Eero Kainua, Ari Hentilä ULTRASUODATUSTEKNIIKKA RAAKAVEDEN PUHDISTUS- PROSESSISSA
|
|
- Marjatta Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eero Kainua, Ari Hentilä ULTRASUODATUSTEKNIIKKA RAAKAVEDEN PUHDISTUS- PROSESSISSA 1
2 ULTRASUODATUSTEKNIIKKA RAAKAVEDEN PUHDISTUS- PROSESSISSA Eero Kainua, Ari Hentilä Opinnäytetyö Syksy 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2
3 TIIVISTELMÄ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Koulutusohjelma Opinnäytetyö Sivuja + Liitteitä Rakennustekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Aika Yhdyskuntatekniikka Työn tilaaja Harjoitustyö Työn nimi Ultrakalvosuodatus Työn tekijät Avainsanat Ultrakalvosuodatus, ultrasuodatus, kalvosuodatus Eero Kainua, Ari Hentilä Raakaveden puhdistamisprosessilla tarkoitetaan raakaveden, esimerkiksi jokiveden puhdistamista talousvedeksi mekaanisin tai kemiallisin menetelmin. Työssä käsitellään ultrasuodatustekniikan soveltuvuutta nykyisen vedenkäsittelyprosessin rinnalla. Tarkoituksena oli kokeilemalla selvittää paras mahdollinen sijoituspaikka ultrasuodatusmoduulille. Työ aloitettiin keräämällä teoriatietoa ultrakalvosuodatuksesta. Tämän jälkeen ultrasuodatinta koeajettiin OAMK:n vesilaboratoriossa puolitoista kuukautta. Koeajossa suodatinta kokeiltiin neljässä eri kohtaa nykyistä vedenkäsittelyprosessia. Jokaisesta vaiheesta kerättiin tietoa ja näytteitä. Näytteet tutkittiin Oulun Veden laboratoriossa sekä OAMK:n omassa laboratoriossa. Teoriatiedon ja tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella selvitettiin suodattimen soveltuvuutta nykyiseen vedenkäsittelyprosessiin. Tulosten perusteella havaittiin, että ultrasuodatin on yksi toimiva ratkaisu vedenkäsittelyssä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ultrasuodatin poistaa vedestä kaikki haitalliset bakteerit ja lähes kaiken raudan. Tutkimuksessa ultrasuodatusmoduulin paras sijoituspaikka olisi hiekkasuodattimen tilalla. Aiheesta pitäisi tehdä vielä lisää tutkimuksia, jotta voitaisiin tarkemmin selvittää ultrasuodattimen todelliset käyttökustannukset verrattuna nykyiseen puhdistusprosessiin. 3
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 1 LYHENTEET JOHDANTO NYKYINEN VEDENKÄSITTELYPROSESSI Raakaveden otto Epäpuhtauksien saostaminen Selkeytys Hiekkasuodatus Otsonointi Aktiivihiilisuodatus Desinfiointi Alkalointi ja verkostoonpumppaus ULTRAKALVOSUODATUS Kalvot Flux, TMP-paine ja läpäisykyky Kalvon eheystesti Ultrasuodatusprosessi Suodatustavat Vastavirtahuuhtelu ULTRASUODATTIMEN KOEAJO Tutkimuksessa käytetyt laitteet Koeajon suorittaminen Suodatetut vesityypit Läpäisevyys POHDINTA LÄHTEET LIITTEET
5 LYHENTEET A Kalvon pinta-ala AVL Asukasvastineluku BHK Biologinen hapenkulutus COD Kemiallinen hapenkulutus DO Liuennut happi Fe Rauta FeSO 4 Ferrosulfaatti Flux Virtaama suhteessa kalvon pinta-alaan H 2 SO 4 Rikkihappo L Läpäisykyky L 20C Normalisoitu läpäisykyky 20 C N Typpi NaClO Natriumhypokloriitti NaOH Natriumhydroksidi (lipeä) P Fosfori P in P out Q SS T TMP TOC US Paine ennen ultrasuodatinta Paine ultrasuodattimen jälkeen Virtaama Kiintoainepitoisuus Lämpötila Paine-ero (trans-membrane pressure) Orgaaninen kokonaishiili (total organic carbon) Ultrasuodatus 5
6 1 JOHDANTO Raakavesien yleinen heikentyminen tarvitsee jatkuvasti parempaa vedenkäsittelyä, jotta hyvälaatuisen talousveden jakelu voidaan tulevaisuudessakin turvata. Yksi vaihtoehto puhdistamisen tehostamiseksi on kalvotekniikka, jota on Suomessa tutkittu kohtalaisen vähän. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia Ultrasuodatuksen soveltuvuutta Oulun Veden nykyisen raakavedenkäsittelyprosessin tehostamiseen. Laitteiston koeajo suoritettiin OAMK:n vesilaboratoriossa. Ultrasuodatusta kokeiltiin neljässä eri vaiheessa nykyistä vedenkäsittelyprosessia: hiekkasuodattimen jälkeen, flotaation jälkeen, ennen kemiallista saostusta (raakavesi) ja saostuksen jälkeen, jotta hyötysuhteeltaan ja käyttökustannuksiltaan paras mahdollinen sijoitus paikka löydettäisiin. Lopuksi tutkimuksessa kokeiltiin saostuskemikaalin määrän ja saostus ph:n vaikutusta lopputulokseen. Koeajolaitteena käytettiin Aguator Oy:n toimittamaa ultrasuodatinta, joka on mallia Inge dizzer S1.5 MB 2.0. Koeajossa käytetty vesi toimitettiin Oulun Veden Hintan vedenpuhdistamolta. Koeajon tuloksia seurattiin on-linemittauksilla ja laboratorioanlyyseillä. Tutkimuksessa keskityttiin mittaamaan kolmea eri pääaluetta: mikrobiologiset analyysit, kemialliset ja fysikaaliset analyysit ja kalvon toiminta. Mikrobiologiset analyysit suoritettiin Oulun Veden laboratoriossa. Muut näytteet analysoitiin OAMK:n laboratoriossa. Kaikki tutkimuksesta saadut tulokset kirjattiin ja ne esitellään tässä työssä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kalvojen tukkeutuminen ja puhdistamisen suorittaminen, jotka vaikuttavat oleellisesti kalvojen käyttökustannuksiin. Kalvojen tukkeutumista seurattiin koeajolaitteistoon asennetuilla painemittareilla ennen ja jälkeen suodattimen. Optimaalista kalvojen pesuväliä ja pesutapaa haettiin tutkimalla suodattimen aiheuttamaa painehäviötä. Tutkimuksessa olivat mukana Aquator Oy, Oulun Vesi, Kemira, OAMK ja Cewic. Työn tilaajana toimi Aquator Oy ja rahoittajana Cewic. 6
7 2 NYKYINEN VEDENKÄSITTELYPROSESSI Oulussa on kaksi vedenpuhdistamoa. Ne sijaitsevat Kurkelanrannassa ja Hintassa (kuva 1). Puhdistamot ovat pieniä eroja lukuun ottamatta toiminnaltaan samankaltaisia. Molemmat puhdistamot käyttävät raakavetenä pintavettä, joka pumpataan Oulunjoesta. (Oulun Vesi. 2006) KUVA 1. Vedenpuhdistamoiden sijainti (Oulun Vesi. 2006) 7
8 Vuosittain raakavettä pumpataan puhdistettavaksi yhteensä noin 10 miljoonaa kuutiometriä. Raakavesi pumpataan noin neljän metrin syvyydeltä. Tässä luvussa käydään Hintan puhdistusprosessin eri vaiheet tarkemmin läpi (kuva 2). (Oulun Vesi 2006.) KUVA 2. Hintan vedenpuhdistamon prosessikaavio (Oulun Vesi. 2006) 8
