LIITE 3b. Vesistöselvitykset.

Transkriptio

1 LIITE 3b Vesistöselvitykset.

2 Kala- ja vesimonisteita nro 35 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Pohjaeläimistö ja sedimenttien haitta-aineet Siikajoen edustalla -- Nykytilan selvitys YVA:n tausta-aineistoksi

3 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: lokakuu 2010 Tekijä(t): Sauli Vatanen & Ari Haikonen Julkaisun nimi: Pohjaeläimistö ja sedimenttien haitta-aineet Siikajoen edustalla Nykytilan selvitys YVA:n tausta-aineistoksi Toimeksiantaja: WSP Environmental Oy Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesimonisteita nro 35 Sivumäärä: 20 s. + 3 liitettä.

4 Sisältö 1. Taustaa Pohjaeläintutkimus Aineisto ja menetelmät Tulokset Tulosten vertailu Raahen edustan tarkkailutuloksiin Sedimenttitutkimus Aineisto ja menetelmät Tulokset Fysikaaliset ominaisuudet Sedimenttien haitta-aineet Vesinäytteenotto Aineisto ja menetelmät Tulokset...19 Liite 1. Pohjaeläinnäytteenoton kenttäkaavakkeet. Liite 2. MI-rehevyysindeksin kaava ja indikaattorilajit. Liite 3. Sedimenttinäytteenoton kenttätiedot, raekokojakauma sekä yhteenvetotaulukot analysoiduista ja normalisoiduista tuloksista.

5 1. Taustaa Intercon-Energy Oy suunnittelee tuulipuiston rakentamista Siikajoen edustan merialueelle. Hankkeesta on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Tämän pohjaeläin- ja sedimenttitutkimuksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa alueen nykytilasta tuulipuistojen YVA -menettelyä varten. YVA:n toteutuksesta vastaa WSP Environmental Oy ja yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset toteutettiin tarjouspyynnön mukaisesti (Vainionpää 2010). Näytteenottojen ajankohta (syyskuu) määräytyi tilauksen ajankohdan mukaan. 2. Pohjaeläintutkimus 2.1. Aineisto ja menetelmät Pohjaeläinnäytteitä otettiin yhdeltätoista (11) näytepisteeltä sertifikaatin SFS 5076 mukaisesti (taulukko 1). Tutkittavat näytepisteet oli määritetty tarjouspyynnössä syvyysvyöhykkeen ja ennakkoon arvioidun pohjan laadun perusteella (Vainionpää 2010). Tarjouspyynnön mukaisen näytepisteen SJ5 pohja oli kova, eikä sieltä saatu näytettä. Paikka siirrettiin pisteeseen SJ5B (kuva 1). Paikasta käytetään kuitenkin tulosten esittämisen yhteydessä nimeä SJ5. Kultakin näytepisteeltä otettiin viisi rinnakkaista näytettä Ekman & Birge pohjaeläinnäytteenottimella (289 cm 2 ). Näytteenoton yhteydessä täytettiin POHJEmaastolomake, johon kirjattiin myös vallitsevat sääolosuhteet (liite 1). Myös veden lämpötila, saliniteetti ja happi mitattiin metri pohjan pinnan yläpuolelta. Mittaukset suoritettiin YSI 600 OMS V2 -anturilla sekä hapen osalta Marvet Junior mittarilla. Sää ei vaikuttanut häiritsevästi näytteenottoon. Näytteet seulottiin maastossa 0,5 mm siivilällä, jonka jälkeen ne säilöttiin 70 % etanoliin. Poiminta tehtiin laboratorio-olosuhteissa. Näytteet olivat etanolissa kolme viikkoa ennen punnituksia. Näytteet otti Suomen ympäristökeskuksen sertifioima näytteenottaja Ari Haikonen. Pohjaeläinten määritykset teki FL Lauri Paasivirta. Paasivirta on suorittanut useita pohjaeläinmäärityskokeita erinomaisin arvosanoin. Paasivirta on määrittänyt myös Oulun ja Raahen edustan pohjaeläinnäytteet (Pöyry Environment 2008, Hamari 2009). 2

