Elämyksiä kalastaen Tuntureitten ja villilohien MUONIOSSA!

Transkriptio

1 1 Elämyksiä kalastaen Tuntureitten ja villilohien MUONIOSSA!

2 2 Muoniossa on yli 100 kirkasvetistä ja kalaisaa järveä, tule kokeilemaan kalaonneasi! Muonion kalavedet ovat olleet suosittuja kautta aikojen luvulta lähtien ovat kalastajat sauvoneet jokea jopa yli 250 km pyyntipaikoilleen. Järvet olivat eri paikkakunnilla olevien ihmisten hallinnassa ja niistä tapeltiinkin oikein toden teolla. Etelä-Muoniossa sijaitseva Tapojärvi, aikaisemmin Tappojärvi, onkin saanut nimensä kalastusoikeusriidan takia tehdystä taposta. Isossajaossa, joka ulottui Muonioon 1830 luvulla jaettiin järvet Muonionniskan talollisille. Isännät pitivät apajiaan niin tärkeinä ja vieläpä seurakunnan hoitoon kuuluvina asioina, että kirkolliskokouksissakin keskusteltiin kalastusasioista. Kalastamisen eri muodot kuuluvat erottamattomana osana myös nykyajan muoniolaiseen elämänmenoon. Muonion alueella voi saaliikseen saada meri- ja järvilohta, harria eli harjusta, tammukkaa, siikaa, muikkua, haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Kalastusalueita löytyy niin uistin- ja perhokalastajille kuin lohensoutajillekin. Nähtävyyksistä kalastajaa varmaan kiinnostavat Keimiöniemen kalapirtit.

3 3 TARVITTAVAT LUVAT Kalastuksenhoitomaksu Jokaisen muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä harjoittavan vuotiaan on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Kalastuksenhoitomaksu (20 Euro/vuosi tai 6 Euro 7 vrk v. 2009) maksetaan Maa- ja metsätalousministeriön tilille nro Lupa on henkilökohtainen. Läänikohtainen viehekalastuslupa Viehekalastusta harjoittava vuotias tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko kalastusoikeuden haltijan luvan tai hänen on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu. Läänikohtainen viehekalastusmaksu (29 Euro vuosi tai 7 Euro/7vrk v. 2009) maksetaan Lapin läänissä Maa- ja metsätalousministeriön tilille nro Kalastusmaksut voi suorittaa pankeissa, maksuautomaatilla, pankkien verkkomaksusovelluksilla, läänin kassoihin sekä muille asiamiehille, jotka myyvät kalastusmaksuja joko internetin välityksellä tai suoraan kuittia vastaan. Muista aina kalastaessasi pitää mukana nimelläsi varustettu kuitti suoritetuista lupamaksuista. Tornion- ja Muonionjokialueen yhteislupa Muonionjoella on voimassa yhteislupa, joka kattaa lohen ja taimenen osalta koko Rajajokikomission alueen. Yhteislupa maksaa 10 /vrk, 30 /viikko, 60 /kausi. Paikallisille /kausi. Alle 18-v. saavat lupansa puoleen hintaan. Kannattaa kysyä myös perhe- ja nuorisohintoja sekä leirikoululaisten viikkolupia. Tarkista ajankohtaiset tiedot, luvanmyyntipisteet ja kalastussäännöt yhteisluvan kotisivulta Huomaa! - Viehekortti ei riitä luvaksi Muonionjoella. - Valtion omistamilla vesillä rajajoessa riittää yleislupa, mutta yksityisten omistamilla järvi- ja jokialueilla tulee lunastaa kunkin kalastuskunnan oma lupa. - Lohen ja taimenen kalastus sallittu Viikkorauhoitus: ma klo ke klo lohen ja taimenen osalta Tornion-Muonionjoella - Kaikenlainen kalastus kielletty Muonionjoella Pilkkiminen ja perinteinen onkiminen ovat kaikille täysin maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Lisätietoja luvista ja kalastusoikeuksista - Matkailun monipalvelupiste Kiela, Kilpisjärventie 15, Muonio - Urheiluliike Kollström Putaanrannantie 6, Muonio puh Lohestajatorppa Raimo Kutuniva, Torniontie 4445, Kihlanki puh Lomamaja Pekonen Lahenrannantie 10, Muonio puh

4 4 KALALAJIT Ahven (Perca Fluviatilis) Ahven on Suomen kansalliskala, joka viihtyy vaatimattomissakin oloissa. Sitä tavoittaa joka puolelta maata korkeinta käsivartta lukuun ottamatta. Ahven on kaunis, hyvänmakuinen ja yleinen kala. Ahven on rantavesien päiväkala, joka elää kaikentyyppisissä järvissä ja heikosti virtaavissa joissa. Ahven on jokamiehen kala, jota nousee yhtä hyvin matoongella, pilkillä, uistimella ja perholla. Erityisesti syvemmissä vesissä jigi on tehokas ahvenparven harventaja. Ahven on aktiivinen kesällä varhain aamulla ja myöhään illalla. Harjus (Thymallus thymallus) Harjusta tavataan viileissä virtaavissa vesissä, sen elinympäristöä ovat sorahiekkapohjat ja karikot. Se elää joissa ja järvissä, mutta ei kuitenkaan sopeudu lämpimiin ja rehevöityneisiin vesiin. Kalamiehet tietävät tavoittavansa saaliinsa kosken niskalta ja virtapaikkojen alaosista. Harjusta haetaan ennen muuta perholla ja uistimella, mieluusti vasta kevättulvien jälkeen. Harjusta kalastetaan jossain määrin myös pilkillä. Harjuksen alamitta on 30 cm. Hauki (Esox Lucius) Hauki on petokala jo pienestä pitäen ja toiset kalat, jopa omat lajitoverit ovat sen ravintoa. Hauki ei valitse saalislajejaan järjestelmällisesti vaan syö niitä, joita alueella on saatavana. Hauki ei varsinaisesti etsi saalistaan vaan odottaa lymypaikassaan sen tulemista ulottuville. Hauella saalis pysyy hyvin suussa, jossa on arviolta 700 erikokoista hammasta. Haukea pyydetään läpi vuoden ennen muuta lusikoilla ja vaapuilla, mutta myös täkykalalla, pilkkimällä ja jopa perholla. Lämpimällä kelillä kannattaa käyttää nopealiikkeisiä vieheitä ja vastaavasti kylmillä säillä hidasliikkeisempiä. Vanha sääntö pätee, että pienellä vieheellä saa pieniä haukia, mutta poikkeuksiakin toki on. Siika (Coregonus Lavaretus S.L.) Siiat viihtyvät viileässä ja happipitoisessa vedessä. Siikaa pyydetään ennen muuta verkolla, mutta se ottaa hanakasti myös perhoon ja pilkkiin. Pikkusiian erottaa samankokoisesta muikusta siitä, että siian alaleuka on yläleukaa lyhyempi. Muikku (Coregonus Albula) Suurissa ja keskikokoisissa järvissä viihtyvä parvikala. Erinomainen ruokakala pienestä yleiskoosta huolimatta. Muoniolaisia muikkujärviä ovat mm. Olosjärvi, Torasjärvi, Jerisjärvi, Särkijärvi, Äkäsjärvi ja Kangosjärvi jne. Lohi (Salmo Salar) Merilohi elää Pohjanmeressä ja Itämeressä. Lohia elää ja kutee lisäksi muutamassa joessa, mm. Muonionjoessa. Merilohi lisääntyy virtaavissa vesistöissä ja kasvaa elää meressä. Kotijokeen lohi löytää mm. hajuaistin avulla. Lohen ja taimenen erottaa toisistaan pilkkujen ja pyrstön avulla. Lohella kylkipilkut yltävät juuri ja juuri kylkiviivan alapuolelle, taimenella niitä on aina enemmän ja ulottuvat alemmaksi. Lohen pyrstössä on lovi, taimenen pyrstön muoto on suhteellisen suora. Lohta tavoitellaan ensi sijassa vaapuilla, lusikoilla ja perhoilla, heittäen ja vetäen. Lohen alamitta Muonionjoessa on 50 cm. Muonionjokeen lohi nousee juhannuksen tienoilla ja sitä saa pyytää aina 15. päivään elokuuta asti. Särki (Rutilus rutilus) Särkeä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Parhaiten särjen tuntee punaisista silmistään. Särki viihtyy matalissa, kasvillisuuden peittämissä ranta-alueilla. Se suosii reheviä ja lämpimiä vesiä, mutta tulee toimeen lähes kaiken tyyppisissä vesissä. a särkeä ei varsinaisesti pyydetä, vaikka se onkin aivan kelvollinen ruokakala. Särkeä saa parhaiten ongella ja pilkillä. Järvitaimen (Salmo trutta M. lacustris) Taimen ja lohi ovat melko samannäköisiä. Taimenen ruumis on kuitenkin tukevampi ja kylkien pilkutus runsaampaa, pilkkuja on myös kylkiviivan alapuolella. Meressä, joissa ja järvissä yleisväritys on hopeinen. Puroissa ja pikkujoissa elävien taimenien väritys on ruskeahko ja ne ovat pilkukkaampia. Taimen suosii kirkkaita ja puhtaita vesiä. Taimenen pyynti käynnistyy jäiden lähdettyä järvistä. Järvitaimen on aktiivinen kylmien vesien aikaan, joten parhaat saaliit saadaan alkukeväästä ja loppusyksystä. Pintavesien lämmitessä taimenet uivat syviin vesiin vetouistelijan tavoittamattomiin. Taimenta pyydetään uistimella, perholla ja pieniä määriä myös pilkillä. Made (Lota lota) Ahvenen, särjen ja hauen ohella made on Suomen yleisimpiä kaloja. Made viihtyy viileissä ja runsashappisissa vesissä. Mateet välttävät valoa ja liikkuvat enimmäkseen öisin, mutta talvella paksun jään aikaan ne ovat aktiivisia päivälläkin. Made on herkullinen kala läpi vuoden. Tärkeää on kuitenkin valuttaa veret pois saaliista heti pyydettyä. Madetta pyydetään pilkkimällä. Madepilkkivälineet ovat tuhdit siimoineen ja vapoineen, samoin leveäteräinen kaira on paikallaan.

5 5 Könkäsenjärvi Kirkasvetinen Könkäsenjärvi sijaitsee Ylimuoniossa, Kajangin tien varressa. Yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven, särki, made ja siika. Pyyntivälineeksi kannattaa valita lusikkauistin tai vilkku. Ahvenen ja särjen pyytäjän kannattaa kokeilla myös onkimista. Talvipilkillä voi saalikseen saada ahvenia, särkiä, siikoja ja mateita. Viehekalastaja Könkäsenjärvessä tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan. Muorijärvi ja Akanjärvi Muorijärvi ja Akanjärvi sijaitsevat kauniilla paikalla Ylimuoniossa, Kajangin tien varrella. Järvissä on haukea, ahventa, särkeä, siikaa, muikkua ja madetta. Suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin ja vilkku. Kaikille luvalliset onginta ja pilkkiminen ovat myös suositeltavia. Luvista tarvitaan valtion kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehekalastuslupa. Mielmukkajärvi Mielmukkajärvi sijaitsee luonnonkauniissa paikassa Ylimuoniossa, Kajangin tien varressa. Saaliiksesi voit saada haukea, ahventa, särkeä, madetta tai siikaa. Parhaan saaliin saat lusikkauistimella tai vilkulla, myös perinteinen onginta tuottaa useimmiten tulosta. Talvella pilkkiminen on nautinto jo maisemien vuoksi, unohtamatta runsasta saalista. Viehekalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan. Utkujärvi Upea, hiekkarantainen Utkujärvi sijaitsee n. 10 kilometriä pohjoiseen Muonion kirkonkylältä. Matalat kaislikot ja jopa yli 11 metriä syvät syvänteet kätkevät sisäänsä niin ahvenia kuin haukiakin. Utkujärvessä on myös särkeä, madetta, siikaa, muutamia taimenia ja onpa sieltä joskus saatu lohikin. Suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin tai vilkku, perhoakin kannattaa kokeilla. Utkujärvi on myös erinomainen paikka onkijalle ja talvella pilkkijälle. Viehekalastaja tarvitsee maksetun valtion kalastuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan. Liepimäjärvi Liepimäjärven yleisimmät kalalajit ovat hauki, ahven, särki, made ja siika. Pyyntivälineitä ovat lusikkauistin, vilkku, perhoakin, kannattaa myös kokeilla. Kesäonginta ja talvipilkki ovat mukavaa puuhaa Liepimäjärvellä. Kalastaessasi Liepimäjärvellä tarvitset maksetun valtion kalastuksenhoitomaksun, sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan tai Liepimäjärven kalastusluvan. Liepimäjärven lupa maksaa 15 Euroa. Särkijärvi ja Särkijoki Särkijärvi sijaitsee n. 12 kilometriä Muonion kirkonkylältä Kittilään päin. Särkijärvessä ei nimestään huolimatta ole särkiä, mutta kylläkin ahventa, haukea, siikaa, taimenta ja madetta, myös rökhäitä eli kiiskiä verraten paljon! Suositeltavia kalastusvälineitä ovat lusikkauistin, vilkku ja vaappu sekä tietenkin onginta. Talvella Särkijärvi on pilkkijöiden suosiossa, onpa pilkillä saatu taimenkin. Särkijärvestä lähtevä Särkijoki on pieni, pensaikkorantainen joki. Siellä suositeltava pyyntitapa on onginta. Viehekalastuksessa sinulla täytyy olla maksettu valtion kalastuksenhoitomaksu, läänikohtainen viehekalastuslupa tai Särkijärven perhelupa.

6 6 Kangosjärvi ja Kangosjoki Kalarikas Kangosjärvi sijaitsee Muonion eteläpuolella, n 10 kilometriä Muonion kirkonkylältä Torniontietä etelään. Kangosjärven kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, siika, made, lohi, taimen ja muikku. Parhaat pyyntivälineet ovat uistin, vaappu, perho sekä mato-onki ja pilkki. Muonionjokeen laskeva Kangosjoki tarjoaa sopivia paikkoja niin perhokalastajalle kuin onkijallekin. Viehekalastukseen tarvittavat luvat ovat valtion kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehekalastusmaksu. Vuontisjärvi Vuontisjärvi on Muonion todellinen erämaajärvi. Täysin erämainen järvikohde sijaitsee Pallas- Ounastunturin kansallispuiston lounaiskulmalla. Vuontisjärven länsipuolta leimaavat komeat vaaramaisemat ja itäpuolella kohoavat Pallastunturien huiput. Kulku alueelle tapahtuu Torassiepin tai Liepimän kylistä. Vuontisjärven kalakantaan kuuluvat hauki, ahven, särki made, järvilohi sekä taimen. Vuontisjärvelle pääset esimerkiksi ajamalla Torassieppiin ja kävelemällä sieltä merkittyä kävelyreittiä myöten. Suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin, vilkku ja tietenkin perho. Talvella pilkillä kannattaa käydä jo maisemien vuoksi, myös mahdollisen taimensaaliin toivossa. Lupa-alue: n. 650 ha:n järvialue Jerisjärvi Jerisjärvi kuuluu Muonion suurimpana järvenä kunnan parhaimpiin ja rikkaimpiin kalajärviin. Viehekalastajille Jerisjärvi tarjoaa todellisen haasteen. Jerisjärvi tunnetaan erityisesti siiasta ja muikusta mutta sieltä voi taitava kalastaja saada myös taimenta, haukea, ahventa, ja särkeä. Talvella pilkkiin voi tarttua siikaa tai jopa made. Viehekalastukseen suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin, vilkku sekä perho. Viehekalastaja tarvitsee maksetun valtion kalastuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan. Torasjärvi Torasjärvi tarjoaa virkistyskalastajalle helppokulkuisen ja rauhallisen kalastusmaaston. Torasjärvelle pääsee ajamalla Muonion kirkonkylältä Särkijärvelle, josta käännytään Pallakselle. Pallaksen tieltä käännytään Torassiepin Loma-Pallakselle. Torasjärven kalakantaan kuuluvat hauki, ahven, made, särki, siika ja muikku. Suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin vilkku sekä perinteinen matoonki ja talvella pilkki. Viehekalastaja tarvitsee valtion kalastuksenhoitomaksun sekä läänikohtaisen viehekalastusluvan Olosjärvi ja Jerisjoki Olosjärvi on mainituista järvistä lähimpänä Muonion kirkonkylää. Olosjärven kalakantaan kuuluvat hauki, ahven, särki, madetta siikaa ja muikku. Voipa sieltä oikeilla välineillä saada taimenen tai harrinkin. Suositeltavia pyyntivälineitä hauenpyytäjälle ovat lusikkauistin ja vilkku, taimenen ja harrin narraajan kannattaa kokeilla perhoa tai vilkkua. Varmin tapa narrata ahvenia on perinteinen mato-onki ja talvikalastajalle pilkki. Jerisjokea seurailemalla voi saada saalikseen taimenen tai jopa lohenkin. Tarvittavat luvat ovat valtion kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehekalastuslupa. Äkäsjärvi Äkäsjärvi on heti Äkäslompoloon mennessä tien vasemmalla puolella. Järven kalakantaan kuuluvat hauki, ahven, särki, siika, ja made. Aikaisemmin Äkäsjärvessä on ollut myös istutettua taimenta, ja kukapa voi sanoa, että kaikki on pyydetty pois? Suositeltavia pyyntivälineitä ovat lusikkauistin, vilkku ja mato-onki. Talvella kannattaa kokeilla pilkkiä. Tarvittavat luvat ovat valtion kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehekalastuslupa.

7 7 Muonionjoki Tornion-Muonionjoki muodostaa luonnollisen rajan Ruotsin ja Suomen välille. Jokivarren luonto vaihtelee paljon, sillä sen alkulähteet ovat pohjoisen puuttomilla tuntureilla ja vetensä joki laskee Pohjanlahteen läpi havumetsäisten vaaramaisemien. Jokilaaksossa ei ole vesivoima- eikä teollisuuslaitoksia. Tornion-Muonionjoki onkin Euroopan pisin vapaana virtaava lohijoki. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusten mukaan Muoniossa on Euroopan puhtain ilma. Muonionjoki on vapaana virtaava rajajoki, joka tarjoaa uskomattoman hienot mahdollisuudet vapaa-ajan kalastajalle. Kalastusalue Muoniossa on x km. Muonionjoki on kasvava lohijoki, mutta ei sovi unohtaa ahventa, harjusta, haukea, siika ja taimentakaan. Kalojen alamitat ovat lohi 50 cm, taimen 40 cm ja harjus 25 cm. Kalastusmuotoja ovat viehekalastus, perhokalastus ja pilkkiminen. Rokastaminen eli koukkukalastus, jonka tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta on kielletty. Kalastaessa vavalla ja uistimella on moottorin käyttö kalastuksen yhteydessä kielletty. Saaliskiintiö on 1 lohi/vrk. Kalastuskausi: Lohi ja taimen kaikenlainen kalastaminen kielletty Lohen ja taimenen kalastaminen on kielletty maanantaista klo keskiviikkoon klo välisenä aikana. Tarvittavia lupia ovat valtion kalastuksenhoitomaksu vuotiailla sekä Tornion-Muonionjoen yhteislupa. Tornion-Muonionjoen yhteisluvalla saa kalastaa Suomen puolella vedestä ja rannalta koko Muonionjoen alueella. Muonionjoen kalastusalueen yläraja on Muonion ja Enontekiön kunnan raja, alaraja on Lappean kylässä, Kolarissa, Torniojoen ja Muonionjoen yhtymäkohdassa. OHJEET LOHEN KALASTUKSEN TORNION MUONIONJOELLA 1. Kalastettaessa tulee noudattaa näitä kalastusohjeita sekä Suomalais ruotsalaisen rajakomission antamaa kalastussääntöä. 2. Ellet tunne jokea riittävästi kysele paikallisilta kalastajilta ohjeita, joiden mukaan voit turvallisesti liikkua ja kalastaa muita häiritsemättä. Pidä huoli itsestäsi pelastusliivien käytölle ei ole vaihtoehtoja. 3. Aja moottorilla rannoille merkityille lähtöpaikoille ajoväyliä pitkin. Korkean veden aikana ajoväylä on yleensä joen keskellä, matalan veden aikana myös muualla. 4. Vältä aina ajamasta moottorilla ottipaikkojen yli. Kierrä kalastajat mahdollisimman kaukaa vauhtia hiljentäen. 5. Aloita kalastus lähtöpaikalta omalla vuorollasi. Älä etuile se aiheuttaa vain turhaa riitaa. 6. Mikäli rannalla on soutuvuoroaan odottavia kalastajia, rantaudu ja odota omaa vuoroasi. Älä lähde kalastamaan odotuspaikalla olevien veneiden alapuolelta. 7. Älä pitkitä kalastusta samalla kalastuspaikalla, se on muille häiriöksi. 8. Väistä aina kalaa väsyttävää kalastajaa ja muista, että vieheessä kiinni oleva lohi voi olla jopa parin sadan metrin päässä kalastajasta. 9. Käytä tulentekoon vain rannalla olevia laavuja tulipaikkoja. Älä vahingoita eläviä puita. Laavut eivät ole asumista vaan taukoa ja lyhyttä levähdystä varten. 10. Älä roskaa! Vie jätteet mukanasi tai laita ne niitä varten oleviin jätesäkkeihin. Palavat jätteet voit polttaa tulipaikoilla. Suojele arkaa ympäristöäsi aina kaikkialla. 11. Muista tehdä saalisilmoituksesi se on tärkeämpää kuin uskotkaan. 12. Älä ahnehdi! Lohta ei ole rajattomasti ja sinä olet muiden tavoin vastuussa lohikannan hengissä pysymisestä. Muista, ettei lohi säily pakasteenakaan paria kuukautta kauempaa.

8 8 Tule nappaamaan! Onkipoika Reponiemessä, mahtavan Muonioväylän törmällä. Utkujärven haukipullat Pyydystä hauki. Suomusta ja fileoi se. Jauha n. kilo haukea hienoksi. Sekoita jauhettu hauki, 4 ruokalusikallista voita, 4 desilitraa kermaa. 3 munaa, pari ruokalusikallista vehnäjauhoja, ruokalusikallinen perunajauhoja, suolaa pari teelusikallista ja puolisen teelusikkaa valkopippuria. Sekoita hyvin. Pyörittele pullia ja paista pannulla tai uunissa 200 asteen lämmössä noin 15 minuuttia. Tarjoile keitettyjen perunoiden ja voisulan kanssa. Jerisjärven siikaa Suomusta ja perkaa kala, jätä pää paikalleen. Huuhtele ja kuivaa. Hiero kalaan suolaa, valkopippuria ja sitruunapippuria maun mukaan. Pane kalan vatsaan tilliä. Sulata rasva uunipannulla. Kääntele kalaa pannulla olevassa rasvassa. Ripottele pinnalle korppujauhetta. Kypsennä 200 asteen lämmössä noin 45 minuuttia. Valele kypsymisen aikana, ettei kala kuivu. Koristele kypsä kala halutessasi sitruunalla ja tillillä. Väylän lohta Perkaa ja fileoi lohi. Mausta suolalla ja sitruunapippurilla maun mukaan. Naulaa filee puutapeilla tukevasti loimulaudalle. Loimuta kunnes lohi on kypsää. Tarjoile uuniperunoiden ja tartarkastikkeen kera. Ja nam nam Lisätietoja kalastuksesta ja muista ohjelmapalveluista: Tornionlaakso/Tornedalen, Kalastusmatkailun palveluhakemisto Matkailun monipalvelukeskus Kiela Kilpisjärventie 15, MUONIO Muonion kunta heikki.kauppinen@muonio.fi,