1989 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113
|
|
- Tuula Hänninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1989 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 Valtio v arai n vai i o kunnan mietintö n:o 77 hallituksen esityksen johdosta laeiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Eduskunta on 26 pa1vana syyskuuta 1989 lähettänyt valtiovarainvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 113 laeiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta. Tämän esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt eduskunnan valiokuntaan 19 päivänä toukokuuta 1989 valmistelevasti käsiteltäväksi lähettämät ed. Ikosen ym. toivomusaloitteen n:o 42 ympäristönsuojelusta aiheutuvien kustannusten verohelpotuksista maaseutuelinkeinolle, ed. Kortesalmen ym. toivomusaloitteen n:o 64 maatalouskoneiden pitkäaikaiskäytön tukemisesta verohelpotuksin, ed. Kortesalmen ym. toivomusaloitteen n:o 65 metsätuhojen vakuutusmaksujen verovähennyskelpoisuudesta, ed. Mäkelän ym. toivomusaloitteen n:o 78 metsäverotuksen muuttamisesta myyntituloihin perustuvaksi ja ed. Mäkelän ym. toivomusaloitteen n:o 79 versosyövän aiheuttamien tuhojen huomioon ottamisesta metsäverotuksessa. Esityksen sisältö Kokonaisverouudistuksen toteuttaminen aloitettiin kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioesityksen yhteydessä. Tällöin annettiin eduskunnalle muun ohella hallituksen esitys laeiksi maatilatalouden tuloverolain, verotuslain 68 a :n ja tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta. Esitykseen sisältyvät ehdotukset laeiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ja tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta raukesivat kolmannessa käsittelyssä. Lait kuitenkin säädettiin olevaksi voimassa yksivuotisina verolakeina, joita sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa. Hallitus ehdottaa, että maatilatalouden verotuksessa tehdyt, vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa sovellettavat väliaikaiset muutokset säädetään tulevaksi voimaan pysyvästi vuoden 1990 alusta. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi kaksi jäljempänä selostettavaa muuta muutosehdotusta. Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat pinta-alalisien saattamista veronalaisiksi, maatalouden irtaimen käyttöomaisuuden enimmäispoistoprosentin alentamista ja poistojen aloittamisajankohdan muuttamista sekä eläkevakuutusmaksujen ja ryhmähenkivakuutusmaksujen vähennysoikeutta. Yksityiskäyttöönottojen ja tulolähdesiirtojen verotusta koskevat säännökset ehdotetaan niin ikään otettavaksi lakiin. Maatilatalouden tappion vähentämisoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi. Metsän tuottoperusteista ehdotetaan otettavaksi lakiin tähänastista tarkemmat säännökset. Lisäksi tuottoperusteita ehdotetaan muutoinkin täsmennettäviksi. Vakuutuskorvaukset otettaisiin tuottoperustearvioinnissa huomioon ja ojitettavien soiden uusista veronhuojennuksista luovuttaisiin. Maatilatalouden tuloverolakiin ehdotetaan lisäksi otettavaksi kuluvalta vuodelta väliaikaisesti sovellettavaan verolakiin verrattuna uusina säännökset ensiharvennusvähennyksestä ja metsien kahdeksannen inventoinnin huomioonottamisajankohdasta. Hallitus ehdottaa, että luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamaila yhtymällä sekä yhteismetsällä olisi oikeus tehdä vähennys verovuonna ostajalle luovutetusta ensiharvennushakkuusta kertyneestä puusta. Luovutetun määrän tulisi olla vähintään 20 kiintokuutiometriä. Ensiharvennusvähennyksen saamisen edellytyksenä olisi, että hakkuun kohteena olevan alueen puusto täyttää sille laissa säädetyt enimmäis- ja vähimmäismitat ja K
2 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 muut puumarkkinoilla yleisesti sovellettavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset. Kuluvan vuoden alusta voimaan tulleen verotuslain 68 a :n 2 momentin mukaan maatilatalouden tuloveroasetuksessa olevat metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenne on saatettava vastaamaan todellista tilannetta silloin, kun tuottoperusteiden muutoksen vaikutus tuoton määrään on vähintään viisi prosenttia. Valtakunnan metsien kahdeksas inventointi on tekeillä ja Etelä-Suomen tulokset ovat valmistumassa. Kahdeksannen inventoinnin arvioidaan valmistuvan koko maassa 1990-luvun puolivälissä. Hallitus ehdottaa, että metsäverotuksen uudistamisselvitysten tässä vaiheessa lakiin lisättäisiin uusi 11 a, jonka mukaan lain 11 :n ja verotuslain 68 a :n 2 momentin säännöksistä poiketen tarkistetaan metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennetta valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin tietojen perusteella vasta, kun inventointi on päättynyt koko maassa. Käsitellyt aloitteet Toivomusaloitteessa n:o 42 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta valtioneuvoston periaatepäätöksessä mainittujen maa- ja metsätalouden, karjatalouden, turvetuotannon, turkistarhauksen ja kalankasvatuksen vesiensuojelun vaatimustason kiristyminen tullaan ottamaan huomioon näiden elinkeinojen verohelpotuksissa. Toivomusaloitteessa n:o 64 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta verohelpotuksin tuettaisiin niitä viljelijöitä, jotka käyttävät vanhoja, hyväkuntoisia ja hyvin huollettuja maatalous- Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mäki Hakola, varapuheenjohtaja Luttinen, jäsenet E. Aho, Hokkanen, Hämäläinen, lsohookana Asunmaa, Kettunen, Laaksonen, Lahti-Nuuttikoneita turvautumatta vähän väliä suurien ja kalliiden koneiden ostoon pelkästään verotuksen vuoksi. Toivomusaloitteessa n:o 65 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi toimiin metsätuhojen vakuutusmaksujen saamiseksi verovähennyskelpoisiksi. Toivomusaloitteessa n:o 78 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin nykyisestä pinta-alaan perustuvasta metsäverotuksesta todellisiin myyntituloihin perustuvaan verotukseen siirtymiseksi. Toivomusaloitteessa n:o 79 ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hallitus ryhtyisi välittömästi toimenpiteisiin versosyövän taimikoille ja metsille aiheuttaman tuhon huomioon ottamiseksi metsäverotuksessa siten, että versosyövän vaivaamissa kunnissa tiloille myönnettäisiin tietynasteinen prosenttialennus tavanomaisesta metsäverosta. Valiokunta on käsitellyt asian ja todennut hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset tarkoituksenmukaisiksi. Hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valiokunta on päättänyt asettua puoltamaan hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä. Käsittelemiensä aloitteiden suhteen valiokunta on asettunut kielteiselle kannalle. Valiokunta kunnioittaen ehdottaa, että Eduskunta päättäisi hyväksyä hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset muuttamattomina. Samalla valiokunta ehdottaa, että toivomusaloitteet n:o 42, 64, 65, 78 ja 79 hylättäisiin. Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989 la, Maijala, Rusanen, Sasi, Savolainen ja Tenhiälä sekä varajäsenet Kalliomäki (osittain), Pekkarinen, Renlund, T. Roos, Tiuri ja Viinanen.
