APUOHJAS. Hämeen hevosjalostusliiton tiedote 1 / 2013

Transkriptio

1 APUOHJAS Hämeen hevosjalostusliiton tiedote 1 / 2013 HÄMEEN HEVOSJALOSTUSLIITON TOIMISTO toiminnanjohtaja: toimistosihteeri: kesäharjoittelijat 2013: Anu Kantala Nina Ahonen (hoitovapaalla) Aino Aminoff (HY) ja Ansa Immonen (HAMK) Tammelanpuistokatu 24 B TAMPERE p , hameen.hevosjalostus@kolumbus.fi olemme myös Facebookissa HUOM! Muistattehan että Satakunnan alueen hevosjalostusliiton toimisto on nykyään Porin raviradalla, puh , os. Ravintie 1, Pori Varsojen ja tuontihevosten tunnistaminen: Anu Kantala p (koko liiton alue) Veera Nieminen p (lähinnä liiton luoteisosat, lisäksi Satakunta) ell Jukka Kilpinen (Forssan ja Ypäjän seutu) Satakunnassa tunnistajana toimii Veera Niemisen lisäksi myös ell Kati Tuomola (puh )

2 Hämeen hevosjalostusliiton johtokunta 2013: pj. vpj. Mikko Salminen, Somero, p Helena Jansson, Ypäjä, p Janne Himanen, Hattula, p Olavi Inkinen, Nokia, p Hanna Jartti, Virrat, p Heikki Järvensivu, Hämeenkyrö, p , Pekka Koskela, Loppi, p , Saku Mikkola, Längelmäki, p , Markku Pihkala, Tampere, p , Tulevaa: - Liiton sääntömääräinen syyskokous ma klo Teivon raviradalla katsomon alakahvilassa. Kokouksen jälkeen ELT Seppo Hyypän luento harrastehevosen kunnon ylläpidosta sekä terveyden ja lihasten huollosta. - Hämeen hevosväen pikkujoulu Teivossa la klo 20 alkaen Teivossa 75-ravien jälkeen (lisätiedot tai puh ) - Pikkujouluravit Forssan Pilvenmäellä la klo (lisätiedot info@pilvenmaki.fi tai ) - Suomen Hippoksen jalostuspäivät Porissa Lautakuntien koulutuspäivä Jyväskylässä pe C-ajolupakurssi huhti-toukokuussa, kurssin yhteydessä vastuuvalmentajakoulutus- ja tentti!!! - keväälle suunnitteilla mm. tamman tiineyteen ja varsomiseen liittyvää koulutusta HUOM! Hevosten kuljettajakokeeseen valmistava kurssi on nyt mahdollista suorittaa virtuaalisena osoitteessa Näyttelyt 2014: Suomen Hippoksen piiriagronomi Eero Perttunen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänelle ei ole palkattu seuraajaa, vaan näyttelyt hoidetaan jatkossa puheenjohtajatuomarien johdolla. Hämeen puheenjohtajatuomari on juupajokelainen Heidi Sihvo, joka toimii myös suomenhevosten orilautakunnan puheenjohtajana. Lisäksi puheenjohtajatuomareina toimivat Kai Tuusa (Salo), Markku Nisula (Oulu), Jenni Timlin (Ruokolahti) ja Outi Ruottinen (Mikkeli). Lämminveristen orilautakunnan puheenjohtajana tulee toimimaan ruotsalainen, Norjassa jalostusjohtajana toimiva Anders Järnerot. Suomen Hippoksen jalostusosastolla on tapahtunut myös muita muutoksia. Pitkäaikainen jalostusjohtaja Terttu Peltonen jäi eläkkeelle syksyllä. Uusi jalostusjohtaja on agronomi Minna Mäenpää. Lisäksi suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten jalostusvastaavaksi on nimitetty agrologi AMK Eeva Karvonen.

3 Näyttelyt Hämeen hevosjalostusliiton alueella 2014: ma-ti Ypäjä lämminveristen ravihevosten ja suomenhevosten orinäyttely la 5.4. Tampere 3-vuotiaiden suomenhevosten valtakunnallinen näyttely la Ylöjärvi tammanäyttely la 3.5. Ylöjärvi varsanäyttely ma 5.5. Ypäjä tammanäyttely ti 6.5. Ypäjä varsanäyttely, liikkeet kärryistä la Lammi tamma- ja varsanäyttely, liikkeet kärryistä la Urjala tamma- ja varsanäyttely la Orivesi tamma- ja varsanäyttely ma Ylöjärvi tammanäyttely la Ylöjärvi varsanäyttely ma Ypäjä tammanäyttely ti Ypäjä varsanäyttely Ratsu- ja ponirotujen näyttelykalenteria ei ole kirjoitushetkellä julkaistu. VARSANÄYTTELYSÄÄNNÖT Vuonna 2013 voimaan tulleet muutokset on lihavoitu. 1. Hevosjalostusliittojen näyttelyihin ovat oikeutettuja osallistumaan Suomessa syntyneet vuotiaat suomenhevosvarsat ja 1-2 -vuotiaat lämminveriravurivarsat. Ulkomailla syntyneillä ja sinne aluksi rekisteröidyillä lämminverivarsoilla ei ole osallistumisoikeutta. Varsojen pitää olla ori- tai tammavarsoja, ruunavarsoja ei arvostella. 2. Rahapalkintoja maksetaan I ja II palkinnon varsoille Suomen Hippokselle myönnetyistä varoista näyttelykauden jälkeen. Kauden päätyttyä palkintojen suuruus tarkistetaan hyvin palkittujen kesken määrärahan sallimissa rajoissa. 3. Varsa saa osallistua hevosjalostusliitojen järjestämään näyttelyyn kaksi kertaa kalenterivuodessa. Varsan voi esittää ensimmäisen kerran kevätkaudella (maaliskesäkuu) ja toisen kerran syyskaudella (syys-marraskuu). Paras tulos jää voimaan rahapalkintoja maksettaessa. Lisäksi varsa voi osallistua Valtakunnalliseen varsanäyttelyyn. Jos varsoja joudutaan karsimaan, etuoikeus on ensimmäistä kertaa ko. vuonna näyttelyyn tulevalla varsalla. Muita otetaan mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Varsanomistajan tulee miettiä tarkasti, milloin varsa on parhaimmillaan, jolloin näyttelyyn kannattaa osallistua. Kehittymättömille yksivuotiaille varsoille ei suositella talvi- eikä kevätnäyttelyitä. 4. Näyttelyyn otetaan korkeintaan 45 hevosta ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. 5. Rahapalkinto maksetaan henkilölle, joka omistaa varsan näyttelypäivänä. Varsan omistajan on huolehdittava, että hänen omistus- ja tilitietonsa ovat ajan tasalla Suomen Hippoksen rekisterissä. 6. Liiton toiminnanjohtaja tarkistaa näyttelytulokset ja toimittaa ne Suomen Hippokseen näyttelyvuoden marraskuun loppuun mennessä. HUOM! 2-3- vuotiaiden varsojen liikkeet on mahdollista esittää joissakin näyttelyissä myös ajaen. Lämminverivarsojen käyntiliikkeitä ei enää pisteytetä.

4 Varsan rekisteröinti alkaen Suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten varsojen rekisterikäytäntö on muuttunut vuodesta 2012 alkaen. Varsan syntymätodistus on lunastettava syntymävuoden aikana, jotta varsa saa kilpailuoikeuden. Tunnistamisen takaraja on ennallaan eli on tehtävä viimeistään maaliskuun 31. päivänä syntymävuotta seuraavana vuonna. Tunnistamisen hoitaminen ajallaan on aina kasvattajan/omistajan vastuulla, vaikka me täältä liitosta yleensä soitammekin oma-aloitteisesti tunnistuksen ajankohdasta. Varsan rekisteröinnin vaiheet: 1. varsan syntymästä ilmoittaminen tapahtuu täyttämällä astutustodistuksen alaosa (varsomisilmoitus) ja palauttamalla lomake liittoon, jossa varsa tallennetaan Hippoksen tietokantaan. Ilmoitus tulisi palauttaa kuukauden sisällä varsomisesta, tällöin hevospassi on hinnaltaan halvin. Varsasta on ilmoitettava vähintään syntymäaika, sukupuoli ja nimiehdotukset. Varsa saa heti tallennuksen yhteydessä rekisterinumeron. 2. Varsan syntymätodistus lunastetaan oriinpitäjältä, ravivarsoilla siis viimeistään syntymävuoden loppuun mennessä! Käytännössä syntymätodistus on siis todiste siitä, että varsasta on maksettu kaikki maksut oriinpitäjälle. 3. Varsa tunnistetaan syksyllä tai talvella, mieluiten vähintään 4 kk iässä. Varsasta kirjataan ylös väri ja merkit, sille asennetaan mikrosiru ja otetaan veri- tai jouhinäyte polveutumisen varmistamiseksi. Tunnistusmaksu sisältää matkat ja toimenpiteet, se maksetaan hevosjalostusliitolle. Tunnistuskaavake liitteineen (syntymätodistus, mahdolliset omistajanvaihdokset) toimitetaan liitosta Suomen Hippokseen. Ravivarsoilla tunnistus on tehtävä syntymävuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä, jotta ne saavat ravikilpailuoikeuden. 4. Varsan passin lunastetaan Suomen Hippoksesta, käytännössä tämä käy niin, että Hippoksesta lähetetään lasku passista ja DNA-määrityksestä. Kun lasku on maksettu, passi tulee postissa. Passin saaminen saattaa kestää usein kuukausia, sillä syksyllä ja talvella sekä Hippoksessa että laboratoriossa on ruuhkaa. VARSAN REKISTERÖINNIN KULUT: tunnistus 100,00 (kiireellisenä 140,00) passi DNA-määritys 20,00 (varsomisilmoitus lähetetty 1 kk sisällä syntymästä) 45,00 (varsomisilmoitus lähetetty syntymävuoden aikana) 135,00 (varsomisilmoitus lähetetty em. myöhemmin) 65,00 (verinäyte) 100,00 (jouhinäyte) TUONTIRATSUJEN REKISTERÖINNISTÄ: Tuontiratsujen rekisteröinti ruuhkautuu helposti. Rekisteröintiä nopeuttaa tunnistuksen nopea maksu ja lisäksi hevosen kiireellinen rekisteröinti (n. 1-2 viikkoa) on mahdollista 60 euron lisämaksulla (Hippos laskuttaa). Mikäli hevosen rekisteröinnillä on kiire, muista mainita asiasta tunnistajalle! Suomen Ratsastajainliiton Kipaan hevosen tiedot päivittyvät sitten kun ne ensin tallennettu Hippoksen tietokantaan. Tällöin hevosen vuosimaksun maksaminen SRL:lle tulee mahdolliseksi. Vuosimaksun päivittyminen SRL:ssa kestää muutaman päivän.

