ELY-keskusten yritysrahoituksesta tulevalla ohjelmakaudella

Transkriptio

1 ELY-keskusten yritysrahoituksesta tulevalla ohjelmakaudella EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä Sirpa Hautala TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

2 MYÖNNETTY LAIN 1336/2006 MUKAINEN EAKR- OSARAHOITTEINEN YRITYSTUKI EU-OHJELMAKAUDELLA AJALLA Myönnetty Hanke Avustus EAKR + valtio Myöntöperuste kpl % euro % Alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen Pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta Uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto Uuden yritystoiminnan syntyminen Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelm. kehittäminen ja käyttöönotto Yritysten ja oppi- ja tutk.laitosten/muiden julk. yhteisöjen yhteistoiminta Kaikki yhteensä

3 Lain 1336/2006 mukaiset yritystuet, myönnetty rahoitus v Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty Yrityksen kehittämisavustus 135, avustus investointeihin 83,7 - avustus muihin kehittämistoimenpiteisiin 33,9 - avustus pienelle yritykselle palkka- ja muihin menoihin 7,2 - yrityksen kehittämisavustus yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun Kpl * 9, yrityksen kehittämisavustus kyläkaupan investointeihin 1,1 36 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 10,8 59 YHTEENSÄ 145,9 - josta EU-ohjelmarahoituksen osuus 102,8 - josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus 48,2 * Samassa päätöksessä tukea voidaan myöntää sekä investointeihin, muihin kehittämistoimenpiteisiin että pienelle yritykselle palkka- ja muihin menoihin 3

4 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS : TAUSTAA Nykyisen yritystukilain (1336/2006) vaikuttavuustutkimuksen (TSE Entre) keskeisimpiä tuloksia: Yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus toimivat vähintäänkin kohtuullisesti. Yrityksen kehittämisavustuksen vaikutukset kohdistuivat tutkimuksen mukaan kasvuun, tuotantoon, kansainvälistymiseen sekä osaamiseen. Selvin vaikutus avustuksella oli tuotannon kehittymiseen. Osaamista on pystytty kehittämään erityisesti alku- ja kasvuvaiheen yrityksissä muilla toimialoilla kuin teollisuudessa. Yrityksen kehittämisavustusta tulisi suunnata hankkeisiin, jotka edistävät yritysten aitoa uusiutumista Avustuksia tulisi kohdistaa nykyistä enemmän riskipitoisten hankkeiden tukemiseen. Kari Alanko

5 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS : TAUSTAA Kasvulle, aidolle uusiutumiselle ja työllisyydelle - niin yrityksen kuin yhteiskunnan näkökulmasta - tulee antaa nykyistä voimakkaampi paino. Lisäksi ELY-keskusten tulee aktiivisesti etsiä nuoria ja kasvavia yrityksiä ja kannustaa näitä rohkeisiin kehittämishankkeisiin. Markkinapuute ja kilpailutilanteen vääristyminen on nykyistä vahvemmin otettava osaksi kehittämishankkeen arviointia siitä huolimatta, että ilmiöt ovat dynaamisia (muuttuvat esimerkiksi ajallisesti ja paikallisesti) ja vailla käytännössä sovellettavia määritelmiä/kriteereitä Avustushakemuksia käsiteltäessä tulee ELY-keskuksissa kiinnittää erityistä huomiota avustusta hakevan yrityksen kehittämishankkeen luonteeseen: sen tavoitteisiin, onnistumiskriteereihin ja tavoiteltuihin vaikutuksiin Kehittämiskohteita lisäksi mm. nykyistä joustavampia mahdollisuuksia muuttaa hankesuunnitelmaa hankkeen edetessä ja yksiselitteisemmät onnistumisen kriteerit Kari Alanko

6 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS OHJELMAKAUDELLA : KESKEISEMMÄT MUUTOKSET NYKYISEEN LAKIIN VERRATTUNA Hallituksen esitys laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on annettu eduskunnalle Lain on tarkoitus astua voimaan johtuen valtiontukisääntöjen uudistusaikataulusta Päätöksenteko ohjelmakauden varoista yritystukien osalta tarkoitus alkaa samaan aikaan kun uusi yritystukilaki astuisi voimaan eli Keskeiset muutokset: Lain mukainen avustusjärjestelmä säilyy päälinjoiltaan nykyisen kaltaisena Lain mukaisilla avustuksilla edistetään erityisesti uuden liiketoiminnan luomista, yritystoiminnan uusiutumista, pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, vähähiilisyyttä sekä yritysten toimintaympäristöä Uudessa laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yritystoiminnan uudistamista ja uuden liiketoiminnan kehittämistä Lisäksi avustusten kohdentamisessa tulee ottaa nykyistä voimakkaammin huomioon vähähiilistä taloutta koskevat tavoitteet Kari Alanko

7 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS OHJELMAKAUDELLA : KESKEISEMMÄT MUUTOKSET NYKYISEEN LAKIIN VERRATTUNA Laissa korostetaan nykyistä enemmän avustuksen roolia merkittävien, avustuksen saajan perustoiminnasta erillisten, yrityksen liiketoiminnan tai jonkin sen osa-alueen kehittämishankkeiden rahoituksena Edellyttää avustusten nykyistä tarkempaa suuntaamista Tavoitteena on myös suunnata avustuksia nykyistä enemmän hyvät kasvuedellytykset omaaville yrityksille sekä myös nykyistä riskipitoisempiin ja vaikuttavampiin hankkeisiin Nykyisen lain mukaisesta yritysrahoituksesta n. 70 % on ollut EU-ohjelmarahoitteista ja loput kansallisista budjettivaroista Kaudella kansallinen yritystukirahoitus vähenee siten, että v talousarvioesityksessä valtuus on enää 25,6 milj. euroa, josta äkillisen rakennemuutoksen hoitoon on varattu enintään 20 milj. euroa Kansallisen ja EU-ohjelmarahoituksen väheneminen edellyttää myös avustuksen tarkempaa suuntaamista entistä vaikuttavimpiin hankkeisiin Kari Alanko

8 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS OHJELMAKAUDELLA : KESKEISEMMÄT MUUTOKSET NYKYISEEN LAKIIN VERRATTUNA Uudessa yritystukilaissa on vain kaksi tukimuotoa: Yrityksen kehittämisavustus ja Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, pienistä erillisistä kansallisesti rahoitetuista tukimuodoista kuten kyläkauppatuki ja valmistelurahoitus luovutaan Ko. tukimuotoja on tarkoitus käyttää EU-ohjelman instrumentteina Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu sisältyy kuitenkin uuden lain mukaisen kehittämisavustukseen Voidaan tukea esim. yrityksen tuotteen, palvelun, idean kaupallistamisen edellytysten selvitystä, markkinatiedon, asiakkaiden vaatimusten ymmärtämisen ja liiketoiminnan osaamisen kehittymiseen liittyvää valmistelua/selvitystä Kansainvälistymiseen liittyvät selvitykset Lain mukaista yrityksen kehittämisavustusta myönnetään ensisijaisesti pk-yrityksille, lähinnä: Uusien tuotteiden, palveluiden, tuotantoprosessien ja tuotantomenetelmien kehittämiseen Liiketoimintaosaamisen kehittämiseen Kansainvälistymisvalmiuksien kehittämiseen Uuden teknologian käyttöönottoon Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun Kari Alanko

9 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS OHJELMAKAUDELLA : KESKEISEMMÄT MUUTOKSET NYKYISEEN LAKIIN VERRATTUNA Yrityksen kehittämisavustusta ei voitaisi enää myöntää toimintaansa aloittavan tai laajentavan yrityksen menoihin ellei kyse ole yrityksen liiketoiminnan tai sen osa- alueen kehittämishankkeesta Yritystoiminnan käynnistämiseen ilman erillistä hanketta voidaan myöntää starttirahaa Yrityksen kehittämisavustusta ei voitaisi enää myöntää kuntien toimitilahankkeisiin Kuntien kiinteistöyhtiöiden toimitilahankkeisiin avustusta olisi mahdollista myöntää kuten muidenkin toimialojen hankkeisiin Suurten yritysten investointihankkeiden tukemista rajoitetaan edelleen Suurten yritysten hankkeisiin tukea vain uusinvestoinneille ja uusien tuotteiden tuotannon käynnistämiseen Asetuksella säädetään tarkemmin mm. yrityksen kehittämisavustusten tarkemmista kriteereistä ja suuntaamisesta, hyväksyttävistä kustannuksista, tukitasoista jne. Investointien enimmäistukitasot säilyvät nykytasolla harvan asutuksen perusteella määritettävällä I-tukialueella alueellisen valtiontukisäännön mukaan Lisäksi tarkoitus laajentaa tarkoituksenmukaisella tavalla de minimis-tuen käyttöä yrityksen kehittämisavustuksessa nykyistä joustavamman ja asiakkaan tarvelähtöisemmän tukemisen mahdollistamiseksi Kari Alanko

10 ELY-KESKUSTEN YRITYSRAHOITUS OHJELMAKAUDELLA : KESKEISEMMÄT MUUTOKSET NYKYISEEN LAKIIN VERRATTUNA Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin pk-yritystoimintaan välittömästi vaikuttaviin hankkeisiin Toimintaympäristön kehittämisavustusta olisi nykyisestä poiketen mahdollista myöntää myös pk-yritysten toimintaa välittömästi tukeviin infrastruktuurihankkeisiin Erillisestä työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelman mukaisesta avustuksesta luovuttaisiin ja ne korvattaisiin joiltain osin toimintaympäristön kehittämisavustuksella Lähinnä kansallisista äkillisen rakennemuutoksen varoista Toimintaympäristön kehittämisavustusta voitaisiin myöntää edelleen voittoa tavoittelemattomille yhteisöille pääomasijoitushankkeisiin Tarkoitus yksinkertaistaa ja keventää tukiprosesseja ottamalla kummassakin tukimuodossa käyttöön yksinkertaistettuja kustannusmalleja eli vakioyksikkökustannukset (standard cost) ja kiinteämääräinen rahoitus (flat rate) todellisten kustannusten rinnalla Tukipäätöksiä tehtäisiin jatkossa ainoastaan ELY-keskuksissa, ei enää ministeriössä Avustusten takaisinperinnässä huomioitaisiin omaisuuden käyttöajan pituus Kari Alanko

11 VÄHÄHIILISYYS YRITYSTUKIHANKKEISSA, NÄKÖKULMIA EAKR-asetusluonnoksen vähähiilinen talous-investointiprioriteetti pitää sisällään yhtenä osa-alueeena pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistämisen Vähähiilisen talouden tukemiseen tulee EU-ohjelmaluonnoksen mukaan käyttää vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. ELY-keskusten yritysrahoituksella voidaan tukea lähinnä hankkeita, jotka liittyvät pkyritysten energiatehokkuuden edistämiseen Pk-yritysten materiaalitehokkuuden parantaminen kytkeytyy myös energiatehokkuuden paranemiseen, koska raaka-aine ja muiden materiaalipanosten käytön tehostaminen koko tuote- ja tuotantoketjussa vähentää tehokkaasti energian tarvetta ja kasvihuonepäästöjä Kari Alanko

12 VÄHÄHIILISYYS YRITYSTUKIHANKKEISSA, NÄKÖKULMIA Pk-yritysten energiatehokkuutta parantavia ELY-keskusten yritysrahoituksella tuettavia hankkeita voisivat olla: 1. Hankkeet, joissa yritykset ottavat kilpailukykynsä vahvistamiseksi käyttöön uutta, ympäristöä vähemmän kuormittavaa ja energiatehokkaampaa ja/tai materiaalitehokkaampaa teknologiaa, joka mahdollistaa tuotantoprosessin muuttamisen energia- ja tai materiaalitehokkaammaksi Esim. kompostoreita, kuivakäymälöitä ym. ympäristötuotteita valmistavan yrityksen hanke, jossa hankitaan uutta teknologiaa edustava rotaatiovalukone ja muita siihen liittyviä koneita, joiden avulla uuden tyyppisen tuotannon mahdollistavassa tuotantoprosessissa saavutetaan merkittävät energia- ja raaka-ainesäästöt. Myös kuljetukset vähenevät hankkeen myötä. Hankkeessa myös käytetään uusiotuotteita. 2. Hankkeet, joissa pk-yritykset kehittävät energiatehokkaamman tuotteen tai palvelun Esim. toimivan yrityksen uuden, energiatehokkaamman saunan kiukaan tuotekehityshanke 3. Uuden, vähähiiliseen tuotteeseen/tuotteisiin pohjautuvan yritystoiminnan käynnistäminen ja uuden liiketoiminnan luominen Esim. energiaa säästävien led-valaisimien ja valaisinjärjestelmien suunnittelua ja valmistusta harjoittavan yritystoiminnan käynnistäminen Liiketoimintamallin rakentaminen suurten polttokennojen valmistamiseksi Suomessa. Pääelementteinä ovat yhdistettyyn energian ja lämmön tuottamiseen soveltuvan polttokennoproton rakentaminen (rahoitettu toimintaympäristön kehittämisavustuksella) Kari Alanko

13 VÄHÄHIILISYYS YRITYSTUKIHANKKEISSA, NÄKÖKULMIA 4. Cleantech (= tuotteita, palveluita, prosesseja ja teknologioita, jotka ehkäisevät tai vähentävät liiketoiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia) ja ns. energiatehokkuuteen liittyvät toimialat Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvistä aloista ovat kierrätys, uusiutuvan energian kehittäminen, kestävät liikenneratkaisut, sähkömoottorien ja valaistuksen kehittäminen. Niistä yritystukihankkeista, jotka tällä ohjelmakaudella on merkitty ympäristöpositiivisiksi (keskiarvo koko maassa noin 25,6 %, suuralueiden ja ELY-keskusten välillä eroja) voidaan arvioida, että noin puolet parantaa pk-yritysten energiatehokkuutta ja puolet materiaalitehokkuutta ja noin kolmasosa molempia) Esitetyt indikaattorit Energian säästö (MWh) Tulee olla laskettuna tuotettua yksikköä kohti Paljonko pitää olla, jotta luokitellaan energiatehokkaaksi hankkeeksi Ei voida edellyttää kaikista vähähiilisiksi hankkeiksi luettavista hankkeista Tuetut pk-yritykset (lkm), joissa tuen seurauksena merkittävä energiatehokkuuden paraneminen Vähintään 10 % energian käytön väheneminen tuotettua yksikköä kohti. Mukaan lasketaan sekä yrityksen oma energian käyttö että uudessa tuotantomenetelmässä säästetty raaka-aine, jonka valmistukseen on käytetty energiaa) Kari Alanko