Taulukko 1. Kansallisen metsäohjelman mittareiden seuranta vuonna Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa

Transkriptio

1 Taulukko 1. Kansallisen metsäohjelman mittareiden seuranta vuonna Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa 1.1 Jalostusarvon nostaminen, ekotehokkuus sekä uudet tuotteet ja palvelut Tavoite: Ekotehokkaasti tuotetut, asiakaslähtöiset ja kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut lisäävät puun jalostusarvoa. Metsäteollisuuden tuotannon arvon kasvu on 20 % (v mrd. ). Epätodennäköistä Tuotannon arvo reaalisena v hintatasossa 21,3 mrd Jalostusarvo/m 3 kasvu on 15 % (v /m 3 eli 3590 milj. /66,3 milj. m 3 ). Toteutunee jo vuonna /m 3 v rahana Kasvaa, mutta ei riittävästi. Vaikuttaa moneen muuhun tavoitteeseen, kuten yksityismetsätalouden liiketulos ja ainespuun hakkuut T&K investointien osuus liikevaihdosta kasvaa merkittävästi (puutuoteteollisuudessa lähtötaso 0,2 % ja massa- ja paperiteollisuudessa lähtötaso 0,8 % ). Absoluuttinen kasvu hidasta, suhteellinen kasvu nopeampaa Puutuoteteollisuus 0,2 %, massa- ja paperiteollisuus 0,7 % Lisättävä panostusta tuotekehitystyöhön. Puutuotteiden ekotehokkuudelle on kehitetty mittari. Haasteellista Hankkeita on käynnissä melko paljon. Metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin arvo kasvaa 20 % (v ,5 mrd. ). Epätodennäköistä 11,3 mrd v rahanarvossa 1.2 Puuperäisen energian käyttö Tavoite: Puuperäisen energian vastuullista tuotantoa ja käyttöä lisätään. Puupolttoaineiden käytön osuus energian loppukulutuksesta 27 %, joka vastaa asetettua tavoitetta 29 % vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen käytön määrä on miljoonaa m 3 vuodessa, joka vastaa asetettua tavoitetta 13,5 milj. m 3 vuoteen 2020 mennessä. Lämpöyrittäjien toimialan liikevaihto ja työllisyys kasvavat. Haasteellista 20 %, josta Vahvasti riippuvainen metsäteollisuuden käyttö metsäteollisuuden 53 % ja muiden kilpailukyvystä ja toimijoiden (mm. metsäperäisen energian energiateollisuus, muu kilpailukyvystä suhteessa teollisuus, puun fossiilisiin polttoaineisiin. pienkäyttö) käyttö 47 % Haasteellista 7,4 milj. m 3 Uusiutuvaan energiaan liittyvien tukimekanismien epävarmuus, puumarkkinatilanne ja metsähakkeen kilpailukyky vaikuttavat. Vuonna 2010: - Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä Lämpöyrittäjätoiminnan liikevaihto n. 70 milj.

2 2 - Lämpölaitosten työllisyysvaikutus n. 400 htv 1.3 Luontomatkailu ja luonnontuoteala Tavoite: Luontomatkailuun perustuva yrittäjyys ja luonnontuotteiden jalostus sekä aineettomien hyödykkeiden kaupallistaminen lisääntyvät. muun kuin kaupunkimatkailun kehityksestä (TEM:n toimialaraportti). Luonnontuotteiden jatkojalostukseen perustuvien elinkeinojen liikevaihto on kasvanut (haetaan mittaria). Kehitys on ollut myönteistä päätellen majoitusvuorokausien, ohjelmapalveluiden käytön ja kansallispuistojen kävijämäärien kehityksestä. Paljon myönteisiä esimerkkejä yritystoiminnasta. Seurantatieto puuttuu edelleen. a kehitetään edelleen, tilastotietoa kootaan luonnontuotealan toimintaohjelman yhteydessä. 1.4 Liikenneverkkojen kunto Tavoite: Liikenneverkkoa ylläpidetään ja kehitetään niin, että metsätalouden ja -teollisuuden kuljetukset voidaan hoitaa ympärivuotisesti ja kilpailukykyisesti. Toteutetaan MSO:n tuottama (Liikennevirasto): Metsäteollisuuden liikenneinvestointitarpeet kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi (2/2010) liikennepoliittisessa selonteossa täsmennettävällä tavalla. Metsäteiden perusparannusten vuotuinen kokonaismäärä on 4000 kilometriä (3273 km vuonna 2009). Epävarmaa Liikennepoliittinen selonteko valmistuu keväällä Hallitusohjelman rahoituslinjausten mukaan on epävarmaa, tulevatko metsäalan tarpeet riittävästi huomioiduksi selonteossa. Haasteellista km Valtiontalouden säästötavoitteet MMM.n ja LVM:n varojen osalta vaikeuttavat toteutusta. 2 Metsätalouden kannattavuus paranee 2.1 Puuntuotannon kestävyys ja metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen Tavoite: Metsien kasvukunto paranee ja käsittelymenetelmät monipuolistuvat. Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien osuus on vähintään 40 prosenttia (v Pienten taimikoiden kohdalla toteutunut, varttuneiden osalta haasteellista Pienet taimikot noin 40 %, varttuneet taimikot noin 25 % ja nuoret kasvatusmetsät noin 20 Vaatii kannustinjärjestelmän, neuvonnan ja palvelumarkkinoiden

3 3 VMI 10 hyviä taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä 22 %). Puuston vuotuinen kasvu on miljoonaa kuutiometriä. Etelä- ja Keski-Suomessa jalostettua siementä käytetään taimituotannossa täysimääräisesti siemensadosta riippuen ja metsäkylvöissä sen käyttö nousee 50 %:iin. Metsänkäsittelymenetelmät ovat monipuolistuneet metsien käyttötarkoituksien mukaisesti ja menetelmiä osataan käyttää. 2.2 Puumarkkinoiden toimivuus Saavutettu jo vuonna 2011, mutta vaatii nykytilanteessa suotuisat luonnonolosuhteet. % kehittämistä sekä uskoa puun kysyntään. 104 milj. m 3 Taimituotanto: - Männyllä E-S lähes 100%, P-S alle 30 % - Kuusi: alle 30 % - Koivu: 100 % Metsäkylvö: - Männyllä runsaat 80 % E-S, muualla 30 % ja Lapissa alle 30 % Siemen- ja taimituotantotyöryhmän ehdotukset tukijärjestelmän uudistamisesta ja uusista tuotantojärjestelyistä. Keskeisiä kehittämistehtäviä ovat kuusen siemensadon lisääminen ja laadun parantaminen. Siemenviljelystoiminnan harjoittaminen voi edellyttää tuotantotukea. Edellyttää lakimuutoksia ja t&k panostusta, mhsuositusten uudistamista ja metsäammattilaisten koulutusta. Lainsäädännön pohjavalmistelu pitkällä. Tavoite: Toimivat puumarkkinat turvaavat puun kysynnän ja tarjonnan tasapainon. Kotimaisen ainespuun hakkuut nousevat miljoonaan kuutiometriin (v ,6 milj. m 3 ). Epätodennäköistä 53,6 milj. m 3 Tuloksen toteutumattomuus vaikuttaa moneen muuhun tavoitteeseen, kuten metsätalouden kannattavuus, metsänhoitotyöt ja energiapuun tuotanto. 2.3 Yksityismetsätalouden kannattavuus ja tilakoko Tavoite: Yksityismetsätalouden kannattavuus paranee, metsätilojen koko kasvaa ja rakenne paranee. Yksityismetsätalouden liiketulos on vähintään 110 /ha (v ,8 /ha). Otetaan käyttöön sijoitetun pääoman tuottoaste yksityismetsätalouden kannattavuuden mittarina. Metsänhoitotöiden tuottavuus kasvaa. Liiketulos reaalisena vuoden 2010 hintatasossa 92 /ha Riippuvainen toteutuneesta korjuumäärästä ja hinnasta. Kokonaistuotto 6,7 Otetaan käyttöön yksityismetsätalouden sijoitetun pääoman tuotto mittarina, mutta etenkin taimikonhoidon osalta haasteellista. Reaaliset yksikkökustannukset (2002 = 100): - Mätästys Äestys 97 - Istutus, työkust. 102 Painopiste varhaisperkaukseen

4 4 Markkinaehtoisuus ja yrittäjyys metsäpalveluissa lisääntyvät; metsätalouden työvoimasta yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on 40 % (v %). Metsätilan keskikoko on 50 ha v (v ,3 ha). - Taimikonhoito % ssa eivät ole mukana kaikki mahdolliset yrittäjästatuksella toimivat yritykset, eikä yrittäjien palveluksessa olevien työntekijöiden määrä. Epätodennäköistä 30,1 ha v Toimenpiteisiin on ryhdytty, keskeisiä verotoimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. 3 Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat 3.1 Metsien biologinen monimuotoisuus Tavoite: Metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen pysähtyy ja luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vakiintuu. Uhanalaisten metsälajien osuus arvioiduista metsälajeista ei kasva vuoden 2000 uhanalaisarviointiin verrattuna (564 lajia eli noin 9 %). Lahopuun määrä kasvaa 5 % eli tavoitteena metsä- ja kitumaalla Etelä-Suomeen 3,4 m 3 /ha ja Pohjois-Suomeen 8,0 m 3 /ha. (lähtötaso v E-S 3,2 m 3 /ha ja P-S 7,6 m 3 /ha). METSOn toimenpiteet, ha/vuosi (yksityiset suojelualueet ja pysyvä suojelu sekä määräaikainen suojelu YM ha vuoteen 2016 mennessä, ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet MMM ha vuoteen 2016 mennessä, ja Metsähallituksen toteuttama ennallistaminen ja luonnonhoito). Haasteellista Todennäköistä Epätodennäköistä tieto puuttuu, koska arvioitujen metsälajien määrä ei ole vielä tiedossa (SYKE:n arvion mukaan saatavilla muutaman vuoden kuluttua) yhteensä: - YM: ha - MMM: ha + luonnonhoitohankkeet - Metsähallitus: ha + jatkuvassa hoidossa olevat perinnebiotoopit Tehdyillä toimilla kehitystä on saatu käännettyä positiiviseen suuntaan. Otetaan käyttöön uusi mittari: Kielteisten aitojen luokkamuutosten määrä ei kasva ja myönteisten määrä lisääntyy vuoden 2010 uhanalaisarviointiin verrattuna (kielteisiä muutoksia 108 lajilla, myönteisiä 81 lajilla). Uudet mittariarvot saatavilla v VMI10- tiedot ovat tarkentuneet, mistä johtuen korjataan lähtötasoa ja tavoitetta kuvaavat kuutiomäärät seuraavasti: Lähtötaso v E-S 3,3 m 3 /ha ja P-S 8,0 m 3 /ha, tavoite v E-S 3,5 m 3 /ha ja P-S 8,4 m 3 /ha. Energiapuun korjuun vaikutuksiin kiinnitettävä huomiota. Rahoitusta on niukasti, epätasapaino METSOn periaatepäätöksen valossa.

5 5 3.2 Metsät ja ilmastonmuutos Tavoite: Metsien hoidossa, käytössä ja suojelussa edistetään metsien hiilinieluvaikutusta ja metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hiilen sidonta ja kertymä metsäekosysteemeihin on milj. tn CO 2 -ekv./v (metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu oli vuosina keskimäärin 35,4 milj. tn CO 2 - ekv./v, ka 40). Metsätalouden laatua alentavia täydellisiä ja vakavia tuhoja on enintään 3 %:lla metsätalouteen käytettävän maan alasta (v %). Toteutunut Tällä hetkellä tavoitteessa. Tulevaisuudessa muun muassa uudet tuhonaiheuttajat voivat muuttaa tilannetta. v milj. tonnia CO 2 ekv Hiilen sidonta ja kertymä säilyy korkealla tasolla, jos hakkuutavoitetta ei saavuteta. Tiedot päivittyvät v aikana. 3.3 Vesistöt ja maaperä Tavoite: Metsätalous vaikuttaa osaltaan vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen ja maaperän ekologinen tila turvataan. Metsätalouden aiheuttama kuormitus vesistöihin pienenee. Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa ja uudistusalojen maanmuokkauksessa on erinomainen tai hyvä 95 %:lla pinta-alasta 2015 (v erinomaisten ja hyvien osuus oli puunkorjuussa 97 % ja maanmuokkauksessa 86 %). Käytettävät metsänhoitomenetelmät tukevat maaperän toimintakykyä. Metsäenergian korjuun vaikutukset maaperän rakenteeseen ja vesistöihin tunnetaan ja vaikutukset kyetään kestävällä tavalla hallitsemaan., mutta menossa hitaasti huonompaan suuntaan. Puunkorjuussa 93 %, maanmuokkauksessa 83 % Uusi vesilaki tuli voimaan v alusta. Monessa muussa vesiensuojelutoimenpitees sä on menty eteenpäin; ojitukseen tulisi kiinnittää huomiota, joten seurataan työlajin osalta jatkossa. 3.4 Metsät parantavat elämänlaatua Tavoite: Metsien ihmisten hyvinvointia lisääviä ja kulttuuriarvoja tuottavia tekijöitä vahvistetaan. Suomalaisten ulkoiluun ja eri harrastuksiin käyttämä aika (pv/vuosi LVVI). Ei asetettua tavoitetta Suomalaisilla keskimäärin 170 ulkoilukertaa/päivää vuodessa LVVI -tulokset myönteisiä.

6 6 Metsällisiin tapahtumiin vuodessa osallistuvien lasten ja nuorten määrä vähintään Rakennettujen ulkoilureittien määrä ja laatu. Maanomistajan ja virkistysarvojen ostajien väliset sopimukset ovat vakiintunut toimintamuoto. Valtion metsissä olevat kulttuuriperintökohteet on inventoitu, ja yksityismetsissä tiedonkeruu on käynnissä. Lasten ja nuorten, sekä kasvattajien ja opettajien metsäsuhde ja tieto on kehittynyt myönteisesti (opettajabarometri)., mutta edellyttää sopimusten tunnetuksi tekoa noin Valtion mailla: Retkeilyreitit ja luontopolut km, hiihtoreitit ja latu-urat km, veneily ja vesiretkeilyreitit km, moottorikelkkailureitit ja urat km Valtion mailla on inventoitu yhteensä ha (noin 16 %), yksityismaille on kehitetty kartoitusmenetelmää Raportointi kattaa vain osan metsällisiin tapahtumiin osallistuvista lapsista ja nuorista. Toteutuu, jos määrärahat säilyvät ja löydetään uusia tapoja rahoittaa. Päivitetään vuonna SMY arvioi Metsä puhuu - kampanjan Linjaukset toiminnan painopisteiksi vuonna 2012 Metsäneuvosto hyväksyi omat ehdotuksensa keskeisistä toimenpiteistä seuraavan hallituksen ohjelmaan (liite 3). Monet edellä kuvatuista vuoden 2011 toimenpiteistä toteuttavat ehdotettuja linjauksia. Ko. linjauksissa määritellyt tärkeimmät toimenpiteet ovat edelleen voimassa, sillä metsäalan toimintaympäristön kehitys ja toisaalta edellä kuvatut KMO 2015:n keskeisten tavoitteiden saavuttamattomuus edellyttävät uudistamistoimenpiteiden jatkamista (alakohtina vuoden 2012 erityiset painotukset). 1. Kehitetään metsäalan yritystoiminnan ja kilpailun edellytyksiä sekä palvelumarkkinoiden kasvua, kohdennetaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yritysrahoitusta uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, nykyisten tuotteiden kilpailukyvyn parantamiseen sekä ekotehokkuuden lisäämiseen Keskitytään erityisesti niihin toimenpiteisiin, jotka edistävät investointien saamista Suomeen MSO:n puitteissa edistetään erityisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä sekä puurakentamista. Edistetään metsäpalveluyrittäjyyttä. Matkailun osalta tärkeää on kerättävän tiedon saatavuuden ja käytettävyyden varmistaminen. Matkailussa keskitytään erityisesti yritysneuvonnan ja kehittämistoimenpiteiden syventämiseen ja kohdentamiseen, tulosten jalkauttamisen varmistamiseen sekä koulutuksen kohdentamiseen luontomatkailun erityisosaamista vaativiin osa-alueisiin. Luonnontuotealan kehittämiseksi kootaan innovaatioverkosto. Jatketaan ekosysteemipalveluiden asiakaslähtöistä tuotteistamista

7 7 2. Tehostetaan alan innovaatiojärjestelmää kehittämällä tutkimusrakenteita ja turvaamalla pitkäjänteinen rahoitus alan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnalle Huolehditaan sektoritutkimuslaitosuudistuksessa biotaloutta edistävien rakenteiden syntymisestä. Metsäklusteri Oy:stä kehitetään biotalousklusteri. 3. Edistetään hyvää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa uudistamalla metsälainsäädäntöä sekä kehittämällä metsävaratietokantaa ja metsänomistajien palvelutarjontaa 4. Turvataan kestävää metsätaloutta sekä pienpuun energiakäyttöä edistävä rahoitus ja uudistetaan sitä koskeva lainsäädäntö Paneudutaan koko kannustin- ja edistämisjärjestelmän kehittämiseen. 5. Suurennetaan metsätilojen kokoa ja parannetaan niiden rakennetta sekä edistetään sukupolvenvaihdoksia arvioimalla verotusmuutosten tarpeellisuus, kehittämällä eri omistusmuotoja ja uusjakokäytäntöjä sekä neuvontaa Selvitetään erityisesti verotustoimenpiteiden toteutus ja metsäuusjakojen mahdollisuudet. 6. Puumarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi jatketaan puumarkkinatyöryhmän työtä Painopisteenä ovat energiapuukauppatilastoinnin kehittäminen, sähköisen puukauppapaikan käyttöönotto ja selvitys uusista puukauppakäytännöistä. 7. Toimeenpannaan METSO-toimintaohjelma, turvataan sen rahoitus ja edistetään talousmetsien luonnonhoitoa sekä huolehditaan vesiensuojelutoimenpiteistä KMO:n puitteissa kiinnitetään erityistä huomiota talousmetsien luonnonhoidon sekä metsätalouden vesiensuojelun kehittämiseen. 8. Ylläpidetään virkistysrakenteita ja vetovoimaista metsäympäristöä sekä uudistetaan ulkoilulaki Selvitetään rahoitusmallit virkistysrakenteiden ylläpitämiseksi. Selvitetään ulkoilulain uudistamistarpeet. 9. Ylläpidetään ja kehitetään liikenneverkkoja tarpeita vastaavasti Liikennepoliittisen selonteon valmistelussa otetaan huomioon metsäalan tarpeet. 10. Uudistetaan metsäalan koulutusta työelämän tarpeiden mukaan kaikilla koulutustasoilla Toteutetaan määräaikaisen koulutustyöryhmän "Yritysten ja alan organisaatioiden tarpeet koulutuksen kehittämiseksi " toimenpide-esitykset: o Koulutusohjelmat ja tutkinnot yritysten ja kasvavan biotalouden tarpeisiin (sisällöt, sisäänottomäärät) o Alan imago ja vetovoimaisuus o Työelämän, tutkimuksen ja koulutuksen kohtaamista ja yhteistyötä tiivistettävä 11. Jatketaan metsäorganisaatioiden uudistamista hallinnon tehostamiseksi Painopisteenä ovat metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen ja Metsähallituksen organisaatiouudistus. 12. Vaikutetaan siihen, että kansainväliset ja EU:n metsästrategiat tukevat kestävää metsätaloutta ja edistävät metsäsektorin toimintaedellytyksiä Vaikutetaan aktiivisesti EU:n metsästrategian sisältöön ja Euroopan sitovan metsäsopimuksen syntymiseen.

8 8 Vaikutetaan biomassan kestävyyskriteereihin niin, että nykyinen kansallinen lainsäädäntö riittäisi. Vaikutetaan EU:n tulevan rahoituskauden linjauksiin. 13. Varmistetaan, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa metsänieluja koskevat laskentasäännöt ovat johdonmukaisia kestävän metsätalouden tavoitteiden kanssa Vaikutetaan siihen, että Durbanin ilmastokokouksen Suomen kannalta kielteinen neuvottelutulos metsänieluista (maankäytön muutos) kompensoidaan EU:n sisäisessä taakanjaossa. Kotimaassa laaditaan ennusteita ilmastonmuutoksen metsätuhoriskeistä, kehitetään metsätuhojen seurantajärjestelmää ja parannetaan myrsky- ja muiden tuhojen valmiussuunnitelmia ja viranomaiskoordinaatiota.