OMAKOTIASUKKAIDEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄVALINNAT SANEERAUSTILANTEISSA JA UUSIEN POLITIIKKAKEINOJEN VAIKUTUS VALINTOIHIN

Transkriptio

1 OMAKOTIASUKKAIDEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄVALINNAT SANEERAUSTILANTEISSA JA UUSIEN POLITIIKKAKEINOJEN VAIKUTUS VALINTOIHIN MMT Seppo Rouvinen Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto

2 Tausta ja tavoite Suomessa noin miljoona omakotitaloa - päälämmitysmuoto noin joka toisessa sähkö ja joka neljännessä öljy. Vuosittain lämmitysjärjestelmäremonttia (vrt uutta pientaloa). Rakennusten lämmityksessä edistetään siirtymistä mineraaliöljyn ja sähkön käytöstä korvaaviin, päästöjen kannalta parempiin vaihtoehtoihin (Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia, 2008). Mitkä tekijät vaikuttavat valintoihin? Voidaanko politiikkakeinoilla vaikuttaa valintoihin?

3 Postikyselyaineisto Saatekirje + kyselylomake (8 sivua): nykyinen lämmitysjärjestelmä, valintakoe, mielipiteet lämmityksestä & taustatiedot. Otos (Väestörekisterikeskus): koko maasta, satunnaisesti 1008 henkilöä, iältään vuotta, omassa vesikeskuslämmitteisessä ok-talossa asuvat, talo valmistunut luvulla. Maalis-huhtikuu Vastaus-% 52.

4 Vastaajat Iäkkäämpiä henkilöitä: vastaajista lähes 60 % oli yli 55-vuotiaita. Länsi-Suomesta 42 %, Etelä-Suomesta 27 % ja Itä-Suomesta 13 %: maantieteellisesti vastaamisaktiivisuudessa ei ollut eroa. Useimmin taloudessa asui kaksi aikuista henkilöä (60 %), yksineläjät ja suurperheet (väh. 5 hlöä) harvinaisia (molempia 7 %). Talouksien nettotulojen mediaaniluokka oli euroa vuodessa. Metsää omisti 45 % talouksista.

5 Nykyiset lämmitystavat käytössä päälämmitys 40 % talouksista

6 Talon rakentamisajankohta vs. nykyinen päälämmitys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % muut öljy varaava sähkö pilke kaukolämpö maalämpö 20 % 10 % 0 % ennen vuotta 1980 (n=327) v (n=90) v (n=48)

7 Nykyisen päälämmitysjärjestelmän uusimistarve öljy (n=225) varaava sähkö (n=19) pilke (n=59) Kyllä Ei Ei tiedä kaukolämpö (n=68) maalämpö (n=18) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

8 Järjestelmävalinnat saneeraustilanteessa 1. Toteutuneet remontit v Lähiaikoina remonttia suunnittelevien valinta-aikomukset 3. Valinnat valintakokeessa (järjestelmäominaisuuksien vaikutus)

9 Toteutuneet siirtymät v Maalämpö Hake Muu lämpöpumppu Sähkö 50 Öljy 6 Muut Pilke Kaukolämpö Varaava takka 1 Pelletti

10 Toteutuneet siirtymät v Maalämpö Hake -4 Muu lämpöpumppu Sähkö Öljy Muut 18 Kaukolämpö 3 Pilke Varaava takka +3 Pelletti +3

11 2 Päälämmitysjärjestelmävalinnat seuraavan 4 vuoden aikana Päälämmitysjärjestelmän vaihtamista/uusimista seur. 4 vuoden aikana suunnitelleiden vastaukset kysymykseen: Jos olisitte nyt uusimassa talonne päälämmitysjärjestelmää, niin minkä valitsisitte? Voitte valita myös järjestelmän, jota ei mainittu valintatilanteissa. Nykyinen maalämpö muu lp kaukol. var. takka pilke hake pelletti öljy sähkö muut YHT. maalämpö muu lp kaukolämpö var. takka 1 1 pilke hake pelletti öljy sähkö ei määritelty YHTEENSÄ Uusi % % %

12 Valintakoe (choice experiment, CE) 3 Valinnat hypoteettisissa valintatilanteissa paljastavat ominaisuusarvostukset. Oletus: Kuluttaja valitsee sen vaihtoehdon, joka tuottaa hänelle eniten hyötyä. Tuotteet ja palvelut ovat aina erilaisia ominaisuuspaketteja. Hinta on yksi ominaisuus. Valintojen mallinnus: järjestelmän valintatodennäköisyys = f(järjestelmäominaisuudet, asukaskohtaiset tekijät, havaitsemattomat tekijät). Voidaan määrittää esim. ominaisuusparannusten lisäarvot ja simuloida muutosten vaikutusta markkinaosuuksiin.

13 Esimerkki valintatilanteesta

14 Vaihtoehtojen ominaisuusluokat valintakokeessa 110 m 2, kwh/a Vaihtoehdot Ominaisuudet pelletti pilke kaukolämpö maalämpö sähkö öljy investointikustannus (euroa) käyttökustannus (euroa vuodessa) hiilidioksidipäästöt (kg/a) pienhiukkaspäästöt (g/a) oman työn tarve Jos 6000 lämmityksen 6000 hiilidioksidipäästö on kg, niin lämmitys aiheuttaa yhtä suuren hiilijalanjäljen kuin kilometrin ajaminen uudella henkilöautolla. 800 (200) 650 (30) 650 (4) (10) 1150 (60) 1000 (250) 800 (40) 950 (6) (12) 1500 (80) 1200 (300) 950 (50) 1250 (8) (14) 1850 (100) 1400 (350) 1100 (60) 1550 (10) (16) 2200 (120) 300 (20) 400 (20) 700 (50) (50) 4000 (220) 900 (50) 1000 (50) 2300 (150) (400) 6000 (340) 900 (0,05) 2000 (0,1) 150 (0,01) (0,005) 80 (0,005) 3500 (0,2) 8000 (0,4) 750 (0,05) (0,05) 150 (0,01) 0,5 h/kk 5 h/kk ei omaa työtä ei omaa työtä ei omaa työtä 15 min/kk 2 h/kk 20 h/kk satunnaisesti satunnaisesti satunnaisesti 1 tunti/kk Jos lämmityksen pienhiukkaspäästö on 2000 g, arviolta noin samanlaisen talon päästöistä aiheutuu yksi ennenaikainen kuolema vuodessa.

15 Valintojen mallinnus - estimoitu malli Vaihtoehtojen valintatodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät (vaikutussuunta) Vaihtoehdot Muuttujat pelletti pilke kaukolämpö maalämpö sähkö öljy Järjestelmäominaisuudet Investointikustannus Käyttökustannus Hiilidioksidipäästöt Pienhiukkaspäästöt - - Oman työn tarve - Asukaskohtaiset tekijät Nykyinen=uusi Metsänomistus + - Iso talo + Kaukolämpösaatavuus +

16 Ominaisuuksien tärkeys valinnoissa Oman työn tarve (n=457) Pienhiukkaspäästöt (n=450) Hiilidioksidipäästöt (n=449) Käyttökustannus (n=470) ei ollenkaan tärkeä hieman tärkeä melko tärkeä tärkeä erittäin tärkeä Kun kysyttiin muita kriteereitä, niin esille nousivat (1) Oman puun käyttömahdollisuus (21) (2) Toimintavarmuus (14) (3) Polttoaineen hintakehitys/- vakaus (8) (4) Helppokäyttöisyys (7) (5) Tilantarve (6) (6) Muutostöiden hankaluus (6) Investointikustannus (n=461) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

17 Markkinaosuusanalyysit (1) Markkinoiden segmentointi - 40 segmenttiä (asukastyyppiä) - segmenttien osuudet markkinoista kyselyyn vastanneiden perusteella Kaukolämmön saatavuus (2) Talon koko (2) Metsän omistus (2) Nykyinen järjestelmä (5) Pilke Maalämpö Omistaa Sähkö Iso Saatavilla Ei omista Öljy Pieni Muu Ei saatavilla

18 (2) Järjestelmäominaisuuksien valinta (a) Vertailutilanne Vaihtoehdot Ominaisuudet pelletti pilke kaukolämpö maalämpö sähkö öljy Investointikustannus, euroa Energiakustannus 250 e/tonni 40 e/irto-m 3 6 c/kwh 12 c/kwh 1 11 c/kwh 80 c/l Hiilidioksidipäästöt, g/kwh Pienhiukkaspäästöt, g/kwh Oman työn tarve, h/kk 20 1 käytettävän sähkön hinta ,1 0,005

19 (b) Erilaiset politiikkakeinot Politiikan kohdentuminen Politiikka Investointikustannukset Käyttökustannukset 1 Avustus investointiin (pl. työ) 20 %, kun öljystä tai sähköstä siirrytään pellettiin, pilkkeeseen tai maalämpöön. 2 Kuten politiikka 1, mutta maalämpöön siirtymiseen ei tukea. 3 Avustus investointiin (pl. työ) 20 %, kun öljystä tai sähköstä siirrytään pellettiin, pilkkeeseen tai maalämpöön. 4 Avustus investointiin (pl. työ) 30 %, kun öljystä tai sähköstä siirrytään pellettiin. Öljyn ja sähkön verotusta kiristetään siten, että ko. energiakustannukset nousevat 10 %. Verotusta kiristetään siten, että energiakustannukset nousevat sähköllä 20 % ja öljyllä 40 %.

20 Markkinaosuudet (%) Vertailutilanne Politiikka 1 Politiikka 2 Politiikka 3 Politiikka Pelletti Pilke Kaukolämpö Maalämpö Sähkö Öljy

21 Muutokset vertailutilanteeseen nähden (%) [1/2] CO 2 -päästöt Pienhiukkaspäästöt Politiikka 1 Politiikka 2 Politiikka 3 Politiikka 4-1 Politiikka 1 Politiikka 2 Politiikka 3 Politiikka 4

22 Muutokset vertailutilanteeseen nähden (%) [2/2] Pelletin kulutus Öljyn kulutus Politiikka 1 Politiikka 2 Politiikka 3 Politiikka 4-35 Politiikka 1 Politiikka 2 Politiikka 3 Politiikka 4

23 Johtopäätöksiä Kaukolämmön saatavuuden merkittävä vaikutus valintoihin. Lämpöpumppujärjestelmien suosio. Pelletin ja pilkkeen alhainen kysyntäpotentiaali (varsinkin ilman tukitoimia). Metsäenergian potentiaali ennen kaikkea kaukolämmön polttoaineena? Politiikkakeinoilla (tuet, verotus) voidaan vaikuttaa järjestelmämuutoksiin.

24 Kiitos mielenkiinnosta!