Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

Transkriptio

1 Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 273/217

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 273/217 Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Anu Suonpää

3 Laatija: Anu Suonpää Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 273/217 Valokuva(t): LUVY ry (Arto Muttilainen) Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 217 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:

4 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh Sähköposti: Anu Suonpää Julkaisuaika 5/217 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 45 Julkaisun nimi Pikkalanlahden yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Julkaisu 273/217 Projektinumero Pikkalanlahden yhteistarkkailu perustuu Pikkalanlahden pistekuormittajien tarkkailuvelvoitteisiin. Pickala Golf oli vuonna 216 mukana Pikkalanlahden yhteistarkkailussa vapaaehtoisena. Pikkalanlahden yhteistarkkailua suorittaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Vuonna 216 Pikkalanlahteen tuli pistemäistä kuormitusta Prysmian Finland Oy:n, Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin ja Suomen Sokeri Oy:n puhdistamoilta. Puhdistamoilta vesistöön johdettu fosforikuormitus oli,4 kg/d, typenkuormitus 9,9 kg/d ja pistemäinen biologisen hapen kulutuksen kuormitus oli 21,4 kg/d. Pikkalanlahden pistekuormitus oli vähäistä Pikkalanjoen kautta tulevaan kuormitukseen verrattuna. Laskennallisesti Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahteen päätyvästä kuormituksesta oli vuonna %. Pikkalanjoen vaikutus näkyi selvästi Pikkalanlahden veden laadussa etenkin kevättulvien aikaan. Sulamavesien mukana Pikkalanlahteen tuli hyvin sameaa ja ravinnepitoista vettä. Sameus vähentyi Pikkalanselälle mentäessä. Kasvukauden keskimääräisten klorofyllipitoisuuksien perusteella Pikkalanlahti ilmensi vähäistä ja kohtalaista rehevyyttä vuonna 216. Vesi oli rehevintä elokuun alkupuolella ja syyskuussa. Pikkalanlahdella vesi oli elokuun alussa lämpötilojen perusteella poikkeuksellisen hyvin sekoittunutta 13 metriin saakka. Epävakaa sää piti levän hajallaan vesipatsaassa. Veden hygieeninen laatu oli E. coli -bakteerimäärän perusteella hyvä. E. coli bakteereja esiintyi pieniä määriä. Asiasanat Toimeksiantaja Pikkalanlahti, Pikkalanjoki, pistekuormitus, Pickala Golf, veden laatu, rehevyys yhteistarkkailuryhmä

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Säätila Pistekuormitus Puhdistamojen vesistökuormitus Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Yhteistarkkailun tulokset Vedenlaatutarkkailun toteutus Happitilanne Lämpökerrostuneisuus ja johtokyky Ravinteet Kokonaisravinteet Mineraaliravinteet A-klorofyllipitoisuus Kemiallinen hapenkulutus, sameus ja näkösyvyys Veden hygieeninen laatu Vapaaehtoiset Pikkalanlahden yhteistarkkailun jäsenet Pickala Golf, golfkenttäalueen pinta- ja pohjavesinäytteenotto Tarkkailualue Tulokset Pintavedet Pohjavesinäytteet Tulosten tarkastelua Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna Tarkkailun jatkaminen Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Pikkalanlahden yhteistarkkailualue...28 Liite 2. Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta Liite 3. Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet...42

6 1 Johdanto Pikkalanlahden yhteistarkkailua veden laadun osalta toteutettiin vuonna 216 päivitetyn tarkkailuohjelman luonnoksen mukaan. Uudenmaan Ely-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutokset kirjeellä (Dnro UUDELY/1531/216). Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä Pikkalanlahden ja Pikkalanselän alueella. Veden fysikaalis-kemiallisella tarkkailulla pyritään selvittämään kuormituksen mahdolliset välittömät vaikutukset veden laatuun. Vuosi 216 oli niin sanottu suppea tarkkailuvuosi, jolloin seurataan ainoastaan veden fysikaalis-kemiallista laatua. Tarkkailuun kuuluu vuosittaisen veden laadun seurannan lisäksi neljän vuoden välein suoritettavat biologiset, kasviplankton-, kalastoja pohjaeläintutkimukset. Seuraava laajempi tarkkailu suoritetaan vuonna 219. Kirjanpitokalastus jatkuu vuosittain. Vuoden 216 vesistötarkkailun on suorittanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tarkkailun vastuuhenkilönä oli vesistöasiantuntija Anu Suonpää. Näytteenotosta vastasivat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus, jotka ovat sertifioituja ympäristönäytteenottajia (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesinäytteet on analysoitu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: 25. Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta Laboratorio voi tarvittaessa lähettää näytteen tutkittavaksi hyväksymälleen alihankkijalle, jonka tuloksista laboratorio vastaa. Tulosten raportoinnista vastasi vesistöasiantuntija Anu Suonpää. Taulukko 1. Tarkkailuvelvolliset ja niitä koskevat ympäristölupapäätökset. Pistekuormittaja Siuntion kunta, Pikkalan keskuspuhdistamo Prysmian Finland Oy Nordic Aluminium Oyj (Nyk. Oy Lival Ab, N. Aluminium) Suomen Sokeri Oy, Kantvikin puhdistamo Lupapäätös Dnro ES AVI/98/4.8/21 No 7/21, Dnro UUS23-Y Y No YS 1152 lainvoimainen 1/29 Dnro UUS23-Y Y No YS 1151 Dnro UUS-23-Y , 195Y59111, 199Y , No YS Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Pikkalanlahden yhteistarkkailualue on Siuntion ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitseva suurehko merenlahti. Se rajoittuu lännessä Kopparnäsiin ja idässä Upinniemeen (Obbnäsiin). Pikkalanlahdesta avautuu etelään Pikkalanselkä (Pikkalafjärden), joka kuuluu tarkkailualueeseen (Liite 1). Pikkalanlahden perukkaan laskee Pikkalanjoki (Siuntionjoen alaosa). Pikkalanjoen valuma-alue jokisuussa on 487,7 km². Pikkalanlahden valuma-alueeseen kuuluu noin 22 km² ranta-alueita, joista virtaa lahteen vettä keskimäärin,23 m³/s. Pikkalanjoen keskivirtaama alajuoksulla on keskimäärin 5 6 m³/s ja virtaamavaihtelu on,2 4 m³/s. Pikkalanjoesta otetaan vettä, minkä vuoksi joki on padottu meriveden pääsyn estämiseksi jokeen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 5

7 Pikkalanlahden sisäosan syvyys vaihtelee pääosin 5 7 metrin välillä, mutta lahden syvyys kasvaa itää kohti, jossa esiintyy myös yli 1 metriä syviä alueita. Suomen Sokerin Kantvikin satamaan johtaa n. 9 metrin syvyinen laivaväylä. Svinön saaren eteläpuolella syvyys on aluksi 1 15 metriä ja syvenee ulompana 15 2 metriin. Lahden syvin kohta sijaitsee Upinniemen kärjen länsipuolella, missä syvyys on 3 metriä. Lahti syvenee tasaisesti ulkomerta kohden ilman merkittäviä kynnyksiä, jonka vuoksi veden vaihtuminen on ajoittain tehokasta. 2.2 Säätila 216 Vuosi 216 alkoi Porlassa tavanomaista kylmempänä, mutta jos helmikuussa lämpötila oli keskimääräistä korkeampi ja sateita saatiin runsaasti (Kuva 1, Kuva 2). Toukokuu oli ajankohtaan nähden varsin lämmin, mutta muuten kesä-syyskuu oli keskimääräisen lämmin ja sateinen. Sateita saatiin runsaasti etenkin kesä- ja heinäkuussa. Loppu vuosi oli keskimääräistä kuivempi. Talvi alkoi lauhana ja marras-joulukuussa kuukauden keskilämpötilat olivat muutaman asteen pakkasella Lämpötila, Porla C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötilat Porlan säähavaintoasemalla vuonna 216 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna (Ilmatieteen laitos 216) Sademäärä, Porla mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukausittaiset sadesummat Porlan säähavaintoasemalla vuonna 216 pitkän ajan keskiarvoon verrattuna (Ilmatieteen laitos 216). 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

