ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun

Transkriptio

1 ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu

2 Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 Toimittajat Inkeroinen Paula Puhakka-Tarvainen Helena Ryhänen Hannu Timonen Liisa Lisätietoja Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Yliopistokatu Joensuu Julkaisija Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Taitto ja kansi Paula Inkeroinen Paino Kopijyvä Oy Kuopio 2012 ISBN: Polkuriippuvuudesta kohti uusia tulevaisuuspolkuja...

3 Sisältö LUKIJALLE 4 TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA Tulevaisuusriihen puinti ja puijat 6 Muutos maaseudun ympärillä 10 Pohjois-Karjalan maaseutu tässä ja nyt 11 Kohti tulevaisuuden tekoja ja yhteistyötä 43 TULEVAISUUDEN TIEKARTAT Ilmasto muuttuu - muuttuuko Pohjois-Karjala 14 Luonnonvarat - Pohjois-Karjalan vahvuus 16 Uudistuvat ja kestävät energiaratkaisut 18 Ruokaa rajalta 24 Ekorationaalinen elintarviketuotanto 27 Biokaasun ja bioaktiivisten aineiden hyödyntäminen 29 Uuteen palveluyhteiskuntaan 33 Hyvä ikääntyminen 35 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu 37 Maaseudun imagoa rakentamaan 39 NÄKÖALOJA TULEVAISUUDEN MAASEUTUUN Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun 5 Tarja Cronberg Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä 12 Tuomas Kuhmonen Kenen maaseutu 2050? 13 Sauli Rouhinen Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa 20 Paavo Järvensivu Visioni alueellisesta hajautetusta biotaloudesta 21 Lasse Okkonen Kohti biotaloutta 22 Juha Kuisma Järkevää ja kestävää ruoantuotantoa Pohjois-Karjalan maaseudulla 26 Tuija Mononen Ohoi, palveluja näkyvissä? 31 Ritva Pihlaja Kohti kylämäistä palvelutuotantoa 32 Juhana Venäläinen Uudet toimijuudet ja glokaali verkostoituminen 41 Torsti Hyyryläinen Annettu sydän palaa takaisin 42 Ari Koskela Liitteet 45 Tulevaisuusriihen osallistujat Artikkelien kirjoittajat ja julkaisun toimittajat Valokuvat 3

4 Lukijalle Aina välillä on hyvä katsoa myös menneisyyteen... Tervetuloa tutustumaan Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuteen! Me Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutukseen osallistuneet ja koulutuksen järjestäjät olemme laatineet sinulle tämän tulevaisuuskirjasen. Sen tavoite on yksinkertainen; opastaa sinut näkemään ja pohtimaan sitä, että miltä maaseutumme voisi näyttää vuonna 2030 ja kannustaa ponnistelemaan sen valoisamman tulevaisuuden eteen. Kirjasen vakava kehittämisajatus- ja haaste tiivistyy siihen, että Pohjois- Karjalan maaseudulla ei ole tulevaisuutta, ellei siitä ole ensin olemassa kirkkaita näkymiä, ja ellei näkymien eteen olla valmiita toimimaan pitkäjänteisesti hyvässä yhteistyössä. Esittelemme sinulle 10 myönteistä näkymää eli tulevaisuuden tiekarttaa, siitä millaisia tulevaisuusjyviä, uuden aikakauden siemeniä, meille on jäänyt jäljelle vakkaan Maaseudun tulevaisuusriihen puinnista. Aluksi käydään läpi sitä miten ja mitä tulevaisuusriihtä on puitu, millaisia muutostekijöitä Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksessä on huomioitava ja mikä on Pohjois-Karjalan maaseudun tila tässä ja nyt. Nämä luvut taustoittavat laadittuja tiekarttoja. Lisäksi kirjasen sivuilla esitellään Maaseudun tulevaisuusriihen puinnissa esiintyneiden asiantuntijoiden tiivistettyjä näkemyksiä Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ne ovat lukemisen arvoisia. Sinä olet osa maaseudun tulevaisuutta. Siispä, ota kirjanen rohkeasti käteen, avaa ikkunoita avoimin silmin sen esittelemiin Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja muodosta oma käsityksesi valituista kehityssuunnista sekä ratkaisuista. Osallistu yhdessä kanssamme Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuuden tekemiseen. 4

5 Näkymä Teerisaaren tulevaisuusikkunasta Pohjois-Karjalan maaseutuun Tarja Cronberg Teerisaaren asukkaana on vaikeampaa, kun kyläkauppa sulki ovensa. Naapuriapu on korvaamaton kelirikon aikaan, jääosaamisen ydin on hiljaista tietoa. Talon lämmitys on monen osaamisen yhteistulos. Liikkuva hieroja meillä jo on, miksi ei siis muita arjen innovaatioita? Innovaatioiden ei aina tarvitse olla huikeita tai teknisiä, usein riittää oivallus siitä, miten tehdä elämästä kevyempää. Oivallusten tueksi tarvitaan kestävää politiikkaa. Suomalaiset ovat onnekkaita. Ulottuvillamme on kaksi erilaista ympäristöä - monipaikkaisuus ylittää kaupunki-maaseutu -jaon, molemmat ovat kaikille läsnä. Harva asutus on voimavara ylikansoittuneessa maailmassa. Tulen tietoiseksi tästä aina, kun palaan maailmalta kotiin. Tunne vain vahvistuu, kun saan saareen vieraita ulkomailta. Heille suomalainen maaseutu on paratiisi. Kaikille, aina, eikä vain kohteliaisuudesta. Nämä kokemukset välittävät meille tärkeän tiedon: maaseutumme on luksusta, epävakaassa maailmassa monestakin syystä. Tieto on arvokas lähtökohta uuden maaseutuparadigman rakentumisessa. Käsitys maaseudusta on muutoksessa ja globaalin aikana tarkastelu on tehtävä kansainvälisestä näkökulmasta. Maaseutuun liittyy välineellisiä ulottuvuuksia, jotka korostuvat epävarmassa maailmantilanteessa. Ne eivät välttämättä ole uusia, mutta niiden merkitys on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Niiden arvo on kahden suuntaisessa hyvinvoinnissa maaseutu sekä vie että tuo hyvinvointia. Maaseutulähtöiseen 3H:n hyvinvointiohjelmaani kuuluvat hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus: Hajautettu energiantuotanto riippuu valinnoista, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi tullaan tekemään. Uusiutuva energia on avainasemassa. Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen näkökulmasta tärkein on metsäenergia. Sen myötä maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja puun kasvatukseen, korjuuseen, jalostukseen ja edelleen tuotekehitykseen, laitetuotantoon, markkinointiin. Arvoketju on pitkä ja monipolvinen. Energiamaaseutu on tulevaisuutta, jos hajautettu energiantuotanto saa poliittisen tuen. Hitaampi elämä on jo trendi. Sen ovat luoneet lapsiperheet, luovien alojen ammattilaiset, vireät eläkeläiset. Suomessa on Euroopan kiireisin työtahti. Kiire työpaikoilla on yksi yleisimmistä uupumisen syistä. Hitaampi elämä on monen toive ja yhä useammalle ainoa vaihtoehto. Jos haluamme lisätä hyvinvointia, meidän on uskallettava hidastaa. Uskallusta tukee tieto siitä, että tuottavuus ja hitaus kulkevat käsi kädessä. Hidastamalla voimme saada enemmän. Huoltovarmuus on asia, jota ei voi tuoda. Kriisiaikana mikään maa ei selviydy ilman omaa maaseutua. Omavaraisuus ruoan- ja energiantuotannossa on elinehto. Sitä ei voida ottaa naftaliinista, kun tilanne niin vaatii. Omavaraisuuden ylläpito ja valmiudet edellyttävät moniosaajia, maaseudun olosuhteissa on omat lainalaisuutensa. Tulevaisuusikkunastani näkyy moderni maaseutu, jolla on keskeinen rooli suomalaisten hyvinvoinnissa. 5 hajautettu energiantuotanto, hitaampi elämä ja huoltovarmuus

6 TULEVAISUUSRIIHEN PUINTI JA SEN PUIJAT Maaseudun tulevaisuusriihi koulutuksen ensimmäinen etappi järjestettiin Koulutus oli suunnattu kaikille Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Kaikkiaan siihen osallistui 44 henkilöä. Tulevaisuusriihessä ei keskitytty menneisyyden vaalimiseen, vaan heittäydyttiin rohkeasti ja ennakkoluulottomasti eteenpäin käyttäen erilaisia tulevaisuusajattelun puintivälineitä. Käytettyjä puintivälineitä ovat olleet muun muassa tulevaisuuden muutosajurikysely, tulevaisuusmuistelu, oppimiskahvila, teemaryhmätyöskentely, erilaiset täydentävät kyselyt, uusien näkymien (visioiden) luonti, tiekarttatyöskentely, tulevaisuuteen suuntautuneet asiantuntijaluennot ja -sparraukset ja hyviä käytäntöjä jäljittäneet opintomatkat Slovakiaan/Itävaltaan, Walesiin ja Etelä-Pohjanmaalle. Heti koulutuksen alussa toteutetun muutosajurikyselyn perusteella valittiin 10 kehittämisteemaa, joiden katsottiin olevan tärkeitä Pohjois- Karjalan maaseudun tulevaisuudelle. Näiden kehittämisteemojen perusteella muodostettiin koulutukseen osallistuvista kymmenen teemaryhmää, jotka ovat toimineet koko koulutuksen ajan tulevaisuusriihen puijina. Tulevaisuusriihen henki, sen sielu ja asiantuntijaresurssi, ovat nimenomaan olleet siihen osallistuneet maaseututoimijat. Teemaryhmissä on yhteisesti innostuttu, kyseenalaistettu, väitelty, esitetty vaihtoehtoja, kiistetty, avattu silmiä uusille näkemyksille, luotu uskoa maaseutuun ja ennen kaikkea tehty tiivistä yhteistyötä yhteisen päämäärän, pohjoiskarjalaisen tulevaisuuden maaseudun, eteen. Jokainen teemaryhmä työsti koulutuksen aikana heille osoitetusta teemasta oman tiekarttansa ja tulevaisuuden teemaryhmäraportin. Kaikki 10 tiekartan tiivistelmät löydät tästä kirjasesta. Maaseudun tulevaisuusriihen aikana on järjestetty yhdeksän kaksi- tai yksipäiväistä lähiopetusjaksoa yhtä ryhmää kohden ja lisäksi 10 erillistä sparraustilaisuutta teemaryhmille. Asiantuntija-alustajina, sparraajina tai yritysesittelijöinä lähiopetuspäivillä on vieraillut 46 henkilöä. Lisäksi benchmarking-matkoilla on niille osallistuneilla on ollut mahdollisuus tavata ja kuulla liki 30 asiantuntijaa ja/tai yrittäjää. Koulutusjaksoilla on saatu myös kuulla seitsemän innovatiivisen ja tulevaisuussuuntautuneen maaseutuyrittäjän kertovan yrityksensä kehitystarinan. Kaiken kaikkiaan tulevaisuusriihen puintiin on osallistunut liki 100 henkeä, tavalla tai toisella. Jokainen koulutukseen osallistunut on saanut teemaryhmäraportin lisäksi tehdä oman syventymisraportin häntä erityisesti kiinnostaneesta maaseudun tulevaisuuden kehittämisteemasta. Ulkomaille suuntautuneista hyviä käytäntöjä kartoittaneista matkoista jokainen teemaryhmä teki samoin oman raporttinsa. Koulutuksen tukena hyödynnettiin Elgg-nimistä sosiaalista mediaa. Koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta projektipäällikkö Paula Inkeroinen ja projektisuunnittelija Hannu Ryhänen sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksesta johtaja Ulla Asikainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Liisa Timonen, suunnittelija Helena Puhakka-Tarvainen ja projektipäällikkö Kaija Saramäki. Seuraavilta sivuilta löydät teemaryhmätiedot ja tulevaisuusriihen tähänastisen koulutuspolun. Polun varrelle mahtuu monenlaisia, myös yllättäviä, tulevaisuuskokemuksia, rikkaita keskusteluja ja väittelyjä, uusia kehittämisituja, parhaiden käytäntöjen löytämistä, rohkeita kehittämisavauksia, yhteistyöverkostojen kutomista ja uusien liiketoimintakonseptien hahmottelua. Matka on ollut antoisa, ainakin meistä koulutuksen järjestäjistä. 6

7 TEEMARYHMÄT JA NIIDEN JÄSENET Tulevaisuusopissa niin idässä kuin lännempänäkin RYHMÄ I Tiedon hallinta: Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Maaseudun imago: Maija Kakriainen, Tapio Leinonen, Pirjo Korhonen, Matti Falck Ympäristöosaaminen: Marja Pulkkinen, Eija Asikainen, Risto Hiltunen, Pentti Ranne Uudet energiaratkaisut: Pauli Tahvanainen, Anna Liimatainen, Airi Timonen, Esa Ollikainen Palveluyhteiskunta 2.0: Jaakko Rintamäki, Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Mauri Räsänen RYHMÄ II Luonnonvarat: Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen, Anne Mujunen, Tuomo Hämäläinen Ilmastonmuutos: Tapani Mikkonen, Tuula Harinen, Hannele Pyykkö, Pekka Vatanen, Rauno Jussila, Bio-osaaminen: Minna Rahkola-Sorsa, Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen Väestön ikääntyminen: Pauliina Smolander, Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Katja Tervo, Marjo Ollilainen Biotalous: Katri Karjalainen, Teuvo Mutanen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen 7

8 Tulevaisuusriihen koulutuspolku VÄLITYÖSKENTELY I TOP 10 Muutosajurit -kysely. TULEVAISUUSTEEMARIIHI II Tammikuu 2011 Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat VÄLITYÖSKENTELY II JA TYÖPAJAT Maalis- ja huhtikuu 2011 Teemaryhmien tulevaisuusvisiot, nykytilan analyysi ja valmistautuminen matkalle. Keskeisten kehittämisteemojen valinta muutosajurikyselyn pohjalta. Muutosajurien vaikutukset ja tulevaisuusmuistelu. BENCHMARKING- MATKA TULEVAISUUSTEEMARIIHI I Marraskuu 2010 Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset Slovakia ja Itävalta, huhtikuun alku Wales, toukokuun alku Hyvät käytännöt. 8 ALOITUSRIIHI Lokakuu 2010 Tulevaisuusriihen esittely ja siihen virittäytyminen. Maaseudun muutostekijät. MATKAN PUINTIA Kesäkuu 2011 Benchmarking-matkan opit, kokemukset ja hyvät käytännöt.

9 TULEVAISUUSTEEMARIIHI III Lokakuu 2011 Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö Tiekarttatyöskentelyä: 1. versio tiekartasta. ASIANTUNTIJA- SPARRAUKSET Marras-joulukuu teemaryhmälle toteutetut tiekarttatyöskentelyä tukevat valmennukset. TYÖPAJAT Tammikuu 2012 Tiekarttojen ja loppuraporttien työstämistalkoot. VÄLITYÖSKENTELY III Tiekartan työstäminen VIIMEISTELYRIIHI Helmikuu 2012 Tiekarttojen esittäminen ja viimeistely. 9 BENCHMARKING-MATKA Elokuu 2011 Seinäjoen seutu Parhaat käytännöt. VÄLIPUINTIA -SEMINAARI Maaliskuu 2012 Tulosten esittely ja levittäminen.

10 MUUTOS MAASEUDUN YMPÄRILLÄ tietty vakaa kehityssuunta ja jotka muodostavat selkeän historiallisen kokonaisuuden. Tulevaisuusajatteluun kuuluu olennaisesti se, että ei katsota ainoastaan omaan arkiseen lähiympäristöön, vaan nostetaan katse avoimin mielin ennakoitavissa oleviin toimintaympäristön kehityskulkuihin. Muutos lähtee pohjimmiltaan aina sisältäpäin itse toimijoista, mutta toimintaympäristön ulkoiset voimat vaikuttavat siihen millaisia mahdollisuuksia jatkuvasti avautuu, miten niihin reagoidaan ja millaisia valintoja voidaan sekä kannattaa tehdä. Maaseudun tulevaisuuden muutosvoimiin ja laajempiin kehityskulkuihin on tulevaisuusriihessä haettu vastausta muutosajurikyselystä, muutostekijöiden vaikutusanalyysista ja luokittelusta, asiantuntijaluennoitsijoilta sekä teemaryhmien asiantuntijasparraajilta. Muutosajurilla tarkoitetaan yleisesti määriteltynä sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat määräävästi tarkasteltavan ilmiön, myös maaseudun, kehitykseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon. Se on voima, joka vie meitä tulevaisuudessa eteenpäin ja tehtävänä on vain päättää, että miten vahvasti halutaan olla muutoksessa mukana. Muutosajurit voivat olla voivat olla yleisiä tai erityisiä megatrendejä, ts. kehityksen suuria linjoja, jotka ovat tunnistettavassa, ja joilla on Villi kortti on vastaavasti erittäin epätodennäköinen ja yllättävästi ilmaantuva muutosajuri. Se ei ole ennustettava, mutta sillä on valtava vaikutus, koska se muuttaa tapahtumien kulun yhtäkkiä epävarmaksi ja sille osataan kehitellä selitys vasta jälkikäteen. Heikot tulevaisuussignaalit ovat vasta pieniä merkkejä tai aavistuksia tulossa olevista muutoksista. Seuraavat megatrendit on tulevaisuusriihessä tunnistettu sellaisiksi, jotka ovat merkittäviä Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisvaihtoehdoille ja -ratkaisuille. Samoin analyyseissa on annettu tilaa muutamille villeille korteille ja heikoista signaaleista lueteltu niitä, joita koulutuksessa on noussut esiin. 10 Maaseudun tulevaisuusriihessä tunnistetut keskeiset muutosajurit yleisiä megatrendejä Ilmastonmuutos voimistuu Globaali väestöräjähdys, ikääntyminen länsimaissa Kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka yleistyy Muuttuvat kulutusarvot Erityisiä megatrendejä Siirtyminen uusiutuvaan energiaan Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Biotalous tuotannonalana kasvaa Bio- ja nanoteknologian nopea kehitys Ympäristösaamisen kasvu ja kehitys Julkinen sektori kokee isoja muutoksia Innovatiivisen tiedon nopea jakaminen ja soveltaminen korostuvat Heikot signaalit Makean veden merkitys kasvaa Luultua nopeampi ilmastomuutos Glokaalin (paikallisen ja globaalin) toimijuuden merkitys kasvaa Monipaikkaisuuden merkitys kasvaa Maaseudun roolin korostuminen huoltovarmuudessa, etenkin ruuan ja uusiutuvan energian tuotannossa Villit kortit Globaali ja pysyvä taloustaantuma EUn yhtenäinen talousalue hajoaa Maailmanlaajuinen pandemia Elektronisesti tallennetun tiedon tuhoutuminen ja internetin kaatuminen Hyvin koulutettujen nuorten massiivinen maastamuutto Venäjän WTO jäsenyys ja nopeasti kasvava ulkoinen kauppa

11 Pohjois-karjalan maaseutu tässä ja nyt Tärkeä osa tulevaisuusajattelua on tunnistaa realistisesti ne peruslähtökohdat, joista ponnistetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tulevaisuuden näkymät ja onnistunut kehittämistoiminta perustuvat vallitseville tosiasioille siitä miten asiat ovat, eivät satunnaisille oletuksille tai epämääräisille musta tuntuu tiedoille. Toki on tarpeen tunnistaa Pohjois-Karjalan maaseudun raskaat rakenteelliset tekijät, kuten esimerkiksi pitkään jatkunut kielteinen väestökehitys ja tähän liittyen nuorten ikäluokkien poismuutto, senioriväestön korkea väestönosuus tai heikkona pysyttelevä työllisyysaste. Karujen faktojen näkökulman voi myös vaihtaa toiseksi. Pohjois-Karjalan maaseutu on yllättävän monimuotoinen ja mahdollisuuksia täynnä oleva kokonaisuus kun sitä hieman raaputtaa pintaa syvemmältä, eri resurssinäkökulmista, eri toimijoina tai toimintoina. Oheiset perusfaktat tiivistävät eräitä niistä monista myönteisistä vahvuuksista, joiden perustalle Pohjois-Karjalan maaseudun hyvä tulevaisuuskuva voi muodostua, ja joita on myös hyödynnetty teemaryhmien tiekarttojen työstämisessä. Pohjois-Karjalan maapinta-alasta noin 81 % eli km 2 on metsämaata. Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti maakunnassa puuta 0,6 miljoonaa m3, kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli 1,3 milj. m 3 ; pientalojen osuus energiakäytöstä oli 21 %. Pohjois-Karjalan kokonaispinta-alasta (21580 km 2 ) vesistöjä on hieman alle viidennes; suurista järvistä erinomaisessa tilassa on 43 % ja hyvässä 46 % järvipinta-alasta. Kesämökkejä maakunnassa oli v kpl. Aktiivitiloja on maakunnassa vuonna 2011 kaikkiaan (vuonna 2009 bruttotulot olivat 233 milj., teollisia yrityksiä puolestaan 138 (v. 2010), elintarviketeollisuuden liikevaihto v oli n. 175 miljoonaa. Vuonna 2008 koko yrityskanta 8157 kpl. Noin henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin sijoittuu maatalouteen ja noin jatkojalostuksen puolelle. Viljeltävää peltoalaa (melkein puolet tästä nurmea) suhteessa karjamäärään on reilusti enemmän kuin muilla nautakarjavaltaisilla alueilla Suomessa. Pellon käyttö Pohjois-Karjalassa on ollut v. 2010: nurmiala ha, rehuvilja ha, leipävilja ha, öljykasvit ha, hedelmä- ja marjakasvit 750 ha, vihannekset, kasvikset ja juurekset 100 ha, peruna 229 ha, muu käyttö ha ja kesanto ha; yhteensä ha. Eviran ennakkotietojen mukaan 314 kpl (11,8 % tiloista) maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on ha eli n. noin 17,3 % peltopinta-alasta. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tukkuporras maksoi vuonna 2011 hyvin kuivatusta nokkosesta 14 euroa/kg, jolloin hehtaarisadon hinta on hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi viljaan nähden, josta maksettu hinta oli noin 800 euroa/ha. Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä (hieman yli 10TWh/v.) on uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta jo n. 63 %, josta noin puolet on puusta ja 15 % vesivoimaa. Lämmitysenergiasta tuotetaan uusiutuvilla energialla jo nyt yli 80 %. 11

12 Maaseudun kehitykselle on totuttu asettamaan tavoitteita erityisesti väestön ja työpaikkojen osalta. Menneisyydessä näihin on voitu vaikuttaakin. Mutta entä tulevaisuudessa? Ja onko se edes tarpeellista? Se, missä väestö asuu ja mitä se tekee, on moninaisten työhön, vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin ja elämäntyyliin liittyvien valintojen tulosta. Asetammeko tavoitteita väärille asioille? Pitäisikö tavoitteita asettaa ihmisten kokemalle hyvinvoinnille, inspiroitumisen asteelle ja Teboilin baarin asenneilmastolle? Maaseutua leimaa myös vahva suunnitteluharha. Maaseudulla on totuttu suunnittelemaan maatila-, kylä-, kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla. Suunnitelma toki yhdensuuntaistaa toimintaa ja pienentää ajattelemattomuudesta aiheutuvia riskejä, mutta se voi myös jäykistää ja ohjata toistamaan tunnettua. Sattuma ohjaa elämäämme enemmän kuin uskallamme tunnustaa; sellainen on ollut monen menestystarinan kätilönä. Pitäisikö maaseudun vahva suunnitteluperinne ohjata palvelemaan uusia isäntiä, ihmisten erilaisia tarpeita ja innostuksen lähteitä viranomaisten ja rahoittajien sijasta? Tulevaisuuden tekemistä vaikeuttaa myös ohjaustarveharha. Maaseudun ihmisetkin ovat jo turtuneet siihen, että yhteiskunta ohjaa ja tukee lähes kaikkea. Monesta uudesta ideastakin kysytään ensimmäisenä, että saakohan tähän tukea. Keskushallinnossa maalaisten oma-aloitteisuutta pelätään: jos vaikka kaatavat väärän puun tai pissivät marjareissullaan metsään. Haloo! Minne on kadonnut se luottamus ihmisiin, jonka varassa Suomen itsenäisyys ja hyvinvointi rakennettiin? Pitäisikö maalaisten ottaa mallia arabikevään kansannousuista ja ottaa aloite omiin käsiinsä maaseudun tulevaisuuden tekemisessä? Uusia haasteita maaseudun tulevaisuuden tekemisessä Maaseutu on saanut toimia samalla käyttöjärjestelmällä harvinaisen pitkään, useiden vuosikymmenten ajan. Vahvasti yhteiskunnan turvaama hyvinvointi on kätkenyt kaapunsa alle kasvan säätelyn ja alamaisaseman. Maaseutualueet ovat tässä suhteessa samankaltaistuneet, mutta samalla niiden sisäinen rakenne on pirstaloitunut luvun normimaatiloista on siinnyt maatalousyrityksiä, ympäristötiloja, matkailutiloja ja retriittikeskuksia. Valtion metsätorppareista on tullut puun tehotuottajia, energiayrittäjiä, omatoimituhertajia, puunhalaajia ja maailmanpelastajia hiilinieluineen. Salomailla häärivät cityvihreät ja kepulaisetkin on päivitetty versioon 2.0. Osuustoiminta oli sata vuotta maaseudun sydän-keuhkokone, joka levitti markkinaehtoisen hyvinvoinnin maan joko kolkkaan nyt maaseudulle syntyvän uuden liiketoiminnan satoa ja sieltä vetäytyvän hyvinvointivaltion rippeitä korjaavat salkkuihinsa kansainväliset pääomasijoittajat. Maailma on muuttunut ja samankaltaisuuden hallintamekanismit ovat menettäneet otettaan maaseudusta! do you have a dream? Tulevaisuuden maaseudulla ei enää muutu kovin moni asia yhtä nuppia kääntämällä. Maaseudun toimijoilla on hyvin monenlaisia tavoitteita ja toimintamalleja. Tällaisen sekakuoron kapellimestarilla täytyy olla monet nuotit ja monenvärisiä tahtipuikkoja. Keskitetyillä päätöksillä on pienempi rooli kuin moniäänisen verkoston innostamisella ja usuttamisella. Maaseutua on mietitty hyvin vahvasti rakenteiden ja toimintojen kautta. Pitäisikö ne unohtaa hetkeksi ja keskittyä ihmisiin? ELY-keskuksen takaovelle virkamies kysymään do you have a dream? Jos on, rahat kouraan ja uutta tulevaisuutta tekemään. Työpaikka- ja väestötilastot roskakoriin ja mittamiesten kouraan hönkäpiipparit, joilla voidaan todeta ihmisten innostuneisuuspaine, onnellisuusarvo ja yritteliäisyyspitoisuus? Katsotaan sitten, miltä Pohjois-Karjala näyttää vuonna 2050 Tuomas Kuhmonen 12

13 Kenen maaseutu 2050? Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa Mitkä ovat suomalaisen maaseudun aidot vaihtoehdot ja mahdollisuudet muutamien vuosikymmenien päästä? Kirjoitin vuonna 1989 provosoivan artikkelin Maaseutu ei talvikunnossapitoa?. Pohdin mahdollista vetäytymisstrategiaa niille maaseudun asukkaille, joiden edellä talous oli jo maaseudun jättänyt. Sain syytöksiä maaseudun tyhjentämisestä ja sydämettömyydestä. Vetäytymisvaihtoehto ei ollut poliittisesti luvallinen. Ketkä näkevät maaseudun ja sen ekologisten järjestelmien tarjoamat tavarat ja palvelut ekosysteemipalvelut toimeentulonsa ja hyvinvointinsa kestävänä lähteenä? Sosiologi Erland Eklund kirjoitti yli 30 vuotta sitten saaristoelämää kohdanneesta muutoksesta Kaupunkilaisten saaristo 100 vuotta. Kaupunkilaisille metsät olivat maisemaa, vapaa-ajan kulissia, saaristolaisille rakennus- ja polttopuuta, lisätienestin lähde. Samasta teemasta ilmestyi Englannissa maaseutusosiologinen teos Green and Pleasant Land?. Vihreä, mukava maaseutu on juuri Englannissa kulttuurinen peruskatsanto. Sekin muutoksessa, muuttunut ja ristiriitainen. Seuraavat skenaariot, vaihtoehtoiset tulevaisuudet voisivat olla vuoden 2050 suomalaisen maaseudun talouden rakennuspuita. Öljynporauslautta-maaseutu (metafoora); Pitkälle erikoistuneet ammattilaiset käyvät töissä maaseudulla väliaikaisissa, mutta kaikilla mukavuuksilla varustetuissa laitoksissa. Oikea koti on muualla, jonne työnantaja on järjestänyt nopeat kuljetukset. Tyhjentävät alueen arvokkaat luonnonvarat, keräävät kamppeensa ja siirtyvät seuraavalle esiintymälle. Kiertävät, erikoistuneet kausityöläiset keräävät arvokkaat marjat, sienet ja aromikasvit jalostettavaksi. Erikoistuneet elämyssafari-yrittäjät järjestävät kaupungeista käsin täyden palvelun paketteja kotimaisille ja ulkomaisille turisteille. Kesämaaseutu ei talvikunnossapitoa; Kesällä maaseutu kuhisee elämää. Luonto on kulissi ja puutarha, jota hoidetaan esteettisten, kulttuuristen ja aitojen luontokokemusten tuottaman mielihyvän pohjalta. Maanomistajalle maksetaan, jotta tämä säilyttää villin erämaisen osan luonnonalueista. Valtio kerää pääsymaksun retkeilyalueilleen ja kansallispuistoihinsa. Vihreän ja sinisen talouden maaseutu; Suomen luonnonvara-alalla toimivat tutkimuslaitokset, Metla, RKTL, Mtt, SYKE ja GTK muodostavat uuden, verkottuneen osaamiskeskittymän teollisuuden luontoperustaisten klusterien kanssa. Metsäekosysteemien, peltoekosysteemien, makeiden vesien ja murtovesien ekosysteemien toiminta ja niiden tarjoamat ekosysteemipalvelut tunnetaan, ja niiden kestävä hyödyntäminen ja hoito osataan. Biotalous yhdistää neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämisen ja teollisen ekologian kestäväksi kiertotaloudeksi. Maaseudulla on korkeatasoisia vihreän ja sinisen talouden työpaikkoja. Suomen monikasvoinen maantiede ja vaihtelevat vuodenajat tarjoavat erinomaisia asuinmahdollisuuksia kasvavalle väestölle. Suomi on vuonna 2050 osa Uutta Pohjoista ilmastollisesti, taloudellisesti ja geopoliittisesti. Maaseudun tulevaisuutta pitää katsoa korkealta kukkulalta. Sauli Rouhinen 13

14 ILMASTO MUUTTUU MUUTTUUKO POHJOIS-KARJALAN MAASEUTU? Tuula Harinen, Rauno Jussila, Tapani Mikkonen, Hannele Pyykkö, Pekka K. Vatanen Keskeiset muutosajurit Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutos on noussut ihmiskunnan kannalta merkittävimmäksi ympäristöhaasteeksi tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät alueellisesti eri tavalla ja muutoksen ehkäisemiseen tarvitaan toimenpiteitä sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Ilmastonmuutosta ei voida peruuttaa, mutta sitä voidaan yrittää hidastaa. Muutoksen hillitsemisessä kasvihuonekaasujen vähentäminen on avainasemassa, mutta lisäksi tarvitaan valmiutta sopeutua tulevaan muutokseen sekä kykyä hyödyntää alueellisesti ilmastonmuutoksen tuomia myönteisiä vaikutuksia. Nykytila Kansainvälisen yhteistyön ja sopimusten avulla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset pysyisivät siedettävinä. Suomessa keskilämpötilan arvioidaan kuitenkin nousevan 4 6 astetta vuoteen 2080 mennessä. Tulevan muutoksen vaikutukset Pohjois-Karjalaan ovat suurelta osin tuntemattomat. Voidaan kuitenkin ennakoida, että kasvu- ja laidunkausi pitenevät, mistä seuraa mm. peltokasvien tuottavuuden sekä metsien kasvun lisääntymistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen seurauksena mm. talvisateiden sekä sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän. Muutokset lämpötilassa ja sademäärissä aikaansaavat ei-toivottuja muutoksia maaperän ravinnetaloudessa ja rakenteessa kuten myös alueen infrastruktuurissa. Eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen, routaantumisen väheneminen, pelloilla seisova vesi ja maaperän tiivistyminen vaikeuttavat maaseudun elinkeinotoimintaa. Lämpötilan nousu ja pidempi kasvukausi lisäävät myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten esiintymistä alueella. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen lähtevät päätöksenteosta. Päättäjien tehtävänä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja luoda ilmapiiri, joka tukee ja kannustaa toimijoita positiivisiin ilmastoasenteisiin ja -tekoihin. Päätöksenteon kaikkien portaiden tulee tukea ilmastoystävällisiä toimia. Kasvatuksella ja koulutuksella on myös tärkeä tehtävä ja merkitys, kun tavoitteena on kaikkien kansalaisten tietoisuuden lisääminen ilmastonmuutoksesta. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Asennoidutaan siihen, että ilmastonmuutos on Pohjois-Karjalalle myös mahdollisuus. Pohjois-Karjalaan luodaan toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Uusiutuvaan energiaan perustuvat teknologiaratkaisut ja kestävä maankäyttö ovat maaseudun vahvuuksia muutoksen hillinnässä. Aluetalouden ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta ilmastonmuutoksen myötä avautuvat myönteiset vaikutukset täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Arvopohja Ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen ja hyödyntämisen kannalta tärkeimpiä arvoja ovat omavaraisuus ravinnon ja energian suhteen, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kumpuava yrittäjyys, innovatiivisuus, jossa muutos nähdään mahdollisuutena luoda uutta yritystoimintaa ja toimeentuloa, sopeutuvuus ennakoinnin ja riskienarvioinnin kautta, sekä riskienhallinta ja uhkien tunnustaminen etenkin energian saatavuuden, ruokahuollon ja terveyden suhteen. Aktiivisella tiedottamisella ja viestinnällä pohjoiskarjalaisia kannustetaan ilmastomyönteisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin. 14

15 KESKEISET MUUTOSAJURIT Ilmasto lämpenee - muutoksen ehkäisy tärkeää globaalisti, vaikutuksia myös sääoloihin paikallisesti (ehkäisy) - sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin (sopeutuminen) - myönteisten vaikutusten hyödyntäminen maataloustuotannossa (hyödyntäminen) ILMASTONMUUTOS NYKYTILA Korkea uusiutuvan energiaomavaraisuuden taso, väestötiheys pieni, paljon vesistöjä ja metsää, vähän saastuttavaa teollisuutta. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen Sopeutuminen Ilmaston muutokseen Ilmastonmuutoksen hyödyntäminen Tietoisuuden lisäys kansalaisille ilmastonmuutoksen uhkista ja mahdollisuuksista Asennemuutoskampanjan aloitus: päättäjien tietoisuuden lisääminen kaikki koulutussektorit läpäisevä koulutus info, fakta lähiruoka Pilottimaakunta-hankkeen valmistelut (esim. esiselvityshanke) selvitys siitä, mitä tuki/verouudistus vaatii millaisia muutoksia tarvitaan toimintasuunnitelman luominen Metsäosaamisen hyödyntäminen Rekrytointikampanja itäiseen Eurooppaan maatilatyövoiman saamiseksi (esim. kehittämishanke) Innovaatiot esille Asennemuutos-kampanjahanke: uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kokonaiskulutuksesta nostetaan 75%:iin maa-, aurinko- ja muut energialähteet varautuminen sään ääri-ilmiöihin P-K:sta pilottimaakunta! Energiatuotannon vapaakauppa-alue, ei valtion ohjausta valtio-omistus pois energiayhtiöisistä Uusien rakennusten rakennusmääräykset, 0-energiatalot ja puurakentaminen Hanke viljelykasvien jalostamiseen Kulutusveron kohdentaminen ilmastonmuutosta aiheuttaviin hyödykkeisiin/palveluihin Metsäkoneosaaminen ja sen vienti Energiainnovaatiot lähienergiaksi Välimerellisen osaamisen hyödyntäminen ja oppi palvelut turisteille uusia palveluyrityksiä esim. eteläeurooppalaisille osaamiskulttuuri, elämäntaidot osaamisen nostaminen, agraariosaaminen Vakiintunut toimintatapa kasvihuonepäästöjen vähentämisestä hyötyy taloudellisesti riskit minimoitu (maatiloille varageneraattorit, kylien turvallisuussuunnitelmat, kaapelointi maan alle) Julkiset toimijat/yritykset (tuettu lähienergian hyödyntäminen) Paikallisesti kannattavat energiantuotantomuodot Uusien innovaatioiden rahoittajanriskinotto Tuki kuluttajalle ilmastonmuutosta ehkäisevistä ratkaisuista Lähiruokamarketit Kaupunkiviljely / Maatila osuuskunta Maaseudun yliomavaraisuus: Ruoka, energia Maahanmuuttajat TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Asennoidutaan, että ilmastonmuutos on mahdollisuus. Energian kokonaiskulutuksesta tuotetaan 97 % uusiutuvalla Energialla. 15 Ilmaston hyödyntäminen turismiin ja uusyrittäjyyteen. ARVOT Omavaraisuus, yrittäjyys, innovatiivisuus, sopeutuvuus, riskienhallinta

16 LUONNONVARAT - POHJOIS-KARJALAN VAHVUUS Tuomo Hämäläinen, Tanja Kähkönen, Heidi Tanskanen, Juha Vornanen Keskeiset muutosajurit Väestönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat entistä arvokkaampia. Energian ja luonnonvarojen riittävyys on keskeinen kysymys. Luonnonvarat ovat osa ekosysteemipalveluja, jotka ovat yhteiskunnan perusta; käytännössä yhteiskunnan toiminta perustuu luonnonvarojen eriasteiseen hyödyntämiseen. Ekosysteemien tuottavuus ja terveys asettavat rajat luonnonvarojen yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle sekä luonnonvaroihin liittyvälle liiketoiminnalle. Toisaalta yhteiskunta vaikuttaa epäsuorasti ekosysteemien tuottavuuteen ja terveyteen - väestönkasvu, kulutustottumukset, teknologia ja asenteet heijastuvat siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään eri aikana ja eri paikoissa. Luonnonvarojen hyödyntämisellä on paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä pitkäja lyhytaikaisia vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin luontoonkin. Nykytila Pohjois-Karjalan luonnonvaroihin kuuluvat metsävarat, turve, kaivannaiset ja vesi sekä esteettisistä luonnonvaroista fyysinen maisema ja äänimaisema. Metsät ovat merkittävä luonnonvara Pohjois-Karjalassa; metsät ovat olleet maakunnan kehityksen yksi kulmakivi muiden luonnonvarojen rinnalla. Vesistöt ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä. Järvet, lammet, joet, purot, norot ja lähteiköt ovat erityisiä elinympäristöjä, joissa elää niille tyypillisiä kasvija eläinlajeja. Monet kaivannaiset ovat nousseet laaja-alaisemmin hyödynnettäväksi luonnonvaraksi maakunnassa, mikä heijastelee näiden uusiutumattomien luonnonvarojen globaalisti kasvavaa tarvetta. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Suomen luonnonvaroihin liittyvän politiikan strategisia tavoitteita ovat luonnonvaratalous ja siihen liittyvä osaaminen, materiaali- ja energiatehokkuus, huoltovarmuus ja lähituotannon ratkaisut paikallisen hyvinvoinnille sekä Suomen kansainvälinen vaikuttavuus luonnonvarakysymyksissä. Kansallisen ja kansainvälisen tason politiikat määrittävät kehyksen käytännön tason toimille ja toimintamalleille. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajia vaan tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostajia. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Metsäosaaminen ja metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Pohjois-Karjalasta on myös mahdollisuus luoda kansainvälisesti tunnettu kaivannaisteollisuusmaakunta. Arvopohja Luonnonvarat ovat yhteiskunnan toiminnassa keskeisiä. Luonnonvarat ovat kansallisessa ja kansainvälisessä politiikkakehyksessä merkittäviä liittyen kiinteästi ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä luonnon monimuotoisuuteen. Materiaaliset ja ei-materiaaliset arvot ovat osa kulttuuria; arvojen kautta arvotamme myös luonnonvarojen käyttöä ja kehittämistä. Pohjois-Karjalassa luonnonvarojen käyttö vaikuttaa keskittyneen hyvin tiiviisti materiaalisten tarpeiden tyydyttämiseen, sillä toimeentulomahdollisuudet ovat maakunnassa rajalliset. Samaan aikaan ei-materiaaliset arvot ovat korostumassa ja luonnonvarojen kestävä käyttö on noussut uudelleen alueiden voimavaraksi. Kyse on luonnonvarojen hyödyntämisestä, viihtyvyydestä ja virkistäytymisestä. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. 16

17 KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonvarojen käyttöpaine kasvaa ja varat niukkenevat -- tarvitaan uudenlaisia hyödyntämistapoja. Kestävän kehityksen periaatteet hyväksytään yleisesti ja jalkautetaan luonnonvarojen hyödyntämiskäytäntöihin. LUONNONVARAT NYKYTILA Vahvuudet: Pohjois-Karjalassa on monipuoliset luonnonvarat, runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (esim. metsät, vesi) ja monipuolista osaamista. Haasteet: Perinteinen tapa käyttää ja mieltää luonnonvaroja (=raaka-aine) rajoittaa ja hidastaa uusien käyttömuotojen kehittymistä (asenteet, politiikka). Isojen yritysten raaka-aineen hankinta rajoittaa uudenlaisen, paikallisesti kestävämmän jatkojalostuksen kehittymistä. Huomio luonnonvaroihin osana ekosysteemipalveluja. Miten saadaan erilaiset tahot toimimaan yhdessä yhteisen päämäärän ja alueen monialaisen kehittämisen hyväksi (kokonaisuuden näkeminen)? TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Asennemuutos Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimivat glokaalit verkostot Uudenlaisten toimintatapojen edistäminen ekosysteemiajattelun aktivointi lasten ja nuorten kasvatus mediayhteistyö nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat mukaan päätöksentekoon päättäjien ja opettajien koulutus seminaarit asiantuntijoille ja suurelle yleisölle resurssien ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksien inventointi seurannan indikaattoreiden määrittäminen kaikkien tahojen yhteistyönä monialaisen tutkimus- ja koulutusyhteistyön aktivointi ja tiedon jalkauttaminen omavaraisuusasteen nosto maakunnallinen verkostokoordinaattori maakunnallisen luonnonvaratyöryhmän perustaminen olemassa olevien verkostojen aktivointi maakunnan kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen yhteinen ideapankki P-K uudenlaisten rahoitusmallien testausalueeksi innovaatiopäivät ja ideakilpailut hallinnollisten esteiden poistaminen kansainvälisen tietotaidon integrointi paikalliseen yritystoimintaan edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen informatiivinen, elämyksellinen ja yritystoimintaa tukeva luonnonvarakeskus (paikallinen, mutta kansainvälisesti linkittynyt) vuosittainen asennepalkinto päätös- ja hallintavallan uudelleenjärjestely edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen luonnonvarakeskuksen hyödyntäminen omavarainen hajautettu energiantuotanto energiatehokkuuden ja kierrätyksen lisääminen uudet lait (taloudelliset porkkanat, sanktiot) edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen glokaalien nettiverkostojen edistäminen, etätoiminta monialaisten verkostojen rakentaminen maakunnallinen rahoituskanava uusille toiminnoille luonnonvaratalouden virtuaaliverkosto keksijä-rahoitus-markkinointi ketjun parantaminen yrittäjäystävällinen hallinto- ja rahoitusbyrokratia tutorointiverkosto yrittäjille/keksijöille maakunnallinen rahoitus ulkopuolisten asiantuntijoiden pidempiaikaiseen palkkaukseen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen maakunnalliset säännöstöt energiatehokkuuden ja kierrätyksen edistämiseksi edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko maakunnan kattava avoin nettiverkosto edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen avoin, verkossa jaettu tarveseuranta- ja ennakointijärjestelmä tuotannon ja markkinoinnin tueksi TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Luonnonvarat ovat uudenlaisen paikallisen liiketoiminnan ja alueiden elinvoimaisuuden lähde. Luonnonvarat ovat kaiken päätöksenteon perusta. 17 Tiedonsiirto sekä koulutus-, tutkimus-, ja yritysyhteistyö glokaaleissa verkostoissa toimivat. Pohjois-Karjala on kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin tunnettu mallimaakunta, jossa luonnonvarat on valjastettu uudenlaisilla tavoilla alueellisen kestävyyden käyttöön. ARVOT Kestävä kehitys; luonnonvarojen taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti reilu/tehokas hyödyntäminen paikallislähtöisesti

18 UUDISTUVAT JA KESTÄVÄT ENERGIARATKAISUT Anna Liimatainen, Esa Ollikainen, Pauli Tahvanainen Keskeiset muutosajurit Fossiiliset energialähteet ehtyvät, energian hinta nousee ja sen tarve sekä osuus tuotantokustannuksista kasvavat. Energiavarmuuden, -turvallisuuden ja -omavaraisuuden merkitys korostuu. Aluetalouden kannalta paikallisella hajautetulla tuotannolla on yhä suurempi arvo. Kestävä kehitys edellyttää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehdyillä kansallisilla ja kansainvälisillä sopimuksilla on myös vaikutuksensa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääntymiseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa käytetystä lämmitysenergiasta on yli 80 % uusiutuvaa energiaa ja kokonaisenergiastakin (n. 10 TWh /v) jo noin 63 %. Uusiutuvasta energiasta noin puolet on peräisin puubiomassasta (mustalipeä, teollisuuden sivutuotteet, metsähake, polttopuu ja pelletit). Potentiaalisia uusia energianlähteitä ovat mm. nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia sekä jätteiden ja peltobiomassojen hyödyntäminen energiantuotannossa. Maakunnallisissa ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi tuontiöljystä vapaa energiantuotanto seuraavan 20 vuoden aikana. Jo metsävaramme mahdollistavat tämän ja edelleen lisääntyvät hakkuusäästöt jopa edellyttävät uusien puun käyttökohteiden löytämistä. Maakunnassa olevien kesanto- ym. peltojen (n ha) hyö- dyntäminen energiakasvien viljelyyn on myös iso mahdollisuus. Myös turvevaramme mahdollistavat energian tuotantoa öljyä korvaavana polttoaineena. Rakennuksissa esille tulleet energianhukkaa ja korjausvirheistä johtuneita homevaurioita aiheuttaneet ongelmat ovat yleisiä, niiden aiheuttamat kustannukset kohtuuttomia sekä vastuut epäselviä. Perinteinen innovaatiojärjestelmämme on liian raskas ja kallis tutkimusten tulokset tulee olla yrityksissä heti hyödynnettävissä ja käytännön ongelmat ratkaistavissa. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Pohjois-Karjala on vuonna 2030 omavarainen kotimaisen uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Maakunnasta saatava uusiutuva raaka-aine hyödynnetään pienellä hiilijalanjäljellä. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla kokonaisuudessaan on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. Ajan tasalla olevan tutkimustiedon sekä rakennusmääräysten ja -valvonnan yhteistoiminnan ansiosta rakennukset ovat energiaa säästäviä, niiden homeongelmista on pääosin päästy ja käyttöikä on vähintään 70 vuotta. Puun käyttökelpoisuus ja ekologisuus on otettu huomioon rakentamisessa Pohjois-Karjalasta luodaan puurakentamisen mallimaakunta. Tiedon ja tekniikan lisäksi uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan muitakin keinoja kuten biosähkön syöttötariffi kilpailukyvyn takaamiseksi, energiaverotuksen kehittäminen tuottajan ja käyttäjän näkökulmasta, tukitoimia tutkimukseen, muutoksia lainsäädännössä ja päätöksenteossa, sekä pilottiyrityksiä tienraivaajiksi alalle. Uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön, energiansäästöön sekä kestävään rakentamiseen kannustamiseksi tarvitaan käytännön ohjauskeinoja. Eri toimijoiden yhteistyö ja kehittämishankkeet ovat välttämättömiä! Arvopohja Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö. Uusiutuvan hajautetun energiantuotannon arvoketjulla on suuri merkitys aluetaloudessa, se on yksi suurimmista työllistäjistä ja sillä on olennainen merkitys huoltovarmuudessa. 18

19 KESKEISET MUUTOSAJURIT Fossiiliset energialähteet ehtyvät -> Energian hinta nousee, osuus tuotanto- ja rahtikustannuksista kasvaa, kansainvälisiä häiriöitä ja kiistoja syntyy. Kestävä kehitys vaatii uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä ja päästöjen vähentämistä -> Uusiutuvia ja korvaavia energiamuotoja haetaan. Energian tarve kasvaa, kun väestömäärä kasvaa ja elintaso nousee -> Energian säästötarve kasvaa, kun sen hinta nousee ja käyttäjien määrä lisääntyy. Ympäristöturvallisuuden vaatimukset lisääntyvät -> Energiaomavaraisuus, energiaturvallisuus ja ympäristövaikutukset korostuvat kriisien seurauksena ja hajautetut energiaratkaisut lisääntyvät. NYKYTILA Pohjois-Karjalan kokonaisenergian käytöstä uusiutuvan energian osuus on n. 63 %, koko maassa vain noin 29%. Lämmöntuotannossa sen osuus on yli 80 %. Rakennusongelmat ja homevauriot aiheuttaneet kohtuuttomia kustannuksia. Haasteet: Monipuolisuuden puute energian tuotanto- ja käyttömuodoissa. Riippuvuus isoista toimijoista, hajautettu paikallinen tuotanto puuttuu. Pääomien puute, kallis teknologia, julkisen päätöksenteon puute, hankalat lupaprosessit ja yhteisen tahtotilan puuttuminen. Aktiivisten toimijoiden ja yrittäjien vähyys. Osaamisen puute energiaa säästävän korjaus- ja uudisrakentamisen koulutuksessa ja ammattikunnassa. Vahvuudet: Uusiutuvan energian runsaat raaka-ainevarat. Energia-alan ja rakentamisen tutkimusta sekä koulutusmahdollisuuksia tarjolla. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Uusiutuvan energian hajautettu, paikallinen monipuolinen tuotanto ja käyttö Energian säästö rakentamisessa ja rakennusvirheiden estäminen Käytännön ohjauskeinot uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä sekä energian säästötoimenpiteissä rakentamisessa Teeman koordinointivastuu ja hankerypäs käyntiin. - energianeuvonnan organisoiminen - pilottikohteet maatilatason energiantuotantoon - innovaatioiden luominen - tiedottaminen uusista energiavaihtoehdoista Korjausrakentamisen, rakennusmateriaalien sekä energian säästön tutkimus Rakennusvalvonnan ja korjausrakentamisen koulutus Ekologisen ja energiatehokkaan puurakentamisen lisääminen Maatilatason ja osuuskuntapohjaisen energiantuotannon taustojen ja rahoituspohjan selvittäminen Päätöksenteon, lainsäädännön ja verotuksen kehittäminen energia-alalle ja rakentamiseen Tutkimuksen tulosten jalkauttaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa Aktiiviset toimijat ja vilkas hanketoiminta Energianeuvonta toimii Pilotti- ja kokeiluhankkeita sekä investointeja on käynnissä Aluetaloudelliset vaikutukset tiedossa Tutkittua tietoa koottu saataville ja tiedottaminen jalkautetaan kentälle Rakennusmääräysten valvonta toimii ja korjausrakentamisen pätevyyden toteamisjärjestelmä on käytössä Modernin puurakentamisen suunnittelukilpailu ja pilottikohteet Energiamaatiloja, niiden yhteenliittymiä ja yrityksiä syntyy ja rahoituspohja tukee energiayrittäjyyttä Lainsäädäntö, syöttötariffit ja verotus edistävät paikallisen energiantuotannon käynnistämistä. Rakennusmääräysten jatkuva ajan tasalla pitäminen Alan innovaatiopajan rakentaminen tutkimuksen ja käytännön välille Uudet innovaatiot, kokeilu- ja pilottikohteet jatkuvana toimintana Uusiutuvaa energiaa ja neuvontapalveluita on tarjolla Energia-ala on johtava toimiala Tutkimustulosten tiedottamista jatketaan intensiivisesti Rakennuskanta on kestävämpää ja energiatehokkaampaa Puurakentaminen on yleistynyt ja se on energiatehokasta Energiamaatilojen ja -yhteenliittymien tuotanto- ja talouspohja luotu Paikallisen energian tuotanto ja käyttö on kilpailukykyistä ja rakentaminen on laadukasta Tutkimustoiminta ja yrityselämä toimivat yhteistyössä UUSIUTUVA ENERGIA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjala on Suomen ykkönen hajautetun, uusiutuvan energian tuotannossa ja käytössä. Energiaomavaraisuus 100%. Tutkimus ja käytäntö toimivat yhteistyössä Interaktiivisesti. Tutkittu tieto ohjaa asumisen energian Käyttöä. Rakennusten käyttöikä 70 v. ja asumisen energiatase pieni. 19 Korjausrakentaminen hallinnassa. Puurakentamisen mallimaakunta. ARVOT Energiavarmuus, paikallisuus, hajautettu tuotanto, uusiutuvuus, omavaraisuus, turvallisuus ja päästöjen hallinta sekä energian säästö

20 Maaseudun tulevaisuus ilman kasvupakkoa Suomalaiselta maaseudulta katsottuna maailma näyttää tyystin toisenlaiselta kuin lähestulkoon kaikkialta muualta. Se mitä tieteilijät ovat tutkimustensa kautta todenneet on muualla nähtävissä jo paljain silmin: kiihtyvällä tahdilla kasvaneen materiaalisen tuotannon myötä ihminen on muokannut planeettaa rajusti, ja sen rajat ovat nyt tulleet vastaan. Monet helposti hyödynnettävät luonnonvarat ehtyvät samaan aikaan kuin planeetan kyky ottaa vastaan saasteita ja jätteitä täyttyy. Näissä oloissa talouskasvua tavoitteleva politiikka on mieletöntä. On pikemminkin katsottava mitä tuotantoa tarvitaan ja mistä voidaan luopua, minkälaisesta tuotannosta on hyötyä ja minkälaisesta haittaa. Äkkiseltään vilkaistuna kotoinen maaseutu vaikuttaa avaralta ja puhtoiselta, jopa seesteiseltä. Tarkemmin katsottuna on kuitenkin ilmeistä, että se on ihmisen muokkaama ja yhä enemmän suurteollisuuden määrittämällä tavalla. Puhutaan puhtaasta luonnosta, vaikka tarkoitetaan teollisuuden istuttamia peltoja ja puistikkoja. Välissä on kauppaketjujen rykelmiä, jotka toistuvat identtisinä ympäri Suomen. Kasvutaloudessa tukea annetaan omaisuuden kerryttämiseen, ei niinkään yhteisen hyvän tuottamiseen. Suuret ratkaisut, kuten kaivokset, valtateiden vierustoille rakennettavat kauppakeskukset tai avohakkuut vievät huomion vähemmän ympäristöä kuormittavalta mutta lähialueiden hyvinvointia suoraan tukevalta toiminnalta, kuten ruoan pientuotannolta, luontomatkailulta ja paikalliselta kulttuurielämältä. Maaseudun tulevaisuus voidaan rakentaa myös toisin. Voidaan tavoitella elinvoimaista yhteisöä, joka kunnioittaa toiminnassaan ekologisia rajoja. Nykyisen kasvumallin vaihtoehdot vain eivät näyttäydy todellisina, jos lyhytjänteisen talouden annetaan sanella hyväksyttävät toimintamallit. Nykypolitiikka, myös maaseutukunnissa, on usein taloushallintoa. Yhteisillä päätöksillä taloutta ja markkinoita voidaan kuitenkin ohjata huomattavasti enemmän kuin nyt annetaan ymmärtää. Valtion ja yksilöiden talouksia ei voida verrata keskenään. Taloudenpidostaan itsenäisesti päättävä valtio tai Suomen tapauksessa euroalue määrittelee rahan määrän viime kädessä itse. Miltä maaseudun tulevaisuus sitten voisi näyttää, jos unohdetaan mielettömän kasvupolitiikan tavoitteet ja keskitytään kehittämään maaseutua parhain päin? Tällaisessa tulevaisuudessa maaseudun merkitys korostuu ja monipuolistuu. Esimerkiksi ruoantuotanto toteutetaan pienehköissä yksiköissä, jotka pystyvät vastuullisesti huolehtimaan koko tuotantoketjusta ja jotka tuottavat käyttämänsä energian paikallisesti. Tuotannon lomassa on virkeitä kyliä, joissa on vahvoja ja omaleimaisia kulttuurikeskuksia. Kylistä on suora yhteys laajoihin luonnontilaisiin ja siten ainutlaatuisiin metsiin ja erilaisten luonnonmuodostumien äärelle. Erilaiset kulttuuri- ja luontokohteet vetävät puoleensa matkailijoita ja työntekijöitä, jotka haluavat viettää muutamia viikkoja tai kuukausia uudenlaisessa ympäristössä. Maaseutualueet kehittävät omia identiteettejään, mutta samalla niiden välinen yhteistyö syvenee. Paavo Järvensivu 20

21 Visioni alueellisesta hajautetusta biotaloudesta Lasse Okkonen Suomessa toimii paikallisia luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluja kestävästi, monipuolisesti ja idearikkaasti hyödyntäviä hajautettuja talousjärjestelmiä, joiden tuotoksena on kestäviä tuotteita ja palveluja. Biotalous nähdään yleisesti Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisenä alana. Poliittisella agendalla keskiöön nousevat bioenergia, erityisesti nestemäiset biopolttoaineet, sekä biomateriaalien ja -kemikaalien innovaatiot. Tietopohjaisuutta korostavat biotalouden suunnat saavat yhä suurempaa huomiota Euroopan politiikassa. Tämä on perusteltua, sillä alan taloudelliseksi arvoksi Euroopassa on määritelty jopa 2000 miljardia euroa vuodessa ja työllistävyydeksi n. 22 miljoonaa ihmistä. Mitä tietopohjainen biotalous tarjoaa suomalaiselle maaseudulle? Alammeko tuottamaan uusia kemikaaleja, innovatiivisia materiaaleja tai jalosteita? Olemmeko kilpailukykyisiä verrattuna tietopohjaista biotaloutta kehittäviin eurooppalaisiin tutkimuskeskuksiin tai suurten yritysten keskitettyihin biojalostamoihin? Jäävätkö maaseutualueet paitsioon tässä nopeassa teollisen järjestelmän kehityksessä? Talousmaantieteen tutkimuksessa on havaittu, että kaupunkien ja maaseutualueiden välillä on huomattavia eroja kehitysnopeudessa: kaupungeilla on kilpailuetuja mm. työvoiman saatavuudessa, keskittymiseduissa ja elinkeinorakenteessa. Toisaalta, mikäli tarkastellaan vain luonnonvarojen vaikutusta aluekehitykseen, kaupunki ja maaseutu kehittyvät hyvin tasapainoisesti. Maaseudun ja kaupungin yhteistyö on siten ratkaisevassa roolissa uuden biotalouden kehitystyössä ja sen kytkennässä alueemme elinkeinotoimintaan. Mitkä ovat oikeat hajautetun biotalouden kehitysaskeleet? Vaikka biotalous -termi on noussut julkiseen keskusteluun aivan viime vuosina, kyseessä ei ole uusi keksintö vaan useat sovellukset ovat meille arkipäiväisiä. Aluetalouden näkökulmasta esimerkiksi paikallisen puun ja puurakenteiden käyttö antaa korkeita tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Paikallinen energiatuotanto, mukaan lukien liikennepolttoaineiden tuotanto, voidaan järjestää biomassojen, jätteiden ja sivutuotteiden hyötykäytöllä. Perinteinen maa- ja metsätalous on nyt ja tulevaisuudessa elinkeinotoimintamme peruspilareita. Aluekehityksen näkökulmasta keskeisin askeleemme on biotalouden jalostusarvon nostaminen ja maksimointi ennen materiaalien, jalosteiden tai tuotteiden kuljetusta suuremmille markkinoille. Visioni vuodesta 2030 on seuraava: Suomessa toimii paikallisia luonnonvaroja ja ekosysteemipalveluja kestävästi, monipuolisesti ja idearikkaasti hyödyntäviä hajautettuja talousjärjestelmiä, joiden tuotoksena on kestäviä tuotteita ja palveluja. Järjestelmien perustana on aktiivinen ja vastavuoroinen kaupunkialueiden ja ympäröivän maaseudun yhteistyö. Useiden muutosten ja talouskriisien karaisemat pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat hajautetun biotalouden arvoverkostoja, jotka ylläpitävät tasapainoista aluekehitystä ja -taloutta, sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Aluekehityksen perustana ovat alueiden ominaispiirteiden ja vahvuuksien huomiointi ja arvostaminen, yhteisen tulevaisuusvision ja -tavoitteen löytäminen, sekä toimijoiden avoin ja määrätietoinen yhteistyö näiden saavuttamiseksi. 21

22 KOHTI BIOTALOUTTA Biotalous konseptina ja mahdollisuutena Biotalous on uusi konsepti ja tarkastelutapa, joka määrittelee tuotantofunktion tavalla, jossa otetaan huomioon termodynamiikan pääsäännöt. Samalla rajat teollisen tuotannon, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvien materiaalikiertojen välillä katoavat. Mikäli halutaan tieteellistä ja ekologista johdonmukaisuutta, nimenomaan näin pitää asioita tarkastella. Biomassalla on kiintoisia ominaisuuksia. Ne ovat tasaisesti maapallolle jakautuneita, eivät aiheuta ilmastonmuutosta ja uusiutuvat itsestään ilman ihmisen vaivaa. Biotalous tarkoittaa konseptina (1) biomassaan perustuvia tuotteita, (2) biologisten prosessien käyttöä tuotannossa (3) tuotannon yhdentämistä haitattomaksi osaksi luonnon kiertoja ja ekosysteemiä (4) taloutta joka on välttämätöntä luovuttaessa fossiilisista polttoaineista. Seuraavan 30 vuoden aikana luonnonvarapolitiikassa tapahtuu suuria järjestelmämuutoksia. Biotalous merkitsee uutta teollista polkua uusine polkuriippuvuuksineen. Vedestä on jo tullut strateginen luonnonvara kaikkialla maailmassa. Kaivostoiminta kaksinkertaistuu Suomessa jo seuraavan 10 vuoden aikana. Ilmastosyistä keskustelu ja ponnistelut fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi jatkuvat. Näin on visualisoitavissa Sitran luonnonvarastrategiassa tuotettu luonnonvarakolmio, jonka keskelle jää luonnon ns. elämää ylläpitävä järjestelmä eli uuden ympäristötaloustieteen kielellä ekosysteemipalvelut. Tämän kolmion kuudelle rajapinnalle on määriteltävissä innovaatioalueet, joista ekosysteemipalveluihin liittyvät innovaatiot ovat suuria kaupallisia ja strategisia mahdollisuuksia. Käyty degrowth-keskustelu on kalpea katve koko taloudellisen kasvun kentästä. Määritelmällisesti biotalous tarkoittaa sellaista kasvun aluetta, jossa jätevirta pienenee ja vaurautta voidaan tuottaa enemmän samasta tuotevirrasta. Olennaista tässä on luonnonjärjestelmän ymmärtäminen osaksi hyvinvointia. Tästä näkökulmasta ovat puhuneet paljon Daly ja Georgescu-Roegen. Taloutemme perustuu ja on perustunut öljyn varassa loisimiseen. Öljyntuotannon huippukohta on ohitettu ja 30 vuoden kuluttua investointihorisonttina on pysyä ohje irti öljyrakenteista. Silloin öljyä ei ole jäljellä enää neljättäkään osaa sitä, mitä sitä maapallolta öljyä löytyy. Volyymit ovat niin valtavia, etteivät uudet löydöt asiaa muuta. Tämä muuttaa maailmantalouden ja valtioiden voimasuhteet. Sadan viimeisen vuoden lyhyt maailmanhistoria on erilainen kuin kirjoissa kerrotaan. Olennaista on, että maailman tuotanto on 40-kertais- 22

23 tunut, maailman väkiluku on nelinkertaistunut, fossiilistien polttoaineiden tuotanto on 16-kertaistunut, veden käyttö 9-kertaistunut. Varma tuleva ilmastonmuutos - vaikkei mitään tehtäisi - on + 2 C -astetta. Suuren ekologisen epävarmuuden alue alkaa arvioiden mukaan + 2,5 C -asteen lämpenemisestä. Suomen lähtökohta tämän maailmankartan edessä on loistava. Olemme biokapasiteetilla/ capita mitaten maailman neljänneksi rikkain maa ja nettokapasiteettia verraten Euroopan ykkösmaa. Suomessa jo nykyisen teknologisen tietämyksen mukaan biomassan käyttö voidaan kaksinkertaistaa samalla kun biomassan jalostusarvo voidaan kaksinkertaistaa. Näistä seuraa, että näköpiirissä olevana aikana biotalous tule helposti olemaan yli 50 prosenttia bkt.stä. Biotalous ei siis ole biomassaa vaan Pöyryä. Rehellisesti sanoen metsäteollisuuden tähän astinen menestys on suurin este uuden biotalouden synnylle. Suomalainen metsäteollisuus tekee vääriä tuotteita. Uusi maailma näkyy nimissä Domsjö, Kalundborg, Borregaard. Miksei Suomella ole esitettävissä vastaavia teollisia ekosysteemejä? Tällöin biotalous ei enää ole perinteistä insinööritietoa, vaan osaamisen pääpaino tulee olemaan ekosysteemitiedossa ja ekologisten järjestelmien lukutaidossa. Osaaminen tarkoittaa teknologiaa, joka imitoi luontoa. Tarkoittaa suljettujen kiertojen tarkastelua kolmella tasolla: (1) kierrätys, (2) sivuvirtojen käyttö teollisen ekologian mielessä sekä (3) teollisen tuotannon ja luonnonhoidon yhdistäminen. Visuaalisissa kuvauksissa tämä kolmas taso yleensä unohtuu. Tuotannon keskeisenä haasteena tulee olemaan kaskadisuus eli kiertävien virtojen porrastettu käyttö. Ekosysteemipalvelujen tunnistamisessa olemme lähes lukutaidottomia. Ensimmäisenä monelle tulee mieleen kukat ja mehiläiset, sitten kaupunkikeskustojen hulevedet. Edes Millennium Ecosystem Assesmentin tuottamaekosysteemipalvelujen luokittelu ei ole käsitykseni järkevä. Olennaista on luonnossa tapahtuva aineen ja energian siirto sekä itsesäätelyn eri muodot. Muun muassa mykoritsojen ravinnesiirto on kiinostava seikka, samoin se mitä vesistöjen pohjilla tapahtuu. Suomalaisen luonnon tärkein ominaisuus on jääkauden jälkeisen ekosysteemin DNA-ohjaus eli syy metsataloutemme kestävyyteen. Biotalous-ajatus muuttaa tyystin käsityksemme siitä, mikä on optimaalinen yhdyskuntarakenne. Eli nykyiset tavat ajatella asiasta ovat vääriä, jos vaivaudumme katsomaan maailmaa 30 vuotta eteenpäin. Biotalous johtaa virtojen analyysin kautta hajakoottuun rakenteeseen, joka on myös demokraattinen ja sellaisena yhteiskunnallisestikin jotain uutta luovaa. Juha Kuisma 23

24 RUOKAA RAJALTA Katri Karjalainen, Suvi Kuittinen, Kaisa Matilainen, Teuvo Mutanen Kysyntä kohdistuu luomukasviksiin, -lihaan ja -maitotuotteisiin. Luomutuotannon perusta on typensitojakasvit, jotka tuottavat ilmaista typpeä viljelykasvien käyttöön. Arvopohja Keskeiset muutosajurit Elintarviketuotannon keskeisiä muutosajureita ovat ilmaston vähittäinen lämpeneminen ja tilakoon kasvu. Lämpösumman kasvu mahdollistaa uusien kasvien viljelyn maakunnassa. Tilakoon kasvu puolestaan muuttaa maatilat entistä enemmän liiketoiminnan periaatteita noudattavaksi yrityksiksi, joiden johtaminen asettaa erityisiä osaamishaasteita viljelijälle. Ruokatuotannon muutostarpeisiin vaikuttavat vahvasti myös maailmanlaajuiset ruokatrendit: elintarvikkeiden terveellisyys (funktionaaliset tuotteet) turvallisuus ja tuotteiden jäljitettävyys (kotimaisuus ja lähiruoka) valmistuksen helppous kuluttajalle (einekset ja puolivalmisteet) kansainvälistyminen ja polarisoituminen (tuonnin lisääntyminen, valikoimien laajeneminen ja etninen ruoka) Nämä trendit heijastuvat myös pohjoiskarjalaisen maanviljelijän yritystoiminnan kehittämistarpeisiin. Kuluttajien ruokatottumusten ja kysynnän ennakoidaan suuntautuvan uudella tavalla. Nykytila Maatalous on metsätalouden rinnalla merkittävä elinkeino Pohjois-Karjalassa. Maakunta on vahvaa nautakarja-aluetta, jossa puolet peltopintaalasta on nurmea. Karjatilan kannattavuuden ja talouden tärkein perusta on huippulaatuinen, riittävästi valkuaisaineita sisältävä säilörehu. Ilmastoltaan Pohjois-Karjala on erinomaista nurmituotantoaluetta, mutta maakunnassa voidaan viljellä myös vilja- ja valkuaiskasveja. Maatalouden vahvuus on laaja luomutuotannossa oleva maanviljelysmaa-ala, jonka osuus on Suomen maakunnista kolmanneksi suurin. Pohjois-Karjalan yhteiskuntarakenteen ja maaomistusolojen muutokset heijastuvat maatalouden kehittymiseen. Viljelijöiden ikärakenne Pohjois-Karjalassa muuttuu nopeasti; seuraavan 10 vuoden aikana eläköityy paljon viljelijöitä. Maanomistus hajautuu ja siirtyy yhä enemmän maakunnan ulkopuolelle. Maataloustuotannon volyymin näkökulmasta on erityisen tärkeää, että nykyinen viljelyala pysyy tuotannossa eikä siirry muuhun käyttöön. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Elintarviketuotannon tavoitteena on Pohjois- Karjalan puolittainen omavaraisuus karjan valkuaisrehun tuotannossa. Tavoitteena on myös uusien valkuaiskasvien viljelyn lisääminen sekä niiden jalostaminen karjan rehuksi tai ihmisravinnoksi. Lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on Pohjois-Karjalan maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä trendi. Luomun ja muiden turvallisiksi arvioitujen tuotantomenetelmien kysyntä kasvaa ruokaskandaalien myötä. Valkuaisomavaraisuus on luomutuotannossa tärkeää. Maatalouden kehittämiseen liittyviä arvoja ovat puhdas elinympäristö ja elinvoimainen maaseutu. Maatalous on keskeinen osa Pohjois-Karjalan biotaloutta, jossa energia ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Eettinen ja terveyteen edullisesti vaikuttavien tuotteiden kuluttaminen on vahva trendi maailmalla ja Suomessa. Puhdas vesi ja luonto ovat maakunnan vahvuus, joka on hyödynnettävä ekologisten uhkien lisääntyessä maailmalla. Harva asutus, runsaat metsät sekä eläin- ja kasvitautivapaus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä tulevaisuuden ravinnontuotannossa, jossa ruokaturvallisuus on tärkeää. Lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvu on Pohjois- Karjalan maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä trendi. Luomun ja muiden turvallisiksi arvioitujen tuotantomenetelmien kysyntä kasvaa ruokaskandaalien myötä. Valkuaisomavaraisuus on luomutuotannossa tärkeää. 24

25 KESKEISET MUUTOSAJURIT Yhteiskuntarakenteen muutos, kuluttajien ruokatottumusten ja kysynnän muutokset, ilmastonmuutos ja ekologiset uhat, ympäristönäkökulman korostuminen maataloudessakin, EU -tukipolitiikka ja sen muutokset, maatilojen liiketoimintamalli muuttuu, maanomistuksen muutokset. RUOKAA RAJALTA NYKYTILA Lähi- ja luomuruuan arvostuksen nousu, perusmaataloustuotannon rakenteen muuttuminen (tilakoko kasvaa), monialaisten yritysten määrä kasvaa maaseudulla Monipuolinen maatalouden toimijakenttä olemassa (maito-, vilja-, lihatuotantoa), maatilojen yritysmuodon muutokset. Pohjois-Karjala luomutuotannossa maan kärkeä (luomupeltoalaa luomussa kolmanneksi eniten Suomessa), mutta luomun jalostusaste alhainen. Maataloustuotteiden jatkojalostus maakunnassa: maidon jalostusaste korkea, mutta lihan ja viljan osalta haasteita ja mahdollisuuksia. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Maatalous tuotannon volyymin lisääminen Valkuaisomavaraisuus Maatilojen sukupolvenvaihdosten ja investointien edistäminen, yrittäjien ja työvoiman koulutus, sopimustuotannon kehittäminen kasvi-/eläintilat Tilakoetoiminta hankkeissa, viljelymenetelmien kehittäminen, uusien kasvien ja kasviseosten testaaminen, typensitojakasvit, luomumenetelmät EM lisäksi: Uuden EU tuki-ärjestelmän omaksuminen, yritysmallisen maatilan liiketoiminnan,johtamisen, tuotantotehokkuuden ja menetelmien ja toimintamallien kouluttaminen Living Lab -menetelmän vakiinnuttaminen viljelykoetoiminnassa, v-kasvien viljelyalan kasvattaminen, valkuaisrehustrategia (karjan rotu, tuotostaso) Johtamistaidot korostuvat edelleen, uusien viljelykasvien ja tuotantomenetelmien käyttöönotto Kasvinjalostuksen kenttäkoe-toiminta (uudet valkuaiskasvit), P-K:n oman siementuotannon kehittäminen TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjalan maaseutu on elinvoimainen ja maataloustuotanto taloudellisesti kannattavaa, ympäristöystävällistä ja energiaomavaraista. 25 Ravinnekierron tehostaminen Karjanruokinnan tehostaminen (esim. fosfori), lannan käytön tehostaminen, typensitojakasvien käyttö, luomumenetelmät Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen Ravinnetaselaskelmat ja tieto-taidon jakaminen, laskentatyökalujen kehittäminen ja käytön opastus, tutkimustieto käytäntöön, biokaasu, tuhkan ja yhdyskuntajätteen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen Aluetalouden ja ekologisuuden näkökulma pellolta pöytään Ympäristötukijärjestelmä , ruokaturvallisuus ja jäljitettävyys, lähiruokaketjun kehittäminen, tuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen. Uusi tukijärjestelmä ja sen ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet, lähiruokaketjujen vakiinnuttaminen, tuottaja-kauppa-kuluttajaketjun tiivistäminen, tuotannon ravinnepäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuus, maaperän kunnosta huolehtiminen Lähellä tuotettu ruoka on ketjuruuan rinnalla vakiintunut vaihtoehto. Tuotanto, jalostus ja kauppa myös paikallista. Puhtaan elinympäristön turvaaminen ARVOT Turvallinen ruoka, puhdas elinympäristö, elinvoimainen maaseutu

26 Järkevää ja kestävää ruoantuotantoa Pohjois-Karjalan maaseudulla Tuija Mononen Nykyinen ruoantuotanto on keskittynyttä ja tehokasta. Ruoka liikkuu ja on usein tuotettu ei-missään. Ruoan kuljettaminen eli logistiikka on viety huippuunsa. On laskettu, että eurooppalaisen kuluttajan valitsema elintarvike matkustaa noin kilometriä ennen kuin se nautitaan. Tämä edellyttää huippuunsa viritettyä säilyvyyttä. Keski-Euroopasta rekalla lähikauppaani rahdatut jalosteet säilyvät kaapissani useita kuukausia. Näin myös ruoan kestävyys on huipussaan. Jos ruoka on näin kestävää ja vielä edullista, niin mihin Suomessa saatikka Pohjois-Karjalassa tarvitaan ruoan tuottamista? Ikuisesti kestäville matkustamiseen tottuneille elintarvikkeille on toki tarjolla vaihtoehtoja kuten luomu- ja lähiruoka. Näihin vaihtoehtoihin liitetään usein tuoreus ja suoramyynti, joista jälkimmäisen ongelma on maaseudun ja taajamien väliset pitkät välimatkat. Helppoudesta pitäville kuluttajille tuotteiden hankinta on liian vaivalloista. Lisäksi myös tämä kuluttaa niin autoa, kuljettajaa kuin ympäristöä. Onko meillä tarpeeksi vaihtoehtoja siihen, millä tavoin luomu- ja lähiruokaa otetaan käyttöön? Lähi- ja luomuruoan käyttömahdollisuuksia ja -halukkuutta on tutkittu laajasti. Suhtautuminen on myönteistä, mutta käyttö runsaasta kiinnostuksesta huolimatta edelleen vähäistä. Käytön suurimmiksi esteiksi on todettu tuotteiden huono saatavuus, paikallisten yrittäjien heikko tunnettuus, markkinoinnin ja alueellisen kuljetusjärjestelmän puute sekä pienistä valmistusmääristä johtuva korkea hinta. Luomun käyttöä rajoittavat suppeat valikoimat ja pienet määrät. Markkinoille pääsy voi olla pienille yrityksille vaikeaa, jos viljelijä ei pysty tarjoamaan sellaisia tuotteita, joita julkiset keittiöt tarvitsevat. Yksi mahdollisuus edistää luomu- että lähiruoan käyttöä on niin sanottu eko-rationaalinen ruoan tarjonnan malli. Malli on suunniteltu erityisesti maaseutualueiden julkisille keittiöille, mutta voi sitä käyttää myös muualla. Se perustuu raakaaineen esikäsittelyyn tuotantoalueella. Esikäsittelyllä tarkoitetaan tässä alhaisen asteen jatkojalostusta eli esimerkiksi vihannesten, kasvisten ja juuresten kuorimista, pilkkomista, jäädyttämistä ja pakkaamista. Julkisilla keittiöillä puolestaan ei välttämättä ole sopivia tiloja multaisten juuresten käsittelyyn. Tuottajat toimittavat tavaran keittiölle yksittäin, mistä seuraa keittiön henkilökunnalle turhaa ajankulua. Eko-rationaalisessa tarjontamallissa yrittäjä ottaa vastuun raaka-aineen keräilystä, alhaisen asteen jatkojalostuksesta ja toimittamisesta asiakkaalle. Raaka-aine-erät saadaan näin järkevämmän kokoisiksi ja kustannukset edullisemmiksi. Yrittäjä voi varastoida tuotteet tilalleen ja toimittaa niitä tarpeen mukaan keittiöille. Tällaisen yritystoiminnan tarkoitukseen sopivat esimerkiksi maataloudesta luopuneiden tilojen tyhjät talousrakennukset, jotka voisi kunnostaa alhaiseen jatkojalostukseen ja varastointiin. Luomun ja lähiruoan käytön merkittävä lisääntyminen tekee niistä kilpailukykyisempiä. Tuotteiden ketjut ovat lyhyet, kuljetukset minimoidaan ja tuotteet ovat tuoreita. Pohjois-Karjala on Suomen johtavia luomualueita. Kokonaisluomuala ja luomutilojen osuus ovat reilusti edellä maan keskiarvoa. Luomua on tarjolla, mutta voisi olla enemmänkin. Alue voisi keskittyä entistä enemmän luomu- ja lähiruokaan, tuottaa niitä tehokkaasti ja järkevästi myös suuremmille yksiköille. Mitä, jos tavoitteena olisikin muuntaa alueen julkisten keittiöiden ja ravintoloiden ruoanvalmistusta paikallisempaan suuntaan. Ruoka olisi tuoretta, laadukasta ja aluetaloudellisesti kestävää. 26

27 EKORATIONAALINEN ELINTARVIKETUOTANTO Eija Asikainen, Marja Pulkkinen, Pentti Ranne Keskeiset muutosajurit Maailman mittakaavassa sekä maataloustuotannossa oleva maapinta-ala että metsäpintaala ovat supistuneet voimakkaasti, mutta Suomessa maata on edelleen käytössä runsaasti suhteutettua väestön kokonaismäärään. Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt lisäävät elintarvikehuollon riskejä ja pakottavat vahvistamaan paikallista tuotantoa. Tietoisuus ilmastonmuutoksen uhkista aiheuttaa myös painetta siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Kuluttajakäyttäytymisessä korostuvat ravinnon puhtaus ja terveellisyys, jolloin laatu korvaa määrän tavoittelun. Nämä tekijät edistävät siirtymistä ekorationaaliseen eli alue- ja ympäristötalouden yhteisvaikutuksen huomioonottavaan ruoan tuotantoon ja jalostukseen. Nykytila Pohjois-Karjalassa saa elantonsa elintarvikealasta noin henkeä, joista noin sijoittuu maatalouteen ja noin jatkojalostukseen. Pohjois-Karjalan maatalous perustuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen, erityisesti maidontuotantoon. Maakunta on maan 5. suurin maidon ja naudanlihan tuottaja. Maatiloja maakunnassa on reilut Maatiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, on Pohjois-Karjalassa 314 (11,8 % tiloista) ja luomu- ja siirtymävaiheessa olevia peltoja on ha eli noin 17,3 % peltopinta- alasta. Sekä luomusopimustilojen määrä että tilakoko on kasvanut (keskipinta-ala on luomutiloilla 47,2 ha). Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on 71 kpl. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tässä joukossa on merkittäviä luomuviljan, -maidon ja -lihan jalostajia. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Paikallisesti ja globaalisti verkottunut elintarviketuotanto on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Maakunta tunnetaan uusiutuvien luonnonvarojen jalostamisesta, metsä- ja bioenergia osaamisestaan sekä paikalliseen luomuruokaan perustuvan elintarvikealan kehittyneisyydestään. Maakuntaa rikastuttavat Venäjän tuomat yhteistyömahdollisuudet. Maakunnan elintarviketuotanto on kääntynyt nousuun ja elintarvikealan osuus työvoimasta on kääntynyt kasvuun. Pohjois-Karjalassa on 15 yritystä, jotka harjoittavat luomujatkojalostusta. Tässä joukossa on merkittäviä luomuviljan, -maidon ja -lihan jalostajia. Lisäksi alueella toimivat mm. luomuhunajan ja -mahlan valtakunnallisesti tunnetut toimijat sekä useita pieniä luomujalostajia, joilla on alueellista merkitystä ja tunnettavuutta. Arvopohja Paikalliskulttuurien kunnioittaminen. Luonnonläheinen ja turvallinen asuinympäristö sekä puhdas ravinto ja vesi. Kohtuullistaminen. Ekologisesti ja ekonomisesti kestävät tuotantomenetelmät. Eettiset tuotanto-olosuhteet ja ruokaturvallisuus. Alue- ja paikallistalouksien vahvistaminen, asiakkaiden tarpeet huomioiva uusiutuva jatkojalostus ja ajanhermolla pysyttelevä ruokakysynnän tuntemus. Paikallisesti ja globaalisti verkottunut ekorationaalinen elintarviketuotanto on Pohjois- Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Maakunnan elintarviketuotanto on kääntynyt nousuun ja elintarvikealan osuus työvoimasta on kääntynyt kasvuun. 27

28 KESKEISET MUUTOSAJURIT Kuluttajien kulutuskäyttäytyminen muuttuu ravinnon puhtaus, terveellisyys, laatu korostuvat. Globaalin ilmastonmuutokseen vaikutukset ruuantuotantoon panostaminen paikalliseen ruuantuotantoon. Aluetalouden aseman vahvistuminen globaalissa maailmassa edellyttää paikallisten toimijoiden aktiivisuuttaja ja verkottumista sekä paikallisten resurssien hyödyntämistä. EKORATIONAALINEN ELINTARVIKETUOTANTO NYKYTILA Runsaat luonnonvarat ja alhainen maankäytön intensiteetti erinomaiset mahdollisuudet kestävän tuotannon lisäämiseen ja luonnonvarapohjaisen osaamisen kehittämiseen. Paljon luomutiloja ongelmana on luomutuotteiden systemaattinen markkinoille ohjautuvuus; osaava jalostus tarvitaan enemmän luomustatuksen omaavia jalostajia. Aluetalouden kannalta elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus on vahvinta maitosektorilla maitosektorin vahvistaminen sekä uusien jalostajien ja tuottajien saaminen. Väestön ikääntyminen ongelmana jatkajien löytyminen tiloille ja yrityksille sekä uusien yritysten syntyminen. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luomu- ja paikallisen elintarviketuotannon ketjuorganisoituminen tuotteiden saatavuuden turvaamiseksi ja aluetalouden edistämiseksi Jalostusportaan luomustatuksen vahvistaminen ryhmäsertifiointia kehittämällä Luomu- ja paikallisen elintarvikeketjun logistiikan järkeistäminen Arvoketjuun liittyvän LivingLab toiminnan käynnistäminen Ekonomisen jalanjäljen käytön vakiinnuttaminen Elintarviketuotannon toimialan vetovoiman parantaminen alueellisen toimeliaisuuden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Ekologisesti kestävästi ja turvallisesti tuotetun (koko ketju) ruoan viennin edistäminen Tuotantomääristä sopiminen, asiakastarpeiden tunnistaminen Ketjuyhteistyön käynnistäminen, reilun kaupan periaatteiden soveltaminen paikallisesti Ryhmäsertifiointimallin luominen ja yritysten ja toimijoiden valmentaminen. Logistiikkaketjun järjestäminen Ketjunhinnan laskeminen Asiakastarveselvitykset, hukkavirtojen poistaminen, tuotekehitys, palvelukonseptien kehittäminen Reilun kaupan mallintaminen paikalliselle tasolle Ekonomisen jalanjäljen laskentamallin tekeminen Vahvistetaan paikallisesti tuotetun ruoan imagoa hyödyntämällä kansainvälisesti tunnettuja vaikuttajia Tuetaan nuorten työllistymistä alalle kehittämällä mestari-kisälli -mallia ja oppisopimuskoulutusta Tunnistetaan keskeisten kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden myyntiargumentit (suomalaisuus, laatu, terveysvaikutukset, ruokaturvallisuus) Yhteisen viljelykierrot, jotka tuottavat jalostuksen ja kulutuksen tarpeet Ketjumallin vakiinnuttaminen uusien yritysten sisäänajo systeemiin Ryhmäsertifioinnin testaaminen ja käyttöönottaminen. Logistiikan varmistaminen Tuotekehitys ketjun tarpeiden mukaan Ekonomisen laskennan tulokset ja niiden hyödyntäminen Tuetaan aivotuontia parantamalla yritysten kykyä vastaanottaa kansainvälisiä asiantuntijoita ja ulkomaista työvoimaa Viennissä hyödynnetään arvoketjuun perustuvaa arvonlisäystä ja kohderyhmittäin määriteltyjä myyntiargumentteja Elintarvikeketju toimii paikallisen energian varassa ja tuottaa ravintokoostumukseltaan korkeatasoisia, laadukkaita ja turvallisia elintarvikkeita omalle alueelle ja vientiin Paikallisesti verkottunut ja kansainvälisille markkinoille asemoitunut elintarvikeketju toimii kustannus- ja resurssitehokkaasti Ketjuyhteistyö laajennetaan tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen Saavutetaan ekonominen ja ekologinen tasapaino systeemissä Toimialan jatkuva uusiutuminen perustuu vahvaan paikalliseen osaamiseen ja vakiintuneisiin kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin Ekorationaaliseen tuotantoon perustuva vienti on osa vahvan paikallis- ja aluetalouden uusiutumista TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Paikallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ekorationaalinen elintarviketuotanto on Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuden lähde. Pohjois-Karjala on laadukkaista palveluistaan ja elintarvikealan 28 huippuosaamisesta kansainvälisesti tunnettu maakunta, joka houkuttelee asiantuntijoita ja jossa ihmiset viihtyvät ja haluavat asua. Venäjän tuomat yhteistyömahdollisuudet rikastuttavat maakuntaa. Määritellään elintarvikealan tuotteiden jalostus- ja lisäarvot Laajennetaan Venäjän vientiä uusien vientiketjujen ja liiketoimintamallien kautta? ARVOT Rakennetaan luomu- ja paikallisen ketjun yhteistyön perusta Venäjän vientikeskuksen kanssa Testataan LivingLab toimintaa Venäjällä? Ekonominen ja ekologinen kestävyys, alueellinen toimeliaisuus, osallisuus, avoimuus, uusiutuminen

29 BIOKAASUN JA BIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HYÖDYNTÄMINEN Pertti Iivanainen, Pekka Kärkkäinen, Päivi Putkonen, Minna Rahkola-Sorsa Keskeiset muutosajurit Maaseudulle tarvitaan uutta yritystoimintaa, joka hyödyntää sen pitkää osaamisperinnettä ja tuo sen tueksi uutta tutkimustietoa. Tähän avaa mahdollisuuksia uusi kuluttajakysyntä, jonka yksi osa kohdistuu luonnonmukaisiin tuotteisiin ja niiden terveys- sekä hyvinvointivaikutuksiin. Toisaalta globaali ilmastonmuutos ja ehtyvät fossiiliset energialähteet ohjaavat pienentämään hiilijalanjälkeä, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiaomavaraisuutta. Nämä kehitystrendit avaavat mahdollisuuksia luonnontuotteista tai viljelykasveista jalostetuille, bioaktiivisia aineita sisältäville erikoistuotteille ja energiaratkaisuna liikennebiokaasun hyödyntämiselle. Nykytila Pohjois-Karjalassa on jäänyt paljon pieniä maatiloja joko sivutoimiseen viljelyyn tai kokonaan viljelemättä. Tämän peltopotentiaalin kannattava käyttö ja uuden yritystoiminnan luominen on tarkoituksenmukaista. Viljely- ja luonnonkasveista saatavien biokomponenttien hyödyntäminen terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, luonnonkosmetiikassa ja monissa teollisissa tuotteissa, joissa haetaan vaihtoehtoja synteettisille tuotteille, on vahva kansainvälinen kasvuala ja mahdollisuus nostaa tuotteiden jalostusarvoa. Itä-Suomen puhtaat luonnonmarjat, sienet, yrtit, erikoistuotteet, marjanviljely ja runsaat metsävarannot luovat toimialalle monipuolisen tuotantopotentiaalin. Suomessa on tehty laajaa kartoitustyötä bioaktiivisten yhdisteiden esiintymisestä, mutta yritystoiminnan ongelmina ovat mm. alalle sopivien yrittäjien vähyys, puuttuvat kaupalliset sovellukset, tutkimustulosten vaikea tuotteistaminen ja yrittäjien vähäinen verkostoituminen. Tilakoon kasvu kasvattaa tarvittavan energian määrää ja kustannuksia. Uusiutuvan energian monipuolinen tuottaminen maatiloilla on välttämätöntä sekä ilmasto- että toimeentulosyistä, johon biokaasu on teknologialtaan käyttökelpoinen ja taloudellisesti jo perusteltavissa oleva ratkaisumalli. Ongelmana on, että biokaasun raaka-ainepotentiaalista ei ole tehty kattavia seudullisia selvityksiä, lisäksi yrityksiltä puuttuu toistaiseksi uskallusta ja riskirahoitusta sekä toimivia yhteisyöratkaisuja, jotta ensimmäiset käytännön sovellukset loisivat pohjan yritystoiminnan vakiintumiselle. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Bioaktiivisista yhdisteistä on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutama menestyvä yritys. Pohjois-Karjalaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan. Biokaasulla on vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Maatalous käyttää pääosin biokaasua traktoreissa ja muissa työkoneissa. Vuonna 2030 biokaasun osuus on joukkoliikenteestä 80 % ja yksityisliikenteestä 20 %. Arvopohja Biokaasun laaja käyttö vähentää öljyriippuvuutta ja metaanipäästöjä, parantaa alueen energiaomavaraisuutta ja paikallistaloutta. Molemmat kehitysteemat nostavat merkittävästi yrittäjien osaamistasoa, vahvistavat maaseutuyrittäjyyttä, luovat uutta yritystoimintaa ja pitävät maaseutua elävänä. Viljely- ja luonnonkasveista saatavien biokomponenttien hyödyntäminen terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa, luonnonkosmetiikassa ja monissa teollisissa tuotteissa, joissa haetaan vaihtoehtoja synteettisille tuotteille, on vahva kansainvälinen kasvuala ja mahdollisuus nostaa tuotteiden jalostusarvoa. 29

30 KESKEISET MUUTOSAJURIT Luonnonmukaisuus ruuassa (lähiruoka, eettinen ruoka, erikoisuudet) ja kosmetiikassa ovat suosittuja trendejä. Ikääntyminen lisää terveys- ja hyvinvointituotteiden kysyntää tulevaisuudessa, samoin hyvinvointituotteet lemmikeille luovat kysyntää bioaktiivisten aineiden jalostukselle. Yksilön hyvinvointiin liittyvä hidastaminen (downshifting) ja kohtuutalouden vaatimukset (degrowth) synnyttävät uudenlaisia mahdollisuuksia luonnontuotealalle. BIO-OSAAMINEN BIOAKTIIVISET AINEET NYKYTILA Vahvuudet: Raaka-aineita on runsaasti, luonnonolosuhteet suosivat raaka-aineiden puhtautta, talviolosuhteet vähentävät tauteja, valoisat kesät lisäävät jalostettavia ominaisuuksia kuten aromiaineita ja tutkimus on korkeatasoista. Ongelmat: Alalle sopivien yrittäjiä on vähän, kaupalliset sovellukset puuttuvat, tutkimustulosten tuotteistaminen on vaikeaa, olemassa olevien elintarvikeyritysten tuotekehityksen tukeminen on vielä puutteellista. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luoda luonnon- ja viljelytuotteiden bioaktiivisten yhdisteiden jalostusketju alkutuotannosta riittävän jalostusarvon omaavaan tuotantoon Siirtää tuotettavaa tutkimustietoa alueen yritysten osaamispääomaksi Tarjotaan kohdennettua koulutusta koulutetuille (AMK/Itä-Suomen yliopisto) mm. tuotekehitys ja liiketalous Soveltavaa tutkimusta bioaktiivisista aineista Parannetaan tiedotusta tutkimustuloksista Nostetaan omien tuotteiden arvostusta Parannetaan yrittäjien osaamista Tuetaan toimijoiden verkostoitumista Varmistetaan raaka-ainesaatavuus Panostetaan tuotekehitykseen ja markkinointiin esim. erilaisia kohdennettuja hankkeita Luodaan tiivis ja luonteva kanssakäymisen foorumi tutkijoiden ja yrittäjien välille KESKEISET MUUTOSAJURIT Pienempi hiilijalanjälki ja vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt ja ympäristökuormitus sekä parempi ravinteiden hyödynnettävyys tukevat biokaasun käyttöönottoa. Biokaasun avulla on mahdollista vähentää tuontienergiariippuvuutta ja parantaa energiaomavaraisuutta. Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen Tuodaan esiin onnistujia, luodaan yrityskummiverkostoa TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Bioaktiivisista aineista on kehitetty menestyviä kaupallisia sovelluksia elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Alueella on muutama menestyvä yritys. Tuottajahinta on noussut kohonneen jalostusasteen myötä. Maakuntaan on syntynyt vahva bioklusteri, josta bioaktiiviset aineet muodostavat osan. 30 BIO-OSAAMINEN BIOKAASU NYKYTILA Biokaasua ei hyödynnetä juuri ollenkaan, ei maatilamittakaavaisia biokaasulaitoksia, ei tankkausasemaa, tuotetaan kolmessa yksikössä (kaatopaikka, jätevesi-puhdistamo, Biokymppi Kiteellä). Vahvuudet: Tarvittava teknologia ja käytännön sovellukset ovat olemassa sekä tuotantoon että käyttöön. Ongelmat: Investointikustannukset suhteessa energian hintaan korkeat, verotuskäytännöt eivät suosi, syöttötariffi puuttuu, asenteet eivät suosi biokaasun käyttöä TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Luodaan toimiva biokaasuliikennepolttoaineketju Paikallisten toimijoiden kiinnostuksen herättäminen, maaseutuyrittäjyyden vahvistaminen, uuden yritystoiminnan luominen, maaseudun elävöittäminen ja osaamistason nostaminen. Selvityksiä kannattavuudesta ja raakaaineresursseista Kartoitetaan yrittäjäpotentiaali, koulutetaan maatilamittakaavaisia biokaasuntuottajia Liikennebiokaasua energiatiloilta hanke (Pro Agria) Tuetaan investointeja koko tuotantoketjussa Lasketaan aluetaloudellisia ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia Maakuntaan yksi esimerkkilaitos vireille Jatkuvan liiketoiminnan vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen Perustetaan tankkausasemia Onnistumisien esiintuominen TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Biokaasulla vakiintunut asema liikennepolttoaineena. Maakunta on edelläkävijä bioliikennekaasun hyödyntäjänä. Biokaasun osuus joukkoliikenteestä on 80% ja yksityisliikenteestä 20%. Uusiutuvia liikenteeseen koulutushanke (PKAMK) Vaikutetaan asenteisiin, rohkaistaan tulisieluja

31 Suomi vanhenee vauhdilla. Huoltosuhde uhkaa tippua EU-maiden heikoimmaksi. Samaan aikaan, kun väestön vanhetessa palvelujen tarve kasvaa, julkisen sektorin resurssit vastata yksin kasvavaan kysyntään vähenevät. Tilanne on erityisen vaikea maaseutukunnissa. Verotulot ja valtionosuudet eivät tahdo riittää edes lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. palveluista syrjässä Maaseudun olosuhteet pitkät välimatkat, harva asutus ja usein keskuksia alhaisempi tulotaso eivät houkuttele liiketaloudellisin perustein toimivia yrityksiä tarjoamaan palveluja ja täyttämään syntyviä palveluaukkoja. Ratkaisuksi ehdotetaan usein kolmatta sektoria, joka sekään ei voi toimia pelastusrenkaana, varsinkaan maaseudulla, missä aktiivisia järjestötoimijoita ja nuoria on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Säännöllistä päivittäistä apua ja palveluja ei voida jättää vapaaehtoisten varaan. Tämä yhtälö maaseudun palvelujen järjestämiseksi tuntuu olevan vaikea ymmärtää, ja ratkaisuja yritetään hakea väärästä päästä. Yksi konkreettinen esimerkki. Myös pienten paikkakuntien perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on jouduttu turvautumaan ulkomaisessa omistuksessa olevien suurten yritysten apuun. Kalliimman kautta. Onko tämä kestävä tapa järjestää palvelut, julkisen talouden niukentuessa ja palvelujen kysynnän kasvaessa? Vahvistaako tällainen politiikka ja toimintatavat sitä niin tärkeää paikallista taloutta ja elinvoimaa? Toinen konkreettinen esimerkki. EU-säädöksiä tuodaan maaseutumaiseen Suomeemme kovin kömpelösti, esimerkkinä SGEI-palvelut. Ne on nähty välillä jopa ihmelääkkeenä säilyttää palvelut lähellä maaseudun asukkaita. EU:n monimutkainen valtiontukisäätely määrittelee tarkasti, miten kunta voi maksaa yritykselle tai järjestölle korvausta niiden tuottaessa kuntalaisille palveluja. Tilanteessa, jossa kunta ei itse tuota palvelua tai ei pysty normaalin hankintamenettelyn kautta ostamaan sitä markkinoilta, palvelu voidaan määritellä SGEI-palveluksi. Palvelun tuottajalle määrätään tällöin julkisen palvelun velvoite, joka mahdollistaa julkisen tuen maksamisen palvelun tuottajalle. SGEI-menettely on kuitenkin hallinnollisesti kovin raskas ja monimutkainen, EU vaatii säännölliset raportit, eikä määrittely SGEI-palveluksi poista kilpailuttamisvelvoitetta tai anna vapautta maksaa julkista tukea ilman ehtoja. Toiseksi SGEI-määrittely ei tuo automaattisesti euroakaan lisää rahaa palvelujen tuottamiseen. On monesti houkuttelevan helppoa piiloutua poliittisten sloganeiden tai EU-terminologian taakse. Arjessa on kuitenkin osuvampaa puhua välttämättömistä peruspalveluista, jotka halutaan turvata yhteisin verovaroin niin, että kansalaiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, missä kunnassa tai kulmakunnalla sattuvat asumaan. Kuten uusi tasavallan presidentti Niinistö virkaanastujaispuheessaan totesi, Ihminen voi asua syrjässä, mutta hän ei saa olla elämästä syrjässä. Tulevissa uudistuksissa palvelujen turvaaminen syrjäseuduilla on keskeinen kysymys. Markkinatalouden ehtojen varaan sitä ei voi jättää. Toivottavasti myös poliitikot ja virkamiehet ymmärtäisivät, ettei maaseudun palveluja turvata antamalla ne markkinoiden hoidettavaksi. Huoli kuntarakenteen muutosten vaikutuksesta paikalliseen elinvoimaan, paikallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja lähipalveluihin tulisi osata nyt nopeasti kääntää rohkeudeksi ja maaseudun olosuhteet tunnustavaksi tulevaisuustyöksi. Huoltosuhteen vinoutuessa ja julkisen talouden niukentuessa voittajia ovat ne, jotka osaavat nopeimmin kääntää katseen peruutuspeilin asemesta tulevaisuuteen. Ritva Pihlaja 31

32 Kohti kylämäistä palvelutuotantoa Harvaanasuttujen seutujen tulevaisuus ei uutisotsikoiden perusteella vaikuta valoisalta. Muuttotappio kiihtyy, ikärakenne vinoutuu, päätöksenteko keskittyy ja globaalitalouden kehitys vie elinkeinot. Mantraksi asti toistellut madonluvut lähtevät siitä, että muutokset tulevat ulkoapäin ja syrjäseutujen osaksi jää sopeutuminen. Kurjuuskertomuksien kääntöpuolena on käsitys pohjoiskarjalaisten oudosta sinnikkyydestä. Silloinkin kun tilastoja esitellen on yritetty vakuuttaa, että elämä täällä on liki mahdotonta, ihmiset ovat kertoneet tutkijoille, että loppujen lopuksi on ilo elää Pohjois-Karjalassa. Kun raha ei tuo onnea, tilalle on kehittynyt koko joukko tyhjästä nyhjäisemisen taitoja eräänlainen elämän leppoistamisen osaamiskeskittymä. Globaalin talouskriisin oloissa perifeeriset hyveet nousevat jälleen arvoonsa. Talouden maailmankylän rattaat tuottavat luovan tuhon sivutuotteena tilaa uusien elämänmuotojen innovoimiselle. Kun vanhat instituutiot vetäytyvät vastuustaan elämän perusedellytyksien turvaamisessa, syrjäseuduista tulee elettävyyden eläviä yhteiskuntapoliittisia laboratorioita. Periferian talous on luovaa taloutta sanan vahvassa merkityksessä: tapa rakentaa selviytymistä ja onnellisuutta markkinataloudellisten resurssien katveessa. Kylämäinen palveluntuotanto ottaakin motokseen vanhan talonpoikaishyveen: vain huono talonpoika ostaa muualta sen, minkä voi tuottaa itse. Tämä ei tarkoita ovien sulkemista ulkomaailmaan vaan uusia yhteistuotannon muotoja yhteisten resurssien kestävän käytön ja yhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Luotettava tulevaisuus ei synny rahan keräämisestä, vaan keinoista raha- ja palkkatyöriippuvuuden vähentämiseksi. Palvelujen kasvavasta markkinaistamisesta huolimatta hyvinvoinnin kova ydin tuotetaan edelleen näkymättömän (eli rahattoman ja työsuhteettoman) työn alueilla, kodin ja ystävien piirissä. Rahattoman talouden alaa voidaan kuitenkin entisestään laajentaa. Esimerkiksi aikapankit tarjoavat yleisen järjestelmän rahattomaan palvelujen vaihtoon. Monissa paikallisrahajärjestelmissä vaihdon piiriin kuuluvat myös materiaaliset tuotteet. Paikallisrahoitukseen perustuvalla vaihdolla ja tuotannolla on kiistattomia etuja alueen elinvoimaisuuden kannalta. Ensinnäkään rahan puute ei rajoita kysyntää tai tarjontaa. Toiseksi rahan määrän ja vaihdon ehtojen sääntely on yhteisön demokraattisessa hallinnassa. Kolmanneksi taloudellinen toiminta vilkastuu, kun yhteisön resurssit kiertävät nopeammin ja tiiviimmin. Kylämäinen palvelutuotanto edellyttää sitkeitä luottamuksen verkostoja. Luottamusta ei siksi voi perustaa pakkoyhteisöllisyyteen, joka vaatii kaikilta samanlaista moraalia ja samanlaisia unelmia. On keksittävä joustavampi sosiaalinen side, joka kykenee yhdistämään ihmiset erilaisina tuhoamatta sitä monimuotoisuutta, joka tosiasiassa on yhteisöjen selviytymisen keskeinen resurssi. Karjalaisen välittömyyden, vieraanvaraisuuden ja vieraudensietokyvyn pitäisi tarjota tähänkin Pohjois-Karjala-projektiin hyvät edellytykset. Juhana Venäläinen 32

33 UUTEEN PALVELUYHTEISKUNTAAN Tapani Hirvonen, Eija Liimatta, Jaakko Rintamäki, Mauri Räsänen mivien yritysten merkitys palvelujen tuottajina tulee huomioida, ja löytää uusia keinoja eläköityvien yrittäjien yritysten toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Keskeiset muutosajurit Nuorison muuttoliike maaseudulta ja pienistä taajamista suurempiin kasvukeskuksiin ja metropoleihin kiihtyy. Aluetalous vääristyy, koska entistä suurempi osa väestöstä on ikääntynyttä eläkkeellä olevaa ja suhteessa vähemmän tuotannollisessa toiminnassa olevaa. Yleinen talouden kiristyminen vaikuttaa kaikilla tasoilla mahdollisuuksiin kehittää ja ylläpitää palveluja, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeet muuttuvat. Turvattomuus lisääntyy niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Kuntarakenteen uudistaminen tulee vaikuttamaan palvelujen tarjontaan ja tuottamiseen. Samanaikaisesti tietotekninen kehitys ja nopeitten tietoverkkoyhteyksien rakentaminen mahdollistaa uusien virtuaalisten liiketoiminta- ja palvelumallien hyödyntämisen, niin palvelujen kuluttajana kuin tuottajanakin. Nykytila Palveluja tuotetaan suurilta osin julkisin varoin julkisessa ohjauksessa, kuitenkin varsin kattavasti. Toimiva ja laaja järjestökenttä, luottamuksellinen yhteistyö julkisen sektorin toimijoiden välillä. Julkisen sektorilla tehtävien tuottaminen ja palvelujen tarpeellisuus ovat kateissa, palvelujen tuottajat ja palvelujen tarvitsijat eivät kohtaa, eivätkä keskustele keskenään. Ihmisten usko ja luottamus julkisen talouden kykyyn tuottaa ja uudistaa palvelusrakennetta on häviämässä, joka näkyy nyt heikompana poliittisena aktiivisuutena. Väestöpohjan vähetessä ja julkisten palvelujen näivettyessä katoavat myös monet yksityiset palvelut kuntataajamista, ja samalla katoaa myös työpaikkoja. Nämä taas heikentävät ostovoimaa, palvelujen kysyntää ja alueitten vetovoimaisuutta asuinpaikkana sekä vähentävät kunnan verotuloja ja kykyä ylläpitää palvelurakennetta negatiivinen kierre ruokkii kerrannaisvaikutusten myötä itseään. Nykyisin tarjotaan yhä enemmän palveluja tietoverkkojen välityksellä, niin yksityisessä kuin julkisessakin palvelutuotannossa. Syrjäalueilla on kuitenkin ongelmana toimivien laajakaistayhteyksien puute, joihin nyt ollaan monilla paikkakunnilla hakemassa erilaisia ratkaisuja. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Maaseudulle tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. On kartoitettava olemassa olevat palvelut ja haettava siis uusia vaihtoehtoisten palvelumalleja, joiden pohjalle voitaisiin organisoida palvelutuotantoa uudelleen. Yhtenä ratkaisuna nähdään monipalvelukeskukset, joiden palvelutarjonnasta vastaavat kunta sekä paikalliset yritykset, yhteisöt ja yksilöt yhteistyössä. Kolmannen sektoria ja kansalaisosallistamista palvelujen tuottamisessa tulee vahvistaa. Myös kunnissa jo nyt toi- Maaseudun elinvoimaisena säilyminen edellyttää toimivaa infraa, ja sen säilyminen on puolestaan kytköksissä siihen, että maaseudulla on toimivia maatiloja ja muita yrityksiä. Tietoliikenneyhteyksien rakentamista on tuettava, ja tavoitteeksi asetetaan laajakaista kaikille. Toimivat, nopeat tietoverkot ovat edellytys sille, että maaseudulla voitaisiin tarjota virtuaalisia ja muita palveluja myös globaalisti. Arvopohja Uuden palveluyhteiskuntamallin rakentaminen tukeutuu arvoperustaan, jota luonnehtii avoimuus, kannustaminen, suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus, kansalaislähtöisyys, kohtuus, paikallisuus, yhteisöllisyys. On oltava mahdollisuus valita elämäntapa, jossa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä vähemmällä enempi Maaseudulle tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja palvelutarpeisiin. On kartoitettava olemassa olevat palvelut ja haettava siis uusia vaihtoehtoisten palvelumalleja, joiden pohjalle voitaisiin organisoida palvelutuotantoa uudelleen. 33

34 KESKEISET MUUTOSAJURIT Yleinen talouden kiristyminen vaikuttaa kaikilla tasoilla mahdollisuuksiin kehittää ja ylläpitää palveluja. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarpeet muuttuvat. Sekä yhteiskunnan että yksityisten tarjoamien työpaikkojen väheneminen maaseudulla. Ympäristön kuormittuminen, ilmastonmuutos, turvattomuuden lisääntyminen poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Kuntarakenteen uudistamisesta johtuvat muutosvaikutukset. NYKYTILA Heikko infra, olemassa oleva rapistuu (mm. tiestö), uutta ei ole kehitetty esim. tietoliikenne, vesi, jätehuolto. Nuoriso muuttaa pois, uutta yritystoimintaa vaikea synnyttää, vääristää aluetalouden rakennetta. Laaja julkisten palvelujen verkko, jota vaikea ylläpitää nykymuodossa. Yrittäjien ikärakenteen vääristyminen vaarantaa ja vaikeuttaa kuntien palvelurakenteen ylläpitoa ja kehittämistä. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Vaihtoehtoisten palvelumallien tunnistaminen, valinta ja palvelutuotannon uudelleen organisointi Kolmannen sektorin ja kansalaisosallistumisen vahvistaminen palvelujen tuottamisessa Mahdollisuus valita elämäntapa, jossa arvostetaan paikallisuutta, yhteisöllisyyttä vähemmällä enempi Uusi palvelumallipilotti monipalvelukeskus paikallisten toimijoiden yhteistyöryhmät toiminta- ja kehittämissuunnitelmat tiedottaminen ja asiakkuuskampanjat valtakunnalliset yhteistyökumppanit ja verkostojen luominen Vanhusten osallistuminen palvelujen tuottamiseen Lähimmäispalvelukeskukset ja työpajat Sitouttaminen ja vastuun ottaminen Osallistumismahdollisuuksien luominen Asennekasvatus Arvostus Kiinteistöpörssi - tyhjät talot kylillä käyttöön -mahdollisuuksien luominen maalle muuttoon Vaihtoehtoinen elämäntapa kulttuurimuutos Kunnan järjestöstrategian luominen Palvelumallin käyttöönotto: hallinnon ja johtamismallien uudistaminen edellytysten luominen toimintamallin yleistymiselle sopimusten tekeminen Muutosvalmius yhteiskunnan tilanteen muuttuessa Välivaihe siirryttäessä seuraavalle vuosikymmenelle Uuden yrittäjyyden kehittäminen: green care- ja slow life konseptit yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat Paikallisdemokratian vahvistaminen: kyläparlamentit Verotus-, eläke- ja rahoitusjärjestelmien kehittäminen Yhteisötaloutta koskevan lainsäädännön kehittäminen Yhteistyöjärjestöt ja verkostoituminen edellisten toimenpiteiden vakiinnuttaminen kasvatus- ja tiedotustoiminnan jatkaminen paikalliset tavoitteet kansallisten poliitikkojen pohjaksi politiikan teon muutos - luonnonvarojen hallinta maakuntatasolla Karelia slow life Kylämäinen palveluntuotanto Järjestötyötulo, kansalaispalkka PALVELU- YHTEISKUNTA TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Koko maan kattava toiminnallisia mahdollisuuksia tarjoava ja niitä hyödyntävä yhteiskunta. Paikallisesti toimiviin yrityksiin ja yhteisöihin,jotka tuottavat sekä paikalliset että 34 globaalit palvelut. Nämä saavat tulorahoituksen osittain paikallisesti palveluja käyttäviltä ja samalla myyvät palvelujaan globaalisti. Tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja infran ylläpito (tiestö, vesi, jätehuolto ) Toimivien yritysten, maatilojen säilyttäminen ja uusien yritysten saaminen infran säilymisen edellytys ARVOT Sopiminen työjärjestyksessä yhteiskunnassa, kuka tekee ja mitä tekee (valtio, aluehallinto, kunnat, kolmas sektori, yritykset) Keskittämisen sijaan lähtökohdaksi toiminnallisuuden koko maan alueella mahdollistavat ratkaisut. Asenneilmastoa muutetaan niin, että sijoituksia infraan ei pidetä pelkkänä tuottamattomana kulueränä vaan nähdään investoinnit toimenpiteinä jotka mahdollistavat vahvuuksien hyödyntämisen muuttuvassa ympäristössä pitkälle tulevaisuuteen Laajakaista ja mobiiliverkko kaikille. Tieverkon kunnostaminen Vesihuollon järjestäminen Liikenneyhteyksien ylläpito ja kehittäminen Sähköinen terveysneuvontapalvelu Avoimuus, kannustaminen, suvaitsevaisuus, yhteisvastuullisuus, kohtuus, paikallisuus, yhteisöllisyys Toimiva infra ja yhteydet luovat mahdollisuuden harjoittaa globaalia yritystoimintaa paikallisesti, paikasta ja ajasta riippumattomasti. Palvelutuottajien välisen yhteistyön kehittymisen seurauksena syntyy palveluportaali, josta itse kukin voi valita haluamansa palvelun ja sen tuottajan

35 HYVÄ IKÄÄNTYMINEN Ilpo Jorasmaa, Tarja Muikku, Terho Sirviö, Pauliina Smolander, Katja Tervo yritysten perustaminen maatilan lisätulon lähteeksi pitää osaltaan maatilat toimivina ja suomalaista ruokaa tuotetaan edelleen puhtaasti ja kestävällä tavalla. Keskeiset muutosajurit Tulevaisuudessa uusyhteisöllisyys viriää myös Pohjois-Karjalassa, mutta samaan aikaan yksilöllisyyttä korostetaan voimakkaasti. Väestön ikääntyminen vaikuttaa vanhushuoltosuhteen heikkenemiseen. Julkinen rahoitus vähenee. Uusi palveluyhteiskuntamalli tuo mukanaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen mutta myös hyvinvointialan monituottajuusmalleja. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys kasvaa. Nykytila Pohjois-Karjala on harvaan asuttu maakunta, jossa paikallinen kysyntä on niukkaa, kasautumisetuja ei ole ja infrastruktuurikustannukset ovat korkeita. Toisaalta maaseudun harvuus ja väljyys voidaan nähdä myös elämänlaatua rikastuttavana resurssina. Maakunnan keskeisiä haasteita ikääntymisen näkökulmasta ovat laskeva väestökehitys, sosiaali- ja terveyspalveluja uhkaava työvoimapula sekä palvelujen tuottamisen korkeat yksikkökustannukset. Vahvuuksina voidaan pitää vahvaa kolmatta sektoria, ikääntyvän väestön parantunutta terveyttä ja tulotasoa sekä hyvin käynnistynyttä laajakaistan rakentamista ja siihen kytkeytyneitä tiedotushankkeita. Lähtötilanteessa Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämisen painopisteinä ovat sen vahvuudet: luonto ja luonnonvarat, uusiutuva energia, kestävä kehitys, tila, hiljaisuus, väljyys, puhtaus sekä paikallisuus, paikalliset ratkaisut hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteenä. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti harvaan asuttuja alueita pyritään kehittämään monikeskuksisella aluerakenteella. Saavutettavuus sen eri merkityksissä määritellään keskeiseksi kriteeriksi. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen palvelujen tarjonnan kautta on tärkeä painopistealue tulevaisuudessa. Vuonna 2020 laajakaistaverkon tulisi olla pääosin valmiina ja kehittämisen painopiste siirtynyt sisällön tuottamiseen. Langattomat teknologiat kehittyvät edelleen. Kohti vuotta 2030 mentäessä yhteiskunnallinen yritystoiminta on osa kuntien palvelutuotantoa. Kunnat voivat omistajaohjauksen kautta päättää toiminnan kehittämisen suunnasta. Yhteiskunnalliset yritykset turvaavat omalta osaltaan terveen kilpailun palvelujen tuottamisessa, eikä yksityisille palvelujen tuottajille synny monopolia. Kolmannen sektorin toimijat saavat lisärahoitusta aatteelliseen toimintaan omistamiensa yhteiskunnallisen yritysten voitoista. Maatilasidonnaiset yritykset ovat merkittävä osa kuntien ostamaa ikääntyneiden hoiva- ja hoitopalvelua. Maatilasidonnaiset hoivayritykset tarjoavat ikäihmisten hoivapalveluja monipuolisesti ja voivat toimia päiväkeskustyyppisesti sekä tarjoten tarvittaessa hoitopaikkoja myös ympärivuorokautisesti. Maatilasidonnaisten Ikääntyneet ihmiset ovat hyväkuntoisia pidempään kuin aikaisemmin, ja he saavat mielenvirkeyttä ja pysyvät liikkuvina itselleen mieleisen toiminnan ja osallistumisen kautta. Osallistuminen erilaisiin toimintoihin ja tapahtumiin on aktiivista ja ikääntyneiden mielenterveyttä hoitavaa ja koko maakunnan positiivisuutta lisäävää. Ikääntyneet eivät ole yksinäisiä, vaan heillä on seuraa aina kun he sitä kaipaavat, mutta mahdollisuus olla halutessaan myös yksin. Arvopohja Hyvän ikääntymisen johtotähtenä Pohjois- Karjalassa on kestävä hyvinvointi, joka syntyy ihmisten välisestä tasa-arvosta, osallisuudesta ja vastuusta. Tätä tavoitetta tukevia arvoja yhteiskunnassa ovat yhteisvastuu, kansalaislähtöisyys, moniarvoisuus, monimuotoisuus, glokaalius (paikallisuus kansainvälisyys) sekä monikanavaisuus Ikääntyneet ihmiset ovat hyväkuntoisia pidempään kuin aikaisemmin, ja he saavat mielenvirkeyttä ja pysyvät liikkuvina itselleen mieleisen toiminnan ja osallistumisen kautta. 35

36 KESKEISET MUUTOSAJURIT Uusyhteisöllisyyden viriäminen, yksilöllisyyden korostuminen, hyvinvointialan monituottajuus, väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, julkisen rahoituksen väheneminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistäminen, uusi palveluyhteiskuntamalli, keskittyminen jatkuu voimakkaana, yhteiskunnallisen yrittäjyyden merkitys kasvaa. HYVÄ IKÄÄNTYMINEN NYKYTILA Alueen keskeiset vahvuudet: vahva kolmas sektori, parantunut terveys ja tulotaso, sadan megan Suomi eli laajakaista kaikille. Alueen keskeiset haasteet: tuleva työvoimapula sosiaali- ja terveyspalveluissa, väestökato Pohjois-Karjalassa, palvelujen tuottamisen korkeat yksikkökustannukset. Tavoitteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Yksilön näkökulma: Harrastustoiminnan lisääntyminen (esim. matkailuja hyvinvointipalvelut) Itsenäinen hyvä elämänlaatu (laatu, yksilöllisyys) Uusyhteisöllisyys, aktiivit kylät ja kaupunkiyhteisöt Yhteisön näkökulma: Hyvinvointitoimialan palvelutarjonnan lisääntyminen, monikanavaistuminen ja monipuolistuminen Uudet palvelujen tuottamis- ja tulonhankkimismahdollisuudet (esim. green care, maatilakytkentäiset yritykset) Yhteiskunnallinen näkökulma: Työvoimanäkökulma, hyvinvointinäkökulma, monipaikkaisuus (kuka tuottaa palvelut maaseudulle, kun kunnat eivät jatkossa tuota?) Mainonta (Visit Karelia, vetovoimaohjelma), kiinteistöpörssi, tilapörssi Esiselvityshankkeet (green care, hyvinvointimatkailu, liikenne), palvelutarjonnan kartoittaminen Aktiiviset paluumuuttajat Maakuntaliiton rooli, hyvinvointialan koordinaatio (hyvinvointityöryhmä) Laajakaistan rakentaminen ubiikiksi eli kaikkialla / alati läsnä olevaksi Yhteiskunnallisen yrityksen mallit Sukupolvenvaihdokset, tilapörssi Tilaneuvonta ja tilojen kehittämishankemahdollisuuksien selvittäminen Hankkeiden tulosten arviointi (Josekin Hymy jne.) Maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto (työvoimakysymys), hankkeet Esiselvitys kuntien strategioiden kumppanuuksista ja yhteistöistä, hyvien käytäntöjen seulonta Pilotit, realistiset toimenpiteet (esim. kylätalkkarihankkeet, yhteiskuljetus), vapaaehtoistyön tuki, yhteisöt Palveluseteli, henkilökohtainen budjetti ja säännölliset seulonnat Tuotteistetut hyvinvointipalvelut Maakuntaliiton koordinaation ja ryhmien roolien vahvistaminen Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen pilottiprojektit (etälääkäri) Sukupolvenvaihdokset, uusi yritystoiminta ja sen tukeminen, (terveysmatkailu, paluumuuttajat) Kaupunki-Leader, aktivointi, pilotit Ubiikin teknologian sisällöntuotannon innovaatioprojektit Kuntien kumppanuusstrategioihin vaikuttaminen, asukasyhdistykset, hankkeet, osuuskuntamallit, järjestöt Rahoitusmallit: palveluhaaste, käänteinen kilpailutus, palveluseteli, henkilökohtainen budjetti Toimiva kylätalkkarijärjestelmä, toimiva kuljetuspalvelu kylistä keskuksiin, vapaaehtoistyön koordinaatio kunnissa, voimaannuttaminen ja verkostot Sähköinen asiointi, kotiinkuljetukset Laajakaista, ubiikit teknologiat, palvelujen kehittämisprojektit, IPTV, valtavirtaistaminen Kaupunkipuutarhat (yhteisöt) Ympäristökasvatus (osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen, eettinen kuluttaminen) Tuotteistetut ubiikit sisältöpalvelut, ansaintalogiikka, BKT Toimivat liikenneyhteydet, toimivat tietoliikenneyhteydet, etätyön mahdollisuus Kesäasukkaiden toimivat palvelut, julkisten palvelujen rahoitus, kaksoiskuntalaisuus TAVOITELTAVA TULEVAISUUS VUONNA 2030 KESTÄVÄ HYVINVOINTI Terve ja aktiivinen kolmas elämä, maaseutu houkuttelevana elämisen Ympäristönä. 36 Uusyhteisöllisyys, moniarvoisuus, Uusomavaraisuus. Palvelurakenteen muutos ja ikärakenteen tasapainottuminen, uudet toimialat, uudet palvelujen tuottamisen mallit. ARVOT Yhteisvastuu, kansalaislähtöisyys, moniarvoisuus, monimuotoisuus, glokaalius (paikallinen kansainvälinen), monikanavaisuus

37 Viisaasti toimiva, verkottunut ja virtuaalinen maaseutu Helinä Kalaja-Altinbas, Aira Mutanen, Jukka Nevalainen Keskeiset muutosajurit Teollisia yhteiskuntia luonnehtii nopea siirtymä kohti tietoyhteiskuntaa, jossa aineeton inhimillinen tietopääoma, tiedollinen asiantuntijuus ja kollektiivinen osaamistyöskentely lisääntyvät vauhdilla. Siirtymän väline on kehittyvä tietoja viestintäteknologia, jonka ansiosta käsitellään ja välitetään suuria tietomääriä ihmisiltä ja organisaatioilta toisille. Teknologia on aikaja paikkariippumatonta ja globaalit tietoverkot ulottuvat lähes kaikkialle ja kaikkien ihmisten arkielämään. Maaseutusijainnin merkitys vähenee koska maaseudun ihmiset pääsevät suoraan tietoverkkojen ja virtuaaliratkaisujen, etenkin internetin, välityksellä käsiksi uuteen tietoon, uudet sähköiset liiketoiminta- ja palvelumallit yleistyvät ja e-yrittäjyyden uudet muodot saavat jalansijaa. Samalla yleistyvät avoimet ja toisiinsa sulautuvat virtuaaliset ja tehokkaasti keskenään verkottuneet tietojärjestelmät sekä profiiliin kiinnittyvä tiedon suodattaminen. Nykytila Pohjois-Karjalassa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja väestön suhteellisen korkea tietotekninen osaamistaso mahdollistaa sen tehokkaan hyödyntämisen eri ikäluokissa. Maakunnassa korostetaan tietojen, taitojen ja erikoistuneiden osaamisalueiden kehittämistä, etenkin eri toimialojen rajapinnoilla. Olennainen osa tätä toimintaa on innovaatiojärjestelmien ja ympäristöjen kehittäminen. Tärkeänä nähdään myös tutkimuslaitosten sekä yritysten välisissä innovaatioverkostoissa välittäjäorganisaatioina toimivien osaamisen, sekä siirtomallien ja mekanismien kehittäminen. Erityisesti vahvistetaan tutkimustiedon siirtämistä yritysten ja yritysryppäiden innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Sekä julkinen että yksityinen sektori laajentavat nopeasti e-palveluihin, maatalous hyödyntää tehokkaasti uusinta tietoteknologiaa yritystasolla sekä kommunikoinnissa yhteistyöyritysten kanssa ja sosiaalinen media on monille jo nyt tärkeä osa arkipäivää. Maakunnassa on aloitettu maaseudun valokuituverkkoalustan suunnittelu ja rakentaminen. Erilaiset tietotekniset järjestelmät keskustelevat edelleen huonosti keskenään ja avoimessa maaseututiedon jakamisessa sekä vaihtamisessa on kehittämistä vaikka erilaisia toimintamalleja jo testataan. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Tavoitteena on kehittää maakunnan osaamisen siirtoa yritys- ja muuhun toimintaan. Tieto- ja viestintäteknologiaa arkipäiväistetään ja sen avoimuutta lisätään. Tietojen siirrossa ylitetään eri organisaatiorajoja luomalla mm. yhteisiä pilvipalveluja. Hyödynnetään henkilökohtaista luottoprofiilia, joka yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja sekä suodattaa tarpeellisen tiedon tietotulvasta. Tulkintakoneet ja informaatioasiantijat auttavat erityyppisen tiedon käsittelyssä. Pohjois-Karjalan maaseutu on kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaali- ja tietoyhteisöä, mutta pyrkii yksiulotteisen tiedon siirron ja hallinnan sijaan kokonaisvaltaisiin ja viisaisiin ratkaisuihin. Arvopohja Avoimuus tiedon hallinnassa ja sen jakelussa kaikilla toimijatasoilla, valokuitu on kaikkialla Pohjois-Karjalan maaseudulla ja se huomioidaan kaikessa uudessa infrastruktuurissa, ATK-koulutuksen lisääminen ja sen tason nostaminen, tietotekniikka ei itseisarvo, vaan väline ihmisten välisessä kanssakäymisessä, edistetään luovaa innovaatiotoimintaa. Pohjois-Karjalan maaseutu on tulevaisuudessa kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaalija tietoyhteisöä, mutta pyrkii yksiulotteisen tiedon siirron ja hallinnan sijaan kokonaisvaltaisiin ja viisaaisiin ratkaisuisuihin. 37

38 KESKEISET MUUTOSAJURIT Informaatioteknologian nopea kehitys kohti ubiikkia, mobiilia, sosiaalista ja robotiikkateknologiaa > Informaatioteknologian, myös nopeat verkkoyhteydet, muuttavat ihmisten tapaa kommunikoida ja myös maaseudun toiminnallista asemaa yhteiskuntakehityksessä. Maaseutu suoraan globaaliin internet- ja virtuaaliyhteyteen > Maaseutusijainnin merkitys vähenee tiedon ja osaamisen siirrossa Uudet e-liiketoiminnan, erityisesti palveluissa, mallit ja e-yrittäjyys yleistyvät > Maaseutu tasaveroinen osa uutta nettitaloutta ja uutta e-palvelurakennetta Avoimet, ihmis- ja kysyntälähtöiset, toimintatavat yleistyvät tiedon siirrossa ja innovaatiotoiminnassa > Maaseudun rooli innovaatiotoiminnassa ja tulevaisuuden tekijänä kasvaa etenkin oletettujen megatrendien) voimistuessa. NYKYTILA Vahvuudet: Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä (myös tietotekniikassa) väestön suhteellisen korkea osaamistaso tietotekniikan hyödyntämisessä, julkinen ja yksityinen sektori laajentaa nopeasti e-palveluihin, maatalous hyödyntää tehokkaasti uusinta tietoteknologiaa, sosiaalinen media istuu hyvin sosiaaliseen pohjoiskarjalaiseen mentaliteettiin. Haasteet: e-yrittäjyys ja etätyö eivät vielä kovin vahvoilla maakunnassa, nopeat kuituyhteydet maaseudulla vasta rakenteilla, paljon hankkeita/kokeiluja e-liiketoiminnassa ja e-palveluissa, mutta vähemmän vakiintuneita käytäntöjä, eri tietotekniset järjestelmät keskustelevat huonosti keskenään. TAVOITTEET Maakunnan maaseudun tulevaisuusfoorumi kasvokkain ja virtuaalisesti joka vuosi osallistuvan ennakoinnin idealla Maaseudun virtuaalisten kauppapaikka- ja palvelujärjestelmien edistäminen (uudet tuotanto- ja jakelumallit) Avointen virtuaalisten ja käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen Synnyttäminen TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Ensimmäiset foorumit ja ja toiset 2013 Maaseudun kehittäjäyhteisön muodostuminen, myös nettiiin ( Uusien maakunnallisten ja/tai seudullisten kauppapaikka- ja palveluratkaisujen toimintamallien kokeilut (esim. etälääkärit, kuntapalvelut täysin nettiin) Paikallisten ja/tai seudullisten osallistavien tietoyhteisöjen kokeilut julkisja yritysektorilla. Esim. Nopola News, SOME ympäristöt, nopeat käyttäjälähtöiset protopajat Maaseudun benchmarking toiminnan kehittäminen Foorumin syventäminen teemafoorumeihin ja tiedon tehokkaaseen jakamiseen Uusien maakunnallisten/ seudullisten kauppapaikka ja palveluratkaisujen vakiinnutus Uusien paikallisten ja yhteisöllisten kansalaisfoorumien ja innovatiivisten tietoyhteisöjen vakiinnuttaminen osaksi maaseudun kehittämistoimintaa Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden avoimien tiedonvälitysfoorumien Institutionalisointi ja laajentaminen globaalille tasolle Koko Pohjois-Karjalan maaseutu kytkeytynyt tehokkaasti globaaleihin kauppapaikkoihin ja palvelujärjestelmiin omalla brändillä Koko Pohjois-Karjalan maaseudun kattavasti verkottuneen tieto- ja virtuaaliyhteisön syntyminen VIRTUAALINEN VERKKOTTUNUT MAASEUTU TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Kaikkialla läsnä oleva teknologia arkipäiväisessä käytössä. Tietojen vaihdossa ei organisationaalisia rajoja ja yhteiset palvelut pilvipalvelussa. Henkilökohtainen luottoprofiili yhdistää julkisia ja yksityisiä palveluja. Se suodattaa tarpeellisen tiedon tietotulvasta. Tulkintakoneet ja informaatioexpertit auttavat tiedon Käsittelyssä. E-yrittäjyys ja etätyön ovat luonnollinen osa maaseudun yritystoimintaa 38 Maaseudun e-yrittäjyyden (mm. synteettiset tuotteet) ja etätyön edistäminen mm. laajakaistaratkaisuilla Maaseudun e-yrittäjyyden tilan selvittäminen ja tukihankkeiden aloitus (mm. spesifi koulutus), myös etätyössä Maaseudun valokuituhankkeiden määrätietoinen toteutus E-yritys- ja etätyöyhteisöjen kokoaminen sekä niiden liiketoimintojen tukemisen jatkaminen Valokuituhankkeiden jatkaminen P-K:n maaseudun e-yritysklusterin vahvistaminen ja etätyön vakiinnuttaminen osaksi maakunnan yritystoimintaa Pohjois-Karjalan maaseutu kiinteä osa verkottunutta globaalia virtuaaliyhteisöä. ARVOT Avoimuus, valokuitu kaikkialla P-K maaseudulla, e-yrittäjyyden vahvistaminen, ATK- koulutuksen tason nostaminen, tietotekniikka ei itseisarvo, vaan väline ihmisten väliseen kanssakäymiseen, selkokielisyyden edistäminen tietotekniikassa

39 Maaseudun imagoa rakentamaan Matti Falck, Maija Kakriainen, Pirjo Korhonen, Tapio Leinonen Keskeiset muutosajurit Väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee, nuoret muuttavat pois, ja näin maaseutu uhkaa tyhjentyä. Hallinnon ja palvelujen keskittäminen etenee. Maaseudulle myös muuttaa ihmisiä, palvelutuotantoa kehitetään uusilla tavoilla sekä luodaan uutta yrittäjyyttä. Maaseudulle on myös tilausta, sillä suomalaiset kokevat maaseudun hyvinvoinnin lähteenä. Tämä näkyy mm. lähi- ja luomuruuan kysynnän kasvuna. Siirtyminen uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen nostaa maaseudun merkitystä. Nykytila Maaseutumme imagon vahvuuksia tuodaan esiin paljolti matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvissä mahdollisuuksissa. Meillä on rikkaat luonnonvarat: metsät ja niiden antimet sekä moni-ilmeiset maisemat vesistöineen, vaaroineen, soineen sekä maaperän rikkaus. Kaikki neljä vuodenaikaa ovat väkevästi läsnä. Luonto ja ilma ovat puhtaita, tilaa, aikaa ja hiljaisuutta on. Karjalaisuuden voi kokea rikkaana kulttuurina. Alueen kulttuuriperintö on rakentunut vuosisatojen aikana idän ja lännen välissä, rajan perintönä. Ihmisistä on tullut vaatimattomia ja varovaisia, mutta taitavia selviytyjiä, jotka osaavat koota ravintonsa luonnosta, valmistaa sen itse ja tarjota myös vieraalle. Maaseudun luontaisia, omaleimaisia imagonrakennuspalikoita ei ole osattu hyödyntää. Yksi perustekijä on se, että täältä puuttuu yhteinen tahto- ja tavoitetila, johon kaikki olisivat sitoutuneita ja tekisivät työtä sen eteen. Visit Karelia hankkeessa on tähän tähtäävää toimintaa, mutta maaseutu on jätetty siinä lapsipuolen asemaan. Tavoiteltava tulevaisuus ja miten sinne päästään Imagon rakentamisen tulee lähteä ihmisten omasta toiminnasta ja alueelle ominaisista asioista, arvoista ja vahvuuksista. Ihmisiä on opetettava arvostamaan oman alueen pieniäkin erityisominaisuuksia, unohtamatta suvaitsevuutta muualta tulevia kohtaan. Tämä lisää ihmisten omanarvon tuntoa ja vahvistaa itsetuntoa. Näin tehty myönteisten mielikuvien koostaminen luo pysyvämpää tulosta kuin muualta valmiina tuotu ajatusmaailma. Imagotyöhön rakennetaan yhteistyöverkosto, johon mahdollistetaan vapaaehtoinen osallistuminen sekä turvataan laaja vaikuttamismahdollisuus, niin kasvotusten kuin verkkotyökalujakin hyödyntäen. Imagon rakentaminen on jatkuvaa toimintaa yhteisesti hyväksyttyä visiota kohti. Imagon rakentamiseen yhteisöllisesti on hyvät lähtökohdat, sillä täällä on jäljellä vanhan ajan talkoohenkeä ja kokemusta sitä kautta saadusta yhteisöllisyyden tuesta. Ikääntyvien painoarvo kasvaa ja heidän kokemuksensa ja hiljainen tieto on kytkettävä kehittämistyöhön. Haasteena on nuorten motivointi ja todellisten vaikuttamisen kanavien löytäminen heille. Pohjois-Karjala tunnetaan vuonna 2030 eturivin maakuntana uusiutuvien energioiden tuotannossa ja käytössä. Olemme johtavia lähienergian käyttöön liittyvässä tutkimuksessa, koulutuksessa ja teknologian kehittämistyössä sekä tuotannossa ja näitä tukevassa yhteistyössä. Luonnon monimuotoisuuden hyödyntämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on luotu oma malli. Raaka-aineemme jalostetaan täällä omaleimaisiksi elintarvikkeiksi ja markkinoiden tarpeisiin voidaan vastata joustavasti meidän pienissä ja keskisuurissa alan yrityksissä. Venäjän lähialueen markkinat ovat tärkeitä viennille ja matkailumarkkinoinnille. Arvopohja Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, suvaitsevaisuus, omaleimaisuus. Imagon rakentamisen tulee lähteä ihmisten omasta toiminnasta ja alueelle ominaisista asioista, arvoista ja vahvuuksista. 39

40 KESKEISET MUUTOSAJURIT Yrittävä ja muutoshaluinen maaseutu. Väestö ikääntyy, työikäinen väestö vähenee. Ilman muutosta maaseutu tyhjenee. Maaseudulle muuttaa, ja muuttaisi ihmisiä, joilla ei ole tietoa/taitoa maaseudulla asumisesta eikä tietoa maaseudun tarjoamista mahdollisuuksista. Keskittäminen julkisessa palvelutuotannossa ja eri toiminnoissa etenee. Palvelutuotantoa kehitetään uusilla tavoilla sekä luodaan uutta yrittäjyyttä. NYKYTILA Maaseudun elinkeinotoiminta ja yhteisöllisyys muuttuu ripeästi; valmiita työpaikkoja ei ole riittävästi alueella, ja työttömyyttä esiintyy. Palvelutuotanto on perinteisesti/ vanhakantaisesti järjestetty, eri toiminnot omina kokonaisuuksinaan ja toimijoiden verkottuminen yli sektorirajojen vasta alussa. Maaseudun ja sen yrittäjyyden arvostus kaipaa huomiota. Vahvuuksia ovat monipuoliset luonnonvarat, puhdas luonto, luonnonantimet ja paikalliset elintarvikkeet, tila, rajan läheisyys, pohjoiskarjalaisuus, kulttuuri, monipuoliset luontoharrastemahdollisuudet, koulutusmahdollisuudet. TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET Pohjois-Karjalan brändääminen Pohjois-Karjalan nouseminen tulevaisuustaitoisena korkeaan kasvuun Yhteistyöverkoston rakentaminen, aktivointi ja jatkuva toiminta Selvitys/ tutkimukset: hyödynnetään olemassa olevat selvitykset ja Tulevaisuusriihen työryhmien tuotokset => SELVITETÄÄN ALUEEN VAHVAT ARVOT Osallisuus: Asukkaat (vakituiset, vapaa-ajan asukkaat, kakkoskodit); potentiaaliset asukkaat; pendelöijät, sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat, kävijät; yrittäjät, järjestöt/yhdistykset; kyläyhdistykset,seurat Selvitetään ulkopohjoiskarjalaisten mielikuvia Pohjois-Karjalasta. Käyttäjälähtöinen tutkimus tehdään elämänmakuisesti; survey/haastattelu; analysointi ja kehittäminen osallistavilla menetelmillä, Living lab. Saatu tieto hyödynnetään Ketkä osallistetaan? Päättäjät (poliittiset; aluekehittäjät; kunta ja maakuntatasolla; = kunnanjohtajat, kansanedustajat, kunnan luottamustoimissa olevat, kunnanhallitusten puheenjohtajat, valtuustojen puheenjohtajat) kattavasti alueen toimijajärjestöt ja toimijat, myös kolmannen sektorin. Hyödynnetään jo tehty imagotyö [esim VisitKarelia] Toteuttajat: Markku Pölönen, imagopalikoiden integrointi toimintaan (tavoite: tuotetaan konkreettiseksi paikallisin voimin). Asian myyminen, sitouttaminen, tiedottaminen. Kehittämiseen osallistumisen tahtotila. Käytännön työ; tilaisuudet koulutus, osallistaminen. Työskentely virtuaalisesti ja palveluyhteiskunta 3.0 työkaluja hyödyntäen (esim.livig Lab) MÄÄRITELLÄÄN VISIO JA VISION KANNALTA PAINAVIMMAT POSITIIVISET ARVOT YHDESSÄ Halutun profiilin määrittely tutkimuksiin ja selvityksiin pohjautuen: houkuttelevuus, potentiaaliset vahvuudet, tulevaisuuden kuvat ja mahdollisuudet; tulevaisuuden haluttu profiili ja sen mukainen mielikuva suunnitellaan ja muodostetaan Mielikuvan konkretisointi eri asioiden suhteen ja laaja-alaisella viestinnällä varmistetaan tietoisuus tulevaisuuden halutusta tavoitetilasta. Yhteistyöverkoston vakiinnuttaminen ja ylläpito, dialogi ja verkoston kehittäminen sensoriksi. Yhteistyöverkoston kehittäminen ennakoivaksi; hereillä ja valppaana etukenossa potentiaalisiin mahdollisuuksiin ja uhkiin nähden. Pohjoiskarjalaisten osallistuminen, osallistaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Työskentely myös virtuaalisesti (mm. Livig Lab toimintamallia hyödyntäen) VISIOON TÄHTÄÄVÄN TYÖN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ; KUKIN SARALLAAN JA YHDESSÄ Erilaiset imagoa tukevat teemat ja profiilit on määritelty: esim. elämäntapaprofiilit ja tarinat; maaseudun asukas, maaseudun yrittäjä, maaseudun lomalainen. Käytössä sosiaalinen media, internet, julkisuus, tiedottaminen, markkinointi, arkitoimintojen kautta sopimalla. Yhteistyöverkosto pidetään ubiikkina (kaikkialla läsnä olevana). Pohjois-Karjalan kehittäminen tapahtuu yhteisöllisesti. Työskentely virtuaalisesti ajanmukaisia sovelluksia hyödyntäen. VISIOON TÄHTÄÄVÄN TYÖN TEKEMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ, KUKIN SARALLAAN JA YHDESSÄ. MAASEUDUN IMAGO TAVOITELTAVA TULEVAISUUS 2030 Pohjois-Karjalan maaseudulla on omaleimainen, laajalti tunnettu, houkutteleva brändi. Pohjois-Karjala on eturivin maakunta uusiutuvien energiamuotojen tuotannossa ja käytössä. Luonnon monimuotoisuuden hyödyntämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on luotu oma malli. 40 Raaka-aineemme jalostetaan täällä omaleimaisiksi elintarvikkeiksi ja markkinoiden tarpeisiin voidaan vastata joustavasti meidän pienissä ja keskisuurissa alan yrityksissä. Venäjän lähialueen markkinat ovat tärkeitä viennille ja matkailumarkkinoinnille. Tulevaisuustaitoinen, ylisukupolvinen, hyvinvoiva Pohjois-Karjala on ihmisläheinen, luontokeskeinen ja maaseutumaistuu! Piipahda ja pysy! ARVOT Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, suvaitsevaisuus, omaleimaisuus

41 Uudet toimijuudet ja glokaali verkostoituminen Torsti Hyyryläinen Pohjois-Karjalan tulevaisuutta 2030 ei voi tietää. Se on vielä tekemätön. Elämme globaalien verkostojen ajassa, jolle on tyypillistä sekä suuri muutosherkkyys että yllättävyys. Maailmanlaajuinen liike haastaa paikallisuuden. Thomas L. Friedmanin mukaan kolminkertainen konvergenssi, eli uudet pelaajat, uusi pelikenttä ja uudet vaakasuuntaiset yhteistyön prosessit ja tavat on tärkein 2000-luvun globaalia taloutta ja politiikkaa muokkaava voima. Globaali yhteisö, joka pian pystyy osallistumaan kaikenlaisiin innovaatioihin, on niin suuri, ettei sellaista ole maailmanhistoriassa ennen nähty. Kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin hitaita, ja sopeutuminen vaikeata. Mutta millaisia ovat nuo uudet toimijuudet, ajattelu- ja toimintatavat? Kai Eriksson tarkentaa katseemme toteamalla, että verkostoissa ja niihin liittyvissä ajattelu- ja toimintakäytännöissä instituutioita tärkeämmiksi ovat tulleet verkoston solmiutumista ja levittäytymistä ohjaavat menettelytavat. Projekti on yksi verkostojen solmiutumisen käytänne. Se voidaan määritellä verkostoitumisaktiksi, jossa ei ainoastaan tavoitella (yleensä) etukäteen määriteltyä tulosta, vaan verkotutaan asiaperusteisesti tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeiden kumppanien kanssa. Aluekehityksen kannalta erityisen kiinnostavia 2000-luvun verkostoitumisakteja ovat projektit, joissa paikallinen intressi kietoutuu globaaliin. Niissä paikalliset yritykset, kansalaisjärjestöt ja yhteisöt tai yksittäiset henkilöt voivat hakea laajemmin tukea ja innoitusta ajatuksilleen, ideoilleen, tuotteilleen tai palveluilleen. Tärkeiksi nousevat glokaalit toimijat, joilla on paikallistuntemusta mutta samanaikaisesti ylialueelliset, globaalit verkostot. Seuraavassa on lueteltu pohdittavia kysymyksiä edettäessä kohti uutta toimijuutta hyödyntävää kehittämistä. - onko alueellamme glokaaleja toimijoita? - millaista tieto- / osaamispääomaa heillä on? - millaista suhdepääomaa heillä on? - millaista mobilisointipääomaa (kykyä panna toimeksi) heillä on? - miten kommunikoimme ja vuorovaikutamme? - mistä asioista löytyy yhteiset intressit? - millaisia ovat nykyisten verkostojemme solmiutumiskäytännöt? Glokaalit toimijat ovat hyvin erilaisia. Mutta ne voidaan yleisesti nähdä tärkeinä siksi, että niiden toimintatapoihin sisältyy ajatus uusien ideoiden ja ajatusten liikkumisesta maantieteellisistä rajoista piittaamatta. Tämä ajatus vaikuttaa sekä toimintatapoihin että toimintakulttuuriin. Glokaalit toimijat voivat yhdistää yleistä tietoa paikalliseen tietämiseen. Parhaimmillaan ne liudentavat maaseudun kehityksen kannalta haitallisia raja-aitoja ja kategorioita, jotka ylläpitävät esimerkiksi vanhaa vastakkainasettelua kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden intressien välillä. 41 Thomas L. Friedman 2007, s. 222: Litteä maailma 2000-luvun lyhyt historia. Otava. Kai Eriksson 2009, s. 221: Maailma ilman ulkopuolta. Verkostot yhteiskunnallisessa ajattelussa. Gaudeamus.

42 Annettu sydän palaa takaisin Ari Koskela Toimin yksinkertaisesti. Pyrin toistamaan miellyttäviä kokemuksia ja elämään uudelleen niihin liittyviä tunteita. Pyrin väistämään epämiellyttäviä kokemuksia ja niihin liittyviä tunteita. Liian usein jälkimmäinen toimintatapa vie mukanaan. Olen varovainen mieluummin kuin rohkea, sulkeudun mieluummin kuin avaudun, olen hiljaa kun on sanottavaa, olen paikallani kun pitää toimia, jättäydyn yksin vaikka kaipaan kumppaneita. Rakastan maaseutua. Avaraa maata, hiljaista vettä ja puhdasta ilmaa. Sisimpäni heijastuu niistä ja ne heijastavat minua. Siksi haluan niiden säilyvän. Parasta on se, kun näen olemassaolon tähtikartan silmistäsi. Avoimuuden, elämänriemun, innostuksen, hellyyden, välittämisen, yhdenvertaisuuden. Sinun, joka jaat kanssani maaseudun ja sen tulevaisuuden. Huominen on kaukana. Huominen on käden ojentaman päässä. Me olemme huominen. Elpyminen, jatkuminen, voimistuminen riippuvat kyvystämme jakaa. Nähdä samaan suuntaan, toimia yhdessä. Pienimmän yhteisen jaettavan laskeminen jääköön matematiikan tunneille. Riennetään kohti mahdotonta. Me osaamme, me voimme. Ajatuksemme liitävät, ideamme kantavat, varamme riittävät. Arvot ovat sisäistä tuotantoa, ne perustuvat elämänkokemuksiin. Minä palaan sinne missä olen kokenut ystävällistä kohtelua. Muistan omat ko- kemukseni palveluista ja toimin niiden mukaan. Jos haluan, että ihmiset palaavat luokseni, annan sydäntä. Ihmiset vaistoavat herkästi miten heihin suhtaudutaan. Annettu sydän palaa takaisin. Jakaminen on tärkeämpi kuin voitto. Ihminen on tärkeämpi kuin menestys. Tulevaisuuden peruspalveluiden järjestämisellä on kolme peruspilaria. Ne on annettava ihmiseltä ihmiselle eli kasvokkain, ne on löydettävä tutusta paikasta eli läheltä ja niiden on oltava kaikkien saatavilla eli edullisia. Niiden avulla maaseutu säilyy elinvoimaisena ja kehkeytyy vetovoimaiseksi. Rakennetaan Pohjois-Karjalasta inhimillisyyden ja rakkauden maakunta. Luonto on puolellamme, luonto odottaa. Maailma on täynnä hiljaisuuden, kiireettömyyden ja lempeydenjanoisia ihmisiä. Jokainen on saanut osakseen hyvyyttä, jokainen tietää miten se annetaan seuraavalle. Jokainen tuntee miten se jakaessa kasvaa. Yhteisön kestävyys ja kiinteys riippuvat kokonaan siitä, että omistaminen kasvaa jakamiseksi, itselle kerääminen lahjoittamiseksi ja sulkeutuneisuus avoimena olemiseksi. Yhteisö, jossa osa saa ja osa jää ilman on vuotava vene veden päällä. On aika nousta yli välinearvojen hämäryyden. On aika tähdätä hyvinvoinnilla, koulutuksella, taidoilla, tiedoilla, rahalla, työllä ja terveydellä lopullisiin arvoihin. Hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen, totuuteen, vapauteen, yhdenvertaisuuteen ja yhteiskuntarauhaan. Nostaa maakunta erottumaan toisten joukosta sisältönsä puolesta. Tehdä todeksi se mitä sydämessä eniten kaipaamme. Kuuntelua, todesta ottamista, ihmisarvon tunnustamista ja ehdotonta rakkautta. Tuletko kaverikseni luomaan jotain mitä ei ole vielä kuultu, ei nähty? 42

43 43

44 KOHTI TULEVAISUUDEN TEKOJA JA YHTEISTYÖTÄ Maaseudun tulevaisuusriihen loppuvaiheessa toteutettiin koulutukseen osallistuneille nettikysely, jossa kysyttiin Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuuden kehittämisen kannalta merkittäviä toimijaryhmiä ja yhteistyötä vahvistavia verkostosuhteita. Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että maaseutuasioita koskevissa yhteistyösuhteissa ja kehittämisen toimintatavoissa on vielä huomattavasti parantamisen varaa, vaikka myös selviä vahvuuksia löytyy. Maakunnan maaseudun kehittämisen yhteistyösuhteiden perusvahvuus ovat luonnollisesti maakunnan aktiiviset asukkaat ja yritykset. Maaseutuun uskotaan ja siellä tapahtuu jatkuvasti paljon myönteisiä asioita, jotka eivät ylitä uutiskynnystä, mutta jotka pitävät sen elinvoimaa hengissä. Esimerkkinä elinvoimasta ovat lukuisat aktiiviset kylätoimikunnat maakunnassa, ja näillä kylillä toimivat myös usein suositut kesäteatterit. Kysely paljasti sen, että Pohjois-Karjalan heikkouksina maaseutuyhteistyössä ja sen tulevaisuuden kehittämisessä ovat sen hajanainen organisointi ja näkemyksetön strateginen johtaminen, kehittäminen on viranomaispainotteista, oman reviirin vaaliminen ja puolustaminen ovat tärkeämpiä kuin yhteinen etu, erilaiset tavat toimia ja siksi isot kuilut eri toimijoiden välillä, hankkeissa on paljon päällekkäisyyttä, ohuehkot suhteet ulkomaisiin toimijoihin, maaseutuvisio ei ole tarpeeksi kirkas ja yhteinen tahtotila puuttuu. Maaseudun tulevaisuusriihessä näitä ongelmia on ratkottu mm. yhteistyön tiivistämisellä, maaseutuvision kirkastamisella ja yhteisen, entistä voimallisemman, tahtotilan muodostamisella. Läpileikkaavia teemoja pitkin koulusta ovat olleet maaseutuyrittäjyys, innovaatioajattelu, maaseutuasenne ja identiteetti, paikallisuuden, mutta myös sen kansainvälisten yhteyksien korostaminen ja kestävä kehitys eri tavalla toteutettuna. Siksi me koulutuksen järjestäjät haastamme kaikki Pohjois-Karjalan maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet tulevaisuuden yhteistyön, yhteisen tahtotilan ja konkreettisten tekojen taakse. Pohjois-Karjalan maaseutua ei voi muualta pelastaa, mutta sen tulevaisuuden voi täällä tehdä ja siihen on nyt erinomaiset puintieväät. Toivomme tämän tulevaisuuskirjan avaavan ikkunoita sellaiseen maaseutuun, jonka voimme ilolla ja luottavaisin mielin luovuttaa tulevien sukupolvien käsiin. Hannu, Helena, Liisa, Paula ja Ulla 44 Maaseudun tulevaisuusriihessä on tutustuttu myös maakunnan uusiin nouseviin toimialoihin kuten esimerkiksi koivun mahlan ja kaviaarin tuotantoon, kaivostoimintaan tai ympäristöystävälliseen maaseutumatkailuun. Yritysesittelyt ovat antaneet uskoa, että täällä on idearikkaita ihmisiä, jotka yrittäjinä tahtovat ja osaavat tehdä tulevaisuutta. Maaseudun tulevaisuusriihen polku on nyt saapunut koulutuksen osalta välietapille, mutta koulutuksessa siirrytään toiseen vaiheeseen, joka kestää vuoden 2012 loppuun saakka. Matka siis jatkuu edelleen ja voisi sanoa, että tästä raaka työ vasta alkaa. Seuraava EU:n maaseutuohjelmakausi odottaa jo nurkan takana ja eikä kaukana ei ole vuosi 2030.

45 TULEVAISUUSRIIHEN OSALLISTUJAT, TIEKARTTOJEN LAATIJAT Eija Asikainen, koulutusasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pekka Kärkkäinen, ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savon ELY-keskus Päivi Putkonen, matkailuyrittäjä Erästely Canoe & Outdoors Matti Falck, toiminnanjohtaja, Piällysmies ry Leader Tapio Leinonen, yritysasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Hannele Pyykkö, toiminnanjohtaja Vaara-Karjalan Leader ry Tuula Harinen, koulutuspäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Kitee Anna Liimatainen, yritysneuvoja, ProAgria Pohjois-Karjala ry Minna Rahkola-Sorsa, tutkijatohtori, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto Risto Hiltunen, toimitusjohtaja, Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy Eija Liimatta, toimistosihteeri, Ilomantsin kunta/maaseututoimisto Pentti Ranne, tuotantovastaava/työnjohto Liperin juurespakkaamo Oy Tapani Hirvonen, yritysneuvoja, Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Oy Kaisa Matilainen, yritysneuvoja, ProAgria Pohjois-Karjala ry Jaakko Rintamäki, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tuomo Hämäläinen, asiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Tapani Mikkonen, yritysasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mauri Räsänen, yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pertti Iivanainen, maaseutujohtaja, Joensuun seudun maaseutupalvelut Ilpo Jorasmaa, toiminnanjohtaja, Jetina ry Leader Tarja Muikku, maaseutusihteeri. Lieksan kaupunki Anne Mujunen, markkinointipäällikkö Joensuun seudun kehittämisyhtiö Oy Terho Sirviö, asiantuntija, hankeasiat Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pauliina Smolander, yksikön päällikkö Pohjois-Karjalan ELY-keskus 45 Rauno Jussila, tiedottaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aira Mutanen, toimitusjohtaja Natacom Ky Pauli Tahvanainen, yritysneuvoja Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Oy Maija Kakriainen, järjestöagronomi, MTK Pohjois-Karjala ry Teuvo Mutanen, maaseutusihteeri, Polvijärven kunta Heidi Tanskanen, hanketyöntekijä Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Helinä Kalaja-Altinbas, asiantuntija, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Jukka Nevalainen, yhteyspäällikkö Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy Katja Tervo, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Katri Karjalainen, palvelupäällikkö, ProAgria Pohjois-Karjala ry Esa Ollikainen, asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus Airi Timonen, projektipäällikkö Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy Pirjo Korhonen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Marjo Ollilainen, tuntiopettaja Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Nurmes Pekka K. Vatanen, tiimikoordinaattori Pohjois-Karjalan aikuisopisto Suvi Kuittinen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Soila Palviainen, toimitusjohtaja Matkailu- ja ympäristövalmennus ENTRA Ky Juha Vornanen, kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan metsäkeskus Tanja Kähkönen, tutkija, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Marja Pulkkinen, yritysneuvoja ProAgria Pohjois-Karjala ry

46 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN MAASEUTUUN -ARTIKKELIEN KIRJOITTAJAT Tarja Cronberg, KTT & TkT, Euroopan parlamentin jäsen Vihreät/EVA Torsti Hyyryläinen, HT, tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Paavo Järvensivu, KTT, tutkija Mustarinda, Aalto-yliopisto (CESR) Tuomas Kuhmonen, KTT, MMM, erityisasiantuntija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Ari Koskela, TM, bardi, kuvantekijä Kesälahti Juha Kuisma, Tal.kand., Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, Suomen Kylätoiminta ry. Tuija Mononen, YTT, yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto Lasse Okkonen, FT, tuntiopettaja/biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Ritva Pihlaja, MMM, Agronomi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä kansalaistoiminnan teemaryhmä Sauli Rouhinen, HTL, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Juhana Venäläinen, FM, tutkija Itä-Suomen yliopisto JULKAISUN TOIMITTAJAT Paula Inkeroinen, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Helena Puhakka-Tarvainen, suunnittelija Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus Hannu Ryhänen, projektisuunnittelija Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Liisa Timonen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus 46

47 JULKAISUN VALOKUVAT Kansikuvat Päivi Putkonen Sivu 2 Paula Inkeroinen Sivu 4 Paula Inkeroisen kotiarkisto Sivu 5 Paula Inkeroinen Sivu 7 Päivi Putkonen, Helena Puhakka-Tarvainen Sivu 8 Päivi Putkonen Sivu 9 Paula Inkeroinen Sivu 11 Paula Inkeroinen Sivu 12 Paula Inkeroinen Sivu 13 Paula Inkeroinen Sivu 20 MMM/ MAVI, Martina Motzbäuchel Sivu 22 MMM/ MAVI, Martina Motzbäuchel Sivu 26 MMM/ MAVI, Yrjö Tuunanen Sivu 31 MMM/ MAVI, Antti Saraja Sivu 41 MMM/ MAVI, Lietso Oy Sivu 43 Paula Inkeroinen 47 Lisätietoja Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeesta ja linkki julkaisuun:

48 Ja matka jatkuu, yhdessä