6 Taulukko 1. Näytepisteiden koordinaatit, syvyys, pohjan laatu sekä mahdolliset huomautukset. sijainti (KKJ, yht.koord.) Näytepiste N / lat E / lon syvyys, m pohjan laatu huom. SJ ,4 savi-hiekka-siltti SJ ,2 hiekka-siltti SJ ,5 savi-hiekka-siltti SJ ,5 savi-lieju SJ ,0 sora-hiekka kova pohja, ei näytettä. Siian/muikun kutualue. SJ 5B ,7 hiekka-siltti kova pohja, näytettä vain pintakerroksesta SJ ,9 lieju-org.aines SJ ,1 hiekka SJ ,2 hiekka-siltti-savi SJ ,3 hiekka-siltti-savi SJ ,8 siltti-savi-lieju vitaa + org.ainetta SJ ,2 savi-siltti-hiekka Kuva 1. Siikajoen edustan pohjaeläinnäytteenottopisteet. Liikennevirasto, lupa nro 5932/1024/

7 2.2. Tulokset Veden lämpötila oli näytteenottopäivänä o C. Happi vaihteli puolestaan 10,3 ja 11,0 mg/l välillä sekä saliniteetti 2,7 ja 2,9 välillä. Siikajoen pohjaeläintuloksia on esitetty kuvissa 2 3 sekä taulukoissa 2 3. Tarkasteltaessa näytepisteen SJ 5 tuloksia, on pidettävä mielessä, että pohja oli kovaa hiekkaa, eikä sieltä saatu näytettä noutimella kuin pintaraapaisu. Kuva 2. Siikajoen edustan merialueen pohjaeläinten kokonaismäärä (yks./m 2 ) ja biomassa (g/m 2 ) vuonna

8 5

9 6

10 7

11 Kuva 3. Siikajoen edustan merialueen pohjaeläinten taksonomikoostumus (%) näytepisteittäin. 8

12 Taulukko 2. Siikajoen edustan näytepisteiden pohjaeläinten tiheydet (yks/m 2 ) taksoneittain. Nauhamadot, Nemertea näytepiste Sj 1 Sj 2 Sj 3 Sj 4 Sj 5 Sj 6 Sj 7 Sj 8 Sj 9 Sj 10 Sj 11 Prostoma obscurum Monisukasmadot, Polychaeta Marenzelleria sp Harvasukasmadot, Oligochaeta Enchytraeidae Psammoryctides barbatus Limnodrilus sp Potamothrix hammoniensis Juotikkaat, Hirudinea Piscicola geometra 21 Kotilot, Gastropoda Valvata piscinalis 14 Bithynia tentaculata 7 Radix peregra 14 Simpukat, Lamellibranchiata Pisidium casertanum Siirat, Isopoda Saduria entomon Katkat, Amphipoda Monoporeia affinis Gammarus sp Corophium volutator Polttiaiset, Ceratopogonidae Vesiperhoset, Trichoptera Oecetis ochracea Surviaissääsket, Chironomidae Arctopelopia sp Procladius sp Potthastia longimanus 7 7 Orthocladius sp. 7 Chironomus plumosus-t Cryptochironomus sp Demicryptochironomus vulneratus 7 Endochironomus albipennis 14 Microtendipes chloris-t Paralauterborniella nigrohalteralis 7 Polypedilum breviantennatum-t Pseudochironomus prasinatus Stictochironomus sticticus Cladotanytarsus sp Paratanytarsus sp Tanytarsus sp Yhteensä

