TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA YLEISTÄ

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Esitetään hyväksyttäväksi yhdistyksen kevätkokouksessa YLEISTÄ 2. HALLINTO 2.1. Hallitus 2.2. Jäsenistö 2.3. Jäsentiedotus 2.4. Sommelo 2.5. Kansallispuvut ja Sommelon esineistö 3. YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA TAPAHTUMAT 3.1. Samaa sukua 3.2. Jäsenillat, tapahtumat, retket ja kurssit 3.3. Höppähelmat 3.4. Lukupiiri 3.5. Runopiiri 3.6. Vetreät velhot 3.7. Virvat 4. LUOTTAMUSTEHTÄVÄT, TOIMET JA ANSIOITUMINEN 4.1. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö 4.2. Kalevalaisten Naisten Liitto 4.3. Yhdistyksen toimihenkilöt 4.4. Myönnetyt ansiot 4.5. Muistamiset 5. MUITA YHTEISTYÖTAHOJA 6. TALOUS 7. TOIMINNAN ARVIOINTI

2 1. YLEISTÄ Helsingin Kalevalaiset Naiset ry on Kalevalaisten Naisten Liitto ry:n paikallisyhdistys, jonka tehtävänä on vaalia suomalaista kulttuuriperintöä pääkaupunkiseudulla. Kertomusvuosi 2016 oli yhdistyksen 78. toimintavuosi. Toimintavuotta vietettiin Kalevalaisten Naisten Liiton vuositeema Samaa sukua huomioiden. Yhdistys toteutti yleishyödyllistä toimintaansa eri tavoin ja toimintavuosi oli ohjelmistoltaan runsas. Yhteistyötä tehtiin erityisesti Kalevalaisten Naisten Liiton kanssa, mutta myös muiden lähiseudun yhteisöjen kanssa. Toiminnassa korostuivat iloinen yhdessäolo ja yhteistyö. Kerhonvetäjien työpanoksesta oltiin erityisen kiitollisia. Ohjelmisto muodostui jäsenilloista, retkistä ja kerhojen toiminnasta. Tiedotustoimintaa tehtiin yhdistyksen Internetsivustolla, jäsentiedotteilla sekä facebookissa. 2. HALLINTO 2.1. Hallitus Hallituksen puheenjohtajana toimi Katarina Solastie sekä jäseninä Maria Dahlström, Liisa Laasonen, Seija Lehtonen, Aila Nieminen, Eija Orpana ja Eriikka Sailo. Hallituksen varapuheenjohtaja oli Eija Orpana, sihteerinä toimi Aila Nieminen, jäsenrekisterinhoitajana Maria Dahlström, huoneistovastaavana Eriikka Sailo, kahvituskoordinaattorina Liisa Laasonen, taloudenhoitajana Eija Orpana sekä kansallispukuvastaavana ja Sommelon vuokrausvastaavana Seija Lehtonen. Syyskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Katariina Solastie (2017) sekä tulevalle kaksivuotiskaudelle Maria Dahlström ( ), Liisa Laasonen ( ) ja Eriikka Sailo ( ). Hallituksen jäseninä jatkavat Seija Lehtonen ( ), Aila Nieminen ( ) ja Eija Orpana ( ). Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän (7) kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin ja syyskokous

