Elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen talousveden toimitussopimuksen laadinta ja sopimusmallin esittely

Transkriptio

1 Elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen talousveden toimitussopimuksen laadinta ja sopimusmallin esittely VESIHUOLTO 2017 päivät Jyväskylässä Lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen, Suomen Vesilaitosyhdistys ry Toimialapäällikkö Elisa Piesala, Elintarviketeollisuusliitto ry Esityksen sisältö 1. Yhteistyön tausta ja osapuolet 2. Sopimusmallille on tarve sopimuskulttuurin kehittäminen 3. Talousvesi on osa elintarvikeketjua ja elintarviketurvallisuutta 4. Sopimus talousveden toimittamisesta 5. Vesihuoltolain rajaukset ja kenelle sopimusmalli on tarkoitettu 6. Mitä sopimusmalli sisältää 7. Huomioitavia erityiskysymyksiä 8. Sopijapuolen yksilöinti ja yhteystiedot 9. Sopiminen kannattaa ja malli helpottaa sopimista 10. Mistä sopimuspohjan saa käyttöön ja kuka auttaa alkuun 1

2 1. Yhteistyön tausta ja osapuolet Työn tavoite: Helpottaa ja kehittää sopimuskulttuuria Sopimusmallin tilaajat: Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Vesilaitosyhdistys ry Konsulttiapuna: Pöyry Finland Oy, Henna Leppänen & kump. Taustatukena: MMM:n opas Elintarviketeollisuus vesihuollon asiakkaana 7/2014 Työryhmä, jossa mukana sekä vesihuoltolaitosten että elintarvikeyritysten asiantuntijoita & juristeja

3 2. Sopimuspohjalle on tarve sopimuskulttuurin kehittäminen Asutuksen vesihuollossa käytettävät sopimukset eivät yleensä kata elintarviketeollisuuden sopimustarpeita Yleensä tehdään liittymis- ja käyttösopimus tavanomaiselle vakiopohjalle, josta ei käy ilmi esim. teollisen toiminnan erityispiirteet tai volyymi eivätkä yhteyshenkilöiden yhteystiedot ja niiden ylläpitäminen tai muut osapuolten yhteydenpitoa helpottavat seikat Sopimuskulttuuri sekä talousvesi- ja ruokaturvallisuus kehittyvät yhteistyössä myönteisesti. Luottamus ja yhteistyö kasvavat sektoreiden välillä 3. Talousvesi on osa elintarvikeketjua ja elintarviketurvallisuutta Talousveden tasainen laatu ja puhtaus ovat perusedellytys elintarviketurvallisuudelle. Jos ei tule vettä, ei tule myöskään ruokaa. Veden laatuhäiriöt voivat siirtyä elintarvikkeisiin ja ruokaan sekä aiheuttaa ihmisten sairastumisia. Ihmisten välinen yhteistyö normaalioloissa on keskeinen turvallisuuden perusta - myös häiriötilanteissa. Kuluttajien turvallisuus ja häiriöiden minimointi puolin ja toisin tulee olla yhteinen tavoite sopimuksia laadittaessa. Kun yhteistyö sujuu hyvin ja kaikki osapuolet hyötyvät. 3

4 3. Ostajan talousveden pääasiallinen käyttötarkoitus esimerkiksi Elintarvikkeiden, ruoan ja juomien valmistus myyntiin (elintarvikelaki) Lastenruokien valmistus myyntiin (omat erityiset puhtausvaatimukset) Ihmisten juomavesi (talousvesiasetus, terveydensuojelulaki) Eläinten juomavesi Jäähdytysvesi Jään valmistus (elintarvikekäyttö tai myynti) Kasteluvesi (puutarhatuotteet myyntiin) Prosessivesi / vaippavesi (elintarvikkeiden valmistus) Jäähdytys- ja sammutusvesi Eläinten rehujen valmistus (rehulainsäädäntö, ankara vastuu) 4. Sopimus talousveden toimittamisesta Tässä talousvesisopimuksen mallissa käsitellään vain talousveden toimittamista ja käyttöä. Sopimus kiinteistön liittämisestä (liittymissopimus) tehdään erikseen tai tämän sopimuksen yhteydessä. Liittyjä ei vastaa talousvesisopimuksen piiriin kuuluvasta vedenkäytöstä, vaan siitä vastaa se taho, jonka kanssa talousvesisopimus tehdään. 4