13 Taulukko 3. Siikajoen edustan näytepisteiden pohjaeläinten biomassa (wwg/m 2 ). Sj 1 Sj 2 Sj 3 Sj 4 Sj 5 Sj 6 Sj 7 Sj 8 Sj 9 Sj 10 Sj 11 YHT. Nauhamadot, Nemertea 0,41 0,14 0,03 0,12 0,7 0,1 1,5 Monisukasmadot, Polychaeta 0,51 0,44 0,33 0,69 0,86 0,03 0,18 0,19 3,23 Harvasukasmadot, Oligochaeta 0,42 0,04 0,6 0,99 0,1 0,49 0,17 0,39 0,12 0,45 0,87 4,64 Juotikkaat, Hirudinea 0,03 0,03 Kotilot, Gastropoda 0,05 2,38 2,43 Simpukat, Lamellibranchiata 0,03 0,03 0 0,12 0,24 0,02 0,44 Siirat, Isopoda 0,99 0,54 2,22 3,75 Katkat, Amphipoda 0,08 0,31 0,26 0,03 0,01 0,01 0,08 0,28 0,02 0,06 1,14 Polttiaiset, Ceratopogonidae 0 0 0,01 0,01 Vesiperhoset, Trichoptera 0,01 0,02 0,02 0,01 0,06 Surviaissääsket, Chironomidae 0,04 0,01 0,06 0,05 0,02 0,03 0,04 0,1 0,2 3,07 3,62 YHTEENSÄ 2,04 0,8 1,79 2,2 0,13 1,55 0,22 0,83 2,79 4,19 4,31 20,85 Taulukossa 4 on esitetty Siikajoen näytepisteiden pohjaeläinten bioindeksien arvot sekä niitä vastaavat luokat. BBI-indeksin arvot ja niitä vastaavat luokat on laskettu Suomen ympäristökeskuksen BBI Macro -Excel taulukkolaskentaohjelmalla ( ). BBI-indeksi huomioi surviaissääsket ja harvasukasmadot ainoastaan ryhmätasolla. Sen sijaan MI-indeksi sisältää myös em. ryhmien lajitasoista tietoa ja kuvaa täten tarkemmin pohjan tilaa (liite 2). Taulukko 4. Siikajoen edustan näytepisteiden pohjaeläinten bioindeksien, BBI, BBI-ELS ja MI, arvot sekä luokat. Taulukossa E merkitsee erinomaista, H hyvää, T tyydyttävää, V välttävää. ELS kuvaa indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. MI-indeksin luokkien arvot: 1,00-1,50 rehevä, 1,51-2,00 lievästi rehevä, 2,01-2,49 lievästi karu ja 2,50-3,00 karu pohja. Sj 1 Sj 2 Sj 3 Sj 4 Sj 5 Sj 6 Sj 7 Sj 8 Sj 9 Sj 10 Sj 11 BBI 0,43 0,43 0,53 0,41 0,15 0,35 0,57 0,53 0,65 0,65 0,22 BBI-ELS 0,69 0,69 0,85 0,66 0,24 0,56 0,92 0,85 1,05 1,05 0,35 BBI Luokka H H H H V T H H E E V BBI-ELS Luokka H H H H V T H H E E V Rehevyysindeksi MI (2008) 2,16 2,81 2,34 1,65 1,76 1,36 2,00 2,11 2,16 2,09 1,19 Pohjan rehevyysluokka liev. karu karu liev. karu liev. reh. liev. reh. rehevä liev. reh. liev. karu liev. karu liev. karu rehevä 10

14 2.3. Tulosten vertailu Raahen edustan tarkkailutuloksiin Siikajoen edustan pohjaeliöstö edustaa tyypillistä karun pohjan lajistoa. Lajistoon vaikuttavat lähinnä pohjan laatu ja syvyys. Yksilömäärät ovat Siikajoen edustalla pienempiä verrattuna Raahen tai Oulun edustan pohjaeläintiheyksiin (Hamari 2009, Pöyry Environment Oy 2008). Tämä johtuu Siikajoen edustan avoimista matalista hiekka-eroosiopohjista, joissa pohjaeläinten määrät ovat yleensäkin alhaisia. Sen sijaan näytepisteillä (lähinnä Varessäikän alue), missä on pehmeämpi pohja, pohjaeläintiheydet ovat samalla tasolla Oulun ja Raahen edustan kanssa. Pehmeillä pohjilla pohjaeläinindeksit saavat myös rehevämpiä arvoja. Siikajoen edustan näytepisteet saavat keskimäärin korkeampia BBI-arvoja kuin Raahessa, ja edustavat siten myös parempia olosuhteita pohjalla. Oulun edustan tuloksista BBIindeksiä ei ole laskettu vuonna Sen sijaan MI-indeksin mukaan Oulun edustan näytepisteiden pohjat olivat erittäin reheviä. Vastaavasti Raahen edustalla MI-indeksin mukaisesti pohjan laatu vaihteli lievästi rehevän ja rehevän välillä. Merikylänlahden alueella (SJ1 SJ3) MI-indeksi vaihteli karun ja lievästi karun pohjan välillä, Varessäikän alueella (SJ7 SJ11) puolestaan lievästi karun ja rehevän MI-luokan välillä. Siikajoen edustan merialueella yleisimpiä pohjaeläinryhmiä olivat surviaissääsket ja harvasukasmadot, aivan kuten on havaittu myös Raahen sekä Oulun edustan tarkkailuissa. Lisäksi Siikajoella tavattiin runsaasti monisukasmatoihin kuuluvaa Marenzelleria sp. tulokaslajia, jota löytyi kahdeksalta alueelta. Raahen edustalta lajia löytyi vuonna 2008 vain muutamia yksilöitä. Kovemmilla hiekkapohjilla esiintyy lisäksi runsaahkosti Monoporeia Affinis valkokatkaa. 11

15 3. Sedimenttitutkimus 3.1. Aineisto ja menetelmät Sedimenttinäytteenotto toteutettiin sukeltajan putkinäytteenottimella. Näytepisteet, sedimenttinäytteiden profiilit ja näytteistä tehtävät analyysit määriteltiin tarjouspyynnössä (Vainionpää 2010). Sedimenttinäytteet otettiin viidestä pisteestä: SJ2, SJ3, SJ7, SJ9 ja SJ10 (liite 3, kuva 4). Samoista näytepisteistä otettiin myös pohjaeläinnäytteet. Kuva 4. Sedimenttinäytteenottopisteet. Liikennevirasto, lupa nro 5932/1024/2010. Sedimenttinäytteistä otettiin talteen 0 20 cm:n profiili. Näytteet säilytettiin kylmälaukussa ennen toimittamista Metropolilab Oy laboratorioon, joka on FINAS akkreditoitu. Näytteenotossa vastuullisena toimi SYKE:n sertifioima ympäristönäytteenottaja Ari Haikonen. Laboratoriossa sedimenttinäytteistä analysoitiin fysikaaliset ominaisuudet: raekokojakauma, kuiva-ainepitoisuus ja hehkutushäviö (orgaanisen aineksen pitoisuus) raskasmetallit: kadmium (Cd), kupari (Cu), elohopea (Hg), kromi (Cr), lyijy (Pb), sinkki (Zn) ja nikkeli (Ni) PCB-yhdisteet: PCB-summa (PIMA/HELCOM) sekä kongeneerit 28, 52, 77, 101, 105, 118, 126, 138, 153, 156, 169, 180 ja

16 PAH-yhdisteet: PAH-yhteensä (PIMA), naftaleeni, 2-metyylinaftaleeni, 1- metyylinaftaleeni, bifenyyli, 2,6-dimetyylinaftaleeni, asenaftyleeni, asenafteeni, 2,3,5-trimetyylinaftaleeni, fluoreeni, fenantreeni, antraseeni, 1- metyylifenantreeni, fluoranteeni, pyreeni, bentso(a)antraseeni, kryseeni, bentso(b+k)fluoranteeni, bentso(e)pyreeni, bentso(a)pyreeni, peryleeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dibentso(a,h)antraseeni ja bentso(ghi)peryleeni mineraaliöljy: kokonaishiilivedyt C10 C21 ja C21 C40 orgaaniset tinayhdisteet: MBT, DBT, TBT, TeBt, MBT, DBT, TChT ja TPhT 3.2. Tulokset Sedimenttinäytteiden tulokset esitetään analysoituina sekä normalisoituina. Ympäristöministeriö (2004) toimesta on laadittu sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, jossa on esitetty laatukriteerit normalisoiduille pitoisuuksille. Mitatut pitoisuudet normalisoidaan pitoisuuksien vertailua varten standardisedimentiksi, jossa savea on 25 % ja orgaanista ainesta 10 %. Korjaaminen tehdään käyttäen muunnoskaavoja. Ohjeessa esitetään läjityskelpoisuuden arvioinnin avuksi laaditut haitallisten aineiden ohjeelliset laatukriteerit mereen tapahtuvalle ruoppausmassojen läjittämiselle. Paikalliset olosuhteet joudutaan aina huomioimaan ratkaisuja mietittäessä. Arviointia varten esitetään kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2). Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti. Haitaton ruoppausmassa eli haitta-aineosuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). 13

17 Fysikaaliset ominaisuudet Sedimenttinäytteenoton perusteella Merikylänlahden (näytepisteet SJ2 ja SJ3) ja Varessäikän alue (näytepisteet SJ7, SJ9 ja SJ10) erosivat pohjatyypiltään. Tämä on seurausta siitä, että tutkimusalueen itäosa on suojaisampaa. Merikylänlahden alueella sedimentti muodostuu pintakerrokseltaan hiekasta ja on pintakerroksen alapuolellakin tiiviimpää sekä karkearakeisempaa (kuva 5, liite 3). Myös kasvillisuusselvityksessä havaittiin, että pehmeiden pohjien kasvillisuus oli yleisempää alueen itä- kuin lounaisosassa vastaavissa syvyyksissä (Leinikki 2010). Kuva 5. Sedimenttinäyte SJ2 Merikylänlahden alueelta. Varessäikän näytteenottopisteillä sedimentin pintakerroksen alla oli savikerros. Pisteellä SJ7 pintakerros muodostui 10 cm:n paksuisesta hiekkakerroksesta ja pisteellä SJ9 3 cm:n hiekkakerroksesta (kuva 6). Muista näytteistä poiketen pisteellä SJ10 sedimentin pintakerros ei muodostunut hiekasta, vaan sisälsi orgaanista ainesta. 14

18 Kuva 6. Sedimenttinäyte SJ9 Varessäikän alueelta. Merikylänlahden sedimenttinäytteet (SJ2 ja SJ3) olivat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan hyvin samantyyppisiä. Orgaanisen aineksen (hehkutushäviö) määrä sedimenttinäytteissä oli erittäin alhainen ja kuiva-ainepitoisuus korkea (taulukko 5). Varessäikän sedimenttinäytteiden välillä oli fysikaalisissa ominaisuuksissa enemmän hajontaa. Orgaanisen aineksen määrä vaihteli 1,5 ja 2,0 %:n välillä ja kuiva-ainepitoisuus 59,2 ja 66,3 %:n välillä (taulukko 5). Pisteen SJ9 sedimentti oli selvästi savipitoisempaa, kuin muiden näytteiden. Taulukko 5. Sedimenttinäytteiden fysikaaliset ominaisuudet. Raekokojakaumat liitteessä 3. Piste SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 Syvyys, cm hehkutus- hehkutusjäännös häviö kuivaaine vesipitoisuus savipitoisuus % % % % < 2µm, % ,7 0,3 79,8 20,2 99,7 0,3 78,3 21,7 98,4 1,6 62,3 37,7 98,0 2,0 66,3 33,7 98,5 1,5 59,2 40,8 <9,1,9 <3,2 31,8 <5,9 15

19 Sedimenttien haitta-aineet Metallit Analysoidut metallipitoisuudet olivat 0 20 cm:n sedimenttinäytteissä alhaisia. Varessäikän alueelta otetuissa sedimenttinäytteissä metallipitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia (taulukko 6). Suurimmat metallipitoisuudet analysoitiin näytepisteeltä SJ9, jossa saven osuus oli muita pisteitä suurempi. Taulukko 6. Sedimenttinäytteiden analysoidut metallipitoisuudet. Piste Cd Cr Cu Pb Ni Zn Hg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 0-13 <0, <0,1 <0,3 9 < <0,1 <0, <0,1 <0, <0,1 0, <0,1 Syvyys, cm SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 Normalisoituna pitoisuudet olivat pääosin alhaisia. Sedimenttinäytteiden alhaisen savipitoisuuden takia kuitenkin haitta-ainetaso 1 ylittyi hieman pisteellä SJ7 (taulukko 7). Taulukko 7. Sedimenttinäytteiden normalisoidut metallipitoisuudet. Piste SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 syvyys, cm pvm Savipit. Cd Cr Cu Pb Ni Zn Hg <0,2 mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 9,1 1,9 3,2 31,8 5,9 <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 0, < <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasot TASO 1 0, ,1 TASO 2 2,

20 Orgaaniset tinayhdisteet Kolmessa pisteessä viidestä oli orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet alle määritysrajan kaikkien yhdisteiden osalta. Näytepisteissä SJ3 ja SJ10 esiintyi vähäisiä määriä orgaanisia tinayhdisteitä: tributyylitinaa (TBT), sekä pisteellä SJ10 myös TBT:n hajoamistuotteita monobutyyli (MBT) ja dibutyylitinaa (DBT). (taulukko 8) Taulukko 8. Sedimenttinäytteiden analysoidut OT-yhdisteiden pitoisuudet. Piste Syvyys Hehk.häviö % µg/kg k.a ,3 0,3 1,6 2,0 1,5 1 cm SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 MBT DBT TBT TeBT MOT DOT TChT TPhT µg/kg k.a. µg/kg k.a. µg/kg k.a. µg/kg k.a. µg/kg k.a. µg/kg k.a. µg/kg k.a Normalisoituna TBT-pitoisuus ylitti pisteillä SJ3 ja SJ10 selvästi haitta-ainetason 1 (taulukko 9). Orgaanisia haitta-aineita normalisoitaessa orgaanisen aineksen (hehkutushäviö) määrä vaikuttaa huomattavasti normalisoituun pitoisuuteen. Hehkutushäviön ollessa alhainen (<2,0 %) normalisointimenettely viisinkertaistaa pitoisuuden. Taulukko 9. Sedimenttinäytteiden normalisoidut orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet. syvyys, cm TBT, normalisoitu µg/kg k.a. cm % SJ ,0 SJ3 35 2,0 SJ7 2,0 SJ9 2,0 SJ ,0 Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen vertailutasot 3 TASO TASO 2 Piste hehk.häviö PCB-yhdisteet PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat kaikissa sedimenttinäytteissä kaikkien kongeneerien osalta alle määritysrajan ja siten myös alle haitta-ainetason 1. (liite 3) PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat kaikissa näytteissä alle määritysrajan ja siten myös alle haitta-ainetason 1. (liite 3) 17

21 4. Vesinäytteenotto 4.1. Aineisto ja menetelmät Vesinäytteet otettiin limnos-vesinäytteenottimella. Näytepisteet ja näytteistä tehtävät analyysit määriteltiin tarjouspyynnössä (Vainionpää 2010). Vesinäytteet otettiin kahdesta näytepisteestä (SJ3 ja SJ7) metri pohjan pinnan yläpuolelta (kuva 7). Vesinäytteet säilytettiin kylmälaukussa ennen toimittamista Metropolilab Oy laboratorioon. Näytteenotossa vastuullisena toimi SYKE:n sertifioima ympäristönäytteenottaja Ari Haikonen. Laboratoriossa vesinäytteistä analysoitiin sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja ph metallit: rauta, alumiini, arseeni, kadmium, koboltti, kromi, lyijy, mangaani, nikkeli ja sinkki orgaaninen kokonaishiili ja sulfaatti Kuva 7. Vesinäytteenottopisteet. Liikennevirasto, lupa nro 5932/1024/

22 4.2. Tulokset Vesinäytteiden tulokset olivat alueelle ajankohtaan tyypillisellä tasolla. Pisteellä SJ3 kiintoainepitoisuus oli hieman kohonnut. Tämä oli todennäköisesti seurausta tuulen aiheuttamasta resuspensiosta. Näytteenottohetkellä kävi voimakas tuuli luoteen suunnalta. Veden metallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia (taulukko 10). Myös rautapitoisuus oli alueelle tyypillisellä tasolla (Perämeri life, ympäristötietokanta). Taulukko 10. Vesinäyteanalyysien tulokset. analyysi menetelmä kokonaissyvyys näytteenottosyvyys näkösyvyys SJ3, p-1 SJ7, p-1 m m dm 5,4 4,4 28 3,4 2,4 28 C 11,3 10,8 mg/l 7,9 3,6 ms/m mmol/l mg/l mg/l 3,2 7, ,76 4, ,3 7, ,77 4,6 218 mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 0,054 0,002 <0,0005 <0,001 0,002 <0,001 0,019 <0,003 0,027 0,25 0,026 0,021 <0,0005 <0,001 0,002 <0,001 0,019 <0,003 0,026 0,11 0 lämpötila kiintoaine, GF/C yksikkö sameus ph sähkönjohtavuus alkaliteetti TOC sulfaatti SFS-EN 872:2005 SFS-EN ISO 7027:2000 SFS 3021:1979 SFS-EN 27888:1994 sisäinen VYH:87 SFS-EN 1484:1997 ISO :2007 Al As Cd Co Cr Pb Mn Ni Zn Fe ISO ISO ISO ISO ISO ISO ISO ISO ISO SFS-EN ISO talousvedelle asetetut vaatimukset 0,005 0,005 0,05 0,01 0,05* 0,02 *laatusuositus 19

23 Lähteet: Hamari, S Raahen edustan tarkkailu pohjaeläintarkkailu. Lapin vesitutkimus Oy, moniste s. Leinikki, J Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä Alleco Oy raportti. 23 s. Pöyry Environment Oy Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailu v. Vainionpää, P Tarjouspyyntö: Vesistöselvitykset, vedenalaisten luontotyyppien kartoitus, pohjaeläinselvitys, kasvillisuusselvitys ja sedimenttiselvitys. WSP, s. Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppausja läjitysohje. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöopas 177. ISBN

24 Liite 1. 21

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37 Liite 2.

38 LAURI PAASIVIRTA 2008 Rannikkoalueen pohjaeläimistöön perustuva MI-rehevyysindeksi MI = summa (k x yksilömäärä)/ N, jossa k = ekol. kerroin ja N = indikaattorien kokonaisyksilömäärä MI: 1,00-1,50 rehevä, 1,51-2,00 lievästi rehevä, 2,01-2,49 lievästi karu ja 2,50-3,00 karu pohja Indikaattori k Nauhamadot, Nemertinea Prostoma obscurum 2 Makkaramadot, Priapulida Halicryptus spinulosus 3 Monisukasmadot, Polychaeta Nereis (Hediste) diversicolor 2 Harmothoe (Bylgides) sarsi 3 Harvasukasmadot, Oligochaeta Tubifex (Heterochaeta) costatus 2 Psammoryctides barbatus 2 Limnodrilus spp. 2 Spirosperma ferox 3 Potamothrix hammoniensis 1 Simpukat, Bivalvia Mya arenaria 3 Cerastoderma glaucum 3 Siirat, Isopoda Saduria (Mesidotea) entomon 3 Katkat, Amphipoda Pontoporeia femorata 3 Monoporeia affinis 3 Corophium volutator 2 Surviaissääsket, Chironomidae Monodiamesa spp. 3 Orthocladiinae 3 Chironomus spp. 1 Microchironomus tener 2 Polypedilum nubeculosum 2 Tanytarsini 3

39 Liite 3.

40 Näytteenottotiedot Paikka Syvyys Koordinaatit näytesyvyys Sedimentin laatu ja väri m YKJ SJ2 5,6 SJ3 5,4 SJ7 3,4 SJ9 2,3 SJ10 2, : ruskea hiekka; 2-2,5: musta lieju; 2,5-13 cm: harmaa hiekka/hiesu 0-0,5: ruskea hiekka; 0,5-10: tiivistä hiesua; 10-27: tumman harmata hiesua 0-10: hiekkaa; 10-17: harmaa savi; cm: tumman harmaa savi 0-3: ruosteinen hiekka; 3-4: vaalean harmaa savi; 4-21 cm: harmaa savi, tummia raitoja 0-0,5: ruskea org. aine; 0,5-1,0 tumman harmaa savi, seassa hiesua; 1-40 cm: musta savi, ei H 2 S Raekokojakauma Laboratorion näytetunnus: Sj 2, 0-13 cm Sj 3, cm Sj 7, cm Sj 9, cm Sj 10, cm Siikajoki Siikajoki Siikajoki Siikajoki Siikajoki Läpäisy % % % % % Seula mm , , ,9 5, ,2 7, ,9 61,7 17, ,9 65,3 29, ,1 27,0 75,4 54, ,1 62,0 78,2 93, ,1 97,1 3,2 88,2 98, ,8 98,9 48,4 97,2 99, ,0 100,0 91,1 99,0 100, ,2 99, ,0 99, ,0 100,