9 2.1 Raakaveden otto Käytettävissä oleva raakavesi on tärkein tekijä, kun halutaan tuottaa edullista ja laadukasta talousvettä. Raakavesilähteet jaetaan kahteen pääryhmään; pintavesiin ja pohjavesiin. Pohjavedet ovat laadultaan yleensä huomattavasti parempia kuin pintavedet, mutta kaikilla puhdistamoilla ei ole mahdollisuutta käyttää pohjavettä raakavetenä pohjavesialueiden puuttumisen vuoksi. (Asheesh 2005,12.) Pintavesiä käytettäessä raakavesi johdetaan yleensä rantakaivoon, josta se pumpataan eteenpäin. Ottoputkien tarkoituksen mukaisella paikan valinnalla pyritään saamaan mahdollisimman tasalaatuista vettä puhdistamon käyttöön. (Asheesh 2005,12.) Oulun Vesi ottaa raakavetensä Oulunjoesta kahdella halkaisijaltaan mm olevalla muoviputkella noin neljän metrin syvyydeltä. Raakavettä ottavien putkien suuaukolla on harva välppä, jotta suurimmat roskat ja risut eivät pääse putkistoon. Joessa sijaitsevien putkien päissä on myös höyrysulatusjärjestelmä suppojään sulattamista varten. Vesi johdetaan ensimmäiseksi rantakaivoon. (Tuomiranta 2007,31.) Rantakaivosta vesi johdetaan yhdysputkea pitkin raakavesipumppaamoon. Tässä vaiheessa vesi välpätään tiheämmällä välpällä, jonka sauvaväli on viisi millimetriä. Välppiä on kaksi, ja niiden puhdistaminen tapahtuu koneellisesti harjojen avulla. Välppiin tarttunut jäte ohjataan takaisin Oulujokeen. Välppien jälkeen vesi ohjataan 240 m 3 :n raakavesialtaaseen, josta se pumpataan puhdistusprosessiin. Pumppaus hoidetaan kolmella pystypumpulla, joista normaalisti vain yksi pumppaa ja kaksi on varalla. (Tuomiranta 2007,32.) 9
10 2.2 Epäpuhtauksien saostaminen Veteen liuenneet orgaaniset aineet saostetaan saostuskemikaaleilla, jotta niiden erottaminen vedestä olisi mahdollista. Yleisimmin käytetyt kemikaalit ovat alumiinisulfaatti ja ferrisulfaatti. Lisäksi käytetään erilaisia kemikaaleja, jotta saostukselle optimaalinen ph saavutettaisiin. Kemikaalien avulla epäpuhtaushiukkaset pääsevät kasvamaan suuremmiksi partikkeleiksi. Tässä vaiheessa tarvitaan ulkopuolista energiaa avuksi, jotta partikkelit kasvaisivat riittävän suuriksi selkeytystä varten. Tarvittava lisäenergia saadaan sekoituksen avulla. (Asheesh 2005,15.) Oulun Vesi käyttää saostukseen ferrisulfaattia (Fe 2 (SO 4 ) 3 ). Ferrisulfaatti on rautapohjainen kemikaali ja sen ph<1. Raakaveden ph on noin 7. Veteen lisätään liuotettua kalkkia, jolla ph saadaan nostettua optimaaliseen saostusarvoon Tarvittavaa Ferrisulfaatin määrää mitataan välppäkaivossa olevalla uv-absorptiomittarilla, joka mittaa veteen liuenneen orgaanisen aineen pitoisuutta. (Tuomiranta 2007,33.) Jotta kemikaalien vaikutus olisi mahdollisimman tasainen, veden nopea sekoittaminen on tarpeellista. Useimmiten pikasekoitus tapahtuu potkureilla varustetuissa altaissa. Pikasekoitusaltaassa olevan veden ph sekä lämpötila ovat tärkeimmät epäpuhtauksien saostumiseen vaikuttavat tekijät. Viipymä pikasekoitusaltaassa on noin puoli minuuttia. (Asheesh 2005,15.) Pikasekoituksen jälkeen vesi johdetaan flokkausaltaisiin. Flokkausaltaassa mikroflokit kasvatetaan erottelukykyisiksi flokeiksi. Oulun Veden Hintan puhdistamolla on neljä rinnakkaista flokkausallasta, joiden yhteistilavuus on 266 m 3. Flokkausaika on noin 70 minuuttia. Jokaisessa flokkausaltaassa on kaksi vaaka-akselista hämmennintä. Reaktio-pH on noin 4,4-4,9, ja sitä voidaan säädellä alussa syötettävän kalkin määrää vaihtelemalla. Flokkausaltaista vesi johdetaan selkeytykseen. (Tuomiranta 2007,34.) 10
11 2.3 Selkeytys Selkeytyksellä tarkoitetaan vedessä olevan kiintoaineksen poistamista painovoimaa hyväksi käyttäen. Hiukkasten koko vaihtelee silmin havaittavasta lähelle kolloidihiukkasten kokoa. Selkeytys voidaan suorittaa laskeuttamalla tai flotaation avulla. Laskeutuksessa flokit painuvat painovoiman vaikutuksesta pohjaan, josta ne kerätään pois. Flotaatiossa flokit nostetaan ilmakuplien avulla pintaan, josta ne kerätään flotaatiokouruihin (kuva 3). Flotaatioaltaan ilmakuplat saadaan aikaan dispersiovedellä, joka on paineilman avulla tuotettua ilmapitoista vettä. Pintaan nousevat ilmakuplat tarttuvat vedessä oleviin flokkeihin nostaen ne pinnalle kellumaan. (Asheesh 2005,16.) Oulun Veden Hintan puhdistamolla on käytössä neljä rinnakkaista flotaatioallasta. Selkeytysaika flotaatioaltaissa on noin puoli tuntia. Pintaan kertynyt liete poistetaan 2-4 tunnin välein flotaatiokouruihin veden pintaa nostamalla. Jokaisessa altaassa on 60 dispersiovesisuutinta. Flotaatioaltailta lähtevän veden sameutta mitataan sameusmittareilla. Flotaatioaltailta vesi johdetaan hiekkasuodatukseen. (Tuomiranta 2007,35.) KUVA 3. Flotaatioaltaan toimintaperiaate (Vaasan vesi. 2008) 11
12 2.4 Hiekkasuodatus Hiekkasuodatuksen tehtävänä on poistaa flotaation jälkeenkin veteen jääneitä epäpuhtauksia (kuva 4). Yleensä hiekkasuodatus tapahtuu johtamalla vesi noin metrin paksuisen kuivaseulotun hiekkakerroksen läpi. Hiekkakerros puhdistaa vettä fysikaalisen suodattimen tavoin. Saostuneet metallit, kuten mangaani, rauta ja alumiini, poistuvat tässä vaiheessa tehokkaasti. (Asheesh 2005,21; Vaasan vesi. 2008) Hintan puhdistamolla on käytössä 8 kaksikerroksista suodatinta. Suodattimet sisältävät noin 60 cm kuivaseulottua hiekkaa ja 60 cm antrasiittihiiltä. Hiekkasuodattimet tulee puhdistaa säännöllisesti ja niiden peseminen tapahtuu vastavirtahuuhtelulla. Hiekkasuodatuksen jälkeen veden ph nostetaan kalkkivedellä noin kuuteen. Hiekkasuodatuksesta vesi ohjataan otsonointiin. (Tuomiranta 2007,39.) KUVA 4. Hiekkasuodattimen toimintaperiaate (Vaasan vesi. 2008) 12
13 2.5 Otsonointi Otsonoinnin tehtävänä on tappaa vedessä olevia bakteereita ja mikrobeja sekä parantaa veden haju- ja makuhaittoja. Lisäksi otsonointi hajottaa orgaanisia aineita, esimerkiksi humusta. Otsonia valmistetaan ilman hapesta otsonaattorilla (kuva 5). Otsonikaasu johdetaan altaan pohjan kautta veteen. Oulun Veden Hintan puhdistamossa on käytössä kaksi otsonaattoria ja otsonin tuhooja. Vedessä olevan otsonin määrää mitataan jatkuvasti ja ylimääräinen otsoni tuhotaan otsonin tuhoojalla. (Asheesh 2005,22; Tuomiranta 2007,40.) KUVA 5. Otsonaattori (Oulun Vesi. 2006) 13
14 2.6 Aktiivihiilisuodatus Aktiivihiili (kuva 6) on käsiteltyä hiiltä, jonka adsorptio-ominaisuudet ovat mahdollisimman hyvät. Aktiivihiili adsorptoi pinnalleen vedestä eri aineita. Aktiivihiili soveltuu parhaiten juuri haju- ja makuhaittojen, jotka yleensä ovat orgaanisten aineiden aiheuttamia, poistoon. Aktiivihiiltä voidaan käyttää jauheena ja granuloituna. Aktiivihiilisuodatusta tulee aina edeltää selkeytys ja mahdollisesti myös hiekkasuodatus, jotta hiilen käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Aktiivihiilet toimivat biologisena, mekaanisena ja kemiallisena suodattimena. (Asheesh 2005,29.) Hintan vedenpuhdistamossa on käytössä neljä rinnakkaista aktiivihiilisuodatinta, joiden hiilipatjan paksuus on noin kaksi metriä. Aktiivihiiltä on yhteensä 75 m 3. Aktiivihiilet puhdistetaan vastavirtahuuhtelulla puhtaalla vedellä 3-5 vuorokauden välein. Aktiivihiilisuodatuksen jälkeen vesi ohjataan desinfiointialtaaseen. (Tuomiranta 2007,41.) KUVA 6. Aktiivihiili (Wikipedia. 2011) 14
