TÄYTTÖOHJEET. Viimeinen palautuspäivä kirjallisesti UUTTA 2009: sähköisesti

Transkriptio

1 TÄYTTÖOHJEET 2009 Maatilalomake 101A Tukihakemus 101B Maatilan osalliset 101D Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B Peruslohkojen muutoslomake 102C Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 117 Viimeinen palautuspäivä kirjallisesti UUTTA 2009: sähköisesti

2 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle Muistilista vuoden 2009 viljelijätukien hakemisesta I Maatilalomake (Lnro 101A) Maatilaa koskevat perustiedot Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tietoja Täydentävät ehdot Maankäyttölajien pinta-alat Tilalla olleet kotieläimet Tietojenluovutus Puolison valtuutus Yhtymän, yhteisön ja kuolinpesän valtuutus Allekirjoitus II Tukihakemus (Lnro 101B) Hakemus Allekirjoitus Hakemuksen liitteet Lisätietoja III Kotieläintukien lomakkeet Yleistä Lomakkeiden postituksista IV Maatilan osalliset (Lnro 101D) Osallisuus maatilaan Maatilan osallisen roolit Osallisen muut tiedot V Tukihakemuksen peruslohkolomake (Lnro 102A) VI Tukihakemuksen kasvulohkolomake (Lnro 102B) Kasvulohkotiedot Viljelytiedot VII Peruslohkojen muutoslomake (Lnro 102C) VIII Kylvöalailmoitus (Lnro 117) Yleistä Ilmoitus kylvöolojen muutoksesta Liitteet 1. Tukialueittainen kuntaluettelo Uudet kasvinimikkeet vuonna Kasviluettelo ja kasvulohkon käyttömuodot Liite 4 on poistettu 5. Eräitä tukien saamisen edellytyksiä vuonna Esimerkkejä eräiden kasvien tukitasoista päätuotantoalueilla vuodelle 2009 (euroa/ha)

3 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita 7. Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusalojen ilmoittaminen lomakkeella 102B ja sopimusalalle maksettavat muut tuet Valtakirja Tukioikeuslomake, esimerkki (Lnro 103A) Muistilista vuoden 2009 viljelijätukien sähköisestä hakemisesta Kopiot lomakkeista ISBN (Painettu) ISSN X (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Kannen kuva: Comma Image Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, Helsinki, Puh , Helsinki 2/2009 2

4 Lukijalle Tämä täyttöohje liittyy erilliseen maatalouden tukia koskevaan hakuoppaaseen. Hakuopas 2009 antaa yksityiskohtaista tietoa tukiin liittyvistä hakuehdoista. Täyttöohje antaa ohjeet vastaavien hakulomakkeiden 101A, 101B, 101D, 102A, 102B, 102C ja 117 täyttämiseen. Myös vuonna 2009 alkavaan viljelijätukien sähköiseen tukihakuun löytyy tietoa täyttöohjeesta. Lomakkeet tulee täyttää kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla selkeästi tekstaten. Kaikki lomakkeet on ehdottomasti allekirjoitettava. Jos tukihakemus koostuu erillisistä sivuista, esimerkiksi ATK-tulosteista, on jokainen sivu allekirjoitettava. Jokaiseen liitteeseen tulee merkitä myös tilatunnus ja päivämäärä. Viljelijätukien sähköinen haku Vipu-palvelussa edellyttää Vipu-käyttöoikeuksia tai niiden uusimista. Kaikkia hakulomakkeita tai tietoja ei myöskään voi jättää sähköisesti (mm. 102C-lomakkeen peruslohkojen muutokset, 101Dlomakkeen roolitietojen muutokset), vaan ne toimitetaan kuntaan kirjallisina. Tyhjiä lomakkeita saa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja internetistä osoitteesta mmm.fi/. Tarvittaessa voi käyttää myös tästä ohjeesta leikattua lomaketta. Lomakkeet on palautettava maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään Postitse lähetetty hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos se on leimattu viimeistään ja osoitettu maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Hakulomakkeiden sähköinen palautus päättyy Vipu-palvelussa klo Lisätietoja saa TE-keskuksista ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta. Helsinki, 2. helmikuuta 2009 Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto 3

5 Muistilista vuoden 2009 viljelijätukien hakemisesta Tämä muistilista koskee paperilla jätettävää hakemusta. Allekirjoitukset 1. Kaikki lomakkeet allekirjoitetaan. Jos tukihakemus koostuu erillisistä sivuista, esimerkiksi ATK-tulosteista, on jokainen sivu allekirjoitettava. Lisäksi jokaisen sivun alareunaan on merkittävä päiväys ja tilatunnus, jos ne eivät tulostu lomakkeelle automaattisesti. 2. Kaikkien tilan omistajien on allekirjoitettava 101A-lomake. Myös niiden henkilöiden, jotka ovat 101A lomakkeen kohdissa 7. (Puolison valtuutus) ja 8. (Yhtymän, yhteisön ja kuolinpesän valtuutus) valtuuttaneet toisen henkilön allekirjoittamaan puolestaan vuoden 2009 maatalouden viljelijätukihakemukset, on allekirjoitettava 101A-lomake. Muilla lomakkeilla (muun muassa 101 B, 102A, 102 B, 102C, 117) riittää valtuutetun allekirjoitus. Mikäli valtuutus on annettu erillisellä valtakirjalla, valtuuttajan allekirjoitusta ei tarvita lomakkeella 101A. Nimenkirjoitusoikeudesta määrätään osakeyhtiölaissa. Epäselvissä tilanteissa voidaan pyytää toimittamaan kaupparekisteriote, josta nimenkirjoitusoikeus käy ilmi. Hakemuksen täyttäminen 3. Esitäytetyt hakemustiedot on tarkastettava huolellisesti ja havaitut virheet on korjattava. 4. Hakemus on täytettävä kuulakärkikynällä, kapeakärkisellä tussilla tai muulla pysyvällä tavalla selkeästi tekstaten. 5. Kaikki haettavat tuet on rastitettava tukihakemuslomakkeelle (Lnro 101B) kohtaan 1. Myös ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen maksatusta on haettava vuosittain, vaikka sitoumus olisi annettu jo aikaisemmin. 6. Lomakkeella 101D ilmoitetun pankkitilin numeron on oltava hakijan tilinumero tai hakijalla on oltava käyttöoikeus tiliin. 7. Ympäristötuen erityistukien maksatusta on haettava vuosittain. Vuoden 2009 maksatusta haetaan rastittamalla tukihakemuslomakkeen (Lnro 101B) kohta 1 D. Sen lisäksi alkuperäisrotusopimusten ja luonnonmukaisen kotieläintuotannon sopimusten maksatusta varten on toimitettava erillinen ilmoitus TE-keskukseen. On hyvä muistaa, että erityistukisopimus edellyttää voimassa olevaa ympäristötukisitoumusta. 8. Tukihakemuksen kasvulohkolomakkeelle (Lnro 102B) sarakkeeseen S on merkittävä viljeltävä kasvi, perunan käyttötarkoitus tai pellon erityiskäyttö täyttöohjeiden liitteen 3 mukaisesti. Erityistukisopimusalat (sarake W) ilmoitetaan täyttöohjeiden liitteen 7 mukaisesti. Muiden merkintätapojen käyttäminen voi johtaa tulkintavaikeuksiin ja mahdollisesti osan tai kaikkien tukien menetykseen. Tyhjät rivit on mitätöitävä lomakkeelta poikkiviivalla. Palautus 9. Täytä vuoden 2009 hakulomakkeet tai vastaavat ATK-tulosteet. Lomakkeita saa myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja internetistä osoitteesta fi/. Tarvittaessa voi käyttää myös täyttöohjeesta leikattua lomaketta. 10. Lähetä lomakkeet ja liitteet ajoissa postitse tai vie ne suoraan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään Postitse lähetetty hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos se on postileimattu viimeistään ja osoitettu maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 11. Hakemus on tehtävä, vaikka tiedot eivät olisikaan muuttuneet. Lomakkeet 101D ja 103A palautetaan vain, jos tietoihin on tullut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. 12. Hakijan on tarkistettava, että kaikki vaaditut liitteet ovat mukana (mm. vuokrasopimukset, valtakirjat, kartat, kaupparekisteriotteet), koska liitteen myöhästyminen aiheuttaa koko hakemuksen myöhästymisen. (Huom! Liitteiden toimitusajoissa on myös joitain poikkeuksia mm. kansallisissa tuissa ja EU:n siementuotannon tuessa.) 13. Ympäristötuen erityistukisopimuksen hakemus kaikkine liitteineen on toimitettava TE-keskukseen viimeistään Myös alkavaksi haetun sopimuksen hakemus kaikkine liitteineen on toimitettava viimeistään Ilmoita lomakkeella nro 117 viimeistään kuntaan kasvulohkotiedot, jotka ovat muuttuneet mennessä ilmoitetusta. Jos kylvöalailmoitusta (Lnro 117) ei jätetä viimeistään , hakemus käsitellään viimeistään annettujen tietojen perusteella. 4