3 2.2. Jäsenistö Yhdistyksellä on varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä sekä kunniajäseniä ja puheenjohtajia. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 299 (vuonna 2015 jäseniä 305), joista uusia jäseniä oli 21 (vuonna 2015 uusia oli 43). Yhdistyksen kunniajäseniä (11 hlöä) ovat Kerttu Itkonen, Anja Kuujo, Kaarina Kuusi, Talvikki Lausala, Irma Lonka, Annikki Lukkarinen, Raili Malmberg, Tuula-Onta Malmivuo, Kirsti Mäkinen, Maijukka Paulaharju, Irja-Leena Suhonen, Mirjam Takala ja Merja Totro. Yhdistyksen jäsenmaksu oli 25,00, josta tuloutetaan Liitolle 15,00 jäsentä kohti. Liiton jäsenlehti Pirta ilmestyi kaksi kertaa, jotka olivat molemmat kaksoisnumeroita, ja ne lähetettiin postitse jäsenille. Yhdistys sai Liitosta lisäksi yhdistystiedotteen Hoijakan (kuusi numeroa), jotka puheenjohtaja lähetti edelleen hallituksen jäsenille ja kerhonvetäjille. Yhdistyksen jäsenet ovat entiseen tapaan voineet tehdä koruostoksia Kalevala Korun omista myymälöistä 10 %:n alennuksella ja ostaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjamyymälästä julkaisuja 10 %:n alennuksella. Yhdistyksen omia kansallis- ja muinaispukuja lainattiin jäsenille korvauksetta Jäsentiedotus Yhdistyksen jäsenille lähetettiin jäsentiedote neljä kertaa. Toimintavuonna uudistettiin jäsentiedotteen graafinen ulkoasu. Sen suunnitteli Kaarina Päivinen. Muuta tiedotusta tehtiin Sommelon jäsenilloissa, sähköpostitse ja facebookissa. Yhdistyksen Internet-sivut ovat osoitteessa hkn.fi ja facebookryhmä osoitteessa helsinginkalevalaisetnaiset. Facebookissa oli 25 päivitystä Sommelo Yhdistyksen omistuksessa on Sommeloksi nimetty huoneisto Runeberginkadulla, joka oli jäsenistön ahkerassa käytössä. Kaikki kerhot kokoontuivat pääosin Sommelossa. Toimitilaa käyttivät myös Helsingin Helkat ja tilaa vuokrattiin harkiten ulkopuolisille. Sommelon siivouksesta vastasi alkuvuodesta Sohvi Kinnunen ja loppuvuodesta Kaneli Voitila. 3

4 2.5. Kansallispuvut ja Sommelon esineistö Yhdistyksellä on runsas valikoima eri maakuntien naisten ja lasten kansallispukuja sekä muinaispukuja. Kansallispukujen ja muinaispukujen inventoinnin yhteydessä kartoitettiin pukujen kunto ja tehtiin suunnitelmia puvuston hoidosta. Työtä jatketaan tulevalla toimintakaudella. Yhdistys omistaa kalevalaista taidetta ja Ravintola Kestikartanoon kuuluneita kalusteita, astiastoja ja tekstiilejä sekä muuta esineistöä. Helsingin yliopiston opiskelija Petteri Sorjonen palkattiin inventoimaan esineistö. Inventointi jatkuu tulevalla toimintakaudella. 3. YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT JA TAPAHTUMAT 3.1. Samaa sukua Yhdistyksen toimintaa toteutettiin Liiton teeman Samaa sukua mukaisesti. Oman ohjelman lisäksi jäsenistö osallistui Louhen pajaan Kansallismuseossa 20.1., Elävä käsityöperintö -seminaariin Kansallismuseossa 6.4., Maailma kylässä tapahtumaan Kaisaniemessä , Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressiin Lahdessa , Kansallispukujen tuuletukseen Musiikkitalon edustalla 7.8., Kestikartano pop up kahvilaan Kalevala korun Espan myymälän edustalla Taiteiden yönä 25.8., Naiskuva meillä ja muualla -seminaariin Kansallismuseossa , Kekrinpäivän seminaariin Kansallismuseossa ja Kekrikemuihin Kalevalakartanolla sekä NJKL:n järjestämän 100 tasa-arvotekoa -hankkeen starttitilaisuuteen Helsingin kaupungintalolla Jäsenillat, tapahtumat, retket ja kurssit Tammikuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Pekka Kejosen runoihin ja henkilökuvaan Tammikuun kulttuuri-ilta: Miten sukunimemme ovat syntyneet? Dosentti Sirkka Paikkala Kotimaisten kielten keskuksesta vieraili luonamme pitäen esitelmän. Hän antoi jäsenille tiiviin yleiskatsauksen suomalaisista sukunimistä ja sukunimisysteemistä sekä naisten ja puolisoiden sukunimistä Uusien jäsenten ilta: Ensimmäistä kertaa järjestetty uusien jäsenten ilta oli tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita yhdistyksen toiminnasta 4