15 2.7 Desinfiointi Talousveden tärkein ominaisuus on ehdoton hygieenisuus. Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa eikä se saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö. 2000) Desinfioinnilla tuhotaan vedestä erilaiset bakteerit ja mikrobit. Desinfiointi voidaan suorittaa lämpökäsittelyllä, säteilyllä sekä kemiallisella käsittelyllä. Käytännössä kuitenkin ainoa vesilaitoskäyttöön soveltuva desinfiointimenetelmä on kemiallisesti toimiva klooraus. Muita menetelmiä voidaan käyttää kloorauksen rinnalla makuhaittojen pienentämiseksi. (Asheesh 2005,32.) Hintan vedenpuhdistamossa desinfiointiin käytetään nestemäistä natriumhypokloriittia (NaCLO). Natriumhypokloriittia syöteään 2-4 millilitraa/raakavesi-m 3. Kloorijäännöksen sitomiseen käytetään ammoniumkloridia (NH 4 Cl), jonka avulla saavutetaan pysyvämpi desinfioiva vaikutus. Natriumhypokloriitti ja ammoniumkloridi annostellaan veteen joko painovoimaisesti tai magneettikalvopumpulla. Desinfioinnin jälkeen vesi ohjataan alkalointialtaaseen, jossa se jälkikemikaloidaan. (Tuomiranta 2007,42.) 15
16 2.8 Alkalointi ja verkostoonpumppaus Alkaloinnin tehtävänä on säätää veden ph ja kovuus sellaisiin arvoihin, että se ei aiheuta korroosiota vesijohtoputkissa. Hintan puhdistamolla alkalointiin käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Alkaloinnin päätteeksi vesi on valmista verkostoon pumpattavaksi. (Asheesh 2005,36.) Veden viipymä koko puhdistusprosessissa on noin kuusi tuntia. Valmis talousvesi ohjataan varastoaltaisiin, josta se pumpataan verkostoon. Oulussa on kaksi varastona ja paineentasaajana toimivaa vesitornia; Puolivälinkankaalla ja Maikkulassa. Lähtevästä talousvedestä mitataan vielä ph, virtausmäärä, jäännöskloori (mg/l) sekä sähkönjohtavuus (ms/m). (Tuomiranta 2007,43.) 16
17 3 ULTRAKALVOSUODATUS Kalvotekniikasta (ultrasuodatus/nanosuodatus, US/NS) on tullut todellinen vaihtoehto korvaamaan tai parantamaan perinteisiä raakaveden puhdistusmenetelmiä. Ultrasuodattimen päätehtävä on bakteerien poistaminen vedestä. Sen hyödyllisin sijainti nykyisessä vedenpuhdistusprosessissa on prosessin lopussa, mutta sen voi tarpeen mukaan asentaa mihin tahansa prosessin vaiheelle. (Pikkarainen Laine 2011,15). 3.1 Kalvot Kalvosuodatusprosessissa käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, joiden avulla vedestä saadaan erotettua kolloidisia, molekyylikokoisia ja jopa ionikokoisia epäpuhtauksia. Kalvot perustuvat mekaaniseen puhdistukseen, jossa vesi suodatetaan kalvon läpi. Veden puhdistuksen tehokkuus riippuu kalvon huokoskoosta, sillä vain tarpeeksi pienet molekyylit läpäisevät kalvon. (Puhto 2009,32.) Kalvosuodatuksessa käytetyt kalvotyypit voidaan jakaa rakenteensa perusteella eri luokkiin; onttokuitu- ja spiraalikalvoihin, tasomaisiin, putkimaisiin, sekä pyöriviin tasomaisiin kalvoihin. Näistä yleisimmin käytetty kalvotyyppi vedenkäsittelyssä on onttokuitukalvo. Onttokuitukalvot ovat 1-5 mm halkaisijaltaan olevia sisältä onttoja kalvoja. Kuvassa 7 on lähikuva onttokuitukalvosta, jossa näkyy hyvin kalvon ontto rakenne. (Puhto 2009,32.) 17
18 KUVA 7. Onttokuitukalvon rakenne (Van der Roest Lawrence D.P., van Bentem 2002) Tasomaiset kalvot koostuvat levymäisistä kalvoista ja niiden välisistä tukilevyistä. Tasomaisista kalvoista koostuvassa moduulissa kalvoja sijoitetaan noin 10 mm:n etäisyydelle toisistaan, jolloin suodatettava vesi virtaa näiden välistä. Pyörivät tasomaiset kalvot eroavat tasomaisista pyörivällä liikkeellä, jolla pyritään estämään lian tarttuminen kalvon pintaan. Näin saadaan kalvon tukkeutumisväliä kasvatettua. (Puhto 2009,33.) Onttokuitukalvojen tapaan putkimaiset kalvot ovat myös onttoja sisältä. Ne ovat kuitenkin halkaisijaltaan suurempia kuin onttokuitukalvot. Putkimaisen kalvon halkaisija on yleensä 25 mm. Onttokuitukalvossa ja putkimaisessa kalvomoduulissa kalvot on sijoitettu kalvoja tukevan putken sisään, jonne suodatettava vesi pumpataan ja ohjataan kalvon onttoon rakenteeseen. Vesi suodattuu kalvon läpi, minkä jälkeen putken sisälle suodattunut vesi johdetaan eteenpäin. (Puhto 2009,33.) Viides kalvotyyppi on spiraalikalvo, joka koostuu kahdesta rullalle kierretystä levymäisestä kalvosta, joiden välissä on ohut välilevy. Veden suodatussuunta on kalvon ulkoa sisälle päin suuntautuvaa. Spiraalikalvomoduulit ovat tyypillisesti 200 mm halkaisijaltaan ja reilun metrin korkuisia. (Puhto 2009,34.) 18
19 Kalvot valmistetaan yleensä orgaanisesta materiaalista, joko selluloosapohjaisesta tai muunnelluista polymeereistä. Vedenkäsittelyprosessiin hyvin soveltuva kalvomateriaali on polyeetterisulfoni (PES). Myös epäorgaanisista materiaaleista valmistetaan kalvoja, kuten metallista ja keraamista, mutta niiden käyttösovellukset ovat hyvin rajattuja. Näitä voi olla esimerkiksi teollisuuden korkean lämpötilan jätevesien kalvosuodatus. (Puhto 2009,35.) Flux, TMP-paine ja läpäisykyky Kalvoyksikön suorituskyvyn kannalta on tärkeä tietää, minkä verran kalvolla pystytään suodattamaan vettä. Kalvon läpi suodatetun veden eli permeaatin tuotto määritetään Fluxin avulla. Fluxilla tarkoitetaan sitä vesimäärää, joka suodattuu kalvon läpi aikayksikköä ja kalvon pinta-alayksikköä kohden. (Puhto 2009,42.) Vuo saadaan määritettyä kaavan 1 avulla. (Roest ym 2002,72.) Q F KAAVA 1 A F=flux Q=virtaama kalvon läpi[l/h] A= kalvon pinta-ala[m 2 ] Trans-membraanilla paineella (TMP) tarkoitetaan painehäviötä kalvolla. TMP saadaan määritettyä ennen suodatinta olevan paineen sekä suodattimen jälkeen olevan paineen avulla kaavan 2 mukaisesti. P TMP P P KAAVA 2 in out P TMP =painehäviö kalvolla P in =paine ennen suodatinta 19
20 P out =paine suodattimen jälkeen Läpäisykyky eli permeabiliteetti kuvaa parhaiten kalvon suorituskykyä. Läpäisykyky saadaan määritettyä kaavasta 3. (Roest ym 2002,73.) F L (Lämpötilassa T[ C]) KAAVA 3 P TMP L=kalvon läpäisykyky F=flux[l/m 2 *h] P TMP =painehäviö kalvolla Kalvon eheystesti Kalvon eheys on keskeinen tekijä kalvosuodatusprosessissa. Eheystestissä havaitaan mahdolliset vuotokohdat, jotka johtuvat yleensä vaurioituneista kalvosäikeistä. Huolimatta siitä, että toistaiseksi ei ole kalvosäikeiden vaurioitumista havaittu ainakaan Inge Multibore - kalvoissa, tämä on olennainen osa ultrasuodatusjärjestelmää varsinkin silloin, kun juomavedestä suodatetaan pois bakteereja ja viruksia. Monessa maassa laki määrää eheystestin tekemisen tietyin väliajoin. (Berg Distler 2000,81.) Suomessa tällaista lakipykälää viellä ole. (Finlex 2011.) Tähän luultavasti jonkinlainen pykälä viellä tullaan säätämään, kun ultrasuodatuksen käyttö raakavedenpuhdistuksessa yleistyy Suomessa. Eheystesti perustuu ilmiöön, jossa ilma ei kulje vedellä kyllästyneen huokosen läpi ennen kuin paine kasvaa riittävän suureksi on niin sanottu kuplapainepiste. Kuplapainepisteeseen vaikuttavat kalvon huokoskoko sekä nesteen ja ilman välinen pintajännitys. (Berg Distler 2000,80.) 20
21 3.2 Ultrasuodatusprosessi Tyypillinen ultrasuodatusjärjestelmä on esitetty kaaviokuvana kuvassa 8. Järjestelmään kuuluu syöttöpumppu, esisuodatin, ultrasuodatusmoduuli, suodos/vastavirtahuuhtelusäiliö sekä vastavirtapesusäiliö. Riippuen syöttöveden laadusta ja sitä kautta suodattimen tukkiutumisen asteesta voidaan vastavirtapesuveteen lisätä kemikaaleja annostelulaitteelta. Yleisimmin käytettäviä kemikaaleja on natriumlipeä (NaOH), suolahappo (HCl), rikkihappo (H 2 SO 4 ) sekä desinfioinnissa käytettävä natriumhypokloriitti (NaOCl). (Berg Distler 2000,59.) KUVA 8. Tyypillinen ultrasuodatusjärjestelmä (Berg Distler 2000) Raakavesi tuodaan ultrasuodattimelle (US) pumpun avulla. Ennen suodatusta vesi esisuodatetaan, jossa karkeat hiukkaset poistetaan ultrasuodattimen suojelemiseksi. Saostuskemikaaleja lisäämällä saadaan suodatuksen suorituskykyä tietyillä vesityypeillä parannettua. (Berg Distler 2000,60.) 21
22 Suodatettava vesi läpäisee suodattimen, jonka jälkeen se johdetaan permeaatti- eli suodosvesisäiliöön. Tietyin aikavälein kalvot vastavirtahuuhdellaan sakan poistamiseksi kalvon pinnalta. Vastavirtahuuteluun käytetään suodatettua vettä, jonka sekaan annostellaan tarvittaessa pesukemikaalia. Pesuvesi johdetaan lopuksi viemäriin tai vedenkäsittelyprosessin alkupäähän. (Berg Distler 2000,60.) Suodatustavat Suodatus tapahtuu tyypillisesti minuutin jaksoissa, minkä jälkeen kalvot vastavirtahuuhdellaan. Suodatusjakson pituuteen vaikuttaa syöttöveden laatu tai sen ominaisuudet. Eri suodatustapoja on suodatus ylhäältä (kuva 9) sekä suodatus alhaalta (kuva 10). Suodatuksessa vuorotellaan näitä kahta suodatustyyppiä, jotta päästään mahdollisimman tehokkaaseen suodatustoimintaan. Vuorotteleminen parantaa vastavirtahuuhtelun tehokkuutta ja vähentää kemikaalipesujen määrää. (Berg Distler 2000,62.) 22
23 KUVA 9. Suodatus ylhäältä (Berg Distler 2000) KUVA 10. Suodatus alhaalta (Berg Distler 2000) 23
24 3.2.2 Vastavirtahuuhtelu Syöttöveden epäpuhtaudet kertyvät ultrasuodattimelle suodatuksen aikana muodostaen sakkakerroksen kalvon pinnalle. Jotta kalvo pysyy toimintakykyisenä, vastavirtahuuhtelu ja tarvittaessa vastavirtapesu kemikaalilla suoritetaan tasaisin väliajoin. Vastavirtahuuhteluun tarvittava vesi otetaan suodosvesisäiliöstä ja pumpataan suodatussuuntaa vastaan, jolloin kalvoon kiinnittynyt sakka irtoaa ja ohjautuu viemäriin. Vastavirtahuuhtelussa vesi pumpataan noin kaksi tai kolme kertaa suuremmalla virtaamalla kuin suodatustilassa, mikä aiheuttaa kalvorakenteelle suurta mekaanista rasitusta. Riippuen syöttöveden laadusta vastavirtahuuhteluaika on sekuntia. Vastavirtahuuhtelu suoritetaan vastakkaiseen suuntaan kuin suodatussuunta, jotta kalvon pinnalle kertynyt sakka irtoaa parhaiten. Eli jos suodatussuunta on ylhäältä, vastavirtahuuhtelu tapahtuu alhaalta ylös. Kuvissa 11 ja 12 vastavirtahuuhtelutavat esitettynä vuokaavioina. 24
25 KUVA 11. Vastavirtahuuhtelu alhaalta ylös (Berg Distler 2000) KUVA 12. Vastavirtahuuhtelu ylhäältä alas (Berg Distler 2000) 25
26 4 ULTRASUODATTIMEN KOEAJO Tämän tutkimuksen tarkoitus oli ensisijaisesti selvittää ultrasuodatuksen soveltuvuutta Oulun Veden talousveden puhdistusprosessiin. Tutkimuksessa käytettävä vesi toimitettiin suoraan säiliöautolla Oulun Veden Hintan puhdistamolta. Koeajossa suodattimen läpi ajettiin yhteensä neljää eri laatuista vettä. Jokainen vesierä otettiin suoraan eri vaiheista Hintan puhdistamon prosessia. Tarkoituksena oli löytää kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan mahdollisimman järkevä sijoituspaikka. Vesi 1 otettiin ennen saostusta, vesi 3 selkeytyksen jälkeen ja vesi 4 hiekkasuodatuksen jälkeen (kuva 13). Vesi 2 valmistettiin OAMK:n vesipilotilla ajamalla siihen raakavettä ja sekoittamalla siihen saostuskemikaalia ferrisulfaattia. Vesi 2 oli myös selkeytettyä vettä, kuten vesi 3, mutta siinä käytettiin eri määrää kemikaaleja kuin Hintan prosessista otetussa vedessä. KUVA 13 Tutkimuksessa käytettyjen vesien ottokohdat (Oulun vesi. 2006) 26
27 4.1 Tutkimuksessa käytetyt laitteet Koeajo suoritettiin Aguator Oy:n toimittamalla ultrasuodatinlaitteella mallia Inge dizzer S1.5 MB 2.0 (kuva 14). Kalvojen yhteispinta-ala on 2,0 m 2 ja suodatusaste 0,02 µm. Kalvo on tyypiltään onttokuitukalvo ja se on valmistettu polyeetterisulfonista (PES). Koeajolaitteistossa käytettiin 200 µm:n esisuodatusta, joihin karkeimmat likapartikkelit jäivät. Laitteisto oli tehty PVC-putkilla, johon oli liitetty tarvittavat venttiilit näytteenottohanoineen. Lisäksi laitteistossa oli virtaamamittari, jonka avulla pystyttiin seuraamaan tarkkaa virtausmäärää. Pumppuna toimi Clen inoxmatic 250 s. KUVA 14. Koeajolaitteisto (Maijanen. 2011) 27
28 Veden arvojen jatkuvaan seuraamiseen käytettiin Ysimetriä, jolla saatiin tietoa veden ph:sta, sameudesta, lämpötilasta ja sähkönjohtavuudesta. Veden UV-absorbanssia mitattiin jatkuvana mittauksena TETHRYS instrumentin UV400-laitteella. Kalvon kehittämää painehäviötä seurattiin laitteistoon asennettujen painemittareiden, jotka sijaitsivat ennen ja jälkeen suodattimen, avulla. Kaikki mikrobiologiset näytteet otettiin steriloituihin näytepulloihin ja ne analysoitiin Oulun Veden Hintan puhdistamon laboratoriossa. Raudan pitoisuutta mitattiin DR Lange LASA 100:lla. UV-absorbanssi mitattiin myös OAMK:n laboratoriossa spektrometrillä. Veden säilömiseen käytettiin kahta puhdistettua lasikuidusta valmistettua säiliötä, joiden yhteistilavuus on 10 m 3. 28
29 4.2 Koeajon suorittaminen Koeajo toteutettiin OAMK:n vesilaboratoriossa. Tutkimuksessa pyrittiin mahdollisimman todenmukaiseen tilanteeseen, minkä vuoksi kaikki laitteistot täytyi puhdistaa ennen koeajon suorittamista. Koeajolaitteisto ja pumppu desinfioitiin huolellisesti natriumhypokloriitilla. Ennen varsinaista koeajoa laitteiston puhtaus varmistettiin ottamalla ns. nollanäytteet ennen ja jälkeen suodattimen. Näytteet analysoitiin Hintan laboratoriossa. Tuloksissa ei havaittu minkäänlaista bakteerikasvustoa, joten laitteen desinfiointi oli onnistunut. Vettä tuotiin 10 m 3 kerralla. Veden koeajo pyrittiin aloittamaan aina vuorokauden sisään sen saapumisesta, jotta veden laatu olisi mahdollisimman todenmukaista. Pitkään seisseen veden laatu muuttuu esimerkiksi bakteerikasvuston osalta. Tutkimuksessa vesi pumpattiin koeajolaitteistoon kahdesta vesisäiliöstä virtaamaa ja syöttöpainetta vaihdellen. Suodattimen läpi kulkeutunut vesi ohjattiin puhdasvesialtaaseen. On-line-mittaukset suoritettiin suoraan varastoaltaista sekä puhdasvesialtaasta. Laboratoriotutkimuksia varten otetut näytteet otettiin laitteiston näytteenottohanoista ennen ja jälkeen suodattimen. Mikrobiologisista näytteistä otettiin aina rinnakkaisnäytteet tulosten varmentamiseksi. Kalvojen vastavirtahuuhteluun käytettiin laitteiston suodattamaa vettä. Vastavirtahuuhtelussa ja syöttöpumppuna käytettiin samaa pumppua. Tämän vuoksi pumpun läpi ajettiin aina desinfiointiliuos ennen vastavirtahuuhtelun suorittamista, jotta puhdasvesi puolelle ei pääsisi pumpun mukana bakteereita. Vastavirtapesu kemikaaleilla suoritettiin sekoittamalla suodatettua vettä ja Kemira Oy:n toimittamia pesukemikaaleja. Pesukemikaaleina kokeiltiin vahvasti emäksistä natriumhydroksidia sekä vahvasti hapanta rikkihappoa. 29
30 4.3 Suodatetut vesityypit Koeajo päätettiin suorittaa ensin puhtaimmalla vedellä, jotta kalvojen tukkeutuminen olisi mahdollisimman hidasta. Koeajo aloitettiin hiekkasuodatetulla vedellä (vesi 4), joka on laadultaan erittäin hyvää. Hiekkasuodatettu vesi on käynyt läpi lähes kokonaan nykyisen vedenkäsittelyprosessin ja sitä on aiemmin käytetty suoraan juomavetenä. Hiekkasuodatettua vettä koeajettiin yhteensä 15 m 3 ja se toimitettiin suoraan Hintan puhdistamolta. Hiekkasuodatetun veden jälkeen siirryttiin selkeytettyyn veteen (vesi 3), joka on myös laadultaan jo hyvin puhdasta. Selkeytetyssä vedessä on kuitenkin enemmän epäpuhtauksia ja saostuneita metalleja kuin hiekkasuodatetussa vedessä. Bakteerien osalta vesi on kuitenkin jo melko puhdasta. Selkeytettyä vettä koeajettiin yhteensä 10 m 3 ja se toimitettiin suoraan Hintan puhdistamolta. Viimeisenä koeajettiin Oamk:n vesipilotissa tuotettua vettä (vesi 2). Pilotissa raakaveteen syötettiin ensin 190 g/m 3 ferrisulfaattia ja ph nostettiin lähelle 6:ta natriumhydroksidin eli lipeän avulla. Tämän jälkeen vesi ohjattiin laskeutus-altaaseen, josta se pumpattiin ultrasuodattimelle. Pilotissa tuotettua vettä koeajettiin yhteensä noin 1 m 3. Selkeytetyn veden jälkeen koeajettiin suoraan raakavettä (vesi 1), joka tässä tutkimuksessa oli Oulujoen vettä. Tutkittavasta raakavedestä oli ainoastaan välpätty suurimmat roskat pois. Tämä raakavesi sisältää jo huomattavia määriä erilaisia bakteereja sekä orgaanisia aineita. Raakavettä koeajettiin yhteensä 4 m 3. 30
31 4.4 Läpäisevyys Läpäisykyky eli permeabiliteetti kuvaa parhaiten kalvon suorituskykyä. Läpäisykyky saadaan määritettyä kaavasta 4. (Roest ym. 2002) F L (Lämpötilassa T[ C]) KAAVA 4 P TMP L=kalvon läpäisykyky F=flux[l/m 2 *h] P TMP =painehäviö kalvolla Tutkimuksessa seurattiin läpäisevyyden kehitystä eri vesityypeillä sekä erilaisilla virtaamilla. Jokaiselle koeajetulle vesityypille sekä virtaamalle on tehty läpäisyä hahmottava kuvaaja. Kuvaajissa käytetyt arvot löytyvät tämän työn liitteistä. 31
32 5 POHDINTA Työn tarkoituksena oli tutkia ultrakalvosuodatuksen soveltuvuutta nykyisen vedenkäsittelyprosessin rinnalla. Tämän asian vuoksi tulee miettiä, mitä ultrakalvosuodattimella voitaisiin mahdollisesti korvata tai tehostaa nykyisessä prosessissa, jotta sen käyttöönotto olisi perusteltua. Lisäksi on huomioitava muutosten aiheuttamat rakennus- ja käyttökustannukset. Pohjoisessa kalvojen käyttökustannukset ovat suuret, koska veden viskositeetti kasvaa veden kylmetessä, tällöin myös kalvojen läpäisevyys huononee. Ensimmäisenä koeajoimme hiekkasuodatettua vettä (vesi 4), joka on nykyisen prosessin loppuvaiheessa olevaa vettä. Tämä vesi on jo laadultaan todella hyvää, joten ultrakalvosuodattimen tarpeellisuutta on aiheellista miettiä tarkkaan. Tehtyjen tutkimuksien perusteella voidaan todeta, että tässä vaiheessa prosessia ultrasuodatin poistaa tehokkaasti vedessä olevan raudan sekä toimii mikrobiologisena varmistimena. Tässä kohtaa prosessia kalvojen tukkeutuminen oli myös selvästi hitainta ja sillä pystyttiin suodattamaan vettä suuria määriä kalvon pinta-alaa kohden. Tällaisen suppean koeajon jälkeen kalvojen tarpeellisuutta tähän kohtaan prosessia on vaikea todeta, mutta mielestämme näillä nykyisillä kemikaalimäärillä ei ultrasuodattimella saada kustannuksiin nähden riittävää hyötyä. Ultrasuodattimen sijoittamisella tähän kohtaan ei voitaisi nykyisestä prosessista poistaa mitään, mikä myös kertoo suodattimen tarpeettomuudesta tässä kohtaa prosessia. Pelkästään mikrobiologisen varmistuksen takia ei liene taloudellisesti järkevää lisätä ultrasuodatinta nykyiseen prosessiin. Toisena koeajoimme selkeytettyä vettä (vesi 3), joka sisältää enemmän puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja kuin hiekkasuodatettu vesi. Mikrobiologisesti vesi on saman tasoista kuin hiekkasuodatettu vesi. Tässä kohtaa prosessia voidaan vertailla, olisiko kannattavaa korvata nykyinen hiekkasuodatus ultrasuodattimella. 32
33 Tutkimuksien perusteella ultrasuodattimella päästään lähes täydelliseen raudan reduktioon, joten se on tehokkaampi keino kuin hiekkasuodatus raudan poistossa. Muita hyötyjä ultrasuodattimella on hiekkasuodattimeen nähden mikrobiologinen varmistus. Ultrasuodattimen todellisen kannattavuuden arvioiminen tässä kohtaa prosessia vaatisi vielä tarkempaa tutkimusta eri suodatintyyppien käyttökustannuksista. Kemikaalien poistossa ultrasuodatin näyttäisi kuitenkin olevan todella tehokas ratkaisu, mutta myös suodattimen tukkeutuminen kiihtyy kemikaalien määrän lisääntyessä. Kolmantena koeajoimme raakaa jokivettä, minkä tarkoituksena oli selvittää, mihin ultrasuodatin yksin pystyy. Tällaisella ratkaisulla suodattimen tukkeutuminen oli todella nopeaa. Lisäksi suodatettu vesi jäi todella ruskeaksi, koska suodatin ei poistanut tehokkaasti liuennutta humusta ilman saostuskemikaalia. Ratkaisu, jossa vesi puhdistetaan vain ultrasuodattimella, ei ole järkevää taloudellisesti eikä laadullisesti. Lisäämällä kemikaaleja päästään huomattavasti parempiin puhdistustuloksiin. Viimeisenä koeajoimme vettä, jonka esipuhdistamisen suoritimme OAMK:n pilottiversiolla. Esipuhdistuksessa vesi saostettiin kohtalaisen suurella ferrisulfaatti määrällä. Veden ph nostettiin lähelle 6:ta lipeän avulla. Tällaisella ratkaisulla saatiin vedestä saostettua hyvin orgaaninen aines pois. Vesi ohjattiin vielä laskeutusaltaan läpi ennen ultrasuodatinta. Laskeutusaltaan toiminta ei ollut läheskään täydellistä flokkisakan poistossa, vaan iso osa flokkia pääsi ultrasuodattimelle. Tämä saatoi olla kuitenkin hyväksi ultrasuodattimen tukkiutumisen kannalta, koska isokokoinen flokkisakka jää suodatinkalvon pintaan suojaamaan pienemmiltä, suodattimen tukkivilta partikkeleilta. 33
34 Tällä tavalla puhdistettu vesi oli todella kirkasta ja laadukasta. Tämän tutkimuksen perusteella tällainen ratkaisu olisi kaikkein tehokkain ultrasuodattimen kannalta, mutta myös tässä kohtaa tutkimus oli suppea, joten lopullisia ratkaisuja olisi vaikea tehdä pelkästään tämän tutkimuksen pohjalta. Tällaisellä ratkaisulla voitaisiin nykyisessä prosessissa korvata hiekkasuodatin kokonaan ja saada lisää varmuutta veden laatuun. Työn toteutus sujui alkuvaiheiden jälkeen hienosti. Alussa työtä hidastivat rikkinäiset ja puutteelliset laitteet. Koeajoa suoritettiin yhtäjaksoisesti puolitoista kuukautta. Työtä oli mielenkiintoista tehdä ja se opetti paljon uutta vedenkäsittelystä. Tutkimuksissa saadut tulokset antavat mielestämme aihetta suorittaa lisätutkimuksia ultrasuodattimella, jotta sen soveltuvuuden arviointi olisi järkevästi suoritettavissa. Saadut tulokset kuitenkin osoittavat ultrasuodattimen olevan yksi todellinen vaihtoehto myös tulevaisuudessa. 34
35 LÄHTEET Asheesh, Mohamed Peltokangas, Jouko Meskus, Eero Vedenkäsittelytekniikka I osa. Opetusmateriaali. Berg, Peter Distler, Wolfgang Inge ultrafiltration Technical manual. Opinnäytetyöhön käytetyn kalvoelementin valmistajan tuotetirdot. Finlex, Saatavissa: Hakuäpäivä Oulun vesi Saatavissa: Hakupäivä Pikkarainen, Arto Laine, Eija Ultrafiltration in drinking water treatment. Puhto, Eeva Kalvosuodatustekniikan soveltaminen yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostamiseen. Opinnäytetyö. Teknillinen korkeakoulu, rakennus ja ympäristötekniikan koulutusohjelma, Vesihuoltotekniikka. Tuomiranta, Jonna Hiekkasuodatuksen toiminnan optimointi oulun veden Hintan vedenpuhdistamolla. Opinnäytetyö. Pilvilammen vesilaitoksen esittely Vaasan vesi. Saatavissa: Hakupäivä Van der Roest, H.F. Lawrence, D.P. van Bentem, A.G.N Membrane Bioreactors for Municipal Wastewater Treatment. IWA Publishing. Lontoo. 35
36 LIITTEET Liite 1. Tulokset, hiekkasuodatettu vesi Liite 2. Tulokset, selkeytetty vesi Liite 3. Tulokset, Raakavesi Liite 4. On-line mittaukset Liite 5. Laboratoriomittaukset Liite 6. Raakavesi, kuvaajat 1 Liite 7. Raakavesi, kuvaajat 2 Liite 8. Raakavesi, TMP ja läpäisevyys Liite 9. Hiekkasuodatettu vesi, TMP:n kehitys fluxilla 180 Liite 10. Selkeytetty vesi, TMP:n kehitys Liite 11. Hk suod. vesi, suodattavuus fluxilla 180, lämpötilakorjattu Liite 12. Selkeytetty vesi, suodattavuus, lämpötilakorjattu Liite 13. Selkeytetty vesi, TOC- ja UV254- poistumat Liite 14. Selkeytetty vesi, Suva Liite 15. Selkeytetty vesi, TOC- kuorma ja läpäisevyys Liite 15. Selkeytetty vesi, Fe- kuorma ja läpäisevyys Liite 16. Selkeytetty vesi, TOC- ja Fe- kuorma Liite 17. Selkeytetty vesi, Fe- poistuma 36
Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut
Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä
Vesianalyysit saneerauksessa
Vesianalyysit saneerauksessa Prosessi-insinööri Nina Leino Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Lainsäädäntö talousveden laatu Talousvesiasetusten soveltaminen vedenlaadun valvontaan Talousveden
Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult
Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Vesilähteet Veden sisältämien epäpuhtauksien jaottelu Veden epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat Veden
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen
Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely
Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)
Kestävä sanitaatio Juomavesi
Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA
ALLASVEDEN PUHDISTUSTEKNIIKKA Uimahallin henkilöstön koulutuspäivät Lapin aluehallintovirasto, Kemi 22-23.10.2015 Timo Erkkilä MIKÄ UIMAVETTÄ LIKAA Ensisijaisesti asiakkaat Veden laatuun vaikuttavat erityisesti:
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät
Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:
ULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE
ULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE MAIJA RENKONEN SAOSTUSKOKEET Pilotoinnin tarkoituksena oli vertailla tertiäärikäsittelyvaihtoehtoja keskenään
NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.
NatWat-prosessi Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto Ferro Environment Tekninen NatWat-esite Ferroplan NW Natural water Pohjaveden puhdistusmoduulit Ferroplan Natural
Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus
Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,
HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari , LUT
HSY:n aktiivihiilipilotoinnit EPIC teknologiaseminaari 6.9.2018, LUT Maija Vilpanen, kehittämisinsinööri, HSY CWPharma-hanke CWPharma-hankkeessa - kerätään ja tuotetaan lisää tietoa lääkeaineista sekä
Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m
Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.
Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29
DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat
DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä
Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia
Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia Sofia Risteelä Prosessi-insinööri Oulun Vesi Vesihuolto 2019 15.5.2019, Jyväskylä 1 Oulun alueen jätevedenpuhdistus on keskittynyt Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN
MBR-OPAS PROSESSIEN HANKINTAAN, MITOITUKSEEN JA KÄYTÖN OPTIMOINTIIN ILARI LIGNELL SISÄLLYS Hankkeen taustaa MBR-tekniikka yleisesti MBR-prosessin toiminta MBR-prosessin mitoitus Käytön optimointi Hankinta
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA
HAITTA-AINEIDEN KÄYTTÄYTYMINEN PUHDISTUSPROSESSISSA NYKYTEKNIIKALLA JA UUSILLA TEKNIIKOILLA ANNA MIKOLA TILANNE HAITTA-AINEIDEN POISTAMISEN OSALTA Uuteen asetukseen on tullut PFOS, jolle Suomi on ratifioimassa
Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla
Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla Tavoitteena käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus < 0,1 mg(p)/l Kiekkosuodatuskoeajot Koeajojen tavoitetuloksen
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA
HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat puhtaan juoma- ja käyttöveden merestä tai järvestä. Laite on suunniteltu kestämään jatkuvaa ammattikäyttöä.
Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat puhtaan juoma- ja käyttöveden merestä tai järvestä. Laite on suunniteltu kestämään jatkuvaa ammattikäyttöä. Puhtaan juoma- ja käyttöveden tuotto merestä 150 litraa/t;
VALMISTA RAIKAS JUOMAVETESI PAIKALLISESTI OMASTA RANNASTA. Ekologinen valinta. Toimii pelkällä aurinkoenergialla, jos sähköä ei ole.
VALMISTA RAIKAS JUOMAVETESI PAIKALLISESTI OMASTA RANNASTA Ekologinen valinta. Toimii pelkällä aurinkoenergialla, jos sähköä ei ole. SolarRO MINI 50 Helppokäyttöinen ja energiatehokas. Puhtaan juomaveden
Puhdas juoma- ja talousvesi helposti suoraan merestä tai järvestä.
Puhdas juoma- ja talousvesi helposti suoraan merestä tai järvestä. 1 Uutta puhdasta vettä joka päivä Puhdasta juomavettä helposti ja ekologisesti. Ei säätämistä, automaattinen toiminta. SolarRO MINI 300
RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN. Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää
RAAKAVETENÄ AURAJOKI HAASTEET JA RATKAISUT TURUN SEUDUN VESI OY:N VARAVESILAITOKSEN PROSESSIVALINTAAN Iida Sormanen, Heli Härkki, Jussi Mäenpää Vesihuoltopäivät, 1 TURUN SEUDUN VESI OY Yhdeksän Turun seudun
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen
Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä
Energiatehokas ja ympäristöystävällinen.
VALMISTA PUHDAS JUOMA- JA KÄYTTÖVETESI OMASTA RANNASTA Energiatehokas ja ympäristöystävällinen. SolarRO MINI 150 Automaattinen ja säätövapaa. Puhtaan juomaveden tuotto järvi-, joki-, tai kaivovedestä 150
Ei enää vesiongelmia saaressa tai haja-asutusalueella. Puhdasta juomavettä helposti ja ympäristöystävällisesti.
VALMISTA OMA RAIKAS JUOMAVESI JÄRVESTÄ, JOESTA TAI MERESTÄ Ei enää vesiongelmia saaressa tai haja-asutusalueella. Puhdasta juomavettä helposti ja ympäristöystävällisesti. SolarRO MINI 150 Automaattinen
Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen
Vesiturvallisuus Ilkka Miettinen 5.2.2019 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 1.2.2019 1 Pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia uhkia Luonto Maaperän omat epäpuhtaudet Huuhtoutumat pintavesiin (humus) Mikrobien
Lupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus
Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen
JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin.
JMS Malli 410 Malli 410 vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön Markkinoiden pienin ja tehokkain vedenpehmennyssuodatin. suodattaa sedimenttia 20 Mittaa veden virtausta 54,6x29,2x47
Softena 1 Tämä vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön. Mitä suodatin tekee?
Softena 1 Tämä vedenpehmennyssuodatin on tarkoitettu pienen talouden käyttöön. Kalkkipitoisen veden käyttäjille niin yksityistalouksissa kuin yrityksissä, suurkeittiöissä, ravintoloissa jne. 66,7x57,3x41,8
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI
JÄTEVESITUTKIMUS Testausseloste 1 (2) Raporttinumero: 055722 Analyysit Vrk-virtaama *Kiintoaine GF/C *Biologinen hapenkulutus BOD7 / ATU *Kemiallinen hapenkulutus, CODCr *Fosfori *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori
JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA
JOHDANTO PERUSTIETOA MBR- TEKNIIKASTA Membraanibioreaktori Aktiivilieteprosessi Membraanisuodatus CAS + = Jätevedenkäsittely (orgaanisten partikkeleiden pilkkoutuminen) tehdään aktiivilieteprosessissa
Callidus Vedenkäsittely
Callidus Vedenkäsittely Vedensuodattimen valinta - Vesianalyysi - Mitä vesianalyysi kertoo Suodatinmallit, niiden asennus ja huolto - AIF - NF- ja DD - UNF- ja MKF - Radonett - Zero - UV - Cintropur Ongelmatilanteet
Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin
Vesihygienian arviointi- uusi työkalu vedenkäsittelyprosessien arviointiin Vesihuolto 2018- päivät Elina Antila Laitospäällikkö Porvoon vesi #vesihuolto2018 Vesihygienian arviointi (Microbial Barrier Analysis
MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa
MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa Sofia Risteelä Diplomityöntekijä, Oulun Vesi Pohjois Suomen vesihuoltopäivät 15.11.2018, Ruka Jätevedenpuhdistus on keskittynyt Ouluun, Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN
FOSFORINPOISTON KEHITTYMINEN 1980 2020 Risto Saarinen Toimitusjohtaja Porvoon vesi Yhteenveto Fosforinpoisto osataan Suomessa Osaaminen ja tekniset ratkaisut ovat parantuneet On aika arvioida, tarvitaanko
Hygienisoinnin määritelmä
Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän
2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia -
Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia - 25.4.2013 Eero Antikainen Tutkimuspäällikkö Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Johdanto Savonia-ammattikorkeakoulu
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ
JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon
BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon 1 Korroosio lyhentää lämpöputkien käyttöikää. Seuraavassa korroosion kolme yleisintä syytä ja niiden eliminointi. 2 Korroosion
Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare
Verkostoveden mikrobiologiset uhat Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare Taustaa (1/2) Raakavesien likaantuminen Likaantuneen (usein pohjavesi) pääsy verkostoon verkoston
Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia
Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta
Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta Ilkka Miettinen Outi Zacheus Tarja Pitkänen 1 9.5.2019 Vesihuolto 2019 päivät 15.-16.5.2019, @THLorg, #vesihuolto2019 1 Vesiepidemiat ja
BIOVAC Puhdas ympäristö
Puhdas ympäristö Gamla Godbyvägen Kisakaarteentie 2 018-23 14, 100 42700 Keuruu +358 18 526 Keilanrannankatu 416 0144948-3 5, 70840 Kuopio office@.goodtech.fi Svartbölentie 10, 04130 Sipoo Jätevesipuhdistamot
ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE
1(7) WATMAN - VEDENSUODATTIMET ASENNUS JA KÄYTTÖOHJE NEUTRALOINTISUODATIN... C8 (laitetyypit alkaen 08-11-2006) C10 C12 C15 C18 YLEISTÄ 1. ASENNUS 2. SUODATTIMEN KÄYTTÖÖNOTTO 3. ph- ARVON SÄÄTÖ 4. HUOLTO
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista
Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius
Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn
LUMAT 1(1), 2013 Kemiallisia näkökulmia vedenkäsittelyyn Tero Luukkonen Kemian laitos, Oulun yliopisto tero.luukkonen@oulu.fi Emma-Tuulia Tolonen Kemian laitos, Oulun yliopisto emma-tuulia.tolonen@oulu.fi
Ilman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi
Perinteisesti pumpuilla pumpataan nestettä tai kaasua. Monifaasipumpulla voidaan pumpata samanaikaisesti sekä nestettä että kaasua. Tämä mahdollistaa kaasun liuottamisen nesteen joukkoon pumppauksen yhteydessä.
Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena. Tiivistelmä / Abstract. 1. Johdanto
Rengasrouhe biosuodattimen kantoaineena Sanni Pisto*, Ville Alho, Pirjo Rinnepelto, Mervi Matilainen Apila Group Ltd., Länsikatu 15, FI-811 Joensuu, * Corresponding author, sanni.pisto@apilagroup.fi, Tel.:
Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön
Resurssikontilla ravinteita ja vettä uudelleen käyttöön YM, Tuloskiertue, Joensuu 30.1.2019 Hanna Kyllönen, Antti Grönroos, Juha Heikkinen, Tommi Kaartinen, Lotta Sorsamäki and Mona Arnold 29.1.2019 VTT
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.
TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002
Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)
Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset
Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia
Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia Humusvesi -loppuseminaari Veli Seppänen, Pentti Pirkonen, Juha Heikkinen VTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus NRM Natural Resource Management
Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus. Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.
Desinfiointiaineen ja putkimateriaalin vaikutus talousvesiverkostojen bakteeristoon pilot-tutkimus Eila Torvinen, Vesihuoltopäivät 23.5.2018 1 Tausta Desinfiointiaine ja putkimateriaali ovat tärkeitä talousveden
Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
Turvallisuus vaatii laatua NESTEIDEN SUODATTAMINEN
Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille Paperi- ja sellu Paperi tuotantoon, Kaivos t turbiineille BOLLFILTER SUODATINVALIKOIMA BOLLFILTER suodattimet asennetaan erilaisiin käyttökohteisiin
Filtralite Pure. Filtralite Pure JUOMAVESI. Filtering the water for tomorrow
Filtralite Pure JUOMAVESI Filtering the water for tomorrow 1 Kun haluat: Lisätä veden tuotantomääriä ilman nykyisen laitoksen laajentamista Säästää käyttökustannuksissa Kestävän ratkaisun veden suodattamiseen
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä
PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,
Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa
Jenni Ikonen, Anna-Maria Hokajärvi, Päivi Meriläinen, Teemu Räsänen, Petri Juntunen, Ilkka T. Miettinen Talousveden laadun jatkuvatoiminen mittaaminen pohjavesilaitoksen vedenjakeluverkostossa #vesihuolto2018
8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:
PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,
KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS
sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa
KERTARAPORTTI 2.10.2015
s. 1 (1) KEURUUN KAUPUNKI, JAAKONSUON JVP Tutkimus: 9/2015, 16.9.2015 (5keukk). Tulokset syyskuun puhdistamotarkkailusta. Lähtevän veden laatu oli hyvä. Laitos nitrifioi täysin ja tulostaso oli kaikkiaan
PORRASILMASTUS JA HAPENSYÖTTÖ VIEMÄRISTÖN RIKKIVETYKORROOSION ESTÄMISESSÄ, KOKEMUKSIA TURUSTA
PORRASILMASTUS JA HAPENSYÖTTÖ VIEMÄRISTÖN RIKKIVETYKORROOSION ESTÄMISESSÄ, KOKEMUKSIA TURUSTA Vesihuolto 2019, 15.5. Jyväskylä, VVY Jarno Arfman, Tekninen päällikkö, Ins AMK, Turun seudun puhdistamo Oy
Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon?
18.2.2005 Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon? 1 Käyttötarkoitukset veden syövyttävyyden vähentäminen, jolla estetään vesiputkien ja -laitteiden korroosiovaurioita ja korroosiotuotteiden
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
Vesitornien vaikutus talousveden laatuun
Vesitornien vaikutus talousveden laatuun Anna Pursiainen Roosa Saarinen Anna-Maria Hokajärvi Jenni Ikonen Tarja Pitkänen Ilkka Miettinen 24.1.2018 Vesitornien veden laatu / A. Pursiainen 1 Vesitornit rakenne
- LUOTETTAVAAN VESIHUOLTOON - PATRUUNAT
- LUOTETTAVAAN VESIHUOLTOON - PATRUUNAT KMV:n valikoimista löydät suodattimet joka tarkoitukseen; kotitalous- ja teollisuuskäyttöön, pienille ja suurille virtaamille! Laadukkaat patruunamme takaavat turvallisen
Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
KERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa
Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa DI Sara Rantamäki, käyttöinsinööri Kurikan Vesihuolto Oy Vesihuoltopäivät 11.5.2017 1 Kurikan syväpohjavesihanke 1/2 Kurikan
Aija Kurkinen SAOSTUKSEN TEHOSTAMINEN KURKELANRANNAN VEDENPUHDISTAMOLLA VETYPEROKSIDIN AVULLA
Aija Kurkinen SAOSTUKSEN TEHOSTAMINEN KURKELANRANNAN VEDENPUHDISTAMOLLA VETYPEROKSIDIN AVULLA SAOSTUKSEN TEHOSTAMINEN KURKELANRANNAN VEDENPUHDISTAMOLLA VETYPEROKSIDIN AVULLA Aija Kurkinen Opinnäytetyö
HS- JÄTEVEDENPUHDISTAMON HOITO
Tämän hoito-ohjeen tiedot on tarkoitettu puhdistamon hoidon lisäksi puhdistamoiden suunnittelu, asennus, tarjous ja lupakäsittelyihin (mm. rakennusluvan liitteeksi). Kaikki mallimme ovat suojatut mallisuojin
Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle
P3-topax 66 Aktiiviklooria sisältävä nestemäinen, emäksinen vaahtopesu- ja desinfiointiaine elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet poistaa tehokkaasti rasva- ja proteiinilikaa tuhoaa tehokkaasti bakteereja
TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE. Otsonaattori ammattikäyttöön
1. TUOTEKORTTI JA KÄYTTÖOHJE Otsonaattori ammattikäyttöön OZO MINI Ozo Mini on otsonaattori, joka soveltuu hajujen poistamiseen esimerkiksi navettakeittiöistä tai muista tiloista, joissa vaaditaan jatkuvaa
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT
.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT INFUSER VENTILATION.. KEITTIO RATKAISU RASVAN POISTAMISEKSI JA HAJUN VÄHENTÄMISEKSI KEITTIÖN ILMANVAIHTOKANAVISSA JATKUVA RASVANPOISTO JATKUVA HAJUN VÄHENNYS
Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun
P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet
Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia
Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta
1
POHJAVESIKAIVOJEN TEHOKAS KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO Vesihuoltopäivät 2019, Jyväskylä Timo Friman, Projektipäällikkö, Pöyry Finland Oy 16.5.2019 1 SISÄLTÖ Kaivon antoisuus Kaivojen tukkeutuminen Kaivojen tukkeutumisen
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
KERTARAPORTTI
s. 1 (1) POMARKUN KUNTA, JVP Tutkimus: 2/2018, 18.4.2018 (5POMAR). Pomarkun jvp:n tarkkailunäytteenotto epäonnistui tulevan veden näytteenottimen toimintahäiriön vuoksi. Puhdistamolta kuitenkin otettiin
Allasvesihygienia Aquapäivät
Allasvesihygienia Aquapäivät 26.-27.8.2016 Uima-allasveden laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A 00510 Helsinki
CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.
Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus
ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE
ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE Turvallisuusohjeet o Tämän laitteen käyttö on tarkoitettu vain ammattikäyttöön. o Lue tarkasti tämän esitteen käyttö- ja turvallisuusohjeet ennen käyttöönottoa. Laitteen väärä
Puhdistetun veden tärkeys välinehuollossa. Reijo Heikkinen Välihuoltajien koulutuspäivät
Puhdistetun veden tärkeys välinehuollossa Reijo Heikkinen Välihuoltajien koulutuspäivät 12-13.10.2017 Talousvesi Käyttäjävaatimusten määrittäminen Veden kontaminaatioriskit Talousveden puhtaus ja siihen