8 3 Pistekuormitus Vuonna 216 Pikkalanlahteen tuli pistemäistä kuormitusta Prysmian Finland Oy:n, Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin ja Suomen Sokeri Oy:n puhdistamoilta. Siuntion kunta oli vuonna 216 mukana kuormituksen jälkitarkkailijana. Siuntion keskuspuhdistamon toiminta lakkasi , josta lähtien em. jätevedet on käsitelty Espoon kaupungin Suomenojan puhdistamolla. Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin käsitellyt prosessivedet sekä Oy Lival Ab, N. Aluminiumin ja Prysmian Finland Oy:n saniteetti- ja sosiaalitilojen, tehdastilojen ja alueen asutustaajaman käsitellyt jätevedet johdetaan Pikkalanlahdelle Båtvikenin lahteen. Lisäksi tehdasalueitten hule- ja jäähdytysvedet johdetaan öljynerottimen läpi muuten käsittelemättömänä Fiskarvikenin lahteen. Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamo purkaa käsitellyt jätevedet sen edustalla sijaitsevaan satama-altaaseen. Tämä jätevesi muodostuu tehtaan prosessivesistä ja sosiaalitilojen jätevesistä sekä alueen muiden toimijoiden Mildola Oy:n, voimalaitoksen, Danisco konsernin, Kantvikin pohjoissataman ja Novelpack Oy:n sosiaali- ja prosessivesistä sekä Kantvikin asuntoalueen yhdyskuntajätevesistä. Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin prosessijäteveden puhdistamo ja Prysmian Finland Oy:n saniteettijäteveden puhdistamo toimivat vuonna 216 hyvin ja asetetut luparaja-arvot vuosikeskiarvona saavutettiin. Vuonna 216 Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamolla saavutettiin pääosin neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot. Pistekuormittajien puhdistamojen toimintaa vuonna 216 on käsitelty tarkemmin puhdistamojen kuormitustarkkailujen tulosten yhteenvetoraporteissa (Valtonen 217a, Valtonen 217b, Valtonen 217c ja 217d). 3.1 Puhdistamojen vesistökuormitus Pikkalanlahden pistekuormittajien vesistökuormitus on vähentynyt 2-luvulla puhdistamoiden sulkemisen myötä. Kirkkonummen keskuspuhdistamon vesistökuormitus päättyi vuonna 25 ja vuonna 214 lopettivat Upinniemen varuskunnan puhdistamo ja Siuntion keskuspuhdistamo toimintansa. Vuosina pistemäinen fosforikuormitus on ollut,4-12,9 kg/d (Kuva 3). Fosforikuormitus on ollut vähäisintä (,4 kg/d) vuosina , jolloin jätevesiä on johdettu Pikkalanlahteen Oy Lival Ab, N. Aluminiumin ja Prysmian Finland Oy:n sekä Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamolta. Vuosina pistemäinen typpikuormitus on ollut 9,9 281,1 kg/d (Kuva 3). Vuonna 216 typen kuormitus oli tarkkailujakson alhaisin 9,9 kg/d. Vuosina pistemäinen biologisen hapen kulutuksen kuormitus on ollut 21,4 265, kg/d (Kuva 3). Vuonna 216 kuormitus oli tarkkailujakson alhaisin 21,4 kg/d. Pistemäisestä fosforikuormituksesta n. 9 % oli peräisin Suomen Sokerin puhdistamolta vuonna 216. Prysmian Finland Oy:n ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin fosforikuormitus oli yhteensä 1 %. Vuonna % typen kuormituksesta oli peräisin Suomen Sokerin puhdistamolta ja loput 38 % Prysmian Finland Oy:n ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin puhdistamoilta. Vuonna 216 biologisen hapen kulutuksen kuormituksesta valtaosa 93 % oli peräisin Suomen Sokerin puhdistamolta ja loput 7 % Prysmian Finland Oy:n ja Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin puhdistamoilta. Kuvassa 4 on esitetty Pikkalanlahden pistemäisen kuormituksen jakaantuminen vuotena 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 7

9 Pikkalanlahden pistemäinen fosforikuormitus kg/d SSokeri Siuntio Upinniemi vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium Knummi 1,2 1,8,6,4, Kirkkonummi, kuormitus päättyi 25 SSokeri Pikkalanlahden pistemäinen typpikuormitus kg/d Siuntio Up vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium Knummi Kirkkonummi, kuormitus päättyi Pikkalanlahden pistemäinen biologinen hapen kulutuksen kuormitus kg/d SSokeri Siuntio Up vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Al. 1 Knummi 5 25, 2, 15, 1, 5, Kirkkonummi, kuormitus päättyi 25, Kuva 3. Pikkalanlahden pistemäinen fosfori-, typpi- ja biologisen hapen kulutuksen kuormitus kg/d vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

10 Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium 1 % Pistemäisen fosforikuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 216 (yht.,4 kg/d) SSokeri 9 % Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium 38 % Pistemäisen typpikuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 216 (yht. 9,9 kg/d) SSokeri 62 % Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium 7 % Pistemäisen BOD7-kuormituksen %-osuudet Pikkalanlahdessa 216 (yht. 21,4 kg/d) SSokeri 93 % Kuva 4. Pistemäisen fosfori-, typpi- ja biologisen hapen kulutuksen kuormituksen jakaantuminen vuonna 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 9

11 Pikkalanlahden pistemäistä ravinnekuormitusta arvioitiin lisäksi haja-asutuksen jätevesiasetuksen (29/211) mukaisten asukasvastinelukujen avulla, minkä mukaan haja-asutuksen käsittelemättömien jätevesien kuormitus yhden henkilön osalta on 2,2 g fosforia ja 14 g typpeä päivässä. Biologisen hapen kulutuksen kuormitusta arvioitiin valtioneuvoston yhdyskuntajätevesiä koskevan asetuksen (Vna 888/26) mukaan, missä biologisen hapen kulutuksen kuormitus yhden henkilön osalta on 7 g/d. Taulukossa 2 on esitetty pistekuormituksen haja-asutuksen käsittelemättömiä jätevesiä vastaava fosforin, typen ja biologisen hapen kulutuksen (BOD7) kuormitus asukasvastinelukuina vuosina 215 ja 216. Taulukko 2. Pistekuormituksen haja-asutuksen käsittelemättömiä jätevesiä vastaava fosfori, typpi ja biologisen hapen kulutuksen (BOD7) kuormitus asukasvastinelukuina vuonna 216 ja suluissa vuonna 215. Kuormittaja Haja-asutuksen kuormitusluku Fosfori Typpi BOD7 Suomen Sokeri Oy 15 (15) 443(543) 286 (357) Oy Lival Ab, Nordic Al. ja Prysmian Finland 17 (37) 266 (179) 2 (1) Yhteensä 167 (187) 79 (721) 36 (367) 3.2 Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta Suurin osa Pikkalanlahteen päätyvästä kuormituksesta tulee Pikkalanjoen (Siuntionjoen alaosa) kautta. Pikkalanjoen kuormitus on pääosin peräisin Kirkkojoen ja muun yläpuolisen valuma-alueen hajakuormituksesta (Mettinen 216). Pikkalanjoen kuormitus näkyi Pikkalanlahdessa etenkin huhtikuussa, jolloin saatiin runsaasti sateita. Kuormitus näkyi lahden perukan korkeina ravinnepitoisuuksina ja alhaisena sähkönjohtavuutena. Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahteen päätyvästä kokonaisfosforin kuormituksesta oli 99 % vuonna 216. Kokonaistypen kuormituksesta Pikkalanjoen kautta tuli 98 % vuonna 216. Pikkalanjoen osuus Pikkalanlahteen päätyvästä kiintoainemäärästä oli vuonna %. Kiintoainepitoisuus puhdistamoilta Pikkalalahteen johdettavassa vedessä arvioidaan GF/A menetelmällä, jossa käytetään karkeampaa suodatusta (suodatin 1,6 µm) ja Pikkalanjoen kiintoainepitoisuus arvioidaan F6 menetelmällä, jossa käytössä on hienompi suodatus (suodatin,4 µm). On todennäköistä, että mikäli puhdistamolta johdettava veden kiintoaine suodatettaisiin,4 µm koon suotimella, suodattimelle jäisi enemmän kiintoainetta ja puhdistamojen kiintoainekuormitus olisi nykyistä suurempi. Tämän vuoksi esitettyjä kiintoainekuormituksen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Taulukossa 3 on esitetty Pikkalanlahden kokonaiskuormitus vuonna 216. Taulukko 3. Pikkalanlahden fosforin, typen ja kiintoaineen kokonaiskuormitus kg/d vuonna 216. Kiintoainepitoisuus puhdistamoilta veden johdettavassa vedessä arvioidaan GF/A menetelmällä (suodatin 1,6 µm) ja Pikkalanjoen kiintoainepitoisuus F6 menetelmällä (suodatin,4 µm), jonka vuoksi tuloksia voidaan pitää vaan suuntaa antavina. Kuormittaja Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d % kg/d % kg/d % Suomen Sokeri,33 1 6,2 1 5 Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium,4 3,73 1 1,62 Pikkalanjoki (virtaama x pitoisuus) 27, , ,62 99 Yhteensä 28, , ,24 1 Pikkalanjoen kuormitusta arvioitiin kuukauden keskimääräisen virtaaman ja S1 havaintopaikassa mitattujen ainepitoisuuksien perusteella (F6 menetelmä, jossa,4 µm suodatus) ja ympäristöhallinnon kehittämän WSFS-VEMALA mallin avulla (Huttunen ym. 28, 213). WSFS-VEMALA malli laskee vuorokauden aika-askeleella veden hydrologista kiertoa ja ravinteiden kulkeutumista maa-alueilta, jokaisen hehtaarin kokoiseen ja suurempaan järveen tulevaa kuormitusta ja kuormituksen etenemistä joissa ja järvissä ja lopulta mereen päätyvää kuormitusta. Mallissa käytetään perusteena järvien ja jokien vedenlaatuhavaintoja. WSFS-VEMALA mallilla arvioituna ravinnekuormitus antoi samansuuntaisen tuloksen kuin kuukauden keskimääräisen virtaaman ja havaittujen ainepitoisuuden perusteella lasketut kuormitukset. Helmikuussa saatiin runsaasti sateita, jotka kasvattivat virtaamia, mikä näkyy WSFS-VEMALA mallilla simuloiduissa ravinnekuormituksissa piikkinä (Kuva 5 ja Kuva 6). Helmikuussa ei mitattu ainepitoisuuksia Pikkalanjoessa, jonka vuoksi vuosittainen ravinnekuormitus (kg/d) oli alhaisempi verrattuna WSFS-VEMALA- mallilla arvioituun vuosikuormitukseen. Kiintoainekuormitus oli WSFS-VEMALA mallilla arvioituna alhaisempi kuin virtaamaan ja ainepitoisuuksiin perustuva arvio (Kuva 7). Ainepitoisuuksia mitattiin Pikkalanjoessa kymmenen kertaa vuoden 216 aikana, joista kaksi näytteenottokertaa oli huhtikuussa. Huhtikuun osalta kuormituslaskelmiin käytettiin näiden 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

