KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 KIVENLOUHIMOJEN, MUUN KIVENLOUHINNAN JA KIVENMURSKAAMOJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Landlady Oy hakee maa-aineslain mukaista lupaa kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristölupaa kallion louhinnalle ja murskaukselle siirrettävällä murskauslaitoksella. Lupia haetaan voimaan tulleen YSL 47 a:n mukaisessa yhteiskäsittelyssä. Kyseessä on uusi kiviaineksen ottoalue, jolla ei ole ollut aikaisempia lupia. Kyseessä uusi tai vailla YSL:n mukaista lupaa oleva Toiminnan suunniteltu käynnistymisajankohta 2017 on toiminta olemassa olevan toiminnan olennainen muuttaminen (YSL 29 ) Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta Mitä muutos koskee? olemassa olevan toiminnan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 71 ) olemassa olevan toiminnan ympäristöluvan muuttaminen (YSL 89 ) Mitä muutos koskee? hakemus toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 ) muu syy, mikä? Perustelut, miksi toiminta tulisi voida aloittaa ennen lainvoimaista lupapäätöstä Selvitys vakuudesta Lupaa haetaan seuraaville toiminnoille: kivenlouhimo kiinteä kivenmurskaamo Toimintaan liittyy myös muualta tuotavan kiviaineksen murskaus asfalttiasema muu kivenlouhinta siirrettävä kivenmurskaamo kierrätysasfaltin tai -betonin murskaus muu, mikä? 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Landlady Oy Postiosoite Ahteentie 1 C ORIVESI Yhteyshenkilön nimi Jukka Pykäläinen Kotipaikka ORIVESI Puhelinnumero Postiosoite Ahteentie 1 C, ORIVESI Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) Ahteentie 1 C, ORIVESI Y-tunnus Sähköpostiosoite info@kvl-tekniikka.fi Puhelinnumero Käyntiosoite Ahteentie 1 C ORIVESI Sähköpostiosoite jukka.pykalainen@kvltekniikka.fi 6036 /

2 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Pitkäkorven kallionottoalue Puhelinnumero Käyntiosoite Orimuksentie 68, Lempäälä Sähköpostiosoite Postiosoite Toimialatunnus (TOL) koriste- ja rakennuskiven louhinta (ei sisällä murskausta) soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto (kiven, soran ja hiekan rouhinta ja murskaus) lajiteltujen materiaalien kierrätys (kierrätysasfaltin murskaus uusioasfaltin tuottamista varten) muualla luokittelemattomien ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (asfaltin valmistus) muu, mikä? Laitoksen yhteyshenkilön nimi Jukka Pykäläinen Puhelinnumero Työntekijöiden määrä 5 (henkilöä) tai henkilötyövuosimäärä Laitoksen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) pohjoinen (N) itä (E) (htv) Sähköpostiosoite info@kvl-tekniikka.fi 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA-, VESILUPA- TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Myöntämispäivämäärä Viranomainen/taho Vireillä Ympäristölupa Maa-aineslain mukainen ottamislupa Pohjaveden muuttamista koskeva tai muu vesilain mukainen lupa Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Maanomistajan suostumus laitoksen sijoittamiselle Sopimus jätevesien johtamisesta a) Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä b) Jätevesien johtamislupa vesistöön c) Lupa jäteveden johtamiseksi ojaan tai maahan d) Maanomistajan suostumus jäteveden johtamiselle Päätös kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista Päätös koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta Asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoitus Muutoksenhakutuomioistuimen päätös a) ympäristöluvasta b) muusta luvasta tai päätöksestä, mistä? Muu, mikä? Onko samanaikaisesti vireillä muita tätä hakemusta koskevan ympäristölupa-asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavia asioita? Ei Kyllä, mitä? Ympäristövahinkovakuutus Vakuutusyhtiö Vakuutuksen numero 6036 /

3 5. TIEDOT LAITOSALUEEN KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN OMISTAJISTA JA HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Sijaintipaikka (kunta, kaupunginosa/kylä) Kiinteistön nimi Kiinteistötunnus Lempäälä, Haurala Orimus Kiinteistöillä sijaitsevat toiminnat ja tiedot niiden omistajista tai haltijoista Suunnittelualue on uusi kiviaineksen ottoalue, jolla ei ole ollut vastaavaa toimintaa aikaisemmin. Ottoalue sijaitsee UPM Kymmene Oyj:n omistamalla kiinteistöllä, joka on tällä hetkellä metsätalouskäytössä. UPM Kymmene on myöntänyt Landlady Oy:lle oikeuden hakea tilan määräalalle maa-aines- ja ympäristölupia. 2 ja 3 6. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA JA SEN YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Sijaintipaikan ja sen ympäristön kuvaus sekä tiedot alueen maankäyttötilanteesta Suunniteltu 10,42 hehtaarin kalliokiven ottoalue sijaitsee 248 hehtaarin kokoisen Orimuksen tilan kaakkoiskulmassa, tilan etelärajalla. Lähin naapurikiinteistö on eteläpuolella sijaitseva Takametsä, jonka rajalle ottoalueen rajalta on 30 metriä. Pappilan tilan rajalle itään etäisyyttä on noin 215 metriä ja Metsäkirjakan tilan rajalle pohjoisessa noin 360 metriä. Muut naapurikiinteistöt sijaitsevat yli 2 kilometrin päässä ottoalueesta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kaakossa metrin päässä ottoalueen rajasta, ja lähin lomarakennus 1,6 kilometriä lounaaseen Kalliojärven rannalla. Alueen läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita eikä suojeltavia rakennusperintökohteita. Aluetta ei myöskään ole luokiteltu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi tai suojeltavaksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on voimassa vahvistettu Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Maakuntakaavassa aluetta koskee merkintä MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (turvetuotanto, vahvistettu ) ei ole aluetta koskevia merkintöjä lainvoimaiseksi tulleessa Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka) ole aluetta koskee kehittämisperiaatemerkintä ls2 Maankäytön kehittämisen kohdealue kehitettävässä liikenteellisessä ja logistisessa solmukohdassa. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon varautuminen järjestelyratapihan sijoittamiseen alueelle. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksessa aluetta koskee merkintä MK Ekosysteemipalveluiden kannalta merkittävä maa- ja metsätalousalue. Alueen länsipuolella on varaus uuden järjestämisratapihan sijaintivaihtoehdoksi (LM). Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksymän Sääksjärven-Kuljun pohjoisosan osayleiskaavan kaava-alueella. Kaavassa aluetta koskee merkintä M 1, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueelle ei ole laadittu asema- tai muuta detaljikaavaa. Ottoalue kuuluu ns. Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen. Alue on pääosin ohuen moreenimaan peittämää kalliomaata, varasto- ja tukitoimien alueeksi suunnitellun osan maaperä on hiekka- ja soramoreenia. Kallioperä on pääosin apliittigraniittia sekä alueen pohjoisosassa kiille- ja suonigneissiä sekä grauvakkaliusketta. Aluetta ei ole luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä lähiympäristössä ole talousvesikaivoja. Lähimmälle Hennerin vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle ( ) on etäisyyttä yli 8 kilometriä. Alue kuuluu Moisionjoen alaosan valuma-alueeseen (35.241). Lähimmät vesistöt ovat 670 metrin päässä ottoalueen reunasta länteen sijaitseva pieni lampi (kartassa ei nimeä), noin 1,25 kilometriä kaakkoon sijaitseva Haukkalammi sekä 1,6 kilometriä päässä ottoalueen rajasta sijaitsevat Kalliojärvi lounaan suunnassa ja Ammejärvi pohjoisessa. Suunniteltua ottoaluetta ympäröi joka suunnassa kumpuileva kalliomaasto, jonka alavimpiin kohtiin on muodostunut metsäpeitteisiä kangaskorpia. Ottoalueelta ei ole suoria pintavesiyhteyksiä läheisiin järviin. Syntyvien hulevesien arvioidaan pidättyvän ympäröiviin korpipainanteisiin, osa vesistä johtunee lopulta Ahostenjärveen. Suunnittelualue ja sen ympäristö on havu- ja sekapuuta kasvavaa metsämaata. Alueen itäosassa puusto on harvaa ja matalaa, länsipuolella tiheämpää ja korkeampaa. Pohjoispuolella ottoaluetta ympäröivät kosteat korpipainanteet. Alueen pohjoisrajalla kulkee voimalinja, jonka kohdalta puusto on poistettu noin 70 metriä leveältä kaistaleelta. Eteläpuolella on moreenimaalla kasvavaa havumetsää. Suunnitellulla ottoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä tehtiin luontoselvitys kesä-heinäkuussa 2016 (liite 11). Maastokatselmuksissa havainnoitiin uhanalaisten lajien ja arvokkaiden elinympäristöjen esiintymiä ja muodostettiin yleiskuva alueen luonnosta. Selvityksen teki luontokartoittaja Vesa Salonen. Yleispiirteiltään selvitysalueen kasvilajisto on tavanomaista ja alueella esiintyville elinympäristöille sekä luontotyypeille ominaista. Myös alueella esiintyvät elinympäristöt ovat tavanomaisia ja ominaispiirteiltään vaatimattomia - ei mainittavan edustavia /

4 Luontoselvityksen suositusten perusteella ottoalueen rajausta tarkastettiin sen koillis- ja luoteisosien osalta. Selvitysalueen koillisosan kasvillisuus vastaa pitkälle kuivan runsasravinteisen lehdon, erittäin uhanalaisen (EN) luontotyypin, kasvillisuutta ja siksi koillisin osa jätettiin maa-ainesoton ulkopuolelle. Myös selvitysalueen luoteisin osa jätettiin ottoalueen rajauksen ulkopuolelle metsäluonnon arvokkaan elinympäristön, louhikkoisen laakson, säilyttämiseksi. Louhikko arvioitiin ns. uhkurakaksi, jollaisia kehittyy maaston painannekohtiin. Maaston muodoilla on siis olennainen vaikutus louhikon syntyyn ja siksi myös viereinen pieni kalliokumpare tulisi säilyttää. Maakunnallisesti merkittävä ulkoilureitti, Birgitan polku, kulkee alueen itä-puolelta lähimmillään noin 500 metrin päässä suunnittelualueen rajasta. Lisäksi Kuljun asemakylä Pirkkala -retkeilyreitti sivuttaa suunnittelualueen rajan sen länsipuolelta. Luontoselvityksessö maasto havaittiin avaraksi ja helppokulkuiseksi. Alueella risteilee useita kulkijoiden tekemiä polkuja osoittaen, että alueella on virkistyskäyttöä. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee kaksi Fingrid Oyj:n 400 kv:n voimajohtoa. Lähempänä kulkevan voimalinjan (Huittinen Kangasala, HT-KA) etäisyys suunnitellun ottoalueen reunasta on 31 metriä ja sen vieressä kulkevaan Ulvila Kangasala (UL-KA) -linjaan 65 metriä. Alueen länsikulmaa sivuaa Gasum Oy:n korkeapaineinen maakaasulinja, etäisyys ottoalueen rajalta kaasulinjaan on lyhimmillään 20 metriä. Alueen lähistössä ei ole suojeltuja luontokohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet alueesta luoteeseen päin lähimmillään 2,4 kilometrin päässä oleva Pulkanjärven Natura verkon alue (FI ) sekä sen vieressä sijaitseva Pentin metsä (YSA204308). Ammejärvellä on suojeltuja sudenkorentolajeja. Alueen kaavoitustilanne (kaavakartta tai -ote liitteeksi) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava, tontin kaavamerkintä: Poikkeamispäätös Ei oikeusvaikutteista kaavaa Toimintaa koskeva kaavamuutos vireillä 1, 4, 5, SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT SEKÄ MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET Tila RAJALA, om. Anneli ja Heikki Aromäki Tila METSÄKIRJAKKA, om. Lempäälän seurakunta Tila PAPPILA, om. Lempäälän seurakunta Tila TAKAMETSÄ, om. Jari ja Jarmo Viskari Tila METSÄMATTILA, om. Anneli ja Heikki Aromäki Tila METSÄ-MOISIO, om. Mika Leijo Tila KOIVUMÄKI, om. Risto Hiltunen YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Toiminta koostuu kalliokiven louhinnasta ja irrotetun kiviaineksen jalostamisesta paikan päällä murskaamalla eri kokoisiksi lajitteiksi. Maa-aineslain mukaista ottolupaa haetaan kokonaisottomäärälle m3 ja m3:n vuotuiselle ottomäärälle (keskimäärin tonnia vuodessa, enintään t/a). Louhinnan työvaiheita ovat poraus, panostus, räjäytys ja ylisuurten kappaleiden rikotus. Murskaus tehdään siirrettävässä murskauslaitoksessa (Tielaitoksen luokitus B), jonka tarvitsema sähkö tuotetaan kevyellä polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. Valmiita murskeita varastoidaan lajitteiden mukaisissa varastokasoissa ja kuljetetaan kuorma-autoilla lähiseudun rakennuskohteisiin. Tuotantoa tehdään kysynnän mukaan 1 3 jaksossa vuodessa, noin 4 8 viikkoa kerrallaan. Louhinta- ja murskausjaksojen aikana päivittäiset työajat ovat arkisin ma pe murskauksen osalta klo , porauksen , räjäytysten (noin 1 2 krt/viikko) ja rikotuksen (tarvittaessa). Kiviaineskuljetuksia toiminnasta syntyy 0 50 käyntiä vuorokaudessa, keskimäärin 25 käyntiä/päivä. Kuljetuksia tehdään ympäri vuoden kysynnän mukaan arkisin klo sekä tarvittaessa kysyntähuippujen aikana lauantaisin klo Kuljetusten arvioidaan painottuvan kesäaikaan, jolloin rakentaminen ja kiviainesten kysyntä on vilkkainta. Välillä kuljetuksia ei ole lainkaan. Kuljetukset tehdään reittiä Orimuksentie (soratie, 600 m) Papintie (soratie, 900 m) Kannistontie (soratie, 1,5 km) Sääksjärventie (päällystetty) Ruskontie (seututie 309, päällystetty) Valtatielle 3, josta kuljetukset suuntautuvat käyttökohteen mukaan. Metsäautoteiden varsilla Sääksjärventielle asti ei ole asutusta. Louhinta aloitetaan ottosuunnitelman (liite 13) mukaisesti ottoalueen loivemmista itäosista, jonne ensimmäisessä vaiheessa tasataan noin 2,6 hehtaarin kokoinen alue murskeiden varastoinnille ja tukitoiminnoille. Tälle alueelle sijoitetaan kuljetus- ja kuormauskaluston pysäköinti- ja tankkauspaikka, parakkityyppiset sosiaali- ja toimistotilat, jätteiden lajittelu- ja 6036 /

5 varastointipiste sekä toiminnassa tarvittavien poltto- ja voiteluaineiden säilytyspiste. Toimintojen sijoittelu louhosalueella on esitetty asemapiirustuksessa liitteessä 9. Toiminnasta syntyvät jätteet lajitellaan asianmukaisiin säilytysastioihin, varastoidaan tukitoiminta-alueelle sijoitettavaan jätepisteeseen ja toimitetaan edelleen käsiteltäviksi. Kaivannaisjätteistä on tehty erillinen jätehuoltosuunnitelma (liite 10). Yleiskuvaus toiminnasta on esitetty liitteessä nro Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 6 9. TUOTTEET JA TUOTANTOMÄÄRÄT Tuote Nykyinen tuotanto (1 000 t/a) Arvioitu vuosituotanto (1 000 t/a) keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi Kivimurske, eri lajitteet Tiedot toiminnan laitteistoista ja rakenteista Hydraulinen louhintakalusto sekä luokan B siirrettävä murskauslaitos. Louheen siirtämiseen kauhakuormaajat ja dumpperit. Toimintojen sijoittelu esitetty asemapiirroksessa (liite 9) TOIMINNAN AJANKOHTA Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toimintaaika (kellonajat) Viikoittainen toimintaaika (päivät ja kellonajat) Murskaaminen ma-pe Poraaminen ma-pe Rikotus ma-pe Räjäyttäminen ma-pe Kuormaaminen ja kuljetus ma-pe , tarvittaessa myös lauantaisin klo Ajallinen vaihtelu toiminnassa Louhinta- ja murskausjaksoja 1-3 vuodessa, 4-8 viikkoa kerrallaan. Louhinta- ja murskausjaksojen aikana. Louhinta- ja kurskausjaksojen aikana tarvittaessa 1 2 krt/vko louhintajaksojen aikana Ympäri vuoden kysynnän mukaan Kuinka monta vuotta ja minä vuosina laitos on toiminnassa? Lupia haetaan 10 vuodeksi. Kuinka monta kuukautta ja minä kuukausina laitos on toiminnassa? Louhintaa (räjäytykset, poraaminen, rikotus) ja murskausta suoritetaan jaksoissa 1 3 kertaa vuodessa noin 4 8 viikon jaksoissa kerrallaan. Räjäytyksiä tehdään louhintajaksojen aikana 1 2 kertaa viikossa, rikotuksia tarpeen mukaan, kun ylisuuria kappaleita on kertynyt tarpeeksi. Kuljetuksia suoritetaan kysynnän mukaan ympäri vuoden, arviolta vilkkainta liikenne on kesäaikaan rakentamisen ja kiviainesten kysynnän ollessa suurimmillaan /

6 11. TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-AINEET JA POLTTOAINEET, MUUT TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS JA KULUTUS SEKÄ VEDENKÄYTTÖ Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus Maksimikulutus (t tai m 3 /a) (t tai m 3 /a) Varastointipaikka Ottoalueella lajitteiden Toiminta-alueella tuotettava kiviaines t t mukaisissa varastokaosissa Muualta tuotava kiviaines Polttoaine, laatu: kevyt polttoöljy 143,5 m3/a 164 m3/a Öljyt Voiteluaineet Tukitoiminta-alueella säiliöissä Vesi Räjähdysaineet, tyyppi: 38,5 t/a 44 t/a Ei säilytetä alueella, tuodaan ainoastaan ko. räjäytystyötä varten. Mistä toiminnassa käytettävä vesi otetaan? Sosiaalitilojen käsienpesuvedet ja pölyämisen estämiseen tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan ulkopuolelta säiliöissä. Kuvaus varastokasojen (raaka-aine ja tuotteet) varastointiajasta, varastokasojen pölyämisen ehkäisemisestä sekä kasojen vaikutuksesta melun ja pölyn leviämiseen alueen ulkopuolelle Valmiita murskeita säilytetään raekoon mukaisissa varastokasoissa. Murskausta suoritetaan kysynnän mukaan, joten varastokasojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja kierto mahdollisimman nopeana. Varastokasat sijoitetaan asemapiirroksen mukaan ottoalueen itäosiin murskaimen ja avoimen maaston väliin estämään melun ja pölyn leviämistä häiritsevimpään suuntaan. Pölyämisen estämiseksi varastokasoja kastellaan tarvittaessa puhtaalla vesijohtovedellä. Kuvaus tukitoiminta-alueen toiminnoista (merkittävä myös asemapiirrokseen) Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan asemapiirroksen mukaisesti autojen ja työkoneiden P-alueet sekä työkoneiden polttoainevarasto, jätehuolto ja työn aikaiset sosiaalitilat LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Laitoksen toiminnasta aiheutuva raskas liikenne (käyntiä/vrk) Murskeet kuljetetaan tonnin kuormissa, josta syntyy keskimääräisellä vuosituotannolla noin 3500 käyntiä vuodessa. Tuotantojaksojen aikana raskasta liikennettä on noin käyntiä päivässä, vilkkainta liikenteen arvioidaan olevan kesäaikaan. Tuotantojaksojen välissä liikennettä ei aina ole lainkaan. Kuvaus laitokselle johtavien teiden päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista Kuljetuksiin käytetään jo olemassa olevaa tieverkkoa. Reitistä Orimuksentie ja Papintie ovat sorapintaisia, Kannistontie ja siitä eteenpäin kestopäällysteistä. Tarvittaessa kuivana kautena pölyämistä estetään kastelemalla kiviaineskuormia. Kuvaus laitosalueen kuljetusteistä, alueen päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista (alustava kuvaus asemapiirrokseen) Toiminta-alueella muotoutuu sorapintaisia kuljetusreittejä louhinnan etenemisen mukaan. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään kastelemalla /

7 13. ENERGIAN KÄYTTÖ Arvio sähkön kulutuksesta (GWh/a) Murskauksen ja kuormauksen energiankulutus on noin 5,5 kwh/t Talviaikana tarvittaessa valaistukseen ja sos. tilojen lämmitykseen kuluu n. 100 kwh/vrk Sähkö hankitaan verkosta aggregaatista 14. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ Laitoksella on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, mikä? Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu 15. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ ILMAAN SEKÄ NIIDEN PUHDISTAMISESTA Päästö (t/a) 1,05 t/a (keskimääräinen tuotanto) Hiukkaset (sis. pöly) 1,2 t/a (maksimituotanto) 1,165 t/a (keskimäärä) Typen oksidit (NOx) 1,328 t/a (maksimi) 0,1295 t/a (keskimäärä) Rikkidioksidi (SO 2) 0,1476 t/a (maksimi) 412,07 t/a (keskimäärä) Hiilidioksidi (CO 2) 469,66 t/a (maksimi) Tiedot päästöjen puhdistamisesta Murskaus- ja kuljetuspölyä sidotaan vesikastelulla. Oksidipäästöt minimoidaan käyttämällä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa työkoneissa ja murskaimessa. Laitteiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti ja ne pidetään huollettuina. 16. TIEDOT MELUSTA JA TÄRINÄSTÄ Melua syntyy louhintatöistä, louheen kuljetuksesta ja syötöstä murskaimeen, murskauksesta, murskeiden kuljetuksesta varastokasoille sekä valmiiden murskeiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Louhinnasta ja murskauksesta johtuvaa melua syntyy jaksoittaisesti noin 2 4 kuukautena vuodessa. Louhintaräjäytyksiä ja siihen liittyvää porausta tehdään louhintajaksojen aikana noin 1 2 kertaa viikossa valoisaan aikaan, murskausta tehdään toimintajakson aikana koko työpäivän ajan. Rikotusta suoritetaan ajoittain arkisin 8 18 välillä, kun ylisuuria kappaleita on kertynyt tarpeeksi. Räjäytyksistä ja rikotuksesta aiheutuva melu on impulssimaista, porausmelu tasaista. Murskauksesta aiheutuva melu on osin impulssimaista, osin tasaista Kuormauksesta ja kuljetuksista aiheutuvaa melua voi esiintyä ympäri vuoden arkisin klo välisenä aikana. Melu on tasaista ja huomattavasti vaimeampaa kuin murskauksen melu. Kuljetusten määrä riippuu kysyntätilanteesta, välillä liikennettä ei ole lainkaan. Kysyntähuippujen aikaan kuljetuksia tehdään mahdollisesti myös lauantaisin. Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla, meluesteillä sekä tarvittaessa laitteiston koteloinnein. Meluvaikutuksia vähentäviä toimia on selostettu tarkemmin kohdassa 19. Tärinää aiheutuu räjäytyksistä, murskauksesta ja kuljetuksista. Muskauslaitoksen tärinä kohdistuu laitoksen välittömään läheisyyteen, kuljetusten tärinä ulottuu noin metrin etäisyyteen kuljetusteiden varsilla. Räjäytystöiden reikäväli, panostus ja räjähdemäärät suunnitellaan siten, ettei lähimmille rakennuksille aiheudu vaurioita /

8 17. TIEDOT MAAPERÄN, POHJAVESIEN JA PINTAVESIEN SUOJELEMISEKSI TEHTÄVISTÄ TOIMISTA Tiedot toimista maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (mm. polttoaine- ja öljysäiliöiden tekninen taso ja suojaustoimet tukitoiminta-alueella) Alueella ei säilytetä poltto- ja voiteluaineita enempää kuin niiden viikoittainen tarve vaatii. Polttoaineet säilytetään tyyppihyväksytyissä maanpäällisissä säiliöissä, joissa on valuma-altaat. Koneiden ja laitteiden jäteöljyt ja öljynsuodattimet kuljetetaan muualle määräysten mukaan hävitettäväksi. Toiminnassa käytettäviä koneita ja laitteita ei pestä eikä huolleta toiminta-alueella. Mahdollisiin öljy- ja polttoainevuotoihin poikkeustilanteissa varataan imeytystarvikkeita. Tiedot hulevesijärjestelyistä (mm. mahdollinen selkeytysallas, pintavesien johtaminen) Louhosalueen pohja tasataan länsi itä -suunnassa loivasti viettäväksi, joilloin alueelle kertyvät valumavedet ohjautuvat painovoimaisesti alueen itä- ja kaakkoisosiin. Louhosalueen eteläpuolitse kulkevan Orimuksentien alle rakennetaan purkuputki, josta vedet johdetaan alueen kaakkoispuolen suomaastoon. Tiedot jätevesien käsittelystä Saniteettivedet kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan kunnallisen jätehuollon käsiteltäväksi. 18. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN OMINAISUUKSISTA JA MÄÄRISTÄ SEKÄ KÄSITTELYSTÄ Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- tai hyödyntämistapa Toimituspaikka (jos tiedossa) Yhdyskuntajäte 3000 Lajittelu ja varastointi tukitoimintaalueella Kunnallinen jätehuolto Saniteettijäte 300 Umpisäiliö Kunnallinen jätehuolto Rautaromu 5000 Paikallinen rautaromunkeräysliike Kaivannaisjäte Kts. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, liite 10 Tiedot vaarallisten jätteiden varastoinnista, kirjanpidosta, kuljetuksista ja jätteiden vastaanottajasta Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet (mm. akut, jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit) lajitellaan ja varastoidaan tukitoimintaalueella asianmukaisissa tiiviissä ja suljettavissa astioissa. Jätteet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen ja niiden määrästä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Miten päästöjä ilmaan on vähennetty tai aiotaan vähentää? Pölyn haitallista leviämistä estetään suojaamalla murskauslaitoksen seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Kuivana aikana pölyämistä estetään pumppaamalla vettä murskauslaitteistoon ja tarvittaessa kastelemalla varastokasoja sekä kuljetusteitä. Murskauksessa syntyvästä kivipölystä valtaosa laskeutuu louhosalueelle. Tielaitoksen ohjeistuksen mukaan sallittu pölyn leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 h) alitetaan etäisyydellä 300 m ja toiminta-alueen kaltaisissa oloissa (metsäinen mäkimaasto) todennäköisesti lyhyemmällä etäisyydellä. Murskauspölyn leviämistä estetään lisäksi sijoittamalla murskain kalliorintauksen suojaan sekä sijoittamalla varastokasat siten, että ne estävät pölyn leviämistä avoimen maaston suuntaan. Ottoalueen länsipuolella kohoava maasto vähentää melun ja pölyn leviämistä länteen. Ilmanlaadun vuorokausiraja-arvo hengitettäville hiukkasille PM10 on 50 μm/m3 (VNa 38/2011). Kiviainestuotannon BAT-selvityksen mukaan yleensä yli 500 m etäisyydellä murskausalueista sijaitsevissa kohteissa murskaustoiminnan pölypäästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja eli asetetut raja-arvot alittuvat. (Suomen ympäristökekus 2010: Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)). Tielaitos on käyttänyt mittauksissaan lyhyempää, kahden tunnin mittausaikaa. Vapaassa tilassa asetettu kahden tunnin leijumapitoisuuden 6036 /

9 raja-arvo 40 μm/m3 alitetaan B-luokan siirrettävässä murskauslaitoksessa 300 metrin etäisyydellä (liite 12, s. 18). Miten melupäästöjä on vähennetty ja rajoitettu tai aiotaan vähentää ja rajoittaa? Melua vähennetään toimintojen sijoittelulla, suojaavien rakenteiden hyödyntämisellä (varastokasat, pintamaavallit) sekä kaluston kunnossapidolla. Murskauslaitoksen melutaso laskee Tielaitoksen tutkimusten mukaan päiväajan ohjearvon 55 db alapuolelle esteettömässä, tasaisessa maastossa pehmeällä maanpinnalla noin 410 metrin etäisyydellä (Tielaitos 1994: Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu, liite 12, sivu C8). Ottoaluetta lähin asuinrakennus sijaitsee 970 m ottoalueen reunasta, louhinnan edetessä länteen etäisyys murskaimeen kasvaa. Louhinta aloitetaan ottoalueen loivemmista itäosista ja lännen suuntaan leviävää melua vähentää murskaimen sijoittaminen noin 7 12 metriä korkean kalliorintauksen suojaan. Murskeiden varastokasat, pintamaista ottoalueen rajoille läjitetyt maavallit sekä ympäröivä havumetsä estävät melun leviämistä edelleen ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Ei vaikutusta ihmisten terveyteen. Ottoalueen läheisyydessa etäisyys asuin- ja vapaa-ajan asutukseen on lähes kilometri ja toiminnan pöly- ja meluvaikutuksia saadaan vähennettyä huomattavasti edellä mainituin toimenpitein. Pölyn, melun ja tärinän yhteisvaikutukset voivat ajoittain vaikuttaa negatiivisesti viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön ottoalueen välittömässä läheisyydessä mutta vaikutukset ovat hetkittäisiä. Kuljetusreittinä käytetyn metsäautotien varrella ei sijaitse asutusta, joka häiriytyisi liikenteestä. B. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Luontovaikutukset kohdistuvat lähinnä ottoalueeseen, jonka alueelta kasvupaikat ja elinympäristöt väliaikaisesti menetetään. Toiminnan loputtua vaikutukset lakkaavat ja kasvupaikat palautetaan ottosuunnitelman mukaisilla jälkihoitotoimenpiteillä (muotoilu ja metsittäminen). C. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ei vaikutusta. Louhosalueen ympäristö on kumpuilevaa kalliomaastoa, jonka korkeimpien kohtien väliin jää kosteita korpipainanteita. Karttatarkastelun perusteella ottoalueelta ei ole merkittäviä pintavesiyhteyksiä läheisiin järviin, vaan vesi pidättyy metsämaastoon. Hulevedet ohjataan maastoon laskeutusaltaan kautta, joka pidättää vesien mukana kulkeutuvaa kiintoainesta. D. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Vaikutukset ympäristöön ovat lähinnä pöly- ja meluhaittoja, jotka ovat ajallisesti ja alueellisesti rajallisia. Louhintaa ja murskausta tehdään jaksottaisesti kysyntätilanteen mukaan. Toiminnan loputtua vaikutukset ympäristöön lakkaavat. Mahdolliset haitat liittyvät eri työvaiheissa syntyvästä liian kovasta melusta tai pölystä. Niiden vaikutusalueesta ja ehkäisystä on kerrottu kohdissa 15, 16 ja 19. E. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnalla ei vaikutusta, vaikutukset liittyvät mahdollisiin poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin. Kts. kohta 21. F. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) On tehty, päivämäärä: Viranomaisen kannanotto, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvita, päivämäärä: 21. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ SEKÄ TIEDOT ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA JA POIKKEUKSELLISIIN TILANTEISIIN VARAUTUMISESTA Riskit liittyvät kaluston öljy- tai polttoainevuotoihin tai tankkausten yhteydessä tapahtuviin ylivuotoihin. Alueella säilytetään onnettomuustilanteita varten turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Tuotantopaikalla imeytysaineita säilytetään tankkauspaikkojen ja murskauslaitoksen yhteydessä. Öljysäiliöt ovat tyyppihyväksyttyjä ja niissä on valuma-altaat vuotojen varalle. Kuljetuskaluston tankkaus ja polttoaineiden säilytys tapahtuu tukitoimintoalueelle varatulla alueella, joka suojataan siten, ettei mahdolliset vuodot joudu maaperään tai pintavesiin. Polttonesteitä säilytetään enintään n. viikon tarvetta 6036 /

10 vastaava määrä kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on lukittu ja varustettu ylitäytönestimin. Voiteluaineet ja jäteöljyt säilytetään lukitussa tilassa tukitoimintoalueella. Toiminnassa käytettävää kalustoa ei pestä eikä huolleta alueella, pois lukien toiminnan kannalta välttämättömät pienimuotoiset huoltotoimet. Toimintajaksojen aikana kalustoa säilytetään niille varatulla tilalla tukitoimintoalueella. Häiriötilanteessa toiminta keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu ja vahinkoja estäviin toimiin ryhdytään välittämästi. Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palo- ja pelastulaitokselle sekä viranomaisille. YSL 15 :n mukainen varautumissuunnitelma on esitetty liitteessä nro 22. TIEDOT TOIMINNAN KÄYTTÖTARKKAILUSTA, YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIEN PÄÄSTÖJEN JA NIIDEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUSTA SEKÄ KÄYTETTÄVISTÄ MITTAUSMENETELMISTÄ JA -LAITTEISTA, LASKENTAMENETELMISTÄ JA NIIDEN LAADUNVARMISTUKSESTA A. Käyttötarkkailu Toimintaa ja ympäristövaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti tuotannon ollessa käynnissä. Tarvittaessa tuotanto keskeytetään, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan tiedot mm. tuotantomääristä, toiminta-ajoista, tehdyistä tarkastuksista ja huolloista, kemikaali- ja polttoainetoimituksista/jätekuljetuksista sekä poikkeuksellisista tilanteista. B. Päästö- ja vaikutustarkkailu Tarvittaessa suoritetaan melu- ja/tai pölymittauksia. Pintavesien laatua voidaan tarvittaessa tarkkailla laskeutusaltaan purkukohdasta kerran vuodessa otettavilla näytteillä. C. Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus D. Raportointi ja tarkkailuohjelmat Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi pelastuslaitokselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle. Käyttöpäiväkirjat ja muut asiakirjat toiminnasta ja seurannasta on lupaviranomaisten saatavilla ja toiminnasta raportoidaan lupaehtojen mukaisesti. 23. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT Sijaintikartta Asemapiirros Kaavakartta Melumittausraportti tai -laskelma, jos tehty Muu, mikä? 1. Sijaintikartat 2. Kiinteistötiedot 3. Valtakirja 4. Kaavaotteet 5. Lähimmät herkät kohteet 6. Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä 7. Nykytilanne- ja suunnitelmakartat 8. Leikkauspiirrokset 9. Asemapiirros 10. Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma 11. Luontoselvitys 12. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 13. Maa-ainesten ottosuunnitelma 14. Laskeutusaltaan mitoituslaskelma 15 Tyyppipiirustus louhinnan porrastuksesta 6036 /

11 24. ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus (tarvittaessa) Nimen selvennys 6036 /