6 Vuokrasopimukset 15. Vuokrasopimukset on syytä tehdä kirjallisesti epäselvyyksien välttämiseksi. Näin voidaan välttyä tapauksilta, joissa suullisella vuokrasopimuksella vuokratut lohkot on ilmoitettu sekä omistajan että vuokralaisen hakemuksissa. Hakemukseen on liitettävä kopio uusista vuokrasopimuksista. Suullinen vuokrasopimus on pätevä, kun vuokra-aika on korkeintaan kaksi vuotta. Suullisten vuokrasopimusten osalta hakemuksen lisätietoihin on merkittävä vuokranantaja sekä vuokrasopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Korjaaminen tai muutokset 16. Korjattu tieto on merkittävä vanhan tiedon yläpuolelle tai sen viereen. Vanha tieto on yliviivattava niin, että se jää kuitenkin näkyviin. Korjauslakkaa, tarroja tms. ei saa käyttää. Hakijan nimikirjaimet ja korjauspäivämäärä on merkittävä korjauksen viereen. Hakemuksen myöhästyminen 17. Jos hakemus myöhästyy enintään 25 kalenteripäivää, alennetaan myönnettävää tukea yhdellä prosentilla kutakin myöhästynyttä työpäivää kohden. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, tukea ei enää myönnetä. Tiistaina tai sen jälkeen palautettu hakemus on hylätty. 18. Järjestelmistä saa ajankohtaistietoa tukivuoden aikana Maaseutuviraston internet-sivuilta osoitteesta 5

7 I Maatilalomake (Lnro 101A) Lomakkeen 101A voi vuonna 2009 jättää sähköisesti. Sähköinen tukihaku edellyttää Vipu-käyttöoikeuksien hakemista kunnasta mennessä lomakkeella 405 (ks. Liite 10 Muistilista vuoden 2009 viljelijätukien sähköisestä hakemisesta). Vipu-käyttöoikeuksien hakulomake (Lnro 405) on täyttöohjeessa liitteenä. Huom. Kaikkia lomakkeen 101A kohdissa 1 ja 9 mainittuja perustietoja ei voi muuttaa sähköisesti (mm. tilatunnus, maatilan sijaintikunta, kuntanumero, kuntaosa, päätilan sijaintikylä, juridinen muoto ja päätilan kiinteistötunnus sekä puolison valtuutus). Muutokset on tarvittaessa palautettava kirjallisesti (Lnro 101A) kuntaan viimeistään Maatilalomake on perustietolomake, jonka palauttaminen maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on ehdoton edellytys tukien myöntämiselle. Lomakkeen ensimmäiselle sivulle esitäytetyt tiedot on päivittänyt maaseutuelinkeinoviranomainen vuoden 2008 maatilalomakkeen (Lnro 101A) tietojen perusteella yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) mukaisesti. Esitäytetyt tiedot on tarkastettava ja mahdolliset virheet korjattava. Jos maatilaa koskevissa tiedoissa on virheitä, on esitäytetyt tiedot yliviivattava ja merkittävä tiedot ao. kohtiin. 1. Maatilaa koskevat perustiedot Maatilan yritysnimeä käytetään, kun tilan omistus- tai juridinen muoto on jokin muu kuin yksityinen henkilö. Maatilan koko yritysnimi on ilmoitettava (esim. Avoin yhtiö Meikäläinen & Meikäläinen). Maatilan yritysnimi on yleensä sama kuin tuen hakija. Yritysnimeä ei ilmoiteta, jos juridinen muoto on yksityinen henkilö/perheviljelmä. Katso myös juridista muotoa koskevat ohjeet. Jakeluosoite, postinumero ja -toimipaikka -kohdissa ilmoitetaan päätilan osoitetiedot. Juridinen muoto tarkoittaa maatilayrityksen omistusmuotoa (ks. maatilan yritysnimi -kohta). Kuitenkaan maatilan haltijana olevan yksityisen henkilön/henkilöryhmän tai juridisen henkilön/henkilöryhmän ts. maatilayrittäjän ei välttämättä tarvitse omistaa sitä maata, jolla maatilan yritystoimintaa harjoitetaan. Muun muassa vuokramaita viljelevän yksityisen henkilön hallitseman maatilan juridiseksi muodoksi merkitään yksityinen henkilö. Maatilan juridiset muodot/omistusmuodot ja niiden koodit ovat seuraavat: 01 Yksityinen (luonnollinen) henkilö/perheviljelmä 02 Perheyhtiö, -yhtymä 03 Kuolinpesä 04 Valtio 05 Kunta, kuntainliitto 06 Seurakunta 07 Säätiö, yhdistys tms 08 Osakeyhtiö 09 Osuuskunta 10 Rekisteröity avoin-/kommandiittiyhtiö 11 Yhteismetsä 12 Toiminimi 13 Koulu 14 Perustettava yhtiö 15 Tuotantorengas Puutarhakasvien viljelyä myyntitarkoituksiin kysytään tilastointia varten. Puutarhakasvien viljelyllä tarkoitetaan avomaan vihannes- ja leikkokukkatuotantoa, hedelmien ja marjojen tuotantoa sekä taimitarha- ja kasvihuonetuotantoa (pois lukien metsäpuiden taimitarhat). Kohta on esitäytetty vuonna Esitäytetty tieto on tarkastettava ja korjattava. Tilatunnus tarkoittaa viranomaisen maatilalle antamaa maaseutuelinkeinorekisterin tilatunnusta, joka on edellytyksenä EU:n kokonaan tai osittain maksamien tukien ja kansallisten tukien maksamiselle. Maatilan sijaintikunnan ja päätilan sijaintikylän määrittää päätilan talouskeskus ts. sen tuotantoyksikön talouskeskus (talousrakennukset), josta maatilaa pääasiallisesti johdetaan. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, katsotaan päätilaksi taloudellisesti merkittävin tai pintaalaltaan suurin kiinteistörekisterissä (entisessä maarekisterissä) esiintyvä rekisteritila. Kuntanumero määräytyy maatilan sijaintikunnan mukaan. Käytössä on toistaiseksi vuoden 1995 kuntajaottelun mukainen numerointi, joten yhdistyneissä kunnissa ilmoitetaan vanha kuntanumero. Kuntanumero ja tukialue vuoden 1995 jälkeen yhdistyneissä kunnissa Vuoden 1995 jälkeen yhdistyneissä kunnissa ilmoitetaan vanha kuntanumero. Yhdistyneet kunnat kuuluvat edelleen siihen tukialueeseen, johon ne kuuluivat vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan. 6

8 1 Esimerkki: Jämsän kaupunki ja Kuoreveden kunta yhdistyivät vuoden 2001 alussa. Entisen Kuoreveden kunnan alueella (kuntanumero 299) tuki maksetaan C1 tukialueen mukaan. Muussa osassa Jämsää (kuntanumero 182) tuki maksetaan B tukialueen mukaan. Kuntaosa -kohdassa ilmoitetaan, sijaitseeko maatilaan kuuluvan päätilan talouskeskus kunnan ulkosaaristoosassa, sisäsaaristo-osassa, tai yhdellä tai useammalla tukialueella. Lomakkeen kuntaosa -kohtaan merkitään numero yksi (1) tai kaksi (2) jäljempänä olevissa kohdissa A, B ja C annettujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan kunta voi jakaantua erilaisiin tukivyöhykkeisiin seuraavasti: A. Osa kunnasta kuuluu ulkosaaristoon ja osa ei B. Osa kunnasta kuuluu sisäsaaristoon ja osa ei C. Kunta kuuluu useampaan kuin yhteen kansallisen tuen alueeseen Päätilan talouskeskuksen tai peruslohkon katsotaan sijaitsevan kunnan ulkosaaristo- tai sisäsaaristo-osassa silloin, kun talouskeskukseen tai peruslohkolle ei ole kiinteää kulkuyhteyttä. Lossiyhteyttä ei katsota kiinteäksi kulkuyhteydeksi. Saaristo-osiksi voidaan hyväksyä myös alueet, joista katsotaan olevan kohtuuttoman pitkä matka maanteitse kuntakeskukseen, ja yhteys tapahtuu lossin välityksellä. Epäselvissä tapauksissa voidaan maatilan tai peruslohkon sijaintia saaristossa kysyä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Eläinperusteisissa tuissa tukitaso määräytyy päätilan talouskeskuksen sijainnin perusteella. Toisaalta peltoalaan perustuvien tukien tukitaso määräytyy peruslohkon sijainnin perusteella. Peruslohkojen sijaintia ei tarvitse ilmoittaa kuin erityistapauksissa. Tällainen erityistapaus voi syntyä, kun esim. saareen rakennetaan silta. Tällöin ko. saari ei enää kuulu saaristo-osaan ja samalla tukialue saattaa muuttua. Muutoksesta on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. A. Kunnat, joihin kuuluu ulkosaaristo-osia: Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Kustavi, Lemland, Länsi-Turunmaa, Masku, Naantali, Pernaja, Porvoo, Raasepori, Salo, Sauvo, Taivassalo, Turku ja Uusikaupunki. Jos päätilan talouskeskus ei sijaitse kunnan ulkosaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee kunnan ulkosaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). B. Kunnat, joihin kuuluu sisäsaaristo-osia: Enonkoski, Hankasalmi, Hartola, Heinävesi, Hirvensalmi, Hämeenlinna, Joroinen, Joutsa, Juankoski, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Kerimäki, Kesälahti, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Kouvola, Kuhmoinen, Kuopio, Lapinlahti, Lappeenranta, Leppävirta, Liperi, Luhanka, Maalahti, Mikkeli, Mänttä-Vilppula, Nilsiä, Orivesi, Padasjoki, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Rautalampi, Ristiina, Ruovesi, Saarijärvi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Sysmä, Taipalsaari, Tervo, Varkaus, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski. Jos päätilan talouskeskus ei sijaitse kunnan sisäsaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee kunnan sisäsaaristoosassa, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). C. Kunnat, jotka vuoden 1995 kuntajaottelun mukaan kuuluvat useampaan kuin yhteen kansallisen tuen alueeseen: Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kunnissa alueella C1, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Mustasaaren ja Vöyri-Maksamaan kunnassa alueella C2 pohjoinen, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Oulunsalon kunnassa alueella C2, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Oulunsalon kunnassa alueella C3-P1, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Kittilän ja Sodankylän kunnissa alueella C4-P4, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan yksi (1). Jos päätilan talouskeskus sijaitsee Kittilän ja Sodankylän kunnissa alueella C4-P5, merkitään lomakkeen kuntaosa -kohtaan kaksi (2). Päätilan sijaintikylä ja päätilan nimi tarkoittavat kiinteistörekisterissä esiintyviä kylän ja tilan nimiä. Päätilan kiinteistötunnus (esim D) tarkoittaa kiinteistörekisterin mukaista päätilan 7

9 tunnusta, joka koostuu neljästä osasta: kuntanumero (3 merkkiä), sijaintialue/kylä (3 merkkiä), ryhmä/talo (4 merkkiä) ja yksikkö/tila (4 merkkiä). Lisäksi tunnukseen sisältyy tarkistenumero tai -kirjain (1 merkki). Tila hukkakaurarekisterissä ON = tila on hukkakaurarekisterissä EI = tila ei ole hukkakaurarekisterissä. ON: Tilan jollakin peruslohkolla on hukkakauraa, tai aiemmin hukkakauraa sisältäneen peruslohkon kaksivuotinen hukkakaurattomuustarkastus on vielä kesken. EI: Tilan yhdelläkään peruslohkolla ei ole hukkakauraa. Jos tilan jollakin peruslohkolla on ollut aiemmin hukkakauraa ja se on torjuntatoimen jälkeen läpäissyt kahtena peräkkäisenä vuotena suoritetun hukkakaurattomuustarkastuksen, on peruslohko vapaa hukkakaurasta ja poistunut rekisteristä. Maatilan päätuotantosuunta tarkoittaa taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa. Tuotantosuunta määräytyy vuoden aikana, normaalioloissa saatujen tai saatavien bruttotulojen perusteella. Metsä- ja porotaloutta ei katsota maatalouteen kuuluviksi, eikä niitä sen vuoksi ole mahdollista valita tuotantosuunnaksi. Myöskään luonnonmukainen tuotanto ei ole omana tuotantosuuntanaan, vaan alla olevasta listasta valitaan parhaiten taloudellisesti merkittävintä tuotantoa vastaava. Esitäytetyt tuotantosuunnat tulee korjata sen mukaan, mikä tuotantosuunta katsotaan taloudellisesti merkittävimmäksi vuonna Tuotantosuunnat ja niiden koodit ovat seuraavat: 01 Lypsykarjatalous 02 Lihanautojen kasvatus 03 Muu nautakarjatalous (yhdistelmätuotanto ja siitos eläinten kasvatus) 04 Porsastuotanto 05 Lihasikojen kasvatus 06 Muu sikatalous (yhdistelmätuotanto ja siitoseläinten kasvatus) 07 Kananmunien tuotanto (vain kulutukseen tarkoitettu tuotanto) 08 Siipikarjanlihan tuotanto 09 Muu siipikarjatalous (siitosmunien tuotanto, haudonta ja poikaskasvatus) 10 Lammastalous 11 Vuohitalous 12 Hevostalous 13 Viljanviljely (myös viljan siemenviljely, pl. mallasohran viljely) 14 Erikoiskasvituotanto (mallasohran, herneen, perunan, sokerijuurikkaan ja öljykasvien viljely) 15 Puutarhakasvien viljely avomaalla (avomaan vihannesviljely, hedelmän- ja marjanviljely sekä taimitarhaviljely lukuun ottamatta metsäpuiden taimitarhoja) 16 Kasvihuoneviljely 17 Muu kasvituotanto (mm. heinän ja viherheinän viljely, nurmikasvien siemenviljely ja metsäpuiden taimitarhat) 20 Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu tai kotimaisen energian tuotanto) 23 Ei tuotanto-/yritystoimintaa 2. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tietoja Ympäristötukisitoumuksen päättymispäivä on esitäytettynä lomakkeella. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy viljelijän on annettava uusi sitoumus tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B kohta 1D) ja lisäksi täytettävä lomake nro. 111, jotta ympäristötukea voitaisiin maksaa vuonna Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Ympäristötuen tilatyyppi on esitäytettynä lomakkeella. Kasvi -sana tarkoittaa ympäristötuen mukaista kasvinviljelytilaa ja eläin -sana ympäristötuen mukaista kotieläintilaa. Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. Ympäristötuen ohjelmakausi, jonka aikana viljelijä on ympäristötukeen sitoutunut, näkyy esitäytettynä tietona lomakkeella. Jos viljelijällä on ohjelmakauden mukainen ympäristötukisitoumus, sarakkeessa on merkintä Jos viljelijä on antanut sitoumuksen vuosien aikana, sarakkeessa on merkintä Ympäristötuen lisätoimenpide on esitäytettynä lomakkeella seuraavia koodeja käyttäen: Vuonna annettu ympäristötukisitoumus; 01 Vähennetty lannoitus 02 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 03 Ravinnetaseet 05 Lannan levitys kasvukaudella 06 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 07 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 8

10 1 08 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 09 Viljelyn monipuolistaminen 10 Laajaperäinen nurmituotanto 11 Kerääjäkasvien viljely 12 Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla 13 Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla 14 Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö Vuosina annettu ympäristötukisitoumus: 01 Tarkennettu lannoitus 03 Talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 04 Maatilan monimuotoisuuskohteet 05 Ammoniakkipäästöjen vähentäminen 06 Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen 07 Maitohuoneen pesuvesien käsitteleminen 08 Tarkennettu ravinteiden seuranta 09 Typpilannoituksen tarkentaminen liukoisen typen mittauksen avulla 10 Katteen käyttö monivuotisten puutarhakasvien rikkakasvitorjunnassa 11 Lannan kaasujen talteenotto Luonnonhaittakorvauksen päättymispäivä on esitäytetty lomakkeelle. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy (tosiasiallisesti sitoumusaika kestää siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen maksupäivästä), viljelijän on annettava uusi sitoumus tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B kohta 1B), jotta luonnonhaittakorvausta voitaisiin maksaa vuonna (Ks. myös hakuopas luku 6.) Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosasitoumuksen päättymispäivä on esitäytetty lomakkeelle. Siitä viljelijä voi tarkastaa, kuinka pitkään hänen sitoumuksensa vielä on voimassa. Jos sitoumus päättyy (Tosiasiallisesti sitoumusaika kestää siihen asti, kun on kulunut viisi vuotta ensimmäisestä luonnonhaittakorvauksen maksupäivästä) ja viljelijä haluaa sitoumuksen jatkuvan, hänen on annettava uusi luonnonhaittakorvaussitoumus ja täytettävä tukihakemuslomakkeella (Lnro 101B kohta 1B sekä kohta 1C) sekä täytettävä lisäksi lomake nro 176 ja kotieläintilaksi hakevan myös lomake nro 176A. (Ks. myös hakuopas luku 6.) Uutta lisäosasitoumusta ei voi antaa ilman uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen antamista. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan tilatyyppi on esitäytetty. Tilatyypin muutoksista, ks. hakuopas luku 6. Jos viljelijä antaa uuden lisäosasitoumuksen vuonna 2009, tilatyyppi ilmoitetaan lomakkeella 176 ja mahdolliset kotieläinmäärät lomakkeella nro 176A. Ahvenanmaan osalta katso lomake Å1a. 3. Täydentävät ehdot Kohdan 3. täydentävien ehtojen valmistelusta vastaavat maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston elintarviketurvallisuusyksikkö ja kasvintuotantoja eläinravitsemusyksikkö. Jos tila käyttää käsiteltyä puhdistamolietettä peltojen lannoittamiseen vuonna 2009, on siitä ilmoitettava tässä. Mikäli esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti ja rastitetaan oikea vaihtoehto. Jos tilalla käytetään automaattilypsyä ( lypsyrobotti ), on siitä ilmoitettava tässä. Mikäli esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti ja rastitetaan oikea vaihtoehto. Rekisteröitymisestä rehualan toimijaksi on ilmoitettava tässä. Rehun tuotanto, sekoitus, valmistus ja käyttö -kohdat ovat esitäytetty 2008 vuoden tietojen perusteella. Mikäli jokin esitäyttökohta on virheellisesti rastitettu, yliviivataan virheellinen rasti(t) ja rastitetaan oikea vaihtoehto (-ehdot). Maatilan perustietojen pysyvät muutokset tulee ilmoittaa suoraan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rehuvalvontaan viraston omalla lomakkeella F. Rehualan toimijaksi rekisteröintivelvoitteeseen on kaksi poikkeusta. Rekisteröintivelvoitetta ei ole minkään jäljempänä mainitun toiminnan osalta, mikäli tuotettu rehu käytetään omien eläinten ruokintaan ja näistä eläimistä saadut elintarvikkeet käytetään kokonaan omalla tilalla. Tämän lisäksi rekisteröintivelvoitetta rehun tuotanto -kohtaan ei ole viljelijällä, joka tuottaa rehua vuosittain korkeintaan 3,0 ha:n alueella ja toimittaa kaiken tältä alueelta saamansa rehun paikalliselle maatilalle siellä käytettäväksi (niin sanottu pieni ja paikallinen toiminta). Rehujen turvallisuusvaatimus on osa täydentäviä ehtoja. Vaatimukseen liittyy myös viranomaisen velvollisuus pitää rekisteriä rehualan toimijoista. Velvollisuus perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 183/2005 rehuhygieniasta. Kyseisen asetuksen artiklan 11 mukaan rehualan toimijat, mukaan lukien viljelijät, eivät saa harjoittaa toimintaansa ilman rekisteröintiä tai hyväksyntää. 9

11 Rekisteröintivelvoitteen noudattaminen on tärkeää myös siksi, että rehua saa hankkia vain rekisteröidyltä toimijalta. Luettelo rehualan alkutuotannon toimijoiksi rekisteröityneistä on julkaistu Eviran internet sivuilla. Rehun tuotannolla tarkoitetaan alkutuotannon tuotteiden, esimerkiksi rehuviljan viljelyä myyntiin, vastikkeettomaan luovutukseen ja/tai tilan elintarviketuotantoeläinten ruokintaan. Myös leipävilja saattaa päätyä rehuviljaksi, joten leipäviljan tuotanto voidaan ilmoittaa rekisteröitymällä rehun tuotanto -kohtaan. Tämä kohta sisältää myös alkutuotteiden kuljetuksen ja varastoinnin tuotantopaikalla sekä niiden kuljetuksen tuotantopaikalta esimerkiksi rehutehtaalle. Säilörehun säilöntäaineet ovat rehun lisäaineita, mutta tässä yhteydessä niiden käyttö lasketaan kuuluvaksi rehun tuotanto -kohtaan. Rehujen sekoituksella tarkoitetaan tilaseosten valmistusta esimerkiksi viljaa ja tiivisterehuja (täydennysrehuja) käyttäen yksinomaan oman tilan tarpeisiin. Mikäli tilaseoksen valmistuksessa käytetään myös lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia sellaisenaan, kyseessä ei ole rehun sekoittaminen vaan rehun valmistus. Rehun valmistuksella tarkoitetaan lisäaineiden tai niitä sisältävien esiseosten käyttöä sellaisenaan rehuseosten valmistamiseen tilan omaan käyttöön. Lisäaineita ovat esimerkiksi vitamiinit, hivenaineet, säilöntäaineet ja kokkidiostaatit. Kivennäiset, kuten esimerkiksi kalsium, fosfori ja magnesium eivät ole rehun lisäaineita. Lisäksi on huomioitava, että esimerkiksi rypsipuristeen valmistus omaan käyttöön edellyttää rekisteröitymistä Elintarviketurvallisuusvirastoon rehuaineiden valmistajana viraston omalla lomakkeella A. Tämän lisäksi on huomioitava, että lisäaineita sisältävien täydennysrehujen (esim. tiivisteiden) käyttö ei edellytä rekisteröitymistä tähän kohtaan, vaan kohtaan rehun sekoittaminen. Myöskään säilörehun säilöntäaineiden käyttö ei ole rehun valmistamista, vaan niiden käyttö lasketaan kuuluvaksi rehun tuotanto -kohtaan. Rehun käytöllä tarkoitetaan elintarviketuotantoeläinten ruokintaa kotoisilla ja/tai ostorehuilla. Esimerkiksi täysrehujen käyttö edellyttää rekisteröitymistä tähän kohtaan. Kun tila harjoittaa muita kuin edellä mainittuja toimintoja, esimerkiksi tarjoaa varasto- tai kuljetuspalvelua tai sekoittaa/valmistaa rehuja myyntiä varten, tulee tilan rekisteröityä myös Eviraan viraston omalla lomakkeella A. Kun tila käyttää rehunvalmistukseen kokkidiostaatteja tai tiettyjä eläimen tuotantoon vaikuttavia lisäaineita tai niitä sisältäviä esiseoksia sellaisenaan, edellyttää tämä rehualan toimijaksi rekisteröinnin lisäksi hyväksynnän hakemista Eviralta. 4. Maankäyttölajien pinta-alat Maankäyttölajien pinta-alat on tarkistettava. Jos tietoihin on tullut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna on tiedot korjattava tilanteen mukaiseksi. Jos lomake on palautettu maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen viimeistä palautuspäivää, pinta-aloja voidaan muuttaa saakka. Sen jälkeen muutoksia ei voi enää tehdä. Pinta-alat ilmoitetaan kaikissa kohdissa kahden desimaalin (=aarin) tarkkuudella. Kohdan tietoja ei käytetä tukien maksamisen perustana. Pelto tarkoittaa maankäyttölajeja laskettaessa aluetta, jolla normaaleissa olosuhteissa viljellään jatkuvasti pelto- tai puutarhakasveja. Myös metsäpuiden taimitarhat luetaan peltoalaan. Pelloksi luetaan myös pitkäaikaiset, alle 10 vuoden kuivaheinä- ja laidunnurmet sekä alle 10 vuotta viljelemättä ollut pelto. Uudisraivaukset luetaan peltoalaan silloin, kun ne ilman kunnostustoimenpiteitä voidaan ottaa viljelyyn viimeistään Peltoalaan luetaan myös ala sellaisen ojan keskiviivasta, jonka leveys on korkeintaan 3 metriä sekä sarkaojat, pellonreunat, ympäristötukiehtojen mukaan viljelemättä jätettävien suojakaistojen alat, tilapäiset pelloilla olevat kulkureitit ja vastaavat. Tilalle vuokrattuun ja tilalta poisvuokrattuun peltoalaan luetaan sekä lyhytaikaisilla (yhden kasvukauden vuokraukset) että pitkäaikaisilla (vähintään kahden kasvukauden vuokraukset) vuokrasopimuksilla vuokratut pellot. Tilalle vuokratun peltoalan tulee olla sama kuin tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella (Lnro 102B) ilmoitetun vuokrapellon yhteenlaskettu ala. Peltoa hallinnassa = omaa peltoa ja puutarhaa + tilalle vuokrattu peltoa tilalta pois vuokrattu pelto. Hallinnassa olevan peltoalan tulee olla sama kuin tukihakemuksen peruslohkolomakkeella (Lnro 102A) ilmoitetun pellon (sarake F, maankäyttölaji 1) yhteenlaskettu ala. Viljelyksessä oleva peltoala tarkoittaa kaikkia kesällä 2009 tuotannossa olevia peltoja, mukaan lukien myös hoidettu kesanto. Viljelyksessä olevan pellon pinta-alan tulee olla sama kuin kasvulohkolomakkeen (Lnro 102B) yhteenlaskettu pellon pinta-ala lukuun ottamatta viljelemätöntä peltoa. 10

12 1 Metsämaa tarkoittaa metsää sekä metsitettyjä ja metsitystä varten esikäsiteltyjä peltoja. Tie-, kitu- ja joutomaa. Tiemaaksi luetaan maatilaan kuuluvat tilus- ja viljelystiet. Pysyvät ja tilapäiset tiet on vähennettävä pinta-alasta riippumatta siitä, onko tien ja pellon välissä ojaa. Jos viljelystietä rajoittaa enintään 3 metriä leveä oja, lohkon pinta-ala lasketaan ojan keskeltä. Jos oja on yli kolme metriä leveä, lohkon pinta-ala lasketaan pellon reunasta. Kitumaaksi luetaan entinen metsän V-veroluokka. Joutomaaksi luetaan alueet, joita ei käytetä tai ei voida käyttää varsinaiseen tuotantotoimintaan. Joutomaahan kuuluvat täysin puuttomat suot, tunturit, louhikot, kalliot, kivikot ja hietikot sekä käyttämättömät sora- ja savikuopat tms. Jos viljellyllä maalla esiintyy lukuisia kiviä, joita ei voida poistaa, on niiden ala vähennettävä peltolohkon alasta ja lisättävä joutomaan alaan. Luonnonlaidun ja -niitty. Luonnonlaitumeksi luetaan aidattu laidun, joka on raivaustoimenpitein perustettu viljelemättömälle maalle. Myös aidalla erotetut, melkein puuttomat alueet, joilta pensaskasvillisuus on kokonaan tai osittain poistettu ja joita pysyvästi käytetään laitumina (raivatut hakamaat) luetaan luonnonlaitumiksi. Laitumina käytettäviä metsäalueita ei lueta luonnonlaitumiksi vaan ne ilmoitetaan metsämaan yhteydessä. Luonnonniityksi luetaan nurmi- ja muita ruohokasveja kasvavat alueet, joita ei varsinaisesti viljellä (esim. yli 10 vuotta vanhat peltonurmet), jotka on jätetty luonnonsiemennyksen varaan tai jotka esim. märkyytensä vuoksi on jätetty viljelemättä. Myös itsestään metsittyneet pellot, joita ei voida enää viljellä ilman raivaustoimenpiteitä, voidaan ilmoittaa joko tässä tai tie-, kitu- ja joutomaan yhteydessä. Tilalle vuokrattuun ja tilalta poisvuokrattuun luonnonlaitumeen ja -niittyyn luetaan sekä lyhytaikaisilla (yksi kasvukausi) että pitkäaikaisilla (vähintään kaksi kasvukautta) vuokrasopimuksilla vuokratut luonnonlaitumet ja -niityt. Luonnonlaidunta ja -niittyä hallinnassa = oma luonnonlaidun ja -niitty + tilalle vuokrattu luonnonlaidun ja -niitty tilalta poisvuokrattu luonnonlaidun ja -niitty. Käytössä olevan luonnonlaitumen ja -niityn alaan luetaan alueet, joita laidunnetaan säännöllisesti tai joilta korjataan rehua. Käytössä olevan luonnonlaitumen ja -niityn alan tulee olla sama kuin tukihakemuksen peruslohkolomakkeella (Lnro 102A) ilmoitetun luonnonlaitumen ja -niityn (sarake F, maankäyttölaji 2) yhteenlaskettu ala. Tonttimaa tarkoittaa rakennusten ja rakenteellisten laitteiden vaatimia pinta-aloja, pihaa sekä keittiöpuutarhaa, jotka eivät sisälly pellon alaan. Muita käyttöalueita ovat puistot sekä urheilu- ja leikkipaikat, jos niitä ei ole syytä lukea tonttimaahan tai metsämaahan. Muiksi käyttöalueiksi luetaan myös avatut ja hoidetut (ts. käytössä olevat) hiekan, soran, saven, mudan, turpeen jne. ottopaikat. Omaa maata yhteensä. Ilmoitetaan omistuksessa olevien maankäyttölajien pinta-ala. Omaa maata yhteensä = oma pelto ja puutarha + metsämaa + tie-, kitu- ja joutomaa + oma luonnonlaidun ja -niitty + tonttimaa + muut käyttöalueet. 5. Tilalla olleet kotieläimet Maatilalla olevien kotieläinten lukumäärän selvittämiseksi maatilalomakkeen 101A kohdassa 5. ilmoitetaan kaikkien maatilalla olleiden kotieläinten lukumäärä lukuun ottamatta lampaita ja vuohia sekä nautoja, joiden lukumäärä saadaan rekisteristä. Eläinten lukumäärä ilmoitetaan siitä riippumatta, haetaanko niille tukia vai ei. Mikäli tilalla ei ole ollut kotieläimiä tuotantoon liittyvän tauon vuoksi, merkitään rasti kohtaan tuotantotauko. Jos sikojen elopaino ei ole tiedossa, voidaan tiedusteluajankohdan elopaino päätellä iän perusteella seuraavasti: Ikä Elopaino alle 10 viikkoa (2,5 kk) alle 20 kg 10 viikkoa (2,5 kk ) alle 16 viikkoa 20 kg alle 50 kg (4 kk) 16 viikkoa (4 kk ) 24 viikkoa (6 kk) 50 kg alle 80 kg 24 viikkoa ja yli 80 kg ja yli Kotieläintietojen täyttö on tärkeää, sillä tietoja käytetään hallinnollisiin tarkoituksiin. Kohdan huolellisella täyttämisellä voidaan välttyä turhilta tilalla tapahtuvilta valvontakäynneiltä. 6. Tietojen luovutus Laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) on tullut voimaan Lain 2 :n mukaan tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen, niiden luovuttamiseen ja luovuttamisesta perittäviin maksuihin sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki 621/1999) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Julkisuuslaissa pääsääntönä 11

13 on asiakirjojen julkisuus, ja siitä johtuu, että pääosa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmään tallennetuista tiedoista on nykyisin julkista. Salassa pidettävää tietoa maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmässä on lain (284/2008) 6 :ssä luetellut asiat eli 1) asiakasta koskevat luottotiedot, 2) tiedot valtiontakauksista ja 3) takauksen kohteena olevien lainojen määrästä sekä 4) lainamuotoisiin tukiin liittyvät tiedot lainojen määrästä. Yleissäännökset salassa pidettävistä viranomaisen asiakirjoista löytyvät julkisuuslain (621/1999) 24 :stä. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä voidaan luovuttaa yhteystietoja (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite) suoramarkkinointia ja mielipide- tai markkinatutkimusta varten, jos se, jonka tiedoista on kyse, on antanut siihen suostumuksensa. Luovutuksessa saa käyttää valintaperusteena tietojärjestelmään talletettuja henkilötietoja sekä sijainti-, pinta-ala- ja tuotantosuuntatietoja. Suostumuksen tietojen luovuttamiseen markkinointitarkoituksiin voi antaa rastittamalla kohdan 6 A. Vanhan maaseutuelinkeinorekisterilain (1515/1994) aikana rekisteriin merkityn henkilön yhteystietoja saatettiin luovuttaa neuvonnallisiin tarkoituksiin, ellei henkilö ollut nimenomaisesti kieltänyt tietojensa luovuttamista. Lainsäädäntö ei enää tunne viljelijän yhteystietojen luovuttamista neuvonnallisiin tarkoituksiin, mutta ne voidaan luovuttaa, jos henkilö on antanut siihen suostumuksensa. Suostumuksen tietojen luovuttamiseen neuvonnallista tarkoitusta varten voi antaa rastittamalla kohdan 6 B. Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, maistraatti voi pyynnöstä määrätä, ettei tietoa hänen kotikunnastaan eikä siellä olevasta asuinpaikastaan tai hänen tilapäisestä asuinpaikastaan taikka postiosoitteestaan tai vastaavasta muusta osoitteestaan saa luovuttaa muille kuin viranomaisille. Tällainen turvakielto merkitään väestötietojärjestelmään. Koska maaseutuelinkeinohallinnon asiakasrekisterin tietoja ei päivitetä väestötietojärjestelmästä on henkilön ilmoitettava turvakiellosta itse. Ilmoittaminen tapahtuu rastittamalla kohta 6 C. 7. Puolison valtuutus Tuenhakijan/ -hakijoiden on allekirjoitettava hakemus. (Ks. tuenhakijan määritelmä tämän täyttöohjeen luvusta 2). Tuen hakijoilla tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka omistavat tai hallitsevat maatilaa joko osittain tai kokonaan). Mikäli molemmat puolisot hakevat tukia yhdessä (esim. hallitsevat ja omistavat tilan yhdessä), on molempien allekirjoitettava hakemus. Mikäli puolisot haluavat, että kumpikin puoliso voi toimia yksin tukihakemuksiin liittyvissä toimissa toistensa puolesta, he voivat valtuuttaa toisensa maatilalomakkeella (Lnro 101A) täyttämällä kohdan A. ruudukon (tekstaten). Tällöin ei enää tarvita erillistä valtakirjaa ja kumpi tahansa voi allekirjoittaa mahdolliset muut hakemuslomakkeet, täydentää hakemusta, poistaa eläimiä hakemukselta, tehdä vaadittuja ilmoituksia, tehdä hakemuksen muutoksia jne. Kummankin puolison on valtuutuksesta huolimatta allekirjoitettava 101A- lomake. On myös mahdollista valtuuttaa sellainen puoliso joka ei omista maatilaa, toimimaan yksin vuoden 2009 tuen hakemiseen liittyvissä toimissa maatilalomakkeella (Lnro 101A) täyttämällä kohdan B. ruudukko (tekstaten). Valtuutus voidaan antaa maatilalomakkeella vain tuloverolain (1535/1992) 7 :ssä tarkoitetulle puolisolle. Tätä kohtaa käytetään, kun maatilan yksin omistava henkilö haluaa valtuuttaa puolisonsa (joka ei omista tilaa) itsensä lisäksi toimimaan tuen hakemiseen liittyvissä toimissa. Molempien puolisoiden on annettava suostumuksensa allekirjoittamalla lomake 101A. Tällöin myöhemmin vuonna 2009 ei enää tarvita erillistä valtakirjaa, ja kumpi tahansa puolisoista voi allekirjoittaa mahdolliset muut hakemuslomakkeet, täydentää hakemusta, poistaa eläimiä hakemukselta, tehdä vaadittuja ilmoituksia, tehdä hakemuksen muutoksia jne. 8. Yhtymän, yhteisön ja kuolinpesän valtuutus Kaikkien maatilan omistajien ja osakkaiden on allekirjoitettava hakemus. Mikäli yhtymän, yhteisön tai kuolinpesän osakkaat haluavat valtuuttaa maatilan osakkaan toimimaan vuoden 2009 pinta-alatukihakuun liittyvissä toimissa (esim. allekirjoittaa mahdolliset muut hakemuslomakkeet, täydentää hakemusta, poistaa eläimiä hakemukselta, tehdä vaadittuja ilmoituksia, tehdä hakemuksen muutoksia jne.), voivat he tehdä sen lomakkeen tässä kohdassa. Tällöin ei enää tarvita erillistä valtakirjaa pinta-alatukihakuun liittyvissä toimissa vuonna (Huom. tämä valtuutus ei koske tukioikeuksien hallinnointia, esim. tukioikeuksien siirtoja). Valtuutus tapahtuu kirjoittamalla valtuutettavan henkilön nimi sille tarkoitettuun kohtaan lomakkeen 101A kohdassa 8. Muiden maatilan omistajien ja osakkaiden nimet kirjoitetaan tekstaten niille varattuun tilaan. Kohtaan tulee merkitä myös valtuuttajien henkilötunnukset (tunnuksen alkuosa). Kaikkien tilan omistajien ja osakkaiden on allekirjoitettava lomake 101A (9. kohta), sillä kohdan 8. valtuutus hyväksytään allekirjoituksella. Tämän jälkeen 12

14 1 valtuuttajien allekirjoituksia ei vaadita muilla vuoden 2009 pinta-alatukihakuun liittyvillä asiakirjoilla. Mikäli kohdassa valtuutetaan kaksi tai useampi henkilöä yhdessä toimimaan vuoden 2009 pinta-alatukihakuun liittyvissä toimissa, on molempien valtuutettujen aina yhdessä allekirjoitettava tilaa koskevat hakemukset. Mikäli halutaan valtuuttaa useampi henkilö yksinään allekirjoittamaan tilan tukihakemuksia, ei valtuutusta voi antaa 101 A -lomakkeella, vaan silloin tulee antaa erillinen valtakirja. Maaseutuvirasto suosittelee käyttämään erillistä valtakirjaa, mikäli valtuuttamiseen liittyy erityisiä ehtoja. 9. Allekirjoitus Lomake tulee allekirjoittaa. Jos hakijana on yhteisö, yhtymä tai kuolinpesä, on joko kaikkien tai osakkaiden valtuuttaman henkilön allekirjoitettava hakemus. Yhteisön tai yhtymän osalta allekirjoittajana voi olla myös henkilö, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Valtakirjat ja nimenkirjoitusoikeuden osoittava kaupparekisteriote, yhtymäsopimus tai vastaava on liitettävä hakemukseen, ellei valtuutusta ole tehty lomakkeen kohdassa 7. tai 8. Allekirjoituksella hyväksytään myös mahdollinen 7. tai 8. kohdan valtuutus sekä MYEL-vanhuuseläkettä koskevien tietojen tarkistaminen. Huom. Sähköisessä tukihaussa vain yksi henkilö voi allekirjoittaa tilan tukihakemuksen (= hakemuksen palautusoikeus Vipu-tunnuksilla). Sen vuoksi kaikkien tilan omistajien tai osakkaiden on valtuutettava ko. henkilö allekirjoittamaan puolestaan vuoden 2009 sähköiset viljelijätukihakemukset lomakkeella 405. Valtuutus kattaa vain sähköisen tukihaun. (ks. Liite 10, kohdat 8-15). Lomake on palautettava viimeistään Lomakkeen palautusaika sähköisessä tukihaussa päättyy Vipupalvelussa klo

15 II Tukihakemus (Lnro 101B) Lomakkeen 101B voi vuonna 2009 jättää sähköisesti. Sähköinen tukihaku edellyttää Vipu-käyttöoikeuksien hakemista kunnasta mennessä (ks. Liite 10). Vipukäyttöoikeuksien hakulomake (Lnro 405) on täyttöohjeessa liitteenä. Huom. Lomaketta ei voi jättää sähköisesti, jos tila antaa uuden sitoumuksen LFA:sta tai sen kansallisesta lisäosasta, ympäristötuesta tai eläinten hyvinvoinnin tuesta. Tukihakemuksella nro 101B voidaan hakea tilatukea, luonnonhaittakorvausta, maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea, peltokasvien tuotantopalkkiota, viljelyalaan perustuvia kansallisia tukia, tärkkelysperunan tukea, siementukia sekä maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatusta, valkuaiskasvipalkkiota, energiakasvitukea ja eläinten hyvinvoinnin tukea. Kansalliset kotieläintuet haetaan lomakkeilla nro 101C, nro 107A ja nro 144. Mikäli hakija antaa uuden ympäristötukisitoumuksen vuonna 2009, sitoumuksen antajan on täytettävä myös lomake nro 111 sekä kotieläimistä tarvittaessa lomake nro 111A. Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan sitoumuksen antajan on täytettävä lomake nro 176 ja ko. tuessa kotieläintilaksi haluavan lisäksi lomake nro 176A. Tuen hakijalla tarkoitetaan luonnollista (yksityistä) tai juridista henkilöä (esim. osakeyhtiö, avoin- tai kommandiittiyhtiö, osuuskunta tai yhdistys) tai luonnollisten yksityisten henkilöiden yhteenliittymää (kuolinpesä, verotusyhtymä) tai julkisyhteisöä (valtio, kunta yms.), joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaa joko osittain tai kokonaan ja joka harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Maatilalla voi olla myös useampi kuin yksi viljelijä, ts. maatilan omistaa tai sitä hallitsee luonnollisten tai juridisten henkilöiden muodostama yhteenliittymä, joka toimii maatilayrittäjänä. Yhteenliittymä merkitään hakijaksi, kun maatilaa hallitsee luonnollisten tai juridisten henkilöiden muodostama kuolinpesä, yhtymä, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yritysmuodon tulee ilmetä tuen hakijan nimestä (Esim. avoin yhtiö Meikäläinen & Meikäläinen, M. Meikäläisen kuolinpesä). Kuolinpesän ollessa hakijana on jokaisen kuolinpesän osakkaan allekirjoitettava hakemus. 1. Hakemus Hakijan on ehdottomasti rastitettava kaikki tuet, joita hän hakee. Lisäksi hakijan tulee antaa tarvittavat hakemusta täydentävät tiedot lomakkeen kohdissa 2 4. Tuet on ryhmitelty sen mukaan, millä tukialueilla kyseisiä tukia voidaan maksaa. 1. KAIKKI TUKIALUEET (A-C4) Kohta A. Haetaan tilatukea ja tukioikeuksien aktivointia. Kohta B. Haetaan luonnonhaittakorvausta. Vuonna 2009 luonnonhaittakorvaussitoumuksen antavan on lisäksi rastitettava kohta, jolla annetaan viisivuotinen sitoumus. (Kohta B ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä.) Kohta C. Haetaan luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Kasvinviljelytilasta kotieläintilaksi voi muuttaa kesken sitoumuskauden vain sukupolvenvaihdos- tai muissa koko tilan hallinnansiirtotilanteissa, jos kotieläintilan ehdot täyttyvät. Tilatyypin muutoksista, ks. hakuopas luku 6. Vuonna 2009 uuden lisäosasitoumuksen antavan on lisäksi täytettävä lomake nro 176 ja kotieläinten osalta lomake nro 176A. Uuden lisäosasitoumuksen voi antaa vain, jos vanha luonnonhaittakorvaussitoumus päättyy ja/tai hakija antaa uuden luonnonhaittakorvaussitoumuksen. (Kohta C ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä.) Kohta D. Haetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteisiin liittyvää tukea sekä ympäristötuen erityistukia. Vuonna 2009 uuden ympäristötukisitoumuksen antavan on lisäksi täytettävä lomake nro 111. Vuonna 2009 uutta sitoumusta ei voi antaa, jos vanha sitoumus on vielä voimassa. Sitoumusehdot ja lomakkeet toimitetaan kevään 2009 aikana niille viljelijöille, joiden ympäristötukisitoumus päättyy Aikaisemmin sitoumuksen antaneen on tarvittaessa ilmoitettava lomakkeella 101F kysytyt lisätiedot. Lisätietoja tukiehdoista saa hakuoppaan luvusta 6 ja sitoumusehdoista. Kohta D rastittamalla haetaan samalla myös voimassaolevien ja alkavaksi haettujen erityistukien maksatusta. Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten maksatusta on haettava vuosittain. Jos merkintä puuttuu, erityistukea ei makseta. Lisäksi maksatuksen hakematta jättäminen katsotaan sopimuksesta luopumi- 14

16 2 seksi, jolloin uutta sopimusta ei voi hakea ennen kuin 2 vuotta on kulunut sopimuksen voimassaolon päättymisestä. Luopumisesta saattaa aiheutua myös erityistuen takaisinperintä. Lannan käytön tehostamista koskevan erityistuen maksaminen edellyttää TE-keskukselle viimeistään jätettävää kirjallista ilmoitusta, josta ilmenee kyseisenä vuonna vastaanotettu lantamäärä ja -laji sekä se, minkä tyyppistä lantaa millekin sopimuslohkolle on levitetty tai levitetään. Lietelannan sijoittamista koskevan erityistuen maksaminen edellyttää TE-keskukselle viimeistään jätettävää kirjallista ilmoitusta, josta ilmenee kyseisenä vuonna levitetty tai levittävä lantamäärä. Alkuperäisrotujen kasvatusta koskevan erityistuen maksaminen edellyttää TE-keskukselle viimeistään toimitettavaa erillistä lomaketta (Lnro 218M), joka on internetsivuilla osoitteessa Luonnonmukaisen kotieläintuotannon erityistuen maksatusta varten viljelijän on lisäksi toimitettava mennessä TE-keskukseen ilmoitus (Lnro 215M tai 215U) luonnonmukaisesti tuotetuista eläimistä, mikäli ne ovat muita kuin nautaeläimiä. Kaikki erityistukilohkot on ilmoitettava kasvulohkoina kasvulohkolomakkeelle (katso Lnro 102B sarakkeen S täyttöohje sekä liite 7). Myös alasta, jolle haetaan lannan käytön tehostamista koskevan erityistuen maksatusta (ala, jolle vastaanotettua lantaa levitetään tulevan kasvukauden aikana), on tehtävä oma kasvulohkonsa. (Kohta D ei koske ahvenanmaalaisia viljelijöitä.) Kohta E. Haetaan peltokasvien tuotantopalkkiota. Jos tuen hakijalla on voimassa oleva ohjelmakauden ympäristötukisitoumus ja sen lisätoimenpiteenä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus, on tuen hakijan jätettävä myös lomake 101F (ks. tarkemmin hakuoppaan luku 8.1). Kohta F. Haetaan perunantuotannon kansallista tukea. Kohta G. Haetaan tärkkelysperunan tukea. Tukea maksetaan tärkkelysperunalle, josta on liitetty hakemukseen sopimus tärkkelystuotannosta (esim. Lnro 273 tai tärkkelystehtaan tekemä sopimuspohja, jossa vastaavat tiedot kuin lomakkeella 273). Tärkkelysperunasta on erillinen opas, jota saa internetistä -osoitteesta. Hakijan on (tärkkelystehtaan suostumuksella) muutettava viljelysopimusta (pinta-ala) viimeistään , aina kun aiemmin toimitetun sopimuksen pinta-aloihin on tullut muutoksia. Huom! tärkkelysperunan omaa siemenlisäystä ei saa merkitä sopimuspinta-alaan. Kohta H. Haetaan sokerijuurikkaan kansallista tukea. Tukea maksetaan sokerijuurikkaan peltoviljelystä; sokerijuurikkaan kuljetustukeen on järjestetty erillinen tukihaku. Kohta I. Haetaan hehtaariperusteista kansallista siementuotannon tukea (viljat, nurmikasvit). Siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta on merkittävä viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST kasvulohkolomakkeelle 102B. Hakemukseen liitetään siementuotantosopimuksen jäljennös/tilapakkaamon sitoumus omasta tuotannosta. Viljelijä toimittaa Eviran viljelystarkastuspäätöksen maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tukimuodon maksamisen edellytyksenä on komission lupa. Kohta J. Haetaan kiloperusteista EU:n siementuotannon tukea timoteille. Siemenviljelyksessä olevien lohkojen osalta on merkittävä viljeltävän kasvin laji ja lajike sekä tunniste ST kasvulohkolomakkeelle 102B (esim. Timotei/ST/Tuukka). Hakemukseen liitetään siementuotantosopimuksen jäljennös/tilapakkaamon sitoumus omasta tuotannosta. Viljelijä toimittaa Eviran sertifiointipäätöksen maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kohta K. Haetaan valkuaiskasvipalkkiota. Lajike merkitään kasvulohkolomakkeeseen 102B sarakkeeseen U, lisäksi on sarakkeeseen T merkittävä valkuaiskasvipalkkion lohkot merkinnällä VP. Kohta L. Haetaan energiakasvitukea (myös rypsin/rapsin ja biokaasutettavien nurmikasvien tilatason energiakäytön energiakasvitukea). Tukihakemuksen liitteenä on maatilan sijaintipaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle toimitettava hyväksytyn jalostajan/ keräilijän kanssa tehty sopimus energiakasvitukeen oikeutettujen tuotteiden tuottamiseksi (Lnro 411) tai viljelijän antama tilatason energiakäytön sitoumus (Lnro 417). Lajike merkitään kasvulohkolomakkeeseen 102B sarakkeeseen U, lisäksi on sarakkeeseen T merkittävä energiakasvien tuen lohkot merkinnällä EK. Kohta M. Haetaan eläinten hyvinvoinnin tukea. Sitoumuksen vuonna 2009 antava liittää hakemukseen sitoumuslomakkeen (Lnro 188). 15