12 kahden ainepitoisuuden keskiarvoa. Etenkin huhtikuun mittaushetken suuri virtaama korostui kiintoainepitoisuuksiin perustuvassa kuormitusarvioinnissa. Tämän vuoksi vuosittainen kiintoainekuormitus kg/d oli havaittujen ainepitoisuuksien perusteella arvioituna korkeampi kuin WSFS-VEMALA mallilla arvioituna (Taulukko 4). Kuva 5. Pikkalanjoen virtaamaan perustuva simuloitu fosforikuormitus punaisella ja havaittuihin ainepitoisuuksiin perustuva fosforikuormitus kg/d mustalla vuonna 216. Kuva 6. Pikkalanjoen virtaamaan perustuva simuloitu typpikuormitus punaisella ja havaittuihin ainepitoisuuksiin perustuva fosforikuormitus kg/d mustalla vuonna 216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 11

13 Kuva 7. Pikkalanjoen simuloitu kiintoainekuormitus punaisella ja mustalla havaittuihin kiintoainepitoisuuksiin perustuvat kuormitukset (1 kg/d) vuonna 216. Taulukko 4. Pikkalanjoen fosfori, typpi ja kiintoainekuormitus kg/d virtaaman ja ainepitoisuuksien perusteella sekä WSFS-VEMALA-mallilla arvioituna vuonna 216. Vemala mallin tulokset perustuvat Vemala mallin 2 versioon ja kiintoaine V1 versioon. Tiedot luettu Pikkalanjoki kuormitus Fosfori kg/d Typpi kg/d Kiintoaine kg/d virtaama x pitoisuus 27,85 484,24 143,62 Vemala V2 P, N ja kiintoaine V1 3,15 54, ,7 4 Yhteistarkkailun tulokset Veden fysikaalis-kemiallisen laadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 2 ja analyysimenetelmät sekä määritysrajaluettelo mittausepävarmuuksineen liitteessä 3. Raportointiin on liitetty Uudenmaan ELY-keskuksen seurannan tulokset havaintopaikoilta S1 (Pikkalanjoki 1,6), 2 ja Vedenlaatutarkkailun toteutus Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenoton ajankohdat vuonna 216 on esitetty alla olevassa taulukossa. Fys-kem* Hygienia Pikkalanjoki* rehevyys pvm -2 m 5.4. x x x 2.6. x x 1.8. x x x x x x *Uudenmaan ELY-keskuksen seurannassa lisäksi Pikkalanjoki 1,6 ja havaintopaikat 2 ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

14 4.2 Happitilanne Jäätä oli Pikkalanlahden ja -selän alueella huhtikuun alussa ainoastaan matalissa Fiskarvikenin ja Båtvikenin lahdelmissa, joissa jään paksuus oli 8-1 cm. Pintaveden lämpötila oli tarkkailualueella 3-4 astetta. Happitilanne oli koko alueella erittäin hyvä. Pohjan läheisessä vedessä oli happea yli 12 mg O2/l Pikkalanlahdella ja Pikkalanselällä (Taulukko 5). Pikkalanjoen happipitoisuus oli myös hyvä 11,6 mg/l. Taulukko 5. Tarkkailualueen happitilanne mg/l Syvyys (m) S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp ,6 13,2 13,9 14,3 14,2 14,2 12,8 12, , ,1 12, ,9 12,7 12,6 13, ,8 12,8 12, ,6 13, , ,1 Kesä-heinäkuun aikana happitilannetta seurataan ainoastaan Uudenmaan ELY-keskuksen seurannassa havaintopaikoilla 2 ja 8, elokuussa happitilannetta seurataan myös muilla tarkkailun havaintopaikoilla. Happipitoisuus oli kesä-heinäkuussa 5,8 9,9 mg O2/l havaintopaikoilla 2 ja 8. Alhaisin happitilanne oli 13 metrin syvyydellä havaintopaikalla 8. Elokuussa happitilanne oli hyvä koko tarkkailualueella. Tilanne oli 13 metrin syvyydellä korjaantunut, vesi oli tasalämpöistä koko vesipatsaassa (Kuva 8). Todennäköisesti Pikkalanlahden suuntaiset ja voimakkaat tuulet ovat pitäneet pintaveden sekoittuneena 13 metrin syvyydelle. Elokuun lopulla alhaisin happipitoisuus mitattiin pohjan lähellä 2 metrin syvyydellä 6,8 mg O2/l (Taulukko 6). Syyskuussakin happipitoisuus oli riittävän hyvä 6 mg O2/l. Lämpötila laski tasaisesti vesipatsaassa, mutta vesi oli vielä kerrostunutta. Havaintopaikalla 8 pinnan ja pohjan läheisen veden lämpötilaero oli kaksi astetta. Taulukko 6. Tarkkailualueen happitilanne mg/l Syvyys (m) S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp ,5 8,8 9,3 8,7 9,3 9,3 8,6 9,1 9,5 9,6 9,5 3. 8,9 4. 9,2 9,3 5. 9, ,3 9,7 9. 9,4 9, ,1 9, ,9 2. 6,8 4.3 Lämpökerrostuneisuus ja johtokyky Huhtikuun alussa 216 vesi oli lähes tasalämpöistä tarkkailualueella. Syvimmällä havaintopaikalla 13 pintaveden lämpötila oli 2,5 astetta ja pohjan läheisen veden lämpötila 1,6 astetta. Vuonna 216 vesi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunutta kesä-elokuussa. Kesä- ja elokuun alussa harppauskerros sijaitsi harvinaisen syvällä metrissä. Pintavesi oli 1-13 metriin hyvin sekoittunutta ja lähes tasalämpöistä johtuen todennäköisesti voimakkaista ja lahden suuntaisista tuulista. Heinäkuussa harppauskerros sijaitsi 7-1 metrissä. Elokuun lopulla lämpötilat alkoivat tasoittua, mutta vesi oli edelleen kerrostunutta syyskuun puolivälissä. Voimakkaasta ja pitkästä veden lämpökerrostuneisuudesta huolimatta happitilanne oli syyskuussakin riittävän hyvä. Kasvukauden aikana Pikkalanlahdella seurataan veden lämpötiloja tihennetysti yhdessä sähkönjohtokyvyn kanssa mahdollisen meriveden kumpuamisen havaitsemiseksi. Vuonna 216 poikkeavia lämpötilan ja johtokyvyn muutoksia vesipatsaassa ei ollut havaittavissa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 13

15 syvyys m Lämpötila C hp Kuva 8. Pikkalanselän syvänteen havaintopaikan 13 lämpötilaprofiilit vuonna Ravinteet Kokonaisravinteet Pikkalanjoen (Siuntionjoen alaosan) vaikutus näkyi selvästi Pikkalanlahden joen suuta lähinnä olevilla havaintopaikoilla. Pikkalanjoen kautta tuli sameaa ja ravinnepitoista vettä. Kevätvalumien aikaan huhtikuun alussa typpeä ja fosforia oli Pikkalanjoessa S1 yli kaksinkertainen määrä verrattuna Pikkalanlahteen. Pikkalanjoen kokonaistyppipitoisuus oli 16 µg/l ja Pikkalanlahden sisäosissa (hp 1-2) typpipitoisuus oli µg/l. Pikkalanlahden havaintopaikoilla 3-9 kokonaistyppipitoisuudet olivat 42 6 µg/l. Pikkalanjoen kokonaisfosforipitoisuus oli 15 μg/l ja Pikkalanlahdella kokonaisfosforipitoisuus oli välillä μg/l. Elokuussa tilanne oli vastaavanlainen. Pikkalanjoessa kokonaistyppipitoisuus oli 78 µg/l ja muualla tarkkailualueella kokonaistyppipitoisuus oli 33 4 µg/l. Pikkalanjoen kokonaisfosforipitoisuus oli 84 µg/l ja Pikkalanlahdella pitoisuudet olivat µg/l. Kasvukauden aikana kesä-syyskuu ravinnepitoisuuksia seurataan -2 m kokoomanäytteestä. Kasvukauden aikana keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli tarkkailualueella µg/l. Korkeimmat typpipitoisuudet mitattiin elokuussa pistekuormitusta lähinnä olevilla hp 3 45 µg/l ja hp 6 47 µg/l (Kuva 9). Alhaisin kokonaistyppipitoisuus oli Pikkalanselällä (hp 13) heinäkuussa 29 µg/l. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli välillä 3 51 µg/l. Pääsääntöisesti pitoisuudet olivat korkeampia Pikkalanlahden sisäosissa ja laskivat Pikkalanselälle päin (Kuva 9). Suomen Sokerin satama-altaassa (hp 6) vesi oli kuitenkin kasvukaudella keskimääräisesti rehevintä eli runsasravinteisinta. Kasvukauden 216 kokonaistyppipitoisuus µg/l Kasvukauden 216 kokonaisfosforipitoisuus µg/l hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 Kuva 9. Kasvukauden 216 kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet µg/l -2 m kokoomanäyteessä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

16 4.4.2 Mineraaliravinteet Kasvukauden aikana kokonaisravinnepitoisuuksien lisäksi tarkkailussa seurataan pääravinteiden typen ja fosforin liukoisia pitoisuuksia, joissa ravinne on levätuotannolle suoraan käyttökelpoisessa muodossa. Liukoiset ravinteet (NO2+NO3 ja PO4-P) olivat tehokkaasti levätuotannon sitomia ollen pääosin alle mittaustarkkuuden. Ammoniumtyppeä mitattiin pieniä pitoisuuksia 5,5 31 µg/l, eniten elokuussa (Kuva 1) Kasvukauden 216 ammoniumtyppipitoisuus µg/l hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 Kuva 1. Kasvukauden 216 ammoniumtyppipitoisuus µg/l -2 m kokoomanäyteessä. 4.5 A-klorofyllipitoisuus Suomen rannikolla sinileviä havaittiin jo jonkin verran kesäkuussa. Epävakaisen sään vuoksi pintalauttoja muodostui kuitenkin kesän aikana vähän. Elokuussa sinilevien määrä oli jo alhainen. Levää esiintyi lähinnä veteen sekoittuneena (syke.fi). Itämeren yleistilanne heijastui Pikkalanlahteen. Kasvukauden aikana a-klorofyllipitoisuudet vaihtelivat tarkkailualueella välillä 4,2 19 µg/l. Vesi oli rehevintä elokuun alkupuolella ja syyskuussa havaintopaikalla 6 ja 9 (Kuva 11). Kasvukauden 216 A-klorofyllipitoisuus µg/l hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp Kuva 11. Tarkkailualueen a-klorofyllipitoisuudet µg/l kesä-syyskuun -2 m kokoomanäytteessä vuonna 216. Kesän perustuotantoa mittaava kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus ilmensi vain vähäistä ja kohtalaista rehevyyttä pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Mitikka 215) mukaan. Pikkalanlahden perukassa keskimääräiset a- klorofyllipitoisuudet olivat hp 1 7,4 µg/l ja hp 2 8,2 µg/l. Pikkalanlahden keskiosassa havaintopaikoilla 3-5 kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus oli välillä 7,8 8,6 µg/l ja havaintopaikoilla 6-9 9,4 12,4 µg/l. Pikkalanselällä kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus hp 13 oli 9,2 µg/l. Vuoden 216 keskimääräinen levätilanne a-klorofyllipitoisuuden perusteella oli vastaava kuin vuonna 215. Kuvassa 12 on esitetty Pikkalanlahden yhteistarkkailun a-klorofyllin keskipitoisuus vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 15

17 µg/l 7 A-klorofyllin keskipitoisuus Pikkalanlahden yhteistarkkailualueella vuosina S1 hp 1 hp 2 hp 3 hp 4 hp 5 hp 6 hp 7 hp 8 hp 9 hp 13 hp 14 KA.P:lahti ,5 11,1 7,4 7,8 7,7 9,8 9,1 11,8 1,4 8,7 9,2 9, ,8 5,9 4,4 5,6 6,7 9,3 6,9 12,9 11, 6,3 8,5 7, , 9,5 1,4 12,3 1,5 11, 15,8 11,8 1,6 9, 8,2 7,2 1, , 8,5 9,2 7,9 8,9 9,4 13,2 1,9 1,4 11,4 9, 9,4 9, , 7,4 8,2 7,9 8,1 8,6 12,4 9,4 11,5 11,2 9,2 9,4 Kuva 12. Tarkkailualueen a-klorofyllin keskipitoisuus µg/l -2 m kokoomanäytteessä vuosina Alle 1 µg/l ilmentää vähäistä rehevyyttä. Kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus kuvastaa kasvukauden aikaista levätilannetta keskimäärin, joten siinä mahdolliset yksittäiset havainnot suurista levämääristä eivät näy. 4.6 Kemiallinen hapenkulutus, sameus ja näkösyvyys Kemiallinen hapentarve lisääntyy vesistössä jätevesivaikutuksen ja veden humuspitoisuuden kasvaessa. Humuspitoisuus on ollut Pikkalanlahdella keskimäärin alhainen. Sen vuoksi lisääntynyt hapentarve voi viitata jätevesikuormitukseen. Vuonna 216 kemiallinen hapen kulutus oli Pikkalanlahden ja Pikkalanselän alueella alhainen. Arvot olivat välillä 6,3 7,8 mg O2/l. Pikkalanjoessa kemiallinen hapen kulutus oli välillä 1 11 mg O2/l. Pikkalanjoen vesi oli huhtikuussa hyvin sameaa ja ravinnepitoista johtuen kevätvalumista. Veden sameus oli 39 FNU. Tämä näkyi myös Pikkalanlahden perukan (hp 1) muuta lahtea runsaampana sameutena. Pääsääntöisesti sameus vähentyi Pikkalanlahdelta Pikkalanselälle mentäessä. Näkösyvyyden avulla voidaan arvioida veden laatua ja sitä kuinka syvälle valo ulottuu vesipatsaassa. Vuonna 216 on nähtävissä keskimääräinen näkösyvyyden kasvu Pikkalanlahden sisäosista Pikkalanlahden selälle (Kuva 13). Näkösyvyys m vuonna 216 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13,5 1 1,5 2 2,5 3 3, Kuva 13. Tarkkailualueen näkösyvyys (m) vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

18 4.7 Veden hygieeninen laatu Pikkalanlahden yhteistarkkailualueen veden hygieenistä laatua seurataan keväisin ja loppukesästä kolibakteerien avulla. Huhtikuussa 216 veden hygieeninen laatu oli E. coli -bakteerimäärän perusteella kohtalaisen hyvä. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereita esiintyi 1-6 pmy / 1 ml (Kuva 14). Eniten E. coli -bakteereja esiintyi havaintopaikalla 8. Hyvän uimaveden laadun raja-arvo on 5 pmy/1 ml (STM 177/28). Elokuussa Pikkalanlahden veden hygieeninen laatu oli hyvä. E. coli -bakteereja esiintyi vähän 5-33 pmy / 1ml (Kuva 15). Pikkalanselällä veden hygieeninen laatu oli erittäin hyvä. E. coli -bakteereja ei havaittu. Vuonna 216 Suomen Sokerin edustan näytteistä määritettiin vuoden 215 tapaan kolibakteereja eri menetelmin, bakteerien alkuperän selvittämiseksi. Näiden analyysien tuloksia on käsitelty tarkemmin seuraavassa kappaleessa S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 E. coli kok.kolibakteerit pmy/1 ml E. coli- ja kokonaiskolibakteerien määrä huhtikuussa 216 Kuva 14. Tarkkailualueen E. coli- ja kokonaiskolibakteerien määrä (pmy / 1 ml) huhtikuussa 216. E. coli- ja kokonaiskolibakteerien määrä elokuussa pmy/1 ml S1 hp1 hp2 hp3 hp4 hp5 hp6 hp7 hp8 hp9 hp13 E. coli kok.kolibakteerit Kuva 15. Tarkkailualueen E. coli- ja kokonaiskolibakteerien määrä (pmy/1 ml) elokuussa 216. Suomen Sokerin edustalla tehtiin edellisvuosien tapaa hygienian lisätutkimuksia vuonna 216 bakteerien alkuperän selvittämiseksi. Näytteistä määritettiin kokonaiskolibakteerien, lämpökestoisten kolibakteerien ja E. coli -bakteerien määrät. Kokonaiskolibakteerien määrät olivat elokuussa kohtalaisen korkeita, mutta vastaavalla tasolla havaintopaikoilla 4 ja 5 (Taulukko 7). Kolibakteerit ovat yleinen bakteeriryhmä, jotka lisääntyvät vesissä ja maaperässä sekä myös jätevedessä. Kolibakteereista E. coli lisääntyy ainoastaan tasalämpöisten suolistossa ja on sen vuoksi luotettavin ulosteperäisen kuormituksen indikaattori. E. coli -bakteerien määrät olivat kohtalaisen alhaisia Suomen Sokerin edustalla hp pmy/1 ml. Koliformisten ja E. coli -bakteerien määrät on laskettu Colilert-menetelmällä (ISO 938 2:212). Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määritys on tehty menetelmällä joka perustuu mm. bakteerien lämpökestävyyteen (44 C) (SFS 488: 21, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 17

19 muunneltu). Eri menetelmät eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, vaan voivat antaa hieman eri tuloksen (Taulukko 7). Taulukko 7. Suomen Sokerin edustan havaintopaikkojen 6-8 E. coli -bakteerien, lämpökestoisten kolibakteerien ja kokonaiskolibakteerien määrät (pmy / 1 ml) vuonna 216. Koliformisten ja E. coli -bakteerien määrät on laskettu Colilertmenetelmällä (ISO 938 2:212). Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määritys on tehty menetelmällä joka perustuu mm. bakteerien lämpökestävyyteen (44 C) (SFS 488: 21, muunneltu). Pvm Havaintopaikka E. coli- Lämpökestoiset Kokonaiskoli bakteerit kolibakteerit bakteerit Vapaaehtoiset Pikkalanlahden yhteistarkkailun jäsenet 5.1 Pickala Golf, golfkenttäalueen pinta- ja pohjavesinäytteenotto Siuntion Störsvikissä sijaitsevan Pickala Golf Oy:n velvoitetarkkailu perustuu Siuntion ympäristölautakunnan lupapäätöksiin. Lautakunta myönsi maisematyö- ja toimenpide-luvat kentän rakentamiseksi ja hyväksyi alueella noudatetun pinta- ja pohja-vesien tarkkailusuunnitelman Golfkentän käytön ei oleteta aiheuttavan vesistökuormitusta tai pohjavesiriskejä. Sen sijaan kentän ylläpito saattaa vaikuttaa alueen vesien laatuun ja Pikkalanlahteen päätyvään ainekuormitukseen. Siuntion kunnan ympäristönsuojelun toimialan päätöksen mukaan Pickala Golf Oy:n tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuonna 213. Vuodesta 215 tarkkailu on tehty tarkistetun ohjelman (sähköposti /Siuntion kunta, A. Hynninen) mukaisesti. Pickala Golf oli vuonna 216 vapaaehtoisena mukana Pikkalanlahden yhteistarkkailussa Tarkkailualue Pickala golfin vesistötarkkailussa seurataan kahden golfkentän läpi Pikkalanlahteen laskevan valtaojan (havaintopaikat V1A, V1B, V2A), golfkentän alueella sijaitsevan valtaojan (havaintopaikka V3A) ja pohjaveden veden laatua (pohjavesiputki P1) (Taulukko 8, Kuva 16). Golfkentän vedet laskevat Störsvikeniin Pikkalanlahteen. Taulukko 8. Pinta- ja pohjavesiseurannan havaintopaikat. TUNNUS KUVAUS N/lat E/lon V1A Golfkentän läpi Pikkalanlahteen virtaavan valtaojan 1 veden laatu V1B Golfkentän länsipuolelta kenttäalueelle valtaojaan 1 tulevan veden laatu V2A Golfkentän läpi Pikkalanlahteen laskevan valtaojan 2 veden laatu V3A Valtaojan 3 veden laatu golfkentän alueella P1 Pohjaveden laatu valtaojan 1 valuma-alueella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

20 Kuva 16. Pickala golfin tarkkailun havaintopaikat V1A, V1B, V2A ja V3A, sekä pohjavesihavaintopaikka P1. MML (Maastokartta 1/217) Tulokset Golfkentän näytteenotto ajoitetaan syksyyn, jolloin kentän kastelukausi on loppuvaiheessa. Kastelukausi kestää yleensä huhtikuun lopulta syyskuun puoliväliin. Pickala golfin vesistötarkkailun näytteen on otettu syksyisin elo-marraskuussa. Vuonna 216 näytteet otettiin Pintavedet Sameus ja kiintoaine Sameus FNU 9 8 Pintavesien sameus- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä 25 yhteydessä valuma-alueen maaperän ja uoman 7 ominaisuuksiin. 6 Sateiset sääolosuhteet ja maan käsittely 2 saattavat näkyä kohonneina sameus ja kiintoainepitoisuuksina. 5 Golfkentän kunnostustoimiin liittyvät toimenpiteet 15 saattavat nostaa sameutta, kiintoainepitoisuuksia 3 ja kiintoaineeseen sitoutuneiden ravinteiden 1pitoisuuksia golfkentän ojavesissä. Sameusarvot oli- 4 vat 2 seuratuissa ojavesissä selvästi laskeneet vuodesta 21 5 lähtien verrattuna aikaisempiin seurantavuosiin Vuodesta 21 lähtien sameusarvot ovat pysyneet 4,5 28 FNU välillä, ilmentäen ojavesille normaaleja pitoisuuksia. Kiintoainepitoisuuksia on alettu seurata vasta vuonna 29. Kiintoainepitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet vuosina ojavesille normaaleja kaikissa seuratuissa ojissa. V1A V1B V2A V3A Kuva 17. Pintavesien sameus ja kiintoainepitoisuudet vuosina PH, sähkönjohtavuus ja sulfaatti 3 Kiintoaine mg/l V1A V1B V2A V3A Golfkentän lannoitus voi nostaa ph:ta ja epäorgaanisten suolojen määrää ilmentävää sähkönjohtavuutta. Seurannassa olevien ojavesien ph on ollut normaali. Lukema on vaihdellut vuosina välillä 6 7,8 (Kuva 18). Ojassa V2A ph on yleensä ollut hieman korkeampi kuin muissa ojissa. Sähkönjohtavuudet ovat olleet välillä 5,6 36 ms/m (Kuva 18). Yli 2 ms/m pitoisuus ilmentää yleensä kuormitusta. Kaikissa ojavesissä V1A, V2A, V1B ja V3A sähkönjohtavuus on ilmentänyt kuormitusta vuosina Vuodesta 211 lähtien havaintopaikoissa V1A ja V1B sähkönjohtavuudet ovat ilmentäneet pääsääntöisesti lievää kuormitusta (pitoisuudet 16 3,9 ms/m), joka voi johtua golfkentän lannoituksesta mutta myös ympäröivien peltojen kuormituksesta. Sulfaattipitoisuus ilmentää kuormitusta, mikäli lukema on yli 1 mg/l. Ojavesissä koholla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 19

21 olevat sulfaattipitoisuudet viittaavat lannoittamisen vaikutuksiin. Vuosina sulfaattipitoisuudet ovat olleet tarkkailun ojavesissä 8,2 1 mg/l (Kuva 18). Vuodesta 21 lähtien pitoisuudet näyttäisivät hieman laskeneen ojissa V1A, V2A ja V3A. V1B havaintopaikalla joka kuvaa yläpuolisen peltojen vedenlaatua sulfaattipitoisuus on ollut lähes joka mittauskerralla kaikkein korkein vuosina PH Sähkönjohtavuus ms/m V1A V1B V2A V3A V1A V1B V2A V3A Sulfaatti SO4N mg/l V1A V1B V2A V3A Kuva 18. Pintavesien ph, sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet vuosina Kuormitusta ilmentävä sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuus on merkitty kuviin punaisella katkoviivalla. Ravinteet Ojastojen typpi- ja fosforimittausten avulla selvitetään lannoituksen vaikutuksia kentän vaikutusalueella olevien vesien ravinnetasoon. Tutkittujen ojien kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut vuosina välillä µg/l (Kuva 19). Korkeimmat typpipitoisuudet ja suurin pitoisuuksien vaihteluväli on ollut ojassa 1 havaintopaikalla V1B. Valtaosa tästä typestä on ollut nitraatti-nitriittityppeä, joka on peltovesille tyypillistä. Ammoniumtyppeä on toisinaan mitattu suuria pitoisuuksia. Yli 5 mg/l pitoisuudet ovat yleensä luontaisia suolta peräisin olevissa vesissä. Ojavesien ammoniumtyppipitoisuudet ovat tarkkailujaksolla olleet pääsääntöisesti alle 5 mg/l (Kuva 19). Vuosina kaikissa ojissa mitattiin ajoittain korkeita pitoisuuksia. Vuosina korkeita pitoisuuksia on mitattu ajoittain V1A ja V2A havaintopaikoilla. Yli 1 mg/l pitoisuudet kuluttavat vesistössä happea. Näin korkeita pitoisuuksia on mitattu viime vuosina 212, 213 ja 215 V2A havaintopaikalla. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet aika korkeita vuosina ja ilmentäneet korkeaa ravinnetasoa. Ojassa V1B kokonaisfosforipitoisuus on pääsääntöisesti ollut ojavesistä alhaisin ja V1A kokonaisfosforipitoisuudet näyttävä olevan pääsääntöisesti korkeampia tarkkailujaksolla etenkin viimevuosina (Kuva 2). Havaintopaikka V1B kuvaa golfkentän länsipuolella olevien peltoalueiden vaikutusta veden laatuun, alemmalla havaintopaikalla V1A mukana on myös golfkentän vaikutuksia. Lisäksi reaktiivista suoraan levätuotannolle käyttökelpoista fosfaattifosforia on ollut vuosina eniten havaintopaikalla V1A. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

22 Kokonaistyppi µg/l Nitraatti-nitriittityppi µg/l V1A V1B V2A V3A Ammoniumtyppi µg/l V1A V1B V2A V3A Kuva 19. Pintavesien kokonaistyppi-, nitraattinitriittityppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuosina Kokonaisfosfori µg/l Fosfaattifosfori µg/l V1A V1B V2A V3A V1A V1B V2A V3A Kuva 2. Pintavesien kokonaisfosfori- ja fosfaattifosforipitoisuudet vuosina Pohjavesinäytteet Vuosina tarkkailussa oli kaksi pohjavesinäytepistettä. Pohjavesiputkinäyte P1 otettiin valtaojan 1 varresta, ja pohjavesiputki P2 sijaitsi valtaoja 2:n alajuoksulla. Pohjavesihavaintopaikasta P2 luovuttiin ohjelman päivityksen yhteydessä (sähköposti /Siuntion kunta, A. Hynninen). Pohjaveden laatua havaintopaikoilla P1 ja P2 on tulosten tarkastelussa verrattu vedenottamoita koskevan talousvesiasetuksen ohjearvoihin ja pohjavesien ympäristölaatunormeihin. Sameus on ollut pohjavesiputkessa P1 runsaampaa ja sameudenvaihteluväli on ollut suurempi verrattuna pohjavesiputkeen P2. Vuosina sameus on pohjavesiputkessa P1 laskenut tasolle 6-22 FNU. Tutkittujen pohjavesien ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) eivät ylittäneet talousveden ohjearvoja, paitsi P1 putkesta mitattiin ohjearvon ylittävä pitoisuus 15 mg O2/l (Taulukko 9). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 21

23 Taulukko 9. Pohjaveden sameus, ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) ja niiden talousvesiasetuksen ohjearvot (STM asetus 461/2). P1 P2 STM asetus min max min max 461/2 Sameus FNU 3 19,84 9 ph 6,9 7,5 6,7 7,5 6,5-9,5 Sähkönj. ms/m 18,9 46,1 14,3 21,4 25 CODMn mg O2/l,5 15,5,5 5 Tutkittujen pohjavesien kloridipitoisuudet eivät ylittäneet talousveden ohjearvoja eivätkä pohjavedelle asetettuja ympäristölaatunormeja. Ainoastaan P1 pohjavesiputkesta mitattiin pohjaveden laatunormin raja-arvo 25 mg/l (Taulukko 1). Taulukko 1. Pohjaveden kloridipitoisuus mg/l vuosina ja kloridipitoisuudelle asetetut talousvesiasetuksen ohjearvot (STM asetus 461/2) sekä pohjaveden ympäristölaatunormi (VN:n asetus 341/29). STM asetus Pohjaveden /2 ympäristölaatunormi P ,3 6,3 6,3 8, P2 6,2 6,8 7 4, Pohjaveden kokonaistyppipitoisuus on pääsääntöisesti ollut korkeampi P1 havaintopaikalla verrattuna P2 havaintopaikkaan. P1 pohjavesiputki sijaitsee valtaojan 1 varressa johon vesiä tulee ympäröivän peltoalueen lisäksi golfkentältä. P2 pohjavesiputki sijaitsee valtaojan 2 varressa joka kuvastaa ympäröivien peltovesien vedenlaatua. P2 pohjavesiputken typestä valtaosa on ollut peltovesille tyypillistä nitraattinitriittityppeä (Kuva 21). Pohjavesiputkessa P1 typpi on ollut liukenemattomana typpenä ja liukoisena ammoniumtyppenä (Kuva 21, Kuva 22). Tutkittujen pohjavesien P1 ja P2 nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuudet eivät ylittäneet talousveden ohjearvoja eivätkä pohjavedelle asetettuja ympäristölaatunormeja. Talousveden ohjearvot ovat nitriittitypelle NO2 15 µg/l, nitraattitypelle NO3 11 µg/l ja ammoniumtypelle NH4 4 µg/l. Ammoniumtypelle on lisäksi asetettu pohjaveden ympäristölaatu-normiarvo 2 µg/l. Kokonaistyppi µg/l Nitriitti-nitraattityppi NO2+NO3 µg/l P1 P P1 P2 Kuva 21. Pohjaveden kokonaistyppi ja nitriitti-nitraattityppipitoisuus µg/l vuosina Verrattaessa pohjaveden laatua P2 havaintopaikkaan, P1 havaintopaikalla pohjaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut tarkkailujaksolla korkea. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet vuosina P µg/l ja P µg/l (Kuva 23). Havaintopaikalla P1 kokonaisfosforipitoisuudessa on nähtävissä golfkentän kuormitusta. Golfkentän tarkkaa osuutta pohjaveden ravinnekuormituksesta ei kuitenkaan pystytä osoittamaan. Fosforipitoisuudelle ei ole suositusta talousvesiasetuksessa. Vuosina kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet molemmilla pohjaveden havaintopaikoilla P1 ja P2 kohtalaisen alhaisia 7-18 µg/l. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

24 Nitriittityppi NO2 µg/l Nitraattityppi NO3 µg/l P1 P P1 P2 Ammoniumtyppi µg/l P1 P2 Kuva 22. Pohjaveden nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppipitoisuus µg/l vuosina Talousveden ohjearvot ovat nitriittitypelle NO2 15 µg/l, nitraattitypelle NO3 11 µg/l ja ammoniumtypelle NH4 4 µg/l. Ammoniumtypelle on lisäksi asetettu pohjaveden ympäristölaatu-normiarvo 2 µg/l. Kokonaisfosfori µg/l P1 P2 Kuva 23. Pohjaveden kokonaisfosforipitoisuus µg/l vuosina Tulosten tarkastelua Pickala Golfin kenttäalueen läpi virtaavan valtaoja 1:n virtaussuunnassa ylempi havaintopaikka V1B kuvaa golfkentän länsipuolella olevien peltoalueiden vaikutusta veden laatuun, alemmalla havaintopaikalla V1A mukana on myös golfkentän vaikutuksia. Tarkkailussa on tehty virtaamamittauksia vuodesta 29 alkaen. Virtaaman ja ainepitoisuuksien perusteella voidaan arvioida ravinnekuormitusta näytteenottohetkellä. Vuosina typpikuormituksesta pääosa on todennäköisesti ollut peräisin peltovesistä. Ainoastaan vuosina typpikuormituksessa näkyi myös golfkentän vesien vaikutusta. Fosforikuormituksesta pääosa on ollut peräisin golfkentältä vuosina Golfkentän osuus fosforikuormituksesta on ollut vuosina % (Kuva 24). Vuonna 216 Golfkentän osuus kuormituksesta oli n. 44 %. Valtaojien 2 ja 3 typpi- ja fosforikuormitus ovat olleet valtaojaa 1 vähäisempiä. Valtaoja 2:n havaintopaikka V2A sijaitsee Golfkentän eteläosassa ojan suulla ja valtaojan 3 havaintopaikka sijaitsee golfkentän pohjoispuolella ja kuvaa golfkentän vesien laatua. Valtaojassa 3 vedenlaatu on yleensä ollut paras ja kuormitus normaalien peltovesien tasolla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 23

25 Valtaojien 1 ja 2 kautta Pikkalanlahteen päätyvä typpikuormitus on ollut välillä,1-29,4 kg/d ja fosforikuormitus on ollut välillä,1-,6 kg/d vuosina (Kuva 24). Suurimmillaan valtaojien kautta Störsvikenin lahteen päätyvä ravinnekuormitus on siis ollut keskikokoisen yhdyskuntapuhdistamon luokkaa. Golfkentän tarkkaa osuutta valtaojien ravinnekuormituksesta ei kuitenkaan pystytä osoittamaan. Valtaosa Pikkalanlahteen päätyvästä kokonaiskuormituksesta tulee joka tapauksessa Siuntionjoen kautta. Siuntionjoen typpikuormitus on ollut 319,9 1457,8 kg/d ja fosforikuormitus on ollut 17,8 89,2 kg/d vuosina (Pikkalan yhteistarkkailujen tulokset vuosilta ). Typpikuormitus kg/d, 5, 1, 15, 2, 25, 3, V1B V1A V2A V3A Fosforikuormitus kg/d,,2,4,6,8 1, 1, V1B V1A V2A V3A Kuva 24. Valtaojien 1 3 typpi- ja fosforikuormitus kg/d näytteenottohetkellä vuosina Pohjaveden laatua havaintopaikoilla P1 ja P2 ei ole ylittänyt talousvesiasetuksen ohjearvoja ja eikä pohjavesien ympäristölaatunormeja. Pohjavedessä näkyy selvästi ravinnekuormitus, etenkin fosforia pohjavedessä on ollut tarkkailujaksolla runsaasti. Pohjaveden taustapitoisuus kokonaisfosforille alueella jossa ei ole ihmistoimintaa on alle 1 µg/l (Hatakka ym. 29). Pohjaveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus on pääsääntöisesti ollut korkeampi P1 havaintopaikalla verrattuna P2 havaintopaikkaan. P1 pohjavesiputki sijaitsee valtaojan 1 varressa johon vesiä tulee ympäröivän peltoalueen lisäksi golfkentältä. P2 pohjavesiputki sijaitsee valtaojan 2 varressa joka kuvastaa ympäröivien peltovesien vedenlaatua. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

26 6 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista vuonna 216 Vuonna 216 Pikkalanlahteen tuli pistemäistä kuormitusta Prysmian Finland Oy:n, Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin ja Suomen Sokeri Oy:n puhdistamoilta. Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin prosessijäteveden puhdistamo ja Prysmian Finland Oy:n saniteettijäteveden puhdistamo toimivat vuonna 216 hyvin ja asetetut luparaja-arvot vuosikeskiarvona saavutettiin. Vuonna 216 Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamolla saavutettiin pääosin neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot. Pistemäinen fosforikuormitus oli vuonna 216 yhteensä,4 kg/d, typen kuormitus 9,9 kg/d ja biologisen hapen kulutuksen kuormitus 21,4 kg/d. Tämä vastasi 1-2 % osuutta Pikkalanlahden fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta. Lisäksi elokuun näytteenottohetken tietoihin perustuen Pickala Golf kentän valtaojien 1 ja 2 kautta tuli,8 kg/d fosforia ja 2,4 kg/d typpeä Pikkalanlahteen vuonna 216. Pikkalanjoen vaikutus näkyi selvästi Pikkalanlahden veden laadussa vuonna 216. Pikkalanjoen kautta tuli sameaa ja ravinnepitoista vettä etenkin kevään valumien aikaan. Pääsääntöisesti sameus vähentyi Pikkalanselälle mentäessä. Vuonna 216 veden hygieeninen laatu oli tarkkailualueella hyvä ja E. coli -bakteereja esiintyi selvästi alle STM:n toimenpideraja-arvon 5 pmy / 1 ml. Kesän perustuotantoa mittaava kasvukauden keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus ilmensi vain vähäistä ja kohtalaista rehevyyttä pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (Mitikka 215). Epävakaisen sään vuoksi levä esiintyi lähinnä veteen sekoittuneena ja levätilanne pysyi maltillisena. Pikkalanjoen vaikutuksen lisäksi Itämeren yleistilanne heijastuu Pikkalanlahteen, koska se on merelle avoin lahti eikä lahdessa ole merkittäviä kynnyksiä. Merkittäviä pistekuormituksen vaikutuksia ei ollut havaittavissa tarkkailutulosten perusteella vuonna Tarkkailun jatkaminen Pikkalanlahden tarkkailuohjelma jatkuu vuonna 217 päivitetyn tarkkailuohjelman luonnoksen mukaisesti. Tarkkailuohjelma on hyväksytty vuodelle 217 Uudenmaan Ely-keskuksen kirjeellä (Dnro UUDELY/1531/216). Vuosi 217 on suppea vuosi, jolloin seurataan ainoastaan veden fysikaalis-kemiallista laatua. Uudessa tarkkailuohjelmassa on mm. luovuttu Pikkalanlahden havaintopaikan 1 ja Pikkalanselän Upinniemen edustalla sijaitsevan havaintopaikan 14 tarkkailusta ja kevennetty Kirkkonummen edustalla olevan havaintopaikan 9 tarkkailua. Kirjanpitokalastus jatkuu vuonna 217. Kalataloudellisen tarkkailun tuloksia raportoidaan seuraavan kerran vuonna 22. Kalataloudellisen tarkkailun muutokset on hyväksytty Uudenmaan Ely-keskuksen kirjeellä (Dnro UUDELY/1531/216). Uusi Pikkalanlahden yhteistarkkailun tarkkailuohjelma on tarkoitus toimittaa vireille vuoden 217 aikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 25

27 Lähdeluettelo Haja-asutuksen jätevesiasetus (29/211): Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Finlex.fi Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä /211. Luettu Hatakka, T., Orvomaa, M. & Gustafsson, J. 29. Suomen pohjavesiseurantojen näytteenoton ja analyysitulosten vertailu. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/29. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 145 s. Huttunen I., Huttunen M., Tattari S., Vehviläinen B. 28 Large scale phosphorus load modelling in Finland. XXV Nordic Hydrological Conference 28. NHP Report No. 5, s Huttunen, I., Huttunen, M., Seppänen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S. & Vehviläinen, B. (submitted) 213. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds VEMALA. Environmental modeling and assessment. Ilmatieteen laitos 216: Vuoden 216 kuukauden keskimääräiset lämpötilat ja sadesummat. Excel taulukko. Mettinen, A. 216: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 215. Julkaisu 27/216. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 8 s. Mitikka, S. 215: Yleinen käyttökelpoisuusluokitus. Suomen Ympäristökeskus Syke. 2 s. STM 461/2: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2 461/2. Luettu STM 177/28: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Finlex.fi Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä /28. Luettu Syke.fi>Etusivu>Vesi>Valtakunnallinen leväyhteenveto 216: Leväkesä alkoi aikaisin, mutta tyrehtyi loppukesää kohti. Luettu Valtonen, M. 217a: Prysmian Finland Oy:n jäähdytysvesitarkkailun vuosiyhteenveto 216. Tutkimusraportti 617/ s. + liitteet. Valtonen, M. 217b: Oy Lival Ab, Nordic Aluminium prosessi- ja jäähdytysveden kuormitustarkkailun yhteenveto vuodelta 216. Tutkimusraportti 623/217. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 25 s. Valtonen, M. 217c: Saniteettijäteveden puhdistamon kuormitustarkkailun yhteenveto vuodelta 216. Prysmian Finland Oy. Tutkimusraportti 624/217. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 2 s. Valtonen, M. 217d: Jäte- ja jäähdytysveden kuormitustarkkailun yhteenveto vuodelta 216. Suomen Sokeri Oy. Tutkimusraporttiluonnos. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 14 s. Vna 888/26: Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä. Finlex.fi Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä /26. Luettu Vna 341/29: Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä /29. Luettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

28 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Pikkalanlahden yhteistarkkailualue Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 27

29 Liite 1. Pikkalanlahden yhteistarkkailualue 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

30 Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Liite 2. (1/13) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Jää cm; Kok.syv. 4, m; Lumi cm; Näk.syv.,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 2, ,2 98 7, , ,8 4,5 14,2 18 8, 782 7, PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Jää cm; Kok.syv. 5, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 3,1 4,3 13,9 16 7, , , 4. 2,1 1,7 12,1 91 7, , PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Jää 1 cm; Kok.syv. 2,5 m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 3,4 4,8 14,3 11 7,9 72 7, PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Jää 8 cm; Kok.syv. 5, m; Lumi cm; Näk.syv.,9 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 3,8 5,9 14, , , ,9 1,2 12,6 94 7, , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Jää cm; Kok.syv. 1, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 3,4 4,3 14,2 19 8, 754 7, ,9 1,2 12,9 96 7, , ,8 9. 1,8 1,3 12,8 95 7, , PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Jää cm; Kok.syv. 1, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1. 2,5 2,5 12,8 97 7,8 84 7, ,8 1,4 12,7 94 7,8 99 6, ,8 9. 1,8 1,2 12,8 95 7,9 99 6, PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Jää cm; Kok.syv. 1, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1. 2,4 2,1 12,9 97 7, , ,8 1,3 12,6 94 7,8 92 6, ,8 9. 1,8 1,1 12,9 96 7,9 99 6, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 29

31 Liite 2. (2/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 3, 3,9 14, 17 8, 81 7, ,9 1,2 13,2 98 7,9 93 7, ,7,94 13,6 11 7, , , , ,7,92 13,2 98 7, , PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 2, PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Jää cm; Kok.syv. 21, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 2,5 2,4 14, 16 8, ,6 2,1 14, 16 8, ,2 1. 1,8 1, 13,5 11 8, , , ,6 2. 1,6 1,3 13,1 97 8, PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Jää cm; Lumi cm; Näk.syv.,3 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 2, ,6 86 7,3 12, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1, m; Klo 9:26; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 13,9 7, < , , , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:9; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 14,4 7, 7, ,7 < , ,4 9, , 4. 14,2 7,8 9,5 95 8, , < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 15,3 7, ,8 <1 33 <2 6, ,3 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

32 Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Liite 2. (3/13) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:37; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 14,6 8, < , , , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 14,4 8, ,8 < , , , , , 9. 13, PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:23; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 14,6 7, ,4 <1 54 <2 9, , , , , PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 14,3 8, < , , , , , PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 14, 6,1 8, < , , 9, , , 7. 13, , ,3 23 8,8 87 7, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 31

33 Liite 2. (4/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 13,3 8, < , 1. 13, , , , , PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; -2 13,2 8, < , , , , , , , ,7 2. 6, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 17,1 8, ,6 <1 26 <2 5, , , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:12; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; -2 17,6 3, 8, ,2 <1 26 <2 4, ,6 9, , ,3 3,4 9,1 97 8, ,5 <1 24 < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:29; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 19,9 8, ,8 <1 27 <2 6, , PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 18,7 8, ,1 <1 31 <2 9, , ,3 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

34 Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Liite 2. (5/13) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:44; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 17,9 8, ,9 <1 29 <2 5, , , , , , PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:13; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 2,3 7, ,5 <1 49 < , , 7. 16, , PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. W; -2 18,1 8, ,5 <1 32 <2 9, , , , 9. 13, PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 17,8 3,4 8, ,5 <1 38 < ,8 9, , , ,8 1. 1, 13. 7,4 2,6 5,8 5 7, ,9 < PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 17,2 8, ,5 <1 31 < , , 7. 15,8 1. 9, ,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 33

35 Liite 2. (6/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:12; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 15,6 8, ,5 <1 21 <2 5, , , ,2 1. 9, , , ,2 2. 6, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:49; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; -2 19,5 8, < , , , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:29; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,3 9,9 8, < ,3 8, , ,3 8,7 8,6 96 8, < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,6 m; Klo 12:11; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,7 8, < , PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,8 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,6 8, < , , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:16; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,6 8, < , , , , ,6 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

36 Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Liite 2. (7/13) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,7 m; Klo 11:46; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. S; -2 2,2 8, <1 54 < , , , , PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,8 m; Klo 11:39; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,7 8, < , , , , PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,7 4, 8, ,1 < ,7 8, , , , , ,4 8,2 8,4 95 8, < PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. S; -2 19,5 8, ,9 < , , , , , PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. S; -2 18,7 8, ,9 <1 37 < , , , , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 35

37 Liite 2. (8/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 8, <1 5 6, ,9 4,6 8,8 94 8, , > ,9 5,1 8,9 95 8, , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:43; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,9 6,4 <1 4 8, ,9 4,4 9,3 99 8, , , , ,9 4,1 9,2 98 8, ,5 41 8,5 < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv.,8 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,9 21 <1 9 7, ,9 7,6 8,7 93 8, , > PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:52; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 17, 11 <1 5 7, , 4,3 9,3 1 8, , , 4. 17, 5,4 9,3 99 8, , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:24; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 17, 9,2 <1 4 6, , 9,3 99 8, , , 5. 17, 9,2 99 8, , , 9. 17, 9,4 1 8,2 93 6, PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 1, m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:31; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,9 8, < , ,9 5,4 8,6 92 8, , , ,8 4,1 9, 95 8, , , ,7 4,1 9,1 97 8, , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

38 Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Liite 2. (9/13) PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:8; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,9 17 <1 6 5, ,9 3,6 9,1 97 8, , , ,9 3,5 9, 96 8, , , ,7 5,2 9, 95 8, , PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 17, 6,3 < , 2,7 9,5 12 8, , , , 5. 16,9 2,2 9,3 99 8, , , , ,6 1,7 9,1 96 8, , , ,3 4,8 7,9 83 8, 947 7, < PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,9 5,5 <1 < ,9 2,1 9,6 13 8, PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:9; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SE; -2 16,7 6,3 <1 <2 9, ,7 1,9 9,5 11 8, , ,7 1,8 9,7 13 8, , , ,6 1,6 9,2 98 8, , , , , , ,1 4,1 6,8 67 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 37

39 Liite 2. (1/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / S1 Pikkalanjoki 1,6 Näk.syv.,9 m; Klo 14:6; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE; 1. 17,7 9,1 6,7 6,5 68 7,5 15, PIKKALA / 1 Pikkalanlahti 198, Siuntion puhd. edusta Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,9 m; Klo 12:48; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,6 8, ,2 < , , , PIKKALA / 2 Pikkalanlahti 21, Pikkalanjoen suvanto Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:41; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 17,7 4,2 8, ,7 < , ,7 9, , ,4 4,8 7,6 8 7, < PIKKALA / 3 Fiskarviken 17, Sadevesipurkuputken edusta Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1, m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,1 8, < , 1. 16, PIKKALA / 4 Båtviken 16, Nordic Aluminiumin purkuputken edusta Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,1 8, < , , , PIKKALA / 5 Hevy-6 Pikkalanlahti 2 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,5 8, , < , , , , , PIKKALA / 6 Strömsbyviken 13 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1, m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,1 7, ,6 <1 52 < , , , ,9 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

40 Liite 2. (11/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 PIKKALANLAHDEN YHTEISTARKKAILU (PIKKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PIKKALA / 7 Pikkalanlahti 14 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:57; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,2 8, ,4 < , , , , PIKKALA / 8 Pikkalanlahti 23 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,3 2,5 8, ,1 < ,3 9, , , , , ,7 3,1 6, 61 7, ,7 < PIKKALA / 9 Pikkalanselkä 25 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:28; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,2 8, ,8 <1 3 <2 9, 1. 16, , , , , PIKKALA / 13 Pikkalanselkä 32 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:11; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; -2 16,2 8, ,9 <1 31 < , , 7. 15, , , , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 39

41 Liite 2. (12/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 Pickalan golfkentän vesitarkkailu (PICKALA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Ulkonäkö Haju Virt *Kiint.GFC *Sameus *O2 Happi% *ph *Sähkönj. *Väriluku *CODMn *Kok.N *NH4-N*NO2+NO3-N *NO2-N *NO3N *KOK.P *PO4P(Np) *a-klorofy *Cl *SO4 *Ecoliler *Lämp.koli *koliler Suol.lask. Näytepaikka C m3/s mg/l FNU mg/l Kyll % ms/m mg O2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pmy/1 ml pmy/1 ml pmy/1 ml o/oo PICKALA / V1A Valtaoja 1 alin piste laskeutusaltaan alapuolella Klo 8:33; Näytt.ottaja jva; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE;.1 14,6 WB SMT,3 8,4 15 1,6 15 6,8 3, PICKALA / V1B Valtaoja 1 yläpiste kentän laidalla Klo 9:11; Näytt.ottaja jva; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE;.1 12,1 YEF H,1 9,3 28 8,2 77 6,9 22, PICKALA / V2A Valtaoja 2 alin piste laskeutusaltaan alapuolella Klo 8:51; Näytt.ottaja jva; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SE;.1 15,7 WB H,25 4,8 6,1 8,1 82 7,5 17, PICKALA / V3A Valtaoja 3 alin piste laskeutusaltaan alapuolella Klo 9:39; Näytt.ottaja jva; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE;.1 13,4 WB L,4 6, 1 4,3 42 6,7 11,8 9,4 53 9, PICKALA / P1 Pohjavesiputki valtaojan 1 varressa Kok.syv. 6,7 m; Klo 8:1; Näytt.ottaja jva; Pumppaus 55 l; Ilman T 13 C; Pinkorhp,17 -m; Pohjavesi P1 8,1 CB H 22 7, 19,4 3, <1 <2 <1 86 8,4 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

42 Liite 2. (13/13) Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Pickala Golfin näytteenoton veden laadun analyysitulokset vuodelta 216 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MÄÄRITYKSET Pumppaus = kenttämittaus Ilman T = kenttämittaus Jää = kenttämääritys Kok.syv. = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Näk.syv. = kenttämääritys Pilv. = kenttämääritys Pinkorhp = kenttämääritys Tuulnop. = kenttämääritys Tuulsuunt. = kenttämääritys W = Länsi SW = Lounas S = Etelä SE = Kaakko E = Itä NE = Koillinen Lämpötila = kenttämittaus Ulkonäkö = kenttämääritys YEF = kellertävä, samea WB = ruskea, kirkas CB = väritön, kirkas Haju = kenttämääritys SMT = selvä maan tai turpeen haju H = hajuton L = lievä tunnistamaton haju Virt = kenttämääritys *Kiint.GFC = SFS-EN 872:25 *Sameus = SFS-EN ISO 727:2 *O2 = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE1 (per. SFS 34:199, kum.) *ph = SFS 321:1979 *Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994 *Väriluku = SFS-EN ISO 7887:212 *CODMn = SFS 336:1981 *Kok.N = SFS-EN ISO :1998+SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka *NH4-N = SFS 332:1976 *NO2+NO3-N = SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka *NO2-N = SFS 329:1976 *NO3N = SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 326:1986, kum.) *PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 325:1986, kum. Nuclep.) *a-klorofy = SFS 5772:1993 *Cl = SFS-EN ISO 134-1:29 *SO4 = SFS-EN ISO 134-1:29 *Ecoliler = ISO 938-2:212 (E) Part 2 *Lämp.koli = SFS 488: 21, muunneltu *koliler = ISO 938-2:212 (E) Part 2 Suol.lask. = Suolaisuus (lask.) MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 41

43 Liite 3. (1/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993,2 µg/l >,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water,4 -,2 mmol/l ± 15 % and wastewater, 13th edit >,2 mmol/l ± 1 % *Ammoniumtyppi SFS 332: µg/l 5-2 µg/l ± 4, µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 13 % *Ammoniumtyppi SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,6 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN :1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 336: mg/l > 1 mg/l ± 25 % 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 1575: 22 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 51-1 mg/l ± 3 % 11-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 211 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 488: 21, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:29 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986 *Fosfori: kokonaispitoisuus Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu ja liukoinen kumottuun standardiin SFS 326: *Fosfori: kokonaispitoisuus 1986 (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Happi Sisäinen menetelmä MENE1,perustuu,2 mg/l kumottuun standardiin SFS 34:199 *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 36 o C 44 h SFS-EN ISO : 2, muunneltu,1 mg/l,2 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-1 µg/l ± 3 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 51-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5 µg/l 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 % *Kloori: vapaa, laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kiintoaine SFS-EN 872:25,5 mg/l,5 3 mg/l ±,5 mg/l *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l ± 8% 3 mg/l ± 15 % 1, - 7, mg/l ± 2 % 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

44 Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet Liite 3. (2/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio > 7, mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 33: 1987, muunneltu SFS 336: 1981,5 mmol/l 4 mg/l,5 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 211 *Kolimuotoiset bakteerit ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 333: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5,5 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % *Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 329: 1976, muunneltu 2 µg/l > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % *ph SFS 321: 1979, muunneltu ±,2 phyksikköä *Alustava Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 28 aeruginosa *Radon sisäinen menetelmä MENE45, 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % RADEK MKGB-1 *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) 25-5 µg/l ± 12,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 % *Sameus *Sulfaatti SFS-EN ISO 727:2 SFS-EN ISO 134-1:29,2 FNU 1 mg/l,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 17 % > 7, mg/l ± 1 % *Suolistoperäiset SFS-EN ISO : 2 enterokokit *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < 5 µg/l) SFS 488: 21 SFS 328: 1976 SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIA-tekniikka 25 µg/l 1 µg/l 1-2 µg/l ± 35 µg/l 2-5 µg/l ± 15 % > 5 µg/l ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus *Urea *Väri SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:212 1,5 mg/l,1 mg/l 2 mg/l Pt 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 2 % *Väri SFS-EN ISO 7887:212, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % MUUT MENETELMÄT Menetelmän Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 43

45 Liite 3. (3/4) Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 Happi % (makea vesi) (perustuu kumottuun standardiin SFS Hehkutusjäännös, SFS 34:199) 31: 1974 hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12,4 mg/l (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden Hiivat SFS tutkimusmenetelmät) 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kiintoaineen hehkutushäviö SFS 38: sisäinen menetelmä Kiintoaineen hehkutushäviö MENE 16 (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) 1, mg/l Mittausepävarmuus ± 2 % ± 2 %,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 % Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetemlä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS Lumen paksuus 337: Kenttämääritys 1976) Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta 4 mg/l 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217

46 Analyysimenetelmät ja määritysrajat sekä analyysien mittausepävarmuudet Liite 3. (4/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Kenttämääritys Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 273/217 45

47 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)