3 Maatilatalouden verotus 3 Vastalause I YLEISTÄ VEROUUDISTUKSESTA MAATILATALOUDEN TULOVERO LAINSÄÄDÄNNÖN OSALTA Maatilatalouden verotusta koskevissa ratkaisuissa on ns. verouudistuksen aloittamiseen saakka pyritty ottamaan huomioon myös maaja metsätalouden harjoittamiseen liittyvät erityisolosuhteet. Maamme pohjoinen asema ja lyhyt kasvuaika vaativat nopeasti suoritettavia kylvö- ja korjuutoimia ja talviolosuhteet puolestaan edellyttävät kalliita rakennusinvestointeja. Metsän pitkän kiertoajan johdosta puuntuotanto poikkeaa ratkaisevasti kaikesta muusta tuotannollisesta toiminnasta. Maa- ja metsätaloudella alkutuotantoelinkeinoina on suuri merkitys koko kansantaloudelle ja maamme hyvinvoinnille. Myös koko maan pysyminen asuttuna ja tasapainoinen alueellinen kehitys edellyttävät maatilatalouden harjoittamisen edellytysten turvaamista vastaisuudessakin. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että maataloutta koskettaa parhaillaan voimakas rakennemuutos. Erityisesti kehitysalueilla tuottajien määrä on vähenemässä voimakkaasti eikä uusia jatkajia ole riittävästi vanhempien luopuessa elinkeinon harjoittamisesta. Mikäli maatalouselinkeino ei tulevaisuudessa kykene houkuttelemaan nuoria, etenkin niillä alueilla, missä alkutuotantoelinkeinojen osuus on suuri ja missä ei ole mahdollisuutta luoda muita työpaikkoja, koko alueen kehitys tulee kärsimään. Alkutuotantoa harjoittavien määrän vähentyessä näillä alueilla heikkenevät samalla palvelut. Postit, kaupat ja koulut sekä muut palvelut saattavat joutua lopettamaan toimintansa. Verouudistuksen yhteydessä ei ole suoritettu laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua verouudistuksen sisällöstä eikä tehty verouudistukseen liittyvää yhteiskuntapoliittista tavoitteenasettelua. Tästä syystä ei ole otettu huomioon edellä aivan lyhyesti kuvattua yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta. Sen vuoksi on tehty muutosehdotuksia ilman kestäviä perusteluja, jotka merkitsevät maatalouden ja metsätalouden verotuksen kiristymistä. Hallituksen omienkin laskelmien mukaan maatilatalouden tuloverotuksen veropohja laajenee jo vuonna 1989 yhteensä n milj. markkaa, mistä tosin muodostaa osan pinta-alalisien veronalaisuuden korvaamiseksi tapahtuva pintaalalisien korottaminen. Hallituksen esityksessä maatilatalouden tuloverolain muuttamiseksi ei kuitenkaan kerrota, että myös uudessa tulo- ja varallisuusverolaissa maataloutta ja metsänomistajia koskevat muutokset merkitsevät verotuksen kiristymistä tästäkin. Pääosa vuonna 1988 säädetystä maatilatalouden tuloverolain mukaisesta verotuksen kiristymisestä kohdistuu vuonna 1989 maatalouteen. Viime vuonna metsäverotuksen tuottoperusteiden korotus on kuitenkin laajentanut veropohjaa jo noin 300 miljoonalla markalla. Lisäksi hallitus on päättänyt metsäluokituksen uusimisesta, mikä arvion mukaan lisää metsäverotuksen veropohjaa noin 800 miljoonaa markkaa vuoteen 2000 mennessä. Lisäksi hallituksen jo toteuttamat kiristystoimet ja metsäverotoimikunnan ehdotukset toteutuessaan merkitsevät metsätalouden veropohjan laajentumista noin 2,5 mrd markalla vuoteen 1995 mennessä. Hallitus näyttää kuitenkin mm. opposition toimien johdosta joutuneen osittain ainakin tilapäisesti rajoittamaan veropohjan laajentamista koskevia pyrkimyksiään. Metsien hoitaminen ja puuntuotannon turvaaminen on pitkäjänteistä ja koko kansantalouden kannalta tärkeää työtä. Tässä Suomessa on onnistuttu tähän saakka, sillä metsiemme puuntuottokyky ja puuvaraota on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nyt kehityksen suuntaa ollaan tässäkin kohdin perusteettomasti muuttamassa verotusta kiristämällä. Lisäksi on syytä todeta, että hallituksen esityksessä n:o 108/1988 vp. kuluvan vuoden valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista on laskettu eri tulolajien laaja tulo vuoden 1989 tasolla. Laajasta tulosta käytetään hallituksen esityksessä myös nimitystä kokonaistulo, mikä sisältää kotitalouksien kaikki rahassa tai muussa muodossa saarnat tuotannontekijätulot, tulonsiirrot ja pääoman arvonnousut. Mainittujen laskelmien mukaan vuonna 1989 veronalainen maatalouden tulo on yhteensä 6,7 mrd markkaa ja laaja tulo 10,4 mrd markkaa. Metsätalouden vuoden 1989 veronalainen tulo on 2,5 mrd markkaa ja laaja tulo 6,5 mrd markkaa. Hallituksen esityksessä n:o 108/1988 vp. todetaan, että kotitalouksien laajan tulon arviointi ei sisällä kannanottoa
4 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 verotuksen tulopohjan laajentamiseen. Laskelman luvut ovat kuitenkin selvästi harhaanjohtavat ja antavat sen virheellisen kuvan, että maatilatalouden veropohjaa voidaan perustellusti vielä laajentaa tuntuvasti. On kuitenkin huomattava, että laaja tulo on hallituksen laskelmissa laajempi kuin varsinainen maatalouden ja metsätalouden bruttotulo. Sen sijaan hallituksen laskelmassa ilmoitettu veronalainen tulo käsittää maatalouden ja metsätalouden nettotulon, josta on vähennetty tulon hankkimisesta johtuneet kustannukset. On selvää, että ei ole mitään perustetta verrata veronalaisen tulon osuutta laajaan tuloon ja tehdä tällä perusteella johtopäätöksiä veropohjan laajentamiseksi. Onkin tärkeää edelleen vastaisuudessa seurata, ettei perusteettomasti veropohjaa laajenneta laajan tulon suuntaan. II MAATALOUS 1. Poistojen aloittaminen Voimassa olevan pysyvän lain mukaan maatalouden irtaimen käyttöomaisuuden poistot voidaan aloittaa koneiden, kaluston ja laitteiden hankinta vuonna. V erovuonna hankituksi katsotaan kone, josta on tehty hankintasopimus ja jonka hinnasta lisäksi ainakin osa on maksettu rahana tai luovuttamalla vaihtokone. Hallitus esittää säännöstä muutettavaksi viime vuoden tapaan siten, että maatilatalouden irtaimen käyttöomaisuuden poistot saataisiin aloittaa omaisuuden hankintavuoden sijasta käyttöönottovuonna. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/68) mukaan verotettava elinkeinonharjoittaja saa aloittaa poistojen tekemisen nykyisinkin koneen käyttöönottovuonna. Hallituksen esitys pohjautuu siihen hyväksyttävään lähtökohtaan, että eri elinkeinonharjoittajia kohdellaan verotuksessa samojen periaatteiden mukaisesti. Edellä mainitusta syystä hallituksen esitys on hyväksyttävä. Siihen on kuitenkin tarpeen tehdä täsmennyksiä. Valiokunnan mietinnön perusteluissa olisi tässä kohdin tullut lausua: "Maatalouden irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden katsotaan tulleen käyttöön otetuksi sinä verovuonna, jona mainittu omaisuus on toimitettu tilalle." Tällä perustelujen täsmennyksellä voidaan torjua ne epäkohdat, joita hallituksen esitys muutoin saattaisi aiheuttaa. 2. Poistoprosentti Maataloudessa samoin kuin muussakin elinkeinotoiminnassa on ollut ennen verouudistusta sallittua käyttää etupainotteisia hankintamenojen poistoja irtaimen käyttöomaisuuden kohdalla. Koneiden, kaluston ja laitteiden enintään 30 prosentin suuruista hankintamenojen menojäännöksestä tehtävää poisto-oikeutta on pidetty tarpeellisena monesta eri syystä. Koneiden hankintahinnat ovat olleet jatkuvasti voimakkaassa nousussa. Lisäksi poistoprosentin suuruudella on pyritty vähentämään inflaation aiheuttamaa poistojen menetystä. Edelleen tilojen omarahoitusmahdollisuuksien kannalta on poistojen etupainoisuutta pidetty tärkeänä. Perustelut nykyisensuuruisen poistoprosentin säilyttämiselle ovat edelleen olemassa tilanteessa, jossa maataloudella on edessään mittava rakennemuutos. Verouudistukseen liittyvänä keskeisenä periaatteena on hallituksen taholta esitetty vaatimus neutraliteettiperiaatteen noudattamisesta. Poistojen aloittamisen kohdalla hallituksen esityksessä vedotaan nimenomaan tähän seikkaan, mutta poistoprosentin kyseessä ollen periaatteesta ollaan luopumassa. Hallitus ei toimi johdonmukaisesti esittäessään käyttöomaisuuden poistoprosentin alentamista 30 prosentista 25 prosenttiin. Hallituksen esitys asettaa maatalouden muuhun yritystoimintaan verrattuna eriarvoiseen asemaan, sillä elinkeinotuloverolain mukaiset käyttöomaisuuden enimmäispoistot säilyvät edelleen 30 prosentin suuruisina. Hallituksen esityksestä ilmenee ajatus, että maataloudessa tehdään tarpeettomia yli-investointeja, mistä syystä poistoprosenttia on alennettava. Tilastojen mukaan kone- ja laiteinvestointien määrä on viime vuosina kuitenkin ollut voimakkaassa laskussa. Myös koko kansantalouden tasolta oleva tutkimustieto, jonka mukaan maatalouden investoinnit ovat taloudellisesti perusteltuja ja terveellä pohjalla, tukee kantaamme, ettei poistoprosenttia ole syytä alentaa. Hallituksen esityksen lähtökohdat ovat muutoinkin virheellisiä. Hallituksen esityksen pohjana on ollut ainakin osaltaan valmistelutyö,
5 Maatilatalouden verotus 5 jonka on suorittanut valtiovarainministeriön asettama työryhmä. Hallitus on tukeutunut tämän työryhmän näkemysten mukaisesti pelkästään maatalouden keskimääräisiin konepoistoihin. Hallituksen esityksessä todetaan keskimääräisen poiston olevan 20 prosentin tienoilla, vaikka se esimerkiksi vuonna 1985 oli 24 prosenttia. Tätä tärkeämpää hallituksen olisi lakiesitystä Jaatiessaan ollut tietää, että noin 2/3 maataloudenharjoittajista tekee täysimääräisen poiston. Hallituksen keskimääräisiin prosentteihin pohjautuva muutosehdotus ei ole tämänkään vuoksi perusteltu. Yhteenvetona on todettava, että ei ole mitään perusteltua syytä heikentää maatalouden kannattavuutta eikä asettaa maataloutta epäoikeudenmukaiseen asemaan muuhun elinkeinotoimintaan verrattuna. Tästä syystä vastustamme poistoprosentin alentamista 30 prosentista 25 prosenttiin. 3. Luovutusvoitot Hallitus esittää, että 60 prosenttia maatalouden rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen on omistanut vähintään 10 vuotta, saaduista luovutushinnoista ja vahingon, vakuutus- ja muista korvauksista on veronalaista tuloa. Muutos on ehdotettu koskemaan myös tilannetta, jossa maatalouteen kuuluva rakennus tai rakennelma on luovutettu pakkolunastuksella tai vastaanottajalla olisi ollut oikeus pakkolunastukseen. Pysyvänä lakina voimassa olevan maatilatalouden tuloverolain mukaan mainituissa tapauksissa luovutushintoina tai korvauksina saatu tulo on 20 prosentin osalta maatalouden veronalaista tuloa. Nämä luovutushinnat ja korvaukset ovat kuitenkin olleet kokonaan verovapaita ennen vuoden 1986 alusta voimaan tullutta lainmuutosta. Maatalouden rakennuksista ja rakennelmista saadut säännöksen edellyttämät veronalaiset luovutushinnat koostuvat pääsääntöisesti yleisten teiden alle tai välittömään läheisyyteen joutuneiden maatilarakennusten pakollisesta purkamisesta saaduista korvauksista tai palovakuutuskorvauksista. Vaikka palovakuutuskorvauksista saadaankin tehdä jälleenhankintavaraus, vaikeutuisi uudisrakentaminen varsin tuntuvasti, mikäli luovutushinnoista tai korvauksista katsottaisiin hallituksen esityksen mukaisesti maatalouden tuloksi 60 prosenttia nykyisen 20 prosentin sijasta. Katsommekin, että mainituista luovutushinnoista ja korvauksista voidaan laskea 20 prosenttia maatalouden tuloksi voimassa olevan lain mukaisesti. 4. Maatilatalouden tappion vähentäminen Itsenäisen taloudellisen yksikön muodostavalla maatilalla harjoitettua maa- ja metsätaloutta pidetään yhtenä tulolähteenä. Maatilataloutta harjoittava voi vähentää maatalouden tappionsa saman maatilan metsän puhtaasta tulosta. Ellei tämä riitä maatalouden tappion vähentämiseen, vahvistetaan maatilatalouden tappio, jonka saa vähentää valtionverotuksessa mahdollisista muista tuloista eli käytännössä yleensä palkkatuloista. Kunnallisverotuksessa tappion voi vähentää maatilatalouden puhtaasta tulosta tappiovuotta seuraavien viiden vuoden aikana. Hallitus esittää maatilatalouden tappion vähentämisoikeutta rajoitettavaksi siten, että tappiota saa vähentää valtionverotuksessa kokonaistulosta enintään markkaa. Yritys- ja tulotilaston mukaan maatalouden tulo oli vuonna 1986 negatiivinen tilalla. Maatilatalouden edellisten vuosiea tappio, joka kunnallisverotuksessa voidaan vähentää saman tulolähteen myöhempien vuosien tuloista, on eri vuosina ollut seuraavan suuruinen: V V V V ,5 54,5 52,3 71,6 milj. markkaa Varsinaisen katovuoden 1987 tappiot ovat olleet aivan eri suuruusluokkaa ja tappion vähentämisellä on ollut myös merkittävä vaikutus kadon kohteeksi joutuneille. Hallituksen esittämä kohtuuttoman suuri tappion vähentämisen rajoittaminen on verousaajan kannalta vähämerkityksinen. Sen sijaan yksittäiselle viljelijälle vähennysoikeudella katovuoden verotuksen tasaajana on hyvinkin suuri merkitys. Verouudistuksen yhteydessä hallitus on korostanut neutraliteettiperiaatteen noudattamista. Tässä kohdin poiketaan jälleen hallituksen omista uudistuksen lähtökohdista. Eri yhteyksissä on korostettu, että maatalous " " "
6 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 tuotantosuuntana on varsin herkkä ilmastoolosuhteiden vaihteluille. Tätä osoittaa mm. kesän 1987 kato. Edelleen nuorten, aloittavien viljelijöiden kohdalla voi syntyä ensimmäisinä vuosina poikkeuksellisten suurten tilan kunnostusmenojen, mahdollisten tuotannonmuutoskustannusten ja suurten lainojen korkomenojen takia sadon vähäisenkin epäonnistumisen sattuessa tappiollinen vuosi. Erityisesti pienviljelijät joutuvat lisääntyvässä määrin hankkimaan lisätuloja tilan ulkopuolelta. Tästäkin syystä olisi ainutlaatuista ja kohtuutonta, että viljelijät valittaisiin erityiseksi väestöryhmäksi, jonka tappion vähentämistä verotuksessa näin merkittävässä määrin rajoitettaisiin. Muita yrittäjiä ja ammatinharjoittajia eivät koske hallituksen ehdottamat rajoitukset. Hallituksen esitystä perustellaan mm. sillä seikalla, että näin voitaisiin ottaa huomioon vain tilapäisesti aiheutuvat pienet tappiot. Kuitenkin kadon kohdatessa tappiot voivat olla hyvinkin suuria, minkä vuoksi tämäkään perustelu ei ole riittävä. Hallituksen esityksestä ilmenee ajatus, että ehdotettu muutos heikentäisi ns. harrasteviljelijöiden mahdollisuuksia operoida eri tulolähteiden tuloilla ja verotuksella. Hallituksen esitys merkitsee kuitenkin keskeisiä menetyksiä varsinaisille viljelijöille, joilla on sivutuloja. Edellä olevan perusteella katsomme, että kokonaistulosta tulee saada vähentää maatilatalouden tappiota enintään markkaa. Pienviljelijöiden, nuorten viljelijöiden ja muidenkin varsinaisten tavallisten viljelijöiden, joilla on sivutuloa, on tarpeen saada vähentää kohtuullinen määrä maatilatalouden tulolähteen tappiota kokonaistulostaan. Tästä syystä hallituksen ehdottamaa rajaa on korotettava markasta markkaan. 