Projektisuunnitelman päivitys Tiivistelmä muuttuneista olosuhteista jätehuollossa ja johtopäätöksiä 18-21

Transkriptio

1 LIITE 2 Liite 2: Päivitetty projektisuunnitelma liitteineen Projektisuunnitelman päivitys Tiivistelmä muuttuneista olosuhteista jätehuollossa ja johtopäätöksiä Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon nykytilan kuvaus Jätehuollon vuosikertomus Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon toiminnot eriteltyinä ja niiden siirtäminen jätelaitokselle Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Omistajaohjausnäkökulma: Jätelaitokseen liittymisen jälkeen kunnalle jäävät jätehuollon vastuut ja tehtävät Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Asiakasnäkökulma: hinta- ja palvelutasovaikutukset asiakkaalle sekä jätehuoltomääräykset Nurmijärven valtuuston periaatepäätös Projektisuunnitelma

2 Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa - projektisuunnitelma: päivitetty versio

3 Sisällysluettelo Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa -projektisuunnitelma: päivitetty versio Tausta ja nykytilan kuvaus Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö Jätehuollon järjestäminen Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen Metsä-Tuomelan kehittäminen Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen Yritysvaikutukset Kunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen Johtopäätös ja päätösesitys

4 1. Tausta ja nykytilan kuvaus Nurmijärven kunnassa laadittiin vuonna 2011 Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa - projektisuunnitelma. Projektisuunnitelman laativat projektityöntekijä sekä kunnallistekniikan päällikkö, ja sitä käsitteli myös kehittämiseen nimetty projektiryhmä. Tekninen lautakunta käsitteli jätehuollon kehittämistä , ja tämän jälkeen asia eteni kunnanhallitukseen ja valtuustoon. Valtuusto teki periaatepäätöksen, jonka mukaisesti asumisessa syntyvää sekalaista yhdyskuntajätettä ryhdyttiin ohjaamaan polttoon, Metsä-Tuomelaan laadittiin asemakaava ja kunnalliseen jätelaitokseen liittymistä on ryhdytty valmistelemaan täyttöaluekapasiteetin käydessä vähiin. Tässä projektisuunnitelman päivityksessä käydään läpi vuoden 2011 jälkeen jätehuollon kentällä tapahtuneet muutokset ja arvioidaan uudestaan alkuperäisessä projektisuunnitelmassa esitetyt kehitysvaihtoehdot 1 (yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa) ja 0+ (investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen). Vaihtoehtoa 0 (ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loputtua) ei arvioida uudestaan. Päivitetty projektisuunnitelma on tarkoitettu luettavaksi rinnan alkuperäisen projektisuunnitelman sekä uuden valmisteluaineiston kanssa, ja se sisältää viittauksia näihin materiaaleihin. Päivitettyä projektisuunnitelmaa ovat olleet laatimassa Hanna Rinne, laitosvastaava; Aino Angervuori, jätehuoltosuunnittelija; sekä Jyrki Meronen, kunnallistekniikan päällikkö. Nurmijärven kunta on hoitanut lakisääteiset jätehuoltotehtävänsä itsenäisesti. Jätteenkuljetus on tällä hetkellä sekajätteen ja asumisessa syntyvien lietteiden (kuten sako- ja umpikaivolietteet) osalta kiinteistön haltijan järjestämä ja biojätteen osalta kunnan järjestämä. Kunnalla on oma vuonna 1993 käyttöön otettu jäteasema ja kaatopaikka Metsä-Tuomelassa. Jäteasemalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle loppuvuodesta Lupahakemuksen käsittely on vielä kesken. Ympäristölupaan ei ole odotettavissa huojennuksia, vaan päinvastoin lupaehdot saattavat mm. lainsäädännön muutosten vuoksi kiristyä. Metsä-Tuomelassa on tällä hetkellä käytössä 1,3 ha kokoinen alue jätteen loppusijoitusta varten. Yhteensä suunnitellun jätetäytön pinta-ala on 6,6 ha, josta täyttöalueeksi on rakennettu 5,5 ha. Kaatopaikalla on siis varaus vielä 1,1 ha kokoiseen laajennukseen. Suunnitellun täyttöalueen läheisyyteen on kuitenkin asemakaavoitusvaiheessa kaavoitettu uusia tontteja, joten koko 1,1 hehtaaria ei todennäköisesti voitaisi ottaa kaatopaikkakäyttöön, vaan laajennusalue jäisi tätä pienemmäksi. Alkuperäisen projektisuunnitelman taulukossa 1 mainitut ympäristöluvan sallimat jätteenkäsittelymäärät ovat edelleen voimassa siihen saakka, kunnes uusi ympäristölupapäätös saadaan. Alkuperäisen projektisuunnitelman taulukossa 2 on esitetty Metsä-Tuomelassa vuonna 2010 käsiteltyjen jätteiden määrät. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty Metsä- Tuomelassa vuonna 2016 käsitellyt jätteet. 3

5 Jätelaji tonnia/vuodessa Loppusijoitettu rakennusjätettä sekä asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä Siirtokuormattu ja lajiteltu poltettavaksi asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä sekä rakennusjätettä Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa tuhkajätettä 402 Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa erityisjätettä 21 Loppusijoitettu asbestijätettä 55 Hyödynnetty betoni- ja tiilijätettä jäteaseman teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa 952 Hyödynnetty lasijätettä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteessa 0 Hyödynnetty kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä leijupetihiekkaa, ja käsitelty ja hyödynnetty tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita Hyödynnetty rakennusjätteen rejektiä jätteen peittämisessä 0 Välivarastoitu tai hyödynnetty puujätteitä, kantoja, risuja ja haravointijätteitä Välivarastoitu kotitalouksien ja yritysten vaarallisia jätteitä 388 Erilliskerätty biojäte (käsittely kilpailutettu, tällä hetkellä Kekkilä Oy:n kompostointilaitos Metsä-Tuomelan jäteasemalla) 813 Yhteensä Taulukko 1. Metsä-Tuomelassa vuonna 2016 käsiteltyjen jätteiden määrä. Vertailemalla vuosien 2010 ja 2016 jätemääriä nähdään, että kokonaisjätemäärä on kuuden vuoden aikana vähentynyt noin 55 %. Alkuperäisen projektisuunnitelman taulukosta puuttuvat lisäksi hyödynnettävät jätteet (puu, kannot, haravointijäte, risujäte, puhdistamoliete), joita vastaanotettiin vuonna 2010 yhteensä tonnia. Mikäli nämäkin jätteet huomioidaan, on kokonaisjätemäärä laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2016 yli 60 %. Jätteen määrän vähentymiseen on useita syitä. Lainsäädäntö on toisaalta ohjannut mm. yritysten jätteitä ja tuottajavastuunalaisia jätteitä pois kuntien vastuulta. Myös eri toimijoiden erilainen hintataso voi vaikuttaa. Puhdistamolietteen vastaanotto kunnan 4

6 jätevedenpuhdistamoilta lopetettiin vuoden 2011 lopussa, koska lietteen kompostointia ei ympäristöluvan määräyksen mukaan saanut enää jatkaa ulkokentällä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon tultua voimaan on joidenkin jätteiden vastaanottoa jouduttu Metsä- Tuomelassa rajoittamaan, koska jätteet eivät ole enää kaatopaikkakelpoisia. Kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen vähentyessä joudutaan rajoittamaan myös kaatopaikalle hyödynnettäväksi vastaanotettavan jätteen määrää. Jätehuollon nykytilasta Nurmijärvellä on laadittu erillinen taustaselvitys valmisteltaessa kunnan liittymistä jätelaitokseen (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon nykytilan kuvaus). 2. Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö Jätehuollon järjestämistä ja jätteiden käsittelyä säätelevät kansallinen ja EU-lainsäädäntö. EU:n jätedirektiivin uudistaminen ja jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan BATasiakirjan laadinta ovat parhaillaan käynnissä. Alkuperäisen projektisuunnitelman valmistumisen jälkeen kansalliseen lainsäädäntöön on säädetty uusi jätelaki (646/2011), jäteasetus (179/2012) ja kaatopaikka-asetus (331/2013). Lisäksi on valmistunut tuottajavastuun alaisiin jätteisiin liittyviä asetuksia, kuten asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014). Myös ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014) on uudistettu. Uusi hankintalaki (1397/2016) tuli voimaan Hankintalain 15 ja 16 säätelevät hankintoja hankintayksikön sidosyksiköltä, hankintoja toiselta hankintayksiköltä sekä hankintayksikköjen markkinaehtoista toimintaa. Jatkossa markkinaehtoista toimintaa voisi olla enintään 5 % tai euroa hankintayksikön liiketoiminnasta. Uudesta hankintalaista saattaa aiheutua muutoksia kunnallisten jätelaitosten toimintaan, eli lakisääteisten jätteenkäsittelypalvelujen lisäksi kunta voi tarjota vain vähäisessä määrin muita palveluita. Vastaavasti hankintalaki vaikuttaa Nurmijärven kunnan mahdollisuuksiin ostaa palveluita kunnallisilta jätelaitoksilta. Jos Nurmijärven kunta kilpailuttaa jätehuollon palveluitaan, ja kunnalliset jätelaitokset eivät voi osallistua tarjouskilpailuun koska kunnalle tarjottu palvelu olisi markkinaehtoista toimintaa, ei kunta saa kaikista palveluista välttämättä riittävästi ja taloudellisesti kannattavia tarjouksia. Lisäksi hankintalaki voi kaventaa kunnan mahdollisuuksia järjestää jätehuollon palvelutehtäviä kuntien välisenä yhteistyönä, jos toinen osapuolista on kuntien omistama osakeyhtiö. Hankintalaissa yhteistyöksi lasketaan vain todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Hankintalain 15 :n ja 16 :n markkinaehtoista toimintaa koskevat rajoitukset tulevat voimaan , sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköille Lisäksi pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on rajata kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Käytännössä rajaus tarkoittaisi, että julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja yksityisessä sosiaali-, terveys- ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä maatalouden vaarallisen jätteen jätehuollon järjestäminen siirtyisi kunnan vastuulta jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle. Ympäristöministeriö on teettänyt vaikutusarvion kunnan vastuun rajauksesta ja asettanut työryhmän selvittämään jätelain vastuurajauksen uudistamista 5

7 sekä jätelain ja hankintalainsäädännön yhteensovittamista. Työryhmän työ valmistui (Ympäristöministeriön internet-sivut , FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Ymparistonsuojelun_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Jatel ain_muutos.) Kunnan järjestämästä jätehuollosta on säädetty jätelain luvussa 5. Kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto (mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete), sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto, valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto, sekä sellaisen yhdyskuntajätteen jätehuolto, joka kerätään liikehuoneistoista yhdessä (samaan astiaan) tai esimerkiksi putkikeräysjärjestelmään asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kanssa. Lisäksi kunnan on järjestettävä asumisessa ja maataloudessa syntyvän vaarallisen jätteen jätehuolto (Jätelaki 32 ). Kunnan on järjestettävä myös muun kuin edellä mainitun jätteen jätehuolto, jos jätteen haltija tätä muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi pyytää, ja jäte soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (Jätelaki 33 ). Kiinteistön haltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte kunnan jätehuoltojärjestelmään (Jätelaki 41 ). Kunnalle kuuluvista jätehuollon palvelu- ja viranomaistehtävistä ja niiden järjestämisestä Nurmijärven kunnassa on kerrottu enemmän edellä mainitussa jätehuollon nykytilaa koskevassa taustaselvityksessä (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon nykytilan kuvaus). 3. Jätehuollon järjestäminen 3.1. Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset Uudenmaan alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset ovat pysyneet vuoden 2011 tilanteeseen nähden samoina lukuun ottamatta yhtä jätelaitosten fuusiota. Rosk n Roll Oy Ab ja Itä- Uudenmaan jätehuolto Oy ovat fuusioitumassa ja uusi Rosk n Roll Oy Ab -niminen yhtiö aloittaa toimintansa arviolta vuoden 2017 aikana. Muut Uudellamaalla toimivat kunnalliset jätelaitokset ovat Kiertokapula Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Nurmijärvi on Uudenmaan kunnista ainoa, joka hoitaa tällä hetkellä lakisääteiset jätehuoltotehtävänsä itsenäisesti. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen on jonkin verran muuttunut. Uuden jätelain myötä kuntien, jotka hoitavat jätehuollon palvelutehtävät yhdessä esimerkiksi yhteisesti omistamansa osakeyhtiön kautta, tuli perustaa myös kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen hoitamaan jätehuollon viranomaistehtäviä. Aikaisemmin kukin kunta hoiti viranomaistehtävät tavallisesti itse. Uuden jätelain määräyksen tavoitteena oli mm. tehostaa kuntien jätehuoltoyhteistyötä (HE 199/2010, jätelain 23 :n yksityiskohtaiset perustelut). 6

8 Kiertokapula Oy:n omistajakunnat ovat perustaneet Kolmenkierto-nimisen yhteisen jätehuoltoviranomaisen. Uuden Rosk n Roll -yhtiön alueella toimii vielä tällä hetkellä kaksi jätehuoltoviranomaista: Roskaraati (eli Länsi-Uudenmaan jätelautakunta) Länsi-Uudellamaalla ja Porvoon alueellinen jätelautakunta Itä-Uudenmaan jätehuollon alueella. HSY hoitaa kuntayhtymänä sekä jätehuollon palvelu- että viranomaistehtävät. Nurmijärven kunnan jätehuoltoviranomainen on tekninen lautakunta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen vastaa yhdessä valtion viranomaisen kanssa jätehuollon valvonnasta. Osa kunnista on alueellistanut myös ympäristönsuojelutehtäviään. Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot Koska Nurmijärven kunta on jo aloittanut yhdyskuntajätteen polttoon toimittamisen, tämän luvun tietoja ei päivitetä. Kunta kilpailutti polttopalvelun ajalle Tarjouksia saatiin kaksi kappaletta, HSY:ltä ja Ekokem Oy Ab:ltä. Näistä hinnaltaan halvin oli HSY:n tarjous. Tällä hetkellä polttopalvelusta on menossa optiokausi, joka päättyy Kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen ja muiden syiden vuoksi HSY on siirtänyt sopimuksen yhdessä Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa omistamaansa Uudenmaan Woima Oy:öön. Uudenmaan Woima Oy myy ja hallinnoi Vantaan Energian jätevoimalan vapaata kapasiteettia Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa todetaan, että Jätteenpolton vaihtoehtona on yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittaminen. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittaminen ei enää ole todellinen vaihtoehto, koska orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen on kielletty uudessa kaatopaikka-asetuksessa alkaen. Asetuksen 28 :n mukaan jätetäyttöön hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) tai hehkutushäviönä (LOI) on enintään 10 %. Näin ollen kaatopaikkakielto koskee myös esimerkiksi muoveja. Rakennusjätteen lajittelusta syntyvän jätteen osalta raja on aluksi 15 %, ja laskee 10 prosenttiin vuonna Pieni osa jätteestä tulee kuitenkin tehostuvasta lajittelusta huolimatta päätymään edelleen kaatopaikalle. Kaikki jätteet eivät ole sellaisia, että niille löytyisi vielä kierrätys- tai hyödyntämismahdollisuuksia. Osa jätteistä, esimerkiksi asbesti, on myös vaarallisia käsitellä minkä vuoksi ne sijoitetaan kaatopaikalle. Kaatopaikoille sijoitetaan myös edelleen erilaisia lajittelurejektejä. (esim. JLY:n kotisivut : Kaatopaikan voidaan ajatella olevan myös eräänlainen jätteenkäsittelyn varareservi sen varalle, että jätettä ei jonkin poikkeustilanteen vuoksi voitaisi toimittaa käsittelylaitoksille hyödynnettäväksi. Näiden syiden takia Nurmijärven kunnalla tulisi jatkossakin, oman kaatopaikan täytyttyä, olla varattuna täyttötilavuutta joltakin toiselta kaatopaikalta, mikäli omaa kaatopaikkaa ei enää laajenneta. 7

9 Kaatopaikan rakentamisen rakenteet tai kustannukset eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle vaadittavat pohja- ja pintarakenteet ovat pysyneet samankaltaisina. Kaatopaikan rakenteista määrätään kaatopaikkaasetuksen 6 ja 7 sekä liitteessä 1. Vuoden 2011 projektisuunnitelmassa arvio uuden täyttöalueen rakentamisen kustannuksista oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja sulkemiskustannuksista 2-2,5 miljoonaa euroa. 4. Metsä-Tuomelan kehittäminen 4.1. Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot Metsä-Tuomelan jäteaseman toimintoja ovat: - pientuojien vastaanottoalue - hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointialueet - jätteiden siirtokuormausasema - jätteiden loppusijoitusalueet - vaarallisten jätteiden vastaanotto- ja varastointialueet - kaatopaikkavesien puhdistamo - kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely - Kekkilä Oy:n kompostointilaitos (oma ympäristölupa ja toimii itsenäisesti) - maankaatopaikka (oma ympäristölupa) Metsä-Tuomelan ja koko jätehuollon toiminnoista on laadittu erillinen taustaselvitys valmisteltaessa kunnan liittymistä jätelaitokseen (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon toiminnot eriteltyinä ja niiden siirtäminen jätelaitokselle) Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa Metsä-Tuomelaan on vuonna 2013 valmistunut asemakaava, joka on lainvoimainen. Asemakaavaan liittyvien katujen ja tonttien suunnittelu on aloitettu, mutta alueelle ei ole vielä tullut uusia yrityksiä. Alueelle ei myöskään ole rakennettu vesijohto- ja viemäriverkostoa, vaan alueelle sijoittuvien toimijoiden vesi- ja viemärijärjestelmät tulevat olemaan kiinteistökohtaisia. Myös kaatopaikan suotovesien ja jätteenkäsittelykenttien hulevesien käsittely tulee näin ollen perustumaan jäteaseman omaan puhdistamoon. Vapautuneille kenttäalueille on saatu jonkin verran toimintaa pääasiassa lyhytaikaisilla maanvuokraussopimuksilla. Jäteaseman siirtokuormausasemalle saatiin ympäristölupa vuonna 2012 ja yhdyskuntajätteen siirtokuormaus ja polttoon toimittaminen alkoi keväällä Jäteasematoiminta Metsä- Tuomelassa voi jatkua myös kaatopaikkatoiminnan loputtua. Tällöin entistä suurempi osuus kaikista jätteistä toimitettaisiin siirtokuormauksen tai välivarastoinnin jälkeen muualle käsiteltäväksi. Kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden vastaanottoa saatettaisiin joutua rajoittamaan ja ohjaamaan toiselle kaatopaikalle, jonne Nurmijärven kunnan vastuulla oleville jätteille olisi varattu täyttötilavuutta. Jäteaseman operatiivista toimintaa voisi jatkaa Metsä- 8

10 Tuomelassa myös jokin muu taho kuin kunta omana työnään, esimerkiksi kuntien omistama jätelaitos. 5. Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle 5.1. Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Tammikuussa 2017 Metsä-Tuomelan kaatopaikalla oli täyttötilavuutta jäljellä noin m 3. Alkuperäisessä projektisuunnitelmassa esitetyillä vuoden 2010 jätemäärillä kaatopaikka täyttyisi vuodessa. Laskennallisesti vuoden 2016 jätemäärillä täyttötilavuutta riittäisi vielä noin 6-7 vuodeksi, jonka jälkeen kaatopaikkatilavuutta tarvittaisiin muualta tai Metsä-Tuomelan kaatopaikkaa pitäisi laajentaa. Jätemäärien vähentyminen ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto pidentävät täyttöalueen käyttöaikaa. Tässä mielessä tilanne on muuttunut alkuperäisen projektisuunnitelman valmistumisen jälkeen. Kaatopaikkoja tärkeämpiä investointikohteita jätehuollossa ovat nykyisin yhä paremmat lajittelu- ja hyötykäyttömahdollisuudet, kuten lajitteluhallit ja -linjastot sekä lajiteltuihin jätteisiin liittyvät uudet prosessit, jätteen hyödyntäminen energiana ja kiertotalouden edistäminen. Jätelaitosyhdistyksen mukaan kuntien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit ovat investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätys- ja hyödyntämislaitosverkostoon (JLY:n tiedote : Kaikki Nurmijärveä ympäröivät kunnalliset jätelaitokset ovat investoineet edistykselliseen jätteenkäsittelytekniikkaan. Päätettäessä jätehuollon tehtävien tulevaisuuden järjestämistavasta tulisi ottaa huomioon mm. kyky toimintojen kehittämiseen, kehittämisen pitkäjänteisyys, riittävät resurssit jätehuollon palvelutehtävien hoitoon sekä huoltovarmuus. Metsä-Tuomelassa on hiljattain investoitu kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteisiin sekä kaasunkeräysjärjestelmän laajentamiseen. Tulevaisuudessa on odotettavissa investointitarpeita edelleen kaatopaikkakaasujen ja -vesien käsittelyyn vanhenevien käsittelylaitteistojen vuoksi. Varsinaisia jätteen käsittelyyn liittyviä investointeja on viime vuosina tehty vain yksi, eli yhdyskuntajätteen siirtokuormausaseman rakentaminen. Jätteen käsittelyyn liittyviä investointitarpeita voi tulla lisää mm. kun jäteaseman uusi ympäristölupa saadaan vuoden 2017 aikana sekä kansallisen ja EU-tasoisen jätelainsäädännön uudistuessa. Liittymällä jätelaitoksen jäseneksi kunta pääsisi osalliseksi jätelaitoksen kehittämiin kierrätysratkaisuihin. Kunta ikään kuin tekisi jätehuoltoon liittyvän investoinnin mahdollisen osakepääoman lunastamisen yhteydessä, tämän jälkeen toimintojen kehittämisestä ja investoinneista huolehtisi jätelaitos. Huoltovarmuuden ja eri toimintoihin tarvittavien resurssien näkökulmasta monen kunnan yhteinen jätelaitos on hyvä ratkaisu. Kuntien yhteisen jätelaitoksen avulla kehitetään koko alueen jätehuoltoa pitkäjänteisesti, ilman että yksittäisille kunnille aiheutuu tästä työtä ja kustannuksia (osakepääoman lunastamisen jälkeen). Pohdittaessa kunnan mahdollisuuksia investoida ja kehittää jätehuoltoaan tulee huomioida myös 9

11 luvussa 1 todettu jätemäärien lasku vuodesta 2010 vuoteen 2016 noin 60 prosentilla ja tämän vaikutukset käytettävissä oleviin resursseihin. Tässä vaihtoehdossa kunta kävisi jätelaitosten kanssa sopimusneuvotteluja alkuperäisen projektisuunnitelman aikataulun mukaisesti, ja liittyisi jätelaitoksen jäseneksi viimeistään ennen kuin optiokausi Uudenmaan Woiman kanssa päättyy Siirtämällä voimassa olevat sopimukset jätelaitokselle liittyminen voi tapahtua myös aiemmin. Jäteasematoimintojen ja siirtokuormauksen jatkuminen Metsä-Tuomelassa ovat osana sopimusneuvotteluja. Kunta voi neuvotella myös siitä, miten kunnan alueella tapahtuvat jätehuoltoon liittyvät kilpailutukset jatkossa hoidetaan ja miten kunta voi niihin vaikuttaa. Kunnan hoidettavaksi todennäköisesti jäävät nyt täytettävien täyttöalueiden jälkihoito ja siihen tarvittavat investoinnit, joihin on jätemaksuilla kerrytetty kirjanpidollista jälkihoitovarausta vuodesta 2009 lähtien. Kunnalle liittymisen jälkeen jäävistä tehtävistä ja vastuista on laadittu erillinen taustaselvitys valmisteltaessa kunnan liittymistä jätelaitokseen (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Omistajaohjausnäkökulma: Jätelaitokseen liittymisen jälkeen kunnalle jäävät jätehuollon vastuut ja tehtävät). Lisäksi on laadittu selvitys liittymisen vaikutuksista jätehuollon asiakkaille eli kuntalaisille (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Asiakasnäkökulma: hinta- ja palvelutasovaikutukset asiakkaalle sekä jätehuoltomääräykset). Investoinnit 1) Mahdollinen jätelaitoksen osakkeiden lunastaminen (ei koske HSY:tä) 2) Kaatopaikkakaasujen ja -vesien käsittelyjärjestelmien kunnostukset, ) Täyttöalueen II sulkeminen ja jälkihoito, 1,5 2,5 milj Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen Vaihtoehto 0+:ssa kunta jatkaisi itsenäisenä jätehuollon toimijana, jolloin lopulta tulisi ajankohtaiseksi myös investointi uuteen kaatopaikan täyttöalueeseen tai loppusijoituspalvelun hankkiminen muulla tavoin. Nykyisillä pienillä jätemäärillä nyt käytössä olevan jätetäytön käyttöikä pitenee, kuitenkin jos jonkin poikkeustilanteen vuoksi kaatopaikalle jouduttaisiin vastaanottamaan suurempia jätemääriä, kaatopaikka täyttyisi nopeasti. Täyttöalueen III käyttöönotto Metsä-Tuomelassa toisi kunnalle alkuperäisen projektisuunnitelman arvion mukaan 3,5 miljoonan euron lisäinvestoinnit, joihin jälkihoitovarauksella ei ole varauduttu. Valtaosa yleisistä kaatopaikoista on Suomessa kuntien ja kunnallisten jätelaitosten omistuksessa, ja loppusijoituspalvelun tarjoaminen on osa kunnan ensi- ja toissijaista jätehuoltovastuuta (HE 199/2010 jätelain 33 :n yksityiskohtaiset perustelut). Täyttötilavuutta voidaan pyrkiä myös ostamaan esimerkiksi kilpailuttamisen kautta, jolloin kaikki kaatopaikattava jäte tulevaisuudessa siirtokuormattaisiin Metsä-Tuomelassa tai ohjattaisiin suoraan toiseen vastaanottopaikkaan. Kaatopaikkojen määrä Suomessa vähenee, ja 10

12 kunnallisten jätelaitosten mahdollisuutta toimia markkinoilla rajoitetaan, joten on epäselvää, saisiko kunta tarjouksia tällaisessa kilpailutuksessa. Vaihtoehdossa 0+ yhdyskuntajätteen poltto- ja/tai kierrätyspalvelu tulisi kilpailuttaa uudelleen vuodelle Optiokausi nykyisen palveluntarjoajan kanssa päättyy , joten uusi sopimuskausi voisi olla esimerkiksi 3+3 vuotta ja jatkuisi näin maksimissaan kevääseen 2025 saakka. Yhdyskuntajätteen lisäksi tulisi kilpailuttaa myös muiden jakeiden käsittelypalvelu, kuten kunnan vastuulla ensi- tai toissijaisesti olevan rakennusjätteen käsittely. Kuntalaisten omatoimisesti kuljettama rakennusjäte on kunnan vastuulla olevaa jätettä, samoin osa yritysten jätteestä on toissijaisesti kunnan vastuulla, mikäli yritys muun palveluntarjonnan puuttumisen tai esimerkiksi kohtuuttomien hintojen vuoksi pyytää käsittelypalvelua kunnalta (Jätelaki 33, HE 199/2010 jätelain 33 :n yksityiskohtaiset perustelut). Monet kunnat, mukaan lukien Nurmijärvi, jotka hoitavat osan jätehuollon tehtävistään itsenäisesti, joutuvat ostamaan palveluita kunnallisilta jätelaitoksilta. Myös valtaosa yksityisistä jätehuoltoalan yrityksistä on kuntien jätelaitosten asiakkaita. Jätelaitokset tuottavat palveluita kuitenkin pääasiassa jäsenkunnilleen. Huoltovarmuuden ja toimintojen kehittämisen kannalta on tällöin todennäköisesti parempi, että nämä palvelut hankitaan olemalla osa jätelaitosta, kuin ostopalveluina. Jos kunta siirtää sen vastuulle kuuluvia palvelutehtäviä yksityisille yrityksille, on huomioitava hankintalainsäädäntö. Malli, jossa kunta hoitaa itsenäisesti tai kilpailuttamalla jätehuollon tehtäviä on kunnan palkkakustannusten kannalta kalliimpi. Riskinä on myös, että Nurmijärven jätteet ohjautuvat kuitenkin kilpailutusten ja yrityksissä tapahtuvien käsittelyvaiheiden jälkeen kunnallisille jätelaitoksille, mitä ei voida pitää kokonaisuuden hallinnan kannalta ihanteellisena vaihtoehtona verrattuna siihen, että Nurmijärvi liittyisi jätelaitoksen jäseneksi ja toimittaisi jätteet suoraan jätelaitokselle. Nurmijärvi on taloudellisesta näkökulmasta katsottuna saavuttanut hyviä tuloksia esimerkiksi jätteenpolttopalvelua kilpailuttaessaan, mutta jos jätelaitokset eivät jatkossa pysty osallistumaan tarjouskilpailuihin jäte- ja hankintalain säädösten vuoksi, tilanne voi muuttua kunnalle epäedulliseksi. Kuten aiemmin on todettu, Metsä-Tuomelaan vastaanotettava jätemäärä on kuudessa vuodessa vähentynyt 60 prosenttia. Jos toimintaa jatketaan itsenäisesti, tulisi sen taloudellisen kestävyyden kannalta selvittää, voidaanko synergiaetuja hakea kunnan sisäisesti. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä työntekijöitä jonkin toisen yksikön kanssa. Kuntavastuullista jätehuoltoa ei jätelain mukaan saa tukea verovaroin, vaan se on rahoitettava jätemaksuilla. Yhteisten työntekijöiden tehtävien ja palkkakustannusten tulisi siis osittain tulla jätehuollon ulkopuolelta. Toimintaa voidaan sopeuttaa myös mm. supistamalla jäteaseman aukioloaikoja. Jäteasema on tälläkin hetkellä auki melko suppeasti (ma-pe klo ) palvellakseen sekä kotitalouksia että yrityksiä, joten aukioloaikojen supistaminen merkitsisi palvelutason laskua, ja voisi edelleen vähentää vastaanotettavia jätemääriä. Jäteaseman aukioloaikoja voitaisiin palvelutason laskun minimoimiseksi kehittää suuntaan, jossa jäteasema olisi tiettyinä viikonpäivinä auki pidempään ja tiettyinä vastaavasti lyhyemmän ajan (esim ja 10-18, jolloin yksi työvuoro riittäisi). Jäteaseman aukioloaikojen ulkopuolella kotitalouksien sekajätettä kuljettavat pakkaavat jäteautot voitaisiin mahdollisesti ohjata tyhjentämään kuormat suoraan jätteenpolttolaitokselle. 11

13 Myös eko- tai perusmaksun käyttöönottoa voidaan harkita. Jätelain mukaan jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen (esim. tuottajien järjestelmää täydentävä ekopisteverkosto) perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. (Jätelaki 78 ) Perusmaksu on usein huoneisto- tai kiinteistökohtainen vuosimaksu. Investoinnit 1) Kaatopaikkakaasujen ja -vesien käsittelyjärjestelmien kunnostukset, ) Täyttöalueen II sulkeminen ja jälkihoito, 1,5 2,5 milj. 3) Investoinnit jätteenkäsittelyyn, yksinkertaisimmillaan lajitteluhalli, n vaihtoehtoisesti määrävälein kilpailutettavat jätteenkäsittelypalvelut, vaihtelevat kustannukset 4) Mahdollinen uusi täyttöalue (täyttöalue III) ja sen sulkeminen, 3,5 milj. - vaihtoehtoisesti määrävälein kilpailutettavat loppusijoituspalvelut, vaihtelevat kustannukset 6. Yritysvaikutukset Tällä hetkellä Nurmijärven kunnan jätehuollolla on yrityskumppaneita mm. seuraavissa toiminnoissa: Asumisessa syntyvän sekajätteen kuljetus (kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus) Jätehuoltoviranomaisen tiedossa on kolme yritystä, jotka kuljettavat sekajätettä ja toimittavat kunnan määräämään vastaanottopaikkaan Metsä-Tuomelaan. Valtaosa asiakkaista on Lassila & Tikanoja Oyj:llä, pienillä osuuksilla mukana ovat myös Remeo Oy (entinen Suez Suomi Oy) ja RenoNorden Oy. Ei lainvoimaista, jätelain 149 :n mukaista päätöstä kuljetusjärjestelmästä. Uusi jätehuoltoviranomainen voisi tehdä päätöksen siirtymisestä kunnan järjestämään kuljetukseen. Kaikki edellä mainitut yritykset ovat valtakunnallisia tai monikansallisia toimijoita, jotka toimivat jätteenkuljetuksessa myös kunnan järjestämän kuljetuksen alueilla. Kilpailutus voi tuoda myös uusia yrityksiä markkinoille. Sekajätteen kuljetusjärjestelmästä tulee tehdä päätös, vaikka kunta ei liittyisikään jätelaitokseen. Kun kuljetusjärjestelmäpäätökseen liittyvää selvitystä laadittiin vuonna 2013, Lassila & Tikanoja Oyj:n markkinaosuus oli noin 99 %. Ottaen huomioon markkinoilla olevat yritykset ja niiden markkinaosuudet, jätelaitokseen liittyminen ei aiheuta negatiivisia yritysvaikutuksia. Asumisessa syntyvät lietteet (kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus) Jätehuoltoviranomaisen tiedossa on 12 yritystä, jotka kuljettavat sako- ja umpikaivolietteitä ja toimittavat kunnan määräämään vastaanottopaikkaan kunnallisille jätevedenpuhdistamoille. Joukossa on myös paikallisia yrityksiä. 12

14 Kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmästä on Nurmijärven kunnassa lainvoimainen jätelain 149 :n mukainen päätös (tekninen lautakunta ). Kunnan jätehuoltoviranomaisen on seurattava jatkossakin lain edellytysten täyttymistä ja tarvittaessa otettava kuljetusjärjestelmä uudelleen käsiteltäväksi (Jätelaki 37 ). Jätelaitokseen liityttäessä alueen yhteinen jätehuoltoviranomainen voisi tehdä päätöksen siirtymisestä kunnan järjestämään kuljetukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden linjausten mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmää, vaikka edellytykset sille täyttyisivätkin, vaan se voi tässäkin tapauksessa sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää siirtymisestä kunnan järjestämään kuljetukseen. Jätelaissa ei ole 149 :n 4 momentin siirtymäsäännöstä lukuun ottamatta asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, jolla siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. (Ks. esim. KHO:2016:20) Kiertokapulan ja Rosk n Rollin alueella ei ole vielä lainvoimaista päätöstä asumisessa syntyvien lietteiden kuljetusjärjestelmästä. Alueelliset jätelautakunnat ovat esittelijän esityksestä poiketen päättäneet kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen säilyttämisestä, ja päätöksistä on valitettu. HSY on siirtynyt kunnan järjestämään lietekuljetukseen lähes koko alueellaan, Kirkkonummi tulee viimeisenä kuntana mukaan Lisätietoa HSY:n järjestämän lietekuljetuksen käytännön toteutuksesta on HSY:n verkkosivuilla: (viitattu ). Jos tulevaisuudessa siirryttäisiin kunnan järjestämään kuljetukseen, kaikki nyt markkinoilla olevat yritykset voisivat osallistua kilpailutuksiin, ajopiirit voitaisiin suunnitella myös pienille yrityksille sopiviksi, ja eri piirejä voitaisiin kilpailuttaa porrastetusti. Myös jätelain 36 :n säädöksellä kunnan hankkimien kuljetuspalvelujen alueesta ja kestosta ja hankintojen ajoittamisesta on pyritty varmistamaan yritysten tasapuolinen kohtelu ja kaikenkokoisten yritysten mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Kunta voisi halutessaan neuvotella jätelaitoksen kanssa niin, että kunta hoitaisi mahdolliset kilpailutukset itse tai yhteistyössä jätelaitoksen kanssa. Biojätteen erilliskeräys (kunnan järjestämä jätteenkuljetus ja kunnan kilpailuttama käsittelylaitos) Kunta on määrävälein kilpailuttanut biojätteen kuljetuksen ja käsittelyn. Tällä hetkellä biojätteen kuljettaa Lassila & Tikanoja Oyj ja käsittelee Kekkilä Oy. Sekä vaihtoehdossa 1 että 0+ toimijoiden kilpailutukset jatkuisivat kuten tähänkin asti. Kilpailutuksen suorittaisi kunta tai jätelaitos. Vaihtoehtojen välillä ei ole eroa yritysvaikutuksissa. Biojäte saatettaisiin vaihtoehdossa 1 myös ohjata käsiteltäväksi jätelaitoksen omaan biojätteen käsittelylaitokseen. Nurmijärven kunnan alueelta kerättävän biojätteen määrä on niin vähäinen, että tämäkään vaihtoehto ei aiheuta negatiivisia yritysvaikutuksia. Jäteaseman konetyöt ja jätteiden käsittely Metsä-Tuomelan jäteaseman konetyöt on kilpailutettu määrävälein. Tällä hetkellä konetyöt hoitaa Moiski Oy, joka on paikallinen yritys. Kunnan tarkoituksena on siinäkin tapauksessa, että 13

15 se liittyisi jätelaitokseen, säilyttää jäteasemapalvelut Nurmijärvellä. Kilpailutukset jatkuisivat kuten tähänkin asti. Vaihtoehtojen välillä ei ole eroa yritysvaikutuksissa. Metsä-Tuomelaan vastaanotettavien jätteiden käsittelyssä on useita yrityskumppaneita, joista osa on kilpailutettu (mm. puutavaroiden ja metallin käsittely) ja osa on tuottajayhteisöjä (mm. sähköromun käsittely). Näidenkään osalta vaihtoehdoissa ei ole eroa yritysvaikutuksissa. Yhdyskuntajätteen poltto ja kuljetus polttolaitokselle Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen on kilpailutettu asti. Yhdyskuntajätteen kuljetuksen polttolaitokselle hoitaa Kuormaus Jemy Oy. Vaihtoehdossa 1 yhdyskuntajäte hyödynnettäisiin jatkossa samassa laitoksessa kuin muukin jätelaitoksen yhdyskuntajäte, ja kuljetukset joko kilpailutettaisiin Metsä-Tuomelasta kuten tähänkin asti, tai vaihtoehtoisesti pakkaavat jäteautot ajaisivat kuormansa suoraan käsittelylaitokseen tai jätelaitoksen toiselle siirtokuormausasemalle. Polttopalvelun tarjoaja on jo nyt kunnallisten jätelaitosten omistama yritys. Vaihtoehdossa 0+ kilpailutukset jatkuisivat kuten tähänkin asti. 7. Kunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen Mikäli kunta liittyy johonkin kunnalliseen jätelaitokseen, on kunnalla jätehuollon asioihin vaikutusmahdollisuus edelleen usealla eri tavalla. Jos kunta on jätelaitoksen yksi omistaja, kunta voi vaikuttaa päätöksentekoon omistajaohjauksen kautta, mm. yhtiön hallituksessa ja antamalla yhtiölle lausuntoja suurimmista hankkeista. Kunta saisi todennäköisesti edustuksen myös kuntien yhteiseen jätehuoltoviranomaiseen. Kuntalaissa on kuitenkin tapahtunut muutos alkaen, jonka johdosta lakisääteistä tehtävää hoitavassa kuntien yhteislautakunnassa ei jokaisella kunnalla tarvitse olla omaa edustajaa. (Kuntalain 51 :stä on poistettu lause: Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jokaisella kunnalla on toimielimessä vähintään yksi kunnan valitsema jäsen. ) Edustajan saaminen jätelautakuntaan tulee siis neuvotella jätelautakunnan isäntäkunnan kanssa ja sisällyttää jätelautakunnan muodostamista koskevaan sopimukseen. Kunnalla on kolme edustajaa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa, joka kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena valvoo osaltaan jätehuoltoa. Neljäs tapa vaikuttaa jätehuoltoon voisi olla KUUMA-kuntien yhteistyön kautta. KUUMA-kuntia on jäsenenä kaikissa Nurmijärveä ympäröivissä jätelaitoksissa. Kunnan vaikutusmahdollisuuksista on lisätietoa erillisessä taustaselvityksessä (Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Omistajaohjausnäkökulma: Jätelaitokseen liittymisen jälkeen kunnalle jäävät jätehuollon vastuut ja tehtävät). Kuntaliitto on hiljattain julkaissut kuntien käyttöön oppaat jätehuollon omistajaohjauksesta ( ja palvelutasomäärittelystä ( Kunnan vaikutusmahdollisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että HSY-kuntayhtymä ei ota uusia jäseniä. Jos Nurmijärven kunta siirtää jätehuollon palvelu- ja viranomaistehtävät HSY:lle, kunta ei saa edustajaa HSY:n hallitukseen, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. 14

16 Kunta voisi saada kokouksiin asiantuntijaedustajan, jolla on puheoikeus. Koska HSY ei ole osakeyhtiö, sopimukseen HSY:n kanssa ei vastaavasti sisälly osakkeiden lunastamista. Kunta voi turvata vaikutusmahdollisuutensa myös hoitamalla itse esimerkiksi jätteen kuljetuksiin liittyviä kilpailutuksia. Tähän voidaan pyrkiä jätelaitoksen kanssa neuvottelemalla. Kiertokapulan kunnista osa kilpailuttaa itse kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen. Toinen vaihtoehto olisi, että Nurmijärven alueen kilpailutukset suorittaisi jonkinlainen työryhmä, joka koostuisi jätelaitoksen ja Nurmijärven kunnan edustajista, tai kunta voisi ostaa asiantuntijapalvelua kilpailutuksen järjestämiseen jätelaitokselta. 8. Johtopäätös ja päätösesitys Päivitetyn projektisuunnitelman ja muun valmisteluaineiston perusteella esitetään, että Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä on edelleen vaihtoehto 1, eli liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen. Tämä vaihtoehto ei vaatisi kunnalta lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen tai kaatopaikkakäsittelyä korvaaviin jätteenkäsittelyratkaisuihin, ja olisi palkkakustannusten kannalta kevyempi vaihtoehto. Vaihtoehto 1 on järkevin myös ottaen huomioon jätemäärien kehittyminen, siihen liittyvät taksankorotuspaineet, huoltovarmuus ja toiminnan kehittämisen varmistaminen. Lisäksi esitetään, että Nurmijärven kunta sopimusneuvotteluissa pidättää itsellään oikeuden suorittaa asumisessa syntyvien jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen itse. Vaihtoehtoon 0+ liittyy paljon epävarmuustekijöitä, kuten hankintalain ja jätelain uudistusten vaikutus kunnan mahdollisuuksiin ostaa palveluita muiden kuntien jätelaitoksilta liittymättä jäseneksi, huoltovarmuuden saavuttaminen jos Nurmijärven jätteille ei ole varattuna kapasiteettia jätteenpoltto- tai -hyödyntämislaitoksissa, kalliit investoinnit ja jätehuollon kustannusten kattaminen ja toimintojen kehittäminen jätemäärien laskiessa. Jos vaihtoehtoon 0+ päädyttäisiin, tulisi sen aiheuttamista toimenpiteistä käynnistää nopealla aikataululla konsulttiselvitys. Selvityksessä tehtäisiin kokonaispäivitys projektisuunnitelmaan ja arvioitaisiin tarvittavien panostusten painopisteitä. Lisäksi tulisi varautua kilpailuttamaan yhdyskunta- ja rakennusjätteille poltto- ja/tai kierrätyspalvelua alkaen. Projektisuunnitelman liitteet: - Tiivistelmä muuttuneista olosuhteista jätehuollossa ja johtopäätöksiä - Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon nykytilan kuvaus. - Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Jätehuollon toiminnot eriteltyinä ja niiden siirtäminen jätelaitokselle. 15

17 - Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Omistajaohjausnäkökulma: Jätelaitokseen liittymisen jälkeen kunnalle jäävät jätehuollon vastuut ja tehtävät. - Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista: Asiakasnäkökulma: hinta- ja palvelutasovaikutukset asiakkaalle sekä jätehuoltomääräykset. Lisäksi liitteenä on Nurmijärven valtuuston tekemä periaatepäätös sekä sen liitteenä esitetty projektisuunnitelma

18 Tiivistelmä muuttuneista olosuhteista jätehuollossa ja johtopäätökset Kokonaisjätemäärä on laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2016 yli 60 %. Jätteen määrän vähentymiseen on useita syitä: lainsäädäntö on ohjannut mm. yritysten ja tuottajavastuunalaisia jätteitä pois kuntien vastuulta hinta: Metsä-Tuomelan hintataso on naapureita korkeampi orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on rajoittanut joidenkin jätteiden vastaanottoa kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen vähentyessä joudutaan rajoittamaan myös kaatopaikalle hyödynnettäväksi vastaanotettavan jätteen määrää vaikutus kunnan mahdollisuuksiin investoida ja kehittää jätehuoltoaan. Lainsäädäntö myllerryksessä - kiristymistä luvassa EU:n jätedirektiivin uudistaminen ja jätteenkäsittelyn parhaan käyttökelpoisen tekniikan BAT-asiakirjan laadinta ovat parhaillaan käynnissä. Alkuperäisen projektisuunnitelman valmistumisen jälkeen uusittua keskeistä kansallista lainsäädäntöä: jätelaki (646/2011) jäteasetus (179/2012) kaatopaikka-asetus (331/2013) asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä (518/2014) ympäristönsuojelulaki (527/2014) ympäristönsuojeluasetus (713/2014) hankintalaki (1397/2016) Uusi hankintalaki (1397/2016) tuli voimaan Hankintalain 15 ja 16 säätelevät hankintoja hankintayksikön sidosyksiköltä, hankintoja toiselta hankintayksiköltä sekä hankintayksikköjen markkinaehtoista toimintaa. Jatkossa markkinaehtoista toimintaa voisi olla mahdollisesti enintään 5 % tai euroa hankintayksikön liiketoiminnasta. lakisääteisten jätteenkäsittelypalvelujen lisäksi kunta voi tarjota vain vähäisessä määrin muita palveluita vaikuttaa Nurmijärven kunnan mahdollisuuksiin ostaa palveluita kunnallisilta jätelaitoksilta jos kunnalliset jätelaitokset eivät voi osallistua tarjouskilpailuun koska kunnalle tarjottu palvelu olisi markkinaehtoista toimintaa, ei kunta saa kaikista palveluista välttämättä riittävästi ja taloudellisesti kannattavia tarjouksia. kaventaa kunnan mahdollisuuksia järjestää jätehuollon palvelutehtäviä kuntien välisenä yhteistyönä, jos toinen osapuolista on kuntien omistama osakeyhtiö. Hankintalaissa yhteistyöksi lasketaan vain todellinen, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Jätelain uudistuksessa tavoitteena on rajata kunnille annetut yksinoikeudet asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden.

19 julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa ja yksityisessä sosiaali-, terveys- ja koulutustoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä maatalouden vaarallisen jätteen jätehuollon järjestäminen siirtyisi kunnan vastuulta jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle. Kaatopaikkasijoittaminen marginaaliin, silti tärkeä reservi Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittaminen on kielletty uudessa kaatopaikka-asetuksessa alkaen. Asetuksen 28 :n mukaan jätetäyttöön hyväksytään vain sellaista tavanomaista jätettä, jonka biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) tai hehkutushäviönä (LOI) on enintään 10 %. Rakennusjätteen lajittelusta syntyvän jätteen osalta raja on aluksi 15 %, ja laskee 10 prosenttiin vuonna Pieni osa jätteestä tulee kuitenkin tehostuvasta lajittelusta huolimatta päätymään edelleen kaatopaikalle: jätteet, joille ei vielä ole kierrätys- tai hyödyntämismahdollisuuksia osa jätteistä, jotka ovat vaarallisia käsitellä (esimerkiksi asbesti) erilaiset lajittelurejektit. Kaatopaikka on eräänlainen jätteenkäsittelyn varareservi sen varalle, että jätettä ei jonkin poikkeustilanteen vuoksi voitaisi toimittaa käsittelylaitoksille hyödynnettäväksi. Siksi Nurmijärven kunnalla tulisi jatkossakin, oman kaatopaikan täytyttyä, olla varattuna täyttötilavuutta joltakin toiselta kaatopaikalta, mikäli omaa kaatopaikkaa ei enää laajenneta. Kaatopaikan rakentamisen rakenteet tai kustannukset eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta Kaatopaikan rakenteista määrätään kaatopaikka-asetuksen 6 ja 7 sekä liitteessä 1. Vuoden 2011 projektisuunnitelmassa arvio uuden täyttöalueen rakentamisen kustannuksista oli noin 1,5 miljoonaa euroa ja sulkemiskustannuksista 2-2,5 miljoonaa euroa. Jäteasematoiminta ja investoiminen jätteiden hyötykäyttöön Jäteasematoiminta Metsä-Tuomelassa voi jatkua myös kaatopaikkatoiminnan loputtua: välivarastointi ja siirtokuormaus kaatopaikalle sijoitettavan jätteen ohjaaminen toiselle kaatopaikalle, jonne Nurmijärven kunnan vastuulla oleville jätteille olisi varattu täyttötilavuutta operatiivista toimintaa voisi jatkaa myös muu taho kuin kunta omana työnään, esim. jätelaitos Kaatopaikkoja keskeisempiä investointikohteita jätehuollossa ovat nykyisin yhä paremmat lajittelu- ja hyötykäyttömahdollisuudet, kuten lajitteluhallit ja -linjastot sekä lajiteltuihin jätteisiin liittyvät uudet prosessit, jätteen hyödyntäminen energiana ja kiertotalouden edistäminen. Kaikki Nurmijärveä ympäröivät kunnalliset jätelaitokset ovat investoineet edistykselliseen jätteenkäsittelytekniikkaan. Liittymällä jätelaitoksen jäseneksi kunta pääsisi osalliseksi jätelaitoksen kehittämiin kierrätysratkaisuihin. Päätöksessä jätehuollon tehtävien järjestämistavasta huomioitavaa: kyky toimintojen kehittämiseen kehittämisen pitkäjänteisyys riittävät resurssit jätehuollon palvelutehtävien hoitoon

20 huoltovarmuus Huoltovarmuuden ja resurssien näkökulmasta monen kunnan yhteinen jätelaitos on hyvä ratkaisu. yksittäisille kunnille ei aiheudu työtä ja kustannuksia huom. jätemäärien laskun vaikutukset käytettävissä oleviin resursseihin, jos jätehuoltoa hoidetaan jaksossa itsenäisesti Kunnan vaikutusmahdollisuudet Monet kunnat, mukaan lukien Nurmijärvi, jotka hoitavat osan jätehuollon tehtävistään itsenäisesti, joutuvat ostamaan palveluita kunnallisilta jätelaitoksilta. Jätelaitokset tuottavat palveluita pääasiassa jäsenkunnilleen (huom. hankintalaki) Itsenäisenä, pienenä jätealan toimijana Nurmijärvi voisi ostaa sellaisia palveluita, joita on markkinoilla tarjolla päivän hintaan. Omaan kehitystyöhön resursseja ei tulisi olemaan. Itsenäisenä kunta ei pysty mahdollisesti tarjoamaan asukkailleen ajanmukaista, jätehuollon kehityksen kärkeä edustavaa palvelua. Jos kunta kuuluu jätelaitoksen omistajiin, kunta voi vaikuttaa päätöksentekoon omistajaohjauksen kautta, mm. yhtiön hallituksessa edustuksellaan jätehuoltoviranomaisessa edustuksellaan jätehuoltoa valvovassa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa Kuuma-kuntien yhteistyön kautta hoitamalla itse jätteen kuljetuksiin liittyviä kilpailutuksia (vain Kiertokapula -vaihtoehto) huom. sopimukseen HSY:n kanssa ei sisälly edustusta hallituksessa/jätehuoltoviranomaisessa Tarvittavat investoinnit Osa jätehuollon tulevista investoinneista tulee kunnan kontolle riippumatta jätehuollon järjestämistavasta. Liittymisessä investoitaisiin jätelaitoksen osakkeisiin (pl. HSY) Itsenäisenä investoitaisiin lisätäyttötilaan ja varauduttaisiin riskeihin yksin. Johtopäätös Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä on edelleen liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen, mm.: ei lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen tai kaatopaikkakäsittelyä korvaaviin jätteenkäsittelyratkaisuihin (tukeudutaan alueellisen kunnallisen jätelaitoksen ratkaisuihin ja kapasiteettiin) palkkakustannusten ja muiden kiinteiden kustannusten kannalta kevyempi (vaikutus asiakashintoihin laskusuuntainen) jätemäärien kehittymiseen liittyvät taksankorotuspaineet, huoltovarmuus ja toiminnan kehittämisen varmistaminen Lisäksi esitetään, että Nurmijärven kunta sopimusneuvotteluissa pidättää itsellään oikeuden suorittaa asumisessa syntyvien jätteiden kuljetusten kilpailuttamisen itse.