5 ja halusivat tutustua toimintaan lähemmin. Tilaisuutta luotsasivat Minttu Nikkilä, pienryhmien vetäjät ja hallituksen jäsenet Helmikuun runoilta: Mitä hulluja on tullu kyllään? Kolmen naisen trio Vetreät velhot esittivät kansanrunoja Helmikuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Sirkka Turkan runouteen ja henkilökuvaan Helmikuun kulttuuri-ilta: Käsityö identiteetin rakennuskivenä esimerkkinä suomalais-ugrilaiset kansat: Kalevalaisten Naisten Liiton puheenjohtaja ja yhdistyksemme jäsen dosentti Ildikó Lehtinen vieraili Sommelossa pitäen esitelmän suomalais-ugrilaisista kielisukulaisistamme, naisten parissa tekemistä tutkimuksistaan ja naisten elämästä. Hän lähestyi aihetta nykypäivän näkökulmasta käsin Maaliskuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Claes Anderssonin runoihin ja henkilökuvaan Kevätkokous ja Riitta Huuhtasen vierailu: Yhdistyksen kevätkokous, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokous alkoi Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtasen vierailulla, jossa kuultiin yrityksen tuoreita kuulumisia Huhtikuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Sinikka Kallio-Visapään runoihin ja henkilökuvaan Huhtikuun kulttuuri-ilta: Ruijan suomalaistaustainen väestö: Liiton kulttuurimatkaan liittyen saimme kuulla dosentti Marjut Anttosen esitelmän Ruijassa asuvien suomalaisten elämästä sekä suomen kielen asemasta Ruijassa ennen ja nyt Kansallispukujen ja muinaispukujen tuuletus: Illan aikana inventoitiin ja luetteloitiin yhdistyksen kansallispuvut ja muinaispuvut Retki Lauri ja Lasse Reitzin säätiön taidemuseoon: Sommelon naapurissa sijaitseva taidemuseo hankki vuonna 2015 Helene Schjerfbeckin maalauksen Sitruunat, mikä houkutteli jäsenistön katsomaan maalausta. Lauri ja Lasse Reitz olivat Helsingin merkittävimpiä rakennuttajia ja luvulla. Sisarukset harrastivat ja keräsivät suomalaista taidetta ja antiikkia Syyskuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Lauri Viidan runoihin ja henkilökuvaan. 5

6 15.9. Syyskauden avajaiset: Yhdistyksen syyskausi aloitettiin Larin Parasken patsaan kukituksella ja kahvittelulla Sommelossa. Lisäksi kuultiin Paula Syväniemen esitelmä kansanrunoilija Antti Mikonpoika Keksistä Lokakuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Elvi Sinervon runoihin ja henkilökuvaan Lokakuun kulttuuri-ilta: Suomalainen perhe 2020-luvulla: professori (emerita) Riitta Jallinoja piti esitelmän aiheesta Suvulla on merkitystä, joka perustuu vielä julkaisemattomaan tutkimukseen Helsingin yliopiston folkloristiikan ja kansatieteen opiskelijat (Nefa ry) tutustuivat Sommeloon ja kalevalaisten naisten toimintaan Liiton toiminnanjohtaja Sirpa Huttusen kanssa Marraskuun runopiiri: Runopiirissä tutustuttiin Juha Watt Vainion laulujen sanoituksiin ja henkilökuvaan Marraskuun kulttuuri-ilta ja syyskokous: Kokouksessa käsiteltiin yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Lisäksi kuulimme Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Pakkalan esitelmän suomalaisista etunimistä Joulujuhla ja suomalaisten sukujuuret: Fysiikan tohtori, MBA ja Sitran tutkija Marja Pirttivaara kertoi suomalaisten geneettisistä sukujuurista DNA:n esimerkkien valossa Höppähelmat Höppähelmat järjestivät keskuudessaan spontaaneja iltarientoja, retkiä ja muuta vapaamuotoista ohjelmaa. Ryhmän jäsenet vierailivat muun muassa Karhunpeijaiskonsertissa Kansallisteatterin lavaklubilla, Aitoon kirkastusjuhlilla, Tukholman kalevalaisten naisten illassa, Paimion kesäteatterissa esitysessä Niskavuoren Heta sekä Annemari Kivimäen konsertissa Lukupiiri yhdistykselle perustettiin oma lukupiiri kirjojen ystäville ja lukemisesta pitäville. 6