5 TALLIEN TILAVAATIMUKSET: Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään eläinsuojeluvaatimuksista, joita on noudatettava hevosten pidossa. Kaikkien eläinsuojien, myös vanhojen tallirakennusten, on täytettävä tilavaatimukset siirtymäkauden jälkeen viimeistään Asetus määrittelee mittojen suhteen minimivaatimukset ainoastaan tallin korkeudelle sekä karsinoiden koolle. Tallin korkeus Kaikissa talleissa sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, mutta aina kuitenkin vähintään 2,2 m. Minimikorkeus 2,2 m riittää vain poneille ja hevosille, joiden säkäkorkeus on enintään 146 cm. Karsinan koko Karsinan vähimmäiskoko määräytyy hevosen tai ponin säkäkorkeuden mukaan seuraavasti: - Säkäkorkeus enintään 108 cm: karsinan pinta-alan on oltava vähintään 4 m 2 - Säkäkorkeus yli 108, mutta enintään 130 cm: 5 m 2 - Säkäkorkeus yli 130 cm, mutta enintään 140 cm: 6 m 2 - Säkäkorkeus yli 140 cm, mutta enintään 148 cm: 7 m 2 - Säkäkorkeus yli 148 cm, mutta enintään 160 cm: 8 m 2 - Säkäkorkeus yli 160 cm: 9 m 2 Yhdeksän neliömetrin kokoinen karsina täyttää kokovaatimukset isoillekin hevosille. Ryhmässä pidettävien hevosten tilavaatimukset on määritelty erikseen. Lisäksi Evira on linjannut, että varsomiskarsinan kokoon sovelletaan ryhmäkarsinan mittoja (täysikasvuinen hevonen + alle 12 kuukauden ikäinen varsa). Sisäkorkeutta mitattaessa ei mukaan lueta tallin katossa olevia normaaleja kantavia rakenteita, valaisimia, vesiputkia, ilmanvaihtoputkia tai muita vastaavia teknisluontoisia laitteita. Vähimmäiskorkeus koskee alueita, jotka ovat säädetyn yksittäiskarsinan, ryhmäkarsinan, pihaton tai pilttuun vähimmäispinta-alan kohdalla oleva korkeus. Esim. ns. viistokatto on sallittu siltä osin kuin sen tuoma lisäpinta-ala ylittää vaadittavan minimipinta-alan. Koska vanhoissa rakennuksissa voi usein olla maan ja rakennuksen painumisen ja liikkumisen aiheuttamia pieniä muutamien senttimetrien eroja eri mittauskohtien välillä, annetaan säännöksellä mahdollisuus pieniin poikkeamiin korkeutta mitattaessa, kuitenkin enintään kahden prosentin verran. Edellä mainitut minimivaatimukset sekoitetaan usein MMM:n asetukseen, joka koskee ainoastaan ELY-keskuksesta investointitukia hakevien hevosalan yrittäjien tiloja, joihin tuet kohdistuvat. Edellä mainitun, tuettavan tallirakentamisen asetuksessa on tarkempia vaatimuksia muun muassa käytäväleveyksistä, oviaukoista, ikkunapinta-aloista ja ilmanvaihdosta. lisätietoja: