Projektityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektityö"

Transkriptio

1 Projektityö Kevään luennot: 13.1 ja Kurssin käytäntöjä Vaatimusten määrittelystä Vaatimusten keräämisestä, erilaisia vaatimusluokkia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto, Talentum, Luvut 3 (Spesifikaatioiden laatiminen), 4 (Vaatimusten hallinta), 5 (Toimintojen ja tietojenkuvaus), 6-10 (lukuja erilaisista kaavioista). Sommerville, Software Engineering 7, luvut 6 ja 7. Soren Lauesen, Software requirements, styles and techniques. Alkuperäiset kalvot: Isto Aho, muutoksia: Timo Poranen 1

2 Projektisuunnitelma Miten määritellyillä resursseilla päästään aikataulun puitteissa haluttuun lopputulokseen? Esitutkimus Miksi järjestelmä tulisi tehdä? Miksi sitä ei kannata tehdä? Vaatimusten määrittely Tarkastus Mikä on ratkaistava ongelma, onko ratkaisua olemassa, Mitä se maksaa, mitä reunaehtoja sillä on... Millainen järjestelmä täyttää ongelman vaatimukset Miten ohjelman pitäisi toimia, asiakkaan vaatimukset Suunnittelu Tarkastus Miten järjestelmä toteutetaan, järjestelmän osittaminen Toteutus Testaus Osien ohjelmointi Integrointi Testaus Osien yhteenliittäminen Käyttöönotto ja ylläpito Vesiputousmallista (Mukailtu lähteestä: Haikala ja Märijärvi: Ohjelmistotuotanto). 2

3 Kurssin suoritukseen liittyvää 1/2 Kurssin virallinen dokumenttipohja on fi/~projekti/dokumentit/maar-sisalto.txt. Kurssilla voi käyttää myös RE-kurssin pohjaa: edellyttäen, että sitä täydennetään vastaamaan virallista dokumenttipohjaa: Otetaan huomioon käyttöliittymäasiat (näistä voi projektikohtaisesti olla myös erillinen käyttöliittymädokumentti). Kaikki käyttötapaukset esitetään täsmällisesti (katso use-case -materiaali: Kiinnitä huomiota: tiedot ja tietokannat, suunnittelurajoitteet, hylätyt ideat, avoimet ongelmat. 3

4 Kurssin suoritukseen liittyvää 2/2 RE-kurssin dokumentista puuttuvia asioita voi myös laittaa erillisiksi liitteiksi. Katselmointi viimeistään Käykää vaatimustenmäärittelyä läpi asiakkaanne kanssa sitä mukaan kun se valmistuu, näin saatte palautetta jo kirjoitustyön aikana. Asiakkaan pitää hyväksyä vaatimustenmäärittely, joten yrittäkää saada asiakas mukaan katselmointiin! 4

5 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata: Kerätä vaatimuksia erilaisia tekniikoita käyttäen. Käyttää erilaisia vaatimusten esitystekniikoita. Tunnistaa tärkeimmät vaatimuskategoriat. Arvioida vaatimusmäärittelyjen käyttökelpoisuutta ja vaatimusten onnistuneisuutta. 5

6 Sisällöstä Tavoitekalvon asioita. Miksi vaatimuksia kerätään? Vaatimusten muodostamisen ajankohta projekteissa. Käydään lävitse joukko vaatimustenkeruutekniikoita. Vaatimuksia kerätään tai esitetään mm. tiedosta ja sen esitysja käyttötavoista, muusta toiminnallisuudesta, laatuasioista, hallinnollisista asioista. Erilaisia esitystekniikoita on runsaasti: kaikkia ei voi välttämättä soveltaa samaan projektiin. (Mutta kurssilla toki yritetään kokeilla mahdollisimman useaa... ) 6

7 Motivointia Vaatimuksissa tapahtuneet virheet huomattavasti kalliimpia korjata kuin toteutusvaiheessa tehdyt virheet. Tarpeet (ohjelmistolle asetetut) voivat muuttua ajan myötä. Mikäli vaatimusten etsinnässä ja esittämisessä epäonnistuu, voi tehdä yhden projektitoiminnan perusvirheen: antaa ratkaisun väärään ongelmaan. 7

8 Vaatimukset ja projektin vaiheet Ohjelmiston kehitystyö alkaa yleensä analyysi- ja määrittelyvaiheella, jonka tuloksena saadaan mm. vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittely ohjastaa seuraavia vaiheita, kuten suunnitteluvaihetta. 8

9 Keneltä vaatimuksia Vaatimukset saadaan muodostettavan järjestelmän käyttäjiltä ja muilta asianosaisilta. Suunnittelija analysoi tarpeita ja muodostaa niistä johdonmukaisia käyttökelpoisia kokonaisia vaatimuksia. 9

10 Vaatimusten keruun vaikeuksia Vaatimusten muodostaminen voi olla hankalaa asianosaiset eivät välttämättä osaa ilmaista tarpeitansa asianosaiset saattavat pyytää ratkaisuja, jotka eivät vastaa todellisia tarpeita osa tarpeista voi olla keskenään ristiriitaisia uusia toimintatapoja ei välttämättä osata kuvitella uusien ratkaisujen kaikkia vaikutuksia ei välttämättä ymmärretä loppukäyttäjiä ei ole aina käytettävissä (esim. uusi tuote) 10

11 Mistä vaatimuksia yleensä esitetään? datasta käyttäytymisestä laadusta hallinnollisista asioista Myös muista asioista saattaa tulla vaatimuksia tai kommentteja vaatimusmäärittelyihin. 11

12 Datavaatimuksista Vaatimuksia voidaan esittää datalle. varastointi syöttäminen tulostaminen 12

13 Käyttäytymisvaatimuksista Kuinka dataa tallennetaan, lasketaan, muunnetaan, välitetään. Lisäksi käyttäytymisvaatimukset kertovat, mitä toimintoja ohjelmasta löytyy. Laadullisista vaatimuksista Laadulliset vaatimukset sisältävät tehokkuuteen, käytettävyyteen ja ylläpitoon liittyviä asioita. Hallinnollisista vaatimuksista Hallinnolliset vaatimukset kertovat toimitusajan, lakiin liittyvät asiat ja esimerkiksi kehitysprosessista. 13

14 Kuinka kerätä vaatimuksia? 1. Asianomaisten analyysi. Ketkä ovat asianosaisia? Mitä tavoitteita heillä on? Miksi he panostavat tähän? Mitä riskejä ja kuluja heille koituu? Mitä ratkaisuja ja toimittajia he harkitsevat? 2. (Ryhmä) haastattelu. Tiedon keruuta nykyisistä työtavoista ja ongelmista. 3. Tarkkailu. Käyttäjät eivät aina tiedä, mitä he tekevät ja kuinka. Esimerkiksi jonkin sivun hakeminen tutusta kirjasta käyttäjien mukaan tapahtuu hakemiston avulla lähes aina, vaikka todellisuudessa iso osa selailee suoraan kirjaa kunnes löytää halutun kohdan. 14

15 4. Tehtävä- ja toimintademo. Pyydetään käyttäjiä näyttämään, kuinka tekevät/toimittavat nykyiset tehtävät. (Joskus esittäminen on helpompaa kuin selittäminen.) 5. Dokumenttien tutkiminen. Saadaan esim. tietoa vanhasta datasta. 6. Kyselylomakkeet. Tiedonkeruuta usealta käyttäjältä: saadaan tilastollista näyttöä jostain asiasta, tai sitten mielipiteitä ja ehdotuksia. 7. Aivoriihet. Generoidaan ideoita. 15

16 8. Kohderyhmät (tulevaan keskittyvät ryhmätyöt). Hieman tavoitteellisempaa kuin kohdassa 7). Lähdetään nykykäytännöistä ja yritetään kuvitella tulevia työtapoja. 9. Perustoimintoryhmätyöt (domain workshops). Mitä toimintoja tarvitaan alalla? Kokeneet käyttäjät kertovat työstään. 10. Suunnitteluryhmätyöt. Käyttäjät ja suunnittelijat suunnittelevat jotain yhdessä. Usein käyttöliittymiä. 11. Prototyypit. Lopputuotteen yksinkertaistettu versio. Kuinka se toimisi todellisessa elämässä? 12. Pilottikokeilut. Uuden systeemin käyttöönoton riskien pienentämiseksi. 16

17 13. Samanlaiset yrityksien tutkailut. Voi antaa uusia ideoita. 14. Toimittajakyselyt. Heidän etuihinsa kuuluu antaa ideoita heidän tuotteden myyntiin liittyen. 15. Neuvottelu. Ratkaistaan mahdollisia konflikteja (voivat olla mm. eri asiakasryhmien välillä). 16. Riskianalyysi. Riskien etsintää ja niihin varautumista. Niitä voi etsiä yhdessä asianosaisten kanssa. Kuinka heidän työnsä muuttuu järjestelmän käyttöönoton jälkeen? Mitä muutoksia tarvitaan? Mitä mahdollisia konflikteja heidän mielestään saattaa tulla esille? 17

