Reino Huusko, 13. kesäkuuta 2017

Transkriptio

1 Reino Huusko, 13. kesäkuuta 2017 Asiantuntijalausunto Eduskunnan talousvaliokunnalle hallituksen sähkön siirron ja jakelun hinnan korotuskattosääntelystä sekä sähkömarkkinalain muutosesityksestä

2 Loiste-konsernin avainlukuja (2016) Konsernin emoyhtiö Loiste Oy perustettiin (ent. Suomen E.ON-konserni) Kajaanin omistusosuus 75,77 % Sotkamon omistusosuus 24,23 % Liikevaihto 144,1 M Liikevoitto 11,6 M Investoinnit 31,0 milj. euroa Henkilöstö 65 henkilöä Tase 347,3 milj. euroa Noin siirtoasiakasta (sähkönkäyttöpaikkaa) omalla verkkovastuualueella Noin sähkön myyntiasiakasta eri puolilla Suomea Noin kaukolämpöasiakasta Kajaanissa Kulutukseen siirretty sähkö jakelu- ja alueverkossa 805 GWh Sähköenergian myynti 2117 GWh Kaukolämmön myynti 277 GWh 2

3 Loiste Sähköverkko tunnuslukuja 2016 Tunnusluku Määrä Yksikkö % *) Verkkovastuualue m2 7,2 % Sähköverkko km 3,3 % Sähköliittymät kpl 2,2 % Sähkönkäyttöpaikat kpl 1,7 % Asutus kpl 1,5 % Sähkön käyttö 805 GWh/a 0,6 % *) Osuus Suomen kokonaismäärästä 2016 Taloudelliset tunnusluvut: Liikevaihto 41,4 M Liikevoitto 17,1 M Investoinnit 19,1 M (noin 46 % liikevaihdosta) 3

4 Kainuun asutus ja vapaa-ajanasunnot Kainuussa asuu noin henkeä, joista noin 72 % asuu taajamissa Kainuun loma-asunnot ovat isolta osin vanhoja autioita omakotitaloja teiden ja vesistöjen läheisyydessä 4

5 Kainuun työpaikkakehitys Kainuun työpaikkojen määrä on laskenut vuodesta 1992 vuoteen 2014 noin 13 % (noin työpaikkaa poistunut), vastaava kehitys on myös Vaalassa ja Siikalatvan kunnissa, Pyhännän kunnassa työpaikkojen määrä säilynyt lähes ennallaan voimakkaan teollisuustoiminnan vuoksi

6 Loiste Sähköverkko Oy - jakeluverkkoalueen asutus ja sen kehitys Väestöennusteiden mukaan jakeluverkkoalueen väestön ikääntyminen ja asutuksen keskittyminen taajamiin jatkuu Alueen väestömäärä vähenee voimakkaasti (>0,5 %/a), vuonna 2028 väestöä noin 8 % nykyistä vähemmän, osalla alueista vähennys 2028 jopa 30 % Asutus Kajaanissa ja Sotkamossa lähes ennallaan (Kainuun sisäisen muuttoliikkeen kohde), muualla keskittyy taajamiin Väestö ikääntyy vauhdilla, enemmistö nuorista muuttaa pois opiskelun tai työn vuoksi Väestöennuste 2015 Alue, asukasmäärä Muutos, 25a Osuus 2015, % Osuus 2040, % Kajaani ,3 % 47,5 % 52,2 % Sotkamo ,2 % 13,3 % 14,6 % Kuhmo ,3 % 11,1 % 9,3 % Suomussalmi ,6 % 10,5 % 8,4 % Paltamo ,9 % 4,4 % 3,9 % Puolanka ,6 % 3,5 % 2,9 % Hyrynsalmi ,1 % 3,1 % 2,4 % Ristijärvi ,8 % 1,8 % 1,7 % Pyhäntä ,1 % 2,0 % 1,9 % Siikalatva *) ,2 % 2,0 % 1,7 % Vaala *) ,7 % 1,0 % 0,9 % Yhteensä ,8 % Muutos/5a -3,7 % -2,9 % -2,5 % -2,3 % -2,2 % Lähde: Tilastokeskus, päivitetty 2015 *) Oletukset: Vaalan kunnan väestöstä 25 % Loisteen verkkovastuualueella Siikalatvan kunnasta 27,5 % entisen Kestilän kunnan alueella (tilanne yhdistymishetkellä)

7 Loiste Sähköverkko Oy - haasteellinen maantieteellinen sijainti Metsässä kulkevien sähkölinjojen suuri osuus (ks. kuva) => siirto teiden varsille ja johtokatujen ja vierimetsien systemaattinen hoito Verkkoalueen sijainti Suomen lumisimmilla alueilla (ks. kuva) => lumi- ja kuuraongelmat => ennakoiva viankorjaus, johtokatujen ja vierimetsien systemaattinen hoito Lumensyvyys (cm) keskimäärin vertailukaudella (Ilmatieteenlaitos 2016).

8 Murros sähkön myynnissä ja jakelussa Sähkömarkkinat ovat tulossa historiansa suurimpaan murrokseen Seuraavien vuosikymmenten aikana sähkön jakelussa, pientuotannossa ja varastoinnissa on tapahtumassa suuria muutoksia ja käyttöönotetaan uusia teknologioita Muutoksilla on vahva keskinäinen vuorovaikutus, mikä tekee tulevan kehityksen ennustamisen erityisen vaikeaksi Samaan aikaan on tapahtumassa voimakasta muuttoliikettä kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin, jolloin laajoja alueita maaseudusta on autioitumassa EUn puhtaan energian paketissa ja direktiivissä mainitaan mm. mikroverkot, paikalliset energiayhteisöt, sähkön varastointi ja aggregointi, jotka toteutuessaan muuttavat myös sähkön jakelijan roolia ja sähköverkossa käytettävää tekniikkaa voimakkaasti Uusien alan toimijoiden roolit ja toimintamallit voivat olla yllättäviä ja muuttaa sekä sähkön jakelun tekniikkaa että jakeluyhtiöiden roolia TEMin älyverkkovisiossa 2025 jakeluverkon haltijoiden tehtävänä on taata toimitusvarma kaksisuuntainen sähkön jakelu. Tähän saakka sähkön jakelu on ollut pääosin yksisuuntaista, jonka vuoksi nykyisin käytettävä ja rakennettava jakeluverkon tekniikka on valittu sen mukaan

9 ET -tulevaisuuden sähkömarkkinat Maaseudun vahvat asutuskeskukset ovat vahvistuneet, mutta muilta osin maaseutua on autioitunut. Kaikki toimitusvarmuuden kannalta merkittävimmät alueet ja niiden sähkönsyötöt on maakaapeloitu. Sähkön jakelussa ilmajohtoja on vielä käytössä harvaanasutuilla seuduilla sekä alueilla, joilla puusto ei aiheuta merkittävää vikaantumisriskiä. Energiavarastoja, mikrosähköverkkoja ja varavoimaa hyödynnetään sähkönsyötön varmistamisessa. Sähköverkon jännitetason hallinnassa hyödynnetään sekä energiavarastoja että pientuotannon tehoelektroniikkaa. Uusia 1000 V:n ja tasasähköjakelujärjestelmiä käytetään korvaamaan maaseudun kevyesti kuormitettuja keskijännitejohtoja ja liittämään hajautetun tuotannon ja energiavarastoja sähköverkkoon. Maaseudulle syntynyt energiaomavaraisia energiaosuuskuntia ja yhteisöjä. Sähkön siirtohinnoissa siirrytty tehopohjaiseen hinnoitteluun, kehitetty yhteiset pientuotannon plug-in liittymisohjeet ja -käytännöt sekä sähkökuormien ja energiavarastojen ohjauksen uudet käytännöt Sähkömarkkinoiden lainsäädäntöä ja valvontaa kehitetty, koska vuoden 2016 lainsäädännön mukaan aikataulutettujen toimitusvarmuusinvestointien aiheuttama siirtohintojen nousu uhkasi maaseudulla toimivien verkkoyhtiöiden kilpailukykyä tulevaisuuden off-grid mikroverkkoratkaisuja vastaan

10 Yhteenveto toimitusvarmuustavoitteesta - jatkoaikaa tarvitaan maaseutuyhtiöissä 1/2 Älyverkkotekniikka ja energiamarkkinat ovat kehittymässä vauhdilla ja hieman maltillisempi maaseutujen verkon uusimisen tahti voisi mahdollistaa uusien ja parempien teknologioiden hallitun käyttöönoton. Asettamalla riittävän pitkä siirtymäaika maaseudun sähkön jakeluyhtiöille, toimitusvarmuustavoitteen saavuttamiseksi tehtäisiin todennäköisesti vähemmän ylimitoitettuja sekä nykyiseen ja lähiajan teknologiaan perustuvia yli 50-vuoden pitoajalle rakennettavia ja asiakkaiden kannalta liian kalliita infra-rakenteita varsinkin harvaan asutuilla ja autioituvilla alueilla Pitempien siirtymäaikojen myötä maaseudun ja maakuntakeskusten siirtohintojen nousu olisi maltillisempaa ja siten mahdollistaisi alueiden yritystoiminnalle tasapuolisemmat liiketoimintaedellytykset, asukkaille kohtuullisemmat asumiskustannukset ja ikääntyneille ihmisille mahdollisuuden asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Yhteiskunnan kannalta se estäisi näillä alueilla myös EUssa tunnistetut ns. energiaköyhyyden aiheuttamat ongelmat.

11 Yhteenveto toimitusvarmuustavoitteesta - jatkoaikaa tarvitaan maaseutuyhtiöissä 2/2 Hallituksen esitys lieventää lain 119 :n siirtymäsäännöstä muuttamalla pykälässä aiemmin ollut ja-sana tai-sanaksi. Eli muutoksen voimaan tultua toinen lain pykälän edellytyksistä riittää lisäajan myöntämisen perusteeksi. Tämä mielestäni on hyvä muutos. Lisäteksti pitäisi mielestäni muuttaa muotoon: Pidennys myönnetään lisäksi maaseudun autioituvilla alueilla toimiville jakeluverkon haltijoille, mikäli vaatimusten edellyttämistä investoinneista aiheutuu jakeluverkonhaltijalle tilastokeskuksen käyttäjämäärään suhteutettuna merkittävän suuret kustannukset. Lopuksi esitän jatkoaikaa koskevan hakemuksen jättöaikaa jatkettavaksi vuodella. Tämä on mielestäni perusteltua lainvalmistelun viivästyttyä ja takaa eri verkkoyhtiöille on mahdollisuuden tehdä realistiset ja vuosien alueittaisia käyttäjämääriä ennakoivat ja sähköverkossa käytettävissä olevaa teknologiaa parhaiten hyödyntävät kehittämissuunnitelmat.

12 Kiitos