41 Analysoidut pitoisuudet: näytepiste SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 analyysi yksikkö hehkutushäviö % 0,3 0,3 1,6 2,0 1,5 Kuiva-aine % 79,8 78,3 62,3 66,3 59,2 savipitoisuus <0,002 µm <9,1,9 <3,2 31,8 <5,9 Cd mg/kg <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 0,30 Cr mg/kg Cu mg/kg 2 < Pb mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg Hg mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 MBT µg/kg k.a. 1 DBT µg/kg k.a. 2 TBT µg/kg k.a. 7 2 TeBT µg/kg k.a. MOT µg/kg k.a. DOT µg/kg k.a. TChT µg/kg k.a. TPhT µg/kg k.a. Summa PCB mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 28 mg/kg k.a. <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 PCB 52 mg/kg k.a. <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 PCB 77 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 101 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 105 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 118 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 126 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 138 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 153 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 156 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 169 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 180 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 PCB 195 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 hiilivedyt C10-C21 mg/kg k.a. <23 <23 <23 <23 <23 hiilivedyt C21-C40 mg/kg k.a. <27 <27 <27 <27 <27 Öljyhiilivedyt, C10-C40 mg/kg k.a. <50 <50 <50 <50 <50 PAH kok. mg/kg k.a. <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 Naftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2-metyylinaftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1-metyylinaftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bifenyyli mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2,6-dimetyylinaftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Acenaftyleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Acenafteeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 2,3,5- trimetyylinaftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Fluoreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Fenantreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Antraseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1-metyylifenantreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Fluoranteeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bentso(a)antraseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Kryseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bentso(b)fluoranteeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bentso(e)pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bentso(a)pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Peryleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Indeno(1,2,3- cd)pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1

42 Normalisoidut pitoisuudet ja Ympäristöministeriön (2004) asettamat haitta-ainetasot. Alle määritysrajan olevia pitoisuuksia ei ole normalisoitu. näytepiste SJ2 SJ3 SJ7 SJ9 SJ10 YM (2004) analyysi yksikkö taso 1 taso 2 hehkutushäviö % 0,3 0,3 1,6 2,0 1,5 Kuiva-aine % 79,8 78,3 62,3 66,3 59,2 savipitoisuus <0,002 µm <9,1,9 <3,2 31,8 <5,9 Cd mg/kg <0,3 <0,3 <0,3 <0,3 0,498 0,5 2,5 Cr mg/kg Cu mg/kg 3 < Pb mg/kg Ni mg/kg Zn mg/kg Hg mg/kg <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,1 1 TBT µg/kg k.a PCB 28 mg/kg k.a. <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,001 0,03 PCB 52 mg/kg k.a. <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,001 0,03 PCB 101 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,004 0,03 PCB 118 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,004 0,03 PCB 138 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,004 0,03 PCB 153 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,004 0,03 PCB 180 mg/kg k.a. <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 <0,003 0,004 0,03 Öljyhiilivedyt, C10-C40 mg/kg k.a. <50 <50 <50 <50 < Naftaleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,01 0,1 Fenantreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,05 0,5 Antraseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,01 0,1 Fluoranteeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,3 3 Bentso(a)antraseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,03 0,4 Kryseeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 1,1 11 Bentso(b+k)fluoranteeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,2 2 Bentso(a)pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,3 3 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,6 6 Bentso(g,h,i)peryleeni mg/kg k.a. <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 0,8 8