5. Pinta-alalisät Pinta-alalisien maksatuksen perusteena olevia tulorajoja tulee tarkistaa siten, että ennen ns. verouudistusta pinta-alalisää saava ei menetä oikeuttaan lisän saamiseen. Samalla tulee lisiä edelleen korottamalla turvata, pinta-alalisien tullessa veronalaiseksi maatalouden tuloksi, että pinta-alalisien verotuksen jälkeen jäävä osuus säilyttää reaaliarvonsa. Näillä ehdoilla olemme valmiit hyväksymään hallituksen esityksen pinta-alalisiä koskevalta osin. 6. Maatilatalouteen kohdistuvien velkojen korkojen vähennysoikeus Maatilatalouteen kohdistuvien velkojen korot tulee, hallituksen esityksestä poiketen, voida edelleen vähentää täysimääräisinä ilman omavastuuosuutta. Sama oikeus täytyy säilyttää myös muiden yrittäjien elinkeinotoimintaan kohdistuvien velkojen korkojen osalta. Maatilatalouden tuloverolain 17 : ssä on viittaus tulo- ja varallisuusverolain säännökseen, jossa hallitus ehdottaa maatilatalouteen kohdistuville koroille markan suuruista omavastuuta siltä osin kuin yksityistalouteen kohdistuvat korkomenot eivät kata markan omavastuuta. Katsomme, että selvyyden vuoksi maatilatalouden tuloverolakiin on otettava selkeä säännös maatilatalouden korkojen täysimääräisestä vähennysoikeudesta ilman omavastuuosuutta. Vastaavan muutoksen ehdotamme tehtäväksi tulo- ja varallisuusverolakiin tätä koskevassa erillisessä vastalauseessa. 111 METSÄ VEROTUS 1. Metsäveroperusteet 1.1. Yleistä Voimassa olevan varsinaisen maatilatalouden tuloverolain 11 :n mukaan metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pidetään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaatuisen metsämaan arvioidaan kunnassa verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hakkuuvuonna keskimäärin hehtaaria kohti antaneen, ottaen huomioon kantohintatason ja metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallintokustannukset sekä arvon vähennykset sen mukaan kuin niistä asetuksella erikseen säädetään. Maatilatalouden tuloverolakiin on vuotta 1989 koskien tehty muutoksia yksivuotisen lain muodossa vuoden 1988 valtiopäivillä. Nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen n:o 113 perusteluissa katsotaan edelleen vuoden 1988 valtiopäivien hallituksen esityksen n:o 111 tapaan, että verotuksen selkiinnyttämiseksi olisi tuottoperusteista otettava maatilatalouden tuloverolain 11 :ään nykyistä yksityiskohtaisemmat säännökset. Osa aiemmin asetuksessa olleista säännöksistä ehdotetaan otettavaksi lakiin.
7 Maatilatalouden verotus 7 Hallituksen esitys maatilatalouden tuloverolain 11 :ksi sisältää metsän tuottoperusteiden määrittämistä koskevat yksityiskohdat. Katsoimme vuoden 1988 valtiopäivillä, että näitä metsäverotuksen yksityiskohtaisia muutosehdotuksia ei olisi tullut tehdä lainkaan ennen kuin keväällä 1988 asetetun metsäverotoimikunnan ehdotukset metsäverotuksen kehittämistarpeista ovat kokonaisuudessaan valmistuneet. Nyt metsäverotoimikunnan mietintö on valmistunut, mutta siinä tehdyt ehdotukset merkitsevät pääasiassa tuntuvaa metsäverotuksen kiristymistä, jota emme voi hyväksyä. Nyt esillä olevassa hallituksen esityksessä todetaan, että metsäverotuksen kehittämisselvitys jatkuu edelleen. Tähän liittyen hallituksen esityksessä todetaan harhaanjohtavasti, että metsäverotusta ehdotetaan huojennettavaksi jo vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa ottamalla käyttöön metsäverotoimikunta -88:n mietinnössä ehdotettu ensiharvennusvähennys. Tästä on todettava, että ensiharvennusvähennys on niitä harvoja metsäverotoimikunnan ehdotuksia, jotka eivät merkitse verotuksen kiristymistä. Keskusta on jo aiemmin vaatinut ensiharvennusvähennyksen toteuttamista. Kuitenkaan hallituksen esityksessä annettu kuva siitä, että metsäverotoimikunnan ehdotusten toteuttaminen merkitsee verotuksen kevenemistä, ei pidä paikkaansa. Laskettaessa yhteen nykyisen hallituksen jo toteuttama metsätalouden veropohjan laajennus ja metsäverotoimikunnan enemmistön ehdotukset, metsätalouden veropohja laajenee vuoden 1987 tasosta vuoteen 1995 noin 2,5 mrd markkaa. Valtakunnan metsien kahdeksas inventointi on tekeillä ja Etelä-Suomen tulokset ovat valmistumassa. Niiden tulosten perusteella laskettavat uudet metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenne ovat valmistumassa vuonna 1990 alueelta, johon kuuluvat Ahvenanmaan maakunta sekä neljän eteläisimmän metsälautakunnan toimialueet. Kahdeksannen inventoinnin arvioidaan valmistuvan koko maahan luvun puolivälissä. Keskusta on jo aiemmin voimakkaasti vaatinut, että valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin tietojen perusteella tarkistetaan metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennetta aikaisintaan vasta, kun inventointi on päättynyt koko maassa. Hallitus on nyt lopulta joutunut painostuksen edessä taipumaan tässä asiassa eikä tältä osin ole uskaltanut jatkaa metsäverotuksen kiristystoimenpiteitä aiemmin suunnittelemanaan tavalla, että kahdeksannen inventoinnin perusteella tarkistettaisiin metsäverolukuja ja verokuutiometrin rakennetta alueittain sitä mukaa kuin tulokset valmistuvat. Vaikka hallitus on opposition painostuksesta joutunut ainakin lykkäämään osaa metsäverotuksen kiristämistä tarkoittavista hankkeista, sisältää hallituksen esitys tulkinnanvaraisia ja epäselviä säännöksiä, vaikka käsittelyssä olevaa muutosehdotusta on perusteltu päinvastaisilla syillä. Lisäksi hallituksen esitys merkitsee poikkeamista osittain pitkään voimassa olleista menettelytavoista ja antaa veroviranomaisille mahdollisuuden hallintopäätöksin poiketa vakiintuneeksi käytännöksi muodostuneista menettelytavoista. Tähänastinen käytäntö on ollut, että valtakunnan metsien inventoinnissa määritetään veroluokituksen perusteet ja niitä käytetään kunnittaisten veroluokkien, metsäverolukujen ja verokuutiometrin rakenteen määrittelyssä. Nyt hallituksen esitys poikkeaa tästä, mikä johtaa metsäveroperusteiden kiristymiseen. Arvioiden mukaan hallituksen esityksen 11 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdan aiheuttama muutos nykyiseen käytäntöön merkitsee veropohjan laajentumista metsäverotuksessa noin miljoonalla markalla. Jotta estettäisiin metsäverotuksen perusteeton kiristyminen ja korjattaisiin hallituksen esityksen aiheuttamat epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet, on tarpeen tehdä lakiehdotukseen myös tuottoperusteiden osalta asianmukaiset korjaukset Metsäveroperusteita koskevat yksityiskohtaiset muutosehdotukset Metsämaat jaettava viiteen veroluokkaan Hallituksen esityksen 11 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan metsämaat jaetaan enintään neljään veroluokkaan. Keskusta ehdottaa, että metsämaat jaetaan enintään viiteen veroluokkaan. Maatilatalouden tuloveroasetuksessa (233/88) veroluokkien määrä supistettiin neljään yhdistämällä veroluokat 1 Aja 1 B. Tämä merkitsee sitä, että laajoilla alueilla Etelä-Suomessa prosenttia metsämaasta kuuluu valtakunnan metsien inventoinnin mukaan veroluokkaan 1, jonka sisällä kasvupaikkojen puuntuotantokyky vaihtelee enemmän kuin