18 17. Hinta- ja hyötyanalyysi. Voidaan esittää rahana, mutta jako raha- ja laatutekijöihin esiintyy. 18. Tavoite- ja ala-analyysi (goal-domain). (Liike)toimintatavoitteiden ja tehtävien suhde. Tavallaan tarkistustekniikka mutta voi muuttaa vaatimuksia paljon. 19. Ala- ja vaatimusanalyysi (domain-req.). Samanlaista kuin edellisessä kohdassa mutta alemmalla tasolla. 18

19 Keräystekniikoiden tuloksia Edelle mainituilla tekniikoilla voi löytää vaatimuksia nykytyölle, nykyisille ongelmille ja saada esille tavoitteita ja avainkysymyksiä. Lisäksi voidaan saada ideoita tulevalle systeemille, hahmottaa realistiset mahdollisuudet ja kartoittaa seurauksia sekä riskejä. Edelleen halutaan saada selville, kuinka projektiin sitoudutaan ja kuinka mahdolliset konfliktit ratkaistaan. Tuloksena saadaan vaatimuksia, prioriteetteja ja tietoa, kuinka täydellisesti vaatimukset ja prioriteetit on onnistuttu kartoittamaan. 19

20 Kuinka esittää vaatimuksia datan (tiedon) suhteen? 1. Tietomalli (data model). Esimerkiksi ER-malli, oliomalli tms. tarpeen mukaan. 2. Tietohakemisto (data dictionary). (TODO, tarkista!) Datan kuvaus tekstinä (aina tietohakemisto ei ole tarpeen, vaan voidaan jättää esim. suunnittelijan huoleksi). 20

21 3. Tietoilmaisut (data expression). Käytetään datan esittämiseen jotain formaalimpaa menetelmää, erityisesti jos datalla on rakennetta, kuten koosteisessa datassa tai protokollissa. Esimerkiksi säännöllisiä lausekkeita tai BNF-notaatiota (Backus-Naur Form). (Jos ei tuttuja, niin tutustu unixin grep-komentoon vaikka aluksi). 4. Virtuaali-ikkunat (virtual windows). Yksinkertaistettuja näyttökuvia, joista löytyy grafiikkaa ja realistista dataa mutta ei esimerkiksi nappuloita saati menuja. 21

22 Kuinka esittää toiminnallisuuden (käyttäytymisen) suhteen vaatimuksia? 1. Ihminen/tietokone - kuka tekee mitäkin? Tässä voi käyttää esimerkiksi yksinkertaisia tietovirtakaavioita, prosessikaavioita ( kaveri ) ja varmaan UMLstä löytyy kasa kaavioita, jotka kelpaavat yhtä hyvin. Saadaan toiminnallisuuden fyysinen malli. Alla olevat kohdat tarkentavat: 2. Kontekstikaaviot. Tuotteen ja sen ympäristön kuvaavat kaaviot näyttävät tuotteen laajuuden. Notaationa jonkinlainen tietovirtakaavio varmaan toimii parhaiten. 22

23 3. Tapahtuma- ja toimintolistat. Tuotteen käsittelemät tapahtumat. Ihmisen+koneen käsittelemät tapahtumat. Päätapahtumat voidaan esittää käyttötapauksina (use cases). Tuotetapahtumia sanotaan usein viesteiksi (messages). 4. Ominaisuusvaatimukset. Esimerkiksi tekstiä tuote laskee/tallentaa/näyttää... (Voi johtaa väärään käyttäjien ja analysoijan turvallisuuden tunteeseen.) 5. Näytöt ja prototyypit. Mitä nappulasta tapahtuu? 23

24 6. Toimintokuvaukset. Rakenteellista tekstiä käyttäjän toimintojen kuvaamiseen. Toiminnot voidaan jakaa koneen ja ihmiseen osuuksiin. Koneen osuudet voidaan esittää esimerkiksi käyttötapauksin (use case). Yhdessä käyttötapauksessa (tai toimintokuvauksessa) voidaan kertoa mm. tapauksen nimi, tarkoitus, esiehto ja laukaisija, esiintymistiheys, kriittisyys, osatapaukset ja muunnelmat. 7. Piirteitä toimintokuvauksista. Toimintojen käytössä pärjättävä ilman hiirtä... 24