7 3.5. Runopiiri Runopiiri kokoontui totuttuun tapaan kerran kuussa maanantaisin iltapäivällä. Kevätkaudella aiheena olivat runoilijat Pekko Kejonen, Sirkka Turkka, Claes Andersson ja Sinikka Kallio-Visapää. Syyskaudella aiheena olivat runoilijat Lauri Viita, Juha Watt Vainio, Elvi Sinervo ja Eeva Heilala. Runopiiri alkoi kahvitarjoilulla ja kuulumisten vaihdolla. Tilaisuuksissa puhuttiin myös luetuista kirjoista ja nähdyistä teatteriesityksistä. Lisäksi keskusteltiin runoilijoiden elämästä ja ryhmäläisten omista muistoista kuhunkin runoilijaan. Piirissä luettiin runoja ääneen ja keskusteltiin yleensä runoihin liittyvistä kokemuksista. Runopiirin kokoonkutsujina toimivat Anneli Hänninen, Virpi Lappalainen ja Merja Totro Vetreät velhot Lausuntaryhmä Vetreät Velhot (Tuula-Onta Malmivuo, Aune Tarvainen ja Eilakaija Sippo) antoivat Sommelossa kansanrunoillan Mitä hulluja on tullu kyllää? Illan ohjelma oli koottu muun muassa Larin Parasken runoista, Kalevalasta ja suomalaisen kansanrunousarkiston kokoelmista. Runoillassa oli läsnä runsaasti lausunnan ja runouden ystäviä. Ryhmällä oli yhteensä kahdeksan harjoitusta, joista suurin osa kansanrunoillan edellä. Tuula-Onta Malmivuo edusti yhdistystä seuraavissa tilaisuuksissa: 1.3. Kalevala-matinea Meilahden palvelukeskuksessa 2.3. Kalevala-matinea Munkkivuoren palvelukeskuksessa Äänellä itkijät ry:n sururunoja käsittelevässä tilaisuudessa Karjalatalossa Larin Parasken, Elina Vaaran ja Kantelettaren runoja Lyhennelmä Elina Vaaran runoelmasta Mimerkki Shindo ry:n 20- vuotisjuhlassa Muurlan kansanopistossa Malmivuo laati ja esitti lisäksi Rion olympialaisten suomalaistapahtumista viisi itkuvirttä ajalla Itkut kuvattiin tuloksia seuranneina aamuina. Itkujen tilaajana oli Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO), joka antoi tehtävän mainostoimisto Ivalolle. Itkuvirret ja urheilun yhdistävällä kampanjalla PKO halusi tuoda esiin itkuvirsiperinnettä ja urheilun ydintä eli liikunnan riemua. "Kampanja on luotu pilke silmäkulmassa samalla kunnioittaen tätä ikivanhaa kulttuuriperinnettä", kirjoitti PKO:n viestintäjohtaja Petri Vähä. "Itkijänainen on hieno kulttuuriteko", totesi Karjalaisen Nuorisoliiton toiminnanjohtaja Hilu 7

8 Toivonen-Alastalo. Itkut ovat tavoittaneet facebookissa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ne ovat edelleen nähtävissä. Syksyllä Vetreillä Velhoilla alkoi Suomi 100 vuotta -ohjelman suunnittelu verkkaisessa tahdissa Virvat Vuosi 2016 oli Virvojen 36. toimintavuosi Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:n esiintymisryhmänä. Sitä ennen, vuodet , ryhmä toimi Helkatyttöjen Kalevalaryhmä-nimisenä. Virvoihin kuului kertomusvuonna seitsemän jäsentä: Riitta Friberg, Ewa Jokinen, Laura Oja, Kaija Parkkinen, Aino Piehl, Marja Tammela ja Hanna Tiira. Raha-asioita hoiti Laura Oja ja puvustoa Kaija Parkkinen. Ryhmä esiintyi Pakilan Marttojen kekrijuhlassa Harjoituksiin ja toimintaa suunnittelemaan kokoonnuttiin toimintavuonna kaikkiaan kymmenen kertaa. Toimintavuonna aloitettiin Suomi 100 vuotta juhlavuoden runoesityksen suunnittelu ohjaaja Eero Enqvistin kanssa. 4. LUOTTAMUSTEHTÄVÄT, TOIMET JA ANSIOITUMINEN Helsingin Kalevalaiset Naiset ry on Liiton vanhin ja jäsenmäärältään suurin yhdistys. Jäsenistö on toiminut ja edustanut yhdistystä seuraavissa kalevalaisissa luottamustehtävissä: 4.1. Kalevala Korun Kulttuurisäätiö Hallitus Minttu Nikkilä, jäsen 4.2. Kalevalaisten Naisten Liitto Hallitus Ildikó Lehtinen, puheenjohtaja Aila Nieminen, jäsen (2. kausi) Katariina Solastie, varapuheenjohtaja (2. kausi) 8

9 Pirta-lehti Petra Nikkinen, toimitussihteeri Liiton vuosikokous pidettiin Tampereella Vapriikissa, jossa yhdistystä edustivat Maria Dahlström, Seija Lehtonen ja Eija Orpana Yhdistyksen toimihenkilöt Kirjanpitäjänä toimi Erkki Eskola ja tilintarkastajana HTM Harry Eklundh. Toiminnantarkastajana oli Merja Totro Myönnetyt ansiot Liiton myöntämän Osmattaren arvonimen ovat yhdistyksestä saaneet seuraavat jäsenet: Kaarina Kuusi, Irma Lonka, Tuula-Onta Malmivuo, Irja- Leena Suhonen, Merja Totro, Iiri Varilo ja Eila Virkkala. Toimintavuonna Osmatar myönnettiin Annamaija Eskolalle Muistamiset Opetusneuvos Raili Malmbergia muistettiin onnitteluadressilla 90- vuotispäivänä. Kouluneuvos Kirsti Mäkisen omaisia muistettiin suruadressilla ja kukkalaitteella. 5. MUITA YHTEISTYÖTAHOJA Yhteistyö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa jatkui. Yhdistys toimii SOS-lapsikylän kodinkummina ja edesauttaa näin hyväntekeväisyyden periaatteita. Yhdistys tuki Helsingin yliopiston folkloristiikan ja kansatieteen opiskelijoiden (Nefa ry) haalarihanketta saaden samalla oman logonsa esille haalareihin. 9

10 6. TALOUS Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:n tuotot koostuivat jäsenmaksuista, huoneistojen vuokrauksesta ja muistorahaston toiminta-avustuksesta. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on vakaa. Sijoituspääoma Yhdistyksen sijoituspääoma käsittää seuraavat huoneistot Helsingissä: Asunto Oy Sato Iso Puistotie (Munkkiniemen puistotie 3-7, 67m2) ja As Oy Länsiviertotie (Mannerheimintie 25 A) (37m2). Yhdistyksen omassa käytössä on lisäksi huoneisto osoitteessa Runeberginkatu 37 A 6 (65,5m2). Yhdistys hallinnoi omakatteista Sirkka Uusivuoren muistorahastoa, jonka pääoma muodostuu talletuksista ja osakehuoneistosta. Tilikaudella rahaston tuotot olivat ,00 ja kulut ,96 (sisältäen HKN:n avustuksen, joka oli ,38 ). Muistorahaston tulos oli vuonna 2016 yhteensä 2 181,04. Muistorahastosta jaettiin 500 :n apuraha ohjaaja Eero Enqvistille suomalaista kulttuuriperintöä edistävään toimintaan. Tilinpäätöskatsaus Tilinpäätös osoittaa ylijäämää , TOIMINNAN ARVIOINTI Helsingin Kalevalaisten Naiset ry:n yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus näyttäytyy pitkäjänteisenä, aktiivisena ja vahvana toimintana suomalaisen kulttuuriperinnön hyväksi. Kattava naisjärjestö tarjoaa kulttuurista pääomaa ja hyvinvointia paitsi jäsenistölleen myös muille yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneille. Kolminkertainen kalevalainen juhlavuosi oli toiminnaltaan monipuolinen ja korkeatasoinen. Yhdistys ja yhdistyksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti myös Kalevalaisten Naisten Liiton järjestämiin tapahtumiin. Yhdistyksen omiin tapahtumiin toivat syvyyttä vierailevat asiantuntijat. Ahkerat kerhonvetäjät ovat toiminnan selkäranka, he ovat tehneet jälleen erinomaista työtä luoden sisältöä kerhojen ohjelmiin. Hallitus on lisännyt vuoropuhelua ja tiedottamista. Puheenjohtaja on lähettänyt Liiton tiedotteen Hoijakan hallituksen jäsenten lisäksi myös 10

11 kerhonvetäjille. Yhdistyksen jäsenet ovat pontevasti kutsuneet ystäviä mukaan kerhoihin ja kulttuuri- ja kirjallisuustilaisuuksiin ja myös tällä tavalla olemme saaneet uusia jäseniä. Kulunut tilikausi muodostui ylijäämäiseksi. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on ollut vakaa ja taloutta on hoidettu huolellisesti. 11