5 5. Vesihuoltolaki rajaa tietynlaiset yritykset ulkopuolelle Vesihuoltolain soveltamisalana on asutuksen vesihuolto ja asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaaajan toiminnan vesihuolto lain perusteluissa on yritetty helpottaa rajanvetoa Lain 2 :n perustelut: onko vesihuoltolaitoksen ryhdyttävä asiakkaan vesihuollosta huolehtimiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät muuten olisi tarpeen Sopimusmalli on tarkoitettu erityisesti sellaisille elintarviketeollisuusyrityksille, jotka jäävät vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle eli valtaosalle keskisuuria ja suuria elintarviketeollisuusyrityksiä. 6. Talousvesisopimusmalliin tulee mm. seuraavat osat: Johdanto Pikaohje (sopimusmallin tarkoitus ja tarve) Sisällysluettelo Sanasto ja lyhenteet (määritelmät) Elintarviketeollisuuden ja vesihuollon yhteistyön erityispiirteitä Sopimuksen kohdat ja niiden taustatekstit Jokaiseen em. sopimusehtoon liittyy ohjeteksti, joka on kirjattu sopimusehdon alle ja se taustoittaa mitä asioita osapuolten on hyvä tuntea, tietää ja huomioida (mutta ei kuulu sopimukseen) Liitteenä sopimuspohja sen liitteet 5

6 1 Yhteistoiminta Sopijapuolet kokoontuvat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Sopijapuolet käsittelevät kokouksessa ainakin seuraavat asiat: - Esitellään kummankin sopijapuolen seuraavan vuoden vedenkäyttöennusteet, suunnittelu-, kunnossapito- ja rakennushankkeet, edellisen vuoden taloustilanne sekä muut yhteistyöhön vaikuttavat seikat - Käydään läpi kuluneen kauden veden laatua ja toimitusta koskevat seikat kuten laadunvalvonnan ja -seurannan tulokset (myyjän, ostajan sekä valvojan) - Käydään läpi varautumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja tässä sopimuksessa sovitut toimenpiteet häiriötilanteisiin varautumisesta - Käydään läpi sopijapuolten vakuutusturva ja vakuutusturvassa mahdollisesti tämän sopimuksen kannalta tapahtuneet merkittävät muutokset. - Käsitellään ja kirjataan sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ja kehitysehdotukset - Päivitetään tarvittaessa yhteyshenkilöiden yhteystiedot - Sovitaan sellaisista investoinneista, joihin ostaja osallistuu - Seuraavan kokouksen ajankohta Yhteistoiminta on tärkeää tiedon jakamiseksi ja molemminpuolisen luottamuksen turvaamiseksi. Hyvä normaalitilanteiden yhteydenpito turvaa toimintaa häiriötilanteissa. Sopimuksessa varmistetaan, että yhteistyö toimii. Sovitaan tapauskohtaisesti mikä on paras tapa yhteistyön hoitamiseen. Sovitaan tapauskohtaisesti miten tapaamiset järjestetään ja sovitaanko kumpi osapuoli kutsuu koolle. Seuraavan kokouksen ajankohta on hyvä sisällyttää yhteistyökokouksen asialistaan. 6. Sopimusliitteinä mm: Sopimusmalli (myös word doc, jota voi itse muokata) Yhteystiedot mm. omavalvontatietojen vaihtoon, henkilöiden nimet ja puhelinnumerot, sähköposti Kartta, jossa merkitty kiinteistön liittämiskohta Tekninen liite, jossa mainitaan esim. veden laatuvaatimukset, vesimäärät, virtaamat, paine ym. Taksa (hinnasto) Palvelumaksuhinnasto Vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot 6