21 Vaihtoehto 0+ on teoreettisesti mahdollinen, mutta se ei ole kunnan kokonaisedun mukainen ja kestävä vaihtoehto - siihen liittyy mm. seuraavia epävarmuustekijöitä: hankintalain ja jätelain uudistusten vaikutus kunnan mahdollisuuksiin ostaa palveluita muiden kuntien jätelaitoksilta liittymättä jäseneksi huoltovarmuuden saavuttaminen jos Nurmijärven jätteille ei ole varattuna kapasiteettia jätteenpoltto- tai -hyödyntämislaitoksissa kalliit investoinnit (suhteessa toiminnan voluumiin) jätehuollon kustannusten kattaminen ja toimintojen kehittäminen jätemäärien laskiessa (vaikutus asiakashintoihin on noususuuntainen). Jos vaihtoehtoon 0+ päädyttäisiin, tulisi sen aiheuttamista toimenpiteistä käynnistää ja tehdä ulkopuolinen selvitys (konsulttiselvitys). Selvityksessä tehtäisiin täsmällisempi kokonaispäivitys projektisuunnitelmaan ja arvioitaisiin tarvittavien panostusten painopisteitä. Lisäksi tulisi varautua kilpailuttamaan yhdyskunta- ja rakennusjätteille poltto- ja/tai kierrätyspalvelua alkaen.

22 HR AA Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista Taustaliite Jätehuollon nykytilan kuvaus 1. Jätehuollon palvelu- ja viranomaistehtävät 1.1 Palvelutehtävät Jätehuollon palvelutehtävistä Nurmijärven kunnassa huolehtii ympäristötoimialan teknisen keskuksen alainen jätehuollon tulosyksikkö. Kunnan tulee jätelain (646/2011) 32 :n mukaan järjestää seuraavien, muiden kuin vaarallisten jätteiden jätehuolto: 1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete 2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte 3) valtion, kuntien ja seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin kohdassa 2 tarkoitettu yhdyskuntajäte 4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1-3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa 5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1-4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Nurmijärven kunnan järjestämiin jätehuollon palvelutehtäviin kuuluvat: Asumisessa syntyvän sekajätteen käsittely Biojätteen erilliskeräys ja käsittely Vaarallisen jätteen vastaanotto Muiden jätteiden vastaanotto Metsä-Tuomelan jäteasemalla (mm. rakennusjäte, puu, kannot, risut, haravointijäte, sähkölaitteet, kestopuu) Jäteneuvonta ja -tiedotus Ylijäämämaiden vastaanotto (yllä mainituista poiketen ei ole jätelain mukainen lakisääteinen tehtävä) Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

23 HR AA Sekajätteen käsittely ja kuljetus Sekajätteen kuljetusjärjestelmänä on tällä hetkellä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Kunnan jätehuoltomääräyksillä kaikki kiinteistöt on velvoitettu tekemään sopimus sekajätteen kuljetuksesta alan yrityksen kanssa. Jätelain mukaan kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa on jokaisen kiinteistönhaltijan vastuulla varmistaa, että yrityksellä on toimintaan tarvittavat luvat. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- ja käsittelypaikkaan. Nurmijärvellä tämä on Metsä- Tuomelan jäteasema, jossa sekajäte siirtokuormataan ja toimitetaan hyödynnettäväksi Uudenmaan Woima Oy:lle Vantaan Energian jätteenpolttolaitokseen. Biojätteen käsittely ja kuljetus Asumisessa syntyvän, erilliskerättävän biojätteen (elintarvikejätteen) kuljetusjärjestelmänä on kunnan järjestämä kuljetus. Jokaisen yli 5 huoneiston asuinkiinteistön on liityttävä biojätteen erilliskeräykseen. Kunta kilpailuttaa määrävälein biojätteen kuljetuksen ja asiakaspalvelun sekä käsittelyn. Tällä hetkellä biojätteen kuljettaa Lassila & Tikanoja Oyj ja käsittelee Kekkilä Oy Kompostoinnin kompostointilaitos Metsä-Tuomelassa. Pakkausten jätehuolto Kunnan jätehuoltomääräyksissä on määräyksiä myös muiden hyötyjätteiden kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta. Kiinteistöiltä kerättävät hyötyjätteet kuten paperi sekä kartonki-, lasi- ja metallipakkaukset on toimitettava tuotteiden tuottajien järjestämään jätehuoltoon. Kunta on aiemmin ylläpitänyt myös hyötyjätteille tarkoitettuja ekopisteitä Nurmijärvellä. Ekopisteiden ylläpito on jätelain ja pakkauksista ja niiden jätehuollosta annetun asetuksen (518/2014) mukaisesti siirtynyt kokonaan tuottajien vastuulle alkaen. Jätehuollon tulosyksikkö hoitaa edelleen ekopisteiden siivousta, koska tuottajayhteisöjen jätehuoltoa hoitava Rinki Oy on tilannut siivoustyön Nurmijärven kunnalta. Metsä-Tuomelan jäteasema Metsä-Tuomelan jäteasema on rakennettu Nurmijärven kunnan ja ympäristöministeriön yhteishankkeena ja otettu käyttöön vuonna Jäteasemalla on yhteensä 5,5 hehtaaria kaatopaikkaa, josta noin 2,9 hehtaarille on jo rakennettu kaatopaikan pintarakenteet. Jäteasemalla otetaan vastaan yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteitä sekä hyötyjätteitä. Lisäksi lähinnä kotitalouksilta vastaanotetaan mm. vaarallisia jätteitä ja sähkölaiteromua. Alueella toimii kunnan vuokraamalla tontilla Kekkilä Oy Kompostoinnin tunnelikompostointilaitos, jossa käsitellään tällä hetkellä mm. Nurmijärven alueelta erilliskerätty biojäte ja jäteasemalle vastaanotettu haravointijäte. Lisäksi muilla jäteaseman kentillä toimii vaihteleva määrä vuokralaisia. Metsä-Tuomelan alueelle on laadittu asemakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi vuonna Metsä-Tuomelan jäteasemalla työskentelee normaalisti laitosvastaava, työnjohtaja ja jätehuoltosuunnittelija, sekä 2-3 laitosmiestä. Määräaikaisia työntekijöitä on palkattu kausityöhön ja sijaisiksi sekä valmistelemaan jätehuollon viranomaistehtäviin kuuluvia jätteen kuljetusjärjestelmäselvityksiä ja kuljetusrekistereitä. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

24 HR AA 1.2 Viranomaistehtävät Kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii Nurmijärvellä tekninen lautakunta. Jätelain mukaisia kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvia tehtäviä ovat: Jätehuoltomääräysten antaminen Jätteenkäsittelytaksan hyväksyminen Jätemaksupäätökset ja maksujen perintä Jätteen kuljetusjärjestelmäpäätökset Jätteenkuljetusrekisterien ylläpitäminen Jätteenkuljetuksen seuranta Yhdyskuntajätehuollosta poikkeamispäätökset (jätelaki 42 ) Jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset (delegoitu viranhaltijalle) 2. Ylijäämämaiden vastaanotto Nurmijärven kunnalla on kaksi ylijäämämaiden vastaanottopaikkaa. Ylijäämämaiden vastaanottopaikoilla on oma, jätteenkäsittelytaksasta erillinen hinnastonsa, jonka tekninen lautakunta ja valtuusto hyväksyvät. Hernemäen (Lintumetsän) maankaatopaikka sijaitsee Klaukkalassa Kuonomäentien varrella. Hernemäen maankaatopaikalle vastaanotetaan ylijäämämaita ainoastaan kunnan omilta työmailta. Konetyöt maankaatopaikalla tekee yleensä koneenkuljettaja siltä kunnan työmaalta, jolta maita kulloinkin otetaan vastaan. Konetyöstä veloitetaan jätehuollon tulosyksikköä, joka taas laskuttaa ylijäämämaiden vastaanottohinnaston mukaiset vastaanottomaksut työmaalta. Metsä-Tuomelan maankaatopaikka sijaitsee jäteaseman yhteydessä, lähellä kirkonkylän taajamaa, osoitteessa Iivarin metsätie. Metsä-Tuomelan maankaatopaikka vastaanottaa ylijäämämaata myös yksityisiltä toimijoilta. Maankaatopaikan konetyöt suorittaa koneurakoitsija, joka kilpailutetaan määrävälein. Metsä-Tuomelan maankaatopaikalle haetaan lupaa myös laajennusalueen käyttöönottoon, maaainesten lajitteluun ja toimittamiseen hyödynnettäväksi sekä betonimurskan hyötykäyttöön. Ylijäämämaihin liittyvät työtehtävät ovat siirtymässä kunnallistekniikan rakentamisen yksikköön maarakennusmestarille. 3. Vanhat kaatopaikat Kunnassa on kaksi jälkitarkkailuvaiheessa olevaa vanhaa kaatopaikkaa. Valkjärven suljettu kaatopaikka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä Klaukkalan keskustasta. Lähin osoite on Mustikkamäentie 21. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina ja sinne on läjitetty jätteitä Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

25 HR AA yhteensä noin tonnia. Käytöstä poistamisen jälkeen jätetäyttöä on peitetty ylijäämämailla ja hiekalla. Täyttöön on rakennettu louheella täytetyt kaasunpoistokaivot vuonna Kaatopaikkaalueen pinta-ala on noin 3,7 ha. Mutaanmäen suljettu kaatopaikka sijaitsee Mutaanmäentien varrella noin 2 km etäisyydellä Nurmijärven kirkonkylästä pohjoiseen. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina ja sinne on läjitetty jätteitä yhteensä arviolta tonnia. Kaatopaikalle on myöhemmin tuotu ylijäämämaita, ja sitä on käytetty myös lumenkaatopaikkana. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 4 ha. Molemmilla vanhoilla kaatopaikoilla suoritetaan vesientarkkailua. Vanhoista kaatopaikoista on teetetty nykytilaselvitykset vuonna Selvitykset teki FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Selvitysten mukaan molemmista vanhoista kaatopaikoista aiheutuu vielä jonkin verran kuormitusta ympäristöön. Selvitysten tuloksista on neuvoteltu Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. 4. Tulo- ja kulurakenne Lakisääteistä jätehuoltoa ei rahoiteta verovaroin, vaan kunnan perimillä jätemaksuilla. Jätemaksuista on säädetty jätelain luvussa 9. Vuosi 2015 Vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa jätehuollon tulosyksikön toimintatuotoiksi oli budjetoitu euroa. Suurimmat tulot saadaan Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelystä ja muista jäteaseman tuotoista ( euroa) sekä ylijäämämaiden vastaanottomaksuista ( euroa). Vuonna 2015 Metsä-Tuomelan jäteaseman osalta budjetoiduista toimintatuotoista saavutettiin 94 % ( euroa). Maankaatopaikkojen osalta toimintatuotot toteutuivat budjetoidusti ( euroa). Vuonna 2015 jätehuollon tulosyksikön käyttötalouden tulos oli noin euroa ylijäämäinen. Hallintokulut ja suunnitelmapoistot huomioiden tulos oli kuitenkin noin euroa alijäämäinen. Vuosi 2016 Vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa jätehuollon tulosyksikön toimintatuotoiksi oli budjetoitu euroa. Suurimmat tulot saadaan Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelystä ja muista jäteaseman tuotoista ( euroa) sekä ylijäämämaiden vastaanottomaksuista ( euroa). Vuonna 2016 Metsä-Tuomelan jäteaseman osalta budjetoiduista toimintatuotoista saavutettiin 97 % ( euroa). Maankaatopaikkojen osalta toimintatuotot ylittivät budjetoidun ( euroa). Vuonna 2016 jätehuollon tulosyksikön käyttötalouden tulos oli noin euroa ylijäämäinen. Hallintokulut ja suunnitelmapoistot huomioiden tulos oli noin euroa ylijäämäinen. Käytännössä ylijäämä on peräisin ylijäämämaiden vastaanotosta. Jätelain mukaan kunnan on perittävä jätelain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksulla tulee kattaa jätteen loppukäsittelypaikan tai -laitoksen perustamisen, käytön, käytöstä poistamisen, jälkihoidon ja ympäristönsuojelulain 59 :ssä tarkoitetun vakuuden kustannukset. Jälkihoidon kustannukset on huomioitava vähintään 30 vuoden ajalta. Kunta voi periä jätemaksua myös jäteneuvonnasta, Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

26 HR AA jätteenkuljetusrekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Jätehuollon tuotoista tehdään vuosittain kirjanpidollinen jälkihoitovaraus, jolla kerrytetään varoja Metsä-Tuomelan kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitoon. Jätehuollon tulosyksikön toiminnoista ylijäämämaiden vastaanottopaikat ja vanhat kaatopaikat ovat toimintoja, joita ei rahoiteta lakisääteisen jätehuollon jätemaksuilla. Ylijäämämaiden vastaanotto ei ole jätelain mukaista lakisääteistä toimintaa, ja se rahoitetaan ylijäämämaiden vastaanottomaksuilla. Vanhojen kaatopaikkojen hoito ja kunnostus on verovaroilla tapahtuvaa toimintaa, mutta käytännössä nämäkin kulut ovat mukana jätehuollon käyttötaloudessa. Jätehuollon käyttötaloudessa on mukana myös romuajoneuvojen varastointi, joka on teiden kunnossapidon alaista toimintaa. Siirretyt autot varastoidaan Metsä-Tuomelassa. Jätemaksutuotot koostuvat Metsä-Tuomelan jäteaseman jätteenkäsittelymaksuista ja biojätteen erilliskeräyksestä saaduista maksuista. Näiden lisäksi jätemaksua peritään sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomaksun yhteydessä lietteiden kuljetusrekisterin ylläpitämiseksi. Tuloja saadaan myös jäteaseman kenttiä vuokraamalla ja tuottajayhteisöjen kanssa yhteistyössä järjestettävästä jätehuollosta. Pääomaan liittyvät lakisääteisen jätehuollon kulut ja niiden rahoittaminen: KULUT: Metsä-Tuomelan kaatopaikan jälkihoitovaraus Poistot, mm. Metsä-Tuomelan rakentamisaikainen poisto-ohjelma Tilavuokrat Metsä-Tuomelan maankäytöstä aiheutuvat kulut, kuten jäteasemaalueen (20 ha) maan arvon aleneminen TUOTOT: Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelymaksut (2015): o kunnanvastuujäte (96 %) o markkinaehtoinen (4 %) Biojätteen erilliskeräyksen maksut Ylläpitoon liittyvät lakisääteisen jätehuollon kulut ja niiden rahoittaminen: KULUT: Henkilöstökulut Konetöiden osto Jätteenkäsittelypalveluiden ja jätteen kuljetusten osto Metsä-Tuomelan vesien ja kaasujen käsittely Vaarallisten jätteiden jätehuolto Jäteaseman sähkönkulutus Hallinnon vyörytyserät Jätehuollon rekisterit TUOTOT: Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelymaksut (2015): o kunnanvastuujäte (96 %) o markkinaehtoinen (4 %) Biojätteen erilliskeräyksen maksut Korvaukset tuottajayhteisöiltä Asumisessa syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden vastaanottomaksun yhteydessä perittävä jätemaksu Jäteaseman kenttien vuokratuotot (pois lukien Kekkilän kentät, tulot ohjautuvat muualle) Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

27 HR AA Liite: Jätehuollon vuosikertomus Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

28 Jätehuollon vuosikertomus

29 Sisältö 1 Jätehuolto Nurmijärvellä Jätehuollon kehittäminen Nurmijärvellä Johtaminen ja hallinto Perustietoja kunnasta Jätehuollon palvelut Keräys ja kuljetus Käsittely ja hyödyntäminen Neuvonta Sosiaalinen vastuu Henkilökunta Vuorovaikutus Ympäristövastuu Vaikutukset veteen Vaikutukset ilmaan Haju-, melu- ja pölyhaitat Taloudellinen vastuu Jätehuollon liikevaihto Markkinaehtoinen jätehuolto Kulut Jätehuollon tulos Yhteystiedot

30 1 Jätehuolto Nurmijärvellä 1.1 Jätehuollon kehittäminen Nurmijärvellä Itsenäisestä jätehuollon toimijasta osaksi kuntien omistamaa jätelaitosta Uudenmaan alueella Nurmijärvi on ainoa kunta, jolla on toiminnassa oleva oma kaatopaikka ja joka hoitaa itsenäisesti jätehuollon. Pääsääntöisesti jätehuolto on hoidettu kuntien omistamien jätelaitoksien kautta. Nurmijärven valtuusto on vuonna 2011 tehnyt periaatepäätöksen, että nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Nurmijärvi liittyy johonkin ympäröivistä jätelaitoksista. Kaatopaikka on täyttymässä muutaman vuoden sisällä. Loppuvuodesta 2016 lähtien kunnanhallitus on perehtynyt jätehuollon järjestämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on, että suuntaviivat jatkovalmisteluun saataisiin kunnanhallitukselta kevään 2017 aikana. Lähimmät jätelaitokset ovat Kiertokapula Oy Nurmijärven koillispuolella, Rosk n Roll Oy Ab lännessä sekä HSY-kuntayhtymä etelässä. Vastaavat jätehuoltoviranomaiset ovat jätelautakunta Kolmenkierto, Länsi-Uudenmaan jätelautakunta Roskaraati ja HSY-kuntayhtymä. KUUMA-kunnista viisi on osakkaina Kiertokapulassa, yksi Rosk n Roll:ssa ja yhdessä kunnassa jätehuollon hoitaa erillisellä palvelusopimuksella HSY. Kaksi KUUMA-kunnista on osakkaina Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, jonka on tarkoitus fuusioitua Rosk n Roll:n kanssa Yhdyskuntajäte energiantuotantoon Valtuuston 2011 tekemän päätöksen mukaisesti yhdyskuntajätettä alettiin kuljettaa energiahyödynnykseen Vantaan Energian jätevoimalaan sen valmistuttua vuonna Jätteen kuljettaminen polttolaitokselle nosti jätteenkäsittelyn hintaa, mutta vähensi kasvihuonekaasupäästöjä ja pidensi käytössä olevan kaatopaikan käyttöikää. 3

31 Vuonna 2016 jäteasemalla jatkui asumisessa syntyvien jätteiden vastaanotto. Pientuojia kannustettiin tehokkaampaan jätteiden lajitteluun ja Metsä-Tuomelaan erikseen tuoduista sekajätteistä eroteltiin polttokelpoiset jätteet. Lainsäädännön uudistukset ohjaavat kunnallisen jätehuollon painopistettä kotitalouksien jätteisiin ja kierrätykseen Metsä-Tuomelassa vastaanotetun jätteen määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä 60 %. Tekeillä olevien lainsäädännön muutosten vaikutus lienee samansuuntainen, ja tulee vaikuttamaan kunnan mahdollisuuksiin investoida ja kehittää jätehuoltoaan. Yhdyskuntajätteen poltto jätevoimalassa edesauttaa kaatopaikka-asetuksen (331/2013) vaatimusten saavuttamista. Asetuksen mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikoille, kuten Metsä-Tuomelaan, sijoitettavassa tavanomaisessa jätteessä orgaanista ainetta ei saanut olla yli 10 % vuoden 2016 alusta lähtien. Vireillä olevassa jätelain uudistuksessa on tavoitteena rajata kunnille annetut yksinoikeudet asumisessa syntyviin jätteisiin. Esimerkiksi kunnan vastuulle tähän asti kuuluneet sote-jätteet siirtynevät jätteen tuottajien ja kiinteistön haltijoiden vastuulle. Uusi hankintalaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Laissa rajoitetaan kunnallisten jätelaitosten mahdollisuuksia tarjota muita kuin lakisääteisiä palveluita. Tämä tulee sekä pienentämään jäteaseman asiakaskuntaa että estämään kunnallisia jätelaitoksia tarjoamasta Nurmijärven kunnalle palveluitaan kilpailutuksen kautta. Jäteasema-alueen kehittäminen Metsä-Tuomelan jäteaseman alueella voidaan vuokrata kenttiä erilaisiin kierrätys- ja jätteenkäsittelytoimintoihin. Asemakaava avaa mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Myös vuoden 2014 lopussa jätetyssä ympäristölupahakemuksessa jäteasematoiminnan jatkamiseksi on pyritty huomioimaan alueen käyttömahdollisuuksia jatkossa. Uusi ympäristölupa olisi tarkoitus saada vuoden 2017 aikana. Rekisteri jätteen kuljetuksista Kunta ylläpitää jätteiden kuljetusrekisteriä kuten jätelaissa edellytetään. Sekajätteen, biojätteen ja asumisessa syntyvien lietteiden tyhjennysvälien seuranta kuljetusrekisterin avulla kuuluu kunnan tehtäviin. Jätelaissa määritellyt tiedot kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta saadaan suoraan jätehuoltoyrityksiltä. Kuljetusrekisterit mahdollistavat valvontaviranomaisille sen valvomisen, että kunnan alueella kotitalouksien jätehuolto tapahtuu asianmukaisesti. Vuoden 2015 lopulla alettiin valmistella kunnan tietojen täydentämistä kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Vuoden 2016 mittaan jätehuolto on lähettänyt lietekyselyjä kiinteistöille, joilla ei kunnan tietojen mukaan ole viemäriliittymää ja joilta ei ole lietteenkuljetusyritykseltä saamien tietojen perusteella kuljetettu vuonna 2014 lietteitä jätevedenpuhdistamolle. Selvityksen tarkoituksena on varmistaa, että kaikkien Nurmijärven kunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen lietteet käsitellään asianmukaisesti. 4

32 1.2 Johtaminen ja hallinto Nurmijärven kunnan jätehuollon järjestämisestä vastaa ympäristötoimialan teknisen keskuksen osana toimiva jätehuollon tulosyksikkö. Tekninen keskus toimii teknisen lautakunnan alaisena ja jätehuoltoa koskevat suurimmat ja kauaskantoisimmat päätökset tehdään lautakunnassa ja kunnan valtuustossa. Tekninen lautakunta toimii Nurmijärven kunnan jätehuoltoviranomaisena. Teknistä keskusta johtaa kunnallistekniikan päällikkö. 1.3 Perustietoja kunnasta Nurmijärvi on pinta-alaltaan suuri, vireä Helsingin seudun kasvukunta, jossa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Vuonna 2015 kunnan asukasluku oli lähes Väestön tavoitellaan Nurmijärvellä kasvavan tulevina vuosina noin 670 asukkaan verran vuosittain. Suurin osa kuntalaisista asuu pikkukaupunkimaisissa taajamissa, joita ovat kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki. Nurmijärven yleisilme on luonnonläheinen ja pientalovaltainen. Kunnan runsaasta asuinrakennuksesta 60 % on omakotitaloja. 2 Jätehuollon palvelut muovi- ja kartonkipakkaukset sekä biojäte, lajitellaan erilleen. Omakotitaloissa hyötyjätteet kuljetetaan itse ekopisteisiin, muissa kiinteistöissä on omat keräysastiat eri jätelajeille määräytyen kiinteistön koon mukaan. Sekajätteiden ja asumisen lietteiden keruun ja kuljetuksen järjestää kiinteistön haltija. Asukas voi siis kilpailuttaa jäteyritykset ja tehdä sopimuksen valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Jätelain mukaan asukkaan tulee varmistua että yhtiö kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kunnan järjestämä biojätteen erilliskeräys on kunnan kilpailuttama. Vuonna 2016 kuljetusyrityksenä oli Lassila & Tikanoja Oyj. Kiinteistöittäinen keräys Kunnan jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien kiinteistöjen on liityttävä jätehuoltoon ja kiinteistöllä on oltava astia vähintään sekajätteelle ja sen tyhjennyssopimus jätehuoltoyrityksen kanssa. Vähintään 5 huoneiston kiinteistöillä pitää olla erikseen biojäteastia, 10 huoneen kiinteistöillä keräyskartonkiastia ja yli 20 huoneiston kiinteistöillä metalli- ja lasipakkauksille keräysastiat. Paperinkeräysastia kuuluu olla jokaisessa kerros- ja rivitalossa. Asukasta kohti kerätyn sekajätteen määrä on vähentynyt viime vuosina. 2.1 Keräys ja kuljetus Jätteiden lajitteluvelvollisuus kuuluu kaikille talouksille ja eri jätelajien hyödyntäminen perustuu syntypaikkalajitteluun. Kotitalouksissa hyötyjätteet, keräyspaperi, lasi-, metalli-, 5

33 Jäteaseman toiminnot 1. pientuojien vastaanottoalue 2. hyötyjätteiden varastointi- ja vastaanottoalueet 3. jätteiden loppusijoitusalueet 4. kotitalousjätteen siirtokuormausasema 5. kaatopaikkavesien puhdistamo 6. kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely 7. Kekkilä Oy:n kompostointilaitos Alueellinen keräys Ekopisteissä kerätään pientalojen keräyspaperia ja eri pakkausmateriaaleja uudelleenkäyttöön. Vuonna 2016 paperinkeräyspisteitä oli 9 kpl, lasipakkauksille on keräysastia 12 pisteessä, metallipakkauksille on keräysastia 11 pisteessä, keräyskartongille 9 pisteessä ja käyttötekstiilille 6 pisteessä. Vuoden 2016 alusta aloitti toimintansa uusi kaupan ja teollisuuden kustantama Rinkiekopisteverkosto kotitalouksien pakkausjätteen keräykseen. Aikaisempi kuntien keräysvastuu siirtyy pakattuja tuotteita markkinoille tuoville yrityksille, eli kaupalle ja teollisuudelle. Tavoitteena olu luoda verkosto, jossa kerätään kolmea tai neljää pakkausmateriaalia (lasi, metalli, kartonki, muovi). Kierrätyspaperin keräys jatkuu ennallaan. Kotitalouksien ja maatalouksien vaarallisten jätteiden pienerien, kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkaromun ja kyllästetyn puun vastaanotto on järjestetty Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Kunnalla on lisäksi sopimus apteekkien kanssa lääkejätteiden vastaanotosta. 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Metsä-Tuomelan jäteasema Nurmijärven kunnan omistama Metsä- Tuomelan jäteasema sijaitsee Nurmijärven kirkonkylän länsipuolella. Jäteaseman toiminnoille osoitetun alueen kokonaispinta-ala on noin 20 hehtaaria, josta yhdyskuntajätteen kaatopaikalle on varattu vajaat 7 hehtaaria. Vuonna 2013 Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttöalueelle rakennettiin 0,1 hehtaarin suu- 6

34 ruinen laajennusosa, joka otettiin käyttöön alkuvuodesta Yhteensä täyttöalueesta on loppusijoitusalueena 5,5 hehtaaria. Valtuuston periaatepäätöksen mukaan jätetäyttöä ei laajennettaisi koko varatulle alueelle. Metsä-Tuomelan jäteasemalla otetaan vastaan, välivarastoidaan, hyödynnetään ja käsitellään ensisijaisesti Nurmijärven kunnan alueelta peräisin olevia tai kunnan vastaanottovelvollisuuden piiriin kuuluvia jätteitä. Jäteasemalla toimii urakoitsijana Moiski Oy. Urakoitsija huolehtii alueen konetöistä, kuten täyttöalueen hoidosta sekä jätelavojen ja -konttien siirroista. Jäteaseman kaatopaikan täyttöalue on jaettu kolmeen vaiheeseen. Jätetäytön vanhimman osan käyttö lopetettiin vuonna 2007 ja alueen sulkeminen aloitettiin esipeittorakenteen ja siihen kuuluvan täyttöalueen reunan kivikorirakenteen rakentamisella vuonna Lopullinen kaatopaikan pintarakenne valmistui vuonna Loppusijoitetun jätteen määrä laskenut Jäteasemalle vastaanotetuista jätteistä rakennus- ja yhdyskunta jätteen määrä laskivat hieman vuonna Maa- ja kiviainesjätteen määrä laski reilusti ja tuotantotoiminnan jätemäärät nousivat hieman edellisestä vuodesta. Loppusijoitettavan jätteen määrä on jatkanut laskuaan vuonna Erilliskerätyn sekajätteen siirtokuormausta energiahyödynnettäväksi jatkettiin. Loppusijoitettua jätettä kertyi reilu 2000 tonnia ja jätettä siirtokuormattiin lähes 7200 tonnia. Vuonna 2016 loppusijoitettavasta jätteestä lajiteltiin täyttöalueella ja pientuojien vastaanotossa hyötykäyttöön puuta ja metallia hieman edellisvuotta enemmän, 645 tonnia. Vuonna 2015 määrä oli 591 tonnia. Ottaen huomioon jätteen kokonaismäärän vähenemisen lajitteluaste on vuodesta 2012 kaksinkertaistunut. Jätteiden hyödyntäminen Jäteasemalle vastaanotettavat hyötyjätteet toimitetaan pääsääntöisesti muualle hyödynnettäväksi. Osa jätteistä hyödynnetään kaatopaikan rakenteissa. 7

35 Jätemäärien muutos vuosina jätelajeittain (t/a). Loppusijoitettavan jätteen määrän muutos vuosina (t/a). 8

36 Jätteiden hyötykäyttö materiaali tuote hyödyntäjä erilliskerätty biojäte, haravointijäte kompostimulta Kekkilä Oy keräyskartonki hylsykartonki Paperinkeräys Oy keräyspaperi sanomalehti- ja pehmopaperi Paperinkeräys Oy romumetalli metallit uudelleenkäyttöön ML Mikon Metallijalostus Oy pakkauslasi uusiolasi ja lasivilla Uusioaines Oy kyllästetty puu hake polttoon Demolite Oy puu, risut, kannot hake tukiaineeksi kompostiin ja polttoon L&T Biowatti sähkö- ja elektroniikkaromu metallit ja muut materiaalit Tramel Oy autonrenkaat rengasrouhe rakentamiseen Suomen Rengaskierrätys Oy paristot ja pienakut metallit ja kemikaalit Recser Oy betoni- ja tiilimurska kaatopaikan rakenteet oma toiminta 2.3 Neuvonta Henkilökohtaista puhelin- ja Internetneuvontaa annettiin päivittäin. Neuvontakäyntejä tehtiin pyydettäessä. Peruskoulun alaasteen opettajilla oli mahdollisuus lainata oppitunneille jäteaseman Simeoni-ketun jäteneuvontalaatikkoa. Jätehuollon neuvonnasta vastasi jätehuoltosuunnittelija. 9

37 3 Sosiaalinen vastuu 3.1 Henkilökunta Jätehuollon tulosyksikössä työskenteli Metsä- Tuomelan jäteaseman laitosvastaava, jätehuoltosuunnittelija ja osa-aikainen ympäristönhuoltomestari, työnjohtaja ja kaksi osaaikaista laitosmiestä. Määräaikaisissa työsuhteissa olivat neljä laitosmiestä, jätehuoltosuunnittelija sekä loma-aikaan kausityöntekijä. Yhteensä jätehuollossa oli 7,3 henkilötyövuotta, joista 4,0 määräaikaisia. Jätehuollon tulosyksikön päällikkönä toimi jäteaseman laitosvastaava. Metsä-Tuomelan jäteasemalla konetyöt hoiti urakoitsijana Moiski Oy. Jäteasemalla työskenteli päivittäin 1-2 urakoitsijan koneenkuljettajaa. Muuta urakoitsijan työvoimaa sekä muita urakoitsijoita käytettiin tarpeen mukaan. Koulutus Jäteaseman henkilökunnalle ja urakoitsijoille järjestettiin siirtokuormausasemankäyttö- ja turvallisuuskoulutus, jossa kerrattiin toiminta erityis- ja vaaratilanteissa. Kaksi henkilökunnasta suoritti vaarallisten jätteiden koulutuksen ja yksi tieturvakoulutuksen lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Panelistit seuraavat lähiympäristössään esiintyvää hajua, melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jäteaseman toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Ympäristöpaneelista vastaavat Nurmijärven kunta ja Kekkilä Oy. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Raportit ovat nähtävillä Nurmijärven kunnan virastotalolla, Metsä-Tuomelan jäteasemalla, kunnan yhteispalvelupisteessä Klaukkalassa sekä Nurmijärven kunnan Internet-sivuilla: nurmijarvi.fi/jatehuolto Metsä-Tuomelan jäteasema ympäristöraportit. 4 Ympäristövastuu Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnalla on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä Lisäksi henkilöstöä osallistui erilaisiin jätehuoltoalan koulutuspäiviin ja seminaareihin, kuten Jätelaitospäiviin ja Jätelaitosyhdistys ry:n seminaareihin. 3.2 Vuorovaikutus Metsä-Tuomelan jäteaseman toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 10

38 vuonna 2008 lainvoiman saanut ympäristölupa (No YS 998/ ). Luvan mukaan Metsä- Tuomelan jäteasema luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Vuonna 2013 alkanutta jätteiden siirtokuormausta varten on saatu Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vuonna 2012 lainvoiman saanut ympäristölupa (ESAVI/168/04.08/2011). Vuoden 2014 lopussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle jätetty ympäristölupahakemus jäteasematoiminnan jatkamiseksi Metsä- Tuomelassa oli edelleen käynnissä vuonna Myös Metsä-Tuomelan maankaatopaikan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen jatkui vuonna Jäteaseman toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat alueen vesien vaikutus purkuvesistöön ja lähinnä jätetäytössä muodostuvat kasvihuonekaasut. Toiminnasta aiheutuu myös mm. haju- ja meluhaittaa lähialueiden asukkaille. Ympäristölupavelvoitteiden noudattamiseksi on laadittu vesientarkkailuohjelma, jolla seurataan jäteaseman vaikutusta pinta-, pohja- ja talousvesiin. Tarkkailun tuloksista raportoidaan ympäristöviranomaisille vuosittain. Lisäksi vaikutusta seurataan Vantaanjoen vesistöalueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteydessä. Haju-, melu- ja muita haittoja seurataan ympäristöpaneelin avulla. Poikkeukselliset tilanteet Vuonna 2016 kovien pakkasten aikaan kaatopaikkakaasun soihtupoltin oli epäkunnossa. Heinäkuussa havaittiin palon alku (savuamista) jätetäytölle vasta tuodussa jätekuormassa. Palokunta kutsuttiin paikalle ja penkanhoitaja teki alkusammutuksen käsisammuttimella. Savua ei ehtinyt muodostua juurikaan, eikä palosta koitunut haittaa lähiasukkaille. 4.1 Vaikutukset veteen Metsä-Tuomelan jäteaseman vesistökuormitus kohdistuu Vantaanjokeen laskevaan Kyläjokeen. Kyläjoen vesi on savisameaa ja joki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi (paikkatieto.ymparisto.fi/vesikartta 2013). Kyläjokeen kohdistuu myös maatalouden hajakuormitusta. Pintavedet Jäteaseman alueen ulkopuoliset pintavedet johdetaan niskaojilla alueen ohi. Niskaojien tarkkailupisteillä vedenlaatutulokset viittasivat jäteaseman kuormittavaan vaikutukseen. Myös laskuojan vedenlaatutulokset viittasivat jäteaseman kuormitukseen. Raskasmetalleja lukuun ottamatta lähes kaikki vedenlaatumuuttujat olivat korkeita tai erittäin korkeita luonnontilaiseen valumaveteen nähden. Alueen ulkopuolelle johdetut käsitellyt vedet Kaatopaikan läpi suotutuneet vedet sekä osa pinnoitetuilta alueilta kerätyistä hulevesistä käsitellään jäteaseman omassa jätevedenpuhdistamossa. Vuonna 2016 jäteaseman alueella syntyneitä jätevesiä käsiteltiin yhteensä vajaat m 3. Kaatopaikan lävitse suodattuvia vesiä tarkkaillaan kaatopaikan havaintoputkista otettavilla näytteillä. Vuonna 2015 kairattiin kaksi uutta 11

39 havaintoputkea edellisten tukkeutuneiden tilalle. Uusista putkista otettiin näytteet helmikuussa 2016, mutta syksyn näytteitä otettaessa todettiin putkien vääntyneen eikä näytteitä näin ollen saatu. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus vuonna 2016 oli typen ja orgaanisen aineksen osalta suurempaa kuin edellisenä vuonna. Puhdistamon toiminta täytti kuitenkin lupaehdot. Kahden talousvesikaivon vedenlaatu ei täyttänyt talousvesiasetuksen laatusuosituksia todettujen e-coli bakteerien vuoksi (461/2000). Tämä johtuu todennäköisesti pintavesien vaikutuksesta. Pohjaveden jatkuvatoimista suojapumppausta jatkettiin kahdesta suojapumppauskaivosta vuonna Suojapumppauksella pyritään ehkäisemään likaantuneen pohjaveden leviäminen jäteasema-alueen ulkopuolelle. Pohjavedet Pohjavesiä valvotaan 12 pohjavesiputkesta, joista neljä on jäteaseman alueen ulkopuolella, sekä seitsemästä talousvesikaivosta. Huhtikuussa 2016 poistettiin ja tukittiin asukkaan vaatimuksesta yksi pohjavesiputki korvaamatta uudella. Alueen pohjavesi on paineellista, joten pelto oli putken ympärillä liian märkä viljelyyn. Uusi mahdollinen paikka havaintopisteelle olisi sijainnut niin lähellä toista pohjavesiputkea, että näytteet eivät olisi antaneet lisätietoa. Aiempien vuosien tapaan jäteaseman vaikutukset pohjavesiin näkyivät sähkönjohtavuuden ja typpipitoisuuden kohoamisena. Metsä-Tuomelan jäteveden puhdistamolta lähtevän veden vesistökuormitus 2016 Vesistökuormitus kg/vuosi g/as/vrk AVL Kokonaistyppi asukasta Kokonaisfosfori 11,9 2,2 15 asukasta Biologinen hapenkulutus BOD asukasta *asukasvasteluku = yhden henkilön keskimääräinen jätevesikuormitus vuorokaudessa 4.2 Vaikutukset ilmaan Suurin osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu jätetäytössä syntyvästä kaatopaikkakaasusta. Kaatopaikkakaasu koostuu lähinnä metaanista ja hiilidioksidista, joista metaani on hiilidioksidia 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Jätehuoltoalalla päästöjä pyritään vähentämään jätetäytön kaatopaikkakaasua keräämällä ja lajittelemalla 12

40 jätteitä kierrätykseen ja energiahyödynnykseen. Metsä-Tuomelan jäteasemalla kaatopaikkakaasua kerätään väliaikaisilla kaasunkeräysrakenteilla ja kesällä 2014 valmistuneeseen kaatopaikan vanhimman osan pintarakenteeseen kuuluvilla pysyvillä kaasunkeräysrakenteilla, joilta kaatopaikkakaasu on saatu johdettua soihtupolttimelle lokakuusta lähtien. Kerätty kaatopaikkakaasu poltetaan soihtupolttimessa, jolloin kaasun sisältämä metaani muuttuu vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Vuonna 2016 kaatopaikkakaasua kerättiin ja soihtupoltettiin m 3, josta metaania oli m 3. Kaatopaikkakaasun polton ilmastonmuutoksen torjunta oli 63 % (4946 t CO 2 - ekv). 4.3 Haju-, melu- ja pölyhaitat Metsä-Tuomelan jäteaseman ja Kekkilä Oy:n kompostointilaitoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia seurataan jäteasema-alueen ympäristön asukkaista koostuvan hajupaneelin avulla. Vuonna 2016 kirjattiin 128 hajuhavaintoa yhteensä 95 päivänä. Hajuhavainnot ja päivät vähenivät edellisvuodesta noin neljänneksen. Vuonna 2016 hajua aiheutui mm. kaatopaikkakaasujen polttojärjestelmän käyttökatkoksista, erityisjätekaivantojen kaivamisesta jätetäyttöön sekä mahdollisista inversiotilanteista, jolloin hajut jäävät sääolojen seurauksena lähelle maanpintaa. Aina raportoiduille hajuhavainnoille ei löydy selitystä tai mahdollista häiriötilannetta tai toimenpidettä, joka johtuisi jäteaseman toiminnasta. Jäteaseman normaalitoiminnasta voi aiheutua hajua, joka otollisissa sääoloissa leviää ympäristöön aiheuttaen hajuhaittaa. Muut haitat Ympäristöpaneelin kautta raportoitiin hajun lisäksi lokeista, rotista sekä melusta. Osa meluhavainnoista johtui kaatopaikan normaalitoiminnasta ja osa haketuksesta. Meluhaitat olivat edellistä tarkkailuvuotta suuremmat. Haittojen torjunta Jäteaseman normaalitoiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja pyritään vähentämään jätetäytön huolellisella hoidolla ja töiden suunnittelulla. Vuodesta 2014 soihtupolttimelle on johdettu kaasua entistä suuremmalta alueelta, mikä vähentää hajuhaittoja. Vuonna 2013 on laadittu tuholaishallintasuunnitelma, jonka mukaisesti ylläpidetään 18 syöttiasemaa rotille ja hiirille. Haittaeläimiä ja lokkeja torjutaan myös jätetäytön huolellisella hoidolla. Kotitalousjätteen siirtokuormaamisen alettua toukokuussa 2013 jätetäyttöön päätyvän ruokajätteen määrä on vähentynyt merkittävästi, mikä vähentää haittaeläinten määrää kaatopaikka-alueella. 5 Taloudellinen vastuu 5.1 Jätehuollon liikevaihto Jätehuollon liikevaihto koostuu pääosin Metsä- Tuomelan jäteaseman jätteenkäsittelymaksuista. Jätteenkäsittelymaksuilla katetaan jäteaseman ylläpidon, kaatopaikan jälkihoidon, ympäristöntarkkailun, ekopisteiden ylläpidon, jäteneuvonnan ja muun jätehuollon järjestä- 13

41 misen kulut. Taksoja korotettiin vuoteen 2016 reilusti. Vuonna 2016 otettiin myös ensimmäistä kertaa käyttöön Nurmijärven Veden vastaanottaman sako- ja umpikaivolietteen hintaan lisättävä jätemaksu. Kertyneellä maksulla katetaan lietteiden kuljetusrekisterin ylläpito. Nurmijärven kunnan jätehuollon liikevaihto vuonna 2016 oli euroa. Liikevaihto nousi edellisen vuoden eurosta. Liikevaihdon kasvattamiseksi ja jätteiden ohjaamiseksi asianmukaiseen käsittelyyn tulisi saada vielä järjestetyn jätteenkuljetusten ulkopuolella olevia asukkaita solmimaan jätehuoltosopimus kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5.2 Markkinaehtoinen jätehuolto Jätelain 44 :n mukaan kirjanpidossa on eriteltävä kunnan velvollisuudeksi säädetty ja muu, markkinaehtoinen jätehuolto. Markkinaehtoiseksi jätteeksi on laskettu ne jäte-erät, joita vastaanotetaan Metsä-Tuomelassa kilpailutuksen tai erillisen sopimuksen perusteella, sekä rakennusjätteet Nurmijärven ulkopuolelta. Jäteasemapalvelut on tarkoitettu lähinnä kunnan vastuulla olevien jätteiden käsittelyyn. Jätelain 33 :n mukaisia sopimuksia kunnan toissijaisella vastuulla olevan jätteen vastaanottamisesta tehdään sellaisten yritysten kanssa, joiden Nurmijärvellä säännöllisesti tuottamalle, Metsä-Tuomelassa vastaanotettavaksi soveltuvalle jätteelle ei löydy Nurmijärven alueelta muuta vastaanottopaikkaa kohtuullisin ehdoin. Tuotot jätteiden vastaanotosta vuonna 2016 olivat yhteensä euroa. Lakisääteisen toiminnan osuus oli 95 % eli euroa. Markkinaehtoisen toiminnan osuus oli 5 % eli euroa. Sekä jäteaseman tuotot että markkinaehtoisen toiminnan osuus ovat nousseet edellisvuodesta tuotot jätteiden vastaanotosta olivat yhteensä euroa ja markkinaehtoisen toiminnan osuus oli 4 % eli euroa. 5.3 Kulut Vuonna 2016 Metsä-Tuomelan jäteaseman kaatopaikan jälkihoitoa varten tehtiin euron suuruinen varaus. Jätehuollon ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset olivat noin euroa. Lisäksi velvoitetarkkailun ja ympäristöpaneelin kustannukset olivat noin euroa. Jätehuollon tulevat investointitarpeet koskevat jäteaseman rakenteita, kuten kaatopaikkavesien käsittelyä. Uudessa ympäristöluvassa saatetaan edellyttää panostuksia myös jätteenkäsittelytekniikkaan. 5.4 Jätehuollon tulos Vuonna 2016 jätehuollon tulosyksikön (jätehuolto + maankaatopaikat) käyttötalouden tulos oli euroa ylijäämäinen. Tulos oli euroa ylijäämäinen kun hallintokulut ja suunnitelmapoistot huomioidaan. Vuonna 2015 jätehuollon tulosyksikön käyttötalouden tulos oli euroa ylijäämäinen, hallintokulut ja suunnitelmapoistot huomioiden euroa alijäämäinen. 14

42 Jätehuollon talous (euroa) jätehuollon liikevaihto toimintakate jäteaseman tuotot (sisältyy jätehuoltoon) joista kunnanvastuujätettä joista markkinaehtoista muut tuotot ylijäämämaiden vastaanoton tuotot (ei sisälly jätehuoltoon) toimintakate jätehuolto + maankaatopaikat, tulos suunnitelmapoistojen ja vyörytysten jälkeen Yhteystiedot Jätehuollon tulosyksikkö Keskustie 2 B PL 37, Nurmijärvi puh. (09) Metsä-Tuomelan jäteasema Iivarin metsätie Nurmijärvi puh. (09) Metsä-Tuomelan jäteasema on nyt Facebookissa 15

43 HR AA Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista Jätehuollon toiminnot eriteltyinä ja niiden siirtäminen jätelaitokselle Sarakkeessa Toiminto listataan jätehuollon nykyisiä toimintoja Nurmijärvellä. Lisäksi jätteenkäsittelyä sisältävien toimintojen kohdalla on listattu lyhenteiden avulla mistä kuormia on vastaanotettu ja kuuluuko Sarakkeessa Oletus kerrotaan miten toiminto todennäköisimmin jatkuisi jätelaitokseen liittymisen jälkeen. Sarakkeessa Vaihtoehdot on muita mahdollisuuksia toimintojen järjestämiseen jatkossa. Taulukossa käytettävien lyhennysten selitykset: KuV = Kunnanvastuujäte Jätelain 32 määrittelee ne jätteet, joiden jätehuollosta kunnan on huolehdittava: mm. kaikki asumisessa syntyvät jätteet, yhdyskuntajäte julkisesta hallinnosta, sote-palveluista ja koulutustoiminnasta. TSV = Kunnan toissijaisella vastuulla oleva jäte, perälauta Kunnalla on vastuu ottaa vastaan muutakin jätettä, jos jätteen tuottaja pyytää sitä muun palvelutarjonnan puutteellisuuden takia ja jos jäte sopii käsiteltäväksi kunnan jätehuoltojärjestelmässä (jätelaki 33 ). Jos yritys tarvitsee TSV-palvelua säännöllisesti, kunnan on tehtävä siitä sopimus yrityksen kanssa. M = Markkinaehtoinen jätteen vastaanotto Kunta voi vastaanottaa jätettä myös markkinaehtoisesti. Lakisääteisellä toiminnalla ei saa kattaa markkinaehtoisen toiminnan kustannuksia. Uusi hankintalaki rajaa markkinaehtoisen toiminnan osuutta. Kuljetus = Tähän jätelajiin liittyy päätöksenteko jätteenkuljetusjärjestelmästä. * Erilliskerätty yhdyskuntajäte eli kodeissa lajiteltu sekajäte: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus eli asukkaat kilpailuttavat itse jätehuoltoyrityksensä. Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut kunnan jätehuoltoviranomaisena toimivan teknisen lautakunnan päätöksen jätteenkuljetusjärjestelmästä , joten jätelain 38 mukaista päätöstä ei ole tehty. ** Erilliskerätty eli kodeissa lajiteltu biojäte: Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kunta on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen. *** Asumisessa syntyvät lietteet: Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, lainvoimainen päätös. Taulukossa eivät ole mukana vanhoihin kaatopaikkoihin ja maankaatopaikkoihin liittyvät toiminnot, joiden vastuut joka tapauksessa säilyvät kunnalla. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

44 HR AA Toiminto Oletus Vaihtoehdot Yhdyskuntajätteen toimittaminen energiana hyödynnettäväksi KuV TSV Kuljetus * Yhdyskuntajätteen siirtokuormaus KuV TSV Yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden loppusijoitus Sopimukset jätteen energiahyödynnyksestä sekä kuljetuksista jätevoimalalle siirtyvät aluksi sellaisenaan, ja ovat voimassa asti. Sen jälkeen jätelaitos valitsee yhdyskuntajätteen hyödyntämistavan ja kuljettajan. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa vähintään pientuojien kuormien osalta. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa kunnes kaatopaikka täyttyy. Jätelaitos ohjaa jäteautot tyhjentämään kuormat suoraan polttolaitokselle tai johonkin toiseen siirtokuormauspaikkaan ja pientuojat toiselle jäteasemalle. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. KuV TSV M Rakennusjätteen lajittelu ja loppusijoitus KuV TSV M Erityisjätteiden loppusijoitus KuV TSV M Voimalaitostuhkien loppusijoitus TSV M Erilliskerätyn biojätteen kuljetus ja käsittely KuV TSV Kuljetus ** Pientuojien vastaanottoasema KuV TSV Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa kunnes kaatopaikka täyttyy. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa kunnes kaatopaikka täyttyy. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa kunnes kaatopaikka täyttyy. Sopimukset biojätteen kuljettamisesta ja käsittelystä ovat toistaiseksi voimassa olevia ja siirtyvät aluksi sellaisenaan jätelaitokselle. Sen jälkeen jätelaitos valitsee hyödyntämistavan ja kuljettajan. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Jätelaitos saattaa muuttaa jäteaseman aukioloaikoja. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Tai kunta voi selvittää, voiko se Nurmijärven Sähkön pyynnöstä jatkaa tuhkan vastaanottamista edelleen. Jätelaitos sulkee vastaanottoaseman Metsä- Tuomelassa ja ohjaa pientuojat jollekin toiselle jäteasemalle. Mikäli tämä vaikuttaa todennäköiseltä, tulee kunnan pohtia, onko ratkaisu toivotun palvelutason säilymisen mukainen. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

45 HR AA Vaarallisten jätteiden pienerien vastaanotto ja välivarastointi KuV TSV Puhtaan puujätteen, kantojen ja risujen vastaanotto, välivarastointi ja haketus KuV TSV M Puutarhajätteen vastaanotto ja välivarastointi KuV TSV M Pilaantuneiden maiden kompostointi ja huokosilmakäsittely TSV M Lievästi pilaantuneiden ja puhtaiden maiden vastaanotto ja hyödyntäminen kaatopaikan rakenteissa TSV M Betoni- ja tiilimurskan hyötykäyttö jäteaseman alueella KuV TSV M Romuajoneuvojen välivarastointi Louheen välivarastointi ja murskaus Hyötyjätteiden, kuten metalliromun, paperin ja pahvin vastaanotto ja välivarastointi KuV TSV Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa ja lääkkeiden osalta myös apteekeissa. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Käsittelyä tekee yksityinen yritys jäteaseman ympäristöluvan alaisesti. Sopimus siirtyy jätelaitokselle, joka arvioi voiko toiminta jatkua vai irtisanooko se sopimuksen. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa kunnes kaatopaikka täyttyy. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Kunta jatkaa toimintaa sille tarkoitetulla kentällä. Kunta jatkaa toimintaa maankaatopaikan yhteydessä kuten tähänkin asti. Louheen vastaanottolupa sisältyy jäteaseman ympäristölupaan. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Kuntalaisten tulisi kuitenkin voida hävittää vaaralliset jätteet ilman kohtuutonta matkantekoa, esim. jätelaitos järjestäisi vaarallisen jätteen vastaanottokontteja huoltoasemille. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Pientuojien kuormat voidaan mahdollisesti vastaanottaa ja kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Pientuojien kuormat voidaan mahdollisesti vastaanottaa ja kuljettaa muualle käsiteltäväksi. Sopimus irtisanotaan jo aiemmin eikä se siirry jätelaitokselle. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Kunta voi arvioida, haluaako se vastaanottaa soveltuvia maita kaatopaikan peittämistä varten edelleen. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Kunta voi jatkaa toimintaa Metsä-Tuomelan maankaatopaikalla, mikäli AVI myöntää tähän ympäristöluvan. Lupaa on haettu, lupapäätöstä ei vielä ole. Kunta etsii toisen varastointikentän, mikäli toimintaa ei voitaisi jatkaa Metsä- Tuomelassa. Esimerkiksi jos jätteenkäsittelytoiminnot loppuvat Metsä-Tuomelassa kokonaan, täytyy arvioida onko alue enää sopiva säilytyspaikka ajoneuvoille. Kunta luopuu toiminnosta jos sille ei ole tarvetta, tai neuvottelee sen siirtämisestä jätelaitoksen hoidettavaksi. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

46 HR AA Ajoneuvon renkaiden vastaanotto ja välivarastointi TSV Kyllästetyn puun vastaanotto ja välivarastointi TSV Kierrätyskeskustoiminta Kaatopaikkakaasun talteenotto ja käsittely Kaatopaikkavesien käsittely Jäteaseman vesientarkkailu, mukaan lukien jatkuvatoiminen pohjaveden suojapumppaus, ja muut tarkkailuohjelmat Metsä-Tuomelan kaatopaikan jälkihoito ja pintarakenteiden rakentaminen Metsä-Tuomelan jäteaseman ympäristöluvat TSV-sopimukset yritysten kanssa Jäteneuvonta Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Toiminta jatkuu ja pysyy kunnan vastuulla kaatopaikan jälkihoidon ajan. Konsultti hoitaa käytännön. Toiminta jatkuu ja pysyy kunnan vastuulla kaatopaikan jälkihoidon ajan. Konsultti hoitaa käytännön. Toiminta jatkuu ja pysyy kunnan vastuulla kaatopaikan jälkihoidon ajan. Konsultti hoitaa käytännön. Jäävät kunnan vastuulle. Jälkihoitovastuu on vähintään 30 vuotta kaatopaikan sulkemisesta. Ympäristöluvat ovat kunnan nimissä. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä-Tuomelassa lupien mukaisesti, ja vastaa seuraavien mahdollisten ympäristölupien hakemisesta. Sopimukset siirretään jätelaitokselle, joka huolehtii niiden jatkamisesta. Toiminta siirtyy jätelaitoksen hoidettavaksi. Jäteneuvonta on osa kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Toiminta loppuu Metsä- Tuomelassa. Jätelaitos jatkaa toimintaa Metsä- Tuomelassa. Toimintaa tulisi kehittää. Toiminta siirtyy tai sen toteuttaminen ostetaan jätelaitokselta. Toiminta siirtyy tai sen toteuttaminen ostetaan jätelaitokselta. Toiminta siirtyy tai sen toteuttaminen ostetaan jätelaitokselta. Vastuu (ainakin rahallinen) siirtyy osittain jätelaitokselle, jos jätelaitos käyttää kaatopaikkaa. Tai kunta voi ostaa palvelua jätelaitokselta. Kunta ja jätelaitos voivat halutessaan selvittää, ovatko ympäristöluvat siirrettävissä vastuukysymysten selkiyttämiseksi jätelaitoksen nimiin. Huomioitava, että myös louheen ja romuajoneuvojen varastointi ovat jäteaseman luvan alla, ja näitä toimintoja kunta jatkanee. Sopimukset eivät ole enää kaikilta osin ajantasaisia. Tieto tehdyistä sopimuksista siirretään jätelaitokselle, joka velvoittaa yritykset lähettämään uudet hakemukset, mikäli niillä on edelleen tarvetta jatkaa jätteen toimittamista jätelaitoksen toimipisteisiin. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

47 HR AA Rinki-ekopisteiden siivouspalvelu Asumisessa syntyvät lietteet KuV Kuljetus *** Toiminta siirtyy aluksi jätelaitokselle, joka arvioi voiko toiminta jatkua. Lietteitä vastaanotetaan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Sopimus irtisanotaan jo aiemmin eikä se siirry jätelaitokselle. Kunta voi halutessaan jatkaa palvelua myös omana työnä, esimerkiksi teiden kunnossapidon tai puistoyksikön hoitamana. Jätehuoltoviranomainen voi määrätä lietteen vastaanottopaikoista tarkemmin. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

48 HR Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista Taustaliite Omistajaohjausnäkökulma: Jätelaitokseen liittymisen jälkeen kunnalle jäävät jätehuollon vastuut ja tehtävät 1. Tiivistelmä Mikäli kunta liittyy osakkaaksi alueellisista jätelaitoksista Kiertokapulaan tai Rosk n Rolliin, on kunnalla mahdollisuus saada esimerkiksi hallituspaikka yhtiöstä omistajaohjauksen toteuttamista varten. Kunta voi saada edustajan myös alueen yhteiseen jätehuoltoviranomaiseen. Yhteislautakunta on kuntalain mukaan vastuukunnan lautakunta, johon muut yhteistyössä olevat kunnat valitsevat edustajansa. Kiertokapulan alueella yhteinen jätelautakunta on nimeltään Kolmenkierto, ja sen isäntäkunta on Hämeenlinna. Rosk nrollin alueella yhteisenä jätelautakuntana toimii Länsi- Uudenmaan jätelautakunta (Roskaraati). Kun Rosk nroll Oy Ab ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy fuusioituvat arviolta vuonna 2017, muodostetaan uusi kaikkien omistajakuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen. Kuntalain 51 :n voimaan tullen muutoksen johdosta jokaisella kunnalla ei ole pakko olla omaa edustajaa yhteislautakunnassa, vaan useammalla kunnalla voi olla myös yhteinen edustaja. Mikäli kunta tekee jätehuollon järjestämisestä yhteistyösopimuksen kuntayhtymä HSY:n kanssa, ei kunta saa hallituspaikkaa tai edustusta jätehuoltoviranomaiseen. Jätehuollon kuntayhtymä voi toimia sekä operatiivisena toimijana että jätehuoltoviranomaisena. HSY ei ota uusia jäseniä, mutta hoitaa yhteistyösopimuksella myös Kirkkonummen vastuulla olevan jätehuollon. Samankaltainen yhteistyösopimus tulisi kyseeseen myös Nurmijärven kunnan ja HSY:n välillä. Mahdollisen hallituspaikan ja jätehuoltoviranomaisen lisäksi omistajaohjausta voidaan toteuttaa nimeämällä kuntaan yhteyshenkilö, jonka kautta yhteydenpito kunnan, jätelaitoksen ja jätehuoltoviranomaisen kanssa hoidetaan. Kaikkien jätelaitoksen omistajakuntien yhteyshenkilöiden, sekä jätelaitoksen ja jätehuoltoviranomaisen edustajien kesken voidaan myös muodostaa yhteistyöryhmä, joka säännöllisin väliajoin (esimerkiksi vuosittain) käy läpi tärkeimpiä jätehuollon asioita ja tavoitteita sekä esimerkiksi jätelaitoksen tilinpäätöstä. Nurmijärvi voisi saada puheoikeudella varustetun asiantuntijaedustajan hallituksen kokouksiin. Jätelaitokseen liittymisen jälkeenkin Nurmijärven kunnan hoidettavaksi jäävät kunnan vanhat kaatopaikat, maankaatopaikat sekä yksittäisiä Metsä-Tuomelan toimintoja. 2. Omistajaohjaus ja vastuu palvelutehtävien hoitamisesta Tärkeä näkökohta jätehuollon uudelleen järjestämisessä on se, että vaikka kunta siirtäisi jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhteisesti omistamaan yhtiöön, vastuu jätehuollosta jää silti kunnalle itselleen. Kunta kantaa viime kädessä vastuun palvelun tuottamisesta ja laadusta, vaikka varsinaisen palvelun tuottaisikin muu palveluntuottaja. Kuntaliitto suosittelee, että jokaisen kunnan tulisi nimetä viranhaltija, joka toimii yhteyshenkilönä jätelaitokseen ja jätehuoltoviranomaiseen jätehuollon uudelleen järjestämisen jälkeen (Kuntaliitto 2016: Opas jätehuollon omistajaohjaukseen). Viranhaltija voi olla kunnanjohtaja, konsernijohtaja tai tekniseen toimialaan kuuluva viranhaltija. Kuntaliitto suosittaa myös, että omistajakuntien, jätelaitoksen ja jätehuoltoviranomaisen edustajista koottu yhteistyöryhmä kokoontuisi kerran vuodessa tarkastelemaan yhteisiä asioita ja jätehuollon palvelutasoa ja sen toteutumista.

49 Omistajaohjauksessa voidaan laveasti ajatellen erottaa ainakin neljä erilaista tapaa vaikuttaa. Yksi on jätelaitoksessa hallituspaikan tai vastaavan kautta. Toinen on jätehuoltoviranomaisessa Nurmijärven edustajan kautta, vaikkakin tässä tulee ottaa huomioon että jätehuoltoviranomaisen tekemiä viranomaispäätöksiä ohjaa laillisuusharkinta. On kuitenkin paljon päätöksiä, joissa voidaan huomioida myös alueelliset erityispiirteet. Kolmas vaikuttamisen tapa on Nurmijärven kunnan nimeämän jätehuollon yhteyshenkilön sekä mahdollisen yhteistyöryhmän kautta. Neljäs tapa voisi olla Kuumakuntien välisen yhteistyön kautta. Kuuma-kuntia on jäseninä jokaisessa Nurmijärveä ympäröivässä jätelaitoksessa. Kiertokapulaan kuuluvat Kuuma-kunnista Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula. Rosk nrolliin kuuluvat Pornainen, Sipoo ja Vihti. Kirkkonummen jätehuollon hoitaa kuntien välisellä sopimuksella HSY. Lisäksi Nurmijärven kunnalla on omia edustajia Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa, joka kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena valvoo jätehuoltoa. 3. Kunnalle jäävät toiminnot Jätehuollon lakisääteisten palvelu- ja viranomaistehtävien lisäksi Nurmijärven kunnalla on kaksi maankaatopaikkaa ylijäämämaiden vastaanottoa varten, sekä kaksi jälkitarkkailuvaiheessa olevaa vanhaa kaatopaikkaa. Näihin liittyvät toiminnot jäävät Nurmijärven kunnan hoidettavaksi jätehuollon lakisääteisten palvelutehtävien siirryttyä alueellisen jätelaitoksen hoidettavaksi. Jätehuollon palvelutehtävät siirtyvät jätelaitokselle, ja viranomaistehtävät jätelain ja kuntalain mukaisesti jätelaitoksen omistajakuntien yhteiselle jätelautakunnalle. Jätehuollon valvontatehtävät kunta on jo aiemmin siirtänyt Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle. Hernemäen (Lintumetsän) maankaatopaikka sijaitsee Klaukkalassa, ja sinne vastaanotetaan maata enää vain kunnan omilta työmailta. Metsä-Tuomelan maankaatopaikka sijaitsee jäteasema-alueella ja palvelee myös yritysasiakkaita. Maankaatopaikkojen toiminta rahoitetaan ylijäämämaiden vastaanottomaksuilla. Mutaanmäen ja Valkjärven vanhoille kaatopaikoille on loppusijoitettu yhdyskuntajätettä ja muita jätteitä 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Kaatopaikat olivat käytössä vuosiin 1992 ja 1993 saakka. Nykylainsäädännön mukaan kaatopaikan jälkihoitovaihe kestää vähintään 30 vuotta. Vanhat kaatopaikat jäävät kunnan vastuulle, ja niiden jälkitarkkailu ja mahdolliset kunnostustyöt tulee kustantaa verovaroin. Maankaatopaikkojen ja vanhojen kaatopaikkojen osalta kunta voi ostaa niihin liittyvät asiantuntijapalvelut, kuten vesientarkkailuohjelmien toteuttamisen ja seuraamisen sekä raportoinnit valvoville viranomaisille, jatkossa konsulttiyrityksiltä tai mahdollisesti jätelaitokselta. Maankaatopaikkojen päivittäisen hoidon osalta työt ovat Hernemäessä jo siirtyneet kunnallistekniikan rakentamisen yksikölle. Yksikkö voi kilpailuttaa ja tilata jatkossa myös Metsä-Tuomelan maankaatopaikan hoitotyöt, tai ne voidaan mahdollisesti tilata jätelaitokselta. Hoitosopimuksissa on huomioitava hankintalainsäädäntö. Metsä-Tuomelan jäteasemalla on yksittäisiä toimintoja, jotka jäävät kunnan hoidettavaksi jätelaitokseen liittymisen jälkeenkin. Tällainen toiminto on hylättyjen ajoneuvojen säilytys tähän tarkoitetulla valvotulla ja aidatulla kentällä. Vaihtoehtoisesti kunnan tulisi löytää toinen vastaava tila toiminnon jatkamiseen. Jäteasema-alueella toimii myös pitkäaikaisella vuokraussopimuksella Kekkilä Oy:n kompostointilaitos ja vuodesta 2016 alkaen lisäksi multa-asema. Kuvassa 1 on kuvattu kunnan vastuulla olevien lakisääteisten jätehuollon tehtävien hoitaminen nykytilanteessa ja jätelaitokseen liittymisen jälkeen. Jätehuollon valvontatehtävät voivat maakuntahallintouudistuksessa siirtyä osittain tai kokonaan kunnan ja valtion valvontaviranomaisilta maakuntien vastuulle. Hankintalain uudistus voi vaikuttaa kuntien ja kuntien omistamien jätelaitosten yrityksille ja muille kunnille tarjoamiin jätehuoltopalveluihin. Kunnan jätehuoltovastuista ja -toiminnoista on kerrottu enemmän jätehuollon nykytilan kuvauksessa. Lisätietoa Kuntaliiton oppaista: Opas jätehuollon omistajaohjaukseen Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen

50 Nurmijärven kunta Keski- Uudenmaan ymp.ltk ELY-keskus Nurmijärven kunta Yhteinen jätehuoltoviranomainen Keski- Uudenmaan ymp.ltk ELY-keskus Omistajaohjaus: tekninen lautakunta, kunnanhallitus, valtuusto Viranomaistehtävät: tekninen lautakunta mm. taksat, jätehuoltomääräykset, rekisterit Vanhat kaatopaikat Jätehuollon valvonta valvontaviranomaise n tehtävät Omistajaohjaus nimetty yhteyshlö, hallitus, yhteistyöryhmä Viranomaistehtävät mm. taksat, jätehuoltomääräykset, rekisterit Jätehuollon valvonta valvontaviranomaise n tehtävät Palvelutehtävät Alueellinen jätelaitos Nykytila jätteen käsittely- ja kuljetuspalvelut, neuvonta Maankaato -paikat, romuajoneuvot, louheen vastaanotto Vanhat kaatopaikat Maankaato -paikat, romuajoneuvot, louheen vastaanotto Jätelaitokseen liittymisen jälkeen Palvelutehtävät jätteen käsittely- ja kuljetuspalvelut, neuvonta Kuva 1. Kunnan vastuulla olevien jätehuollon tehtävien hoitaminen nykytilanteessa ja jätelaitokseen liittymisen jälkeen. Jätelaitokseen liittymisen kannalta oleelliset, jätelain mukaiset tehtävät on kuvattu värillisinä laatikoina. Kuntaorganisaation raja on merkitty katkoviivalla. Lakisääteisen jätehuollon lisäksi kunta ylläpitää kahta maankaatopaikkaa, varastoi siirtokehotuksen saaneita ajoneuvoja Metsä-Tuomelassa ja vastaanottaa louhetta Metsä-Tuomelan maankaatopaikalla. Lisäksi kunnan jälkihoitovastuulla on kaksi kunnan vanhaa kaatopaikkaa. Kunnan vastuulla olevat jätehuollon valvontatehtävät on siirretty jo aiemmin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle.

51 HR AA Taustaselvityksiä Nurmijärven kunnan liittymisestä johonkin ympäröivistä jätelaitoksista Taustaliite Asiakasnäkökulma: hinta- ja palvelutasovaikutukset asiakkaalle sekä jätehuoltomääräykset 1. Tiivistelmä Eri jätelaitosten vastaanottomaksut ja taksat vaihtelevat alueittain, jäteasemittain ja kunnittain. Jäteasemien hinnastot ovat kolmessa vertailtavassa jätelaitoksessa pääsääntöisesti Nurmijärven hintatasoa alhaisemmat. Pitkällä aikavälillä Nurmijärven liittyminen jätelaitokseen todennäköisesti laskee kuntalaisten jätehuoltokustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa kunta jatkaisi jätehuollon järjestämistä itsenäisesti. Palvelutasovaikutuksista oleellisin liittyy siihen, jatkaako jätelaitos toimintaa Metsä-Tuomelassa, ja missä laajuudessa. Eri jätelaitosten alueella on erovaisuuksia myös jätehuoltomääräyksissä. Pääsääntöisesti jätehuoltomääräykset ovat kuitenkin tiukimmat Nurmijärvellä, varsinkin jos huomioidaan myös asumisessa syntyvien lietteiden käsittely. Jätteiden erilliskeräysvelvoitteiden osalta osa jätehuoltoviranomaisista vaatii erilliskeräystä pienemmissä taloyhtiöissä kuin Nurmijärvi ja osa suuremmissa. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on jätelaitosten alueella useammassa jakeessa käytössä kuin Nurmijärvellä. 2. Hintavaikutukset Jätelaitokseen liittyminen tulee todennäköisesti pitkällä aikavälillä laskemaan kuntalaisten jätehuoltokustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa kunta jatkaisi jätehuollon järjestämistä itsenäisesti. Voimassa olevat Nurmijärven kunnan jätteenkäsittelytaksat (Metsä-Tuomelan jäteaseman jätteenkäsittelyhinnat, asumisessa syntyneiden lietteiden käsittelyhinnat sekä biojätteen erilliskeräyksen astiakohtaiset tyhjennyshinnat) ovat todennäköisesti liittymisen jälkeen voimassa niin kauan, kunnes yhteinen jätehuoltoviranomainen hyväksyy uuden jätteenkäsittelytaksan, jonka jätelaitos on valmistellut. Jäteasemien hinnastot ovat kolmessa vertailtavassa jätelaitoksessa pääsääntöisesti Nurmijärven hintatasoa alhaisemmat. Nurmijärvellä taksojen korotukset on useiden vuosien ajan pyritty tietoisesti kohdentamaan muihin jätelajeihin kuin pientuojien jätteisiin ja asumisesta erilliskerättyyn sekajätteeseen. Tästä syystä ero on erityisen selkeä kuorma-autokuormien vastaanottomaksuissa, ja pientuojien hinnat ovat lähempänä muiden jätelaitosten tasoa. Kuorma-autokuormien kalleus heijastuu kuntalaisten jätekustannuksiin kuitenkin välillisesti, sillä suurin osa yhdyskunta- ja rakennusjätteen lavakuormista on peräisin kuntalaisten kotien rakentamisesta, remontoinnista ja siivouksista. Jätelaitoksista Rosk n Rollilla on käytössä jätehuollon perusmaksu, ja Kiertokapulalle se on mahdollisesti tulossa vuonna Perus- tai ekomaksua perivät jätelaitokset pystyvät yleensä Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

52 HR AA tarjoamaan enemmän maksuttomia jäteasemapalveluja asukkaille kuin laitokset, joissa perusmaksu ei ole käytössä. Jätelaitoksissa on sekajätteen osalta kunnan järjestämä jätteenkuljetus, tai ne ovat siirtymässä kunnan järjestämään kuljetukseen. Nurmijärvellä on kiinteistön haltijan järjestämä sekajätteen kuljetus, joten liittyminen ei aluksi vaikuta sekajäteastioiden tyhjennyshintoihin. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kunnalla ei ole tarkkaa tietoa astiakohtaisista tyhjennyshinnoista, joten hintoja ei voi vertailla luotettavasti. Yhteisen jätehuoltoviranomaisen hyväksyttyä uuden jätteenkäsittelytaksan sekajätteen tyhjennyshintoihin vaikuttaa välillisesti sekajätteen uusi käsittelykustannus. Yhteinen jätehuoltoviranomainen voi tehdä myös kuljetusjärjestelmiin liittyviä päätöksiä. Taulukossa 1 kuvataan hintatasoa eri jätelaitoksissa sellaisten esimerkkitapausten kautta, joiden ajatellaan olevan merkittäviä pientaloasujan vuotuisten jätteenkäsittelykustannusten kannalta. Kaikilla talouksilla tulee olla vähintään sekajätteen keräysväline, ja se on tyhjennettävä tavallisesti 2-4 viikon välein. Erilliskerätyn sekajätteen jätemaksut muodostavat siis merkittävän osan kotitalouden jätteenkäsittelymaksuista, mikäli taloudessa ei tarvita muita jäteastioita ja ei usein synny suurikokoista, erikseen jäteasemalle kuljetettavaa jätettä. Metsä-Tuomelan jäteasemalle vastaanotettavasta sekalaisesta yhdyskuntajätteestä kotitalouksien erilliskerättyä sekajätettä on yli 70 % ja määrällisesti noin tonnia/vuosi. Neljäsosa nurmijärveläisistä asuu taloyhtiöissä, joihin kuuluu vähintään 5 huoneistoa. Näissä taloyhtiöissä tulee olla keräysväline biojätteelle. Biojäteastia tulee tyhjentää viikon välein. Biojätteen keräys- ja käsittelykustannukset muodostavat merkittävän osan vähintään 5 huoneiston taloyhtiöissä asuvien asukkaiden jätehuoltokustannuksista, tosin astian tyhjennyskulut taloyhtiössä jaetaan asukkaiden kesken. Erilliskerättyä biojätettä kerätään Nurmijärvellä noin 800 tonnia vuodessa, joten sen määrä on vain reilut kymmenen prosenttia erilliskerätyn sekajätteen määrästä. Pientaloasuja käyttää jäteasemapalveluja esimerkiksi silloin, kun kotona kertyy suurikokoista sekajätettä, jota ei voi laittaa kiinteistöllä olevaan sekajäteastiaan. Nämä jätteet tulee kuljettaa jäteasemalle omatoimisesti. Taulukossa 1 on vertailtu 200 kg painavan sekajätekuorman vastaanottohintaa eri jätelaitoksissa. Lisäksi taulukossa 1 on vertailtu risukuorman vastaanottohintaa. Taulukossa on vertailtu myös ekomaksun käyttöä jätelaitoksissa. Ekomaksun käyttöönotto Nurmijärvellä olisi jokaista kotitaloutta koskeva muutos, vaikkakin ekomaksun suuruus ei esimerkiksi sekajätteen vuotuisiin astiatyhjennyksiin verrattuna yleensä ole yhtä merkittävä. Taulukoissa 2 ja 3 on vertailtu tarkemmin jäteastian tyhjennysmaksuja eri jätelaitoksissa (mukana vain kunnat, joissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Vertailuun on otettu 240 l jäteastia, joka on pientaloissa yleisesti käytössä. Kiertokapulan ja Rosk n Rollin alueella astiatyhjennyshinnat vaihtelevat kunnittain ja sopimuskausittain. HSY:n alueella on samat tyhjennyshinnat jokaisessa kunnassa. Kunta- ja sopimuskausikohtaisten erojen sekä jätehuoltoviranomaisten tekemien säännöllisten taksamuutosten vuoksi taulukoissa vertailluista hinnoista ei suoraan voi vetää johtopäätöksiä siitä, millaiseksi hintataso Nurmijärvellä muodostuisi jätelaitokseen liittymisen jälkeen. Lähteinä vertailuissa ovat kunkin jätelaitoksen ja -lautakunnan maaliskuussa 2017 voimassa olevat hinnastot ja taksat. Voimassa olevat jätelaitosten taksat ja hinnastot on liitetty tausta-aineistoon. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

53 HR AA Jätelaji Nurmijärvi Kiertokapula HSY Rosk nroll 240 l sekajäteastian tyhjennyshinta (1 astia, tyhjennysväli 2 vkoa) kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus, ei tarkkaa tietoa vertailuun* 5,03-8,27 euroa (vaihtelee kunnittain, koskee vain kuntia joissa kunnan järjestämä kuljetus) 7,74 euroa 5,74-6,83 euroa (vaihtelee kunnittain) 240 l biojäteastian tyhjennyshinta 7,30 euroa 5,03-8,27 euroa (vaihtelee kunnittain, koskee vain kuntia joissa kunnan järjestämä kuljetus) 7,82 euroa 7,66-8,52 euroa (enintään 9 asuinhuoneistoa) 200 kg sekajätettä jäteasemalle 34,80 euroa 33,24 euroa euroa (20 e/m 3 ) euroa (10-15 e/m 3 ) Peräkärryllinen risua jäteasemalle Ekomaksu/perusmaksu 9 euroa 10 euroa 5 euroa maksutta (katetaan ekomaksulla) - tulossa 2017? - 2,33 e/vakituinen asunto/kk (vapaaajan asunto 1,17 e/kk) Taulukko 1. Jätelaitosten hintatason vertailu pientaloasukkaalle merkittävien jätelajien kautta. Hinnat sisältävät alv 24 %. * Tilakeskuksen 240 l:n astiatyhjennys 7,34 e, kunnan kiinteistöjen astiat ovat pääosin suurempikokoisia. Kuljetusjärjestelmäselvityksen (2013) perusteella asukkaiden maksama hinta on lähellä tätä. Kuntalaisten tyhjennyshinnat vaihtelevat esim. eri aikoihin alkaneista asiakkuuksista johtuen. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

54 HR AA Kunta Sekajäteastia 240 l, 2 viikon tyhjennysväli (alv 24 %) Kerava (KK) 5,03 Hyvinkää (KK) 5,10 Tuusula (KK) 5,11 Järvenpää (KK) 5,20 Riihimäki (KK) 5,62 Lohja (RR) 5,74 Pornainen (RR) 6,05 Askola (RR) 6,06 Valkeakoski (KK) 6,14 Loviisa (RR) 6,16 Porvoo (RR) 6,18 Vihti (RR) 6,32 Karkkila (KK) 6,44 Mäntsälä (KK) 6,45 Sipoo (RR) 6,60 Inkoo (RR) 6,68 Siuntio (RR) 6,68 Hanko (RR) 6,80 Raasepori (RR) 6,83 Helsinki, Espoo, Kirkkonummi, 7,74 Vantaa (HSY) Hausjärvi (KK) 8,27 Nurmijärvi (Tilakeskus) 7,34 Taulukko 2. Sekajäteastian tyhjennyshintojen vertailu. Mukana vain kunnat, joissa on kunnan järjestämä kuljetus. KK=Kiertokapula (sinisellä pohjalla), RR=Rosk n Roll (oranssilla pohjalla), HSY vihreällä pohjalla. Rosk n Rollin ja Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueella sekajäteastian sijasta on mahdollista tilata 370 l monilokeroastia. Astiassa on omat lokeronsa sekajätteelle, paperille ja kartongille sekä neljäs lokero, johon lajitellaan sekä metalli että lasi. Astian tyhjennyshinta on 13,94 euroa (alv 24 %) ja se sisältää myös astiavuokran. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

55 HR AA Kunta Biojäteastia 240 l (alv 24 %) Kerava (KK) 5,03 Riihimäki (KK) 5,62 Valkeakoski (KK) 6,14 Hyvinkää (KK) 6,41 Mäntsälä (KK) 6,45 Tuusula (KK) 7,13 Järvenpää (KK) 7,30 Nurmijärvi 7,30 Askola, Loviisa, Pornainen, 7,66 Porvoo, Sipoo (RR/Itä-Uusimaa) Helsinki, Espoo, Kirkkonummi, 7,82 Vantaa (HSY) Hausjärvi (KK) 8,27 Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, 8,52 Raasepori, Siuntio, Vihti (RR) Taulukko 3. Biojäteastian tyhjennyshintojen vertailu. Mukana vain kunnat, joissa on kunnan järjestämä kuljetus. KK=Kiertokapula, RR=Rosk n Roll 3. Palvelutasovaikutukset Jätelaitokseen liittymisen palvelutasovaikutuksiin vaikuttaa oleellisesti se, mitä palveluja jätelaitos aikoo edelleen tarjota asukkaille Metsä-Tuomelassa. Muutoin vaikutusten palvelutasoon ei arvioida olevan suuria. Eri jätelaitosten jäteasemilla ja vastaanottopisteillä otetaan vastaan käytännössä samoja jätteitä. Kaikki jätelaitokset vastaanottavat myös tuottajavastuun alaisia jätteitä, kuten sähkölaiteromua. Ekopisteverkosto on jo siirtynyt kunnilta tuottajayhteisöjen vastuulle. Kunnilla ja jätelaitoksilla on oikeus järjestää tuottajayhteisöjen keräystä täydentävää pakkausten keräystä. Täydentävästäkin keräyksestä pakkaukset toimitetaan tuottajayhteisöjen järjestämään vastaanottopaikkaan. Pienessä jätehuollon yksikössä, jossa on vain yksi jäteasema, jätehuollon keskeytysten riski poikkeustilanteissa on suurempi kuin jätelaitoksissa, joissa on useita jätteen vastaanottopaikkoja. 4. Jätehuoltomääräykset eri jätelaitosten alueella Jätehuoltomääräykset Nurmijärven kunnan voimassa olevat jätehuoltomääräykset ovat kymmenen vuotta vanhat. Tämän jälkeen jätelaki on muuttunut ja jätehuoltomääräykset ovat osittain ristiriidassa uudistuneen jätelain kanssa. Kolmenkierron ja Roskaraadin jätehuoltomääräykset on laadittu Kuntaliiton ohjeen mukaisesti. HSY uusi jätehuoltomääräyksensä ennen mallin valmistumista. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

56 HR AA Jäteastioiden tyhjennysvälien osalta Nurmijärven jätehuoltomääräykset ovat ympäröiviä alueita tiukemmat. Jäteastioiden pisimmät tyhjennysvälit voimassaolevien jätehuoltomääräysten mukaan: Nurmijärvi Kolmenkierto HSY Roskaraati Sekajäte Kesä 2 vkoa Talvi 4 vkoa Kesä 2 vkoa Talvi 4 vkoa 4 vkoa 2 vkoa Sekajäte ilman biojätettä 4 vkoa (ilmoitus) Enintään 8 vkoa (ilmoitus) Yli 4 vkoa (ilmoitus) Enintään 8 vkoa (hakemuksesta) Biojäte 1 vko Kesä 1 vko Talvi 2 vkoa 1 vko Kesä 1 vko Talvi 2 vkoa Syväkeräys Harvempi Kaksinkertainen (bio) Harvempi 2 vkoa (bio) Vapaa-ajan asunnot Kuten vakituisessa asumisessa Kuten vakituisessa asumisessa Kuten vakituisessa asumisessa 4 kk ajan kesäkaudella sekajäte 2-4 vkon välein Saostussäiliö Vähintään vuosittain Tarvittaessa Tarvittaessa Tarvittaessa Umpisäiliö Vähintään vuosittain Tarvittaessa Tarvittaessa Tarvittaessa Erilliskeräysvelvoitteiden osalta Nurmijärven jätehuoltomääräykset ovat samankaltaisia kuin ympäröivillä alueilla. Vähintään 20 asunnon taloyhtiöissä asuu noin 8 %, vähintään 10 asunnon taloyhtiöissä noin 15 % ja vähintään 5 asunnon taloyhtiöissä noin 25 % nurmijärveläisistä. Asuntojen vähimmäislukumäärä taloyhtiössä jossa erilliskeräys vaaditaan: Materiaali Nurmijärvi Kolmenkierto HSY Roskaraati Biojäte Kartonki Lasi Metalli Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

57 HR AA Vuonna 2012 voimaan tulleessa jätelaissa asumisessa syntyvien lietteiden omatoimisen käsittelyn hyväksyminen jätehuoltomääräyksissä on tehty mahdolliseksi. Lain mukaan myös lähellä sijaitsevien kiinteistöjen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely on mahdollista hyväksyä, kunhan se on pienimuotoista. Kolmenkierron ja Roskaraadin alueella tähän mahdollisuuteen on tartuttu. Kaikilla ympäröivillä alueilla kiinteän lietteen käsittely omatoimisesti kompostoimalla on tietyillä ehdoilla mahdollista. Nurmijärvellä asumisessa syntyvien lietteiden omatoiminen käsittely ei ole luvallista. Nurmijärvi Kolmenkierto HSY Roskaraati Käsitellyn lietteen levitys peltoon... ei ole mahdollista edellyttää poikkeamista jh-määräyksistä ei ole mahdollista edellyttää poikkeamista jhmääräyksistä Naapurikiinteistöjen lietteiden käsittely ja peltolevitys... ei ole mahdollista enintään 4:ltä asuinkiint. ei ole mahdollista Ei mainintaa kiinteistömäärästä Omatoimisesta lietteen käsittelystä kompostoimalla... (ei ilmoiteta) ilmoitetaan kirjallisesti jhviranomaiselle (ei ilmoiteta) Kompostoinnin edellytys on, että... liete on kiinteää ja määrä vähäinen (<20 l/krt ja <50 l/a) tai vain kantovesi lietteen määrä on vähäinen (<40 l/krt ja <160 l/a liete on kiinteää ja määrä vähäinen tai vain kantovesi Jätteen kuljetusjärjestelmät Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen voi järjestää joko niin, että kunta kilpailuttaa jätehuoltoyritykset, tai niin, että kiinteistön haltijat kilpailuttavat jätehuoltoyritykset itse. Kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus on vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain mukaan pääsääntö, josta poikkeaminen vaatii vahvat perustelut. Sekajätteen osalta HSY:n, Roskaraadin ja Kolmenkierron alueilla on tehty päätökset kunnan järjestelmään siirtymisestä. Kolmenkierron alueella siirtymäaika kunnan kuljetusjärjestelmään on meneillään niissä kunnissa, joissa toistaiseksi kiinteistön haltijat itse kilpailuttavat jätteenkuljetuksen. Nurmijärvellä tekninen lautakunta on tehnyt sekajätteen osalta päätöksen kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä pysymisestä. Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen Asumisen lietteiden kuljettamisessa kunnan kuljetusjärjestelmä on lähialueella käytössä vain HSY:n alueella. Kolmenkierto teki päätöksen kiinteistönhaltijan Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

58 HR AA lietteenkuljetusjärjestelmässä pysymisestä. Hyvinkään hallinto-oikeus kumosi päätöksen Roskaraati teki päätöksen kiinteistönhaltijan lietteenkuljetusjärjestelmässä pysymisestä. Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken. Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta on tehty päätöksen kiinteistönhaltijan järjestämässä lietteenkuljetuksessa pysymisestä Jätelain 37 3 momentin mukaan kunnan on seurattava kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten täyttymistä ja tarvittaessa tehtävä asiassa uusi päätös jos edellytykset eivät enää täyty. Viranomaistyöskentelyn näkökulmasta kunnan kuljetusjärjestelmä on varmin. Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus vaatii toimiakseen jätehuoltomääräyksiin pykälän kuljetusrekisteritietojen toimittamisesta muokattavissa olevassa sähköisessä muodossa vaadittaessa. Nurmijärvi Kolmenkierto HSY Roskaraati Sekajäte Kiinteistönhaltijan Kiint.h. 4 kpl, kunnan 8 kpl Kunnan Kunnan (sekajätteen aluekeräyspisteitä) Ei ole On Ei ole On Biojäte Kunnan Kiint.h. 4 kpl, kunnan 8 kpl Kunnan Kunnan Lietteet Kiint.h. Kiint.h. Kunnan Kiint.h. Hyötyjätteet Kiint.h. Kiint.h. 10 kpl, kunnan 2 kpl Kunnan Kunnan Lisätietoa: Alla olevien linkkien tiedoista tiivistetyt versiot ovat saatavissa printattavassa muodossa osana muuta oheismateriaalia (Liite 3B). Hinnastot 2017 Nurmijärvi: (jäteasema) (biojäte) Kiertokapula: HSY: Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

59 HR AA Rosk'n Roll: (jäteasemat) Roskaraati: (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus) Jätehuoltomääräykset Nurmijärvi: _ja_-neuvonta/jatehuoltomaaraykset Kolmenkierto: HSY: (lisäys lietteistä: ) Roskaraati: Porvoon alueellinen jätelautakunta: Vuosikertomukset 2015 Metsä-Tuomela: _ja_-neuvonta/metsa-tuomelan_jateasema/ymparistoraportit Kiertokapula: HSY: Rosk n Roll: Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Postiosoite PL Nurmijärvi Käyntiosoite Keskustie 2 B Nurmijärvi Puhelin (09) Faksi Sähköposti (09) etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi Nurmijär

60 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto JÄTEHUOLLON KEHITTÄMINEN NURMIJÄRVEN KUNNASSA TEKLA 36 Metsä-Tuomelan ja kunnan jätehuollon tulevaisuuskuvan selvittäminen on ympäristötoimialan vuoden 2011 sitova tavoite. Jätehuollon järjestämisen vaihtoehtoja on tutkittu vuodesta 2007 alkaen. Vuonna 2007 valmistui FCG Oy:n laatima selvitys "Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuskuvan arviointi ja omistajapoliittisten vaihtoehtojen etsiminen sekä suositusten laatiminen jatkotoimista". Jätehuollon järjestämisen vaihtoehtoja on raportin ilmestymisen jälkeen työstetty eteenpäin. Jatkotyötä ovat jonkin verran hidastaneet mm. henkilöstö vaih dok set. Jatkoselvitystyön aikana on käyty tutustumassa ja keskustelemassa naapurijätelaitosten (HSY, Rosk 'n Roll Ab Oy, Kiertokapula Oy) edustajien kanssa. Jat koselvityksen pohjalta on laadittu projektisuunnitelma "Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa". Projektisuunnitelmaan on pyritty havainnollistamaan jä tehuollon ko konaisuus ja sekä alueen kehittämisen vaihtoehdot. Projektisuunnitelmassa kuva taan eri viranomaisprosesseja sekä ai kataulut jätehuollon eri vaihto ehtojen järjestämiselle. Projektisuunni telmaa on taustoitettu alan kir jallisuudella, tutkimuksilla ja lainsää dännöllä, joiden pohjalta on las kettu mm. jätteenpolton ja kaatopaik kasijoittamisen kasvihuonekaa supäästöt tonnin vuotuiselle yhdyskuntajätemäärälle. Projektisuunnitelmassa on esitetty kolme vaihtoehtoa jätehuollon järjestämiseksi: - Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa - Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toimin nan itsenäinen jatkaminen - Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätehuolto yhtiöön täyttöaluekapa siteetin loputtua Projektisuunnitelmassa on käsitelty erikseen Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä kaavoituk sen keinoin. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmaston muutokseen: Sekalaisen yhdyskuntajätteen polttamisen kasvihuonekaasupäästöt ovat tehtyjen laskemien mukaan 30 % pienemmät kuin kaatopaikkasijoittamisen. Raportissa on eritelty kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia investointikustan nuksia sekä kaatopaikkasijoittamisen ja

61 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto jätteenpolton kustannuksia. Täyttöalue aiheuttaa miljoonakustannukset koko elinkaarensa aika na. Jätteen loppusijoitus kaatopaikalle on elinkaaritarkastelussa ym päristön kannalta haitallisin vaihtoehto, ja tästä syystä jätteiden materi aali- ja energiahyödyntämiseen tulisi pa nostaa. Esitys: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle periaa tepäätöksen hyväksymistä jä te huollon järjestämiseksi ja Met sä-tuo me lan alu een kehittämiseksi sekä val tuutuksen antamis ta jätteen polton jär jes tämi sen aloit ta misek si, mm. kil pai lu tuksen ja ympä ris töluvan hakemisen osalta. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä olisi yhdys kuntajätteen polttamisen aloittaminen mahdollisimman pikaisesti ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöalu een kapasiteetin loppuessa (vaihtoehto 1). Tämä vaihtoehto ei vaa tisi kunnalta lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen. Se pidentäisi nykyisen täyttöalueen käyttöikää, vähentäisi yhdyskuntajätteen kä sittelyn aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi ilmas tonmuutosvaikutusta. Jätteen polttaminen vähentäisi yhdyskuntajät teen kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia haju- ja eläinhaittoja, kos ka osa yhdyskuntajätteestä kuljettaisiin alueelta pois, tulevassa ym päristöluvassa määrätyin ehdoin. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Metsä-Tuomelan alu een kehittämistä selvitetään asemakaavoituksen keinoin. Nurmijär ven kunnan kannalta järkevimmältä vaikuttaa vaihtoehto, jossa Met sä-tuomelan aluetta kehitetään siten, että uusille toiminnoille kaa voitetaan lisää alueita ja vapaille kenttäalueille haetaan toimijoita. Tätä puoltavat mm. alueiden vuokraamisesta saatavat vuokratulot, vaakapalveluista saatava tuotto, kunnalle tulevat verotulot sekä uu sien yrityksien mahdollinen työllistävä vaikutus. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila, puh Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Viljakainen esitti Jokisen kannattamana jätehuollon järjestämisöisvaihtoehdoksi vaihtoehtoa 0+. Kolehmainen esitti, että vaihtoehdoista 1 ja 0+ yhdistetään molempien hyvät puolet. Ko leh mai sen esi tys raukesi kannattamattomana. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäännetykseni jaa = esittelijän esitys ei = Viljakaisen esitys

62 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Äänestyksen tulos: jaa 7 ääntä: Aaltio, Kakko, Launonen, Lausvaara, Meros, Uusitalo, Vainio ei 3 ääntä: Jokinen, Kolehmainen, Viljakainen poissa 1: Lompolo. Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänin 7-3 esittelijän esityksen. KH 124 Esitys: Kunnanhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti esittää valtuustolle periaatepäätöksen hyväksymistä jätehuollon järjestämiseksi ja Metsä-Tuomelan alueen kehittämiseksi sekä valtuutuksen antamista jätteenpolton järjestämisen aloittamiseksi, mm. kilpailutuksen ja ympäristöluvan hakemisen osalta. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Nurmijärven kunnan kannalta järkevin vaihtoehto jätehuollon järjestämisessä olisi yhdyskuntajätteen polttamisen aloittaminen mahdollisimman pikaisesti ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöalueen kapasiteetin loppuessa (vaihtoehto 1). Tämä vaihtoehto ei vaatisi kunnalta lisäinvestointeja uuteen täyttöalueeseen. Se pidentäisi nykyisen täyttöalueen käyttöikää, vähentäisi yhdyskuntajätteen käsittelyn aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi ilmastonmuutosvaikutusta. Jätteen polttaminen vähentäisi yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisesta aiheutuvia haju- ja eläinhaittoja, koska osa yhdyskuntajätteestä kuljettaisiin alueelta pois, tulevassa ympäristöluvassa määrätyin ehdoin. Projektisuunnitelmassa esitettyjen asioiden perusteella esitetään, että Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä selvitetään asemakaavoituksen keinoin. Nurmijärven kunnan kannalta järkevimmältä vaikuttaa vaihtoehto, jossa Metsä-Tuomelan aluetta kehitetään siten, että uusille toiminnoille kaavoitetaan lisää alueita ja vapaille kenttäalueille haetaan toimijoita. Tätä puoltavat mm. alueiden vuokraamisesta saatavat vuokratulot, vaakapalveluista saatava tuotto, kunnalle tulevat verotulot sekä uusien yrityksien mahdollinen työllistävä vaikutus. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

63 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto KV 39 Päätös: Keskustelun aikana valtuutettu Korhonen teki Niinistön kannattamana seuraavan ponsiesityksen: Metsä-Tuomelan asemakaavoituksen yh tey des sä laaditaan taloudellisuuslaskelma, jossa selvitetään tulojen li säksi alueeseen tehtävät investoinnit sekä infrasktuurin ylläpidosta aiheu tuvat kustannukset. Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Samoin valtuusto hyväksyi asiaan liittyvän Korhosen ponsiesityksen yksimielisesti. Päätökseen kuuluu liite nro 4. Otteen oikeaksi todistaa Nurmijärvellä

64 Jätehuollon kehittäminen Nurmijärven kunnassa - projektisuunnitelma Versio:

65 Sisällysluettelo 1. Tausta ja nykytilan kuvaus Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö Jätehuollon järjestäminen Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen Metsä-Tuomelan kehittäminen Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loputtua Alustava Metsä-Tuomelan alueen kehittämisen tarkastelu Metsä-Tuomelassa sijaitsevien vapaiden kenttäalueiden vuokraus Metsä-Tuomelan alueen kehittäminen tulevaisuudessa, kaavoitus ja alueiden käyttö Johtopäätös ja päätösesitys Lähteet Liitteet

66 Raportti on laadittu Nurmijärven kunnan ympäristötoimialan teknisen keskuksen jätehuoltoyksikössä. Metsä-Tuomelan kehittämiseen nimetty projektiryhmä on käsitellyt asiaa Projektityöryhmään ovat kuuluneet: Aarno Kononen, kehitysjohtaja, Anita Pihala, vs. yleiskaavapäällikkö, Hanna Rinne, vs. laitosvastaava, Jari Heino, ympäristönhuoltomestari, Juhani Viljakainen, teknisen lautakunnanjäsen, Pirjo Leino, elinkeinopäällikkö, Jarmo Mattila, kunnallistekniikan päällikkö, Liisa Karppinen, jätehuoltosuunnittelija, Timo Lehtinen, asemakaavapäällikkö, Ilkka Ruutu, tekninen johtaja. Raportin ovat laatineet Kaisa Autio, projektityöntekijä ja Jarmo Mattila, kunnallistekniikan päällikkö. 3

67 1. Tausta ja nykytilan kuvaus Nurmijärven kunta on hoitanut itsenäisesti lakisääteiset jätehuoltotehtävänsä. Nurmijärvellä jätehuolto on sekajätteen osalta sopimusperusteinen ja biojätteen keräys on kunnan kilpailuttama. Kunnalla on oma vuonna 1993 käyttöön otettu kaatopaikka Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Jäteasemalle on vuonna 2007 myönnetty uusi ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi asti. Jos toimintaa jäteasemalla aiotaan jatkaa, tulee uusi ympäristölupahakemus jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon vuoden 2014 loppuun mennessä. Ympäristölupaan ei ole odotettavissa huojennuksia, päinvastoin lupaehdot tulevat oletettavasti vain kiristymään mm. lainsäädännön muutoksien vuoksi. Metsä-Tuomelassa on tällä hetkellä käytössä 1,2 ha kokoinen alue jätteenloppusijoitusta varten. Yhteensä jätetäytön pinta-ala on 6,6 ha, josta tällä hetkellä on käytetty 5,4 ha. Jäteasemalla on täten varaus 1,2 ha kokoiseen laajennukseen. TAULUKKO 1. Metsä-Tuomelan jäteasemalla saa käsitellä jätteitä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti seuraavanlaisesti Jätelaji Loppusijoittaa asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teollisuusjätettä yht. enintään tonnia/vuodessa Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa tuhkajätettä 500 Loppusijoittaa tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa erityisjätettä 250 Loppusijoittaa asbestijätettä 300 Lajitella ja loppusijoittaa rakennusjätettä 8000 Hyödyntää betoni- ja tiilijätettä jäteaseman teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa 7000 Hyödyntää lasijätettä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteessa 50 Hyödyntää kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa-aineksia Hyödyntää rakennusjätteen rejektiä jätteen peittämisessä Yhteensä

68 TAULUKKO 2. Metsä-Tuomelassa vuonna 2010 käsiteltyjen jätteiden määrä Jätelaji Loppusijoitettu asumisessa syntynyttä jätettä tai ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavaa jätettä Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teollisuusjätettä yht. enintään tonnia/vuodessa Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa tuhkajätettä 569 Loppusijoitettu tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa erityisjätettä 58 Loppusijoitettu asbestijätettä 198 Lajiteltu ja loppusijoitettu rakennusjätettä 3950 Hyödynnetty betoni- ja tiilijätettä jäteaseman teiden ja tukirakenteiden rakentamisessa 4243 Hyödynnetty lasijätettä täyttöalueen kaasunkeräysrakenteessa 0 Hyödynnetty kaatopaikan peitemateriaalina ja muissa rakenteissa puhtaita maa- ja kiviaineksia ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maa-aineksia Hyödynnetty rakennusjätteen rejektiä jätteen peittämisessä 8282 Yhteensä Taulukossa olevien jätteiden lisäksi Metsä-Tuomelassa voidaan ottaa vastaan hyödynnettäviä tai jatkokäsittelyyn päätyviä jätteitä, mm. risuja, metallia, puuta (Liite 1). Vuonna 2010 Metsä-Tuomelaan sijoitettiin noin tonnia yhdyskuntajätettä, lisäksi kaatopaikkapenkalle sijoitettiin teollisuuden jätteitä, erityisjätteitä, pilaantuneita maa-aineksia ym. (Liite 1). Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto ). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Biojäte käsitellään tällä hetkellä Kekkilä Oy:n laitoksessa Metsä-Tuomelassa. 5

69 2. Jätehuoltoon liittyvä lainsäädäntö Jätehuollon järjestämistä ja jätteiden käsittely säätelevät kansallinen ja EU:n lainsäädäntö. EU:n jätedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi ja tuottajavastuudirektiivi ovat EU-lainsäädäntöä. Kansallista lainsäädäntöä ovat mm. jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993), jätelain uudistaminen on parhaillaan käynnissä (HE 199/2010). Jätteiden käsittelyä ja loppusijoitusta säätelee myös mm. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997). Jätelain uudistamisen yhteydessä on tullut esille esitys biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellosta. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaatopaikkapenkalle ei saisi enää sijoittaa biohajoavaa jätettä (pitää sisällään, niin biojätteen kun muun biohajoavan jätteen, esim. puu ja pahvi) ja biohajoavalle jätteelle tulisi näin osoittaa muu hyödyntämispaikka, joko materiaalina tai energiana (HE 199/2010). Kunnan jätehuoltovastuulla on asumisjäte ja eräät siihen rinnastettavat muusta toiminnasta tulevat jätteet. Tällainen jäte on toimitettava kunnan järjestelmään hyödynnettäväksi tai käsittelyyn (Jätelaki 13 ). Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteestä kierrätetään materiaalina 50 % ja hyödynnetään energiana 30 %. Loppusijoitettavaksi kaatopaikoille päätyisi enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. (Ympäristöministeriö 2008, 9.) Kunnan jätehuollon viranomaistehtävät vaativat julkisen vallan käyttämistä (päätöksenteko), - Jätetaksan hyväksyminen - Jätemaksun määrääminen - Jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja jätehuoltomääräyksistä poikkeamisen salliminen - Kuljetusjärjestelmästä päättäminen (Eränkö 2011). Nurmijärven kunnassa julkista valtaa käyttää kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja kunnallistekniikan päällikkö toimintasääntöjen mukaisesti. Jätehuollon järjestäminen ja käsittely vaatii jätehuollon palvelutehtäviä, jotka ovat operatiivista toimintaa, joka ei sisällä julkisen vallan käyttöä. - Jätteenkäsittelylaitoksen toiminta - Käsittelylaitosten ostopalvelujen kilpailuttaminen - Jätteen hyödyntämispalvelujen hankinta - Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen - Jätemaksulaskujen lähettäminen - Jäteneuvonta (Eränkö 2011). Viranomaistehtävissä käytetään julkista valtaa, jonka käyttäjänä tulee olla joku kunnan viranomainen (lautakunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto). Palvelutehtäviä voi hoitaa yksityisoikeudellinenkin yhteisö tai yksityinen yritys (esim. kunnallinen jätehuoltoyhtiö). Jätehuollon palvelutehtävät voidaan toteuttaa kuntien omistamassa jätehuoltoyhtiössä, hankkimalla jätehuollon ostopalveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai kunta voi itse järjestää jätehuollon itse. (Eränkö 2011) 6

70 3. Jätehuollon järjestäminen 3.1. Jätehuolto Uudenmaan alueella ja alueella toimivat kunnalliset jätelaitokset Kuva 1. Kartta jätehuollon järjestämisestä Uudenmaan alueella Uudenmaan alueella jätehuolto on hoidettu pääsääntöisesti kuntien omistamien jätelaitoksien kautta. Uudenmaan alueella Nurmijärvi on ainoa kunta, jolla on toiminnassa oleva oma kaatopaikka ja joka hoitaa itsenäisesti jätehuollon. KUUMA-kunnista Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Mäntsälä kuuluvat Kiertokapula Oy:öön, Pornainen kuuluu Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:öön. Uudenmaan alueella toimivat kyseisten yhtiöiden lisäksi HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) ja Rosk n Roll Oy Ab (Kuva 1). Kiertokapula Oy:n toiminta-alueella (Hämeenlinna, Valkeakoski, Hattula, Janakkala, Loppi, Riihimäki, Hausjärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Tuusula, Kerava, Järvenpää) on 12 kuntaa ja asukasta. Kiertokapula Oy:llä on toiminnassa oleva kaatopaikka Hämeenlinnan Karanojalla ja pääosa sekalaisesta yhdyskuntajätteestä toimitetaan polttoon Ekokem Oyj:lle Riihimäelle. Tuusulan, Järvenpään ja Keravan jätteet kerätään ja kootaan (siirtokuormaus) Järvenpäässä sijaitsevan Puolmatkan jäteaseman kautta yhteen ja toimitetaan Riihimäelle. Kiertokapulalla on lisäksi kolme jätteidenkäsittelyaluetta mm. kotitalouksien pienjätteiden vastaanottamiseen. (Kiertokapula Oy:n www-sivut 2011.) 7

71 HSY jätehuoltoon kuuluu Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen sekä Kirkkonummi, joka on mukana erillissopimuksella. HSY jätehuolto ei ota uusia osakkaita, vaan tarjoaa palveluita muille kunnille erillisellä palvelusopimuksella. HSY jätehuollon toiminta-alueella asuu noin miljoona asukasta. HSY jätehuollon toiminta-alueen yhdyskuntajätteet toimitetaan tällä hetkellä Espoossa sijaitsevalle Ämmässuon kaatopaikalle. HSY on kuitenkin sitoutunut toimittamaan yhdyskuntajätettä polttoon Vantaan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen (jätteenpolttolaitos) sen valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. HSY jätehuollolla on lisäksi käytössä neljä Sortti-asemaa mm. kotitalouksien pienjätteiden vastaanottamiseen. (HSY:n www-sivut 2011.) Rosk n Roll Oy Ab toimii Länsi-Uudenmaan alueella (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ja sen toiminta-alueeseen kuuluu 9 kuntaa ja asukasta. Käytössä oleva kaatopaikka sijaitsee Munkkaan jätekeskuksessa Lohjalla, lisäksi yhtiöllä on käytössä kahdeksan jäteasemaa, joihin mm. kuntalaiset voivat tuoda jätteitään. Rosk n Roll Oy Ab on HSY:n lailla sitoutunut toimittamaan yhdyskuntajätettä polttoon Vantaan Energia Oy:n hyötyvoimalaitokseen sen valmistuttua vuoden 2014 jälkeen. (Rosk n Roll Oy Ab:n www-sivut 2011.) 3.2. Jätteenpoltto ja jätteenpolttovaihtoehdot Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja asetuksen (169/2000) mukaisesti jätteenpoltto on luvanvaraista toimintaa ja vaatii siten ympäristöluvan. Jätteenpolttoa säätelee myös EU:n jätteenpolttodirektiivi (2000/76/EY), joka on pantu täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön jätteenpolttoasetuksena (362/2003). Uuteen valmisteilla olevaan jätelakiin (HE 199/2010) on määritelty viisiportainen jätehierarkia, joka pohjautuu EU:n jätestrategian jätehierarkiaan, jossa jätteenpoltto on jätehierarkiassa toiseksi viimeinen vaihtoehto, ensisijaisesti tulee panostaa jätteensynnyn ehkäisyyn, jätteen uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen materiaalina, viimeinen vaihtoehto on jätteen loppusijoittaminen. Sekalaista yhdyskuntajätettä, josta ei voi valmistaa kierrätyspolttoainetta, poltetaan yleisesti arinapolttolaitoksissa. Suomessa käytössä olevissa jätteenpolttolaitoksissa mm. Riihimäellä ja Kotkassa jätteenpoltto suoritetaan arinatekniikalla. Jätteenpolton yksi tärkeimmistä vaiheista on myös savukaasujen puhdistaminen valitulla menetelmällä esim. märkä, puolikuiva ja kuiva menetelmä. Jätteenpoltossa syntyy lisäksi kuonaa ja tuhkaa, jotka on loppusijoitettava kaatopaikalle. (Ekokem Oyj:n www-sivut 2011; Kotkan Energia Oy:n www-sivut 2011; Vesanto 2006, 30.) Jätteenpolttolaitoksia on alettu kutsua hyötyvoimalaitoksiksi, koska ne tuottavat kaukolämpöä, prosessihöyryä teollisuutta varten ja joissain tapauksissa myös sähköä. (Kotkan Energia Oy:n www-sivut). Yhdyskuntajätettä poltetaan tällä hetkellä Ekokem Oyj:n Riihimäen laitoksessa sekä Kotkan Energia Oy:n Kotkan laitoksessa, lisäksi Turun Seudun jätehuolto Oy:n sekalainen yhdyskuntajäte poltetaan Orikedon laitoksessa, joka sai vuonna 2009 määräaikaisen jatkon ympäristöluvalle saakka. Orikedon laitoksen kapasiteetti on t/v. (Turun vanha jätteenpolttolaitos sai jatkoluvan nykyiselle toiminnalle 2009.) Vantaalla ja Tampereella jätteenpolttolaitokset saadaan käyntiin noin vuosina ja Riihimäellä jätevoimala 2 on 8

72 tarkoitus saada käyttöön vuonna Seuraavassa esitellään lyhyesti eri jätteenpolttolaitosvaihtoehdot: 1) Ekokem Oyj, Riihimäki, - käytössä yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos (jätevoimala 1), joka on otettu käyttöön syksyllä Ympäristöluvan mukaan jätevoimalan yhdyskuntajätteenpolttokapasiteetti on t/vuodessa. Laitos tuottaa pääasiassa kaukolämpöä sekä ajoittain sähköä. Vuonna 2009 kapasiteetistä oli käytössä t. - toiselle polttokattilalle (jätevoimala 2) on saatu Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa , jätevoimalan on tarkoitus valmistua vuoden 2012 lopulla. Jätevoimalan polttokapasiteetista on tarkoitus 1/3 osaa käyttää yhdyskuntajätteen polttamiseen. Ympäristöluvan mukaan jätevoimalassa saa ottaa yhdyskuntajätettä (kotitalousjätettä, jossa biojäte mukana) vastaan t/a, polttokapasiteetti vuodessa on t. - Soveltuminen Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Riihimäelle tai vaihtoehtoisesti jäteautot kuljettaisivat jätteen suoraan Riihimäelle. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 50 km. - Ekokem Oyj:lle yhdyskuntajätettä toimittavat mm. Kiertokapula Oy ja Päijät-Hämeen jätehuolto Oy 2) Kotkan Energia Oy, Kotka, - Käytössä yksi yhdyskuntajätteen polttolaitos, joka on otettu käyttöön vuonna Laitokselle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2004, joka sai valituksen jälkeen lainvoiman Jätteenpolttolaitos on ns. CHP-laitos eli laitos tuottaa lämpöä ja sähköä sekä teollisuushöyryä. - Laitoksessa on poltettu noin t jätettä vuodessa. (voidaan polttaa t/a) - Poltettavan jätteen laatuvaatimukset ovat tiedossa. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Kotkaan. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin km. - Kotkan Energia Oy:lle yhdyskuntajätettä toimittavat mm. Kymenlaakson jäte Oy, Päijät-Hämeen jätehuolto Oy ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy 3) Vantaan Energia Oy, Vantaa, - Jätteenpolttolaitoksen rakentaminen tapahtuu vuosina , polttolaitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna Jätteenpolttolaitos on ns. CHP-laitos eli laitos tuottaa lämpöä ja sähköä sekä teollisuushöyryä. Jäte energialähteenä korvaa pääasiassa kivihiiltä. - Jätteenpolttolaitokselle on myönnetty ympäristölupa vuonna , josta on valitettu. 9

73 - Laitoksessa saa polttaa enintään t jätettä vuodessa, jätteiden polttolinjoja on kaksi. Polttoainetoimittajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaan jätevoimalan on kyettävä polttamaan jätettä tonnia vuodessa. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin 45 km. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Vantaalle tai vaihtoehtoisesti jäteautot kuljettaisivat jätteen suoraan Itä-Vantaalle. - Vantaan Energia Oy:lle yhdyskuntajätettä tulevat toimittamaan HSY ja Rosk n Roll Oy Ab 4) Tammervoima Oy, Tampere, - Hankkeessa YVA-vaihe saatu päätökseen, sijoituspaikka on vielä avoin. Sijoituspaikka päätetään vuoden 2011 aikana ja lisäksi ympäristölupaa on tarkoitus hakea vuoden 2011 aikana. - Jätteenpoltto on suunniteltu aloitettavan vuosina Kapasiteetti on t/v. - Jätteenpolttolaitoksen etäisyys Nurmijärveltä on noin km. - Soveltuvuus Nurmijärvelle: Jäte pitäisi toimittaa ensin Metsä-Tuomelaan, josta se siirtokuormattaisiin kontteihin, jotka kuljetettaisiin Tampereelle. - Tammervoima Oy:lle yhdyskuntajätettä tulee toimittamaan Pirkanmaan jätehuolto Oy Jätehuollon suurin ympäristövaikutus syntyy kasvihuonekaasupäästöistä, joista haitallisin on metaani, joka on hiilidioksidiakin merkittävämpi kasvihuonekaasu (Myllymaa, Tohka, Dahlbo, & Tenhunen 2006, 21). Metsä-Tuomelassa syntyvä kaatopaikkakaasu poltetaan tällä hetkellä soihtupolttimessa hiilidioksidiksi. Jätteen poltosta ja jätteen kuljettamisesta polttoon syntyy myös kasvihuonekaasupäästöjä. Seuraavassa on laskettu kaatopaikkasijoittamisen kasvihuonekaasupäästöt, kun yhdyskuntajätemäärä on t/vuodessa sekä jätteenpolton ja kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt). Kuljetuksen KHK-päästöt on laskettu kolmeen eri polttolaitosvaihtoehtoon (Kotka, Vantaa, Riihimäki) ja oletuksena kuljetukselle on: täysperävaunullisen, Euro3-luokan kuorma-auton päästöt 40 tonnin ja 25 tonnin kuormalla, mukaan lukien kulutetun dieselin valmistuksen päästöt. Sekajätteen polton päästöt ovat noin 350 kg CO 2 -ekv./t ja kaatopaikkasijoittamisen noin 525 kg CO 2 -ekv./t (Myllymaa, Moliis, Tohka, Isoaho, Rantanen, Ollikainen & Dahlbo 2008a, 63; Myllymaa, Moliis, Tohka, Isoaho, Zevenhoven, Ollikainen & Dahlbo 2008b, 119.) 10

74 TAULUKKO 3. Jätteenpolton ja kuljetuksen keskimääräiset KHK-päästöt vuodessa, kun jätemäärä on t/v Täysi kuorma, CO2-ekv.t/v Vajaa kuorma, CO2-ekv.t/v Kotka Vantaa Riihimäki TAULUKKO 4: Sekalaisen yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen KHK-päästöt vuodessa, kun jätemäärä t/v 5775 CO2-ekv. t/v Laskelmien mukaan kuljetuksen KHK-päästöt vaihtelevat 1-4 %:n välillä kokonaispäästöistä. Näin ollen jätteen kuljettaminen polttoon ei tuota merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja kuljetusten ilmastovaikutus ei ole kovin suuri. Sekajätteen polton ja kuljetuksen KHK-päästöt vuodessa ovat noin 30 % pienemmät kuin kaatopaikkasijoittamisen. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jätteenpoltosta syntyvä tuhka ja kuona sijoitetaan kaatopaikalle. Tuhkan ja kuonan määrä (esim. pohjakuona, pohjatuhka, pohjakarkea ja kattilatuhkat) vaihtelee p- %:n välillä syötteestä (Jätelaitosyhdistys ry:n www-sivut 2011). Lisäksi laskelmat puoltavat sitä, että jätettä kuljetetaan suurissa kuormissa polttoon, eikä vajaita kuormia kuljeteta kuin esim. erikoistapauksissa. Kaatopaikkasijoittamisen KHK-päästöjä saadaan vähennettyä tehostamalla biohajoavan jätteen (pääasiassa biojätteen) keräystä ja hyödyntämistä (esim. mädätys) ja välttämällä biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista (Myllymaa ym. 2008b, 43). SYKE:n vuonna 2006 ja 2008 valmistuneiden tutkimuksien mukaan sekä jätteiden energia- että materiaalihyödyntämisellä voidaan saavuttaa säästöä KHK-päästöissä verrattuna tilanteeseen, jossa hyödyntämistä ei tehdä. Tärkeintä tutkimuksien mukaan on käyttää jätteet hyödyksi kaatopaikalle läjittämisen sijaan. Hyötykäyttö vähentää KHK-päästöjä sitä enemmän, mitä enemmän se korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä esim. kivihiiltä, öljyä ja turvetta. Tutkimuksien mukaan sekajätteestä suurin hyöty saadaan polttamalla. Hyötykäyttöä voi olla jätteen materiaalihyödyntäminen (esim. paperi, pahvi, metalli) tai energiahyödyntäminen (esim. sekajäte). (Myllymaa ym. 2008b, s. 168; Myllymaa ym. 2006, 21.) Jos Nurmijärveltä aletaan kuljettaa jätettä polttoon, tulisi varautua siihen, että jätteen siirtokuormaus on luvanvaraista toimintaa, johon tulee hakea ympäristölupaa (toiminnan olennainen muutos) Etelä-Suomen aluehallintovirastosta (Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 28 ; Ympäristönsuojeluasetus 1390/2000, 1, 5 ). 11

75 3.3. Kaatopaikkasijoittaminen ja uuden kaatopaikan rakentaminen Jätteenpolton vaihtoehtona on yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittaminen. Yleisesti kunnan ylläpitämät kaatopaikat ovat ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja. Kaatopaikkatoiminnasta säädetään valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) kaatopaikoista. Päätöksen soveltamisalaan kuuluu kaatopaikan toiminta sen koko elinkaaren ajan (suunnittelu, perustaminen, rakentaminen, käyttö, hoito, käytöstä poistaminen ja jälkihoito). (Suomen ympäristökeskus 2008, 15.) Kaatopaikan perustaminen vaatii aina ympäristöluvan, joka tulee hakea Etelä- Suomen aluehallintovirastolta. Kaatopaikan pohjarakenteet tulee rakentaa Vnp (861/1997) kaatopaikoista mukaisesti (Kuva 2). Kaatopaikalle rakennetaan pintaeristys (Kuva 3), kun jätetäyttö saavuttaa lakikorkeutensa. Pintaeristystä ei tehdä heti sulkemisen jälkeen, vaan yleisesti jätetäytön annetaan painua muutaman vuoden ennen pintakerroksien rakentamista. (Kaila & Paavilainen 2007, 15; Suomen ympäristökeskus 2008, 45.) Kuva 2. Esimerkki kaatopaikan pohjarakenteista (Jätelaitosyhdistys ry:n wwwsivut 2011). Tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteissa ei ole pakollista käyttää keinotekoista eristettä (Vnp kaatopaikoista 861/1997 liite 1). Kuva 3. Esimerkki kaatopaikan pintarakenteista (Suomen ympäristökeskus 2008, 45). 12

76 Vnp:ssä kaatopaikoista (861/1997) liitteessä 3 määritellään myös kaatopaikan jälkihoitovelvoitteista ja tarkkailusta. Jätetäyttöä tulee tarkkailla, mm. painumien vuoksi. Ennen tarkkailun aloittamista on tehtävä perustilaselvitys, jossa käsitellään pohja- ja pintavesien tila, jätetäytön hajoamistila ja kaasunmuodostus. Tarkkailun tuloksia voidaan näin verrata perustilaselvityksessä saatuihin tuloksiin. Kaatopaikan tarkkailusta tulee laatia tarkkailuohjelma, jossa seurataan seuraavia asioita: kaatopaikkakaasun purkautumista ja kertymistä tulee tarkkailla säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesiä sekä kaatopaikkavesiä (suotovedet) tulee tarkkailla vuosittain määrätyin tiheyksin. Tarkkailusta tulee raatia raportti, joka toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle (Vpn 861/1997 kaatopaikoista). Kaatopaikan tarkkailuvelvoitteiksi sulkemisen jälkeen on yleisesti määritelty noin 30 vuotta, jonka aikana kaatopaikan vaikutuksia tulee seurata (Suomen ympäristökeskus 2008, 18). Taulukko 5. Kaatopaikan perustamisen, käytön, seurannan ja sulkemisen kustannukset, Metsä- Tuomelan 1,2 ha:n laajennusalueelle sekä jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset Toimenpide/Vaihe Arvio laajennuksen kustannuksista * Jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset Kaatopaikkarakenteiden suunnittelu ~ Kaatopaikan pohjarakenteiden rakentaminen (1,2 ha) Kaatopaikan muiden toimintojen käyttökustannukset (kompostointi, jätevedenpuhdistamo, biokaasu, ongelmajätteet) Jäteaseman toimintakulut (esim. henkilöstökulut, jätteenkäsittely) Jälkihoitoa varten tehty pakollinen varaus Metsä-Tuomelan ympäristötarkkailu (pinta-, pohja- ja talousvesi, haju- ja melu) Kaatopaikan sulkeminen, pintarakenteet, käytöstä poistaminen (1,2 ha) ~1,5 milj. - - ~ /v - ~1 milj. /v /v - ~ /v ~2-2,5 milj. - Jälkihoito ja 30 v:n tarkkailu - ~ /v * Laajennuksen jälkeen, mukaan tulevat käyttökustannukset, jotka on eritelty sarakkeeseen Jätekeskuksen nykyiset käyttökustannukset. Jätevedenpuhdistamon vuosikustannukset loppuvat viemärin rakentamisen jälkeen, viemäriin tarvittava investointi on noin