8 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 muiden kolmen veroluokan (II-IV) alueella yhteensä. Menettely saattaa metsänomistajat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tähän epäkohtaan on mm. Metsäntutkimuslaitos kiinnittänyt huomiota metsäverotoimikunta -88:n mietinnöstä antamassaan lausunnossa. Veroluokkien välisten suurien erojen supistamiseksi tulee metsämaa luokitella viiteen veroluokkaan jakamalla veroluokka 1 veroluokiksi 1 Aja 1 B vuoteen 1988 voimassa olleiden luokitusperusteiden mukaisesti Metsäveroluku Hallituksen esityksestä poiketen tulisi 11 :n 1 momentin 2 kohdassa veroluokittaiset metsäveroluvut määritellä tähän asti sovelletun käytännön mukaisesti siten, että metsäverolukujen perustana olevana, eri veroluokkiin luetun metsämaan kuorellisen runkopuun vuotuisena kasvuna pidetään valtakunnan metsien inventoinnissa vastaavalle veroluokalle arvioitua kasvua. Näin ollen valtakunnan metsien inventoinnissa mitatut veroluokittaiset kasvut siirrettäisiin vastaavien kunnittaisten tai kuntaryhmittäisten veroluokkien kasvuksi. Metsäverolukua määriteltäessä otettaisiin kasvun lisäksi huomioon puuston erilainen rakenne eri veroluokissa. Kun inventoinnin veroluokituksen perusteena olisivat samat luokitusperusteet kuin kunnittaisessa veroluokituksessa, voitaisiin turvata tuottoperusteiden määräytyminen yhtenäisin perustein niin eri kuntien välillä kuin kuntien sisälläkin. Mikäli käytettäisiin muunlaista menettelyä, se johtaisi mahdollisen vanhojen Veroluokitusten epätasaisuuden vuoksi niin kuntien sisällä kuin niiden välilläkin veroperusteiden nykyistä suurempiin virhemahdollisuuksiin ja tilakohtaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin Verokuutiometrin rakenne Verokuutiometrin rakenteen perustana ollut kestävä hakkuumahdollisuus on vallinneen käytännön mukaan laskettu valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella koko metsätalouden maalle. Hallituksen esityksen 11 :n 1 momentin 3 kohta merkitsee poikkeamista tästä periaatteesta. Katsomme, että säännös tulee kirjoittaa vallinneen käytännön mukaisesti siten, että verokuutiometriin arvioidaan sisältyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta samassa suhteessa kuin niitä on suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden rakenteessa. Tämä merkitsee sanan "metsämaa" poistamista lakitekstistä Bruttovähennyserä Hallituksen esityksen 11 :n 1 momentin 5 kohdan perusteluihin sisältyvä bruttovähennyserän laskentamenettely on sama kuin vastaavassa hallituksen esityksessä vuosi sitten (HE n:o vp.) Näiden perustelujen mukaan luovuttiin vuotta 1989 koskien pitkään vallinneesta bruttovähennyserän laskentamenettelystä. Uudella laskentaperusteella bruttovähennyserää alennettiin kahdella prosenttiyksiköllä vuonna Tämä toteutettiin käytännössä maatilatalouden tuloveroasetuksen muutoksella (1246/88). Laskentamenettelyä muutettiin siten, että puun tuottamisen todellisia kustannuksia verrattiin todellisten kantorahatulojen (realisoidun kasvun) ja realisoimattoman kasvun teoreettiseen kantoraha-arvon summaan. Jälkimmäinen saatiin hinnoittelemalla hakkuusäästö markkinapuun hinnoilla. Tämä laskentatapa on Keskustan mielestä virheellinen. Hakkuusäästö syntyy siitä, että kaikelle kasvavalle puulle ei ole menekkiä liian vähäisestä metsäteollisuuden kotimaisesta puuta käyttävästä kapasiteetista johtuen. Toisaalta, mikäli koko kasvun suuruinen puumäärä olisi ollut mahdollista hakata, se olisi johtanut esimerkiksi nykyistä suurempiin uudistusaloihin ja taimikonhoitoaloihin sekä näin ollen myös huomattavasti suurempiin puun tuottamisen kustannuksiin kuin laskelmissa on esitetty. Edellä olevan perusteella Keskusta katsoo, että vuoteen 1988 saakka voimassa ollut bruttovähennyserän määrittely maksettujen kustannusten ja todellisten saatujen kantorahatulojen suhteena johtaa verotuksen kannalta oikeaan tulokseen. Edellä olevan johdosta 11 :n 1 momentin 5 kohdan perustelut tulisi kirjoittaa hallituksen esityksestä poiketen siten, että mainittuun 5 kohtaan sisältyvät metsään kohdistuvat tavalliset hoito- ja hallintomenot sekä käyttöomaisuuden poistot otetaan huomioon verokuutiometrin keskimääräistä raha-arvoa kolmelle viimeksi kuluneelle hakkuuvuodelle määritettäes-
9 Maatilatalouden verotus 9 sä siten, että kunkin hakkuuvuoden verokuutiometrin bruttoraha-arvosta vähennetään kyseisenä hakkuuvuonna sovellettava keskimääräinen vähennys. Keskimääräisen vähennysprosentin suuruus määritetään maksettujen puun tuottamisen kustannusten, hallintomenojen sekä käyttöomaisuuden poistojen osuutena tilastokeskuksen laskemista todellisista kantorahatuloista. 2. Ojitetun suon veronhuojennus Hallituksen esityksessä ehdotetaan aiempaan tapaan, että vuoden 1988 jälkeen valmistuvien ojitusten veronhuojennuksista tulee luopua. Soiden ojittamisesta koituva hyöty ja saatavat tuotot realisoituvat pääosin vasta tuleville polville. Tästä syystä soiden ojitusalueiden määräaikainen täysimääräinen veronhuojennus on ollut ojitusten merkittävä kannustin. Mikäli tämä taloudellinen kannustin poistetaan kokonaan, yksityisten metsänomistajien mielenkiinto ojituksiin tulee vähenemään. Metsä ohjelman mukaan ensikertaisia soiden ojituksia tulisi tehdä vuoteen 1995 mennessä noin hehtaarilla. Ojitusalueiden veronhuojennuksen poistaminen johtaisi kuitenkin siihen, että ojitukset jäisivät oleellisesti asetettua tavoitetta pienemmiksi. Asiantuntijoiden mukaan soiden ojittamisella on Suomen ilmastossa merkittävä metsänkasvua parantava vaikutus. Ojittaminen kuuluu pitkävaikutteisiin metsänparannuskeinoihin, joita on tarpeen tukea edelleenkin veronhuojennuksin ainakin siihen saakka, että Metsä ohjelman mukaiset ensikertaiset ojitukset saadaan suoritetuksi loppuun. Tässä vaiheessa ei ole syytä kesken hyväksytyn ohjelman poistaa veronhuojennusta, vaan tilanne on arvioitava uudelleen, kun suunnitellut ensikertaiset ojitukset on toteutettu. Veronhuojennuksesta luopumisella ei ole, varsinkaan kesken Metsä ohjelman toteuttamisen, fiskaalista merkitystä veronsaajalle. Edellä olevan perusteella katsomme, ettei 15 :n 2 momenttia tule kumota, vaan nykyisen varsinaisen maa- ja metsätalouden tuloverolain säännös tulee säilyttää. Soiden ojittamisesta saatavat tuotot realisoituvat pääosin vasta vuosikymmenien kuluttua ojitushetkestä. Ojitusalueiden määräaikainen verovapaus on välttämätön ojitusten yksityistaloudellisen kannattavuuden kannalta. Mikäli ojitusalueille ei myönnettäisi määräaikaista verovapautta, yksityisen omistajan mielenkiinto ojituksiin vähenee. 3. Ensiharvennusvähennys Edellä on jo todettu, että ensiharvennusvähennyksen käyttöön ottaminen on myönteinen asia. Ehdotus on harvoja metsäverotoimikunta -88:n mietinnön myönteisiä ehdotuksia. Aiemmin lausutun lisäksi tässä yhteydessä on syytä ehdottaa ensiharvennusvähennystä koskevan 15 b :n 4 momenttiin muutosta, jonka mukaan ensiharvennusvähennys voitaisiin vähentää seuraavana verovuonna metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen, jos sen määrä yhdessä muiden erikseen tehtävien vähennysten jälkeen ylittää verovuonna metsän verotettavan puhtaan tuoton. Tämä mahdollistaa järkevien puunkorjuukokonaisuuksien muodostamisen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan Keskustan kannasta poiketen, että ensiharvennusvähennystä ei pidettäisi 13 :n 4 momentissa tarkoitettuna menona. 4. Veronhuojennuksen laajentaminen koskemaan myös maatalousmaan luontaista metsitystä Maa- ja metsätalouden tuloverolain 16 :ään sisältyvät säännökset metsityksen tai ojituksen perusteella myönnettävän veronhuojennuksen saamisen edellytyksistä. Maatalous komitea on asettanut mittavat pellon metsityksen tavoitteet. Niiden toteuttaminen edellyttää peltojen metsittämistä myös luontaisesti. Tämän vuoksi Keskusta ehdottaa, että veronhuojennus laajennetaan koskemaan myös maatalousmaan luontaista metsitystä. Tämä ehdotus on täysin uusi eikä se sisälly hallituksen esitykseen. 5. Voimaantulo- ja soveltamissäännös Vuonna 1988 säädetyllä kuluvaa vuotta koskevalla väliaikaisella lailla (1250/88) ennen vuotta 1989 suunnitellut ja aloitetut, mutta vuonna 1989 valmistuneet ojitushankkeet ovat jääneet ilman määräaikaista verovapautta. Käytännössä aloitettuja töitä ei ole voitu oji K
10 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o 113 tuksen luonne huomioon ottaen keskeyttää. Merkittävänä perusteena ojitustyön aloittamiselle on ollut sen aloitushetkellä voimassa ollut määräaikainen verovapaus. Koska vuonna 1989 jää verovapauden ulkopuolelle sellaisia ojitusalueita, joiden suunnittelua ja toteutusta aloitettaessa ei ole ollut tietoa verosäännösten muuttumisesta, hankkeen toteutusaikana ojitusalueiden verovapaus tulisi voimaantulosään- nöksessä säätää koskemaan myös vuonna 1989 uudisojitettuja alueita. Edellä on jo todettu, että Keskusta vaatii myös tulevaisuudessa ojitusalueiden verovapauden säilyttämistä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valiokunnan mietintöön sisältyvät lakiehdotukset hyväksyttäisiin näin kuuluvina: 1. Laki maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti (poist.) muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 4, 5 :n 1 momentin 2 ja 4 kohta, 6 :n 1 momentin 1, 9 ja 11 kohta, 8 :n 3 ja 4 momentti, sekä 11, 16, 17 ja 21, sellaisina kuin niistä ovat 4, 5 :n 1 momentin 4 kohta ja päivänä joulukuuta 1970 annetussa laissa (847170), 5 :n 1 momentin 2 kohta 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1039/85), 6 :n 1 momentin 1 kohta 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (303/82) ja 11 kohta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetussa laissa (374/68), 11 osittain muutettuna 12 päivänä toukokuuta 1972 annetulla lailla (373/72), 16 mainitussa 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa ja 17 2 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (900/83), sekä lisätään 5 :n 1 momenttiin siitä mainitulla 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla kumotun 12 kohdan sijaan uusi 12 kohta, 6 :n 1 momenttiin uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 11 a ja 15 b seuraavsti: 4 (Kuten valiokunnan mietinnössä) 5 Edellä 4 :ssä tarkoitettuja maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja ovat muun ohessa: 2) rakennuksesta ja rakennelmasta, jonka verovelvollinen on omistanut 10 vuotta lyhyemmän ajan, saadut luovutushinnat sekä vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset kokonaan ja, omistusajan ollessa vähintään 10 vuotta tai kun rakennus on luovutettu kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) mukaisella menettelyllä tai muulla siihen rinnastettavana menettelyllä tai jos rakennus ilman, että edellä tarkoitettuun menettelyyn on ryhdytty, tai menettelyn alettua on kaupoin tai muutoin vapaaehtoisesti luovutettu sellaiseen tarkoitukseen, johon vastaanottajalla on oikeus lunastaa rakennus tai saada sen pysyvä käyttöoikeus mainitulla menettelyllä, tai jos verovelvollinen vesistön patoamista tai säännöstelyä varten on vapaaehtoisesti luovuttanut rakennuksen mainituista toimenpiteistä hyötyä saavalle voimalaitoksen omistajalle sellaiseen tarkoitukseen, johon valtiolle on annettu lunastusoikeus, 20 prosenttia mainituista luovutushinnoista ja korvauksista, lukuun ottamatta verovelvollisen tai hänen perheensä asuntona taikka muuten heidän yksityistaloudessaan käytetystä rakennuksesta, rakennelmasta tai sen osasta saatuja luovutushintoja ja korvauksia, kuitenkin niin, että maatilan tai sen osan luovutuksen yhteydessä myös rakennuksista ja rakennelmista saadut voitot verotetaan 21 :ssä tarkoitetulla tavalla; (4 ja 12 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) 6 (Kuten valiokunnan mietinnössä)
11 Maatilatalouden verotus II 8 (3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 30 prosenttia menojäännöksestä. Jos näin laskettu poisto on pienempi kuin 10 prosenttia verovuoden päättyessä käytössä olevien verovuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, saadaan poisto kuitenkin tehdä viimeksi mainitun suuruisena. II Metsätaloudesta saatuna puhtaana tulona pidetään sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaatuisen metsämaan arvioidaan kunnassa tai kuntaryhmässä (metsäveroa/ue) verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä ede~täneen~ hakkuuvuotena keskimäärin hehtaana kohti antaneen. Tuoton arvioinnissa sovelletaan seuraavia perusteita (tuottoperusteet):. 1) metsämaat jaetaan verotusta varten emntään viiteen eri veroluokkaan; 2) eri veroluokkiin luetun metsämaan vuotuinen puuntuotos hehtaaria kohti määritetään kuutiometreinä (verokuutiometri) siten, että arvioitu tuotos ottaa huomioon puuston erilaisen rakenteen eri veroluokissa ja vastaa valtakunnan metsien inventoinnissa I kohdassa tarkoitettuihin veroluokkiin luettujen metsämaiden kuorellisen runkopuun vuotuista kasvua hehtaaria kohti (metsäveroluku); 3) yhteen verokuutiometriin arvioidaan sisältyvän eri puutavaralajeja ja hukkapuuta samassa suhteessa kuin niitä on (poist.) suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden rakenteessa (verokuutiometrin rakenne); (4 ja 5 kohta kuten valiokunnan mietinnössä) (2 ja 3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) ll a (Kuten valiokunnan mietinnössä) 15 b (I-3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Ensiharvennusvähennystä pidetään I3 :n 4 momentissa tarkoitettuna menona. I6 Edellä I5 tai 15 a :ssä tarkoitetun veronhuojennuksen saamisen edellytyksenä on myös, että metsän uudistaminen tai metsittäminen tai ojittaminen on tehty metsälautakunnan tai, jos kysymyksessä on valtion maalla suor~tettava metsittäminen tai ojittaminen, sen VIranomaisen, jonka hallinnassa alue on, ennen työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Veronhuojennusta ei myönnetä, jos on kysymys alueesta, jonka ojittamista ei kasvupaikan metsäntuottokyvyn parantamisen kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena, eikä myöskään, jos on kysymys alueesta, jossa on suoritettu yksityismetsälain (412/67) vastainen hakkuu. Jos metsitys- tai ojitusalueen hoito on laiminlyöty, menettää verovelvollinen I5 :ssä tarkoitetun veronhuojennuksen tällaisen alueen osalta siltä vuodelta toimitettavasta verotuksesta alkaen, jona laiminlyönnin on todettu tapahtuneen. I7 Maatilatalouden tulosta vähennetään kokonaisuudessaan ja ilman omavastuuta maatilataloudesta johtuneen velan korot sekä indeksi- ja kurssitappiot tulo- ja varallisuusverolain säännösten edellyttämällä tavalla. 2I (Kuten valiokunnan mietinnössä) Voimaantulo- ja soveltamissäännös (1 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) Vuonna 1989 ojitettuun suohon sovelletaan 15 :n 2 momentin ja 16 : n säännöksiä.
12 vp. - VaVM n:o 77 - Esitys n:o Laki tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta - Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tappiontasauksesta tuloverotuksessa 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (362/68) 2 :n 1 ja 3 momentti sekä 4 :n 1 momentti, näistä 2 :n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (976/79), näin kuuluvaksi: 2 Valtionverotuksessa tarkoitetaan tappiolla sitä määrää, jolla verovelvollisen eri tulolähteiden tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisten oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden yhteismäärä verovuonna (tappiovuonna) ylittää hänen eri tulolähteistä saamiensa veronalaisten tulojen yhteismäärän. Jos verovelvollinen harjoittaa maatilataloutta, tarkoitetaan tappiolla kuitenkin edellä mainittua määrää vähennettynä sillä määrällä, jolla maatilatalouden tulolähteen edellä mainittujen vähennyskelpoisten erien yhteismäärä tappiovuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten tulojen yhteismäärän. Valtionverotuksessa maatilatalouden tappiolla tappiontasauksessa tarkoitetaan sitä määrää, jolla tulolähteen tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden vähennysten, vähennyskelpoisten oikaisuerien ja ylijäämänpalautusten sekä vähennyskelpoisten korkojen sekä indeksi- ja kurssitappioiden yhteismäärä tappiovuonna ylittää saman tulolähteen veronalaisten tulojen yhteismäärän markkaa ylittävällä määrällä. (3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä) 4 (Kuten valiokunnan mietinnössä) Voimaantulo- ja soveltamissäännös (Kuten valiokunnan mietinnössä) Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1989 Mauri Pekkarinen Esko Aho Hannu Tenhiälä Matti Maijala Tytti Isohookana-Asunmaa
1988 vp. - VaVM n:o 83 - Esitys n:o a :n ja tappiontasauksesta tuloverotuksessa
1988 vp. - VaVM n:o 83 - Esitys n:o 111 Valtiovara i n v a Ii o k u n n a n mieti n t ö n:o 83 hallituksen esityksen johdosta laeiksi maatilatalouden tuloverolain, verotuslain 68 a :n ja tappiontasauksesta
1989 vp. - HE n:o 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1989 vp. - HE n:o 113 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta sekä tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
1992 vp- VaVM 77- HE 204. Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 77 hallituksen esityksen johdosta laiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta
1992 vp- VaVM 77- HE 204 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 77 hallituksen esityksen johdosta laiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Eduskunta on 6 päivänä lokakuuta 1992 lähettänyt valtiovarainvaliokunnan
1984 vp. - HE n:o 132
1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
Hallituksen esitys Eduskunnalle velkojen korkojen vähennysoikeutta verotuksessa koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön
1983 vp. - HE n:o 70 Hallituksen esitys Eduskunnalle velkojen korkojen vähennysoikeutta verotuksessa koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että
Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden verotukseen. Metsäverotuksessa ehdotetaan metsän tuottoperusteita
1988 vp. - HE n:o 111 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi maatilatalouden tuloverolain, verotuslain 68 a :n ja tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN
1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN
HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon
Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti
1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta
HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden
HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja eräiden muiden verotusta koskevien lakien annettujen lakien voimaantulosäännösten ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
1989 vp. - VaVM n:o 78 - Esitys n:o 111
1989 vp. - VaVM n:o 78 - Esitys n:o 111 V a 1t i o vara i n v a Ii o kunnan mietintö n:o 78 hallituksen esityksen johdosta laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Eduskunta on 26
HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron
HE 163/2001 vp. menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen ja vahvistettu. Sitä sovellettaisiin
HE 163/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maatilatalouden tuloverolakia muutettavaksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan liikevaihtoverolakia muutettavaksi siten, että vuonna 1992
1992 vp - HE 281 ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
1992 vp - HE 281 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ Määräaikaisena voimassa olevaa korkotulon lähdeverosta annettua
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
1994 vp -- IIE 256. elinkeinoyhtymässä tulolähteiden tappiot vähennetään
1994 vp -- IIE 256 flallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä
1992 vp - HE 29 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
992 vp - HE 29 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta sekä tuloja varallisuusverolain 59 ja 63 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1981 vp; n:o 130 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1981 vp; n:o 130 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1982 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen
1984 vp. - VaVM n:o 98 - Esitys n:o 207
984 vp. - VaVM n:o 98 - Esitys n:o 207 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 98 hallituksen esityksen johdosta laiksi tulo- ja varallisuusverolain 7 b :n muuttamisesta sekä laiksi eräiden kotihoitotukien
HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1982 vp. n:o 200 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräitä tuotannollisia investointeja koskevista väliaikaisista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Esitys liittyy vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
1994 vp - HE 173 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden tulosta saisi
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 27 Hallituksen esitys Eduskunnalle vuodelta 1991 perittäviä sosiaaliturvamaksuja koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että teollisuuden
HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta
1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti
HE 149/2012 vp. tilityksiin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 249 Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivukonttoreiden verotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys myönnettäisiin myös
1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp- HE 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että 1 päivänä tammikuuta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n
Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti
1986 vp. - HE n:o 232
1986 vp. - HE n:o 232 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräitä elinkeinotulon verottamisesta
valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.
1993 vp - HE 293 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 59 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinolakia muutettavaksi niin, että
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.
EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon
HE 27/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja tuloverolain 114 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 43/2005 vp. Hallituksen esitys metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisestä johtuviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 43/2005 vp Hallituksen esitys metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisestä johtuviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta
Lausunto Valtiovarainministeriön muistiosta yhteisöjen tulolähdejaon poistamisesta
Lausunto 1 (5) SAK 12806 / 2017 Valtiovarainministeriö valtiovarainministerio@vm.fi Snellmaninkatu 1 A, PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 30.6.2017 VM123:00/2016 VM/2034/00.01.00.01/2016 Lausunto
HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN
EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa
EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi
Laki. tuloverolain muuttamisesta
EV 179/1996 vp- HE 105/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 105/1996 vp
HE 107/2007 vp. vastaavasti.
HE 107/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan verontilityslakia taisiin vuosittain kantorahatulojen muutosta muutettavaksi
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp." - HE n:o 126 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arpajaisverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että arpajaisvero suoritettaisiin kokonaisuudessaan
1985 vp. - HE n:o 114 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1985 vp. - HE n:o 114 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuodelta 1986 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta
HE 258/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ja väliaikaisesta annetun lain voimaantulosäännöstä
määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,
HE 62/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vuodelta 2000 suoritettavista sairausvakuutusmaksuista ja työnantajan kansaneläkemaksusta annetun lain 4 :n sekä työnantajan sosiaaliturvamaksusta
HE 94/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 94/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 2015 ja tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista
Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisestä johtuvat muutokset. Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuuden vp. - HE n:o 124
1990 vp. - HE n:o 124 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 ja 14 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista
1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1990 vp. - HE n:o 239 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen
1985 vp. - HE n:o 125
1985 vp. - HE n:o 125.. Hallit~ksen esi~ys Edusku~malle laeiksi perintö- ja lahjaverolain seka tulo- Ja varalhsuusverolatn 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö-
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia
HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia
HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1989 vp. - HE n:o 212 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin
HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito
HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun
Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
1990 vp. - HE n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 122/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 6 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan
HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden
HE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3
Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.
1980 vp. n:o 125 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 ja 17 :n muuttamisesta. ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ. Esityksessä ehdotetaan taksiauton ja invalidien
HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen
HE 158/1999 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Pääomatulojen ja yhteisöjen. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset C
HE 158/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle pääomatulojen ja yhteisön tuloveroprosentin korottamisesta sekä siitä aiheutuviksi muutoksiksi tuloverolainsäädäntöön ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1985 vp. - HE n:o 11 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalousyrittäjien eläkelain
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden
HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT
HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015
Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,
HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain
Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen
Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun
Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä Lauri Tuomarla, Verohallinto
Yhteisöjen laki- ja veroilmoitusmuutoksia 2020 Verohallinnon ja ohjelmistotalojen yhteistyöpäivä 23.5.2019 Lauri Tuomarla, Verohallinto Tulolähdejaon poistaminen tietyiltä yhteisöiltä Tulolähdejaon poistaminen
HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014
HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden
Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja
1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t
1992 vp - HE 119 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 119 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että talletusten ja obligaatioiden
HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta
Sote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp
Soterahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/217 vp Perustuslakivaliokunta 16.6.217 Budjettineuvos Neuvotteleva virkamies Finanssisihteeri Petri Syrjänen Timo Annala Filip Kjellberg
HE 190/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- yhdellä vuodella siten, että laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.
HE 190/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
HE 165/1998 vp PERUSTELUT
HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto
VAHVISTAMATTA JÄÄNEET LAIT
HALLINTOVALIOKUNNAN MIETINTÖ 15/2001 vp Vahvistamatta jääneinä palautuneet arpajaislaki, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki rahankeräyslain muuttamisesta, laki viihdelaitelain muuttamisesta, laki
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
1992 vp - HE 204 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 204 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatilatalouden tuloverolaki vastaamaan
1992 vp- VaVM 46- HE 114
1992 vp- VaVM 46- HE 114 Valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 46 hallituksen esityksen johdosta laeiksi maidon, sianlihan ja viljan vientikustannusmaksusta annetun lain 9 :n muuttamisesta ja lannoiteverosta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 191/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kirkkolain 22 luvun 8 :n sekä kirkon keskusrahastosta annetun lain 3 ja 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan verotusta koskevat kirkkolain sekä
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 220/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi tonnistoverolain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 220/2009 vp Hallituksen esitys laiksi tonnistoverolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tonnistoverolain muuttamisesta (HE 231/2009 vp). Valiokuntakäsittely
Maakunta- ja soteuudistus. Verojaosto
Maakunta- ja soteuudistus Verojaosto Neuvotteleva virkamies Timo Annala Neuvotteleva virkamies Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen Erityisasiantuntija Anu Rajamäki 1 Perustuslakivaliokunnan
HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,