U 42/2008 vp. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Transkriptio

1 U 42/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EY) No 549/2004, (EY), No 550/2004, (EY) No 551/2004, (EY) No 552/2004 muuttamisesta Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja kestävän kehityksen parantamiseksi (yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien asetusten tarkistaminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä kesäkuuta 2008 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EY) No 549/2004, (EY) No 550/2004, (EY) No 551/2004, (EY) No 552/2004 muuttamisesta Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja kestävän kehityksen parantamiseksi sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki

2 2 U 42/2008 vp LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ EU/2008/1142 MUISTIO EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI ASE- TUSTEN (EY) No 549/2004, (EY), No 550/2004, (EY) No 551/2004, (EY) No 552/2004 MUUTTAMISESTA EUROOPAN ILMAILUJÄRJESTELMÄN SUORITUSKYVYN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN PARANTAMISEKSI; KOM(2008) 388 LOPULLINEN 1 Ehdotus ja sen tavoitteet Euroopan yhteisöjen komissio antoi 25 päivänä kesäkuuta 2008 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EY) No 549/2004, (EY) No 550/2004, (EY) No 551/2004, (EY) No 552/2004 muuttamisesta Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja kestävän kehityksen parantamiseksi (Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva ehdotus). Samassa yhteydessä komissio antoi myös ehdotukseen liittyvän vaikutusarvioinnin. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, johon sisältyy myös ehdotus Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) toimivallan laajentamiseksi ilmaliikenteen hallintaan ja lennonvarmistuspalveluihin sekä SESAR-yleissuunnitelman vahvistaminen. Edellä mainittuun kokonaisuuteen liittyen komissio antoi lisäksi tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila II: kohti kestävämpää ja suorituskykyisempää ilmailua. Asetusehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohta. Ehdotus käsitellään 251 artiklan mukaisesti (yhteispäätösmenettely). 2 Ehdotuksen tausta ja sisältö Vuonna 2004 annetuilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EY) No 549/2004 1, (EY) No 550/2004 2, (EY) No 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 551/2004 3, (EY) No 552/ ilmaliikenteen hallinnasta tehtiin osa yhteistä liikennepolitiikkaa. Nyt antamassaan ehdotuksessaan komissio esittää tarkistettavaksi edellä mainittuja asetuksia. Ehdotuksen taustalla on komission arvio siitä, että Euroopan nykyinen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä on lähestymässä suorituskykynsä rajoja ja tehokkuudessa on parantamisen varaa. Ehdotus pohjautuu osittain kahden keskeisen raportin suosituksiin: Ilmailun sääntelykehyksen tulevaisuutta käsittelevän korkean tason ryhmän heinäkuussa 2007 antamaan raporttiin sekä Eurocontrolin tarkastuskomission joulukuussa 2006 antamaan raporttiin Arvio yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen vaikutuksesta ilmatilanhallinnan suorituskykyyn. 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) 2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 552/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon yhteentoimivuudesta (yhteentoimivuusasetus)