25 8. Tehtävät ja tukitoiminnot. Rakenteellista tekstiä, joka kuvaa tehtävät, pääongelmat ja mahdollisen tuen niille. Halutaan selvittää kriittiset asiat. Esim. jos käyttötapauksissa saadaan jokin tehtävät jaettua osatehtäviin, voidaan osatehtävien kohdalla huomata kysymyksiä ja ongelmia, joihin on vastattava. Tekemällä kaksi palstaa, voi vasemmassa olla nuo osatehtävät ja huomatut kysymykset, ja oikealla puolella esimerkkiratkaisuja (jotka myöhemmin projektin edetessä muuttuvat ehdotetuiksi ratkaisuiksi ja lopulta sovituiksi ratkaisuiksi). 25

26 9. Hahmotelmat (skenaariot). Jokin tapaus joka valottaa yhtä tai useampaa toimintoa, tai jotain tiettyä testattavaa tapausta. Näiden avulla pystyy parantamaan käyttäjien ymmärrystä (mutta ei anna vaatimuksia). 10. Käyttötapaukset (use cases). Booch et al. (1999) A use case is a description of a set of sequences of actions, including variants, that a system performs to yield an observable result to an actor. UMLstä löytyy omia kaaviotyyppejä tälle. Kohdan 6 kuvaus kertoo myös käyttötapauksista. Aktiviteettikaavio (jossa näkyy käyttäjä tekemässä kaikenlaista). 26

27 11. Toiminnot datan kanssa. Rakenteellista tekstiä, kuvaavat käyttötapauksien osatoiminnot ja niiden tarvitseman datan. Kuten kohdassa 8, mutta nyt käytössä kolme saraketta: ensimmäiseen osatoiminto, toisessa kuvataan kunkin osatoiminnon näkyvä data ja kolmannessa listataan virtuaali-ikkunat. 12. Tietovirtakaaviot. (DFD, data flow diagram, PSPEC, processing specification, CSPEC, control specification.) Näyttää toiminnot, datan virtaamassa eri toimintojen välillä. Lisäksi mukana saattaa näkyä toimijoita (esim. kaveri -ohjelmisto). 13. Standardit. Nämä tekstinä: tuote tukee standardia xx. 14. Kehitysprosessiin liittyvät vaatimukset. Esimerkiksi vaatimus, että käytetään jotain tiettyä menetelmää vaatimusten keräämiseen. 27

28 Laatuvaatimuksista Kuinka systeemin tulee suorittaa toimintonsa? Millaiset vasteajat? Kuinka helppokäyttöinen sen on oltava? Miten tietoturva? 28

29 Laatutekijät Laatutekijöitä voi kerätä erilaisiin listoihin, joita voi käyttää tarkistuslistoina. Esimerkkinä kolme eri tapaa, McCall ja Matsumoto, ISO 9126 ja IEEE 830. McCall ja Matsumoto: Toiminnallisuus: eheys (turvallisuus), oikeellisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus. Korjattavuus: ylläpidettävyys, testattavuus, joustavuus. Muunnettavuus: siirrettävyys, liitettävyys (muihin systeemeihin), uudelleen käytettävyys (reusability). 29

30 ISO 9126 (vain päätason laatutekijät): Toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys, sopivuus (tarkoituksenmukaisuus), mukautuvaisuus ja yhdenmukaisuus sekä uudet osatekijät. IEEE 830: Tehokkuusvaatimukset, ohjelmiston systeemiominaisuudet, luotettavuus, käyttökelpoisuus, turvallisuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys ja helppokäyttöisyys. Listoihin voi tarpeen vaatiessa lisätä uusia kohteita. Seuraavilla kalvoilla esitetään tekniikoita, kuinka esittää joitain yllä olevista laatutekijöistä. 30

31 Laatutaulukko (quality grid) Laitetaan valitut laatutekijät riveinä taulukkoon, jonka sarakkeita ovat esim. kriittinen, tärkeä, tavallinen, ei-tärkeä ja sivuutetaan. Esim: kriitt. tärkeä tav. ei-tärkeä sivuut. Toiminnallisuus: eheys (turvallisuus) oikeellisuus luotettavuus 1 käytettävyys 2 tehokkuus 3 Korjattavuus: ylläpidettävyys X X X 31

32 Taulukon jälkeen voi antaa numeroille selitykset, miksi luotettavuus on tärkeää, miksi käytettävyys kriittistä jne. Jos jotain laittaa tavallista tärkeämmäksi, pitäisi löytyä myös asioita, jotka eivät ole yhtä tärkeitä tai jotka sivuutetaan (kaikkeen ei voi panostaa samalla tavalla). Laatua voi parantaa työskentelemällä kovemmin, saamalla lisää rahoitusta, sivuuttamalla merkityksettömät asiat ja käyttämällä parempia tekniikoita. 32