77 SYKE:n tutkimuksen (Myllymaa ym. 2008b) mukaan jätelajikohtaisten poltto- ja kierrätysjärjestelmien vertailuun vaikuttaa se, painotetaanko ympäristövaikutuksia vai kustannuksia. Jätteen loppusijoitus kaatopaikalle oli elinkaaritarkastelussa ympäristön kannalta haitallisin vaihtoehto, tästä syystä jätteiden materiaali- ja energiahyödyntämiseen tulisi panostaa. Kaatopaikkasijoittamisen elinkaarikustannukset osoittautuivat myös kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esille, että jos kaatopaikka on hyvin hoidettu siten, että kaatopaikkakaasun talteenottoaste ylittää 70 % ja keräämättömän kaasun oletetaan hajoavan tehokkaasti (n. 90 %) kaatopaikan pintakerroksessa, kaatopaikkasijoitus saattaa olla jopa aavistuksen parempi ratkaisu kuin huonolla energian saannolla toteutettu arinapoltto. Olennaista on kuinka suurelle osuudelle jätteen polton tuottamasta energiasta todellisuudessa on tarvetta. (Myllymaa ym. 2008b, 153, 168). Aikaisemmin onkin jo mainittu, että jätteenpoltto on hyvä vaihtoehto silloin, kun sillä pystytään korvaamaan kivihiilellä, turpeella ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä ja sähköä. 4. Metsä-Tuomelan kehittäminen 4.1. Metsä-Tuomelan nykyiset toiminnot Nurmijärven kunnalla on Metsä-Tuomelan jätekeskuksessa kaatopaikka, johon sijoitetaan tällä hetkellä mm. yhdyskuntajätettä, erilaisia teollisuus- ja erikoisjätteitä sekä maa-aineksia. Metsä- Tuomelan jätekeskuksessa otetaan vastaan myös hyötyjätteitä (esim. puu, metalli, risu), tuottajavastuunalaisia (esim. SE-romu) jätteitä sekä ongelmajätteitä (esim. maali, liima, lakka) niin pientuottajilta kuin yrityksiltä. Vain pieni osa hyötyjätteistä käsitellään jätekeskuksessa (esim. risujen haketus), suuri osa toimitetaan käsiteltäväksi ja hyötykäytettäväksi muualle, esim. tuottajayhteisölle (Liite 1). Jätepenkalla tehdään jätekuormien kuormantarkastusta. Kuormista erotetaan koneellisesti hyödynnettävä puu ja metalli, jotka toimitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi. Jäteaseman toiminnot: pientuojien vastaanottoalue hyötyjätteiden varastointi- ja vastaanottoalueet jätteiden loppusijoitusalueet kaatopaikkavesien puhdistamo kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely aumakompostointialue (toiminta loppuu v. 2011) Kekkilä Oy:n kompostointilaitos (toiminnalla oma ympäristölupa ja toimii itsenäisesti) Metsä-Tuomelan jätekeskus työllistää vakituisesti neljä henkilöä, jonka lisäksi alueella toimii koneurakoitsija (kilpailutettu), joka huolehtii mm. jätetäytöstä ja konetöistä. Jätehuollon muissa tehtävissä toimii lisäksi kaksi henkilöä. Alueella toimii Kekkilä Oy:n biojätteen 14

78 kompostointilaitos, jossa käsitellään tällä hetkellä mm. Nurmijärven erilliskerättyä biojätettä. Nurmijärvellä biojätettä kerätään asuinkiinteistöiltä, joissa on vähintään 5 huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kg/viikossa. Kaatopaikkakaasu poltetaan soihdussa, eikä sitä tällä hetkellä hyödynnetä. Kaatopaikan suotovedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa. Toimistotilojen jätevedet menevät umpisäiliöön. Vuonna 2010 yhdyskuntajätettä toimitettiin Metsä-Tuomelaan keskimäärin 936 tonnia kuukaudessa (Kuva 3). Viikkotasolla yhdyskuntajätteen määrä oli noin 215 tonnia (Kuva 4). Kuntalaisilta kerättyä sekajätettä kertyy keskimäärin 155 tonnia viikossa (pakkarikuormia). Kuva 3. Yhdyskuntajätteen määrä vuonna 2010 Kuva 4. Yhdyskuntajätteen viikkomäärä vuonna

79 4.2. Metsä-Tuomelan toiminta tulevaisuudessa Metsä-Tuomelan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavaa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa 6.2. Metsä-Tuomelan alue on herättänyt monien ympäristöalan yrittäjien mielenkiinnon, etenkin hyvän sijaintinsa takia sekä siksi, että alueella on jo ennestään ympäristö- ja jätealan toimintoja. Ympäristöliiketoiminnan kasvuodotukset suomessa ovat suuria. Vuonna 2008 liikevaihto lisääntyi 10 % ydintoimialoilla, joita ovat esim. jätteiden käsittely, viemäri- ja jätevesihuolto, materiaalien kierrätys (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010, 150). Metsä-Tuomela ei ole kunnallisessa vesijohto- ja viemäriverkostossa, mutta lähivuosina ( ) on tarkoitus saattaa alue viemäriverkostoon, jolloin jätevedet käsiteltäisiin Klaukkalan jätevedenpuhdistamossa. Nurmijärven Veden jätevesiliete on käsitelty Metsä-Tuomelassa kompostoimalla. Kompostointi on tapahtunut biojätteenkäsittelylaitoksen vieressä olevalla kentällä aumoissa. Toiminnalle on ympäristölupa vuoden 2011 loppuun asti, jolloin kenttä vapautuu muuhun toimintaan. Vuoden 2011 alussa myös romuajoneuvojen vastaanotto on loppunut, joten romuajoneuvokenttä vapautuu kevään 2011 aikana. Kunnalla on romuajoneuvojen vastaanotosta ja käsittelystä sopimus Kuusakoski Oy:n kanssa. Vapautuville kenttäalueille olisi järkevää kehittää toimintaa joko omana toimintana tai mahdollisesti vuokrata kenttiä ulkopuolisille yrittäjille. Metsä- Tuomelan ympäristölupa mahdollistaa esim. pilaantuneiden maiden käsittelyn alueella. Metsä-Tuomelassa on mahdollista jatkaa ns. pienjäteasematoimintaa myös sen jälkeen, kun kaatopaikkasijoittaminen on loppunut. Pienjäteasemalle kuntalaiset voivat tuoda jätteitään samaan tapaan kuin nyt. Jätteet kuljetettaisiin kootusti eteenpäin loppusijoitukseen, polttoon tai hyötykäyttöön. Jos Nurmijärveltä alettaisiin viedä jätteitä polttoon, toimisi jätekeskuksessa myös yhdyskuntajätteen siirtokuormausasema. Siirtokuormauksessa jätteet kerätään kootusti yhteen paikkaan, josta ne kuljetaan suuremmissa erissä käsittelyyn. Jäteautot toisivat jätteet Metsä-Tuomelaan, jossa jätteet siirrettäisiin kontteihin, jätekuormista poistettaisiin koneellisesti polttoon sopimattomat jakeet. Siirtokuormaus tapahtuisi esim. pressuhallissa tai muussa vastaavassa tilassa. Tarkempia määräyksiä siirtokuormauksen järjestämiseen annettaisiin ympäristöluvassa. Nurmijärven kunnan on myös mahdollista liittyä johonkin kunnalliseen jätehuoltoyhtiöön, joka ottaisi hoidettavakseen jätehuollon järjestämisen. Tarkempaa vaihtoehtotarkastelua käsitellään luvussa 5. Jätteiden kuljetuksesta polttoon aiheutuu jonkin verran lisäliikennettä, arviolta 1-2 rekka-autokuljetusta päivässä. Jätteen polttoon vieminen voisi vähentää alueen haittaeläin ja lintu ongelmia, koska biojätettä sisältävä sekajäte kuljetettaisiin pois eikä näin jäisi alueelle. Myös hajuhaitat tulisivat vähenemään ja näin lähialueen asukkaiden viihtyvyys voisi jopa tältä osin parantua. 16

80 5. Vaihtoehtotarkastelu jätehuollon järjestämiselle Jätehuollon kehittämistä on tutkittu kunnassa aikaisemmin ja vuonna 2007 valmistui FCG Suunnittelukeskus Oy:n raportti Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi. Tässä tarkastelussa tuotiin esille kolme erilaista vaihtoehtoa: 1) Jätteenkäsittelyn jatkaminen Nurmijärven omana toimintana, 2) Liittyminen naapurijätelaitokseen, 3) Sopimukseen perustuva yhteistyö Nurmijärven lakisääteisten tehtävien hoidossa. Raporttia varten oli haastateltu lähialueiden jätelaitoksia ja muita jätealan toimijoita. Raportissa on laajasti pohdittu eri vaihtoehtoja ja eri vertailukriteerejä. Raportissa päädyttiin siihen johtopäätökseen, että suositeltavaa olisi liittyä johonkin naapurijätelaitokseen. On hyvä ottaa huomioon, että tilanteet ovat noin viimeisen 3-4 vuoden aikana jätehuollossa hieman muuttuneet, mm. jätteenpolton osalta, samoin Metsä-Tuomelaan on tehty raportin valmistumisen jälkeen uusi jätetäyttöalue. Jätemaksulla kunta kattaa kaiken vastuullaan olevan jätehuollon kustannukset kuten toimintojen käyttökulut, valtion jäteveron (40 /t), tehtyjen investointien kuoletukset, toimintaansa kuuluvan hyöty- ja ongelmajätteen keräykset sekä jäteneuvonnan ym. (Kaila ym ). Nurmijärvellä on jälkihoitokustannusten kattamiseksi tehty Kirjanpitolain mukainen jälkihoitovaraus vuodesta 2009 alkaen. Kuva 5. Sekajätteen hyödyntämisketjun kustannusten jakautuminen eri käsittely- ja hyödyntämisvaiheille kerättyä jätetonnia kohden ( /kerätty jätetonni). (Myllymaa ym. 2008b, 27). Oletuksena kustannusten muodostumisessa (Kuva 5) on, että sekajäte poltetaan arinalaitoksessa ja tuotettu lämpöenergia korvaa puun ja maakaasun polttoa ja sähkö korvaa kivihiililauhteella tuotettua sähköä. Jätteen kuljettaminen siirtokuormauksesta polttoon on 50 km suuntaansa. Tutkimus on valmistunut vuonna 2008, joten kustannusten nousua tapahtuu vuosien myötä, joten taulukossa 6 on arvioitu jätteenpolton hintaa. Kuljetuskustannusten 17

81 suuruudeksi tutkimuksessa on saatu 17 /t, joka on suuntaa antava. Energiahyödyntämisen, kuljetuksen ja tuhkien sijoittamisen kustannukset olisivat 89 /t (Myllymaa ym. 2008b, 26, 27). Välttämättä ympäristön kannalta parhain vaihtoehto ei ole taloudellisin, mutta usein ympäristön laadun jatkuva parantaminen vaatii kustannusten kasvattamista. (Myllymaa ym. 2008b, 168). Liitteessä 2 on vertailtu yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen ja polttamisen kustannuksia (arvio). Jätehuollon kehittämisen aikataulutusta on luonnosteltu liitteessä 3. Jätehuollon järjestämisen aikataulu kaikissa seuraavaksi esitetyissä vaihtoehdoissa tarkentuu, kun täyttöalueen tarkka kapasiteetti saadaan tietoon Vaihtoehto 1: yhdyskuntajätteen polttaminen ja liittyminen johonkin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppuessa Vaihtoehto 1 koskee yhdyskuntajätteen polttamista ja liittymistä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen, päätös liittymisestä on tehtävä ennen nykyisen täyttöaluekapasiteetin loppumista. Vaihtoehto 1:ssä tarkoituksena olisi ensivaiheessa, että jätteenpoltto kilpailutettaisiin vuonna 2011 aluksi noin 3-4 vuodeksi, vuosille /2015. Päätös uudesta polttosopimuksesta (jätteenpoltto vuoden 2014/2015 jälkeen) tulisi tehdä hyvissä ajoin, arviolta vuoden 2012 aikana, koska uusien vuosina valmistuvien jätteenpolttolaitosten kapasiteetti myydään nopeasti loppuun, koska jätteenpolttolaitoksia ylläpitävät yhtiöt eivät halua laitoksien käyvän vajaalla kuormalla. Tässä vaiheessa jätteenpolttosopimus tehtäisiin vuosille 2015/ /2020 ja sopimukseen otettaisiin mukaan muutama optiovuosi, nykyisen täyttöalueen (II/2, 1,2 ha) kapasiteetin mahdollisen riittävyyden vuoksi pidempään kuin on arvioitu. Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto ). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Kaatopaikkapenkan kapasiteetin tarkka mittaaminen suoritetaan keväällä Kunnan ei tässä vaihtoehdossa tarvitsisi investoida uuteen täyttöalueeseen (täyttöalue III 1,2 ha), mutta siirtokuormauksen järjestämisestä tulisi kustannuksia. Sekalaista yhdyskuntajätettä jouduttaisiin sijoittamaan täyttöalueelle polton lisäksi niinä aikoina, jolloin jätteenpolttolaitoksessa olisi esim. vuosittainen huoltokatkos tai muu vastaava tilanne. Jos yhdyskuntajätettä aletaan viedä polttoon, tulee hakea ympäristölupaan toiminnan olennainen muutos, koska siirtokuormausta ei saa tehdä ilman lupaa. Luvan saaminen kestää minimissään noin 6 kk. Oletettavasti pitää myös rakentaa jonkinlainen katos/halli jätteiden käsittelyä varten tai vaihtoehtoisesti sijoittaa toiminta johonkin Metsä-Tuomelassa olevaan rakennukseen. Metsä-Tuomelan jätekeskuksen ympäristölupa on toistaiseksi voimassa oleva, joten jos toimintaa on alueella tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2014 jälkeen, tulee vuoden 2014 loppuun mennessä jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemus. Jätteenpolttolaitosvaihtoehdot ovat tällä hetkellä Kotkan Energia Oy:n ja Ekokem Oyj:n laitokset. Vuoden 2014/2015 jälkeen kapasiteettia tulisi lisää mm. Vantaalle. 18

82 Kunta päättäisi siirtymäaikana (Liite 3), arviolta vuosina siitä, mihin kunnalliseen jätelaitokseen kunta liittyisi ja käynnistäisi liittymisneuvottelut. Tässä yhteydessä jätteenpolttolaitokseksi valikoituisi se laitos, johon kunnallinen jätelaitos, johon liityttäisiin, toimittaisi jätteensä. Liittyminen tapahtuisi arviolta vuosina Erittäin todennäköistä olisi myös se, että vanhan kaatopaikan sulkeminen ja seuranta jäisi kunnan hoidettavaksi. Pienjäteasematoiminnan jatkaminen Metsä-Tuomelassa olisi oletettavasti neuvoteltavissa. Lisäksi Metsä-Tuomelaan jäisi jätteen siirtokuormausasema. Liittymisen yhteydessä tulisi myös päätettäväksi se, olisiko Nurmijärvellä edelleen sopimusperusteinen jätteenkuljetus (sekajäte) ja kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus (biojäte). Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna ) Ympäristöluvan hakeminen siirtokuormaukselle vuonna ) Jätteenpolton kilpailuttaminen (I kilpailutus) vuonna 2011 vuosille /2015, jätettä polttoon noin t/v 4) Jätteenpolton II kilpailutus vuonna 2012, vuosille 2015/ /2020, mukaan muutama optiovuosi 5) Sopimusneuvottelut ja päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen vuosina Liittyminen tapahtuisi arviolta vuonna ) Liittyminen ja oman toiminnan lopettaminen joko vuosina 2019/2020. Pienasematoiminnan ja siirtokuormauksen jatkaminen Metsä-Tuomelassa jätelaitoksen ylläpitäminä. 7) Kunnan hoidettaviksi jäävät nyt täytettävien täyttöalueiden jälkihoito ja siihen tarvittavat investoinnit Investoinnit 1) Vuodet täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet viemäri, noin ) Vuoteen 2024 mennessä täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. Jätteenkuljetuksen ja polttamisen kasvihuonekaasupäästöjä sekä jätteenpolttolaitosvaihtoehtoja on tarkasteltu luvussa

83 5.2. Vaihtoehto 0+: Investointi uuteen täyttöalueeseen, yhdyskuntajätteen polttaminen ja toiminnan itsenäinen jatkaminen Vaihtoehto 0+:ssa kunta jatkaisi itsenäisenä jätehuollon toimijana, jolloin tulisi kyseeseen investointi uuteen jätepenkkaan (III 1,2 ha). Myös tässä vaihtoehdossa on mukana yhdyskuntajätteen polttaminen (polttosopimus aluksi vuosille /2015). Metsä- Tuomelan jätekeskuksen ympäristölupa on toistaiseksi voimassa oleva, joten jos toimintaa alueella on tarkoitus jatkaa vielä vuoden 2014 jälkeen, tulee vuoden 2014 loppuun mennessä jättää Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristölupahakemus. Lisäksi siirtokuormaus vaatii ympäristöluvan, kuten kohdassa 5.1. mainittiin. Päätös uudesta polttosopimuksesta (jätteenpoltto vuoden 2014/2015 jälkeen) tulisi tehdä hyvissä ajoin (Liite 3), arviolta vuoden 2012 aikana, koska uusien vuosina valmistuvien jätteenpolttolaitosten kapasiteetti myydään nopeasti loppuun, koska jätteenpolttolaitoksia ylläpitävät yhtiöt eivät halua laitoksien käyvän vajaalla kuormalla. Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto ). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Nykyisen penkan kapasiteetti tarkentuu vuoden 2011 keväällä, jolloin pystyy arvioimaan sitä milloin viimeinen täyttöaluelaajennus tulisi ajankohtaisesti. Täyttöalue III on pinta-alaltaan 1,2 ha, jonka rakentamisen kustannusarvio olisi noin 1 milj. :n (arvio perustuu tällä hetkellä käytössä olevan II/2 1,2 ha:n täyttöalueen rakentamiskustannuksiin). Uuden täyttöalueen investoinnissa on kuitenkin huomioitava kaatopaikan sulkemisesta ja seurannasta/jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset, kts. luku 3.3. Metsä-Tuomelassa ei ole viimeisen laajennuksen jälkeen enää tilaa kaatopaikan laajentamiseen, joten viimeinen laajennus siirtää päätöksentekoa liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen noin kymmenellä vuodella. Uusi investointi tulisi kyseeseen arviolta vuonna 2018 ja uuden penkan tilavuus olisi noin m 3. Täyttöalue olisi käytössä noin kymmenen vuotta ja aiheuttaisi näin vuoden päähän täytön aloittamisesta noin 2,5 milj. :n investointikustannukset peitto- ja jälkitöihin. Täyttöalueen sulkemista ei voida tehdä heti täyttämisen lopettamisen jälkeen, vaan penkan tulee painua muutamia vuosia. Täyttöalueinvestointi on ajankohtainen myös silloin, jos päätetään, että jätettä ei viedä polttoon vaan sijoitetaan edelleen kaatopaikalle. Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna ) Ympäristöluvan hakeminen siirtokuormaukselle vuonna ) Jätteenpolton kilpailuttaminen (I kilpailutus) vuonna 2011 vuosille /2015, jätettä polttoon noin t/v 4) Jätteenpolton II kilpailutus vuonna 2012, vuosille 2015/ /2020 5) Investointipäätös uudelle täyttöalueelle vuonna

84 6) Liittyminen ja oman toiminnan lopettaminen arviolta 10 vuoden päästä viimeisen laajennuksen käyttöönotosta (noin vuosina ) 7) Täyttöalueen peittorakenteet ja jälkihoitotyö sekä siihen liittyvät investoinnit vuoden 2030 jälkeen Investoinnit 1) Vuodet täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet viemäri, noin ) Uusi täyttöalue (3) 1,2 ha noin 1,5 milj. 4) Vuoteen 2024 mennessä täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 5) Vuoteen 2032 mennessä täyttöalueen 3 (1,2 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2-2,5 milj. 5.3 Vaihtoehto 0: Ei tehdä muutoksia ja liitytään kunnalliseen jätelaitokseen täyttöaluekapasiteetin loputtua Vaihtoehto 0 tarkoittaisi sitä, että ei tehdä uusia investointeja eikä aloiteta yhdyskuntajätteen polttoon viemistä, vaan käytetään nykyinen täyttöaluekapasiteetti loppuun ja tänä aikana tehdään päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen. Tämän hetken arvioiden mukaan täyttöaluekapasiteettiä on noin 3-4 vuodeksi (Liite 3), tarkemmat tulokset saadaan keväällä Biojätteen erilliskeräystä jatketaan edelleen. Nurmijärven kunnassa biojätteen erilliskeräys on jätehuoltomääräysten mukaan pakollista asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään viisi (5) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kiloa viikossa (Kunnanvaltuusto ). Pientaloasukkaita kannustetaan kiinteistökohtaiseen biojätteen kompostointiin. Liittyminen tulisi näin ajankohtaiseksi vuosina Liittymiseen liittyvät neuvottelut tulisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pian, vuosina , jotta muutoksiin pystyttäisiin molemmin puolin hyvissä ajoin varautumaan. Metsä-Tuomelaan jäisi oman toiminnan lopettamisen jälkeen pienjäteasematoiminta ja siirtokuormausasema, joiden toimintoja jätelaitos hoitaisi. Täyttöalueen jälkihoitotyöt jäisi kunnan hoidettavaksi. Aikataulu 1) Päätökset jätehuollon järjestämisessä kunnassa vuonna ) Sopimusneuvottelut ja päätös liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen vuosina Liittyminen tapahtuisi arviolta vuosina

85 Investoinnit 1) Vuodet täyttöalueen 1 (2,9 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 2) Vuodet viemäri, noin ) vuodet täyttöalueen 2 (2,5 ha) jälkihoito ja peitto, noin 2,5-3 milj. 6. Alustava Metsä-Tuomelan alueen kehittämisen tarkastelu Metsä-Tuomelan alueen kehittämistä ja jätehuollon järjestämisestä on käsitelty erikseen, koska asiat eivät ole suoraan kytköksissä toisiinsa ja molempia on järkevä käsitellä omina kokonaisuuksinaan. 6.1 Metsä-Tuomelassa sijaitsevien vapaiden kenttäalueiden vuokraus Metsä-Tuomelan vapaat kenttäalueet vuokrataan ulkopuolisille yrittäjille. Ympäristöalan yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Metsä-tuomelaa kohtaan, mm. hyvän sijainnin vuoksi. Alueella on vuonna 2011 vapautumassa mm. kompostointikenttä sekä romuajoneuvokenttä, joiden pinta-ala yhteensä on noin 8600 m 2. Vuokrasopimukset pidetään lyhyinä noin 3-5 vuoden mittaisina, jotta kunta voi kehittää aluetta haluamallaan tavalla ja näin pitkät sopimukset eivät tule toiminnankehittämisen esteeksi. Kenttäalueiden vuokraamisesta päättää kunnallistekniikan päällikkö/tekninen lautakunta. Alueelle jätetään tilavaraus mahdollisen siirtokuormauksen järjestämiselle. Ulkopuolisille yrittäjille alueita vuokrattaisiin sen verran kuin vapaata tilaa olisi, koska kunnan Metsä-Tuomelan omat toiminnot tulee pystyä järjestämään alueella, ilman, että kenttien vuokrauksesta on haittaa. Kenttien vuokrauksesta sekä mahdollisen vaakapalvelun käytöstä kunta saa taloudellista hyötyä (Liite 4). Kentille pyritään löytämään ympäristö- ja kierrätysalan yrittäjiä, joiden toiminnat ovat pienimuotoista (esim. varastointia) eivätkä toiminnat aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle ja lähialueen asukkaille. Alueelle sijoittuvia yrityksiä velvoitettaisiin selvittämään toiminnasta aiheutuvat pöly-, melu- ja hajuhaitat sekä arvioimaan toiminnan aiheuttamia liikennemääriä. Alueelle tulevista yrityksistä olisi myös hyötyä kunnan omille toiminnoille Metsä-Tuomelassa. Yritykset toimisivat kuitenkin itsenäisesti eivätkä olisi riippuvaisia kunnan Metsä-Tuomelassa olevista toiminnoista. Toiminnanharjoittajat hoitaisivat itse mahdolliset toiminnan vaativat luvat (esim. ympäristölupa). 6.2 Metsä-Tuomelan alueen kehittäminen tulevaisuudessa, kaavoitus ja alueiden käyttö Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli kokouksessaan asemakaavan (kaavatunnus 2-218) vireilletuloa Metsä-Tuomelan alueelle. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalaitoksen rakentaminen alueelle. Samalla tutkitaan 22

86 mahdollisuuksia sijoittaa alueelle myös jätemateriaalia hyödyntävää yritystoimintaa. Alue on sinne johtavaa yksityistietä lukuun ottamatta kunnan omistuksessa. Kaava laaditaan kunnan aloitteesta (Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta ). Asemakaavan laatimisen yhteydessä tutkitaan alueen käyttöä, kehittämismahdollisuuksia ja toimintojen sijoittamista alueelle. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tarvittavia selvityksiä ja tutkimuksia kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Asemakaavan rajaus näkyy kuvassa 5. Kuva 6. Metsä-Tuomelan asemakaavoitettava alue 23