7 7. Huomioon mm. seuraavat asiat: Ostajan talousveden tarve suhteessa vesilaitoksen kokoon? Vaikuttaako ostajan sijoittuminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston alueelle verkoston mitoitukseen? Onko vesihuoltolaitoksen ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin huolehtiakseen elintarvikeyrityksen talousvesihuollosta? Talousveden toimitus vastaa ostajan tarpeita: laatu, määrä ja paine? Mahdollisten toimitushäiriö iden vaikutus? Riittääkö alueen raakavesivarat? Kunnan elinkeinopolitiikka ja kunnallisten palvelujen saatavuus kenen kanssa asioista keskustellaan? 7. Muita erityiskysymyksiä Mitä riskejä ja mahdollisuuksia sopimukseen sisältyy? Mikä on kohtuullinen riskinjako? Vastuunrajaukset? Vahingonkorvausta koskevan ehdon muotoilu: ehto tulee muotoilla niin, että pieni laitos/kunta ei joudu taloudellisiin vaikeuksiin, jos jotain sattuu. Mahdollinen vakuutusturva on syytä selvittää ennen sopimuksentekoa. Tuotteeseen käytettävän talousveden mittaaminen ja vaikutus jätevesimaksuun 7

8 8. Sopijapuolten yksilöinti ja yhteystiedot Sopijaosapuolet on yksilöitävä riittävän tarkasti Selvitettävää, kun liittyjä on eri kuin vedenkäyttäjä & ostaja: Kuka on liittyjä, joka vastaa kiinteistön ja putkiston ylläpidosta ja kunnosta? Kuka allekirjoittaa sopimuksen ostajan puolelta? Myyjän ja ostajan yhteyshenkilöt ja yhteystiedot voivat muuttua usein. Sen vuoksi on tärkeää, että sopijapuolet huolehtivat, että molempien yhteystiedot ovat ajan tasalla Suositellaan, että yhteystiedot kirjataan sopimuksen liitteeseen, jotta niitä voidaan tarvittaessa päivittää helposti 9. Sopiminen kannattaa ja malli helpottaa sopimista Talousvesisopimusmallin lähtökohtana aktiivinen yhteistyö osapuolten välillä ja asiakassuhteiden erityispiirteiden huomioonottaminen Mallissa annetaan näkökohtia ja ehdotuksia asioiden käsittelyyn, mutta ei oteta kantaa siihen, mikä on ehdoton tapa ratkaista mahdollisia ongelmia Sopimuskulttuurin aktiivinen kehittyminen on suotavaa Sopimuksen teosta kieltäytymistä tulee välttää ja pyrkiä aina löytämään keskusteluyhteys Sopimuksen laatiminen voi kestää 6-18 kk 8

9 10. Sopimusmalli on julkinen Sopimuspohjan saa käyttöön ensivaiheessa sähköisenä ETL:n ja VVY:n sivuilta Alkuun pääsemiseksi voi kysyä neuvoa omalta järjestöltä Sopimusmalli on tarkoitettu ahkeraan käyttöön Julkaistaan kesäkuussa ja tiedotetaan jäsenille ja julkaisuja Tekstiä tullaan päivittämään saadun palautteen perusteella. Yhteistyössä sekä Pöyry Finland Oy ja aktiivinen työryhmä. 9

10 Kiitos kuulijoille ja työryhmälle! Lisätietoa saa seuraavilta henkilöiltä: Anneli Tiainen anneli.tiainen at vvy.fi Elisa Piesala elisa.piesala at etl.fi Palautetta esityksestä ja toiveita sopimuspohjan kehittämiseksi voi laittaa samoille tyypeille. 10