33 Avoimet mittarit ja päämäärät Joskus voi olla vaikeaa valita sopiva mittari (metriikka) laadun mittaamista varten. Tai päättää jostain arvosta. Esimerkiksi jos halutaan ennusteita jostain asiasta, pitäisi päättää, kuinka kauan ennusteen laskemiseen saa käyttää aikaa, ja kuinka tarkkoja ennusteiden pitäisi olla. Joissain tilanteissa toimittajalta voi kysyä noita. Tällöin laskenta-aika jää vaatimuksissa avoimeksi päämääräksi ja ennusteen tarkkuuden mittari avoimeksi mittariksi. 33

34 Planguage-kieli on kehitetty laatutekijöistä keskustelemiseen (Tom Gilb). Se koostuu seuraavista kohdista: Tag (laatutekijä), Gist (tavoitteesta yleisin termein), Scale (mitta-asteikko), Meter (kuinka mitataan), Must, Plan, Wish, Past. Nyt esimerkiksi avoin päämäärä vastaisi plan -kohdan jättämistä auki. 34

35 Kapasiteetti- ja täsmällisyysvaatimukset (tarkkuus-) Yksinkertaisimpia ellei peräti triviaaleja laatutekijöitä, jotka usein unohdetaan. Yhtäaikaisia käyttäjiä 50, kasvaa vuosittain 10%. Täytyy toimia alle 1Mb muistissa. Nimikentässä käytetään 150 merkkiä. Joissain standardeissa tarkkuusvaatimukset ovat osa toiminnallisia vaatimuksia. 35

36 Tehokkuusvaatimukset Vasteajat, huippukuorma, jne. Teknisiä ja psykologisia rajoja. Voidaan ilmaista ylä- ja alarajoina, ja keskimääräisinä arvoina. Monen käyttäjän systeemeissä esimerkiksi max-vasteaikaa ei tulisi määrittää, koska sen takaaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Sen sijaan 95% rajan käyttö on ok. Esim. että vastaukset saapuvat 2 sekunnissa 95% tapauksista. Tehokkuusvaatimuksia voi esittää myös joukolle toimintoja tai vain kriittisimmille toiminnoille, jos toimintoja on paljon. Joissain useista erillisistä osista koostuvissa systeemeissä (esim. eri toimittajilta) ei aina voi rajoja laittaa lainkaan. 36

37 Käytettävyys Käytettävyysongelmat voidaan havaita käytettävyystesteillä. Vaatimus systeemi on helppokäyttöinen ei toimi vaatimuksena. Parempi olisi esimerkiksi, että 80% uusista käyttäjistä pystyy kirjaamaan henkilötiedot viidessä minuutissa, tekemään tilauksen kymmenessä minuutissa. (Minkä jälkeen kerrotaan, mitä uudella käyttäjällä tarkoitetaan.) Käytettävyyttä voi parantaa tekemällä prototyyppejä, käytettävyystestaamalla prototyyppejä ja suunnittelemalla ja muuntelemalla prototyyppejä. Tuloksena ohjelmointi helpottuu ja asiakastyytyväisyys paranee. Käytettävyystestit on syytä tehdä ennen kuin koodia on aloitettu kirjoittamaan, jo paperinäyttöjen käyttö voi paljastaa osan ongelmista. 37

38 Käytettävyysvaatimukset Voivat olla tai koskea: ongelmalaskureita, tehtävän suoritusaikoja, näppäinten painalluslaskureita, mielipidemittauksia, ymmärtämispisteytyksiä, suunnittelutason vaatimuksia, 38

39 tuotetason vaatimuksia, tyylioppaan noudattamista (guideline adherence) ja tuotantoprosessin vaatimuksia. Luettelon eri kohtien käyttäminen aiheuttaa erilaisia riskejä sekä toimittajalle että asiakkaalle (jotkut kohdista ovat arveluttavia esim. asiakkaan kannalta). 39

40 Turvallisuus Suojauksia väärinkäyttöä ja onnettomuuksia vastaa. Uhkien kartoitusta ja niiden vaikutusten arviointia (turvallisuusriskien arviointia). Omaisuuden suojaamista, tässä yhteydessä datan ja prosessointikyvykkyyden turvaaminen. CIA+A malli: luotettavuus (dataa käytetään vain luvallisiin tarkoituksiin), eheys (datan), saavutettavuus (data näkyvillä vain luvan omaavilla henkilöillä) ja autentikointi (Confidentiality, Integrity, Availability, ja Authenticity). 40

41 Suojautumiskeinoja voivat olla: estäminen, havaitseminen ja korjaaminen. 41

42 Uhkia voivat olla: fyysinen häiriö, onnettomuus, yksinkertainen käyttäjän virhe, ohjelmointivirhe, sabotaasi (tahallinen rikkominen), luvaton kirjautuminen tai salasanojen varastaminen, väärennös, verkon kuuntelu, verkossa liikkuvan datan muuntaminen, ohjelmoitu rikos. Kukin uhista voi kohdistua syöttö-, tallennus- tai tulostusprosesseihin. 42

43 Turvavaatimukset Ensin on syytä arvioida turvallisuusriskit. Toimittajalta voi kysyä, kuinka suojautua uhkiin, joihin liittyy suuren tappion tms. mahdollisuudet. Esim. Tuote suojattu kovalevyn rikkoutumisia vastaan. Arvioidut ongelmat alle kerran sadassa vuodessa. Tuote sisältää firewall-ratkaisun ja virusskannerin. 43

44 Ylläpito Systemaattista puutteiden korjaamista, tuotteen laajentamista ja käyttäjien tiedottaminen ja kouluttamista. Usein erotetaan kolme ylläpitotoimintoa, korjaava ylläpito, ennaltaehkäisevä ylläpito ja täydentävä ylläpito. 44

45 Ylläpitoon liittyy sykli, johon liittyy ongelman raportointi, sen analyysi, päätösvaihtoehtojen kartoitus, vastaus, mahdollisen ratkaisun testaus ja lopulta päätöksen toteuttaminen. 45

46 Lisäksi pitää ratkaista, milloin kyseessä on puutteen tai virheen korjaus (joka ehkä tehdään takuutyönä), ja milloin asiakkaan tulee maksaa muutoksista. Virheitä voivat olla mm. ohjelmointivirhe, vaatimuksen rikkominen, järkevän ja oletetun toiminnon rikkominen (kaikkia vaatimuksia ei voi kirjata) ja ehkä jotkut käytettävyysongelmat. 46

47 Ylläpidettävyysvaatimukset Taattu korjausaika on turvallista asiakkaalle mutta toimittajalle riskialtista. Toimittaja voi veloittaa korkeaa hintaa muutoksista: asiakas voi kysyä hintaa muutosyksikköä kohden. Ylläpidon tehokkuus, tuen ominaisuudet ja kehitysprosessin vaatimuksia. Lisäksi tähän liittyen saatetaan esittää tuotteen mutkikkuuden ja tuotteen ominaisuuksien suhteen vaatimuksia. 47

Vaatimusmäärittelyt. Luennon tavoitteista. Motivointia. Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto

Vaatimusmäärittelyt. Luennon tavoitteista. Motivointia. Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Vaatimusmäärittelyt Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Software requirements, styles and techniques, Soren Lauesen. 1 Tavoitteista Luentojen

Lisätiedot

Projektityö

Projektityö Projektityö 21.10.2005 Projektisuunnitelma Työn ositus Projektisuunnitelman sisältö Kurssin luennoitsija ja projektiryhmien ohjaaja: Timo Poranen (email: tp@cs.uta.fi, työhuone: B1042) Kurssin kotisivut:

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Projektityö

Projektityö Projektityö 24.9.2010 Ohjelmistojen kehitysmalleista Vaatimusten määrittely ja kerääminen Lähteinä (vaatimusten määrittely): Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto, Talentum, 2005. Luvut 3, 4, 5, 6-10

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA

Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit 1 Evtek KA ELINKAARIMALLEISTA Ohjelmointitekniikka lyhyesti Survival Kit. Vesiputousmalli ELINKAARIMALLEISTA. Ohjelmiston elinkaari Ohjelmiston elinkaarella (life cycle) tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ohjelmiston kehittämisen aloittamisesta

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Ohjelmiston vaatimusmäärittely

Ohjelmiston vaatimusmäärittely Ohjelmiston vaatimusmäärittely Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko vaatimusmäärittelydokumentista.

Lisätiedot

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Yhteenveto. Menettelytavat

Yhteenveto. Menettelytavat Yhteenveto Ohjelmistotuotanto: Luotettavien ja tehokkaiden ohjelmistojärjestelmien tuottamista noudattaen hyviksi havaittuja menettelytapoja. Menettelytavat Prosessimalli (vesiputous/spiraali/kasvattava)

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät

Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Menetelmädokumentti Määrittely- ja suunnittelumenetelmät Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 5.12.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 7.12.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 1.0 11.12.01 Pekka

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 2, pe 5.11. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 2, pe 5.11. Kertausta Ohjelmistotuotantoprosessin vaiheet: Vaatimusanalyysi- ja määrittely Mitä halutaan? Suunnittelu Miten tehdään? Toteutus Ohjelmointi Testaus Varmistetaan

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Riskienhallintasuunnitelma Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö/ 2(6) Muutoshistoria Versio PVM Tekijä Kuvaus 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja (projektisuunnitelman

Lisätiedot

käyttötapaukset mod. testaus

käyttötapaukset mod. testaus käyttötapaukset Jari Ojasti Nokia email : jari.ojasti@nokia.com puh : 040 5926 312 Kartta hyväksyntä määrittely suunnittelu suunnittelu mod. testaus integrointi sys. testaus Ylläpito koodaus (toteutus)

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI

TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI TARKASTUSMENETTELYT JA NIIDEN APUVÄLINETUKI Vesa Tenhunen Tarkastusmenettelyt Keino etsiä puutteita ohjelmakoodeista, dokumenteista ym. ohjelmistoprosessissa syntyvästä materiaalista Voidaan käyttää kaikissa

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento

Lisätiedot

TIETOKANNAN SUUNNITTELU

TIETOKANNAN SUUNNITTELU TIETOKANNAN SUUNNITTELU HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 2 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS TIETOJEN MALLINNUKSESTA TIETOKANTAAN Käsiteanalyysin

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Kurssin tavoitteista uennot. 4.1 Projektityö, 5 ov. Esitietovaatimukset

Kurssin tavoitteista uennot. 4.1 Projektityö, 5 ov. Esitietovaatimukset Kurssin tavoitteista uennot ma ls. 1097, klo 10-12. pe ls. DXI, klo 12-14. uennot ovat viikoilla 40-42. uentojen yhteydessä ei järjestetä erillisiä harjoituksia. Opinto-oppaasta: Opintojakson tavoitteena

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot

Miten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita?

Miten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita? #finnayhdessä Miten 333 organisaatiota voi kehittää yhtä yhteistä digitaalista palvelua ja vielä kuunnella kaikkien asiakkaita? Riitta Peltonen, johtava käytettävyyssuunnittelija, Finnan 5-vuotisseminaari,

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä

T Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia

1. Johdanto. Ohjelmistotuotannon ongelmia 1. Johdanto Mitä ohjelmistotuotanto on? ohjelmointi + ohjelmisto + tekniikat + insinööritaito + kurinalainen työskentely Määritelmä (60-luvun ohjelmistokriisi): The establishment and use of sound principles

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut

Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Langattomien verkkojen tietosuojapalvelut Sisältö Työn tausta & tavoitteet Käytetty metodiikka Työn lähtökohdat IEEE 802.11 verkkojen tietoturva Keskeiset tulokset Demonstraatiojärjestelmä Oman työn osuus

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka

Lisätiedot

OHJELMISTOTEKNIIKKA LABORATORIOHARJOITUKSEN OHJEET

OHJELMISTOTEKNIIKKA LABORATORIOHARJOITUKSEN OHJEET OHJELMISTOTEKNIIKKA LABORATORIOHARJOITUKSEN OHJEET Laboratorioharjoituksessa on testattavana kaksi ohjelmaa. Harjoituksen päämääränä on löytää mahdollisimman paljon ohjelmistovirheitä testattavista ohjelmista.

Lisätiedot

Projektin suunnittelu

Projektin suunnittelu Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 15.3. Projektin suunnittelu - CMMIkäytänteet Projektin estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten

Lisätiedot

Projektityö

Projektityö Projektityö 31.3.2006 Ylläpito-ohje Käyttöohje Loppuraportti - Projektikertomus - loppuraporttin tiivistelmä Projekti CD Kevään henkilökohtainen raportti Projektiesitykset 17.5 Ryhmien palautekeskustelut

Lisätiedot

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation.

Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston rakenteen ja laatia ohjelmiston teknisen spesifikaation. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Ohjelmiston prototyypin toteuttaminen 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa määritellä ohjelmiston tiedot ja toiminnot, suunnitella ohjelmiston

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta

TAMK Ohjelmistotekniikka G Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Herkko Noponen Osmo Someroja. Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Ohjelmistotekniikka G-04237 Graafisten käyttöliittymien ohjelmointi Harjoitustehtävä 2: Karttasovellus Kartta TAMK Karttasovellus Kartta Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY...

Lisätiedot

Lohtu-projekti. Testaussuunnitelma

Lohtu-projekti. Testaussuunnitelma Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpidon lajeja

Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective)

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

WebOodin käyttöliittymän kehitys

WebOodin käyttöliittymän kehitys WebOodin käyttöliittymän kehitys Laura Vuorinen 22.2.2008 Kehittämisosasto / Opiskelijarekisteri Taustatietoa Oodista 13 yliopiston yhteinen tietojärjestelmä opiskelijoiden perustiedot, suoritukset ja

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia

Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia Laatu tietojärjestelmähankkeissa Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia 5.10.2010 Pohdintaa tietojärjestelmien laadusta Mitä on laatu Miten laatua tavoitellaan tietojärjestelmäprojekteissa

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS

TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS PROJEKTITOIMINNAN PERUSTEET TENTTI 28.4.2001 Tonja Molin-Juustila Kustakin tehtävästä max 6 pistettä. Vastaukset arvostellaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Oikeat vastaukset

Lisätiedot

Määrittelyvaihe. Projektinhallinta

Määrittelyvaihe. Projektinhallinta Määrittelyvaihe Projektinhallinta testaus määrittely suunnittelu ohjelmointi käyttöönotto, testaus tuotteenhallinta laadunvarmistus dokumentointi vaatimustenhallinta Määrittely Määrittely, eli kansanomaisesti

Lisätiedot

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

Projektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Projektisuunnitelma (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Tietotekniikan Sovellusprojektit

Tietotekniikan Sovellusprojektit Tietotekniikan Sovellusprojektit Jukka-Pekka Santanen Tietotekniikan laitos 16.2.2010 Tavoitteena taitoja ja kokemusta projektimuotoisesta työtavasta ja ryhmätyöstä, projektin hallinnasta ja johtamisesta,

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

T Projektikatselmus

T Projektikatselmus T-76.115 Projektikatselmus Projektityöryhmä GenCode I3-iteraatio 17.3.2004 Agenda Tavoitteiden toteutuminen (5 min) Resurssien käyttö (5 min) Iteraation tulokset (10 min) Riskit (5min) +Kokemuksia työskentelymenetelmistä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Viulu

Projektisuunnitelma Viulu Projektisuunnitelma Viulu Kuusela Johannes Sjöblom Teemu Suominen Osma Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 23.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Versiohistoria Päivämäärä Versio

Lisätiedot

4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet

4. Vaatimusanalyysi. Vaatimusanalyysin tavoitteet 4. Vaatimusanalyysi Laadukkaiden ohjelmistojen tuottaminen ei ole helppo tehtävä. Sen lisäksi, että ohjelman täytyy toimia virheettömästi, sen täytyy täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Dokumentointi ketterissä menetelmissä

Dokumentointi ketterissä menetelmissä Dokumentointi ketterissä menetelmissä Dokumentointi kuuluu ketteriin menetelmiin niin kuin kaikkeen ohjelmistotuotantoon Dokumentointi itsessään yksi vaatimus, jonka prioriteetti pitää arvioida (asiakkaan

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006 12 09 Jani Eränen Alustava DOKUMENTIN TILA: Alustava Valmis Tarkastettu

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan

Lisätiedot

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, syksy laatu Ohjelmiston laatu

Ohjelmistotuotanto, syksy laatu Ohjelmiston laatu Ohjelmiston laatu Laatu - useita eri näkemyksiä klassinen: kaikki tarpeet huomioiva hyvyys, subjektiivinen tuote ja hintasidonnainen: mitä kallimpi sitä parempi tarkoituksenmukaisuus: laadukas tuote sopii

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Ohjelmiston vaatimusmäärittely. tietoteknisen järjestelmän osat

Ohjelmiston vaatimusmäärittely. tietoteknisen järjestelmän osat Ohjelmiston vaatimusmäärittely tietoteknisen järjestelmän osat toiminta dokumentit laitteisto järjestelmä tietokanta ihmiset ohjelmisto 1 Määrittelyprosessi Määrittelyprosessi ideat lähtökohdat rajoitteet

Lisätiedot

Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto?

Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto? Hyrrä Tilannekatsaus 15.-16.1.2013 Haikko, Porvoo Tuija Riukulehto Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto? Aloitettu 03/2012 Perusmäärittelyt, valmis 09/2012 Projektiryhmä aloitti työnsä

Lisätiedot

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

2. Ohjelmistotuotantoprosessi

2. Ohjelmistotuotantoprosessi 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Nero-ryhmä

Projektisuunnitelma Nero-ryhmä Projektisuunnitelma Nero-ryhmä Kuusela Johannes Muukkonen Jyrki Sjöblom Teemu Sundberg Ville Suominen Osma Tuohenmaa Timi Ohjelmistotuotantoprojekti Helsinki 9.9.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot