa Asukastiheys: ihmistä neliökilometrillä

34 Status and Future of Renewable Energy (REN21, 2016)

35 Status and Future of Renewable Energy (ibid.)

36

37

38

39 Avaintrendien merkitys Trendit ja toimintaympäristöstä nousevat muutokset Yksilöt Uudet osaamiset Organisaatiot Uudet toimintatavat Toiminnan tulokset Uudet tuotteet ja palvelut

40 Megatrendit ja osaamishaasteet (Kaivo-oja 2015) Trendit Osaamishaasteet työelämässä Globalisaatio Väestön ikääntyminen Kielitaitojen monipuolisuus, monikulttuurisuus, arvojen erilaisuuden ymmärtäminen Ikäjohtaminen, pitkien työurien mahdollistaminen, eläkeikävaihe mahdollisuutena (active aging) Teknologian nopea kehitys Ns. häiritsevät teknologiat (disruptive technologies), uusien teknologioiden omaksuminen ja innovatiivinen hyödyntäminen Verkostoituminen Verkostotalouden syvällinen ymmärtäminen, toimiminen erilaisissa verkostoissa, verkostojen luominen ja kehittäminen

41 Muutoksen kulmakivet (Wilenius 2017) Energiasysteemien uudistaminen Kiertotalouden periaatteet käyttöön taloudellisessa toiminnassa ja arkielämässä Uusien teknologioiden täysi hyväksikäyttö Politiikkaan ja talouselämään pitkän aikavälinen tavoitteet

42 Pieleen on mennyt muillakin, älä lannistu! Amerikkalaiset tarvitsevat puhelinta, mutta me emme. Meillä on tarpeeksi viestipoikia, UK:n postin pääinsinööri Sir William Preece, 1878 Röntgensäteet osoittautuvat huijaukseksi, tiedeakatemia Royal Societyn johtaja Lordi Kelvin, 1883 Kuka helkkarissa haluaisi kuulla näyttelijöiden puhuvan? Warner Brothers elokuvayhtiön toimitusjohtaja vuonna Koskaan ei rakenneta tätä suurempaa lentokonetta, Boeingin insinöörin kerrotaan sanoneen vuonna 1933 kymmenen ihmistä kuljettavan Boeingin tehtyä ensilentonsa. Television suosio ei kestä, koska ihmiset kyllästyvät tuijottamaan vanerilaatikkoa, Darryl Zanuck, 1946 Ydinvoimakäyttöiset pölynimurit todellisuutta 10 vuodessa, Lewyt Corporation -yrityksen johtaja Alex Lewyt, 1955 Olemme rakettipostin kynnyksellä, poliitikko Arthur Summerfield, 1959 Kotona ei ole tarvetta tietokoneelle, Digital Equipment Corporationin perustaja Ken Olsen, 1977 Kukaan ei tarvitse enempää kuin 640 kilotavua muistia kotitietokoneeseen, Bill Gatesin kerrotaan sanoneen, 1981 Roskapostin ongelma ratkaistaan kahdessa vuodessa, Bill Gates, 2004 Applen ipod ei tule menestymään, Sir Alan Sugar, 2005

43 Kiitoksia tarkkaavaisuudestanne! Juha Kaskinen, johtaja (VTT) Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Puh