Vaatimattomien kasvien kulttuuriarvo on

Transkriptio

1 Valkoisen siankärsämön ja punakärsämön (Achillea millefolium) jälkeläiset ovat hennonvaaleanpunaisia. Kärsämöt kukkivat kesä syyskuussa. teksti ja kuvat Teija Tuisku Villit ja vapaat tulevat taas Luonnonkasveilta riisutaan rikkaruohon maine. Siankärsämö, väinönputki ja käenkukka perennapenkissä on muotijuttu, jolla on painava sanoma. Inspiroidu herkistä muodoista ja kokeile villejä vaihtoehtoja. Vaatimattomien kasvien kulttuuriarvo on nousussa. Nimisuunnittelijat maailmalla ovat jo usean vuoden ajan ripotelleet näyttelypuutarhojen istutuksiin kasveja, joita olemme tottuneet näkemään tienpientareilla ja metsänreunassa. Siemenkauppojen ja taimistojen listoilla näkyy niin ikään lajeja, jotka olemme oppineet tuntemaan pihamaan painajaisina. Tarjolla on myös vähän jalostettuja lajikkeita, jotka istuvat luonnonmukaisiin istutuksiin. Kun käki aloittaa kukunnan, myös käenkukka (Lychnis floscuculi) avaa nuppunsa. Hento luonnonkasvi menestyy puutarhamaassa ja kylväytyy siemenistä. Pietaryrtti, karhunputki ja päivänkakkara perennapenkissä kertovat siitä, miten kestävän kehityksen idea leviää puutarhaan. Luonnonkukat kestävät äärisäitä eivätkä lakastu tauteihin. Ne eivät kaipaa kastelua,talvisuojaa, tukemista ja lannoittamista kuten pitkälle jalostetut, näyttävät puutarhalajikkeet. Meille suomalaisille pihamaan luonnonkasvit ovat vielä tuttuja. Siitä ei ole kauan, kun emännät keräsivät pirtin ikkunan alle kulleroa, kultapiiskua ja lehtoängelmää. Sittemmin jalostetut puutarhakasvit syrjäyttivät luonnonvaraiset serkkunsa, mutta luonnonkasvit eivät hävinneet kokonaan vaan tulevat takaisin. 18 Kotipuutarha 6/2014 Kotipuutarha 6/

2 Luonnonkukkia puutarhaan Hallittua hoitamattomuutta Luonnonmukaisessa kukkatarhassa akileijat, ketoorvokit ja keltasauramot matkustavat ympäriinsä kylväytymisen riemulla. Kukinnan iloa julistavat myös kaksivuotisten tulikukkien keltaiset soihdut tai neidonkielen taivaansiniset kukkavanat, jotka ilmestyvät kuin tyhjästä. Luonnonmukainen kukkapenkki on sympaattinen ja salaperäinen sillä on selvästi oma tahto ja määränpää. Aika ajoin voi näyttää jopa siltä, että järjestys ja kuri puuttuvat, koska luonnonkukkien tarhassa vallitsee hallittu kaaos. Luonnonmukaisuus ei silti merkitse samaa kuin hoitamattomuus. Kukkatarhaa ohjaa ja hoitaa tarhuri, Keltasauramo ja neidonkieli ovat luonnonmukaisen kukkatarhan klassikkopari. Kaksivuotiset luonnonkasvit kannattaa istuttaa vieretysten, sillä ne kukkivat samaan aikaan heinä elokuussa. Molemmat lajit pysyvät kukkapenkissä lähes vuorenvarmasti siementämällä ja kasvattamalla uudet taimet seuraavaksi vuodeksi. tosin lähes ohikulkeissaan, sillä luonnonlajit ovat vähään tyytyväisiä. Yksittäisiä luonnonkasveja, kuten keltavuokkoa, metsänätkelmää tai rantakukkaa voi käyttää kaiken kokoisissa puutarhoissa, mutta pelkästään luonnonkukilla perustettu penkki sopii parhaiten suurehkoon pihaan. Myös kesämökille luonnon kukkamaa on omiaan. Taajama-alueen puutarhaan sopii luonnonkasvien ja perinneperennojen juhlava sekoitus. Vähän jalostetut maatiaisperennat ovat kestäviä ja menestyvät samanlaisissa, melko vaatimattomissa olosuhteissa kuin luonnonkannat. Pirkko Kukkola kasvattaa luonnonkasveja ja perinneperennoja siemenkaupaa varten. Isoja, elinvoimaisia siemeniä Varhaisin muistoni luonnonkasveista on peurankello, jonka siirsin alle kouluikäisenä laitumen laidalta maalaistalomme pihapiiriin. En vielä silloin arvannut, että työskentelisin tulevaisuudessa luonnonkasvien ja perinneperennojen kanssa näin tiiviisti. Tuotamme maatiaisperennojen lisäksi luonnonkantaisten kukkien ja heinien siemeniä ammattilaisille ja harrastajille. Ne sopivat parhaiten puutarhaan, sillä luonnonkantaiset siemenet ovat isoja ja elinvoimaisia. Lisäksi ne menestyvät parhaiten erilaisilla kasvupaikoilla. Olen vuosien varrella seurannut myös maatiaisperennojen ja luonnonkukkien yhteiseloa. Luonnonmukainen kukkamaa on helppohoitoinen pakkaus parhaimmillaan koko kesän kukkiva ilopilleri. 1 Kullero (Trollius europaeus) on koristanut pihojen kosteita kohtia kautta aikain. Laji pärjää erinomaisesti tilakilpailussa muiden kasvien kanssa. Kullero kukkii kevätkesällä. Kerran juurruttuaan se pysyy puutarhassa aina cm 2 Peurankellon (Campanula glomerata) topakka, noin puolimetrinen kukkavana sopii monilajiseen kukkapenkkiin. Sen luonnonkannasta on jalostettu myös puutarhalajikkeita, jotka leviävät juurakosta. Kellokukka kukkii kesä heinäkuussa cm 3 Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) ei ole varsinainen luonnonkasvi, mutta sitä kasvaa viljelykarkulaisena laajalti. Tämä johtuu sen vimmaisesta siementämisestä. Laji löytyy lähes takuuvarmasti vanhoista puutarhoista. Se sopii erinomaisesti luonnonmukaiseen kukkapenkkiin ja täyttää nopeasti tyhjät kolot siementaimilla cm 4 Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris) on kuin monivuotinen tuoksuherne. Se tuoksuu vienosti ja kiipeilee kärhien avulla. Köynnös kannattaa istuttaa korkeiden kasvien joukkoon tai omaan tukikehikkoon. Laji kukkii pitkään heinä elokuussa cm 5 Keto-orvokki (Viola tricolor) on Pirkko Kukkolan suosikki. Se kukkii iloisesti karuissa ja jopa happamassa maassa. Laji on mainio kukkapenkkien reunuskasvi, joka levittäytyy ja peittää maan tehokkaasti. Paras ominaisuus on silti pitkä kukinta-aika, joka kestää toukokuusta pitkälle syksyyn cm 6 Metsäapila (Trifolium medium) säilyy sitkeästi kasvupaikallaan ja leviää vähitellen juuriston avulla. Punaiset, isohkot apilankukat ilostuttavat puutarhaa pitkään kesä heinäkuussa. Metsäapila on hyvä mesikasvi, joka houkuttelee perhosia ja pörriäisiä kukkatarhaan cm Pirkon suosikki on tuoksuva ja vaatimaton. 20 Kotipuutarha 6/2014 aurinko puolivarjo varjo Kotipuutarha 6/

3 Maatiaisperennoja luonnonkasvien sekaan 1 Lehtosinilatva (Polemonium caerulemum) on ikivanha koristekasvi ja jokaisen luonnonmukaisen tarhan luottoperenna. Laji on kestävä ja helppo sekä menestyy hyvin varjossa. Siniset tai valkoiset kukat puhkeavat heinä elokuussa cm 2 Maitohorsma (Epilobium angustifolium) on kaikille tuttu, mutta sen valkokukkainen muoto on luomutarhan ykköserikoisuus. Valkeiden kukkien lisäksi luonnosta löytyy vaaleanpunaisia, kirjavia ja kerrannaisia muunnoksia. Kynttilämäiset kukinnot avautuvat alhaalta lähtien heinäkuun alussa cm 3 Palavarakkaus (Lychnis chalcedonica) on vanhanajan maatiaisperenna, joka on pitänyt pintansa suosittujen listalla tähän päivään asti. Lajin saa viihtymään, kun muistaa ettei se pidä siirtämisestä. Tulipunaisen kukan lisäksi siitä on vaaleanpunaisia ja valkeita muotoja. Pystypäiset kukat avautuvat keskikesällä cm 4 Harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca) on komein ja rehevin perinneperenna malvojen perheessä. Sen rotevat varret pysyvät hyvin pystyssä ilman tukea ja pitkänhuiskeat versot kukkivat pitkään heinä syyskuussa. Laji on hyvä tausta- tai keskuskasvi kukkatarhassa cm 5 Kurjenkello (Campanula persicifolia) on suurikukkaisin luonnonvarainen kellokukka. Hyvässä puutarhamaassa lajista kasvaa entistä komeampi ja kellojen lukumäärä kasvissa on huikea. Kaunismuotoisesta kelloista on olemassa myös valkeita ja kerrannaiskukkaisia muotoja. Kurjenkello kukkii kesäkuusta elokuulle cm 6 Harmaakäenkukka (Lychnis coronaria) on kaksivuotinen puutarhakasvi. Lähes koko kesän kukkiva laji lisääntyy kukkatarhassa uusien siementaimien ansiosta. Harmaanukkaisten versojen päässä on joko aniliininpunaiset tai valkoiset kukat cm 7 Tähtiputki (Astrantia major) lukeutuu myös perinneperennoihin, vaikka sitä luullaan varsin usein uudeksi tulokkaaksi. Syynä lienevät sen puutarhaan jalostetut lukuisat uudet lajikkeet. Veikeä perenna antaa parastaan loppukesän puolivillissä luomupuutarhassa cm 8 Suopayrtti (Saponaria officinalis) on vanha rohdosja puutarhakasvi, joka sopii luonnonperennojen kumppaniksi. Laji on vaatimaton kasvupaikan suhteen, mutta se on hyvä istuttaa topakoiden kasvien keskelle lamoavan kasvutapansa vuoksi. Tuoksuvat kukat avautuvat loppukesästä cm Luonnomukaisessa kukkatarhassa on lähes hulvaton meininki. Kurjenkellon ja päivänkakkaran lisäksi keskikesän auringosta iloitsee maatiaisperenna myskimalva (Malva moschata). Hae mallia luonnosta Luonto on esikuva, josta kannattaa hakea inspiraatiota ja mallia kotipihan kukkapenkkiin. Niityillä ja kedoilla on aina jokin laji kukassa, ja luonnollinen kilpailu toimii järjestyspoliisina. Yksi laji ei pääse leviämään liiaksi kerroksellisessa kukkamaassa. Tutustu rohkeasti uusiin lajeihin. Tuttujen kellokukkien ja päivänkakkaroiden lisäksi lukuisat muutkin kukat sopivat puutarhaan. Valikoima on todella runsas: toista tuhatta luonnonkasvia etelästä pohjoiseen aina Lappia myöten. Esimerkiksi ahdekaunokki, erilaiset kärsämöt tai pietaryrtti ovat superlajeja, jotka loistavat, kun ne pääsevät kasvamaan perennapenkissä. Maltti on tarpeen sen verran, ettei kaikkia mieleisiä lajeja pidä istuttaa samaan penkkiin. Ryhmittele lempikasvit valo- ja kasvupaikkavaatimusten mukaan. Sen sijaan lajimäärä yhdessä penkissä saa olla runsas. Näin kukinnasta ja koko kasvitarhasta tulee monivivahteinen. Väriltään penkki voi olla pirtsakka kukkakimara, jossa väripaletti on huippuunsa viritetty tai seesteinen varjotarha, jossa heinien ja saniaisten eri vihreät ja lehtimuodot ovat jutun juoni. Ja tuoksut ne ovat monen pienikukkaisen lajin näkymätön ase. Muun muassa illakon kaino, orvokkimainen tuoksu tai keväisen pystykiurunkannuksen makeahko tuoksu ovat kukkatarhan aarteita. Maatiaisperennat mausteena Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat perinneperennat sopivat luonnonkasvien seuralaiseksi. Ne ovat vähään tyytyväisiä ja sopeutuneet geneettisesti Pohjolan pureviin pakkasiin. Hyvä talvenkestävyys ja yhtäläinen kilpailukyky saavat maatiaisperennat ja luonnonkasvit kasvamaan sopuisasti lomittain. Suurin osa maatiaisperennoista, kuten klassikot harjaneilikka, kultapallo ja lehtosinilatva, on vanhaa suomalaista kantaa. Ne ovat kukkineet pihoissa jo isoäitien aikaan. Jotkut maatiaiskannat voivat jopa röyhistellä komeilla kukinnoilla. Esimerkiksi särkynytsydän, kuolanpioni tai vaaleanpunaiset malvat tuovat kukinnallaan runsautta luonnonmukaiseen penkkiin. Suopayrtti on elokuun klassikko. 22 Kotipuutarha 6/2014 aurinko puolivarjo varjo Kotipuutarha 6/

4 Terhin valinta on herkkä peittokasvi. Biologi Terhi Ryttäri työskentelee muun muassa uhanalaisten kasvien, itämeren luonnon ja vieraslajien parissa Suomen Ympäristökeskuksessa. Sammalta ja maahumalaa Villit ja vapaat puutarhat ovat parhaita. Sellaiset, joissa valo ja varjo pääsevät leikkimään ja joka ei avaa heti kaikkia salaisuuksiaan. Sopivasti puiden ja pensaiden katvetta, syötäviä marjoja, oravan hännän vilahdus, tikan koputus, hyönteisten kuhinaa ja sihinää, vähän vanhaa, lahoa ja rähjäromantiikkaa. Ja luonnonkukkia, ne sopivat mielestäni täydellisesti puutarhaan. Ne ovat kauniita ja parhaiten sopeutuneita ilmastoomme, eikä tarvitse pelätä niiden ryöstäytyvän haitallisiksi vieraslajeiksi. Pidän erityisesti keväisestä näkymästä, jossa itsestään leviävät valkovuokot, mukulaleinikit ja kiurunkannukset luovat muiden sipulikukkien ja koivujen hiirenkorvien kanssa uskomattoman väriloiston. Luonnonpuutarhassa on haastavinta oma mieli: halu ja kyky antaa luonnon päättää mikä sopii esimerkiksi parhaiten meidän savikkotontillemme. En saanutkaan auringossa kylpevää yrttimaata ja kivikkopuutarhaa vaan pehmeän sammalpeitteen, jolla maahumala etsii reittejään. Komea rantakukka (Lythrum salicaria) viihtyy luonnossa kosteissa paikoissa, mutta laji on luonnonperenna parhaasta päässä myös kotipihan monilajisessa, multavassa kukkapenkissä. Hoida luonnonmukaisesti Luonnonmukainen puutarha on kokonaisuus, jota kannattaa kuunnella: on suosiolla päästettävä irti tehohoitoa vaativista kasveista ja antaa viehättävän rikkakasvin nousta tilalle. Lähiympäristössä kasvavat kasvit ovat todennäköisesti kaikkein parhain vaihtoehto, kun suunnittelet luonnonmukaisen puutarhan kasvitusta. Esimerkiksi lehtotähtimö, maahumala tai puna-ailakki nousevat puolivarjon luomutarhan kärkilistalle. Lehtotähtimö verhoaa lehtikasakompostin valkoisilla harsomaisilla kukillaan ja sinikukkainen maahumala on tervetullut pihanurmelle. Sievää punaailakkia ei tohdi kitkeä mistään. Säästä myös puuvanhukset. Vaarallisen lahot puut voi katkaista parin metrin pökkelöiksi niissä jatkuu elämä vielä monta vuotta. Älä unohda upeita kotimaisia puitamme kuten tuomi, raita ja pihlaja. Puiden ja pensaiden kukat ja marjat tuovat lintujen viserryksen ja ilmaisen torjuntaparaatin pihalle. Hiljalleen kompostoituvien lehti- ja risukasojen suojassa viihtyvät monet muutkin eläimet. Kahvikupponen kädessä on rauhoittavaa tarkkailla kukkakärpäsiä, kimalaisia ja mehiläisiä. Luonnonkukkia varjotarhaan 1 Maahumalaa (Glechoma hederacea) pidetään välillä jopa riesana, mutta sitkeällä kasvilla on onneksi kannattajansa. Parhaimmillaan sammal ja maahumala toimivat luomutarhassa ruohikon korvikkeena. Talvivihreä perenna kukkii alkukesästä pienillä sinisillä kukilla cm 2 Puna-ailakki (Silene dioica) pärjää ja leviää luonnonmukaisessa kukkatarhassa hennosta varrestaan huolimatta loistavasti. Hyvin itävät siemenet taimettuvat nopeasti ja ne kukkivat vielä samana vuonna. Hennon punaiset ja joskus myös valkokukkaiset muodot kukkivat toukokuusta heinäkuulle cm 3 Lehtotähtimö, (Stellaria nemorum), kuten kaikki muutkin tähtimöt, on parhaimmillaan isompien kasvien aluskasvina. Villissä puutarhassa tähtimöt saavat levitä ympäriinsä. Lehtotähtimö löytää itselleen yleensä kosteat ja ravinteikkaat paikat cm 4 Lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum) on kauniimpi versio tavallisesta kangasmaitikasta. Niin luonnossa kuin puutarhassakin lajin näyttävä sini-keltainen väritys kerää katseita keskikesällä cm 5 Linnunpöntöt ja puupökkelöt ovat vakiovarusteita luonnonystävän puutarhassa; monimuotoinen kasvillisuus houkuttelee lintuja sekä muita luonnon eliöitä pihapiiriin. 6 Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium) muistuttaa kukkiessaan pitsipilveä, jota säestävät kauniit lehdykät. Luonnonperenna kukkii heinäkuussa ja viihtyy parhaiten puutarhan siimeksessä cm 24 Kotipuutarha 6/2014 aurinko puolivarjo varjo Kotipuutarha 6/

5 Anna tilaa luonnonkasveille suunnitelma Kati Jukarainen ja Pirkko Kukkola piirrokset Kati Jukarainen Luonnonmukainen istutus kukkii läpi kesän Perusta ja hoida Perusta penkki rikkaruohottomaan, sentin paksuiseen multamaahan. Käytä valmiita taimia tai Kesäkukkijat Suunnitelma on luonnosteltu 1 x 2 metrin kokoiseen penkkiin, johon istutetaan sekä kevät-, kesä- että syyskukkijoita. Kasvit viihtyvät aurinkoisella paikalla ja vähällä hoidolla. Suunnitelman kasvit Kevätkukkijat A. Keltavuokko: 3 kpl B. Mäkitervakko: 3 kpl C. Keto-orvokki: 3 kpl D. Keltakiurunkannus: 3 kpl Kesäkukkijat E. Sikoangervo: 3 kpl F. Neidonkieli: 2 kpl G. Ahdekaunokki: 2 kpl H. Punakärsämö: 2 kpl I. Keltasauramo: 3 kpl J A E K B C L F G N M H D I Kevätkukkijat kasvata taimet itse siemenestä esikasvattamalla ne ruukuissa. Hitaasti itävät siemenet jäävät avomaalla helposti muiden kasvien jalkoihin. Muista, että monet luonnonkasvien siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn. Jätä kaikki rauhoitetut kasvilajit rauhaan luonnossa. Älä istuta vieraslajeja tai aggressiivisesti leviäviä lajeja, kuten palsami tai vuohenkello. Luonnonkasvit tarvitsevat kastelua vain taimivaiheessa. Poista runsaasti siementävät kukkavarret. Vältä juurilla ja rönsyillä leviäviä lajeja puutarhassa. E F G H I Loppukesän kukkijat Ahdekaunokki Loppukesän kukkijat J. Pietaryrtti: 2 kpl K. Mäkimeirami: 3 kpl L. Tummatulikukka: 2 kpl M. Purtojuuri: 2 kpl N. Kultapiisku: 2 kpl Keltasauramo A B C D J K L M N Punakärsämö Keltakiurunkannus Keto-orvokki Mäkitervakko Pietaryrtti Mäkimeirami Tummatulikukka 26 Kotipuutarha 6/2014 Kotipuutarha 6/