3 U 42/2008 vp 3 3 Yleistä Vaikutusarviossaan komissio identifioi nykytilanteen ongelmat ja ongelmien taustalla vaikuttavat keskeiset syyt. Komissio kiinnittää huomiota ilmaliikenteen hallintajärjestelmän tehottomuuteen kustannusten, reittiverkoston ja kapasiteetin osalta. Euroopassa lentoreitit ovat keskimäärin 49 kilometriä optimaalista tasoa pidempiä, mistä on seurauksena lisäkustannuksia ilmatilan käyttäjille ja ylimääräisiä ympäristöhaittoja, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Kapasiteetin ja ympäristönäkökohtien huomioiminen on tärkeää, koska lentoliikenteen ennakoidaan vähintään kaksinkertaistuvan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tämän vuoksi komissio näkee ongelmallisena sen, että järjestelmä on jakautunut kansallisten rajojen mukaan ja että verkon koordinointi sekä ilmatilan tehokas käyttö on puutteellista. Edellä mainitut seikat johtavat arviolta 3 miljardin euron vuotuisiin lisäkustannuksiin. Ongelman pääasiallisiksi syiksi komissio katsoo verkostotasoisen lähestymistavan puuttumisen, luonnollisten monopolien valvonnan riittämättömyyden ja ilmaliikenteen hallinnan nykyiset institutionaaliset järjestelyt. Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön tarkistamisen yleistavoitteena on varmistaa, että ilmaliikenteen hallinta pystyy tarjoamaan toimialan ja muiden käyttäjien tarvitseman infrastruktuurin, siten että Lissabonin tavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkoituksena on parantaa Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä neljän keskeisen osa-alueen osalta, jotka ovat kustannustehokkuus, lentotoiminnan tehokkuus, kapasiteetti sekä turvallisuus. Asetuksiin ehdotetaan lisättäväksi itsenäisenä tavoitteena ympäristönsuojelu, joka on keskeinen osa-alue palvelutarjonnassa ja reittiverkoston suunnittelussa käytettävä peruste. SES II lakipaketin pääpaino on siviili-ilmailun optimoinnissa ja sen ohjeistamisessa. Muun muassa ilmatilan luonteesta johtuen lakikokonaisuudella on kuitenkin suoria vaikutuksia sotilasilmailuun, vaikka sen sitovuus sotilastoimintaan ei ole yksiselitteistä. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa ilmaliikenteen hallinnan suorituskykyä. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi asteittaisella sääntelykehyksellä, jossa asetetaan tavoitteet. Yhteisön laajuista verkostotasoista lähestymistapaa ehdotetaan edistettäväksi. Kilpailun lisäämiseksi palvelujen eriyttämistä olisi harkittava. Suorituskykypuitteilta odotetaan palvelujen tarjonnan tehokkaampaa integrointia toiminnallisissa ilmatilan lohkoissa. Palveluntarjonta-asetuksen (550/2004) 8 artiklan ja ilmailulain 115 :n mukaisesti ilmaliikennepalveluntarjoajaksi Suomen lentotiedotusalueella on nimetty Finavia lukuun ottamatta Seinäjoen, Mikkelin ja Sodankylän lentopaikkojen lentotiedotusvyöhykkeitä. Palveluntarjonta-asetuksen (550/2004) 9 artiklan ja ilmailulain 116 :n mukaisesti lentosääennustepalvelujen ja lentosäävaroituspalvelujen tarjoajaksi Suomen lentotiedotusalueella on puolestaan nimetty Ilmatieteen laitos. Ilmailulain 112 :n mukaan Ilmailuhallinto huolehtii yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa puiteasetuksessa, palveluntarjonta-asetuksessa ja yhteentoimivuusasetuksessa tarkoitetuista Suomen valvontaviranomaisen tehtävistä, jollei toisin ole laissa säädetty. 4 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetusehdotuksen 1 artikla Asetusehdotuksen 1 artiklassa ehdotetaan muutettavaksi asetusta (EY) N:o 549/2004 (nk. ilmatilan puiteasetus). Asetusehdotukseen esitetään lisättäväksi uutena tarkoituksena ilmaliikennejärjestelmän kestävän kehityksen edistäminen ja ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelujärjestelmän suorituskyvyn parantaminen Euroopan yleisessä ilmaliikenteessä. Tavoitteen saavuttamiseksi asetusehdotuksessa vahvistetaan yhdenmukaistetut sääntelypuitteet yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi. Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi määritelmiä. Toiminnallisen ilmatilan lohkon määritelmää muutetaan siten, että määritelmään sisällytetään lennonvarmistuspalvelujen ja niihin liittyvien lisätoimintojen tarjonnan optimoinnin ja/tai yhdentämisen näkökulma. Ehdotukseen sisällytetään myös ATM-yleissuunnitelman määritelmä. Ehdotukseen sisältyy muutosehdotuksia koskien kansallisen valvontaviranomaisen nimittämistä ja riippumattomuutta.

4 4 U 42/2008 vp Ehdotuksessa esitetään esimerkiksi vaatimus kansallisten valvontaviranomaisten riippumattomuudesta suhteessa muihin julkisiin ja yksityisiin tahoihin sekä vaatimus turvata niille riittävät henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit. Asetusehdotuksessa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä täytäntöönpanosääntöjä annettaessa. Lisäksi vahvistetaan merkittävästi komission täytäntöönpanosääntöjen antamisvaltuutta yhtenäistä ilmatilaa koskevien asetusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio voi edelleen käyttää hyväksi Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrolin) asiantuntemusta täytäntöönpanosääntöjä kehitettäessä. Asetusehdotuksessa komissio perustaa suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn parantamiseksi yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa. Järjestelmään sisältyy muun muassa yhteisön laajuiset suorituskykytavoitteet; keskeiset suorituskykyindikaattorit; lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen säännöllinen tarkastelu; tietojen keräämiseen liittyvät menettelyt ja vastuunjaot kaikilta asiaan kuuluvilta osapuolilta. Edelleen järjestelmään sisältyy esimerkiksi kansallisten valvontaviranomaisten kansallisten tai alueellisten suorituskykysuunnitelmien valmistelua koskevat vaatimukset sekä perusteet liittyen yhteisön tasolla tehtäviin kansallisiin tai alueellisiin suorituskykysuunnitelmien arviointeihin, hyväksyntöihin ja valvontamenettelyihin. Komissio voi nimetä Eurocontrolin tai muun toimivaltaisen julkisen elimen toimimaan tarkastuselimenä. Asetusehdotuksen mukaan komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt edellä mainittujen järjestelmään sisältyvien tekijöiden täytäntöön panemisesta. Asetusehdotuksen 2 artikla Asetusehdotuksen 2 artiklassa ehdotetaan muutettavaksi asetusta (EY) N:o 550/2004 (nk. palveluntarjonta-asetus). Turvallisuusvaatimusten osalta asetusehdotuksessa säädetään, että komissio antaa täytäntöönpanosääntöjä, joihin sisältyvät palveluntarjontaasetuksen soveltamisalaan kuuluvat keskeiset Eurocontrolin turvallisuusvaatimukset (Eurocontrol safety regulatory requirements, ESARR). Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltio ei voi kieltäytyä nimeämästä ilmaliikennepalveluntarjoajaa esimerkiksi sillä perusteella, että kansallinen lainsäädäntö edellyttäisi palveluntarjoajan olevan jäsenvaltion omistuksessa. Toiminnallisia ilmatilanlohkoja koskeva säännös on siirretty ilmatilaasetuksesta palveluntarjonta-asetukseen ja samalla säännöstä on uudistettu. Jäsenvaltioiden edellytetään tekevän kaikki mahdolliset toimenpiteet ylikansallisten toiminnallisen ilmatilalohkon perustamiseksi viimeistään vuoteen 2012 mennessä. Toiminnallisten ilmatilanlohkojen perustamiseksi jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Komissio antaa tarkemmat täytäntöönpanosäännöt toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevan artiklan osalta. Asetusehdotukseen sisältyy ehdotus palveluntarjoajan palvelukohtaisten tuottojen ja kulujen julkaisemisesta. Ehdotukseen sisältyy lennonvarmistusmaksujärjestelmää koskevia muutoksia muun muassa kustannusperustan määräämistä koskevien periaatteiden osalta. Ehdotuksen mukaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen kustannustehokkuutta ja lentotoiminnan tehokuutta on edistettävä siten, että samalla säilytetään optimaalinen turvallisuuden taso. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joilla estetään tai rajoitetaan ristiinsubventointia. Asetusehdotus mahdollistaa, että komissio voi päättää yhteisten hankkeiden rahoittamisesta liikennemaksuilla. Näiden hankkeiden tarkoituksena on avustaa ilmatilan käyttäjien ja/tai lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ryhmiä yhteisten lennonvarmistusinfrastruktuurien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen sekä ilmatilan käytön parantamiseksi. Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt maksujärjestelmää koskevan artiklan soveltamisesta. Ehdotuksessa komissio antaa viimeistään neljän vuoden kuluessa kertomuksen sekä tarvittaessa ehdotuksen markkinaperiaatteiden soveltamisesta eri lennonvarmistuspalvelulajeihin, kuten viestintä-, suunnistus-, valvonta-, sää ja ilmatiedotuspalvelujen tarjoamiseen. Asetusehdotuksen 3 artikla Asetusehdotuksen 3 artiklassa ehdotetaan muutettavaksi asetusta (EY) N:o 551/2004 (nk. ilmatila-asetus). Ehdotuksessa poistetaan

5 U 42/2008 vp 5 ylä- ja alailmatilan jaottelu. Samalla ehdotetaan muodostettavaksi yhtenäinen eurooppalainen lentotiedotusalue (Single European Flight Information Region, EFIR) ja että edellä mainitulle pyydetään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tunnustamista. EY:n ja jäsenvaltioiden toimesta. Jäsenvaltioiden vastuu säilyy ICAOta kohtaan lentotiedotusalueiden maantieteellisissä rajoissa. Asetusehdotuksen mukaan komissio varmistaa yhdessä Eurocontrolin kanssa korkealaatuisten elektronisten ilmailutietojen saatavuudesta luoden tätä varten yhteisön kattavan informaatiojärjestelmän. Komissio antaa tarkempia täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä ilmailutietojen antamista koskevan artiklan soveltamiseksi. Ilmatilan luokituksen ja sääntöjen osalta komissio sisällyttäisi ICAOn sääntelyä mahdollisine parannuksineen osaksi yhteisön sääntelyä. Ehdotuksen mukaan ilmaliikenteen hallintaverkolla on mahdollistettava ilmatilan optimaalinen käyttö ja varmistettava, että ilmatilan käyttäjät voivat valita halutun reitin siten, että ilmatila ja lennonvarmistuspalvelut ovat tehokkaasti käytössä. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle annetaan tehtäviä kuten Euroopan reittiverkoston suunnittelu; radiotaajuuksien ja toisiotutkakoodien hallinta ja koordinointi sekä ilmaliikennehallintaverkoston lisäfunktiot. Komissio voi puolestaan antaa Eurocontrolin suoritettavaksi edellä mainittuihin asioihin liittyviä tehtäviä. Muita kuin keskeisiä osia verkostoon liittyvien kriteerien ja menettelyiden osalta voidaan muuttaa valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Edelleen komissio voi antaa yksityiskohtaista sääntelyä säännösten täytäntöön panemiseksi. Myös yksittäiset toimenpiteet liittyen täytäntöönpanosääntöihin ovat mahdollisia. Jäsenvaltioiden on annettava ilmaliikennevirtojen säätely Eurocontrolin tehtäväksi siten kuin täytäntöönpanosäännöissä säädetään. Täytäntöönpanosäännöissä on säädettävä lentosuunnitelmien ja lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen keskinäisestä johdonmukaisuudesta sekä tarvittavasta koordinaatiosta lähialueiden kesken. Asetusehdotuksen 4 artikla Asetusehdotuksen 4 artiklassa ehdotetaan muutettavaksi asetusta (EY) N:o 552/2004 (nk. yhteentoimivuusasetus). Asetusehdotuksessa säädetään vaihtoehtoisesta vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta. Ehdotuksessa säädetään asetuksen liitteiden tarkistamisesta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä tai kiireellisyysmenettelyä noudattaen. Olennaisia vaatimuksia koskevaan liitteeseen tehdään viittaukset ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmaan uusien toimintaratkaisujen osalta. Asetusehdotuksen 5 artikla Voimaantulon osalta ehdotuksessa säädetään, että asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 5 Ehdotuksen käsittely EU:ssa Neuvoston ilmailutyöryhmä käsitteli puheenjohtajamaa Ranskan johdolla ehdotusta ensimmäisen kerran heinäkuussa Käsittelyä jatketaan syksyllä Tarkoitus on saavuttaa neuvoston yleisnäkemys joulukuussa Alustavan aikataulun mukaan Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa mietintäluonnos olisi käsiteltävänä joulukuussa Lainsäädännön alaan kuuluvat asiat Asetusehdotukseen sisältyvistä palveluntarjonnan perusteista, kansallisen valvontaviranomaisen tehtävistä, ilmatilan käytön organisoinnin ja hallinnan perusteista on säädettävä lain tasolla. Tähän liittyen on tarpeen tehdä muutoksia ilmailulakiin (1242/2005) sekä lakiin Ilmailuhallinnosta (1247/2005). Ilmailulain 110 :ssä viitataan voimassa oleviin puiteasetukseen, palveluntarjontaasetukseen, ilmatila-asetukseen ja yhteentoimivuusasetukseen sekä näiden nojalla annettuihin komission täytäntöönpanoasetuksiin.

6 6 U 42/2008 vp Ehdotus ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan, eikä sillä ole vaikutusta maakunnan asemaan. 7 Ehdotuksen vaikutukset Kansalliselle valvontaviranomaiselle tulisi asetusehdotuksen mukaan uusia lennonvarmistuspalvelun suorituskyvyn kehittämiseen, kuten tavoitteiden asettamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä, mikä edellyttää riittävien resurssien varmistamista tehtävien hoitamiseksi. Suomen tulisi muiden jäsenvaltioiden tavoin muodostaa toiminnallinen ilmatilalohko vuoteen 2012 mennessä ja tehdä tiivistä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Asetusehdotuksella ja myöhemmin annettavilla täytäntöönpanosäännöillä annettaisiin lennonvarmistuspalvelun tarjoajan toimintaa määritteleviä sekä ohjausta ja rahoitusta koskevia säännöksiä. Lennonvarmistuspalveluntarjoajalle asetettaisiin suorituskykytavoitteita siten, että sovitut sitovat kansalliset tai alueelliset tavoitteet nivoutuisivat osaksi yhteisön tason tavoitteita. Osana suorituskykyjärjestelmää lennonvarmistuspalveluntarjoajaan kohdistuisi seurantaa, mukaan lukien mahdollisia seuraamuksia, tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Lentoliikenteen harjoittajille, ilmailijoille tai matkustajille saattaa aiheutua asetuksesta välillisiä tai välittömiä kustannuksia tai säästöjä, joita ei voida tässä vaiheessa ennakoida tarkasti. Lentoyhtiöiden arvioidaan hyötyvän ehdotetuista uudistuksista lentoreittien lyhentymisen ja palveluntarjoajien kustannustehokkuuden paranemisen kautta. Muun muassa ilmatilan luonteesta johtuen lakikokonaisuudella on suoria vaikutuksia sotilasilmailuun, vaikka sen sitovuus sotilastoimintaan ei ole yksiselitteistä. Tästä johtuen SES II hankkeen osalta on pyrittävä kehittämään siviili- ja sotilasilmailun välistä yhteistyötä kansallisella ja ylikansallisella tasolla siten, että eri ilmatilankäyttäjien tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Toimet, jotka johtavat ilmatilan hallintaverkon tehostamiseen, mahdollistavat huomattavia päästövähennyksiä Euroopassa. 8 Osapuolten kuuleminen Valtioneuvoston kantaa valmisteltaessa liikenne- ja viestintäministeriö on kuullut puolustusministeriötä, valtiovarainministeriötä, Ilmailuhallintoa, Ilmavoimien esikuntaa, Finaviaa, Ilmatieteen laitosta, Suomen Lennonjohtajien yhdistystä, Ilmailutietotekniset ry:tä sekä lentoyhtiöitä. Kannanottoa on käsitelty EU-asiain komitean laajan jaoston kirjallisessa käsittelyssä. 9 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevaan asetusehdotukseen. Ilmaliikenteen hallinnasta tuli vuonna 2004 osa yhteisön liikennepolitiikkaa. Pyrkimys kehittää olemassa olevia sääntelypuitteita, jotta ilmaliikenteen hallinta pystyy tarjoamaan toimialan ja muiden käyttäjien tarvitseman infrastruktuurin Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, on kannatettava. Ilmatilanhallinnan järjestelmän kehittäminen suorituskykyä parantavaan suuntaan siten, että turvallisuusnäkökohdat huomioidaan, palvelee ilmatilankäyttäjien etua. Valtioneuvosto katsoo myönteiseksi seikaksi ympäristönäkökohtien sisällyttämisen yhdeksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen tarkoitukseksi. Valtioneuvosto näkee myönteisenä sen, että ehdotuksessa siirretään painopistettä toiminnallista ilmatilanlohkoa korostavasta lähestymistavasta suorituskykyä painottavaan malliin. Samalla kuitenkin valtioneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotukseen sisältyvää suorituskykyjärjestelmää kuvaillaan vain yleispiirteisesti ja että järjestelmä täsmentyy vasta myöhemmin annettavissa täytäntöönpanosäännöissä. Käytännön operatiivisella tasolla tapahtuvia muutoksia on siten vaikea arvioida ilman konkreettisia ilmatilan jäsentämiseen ja palveluntarjoajan suorituskykyyn liittyviä ehdotuksia. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että myös jatkossa pyritään tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin arvioitaessa Eurocontrolin asiantuntemuksen hyväksi käyttämistä eri prosessissa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kansallisen maanpuolustuksen kannalta tärkeät ky-

7 U 42/2008 vp 7 symykset pysyvät kansallisessa hallinnassa. Puiteasetukseen sisältyvän suojalausekkeen ulottaminen kattamaan myös komission antamat täytäntöönpanosäännöt olisi varmistettava. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotukseen sisältyy yksityiskohtia, joihin tarvitaan lisäselvitystä.