BÖLEN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 VINDIN AB OY BÖLEN TUULIVOIMAPUISTO KESÄKUU 2015

2

3 1 20)

4 2 20) 2 BÖLEN TUULIVOIMAPUISTO Hankkeen tausta ja tarkoitus VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Bölen kylään Närpiössä. VindIn Ab Oy on ruotsalaisen tuulivoimayhtiön VindIn AB:n tytäryhtiö. Yhtiön tavoitteena on tunnistaa soveltuvat tuulivoimaalueet, kehittää, rakentaa ja käyttää tuulivoimapuistoja Pohjoismaissa. Hankealue sijoittuu Pjelaxin, Bölen, Perälän ja Myrkyn kylien välille. Hankealueen koko on noin hehtaaria ja koostuu pääosin metsämaasta sekä metsittyneistä suoalueista. Alustavien arvioiden mukaan alueen tuuliolosuhteet ovat suotuisat. VindIn Ab Oy on tehnyt maanvuokrasopimuksia alueen maanomistajien kanssa. Kuva 1. Bölen hankealue Närpiössä, Närpiön keskustasta kaakkoon. Muut läheiset kylät ovat Pjelax, Myrkky ja Perälä. Tuulivoimahankkeen tausta on niissä ilmastopoliittisissa tavoitteissa, joihin Suomi on kansainvälisten sopimusten kautta sitoutunut osana EU:ta. Monipuolinen energiantuotanto on myös nostettu esille keskeisenä tavoitteena Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille Ympäristövaikutusten arviointimenettely

5 3 20) Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn YVA-menettely) tarkoituksena on edistää arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarkoituksena on lisäksi lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa hankesuunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupa- tai päätösmenettely. YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Toisessa vaiheessa tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset koostetaan ympäristövaikutusselostukseen. Bölen tuulivoimapuiston YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaiselle marraskuussa 2014 ja tämä asiakirja on hankkeen YVA-selostus. YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupapäätöksessä lupaviranomainen selvittää, miten YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä on otettu huomioon. Aikataulu YVA-ohjelman laatiminen aloitettiin syksyllä 2014 alustavan teknisen suunnittelun ohella. Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman nähtäville vuodenvaihteessa YVA-selostus, joka sisältää arviointityön tulokset, asetetaan nähtäville kahden kuukauden ajaksi heinäkuussa Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon syksyllä Hankkeen alustavan aikataulun mukaan alustava suunnittelu, YVA-menettely ja hankealueen kaavoitus toteutetaan pääosin vuosina 2014 ja Hankeaikataulun mukaan tuulipuistolle voidaan hakea rakennuslupaa vuonna 2016 YVA-menettelyn ja kaavoitusmenettelyn päätyttyä. Jos tuulipuiston luvat myönnetään aikataulun mukaisesti, rakentaminen voidaan aloittaa 2016 ja saattaa päätökseen vuonna Hankkeen tekninen kuvaus Hankevaihtoehdosta riippuen tuulivoimapuisto tulee koostumaan voimalasta joiden teho on noin 3,5 MW kappale. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden perustuksista, maakaapeleista jotka kytkevät voimalat toisiinsa, sähköasemasta sekä huoltotiestöstä. Jokainen tuulivoimala koostuu tornista joka asennetaan perustuksen päälle, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on noin 205 m. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puustoa noin yhden hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta rakennus- ja asennustöille olisi riittävästi tilaa. Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kv sähköasema, jossa tuulivoimapuiston tuottama teho muunnetaan sähkön siirtoa varten. Sähköasemalta sähkö siirretään valtakunnalliseen sähköverkkoon, joka on kv. Tuulivoimapuiston ulkopuolinen sähkönsiirto tapahtuu joko maakaapeleilla tai ilmajohdolla. Alustavasti tätä tuulivoimapuistoa varten suunnitellaan vain maakaapeleita. Tuulivoimapuiston ulkopuolinen sähkönsiirto suunnitellaan toteutettavan Pjelaxin tuulivoimapuiston kautta, jonka kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä Pjelaxin tuulivoimapuistosta sähkönsiirto suunnitellaan joko Pjelaxin sähköasemalle tai KD-asemalle Kristiinankaupungissa. YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot YVA-menettelyssä on arvioitu vaihtoehdot kahdesta eri vaihtoehdosta tuulivoimapuiston rakentamiselle sekä nollavaihtoehdosta. Vaihtoehdot eroavat toisistaan suhteessa voimaloiden määrään, ja näin ollen myös tuulivoimapuiston laajuudessa. Arvioidut vaihtoehdot ovat:

6 4 20) 2 VE 0 Hanketta ei toteuteta Niin kutsutussa nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, ja vastaava enegiamäärä tuotetaan muulla tavoin. VE 1 27 tuulivoimalasta koostuva puisto Bölessä Vaihtoehto 1 koostuu 27 voimalasta. Voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 205 metriä. Kuva 2. Bölen tuulivoimapuisto vaihtoehdon 1 mukaan 27 voimalaitosta). Tarkemmalle kuvaukselle katos liite 2. VE 2 23 tuulivoimalasta koostuva puisto Bölessä Vaihtoehto 2 koostuu 23 voimalasta. Voimaloiden kokonaiskorkeus on noin 205 metriä.

7 5 20) Kuva 3. Bölen tuulivoimapuisto vaihtoehdon 2 mukaan 24 voimalaitosta). Tarkemmalle kuvaukselle katos liite 2. Taulukko 1. Alustavat tekniset tiedot tuulivoimapuistolle VE1 laajuudessa. Määrä /Kappale Materiaalin tarve Maankäytön tarve Voimalaitoksia 27 kpl Teho yhteensä MW) ~ 90 MW Sisäinen sähköverkko Kaapeliojat 30 km m 3 2,5 ha 110 kv asema 1 kpl 1000 m 3 0,5 ha Tiet ja nostokentät Parannettavat tiet 23 km m 3 14 ha uudet tiet 9 km m 3 6 ha Nostokenttiä 27 kpl m 3 27 ha perustuksia Betonia m 3 Raudoitusrautaa 1650 tonnia Kuljetuksia Erikoiskuljetuksia kpl Raskaat kuljetukset kpl

8 6 20) 2 Taulukko 2. Alustavat tekniset tiedot tuulivoimapuistolle VE2 laajuudessa. Määrä /Kappale Materiaalin tarve Maankäytön tarve Voimalaitoksia 23 kpl Teho yhteensä MW) ~ 76 MW Sisäinen sähköverkko Kaapeliojat 25 km m 3 1,5 ha 110 kv asema 1 kpl 1000 m 3 0,5 ha Tiet ja nostokentät Parannettavat tiet 21 km m 3 12,5 ha uudet tiet 8,5 km m 3 5,3 ha Nostokenttiä 23 st m 3 23 ha perustuksia Betonia m 3 Raudoitusrautaa tonnia Kuljetuksia Erikoiskuljetuksia kpl Raskaat kuljetukset kpl Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Vaikutukset yhdyskuntarakenteelle ja maankäytölle Hankealueen pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous. Tuulivoimapuiston vaikutukset maankäytölle ovat paikalliset ja kohdistuvat rakennettaville alueille, eli voimaloiden, pystytyskenttien, huoltoteiden ja sähköaseman alueille. Muilta osin hankealuetta ei aidata ja alueella saa kulkea vapaasti myös voimaloiden ollessa käynnissä. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat ovat voimassa. Bölen hankealue sijoittuu osittain sille alueelle, joka on toisessa vaihemaakuntakaavassa merkitty seudullisesti merkittävän tuulivoimapuiston alueeksi. Tuulivoimapuiston ei arvioida olevan ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tai maakuntakaavojen kanssa. Hankealueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka YKR-luokituksessa on luokiteltu maaseuduksi tai on kokonaan luokittelematonta aluetta. Tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteelle. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Maisemavaikutuksia on arvioitu kolmella alueella, perustuen niiden etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista; lähialue ulottuu 0-5 km etäisyydelle, välialue 5-12 km etäisyydelle ja kaukoalue km etäisyydelle. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät avoimille alueille tuulivoimapuiston ympärillä sekä hankealueen länsipuoleiselle merialueelle. Asutus keskittyy lähialueella Bäcklidenin, Bölen ja Pjelaxin kyliin lännessä, Österskogenin, Viitin, Salonpään, Perälän ja Myrkyn kyliin pohjoisessa ja idässä. Lähialueella sijaitsee yksi maakunnallisesti arvokas maisema-alue, kun muut arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet sijaitsevat väli- tai kaukoalueella.

9 7 20) Kuva 4. Voimalaitosten sijainnit suhteessa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaan II Österbottens förbund 2014b). Asutukseen kohdistuvat maisemavaikutukset ovat suurimmillaan asukkaille Österskogenin ja Viitin sekä Salonpään kylissä. Vaikutukset ovat arviolta vähintään kohtalaiset vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 nämä lähimmillään sijaitsevat voimalat nro 24-27) on poistettu ja näin ollen vaikutukset asukkaille ovat lievemmät. Maisema-alue Teuvanjoki-Tiukanjokilaakso levittäytyy koko hankealueen itäpuolelle ja sijoittuu lähimmillään noin 1,4 km etäisyydelle suunnitellusta voimalasta. Pisimmillään etäisyys suunnitellun voimalan ja maisema-alueen välillä on noin 20 km. Vaikutukset kohteeseen ovat arviolta kohtalaiset, koska tuulivoimapuisto näkyy vain osaan kohteesta, ja paikoitellen olemassa oleva kasvillisuus peittää suoran näköyhteyden kohteeseen. Muille arvokohteille ei synny merkittäviä vaikutuksia, koska etäisyys kohteiden ja voimaloiden välillä ovat vähintään 5 km, eikä suunniteltu tuulivoimapuisto enää dominoi maisemaa. Vaikutukset muinaismuistoille Hankealueella sijaitsee yksi tunnettu muinaismuisto, Fäbodbacken. Hankealueen arkeologisen inventoinnin yhteydessä kohde tarkastettiin. Alueelta ei löytynyt muita muinaismuistokohteita. Fäbodbackenin kohteen yhteydessä havaittiin vanhan kellarin perustukset ja hankealueen länsiosissa paikannettiin kohde Sandgruvorna, joka voitiin sitoa modernimpaan kivenlouhintaan. Vaikutukset ihmisten terveyteen Tuulivoimapuistolla voi olla suoria vaikutuksia ihmisten terveyteen erityisesti melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Rakennusvaiheessa syntyy meluvaikutuksia mm. teiden,

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 20) tuulivoimaloiden ja maakaapelien rakentamisen yhteydessä. Tämä lyhytaikaista koska maanrakennustyöt siirtyvät jatkuvasti eteenpäin. 2 melu on paikallista ja Kuva 5. Bölen tuulivoimapuiston näkyvyys suhteessa asutukseen. Numerot edustavat paikat mistä on tehty valokuvasovitteita Liite 4). Hankkeen ei arvioida johtavan merkittäviin meluvaikutuksiin asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle. Ympäristöministeriön asettamat suunnitteluohjearvot melulle alittuvat vakituisen asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen alueiden kohdalla. Ne rakennukset, jotka sijoittuvat melualueelle 40 dba) ovat metsästysmajoja. Bredmossenin luonnonsuojelualue sijoittuu suurimmilta osin melualueen 40 dba) sisälle. Suojeluperusteet kohteelle ovat luontotyypit, joiden suojelustatus ei arvioida heikentyvän korotetun melutason takia.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 20) H! C E!!! D! K!! F! A!! J P!! O B G Böle V126 x 27 x HH137 Melu / Buller ISO T=15C, G=0,4, z=4m) 35 dba) Q 40 dba) R 45 dba) Natura 2000 Statligt Naturskyddsomr. / Ls-alue Privat Naturskyddsomr. / Ls-alue Forstyrelsen förslag / Metähallitus ehdotus U - Asuinrakennus Bostad S Fritidsbostad/Jaktstuga - Lomarakennus! I!!! V!!! 0 Modelleringspunkt / Mallinnuspiste T 1 2 km! H! C E!!! D G! K! B! F! A!! J P!! O Böle V126 x 23 x HH137 Melu / Buller ISO T=15C, G=0,4, z=4m) Q 35 dba) 40 dba) 45 dba)!r! Natura 2000 Statligt Naturskyddsomr. / Ls-alue I! V! Privat Naturskyddsomr. / Ls-alue Forstyrelsen förslag / Metähallitus ehdotus U- Asuinrakennus S Bostad Fritidsbostad/Jaktstuga - Lomarakennus!!! Modelleringspunkt / Mallinnuspiste T 0 1! Kuva 6. Melumallinnus vaihtoehdolle 1 ja 2 voimalaitosten lähtömelu on 105,9 dba). Katso myös liite 3 2 km

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 20) 2 H! C! D E!!!! F! A! O B! K G! J P!! Böle V126 x 27 x HH137 Skuggning / Varjostus 1 h/a Q 8 h/a!r 20 h/a! Natura 2000 Statligt Naturskyddsomr. / Ls-alue I V!! Privat Naturskyddsomr. / Ls-alue Forstyrelsen förslag / Metähallitus ehdotus Bostad - U Asuinrakennus S!! Fritidsbostad/Jaktstuga - Lomarakennus! 0 Modelleringspunkt T / Mallinnuspiste 1 2 km! H! C E!!! D K!! F! A!! J P!! O B G! Böle V126 x 23 x HH137 Skuggning / Varjostus 1 h/a Q 8 h/a!r 20 h/a! Natura 2000 Statligt Naturskyddsomr. / Ls-alue Privat Naturskyddsomr. / Ls-alue Forstyrelsen förslag / Metähallitus ehdotus Bostad - U Asuinrakennus S!! Fritidsbostad/Jaktstuga - Lomarakennus! Modelleringspunkt T / Mallinnuspiste! I! V! 0 1 Kuva 7. Varjostusmallinnus vaihtoehdoille 1 ja 2 kun voimalaitosten kokonaiskorkeus on 200 m. Katso myös liite 3 2 km

13 11 20) Matalataajuinen melu tulee kuulumaan rakennusten ulkopuolelle, mutta alittavat kuulokynnyksen sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asumisterveyden ohjearvot sisämelulle kaikkien muiden rakennusten paitsi yhden metsästysmajan kohdalla. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä varjostusvaikutuksia vakituisille tai vapaa-ajan asunnoille kummassakaan vaihtoehdossa. Varjostusmallinnusten mukaan sekä vaihtoehdossa 1 ja 2 varjostusalueelle 8 h/a sijoittuu kolme vapaa-ajan asuntoa. Varjostusmallinnus on laadittu todelliselle tilanteelle real cae) joka ei huomioi metsän peitteisyyttä. Koska Bölen tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, jota ympäröi metsä, tulevat todelliset varjostusvaikutukset olemaan pienemmät kuin mallinnetut tulokset osoittavat. Vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan lieviksi vaihtoehdossa 1 ja 2. Epäsuoria terveysvaikutuksia voi syntyä ihmisen kokemasta stressistä, joka voi johtua elinympäristön heikentymisen kokemuksesta. Vaikutukset voivat koskea myös reaktioita hankkeeseen, kuten pelko, huoli tai epävarmuus. Epäsuorat terveysvaikutukset on käsitelty vaikutuksissa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Kuva 8. Lähiasukkaiden kokemien alueen arvokohteet, jotka, nettikyselyn perusteella, tulisi huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa.

14 12 20) 2 Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen Tuulipuiston huomattavimmat vaikutukset asumisviihtyvyyteen liittyvät maisemaan, meluun ja varjostukseen. Kielteiset vaikutukset ovat lähinnä asukkaiden kokemia. Kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä niiden asukkaiden elinolosuhteita ja viihtyvyyttä, joiden kodit tai loma-asunnot ovat tuulivoimalaitosten melu- tai varjostusalueella tai joihin voimalat näkyvät, ja jotka kokevat äänet, varjostuksen ja voimaloiden näkymisen häiritsevänä. Hankealueen ympärille sijoittuu useita kyliä ja lähimmät vakituiset ja loma-asunnot sijaitsevat reilun kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista. Näin ollen tuulivoimapuiston rakentaminen vaikuttaa useiden ihmisten arkeen. Tuulipuiston vaikutukset hankealueen ja lähialueiden virkistyskäytölle ovat kokonaisuutena pienet. Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueilla oleskelua tai niiden virkistyskäyttöä. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa kuitenkin metsäalueiden ympäristöä, ja muutokset maisemaan, äänet, varjostus ja voimaloiden näkyminen voidaan kokea häiritsevinä virkistyskäytössä. Vaikutukset maa-ja kallioperään Vaikutukset kallio- ja maaperään syntyvät kun pintakerrokset poistetaan rakennuspaikoilla. Soraa sekä muu rakennusmateriaali tuodaan rakennuspaikalle mahdollisimman lähellä sijaitsevalta tuotantoalueelta. Sellaisilla alueilla, missä kallioperä on lähellä maanpintaa, massanvaihdoksia ei tarvita, ja perustus voidaan kiinnittää suoraan kallioon. Vaikutukset kallioperään niillä alueilla, jossa pintakerrokset poistetaan, ovat laajuudeltaan paikalliset ja koska geologisia arvokohteita tai vastaavia ei ole löytynyt rakennusalueilta, ovat vaikutukset pienet. Happamien sulfaattimaiden esiintymistä alueella on tarkistettu GTK:n laatimalta ennakkotulkintakartalta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä alavilla mailla rannikolla. Ennakkokartoituksen mukaan on hyvin epätodennäköistä että hankealueella esiintyy happamia sulfaattimaita. Näin ollen rakennustöistä koituu hyvin epätodennäköisesti vaikutuksia maaperälle tai pintavesille happamien sulfaattimaiden johdosta. Tuulivoimapuiston käytön aikana ei tarvita maaperään vaikuttavia toimenpiteitä. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Tuulipuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia vain voimaloiden, teiden ja sähköaseman rakennusaikana. Pintamaa poistetaan rakennustoimenpiteiden aikana, mikä saattaa lisätä valumia ja vesistöjen sedimenttikuormitusta. Mahdollisesti lisääntyvän sedimenttikuormituksen vaikutukset ovat kuitenkin hyvin lyhytaikaiset ja pienet, eikä kuormituksesta aiheudu pysyvää vahinkoa. Teiden rakennuksen yhteydessä huomioidaan pintavalmua ja ojitukset ja asennetaan tarvittaessa tierumpuja, jotta hankealueen vesitaloutta ei häiritä merkittävissä määrin. Hankkeen vaikutukset veden laadulle Tiukanjokeen ja Närpiönjokeen ovat merkityksettömät ja Västerbäckenin kohdalla hyvin pienet. Hanke ei uhkaa vesiensuojeluohjelman tavoitteita. Bredmossträsketin lähellä sijaitsee luonnontilainen lampi, joka on suojeltu vesilain nojalla. Tuulivoimaloita tai teitä ei ole suunniteltu kohteelle. Maaperään imeytyvän vesimäärän kokonaismäärään ja laatuun Bredmossträsketin valuma-alueella ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia hankkeesta. Voimaloiden huollossa käsitellään koneöljyä ja muita kemikaaleja, mutta riski vaikutuksista huoltotoimenpiteistä johtuen vesistöille ja pohjavedelle ovat merkityksettömät. Hankealueen itäosissa sijaitsee kaksi pohjavesialuetta Kankaanmäki A ja B), jotka on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeiksi. Vaihtoehdossa 1 lähimmät voimalapaikat sijoittuvat noin 100-

15 13 20) 150 metrin etäisyydellä pohjavesialueen rajasta, kun se vaihtoehdossa 2 sijaitsee noin 1100 metrin päässä. Pohjavesialueelle ei ole suunniteltu tuulivoimapuiston rakenteita. Johtuen tuulivoimaloiden rakennusalueiden etäisyydestä pohjavesialueeseen, ja erityisesti varsinaiseen muodostumisalueeseen, tuulivoimapuiston yhteydessä toteutettavien rakennustöiden ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään kummassakaan vaihtoehdossa. Koska hankealue ei ole asuinkäytössä on hyvin epätodennäköistä että siellä sijaitsisi talouskaivoja. Kuva 9. Kankaanmäki A ja B pohjevesialueet suhteessa hankealueeseen sekä voimalaitokset ja huoltotiet

16 14 20) 2 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Bölen hanke toteuttaa osaltaan Suomen tavoitetta lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää ilmastolle vahingollisia päästöjä, joten vaikutusten katsotaan olevan myönteisiä. Tuulivoimapuistossa tuotetulla, arvioidulla energiamäärällä vältetään noin tonnin vuotuisia hiilidioksidipäästöjä verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin. Myös muut haitalliset päästöt vähenisivät hankkeen myötä. Vaikutukset luontotyypeille ja kasvillisuuteen Hankealueen metsät ovat vahvasti maatalouskäytössä. Tuoreiden avohakkuiden ja nuoren metsän osuus ovat vallitsevat. Hankealueella sijaitsee yksi paikallisesti arvokas luontokohde, Bredmoseen ja kaksi metsää, jotka ovat arvokkaita niiden monipuolisuuden takia. Bredmossenin länsipuolella sijaitsee myös pieni kuusisuo, joka on Metsälaki 10 mukainen kohde. Kuva 10. Hankealueen luonnonarvokohteet suhteessa rakennusalueisiin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Tuulivoimapuiston tärkeimmät vaikutukset kasvillisuudelle ja biotoopeille syntyy tuulivoimapuiston rakennusaikana ja rakennusalueilla. Tuulivoimalat ja huoltotiet aiheuttavat myös reunavaikutusten alueen ympäröivillä metsäalueilla.

17 15 20) Vaihtoehdosta riippuen noin hehtaaria talousmetsää kaadetaan voimaloiden ja huoltoteiden rakennusalueilla. Rakennettu pinta-ala kaksinkertaistuu suhteessa nykytilaan, mutta suhteessa metsän kokonaispinta-alaan muutos on pieni. Seudullisesta näkökulmasta hakattava metsäalue on häviävän pieni. Hankealueella sijaitseville arvokkaille kasvillisuusalueille ei synny suoria tai epäsuoria vaikutuksia. Vaikutukset linnustolle Hankealueen keskimääräinen pesimälinnuston tiheys seuraa suunnilleen alueen keskiarvoa. Pesivät linnut ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti metsäiselle hankealueelle. Bredmossenin suoalue hankealueen eteläosissa on kuitenkin linnustollisesti arvokkain alue. Tämän lisäksi hankealueella pesii muutama vanhan metsän tunnuslaji. Hankealue sijaitsee kokonaisuudessaan yhdellä kolmesta Suupohjan metsät-nimisellä FINIBA-alueella. Pesimälinnustolle aiheutuvat vaikutukset ovat verrattavissa metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin, joihin pesimälinnusto jo osittain on tottunut. Hanke ei myöskään merkittävissä määrin lisää metsäalueiden pirstoutuneisuutta, koska hankkeen yhteydessä hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia metsäautoteitä ja raivattava metsäala voimaloiden sijoituspaikoilla on suhteellisen pieni. Linnustolle arvokkaat luontotyypit sijoittuvat rakennusalueiden ulkopuolelle. Rakennustöistä ja lisääntyneestä ihmisten läsnäolosta alueella voi aiheutua tilapäisiä häiriöitä pesimätuloksissa linnustolle myös rakennusalueiden ulkopuolella, mutta häiriö ei koske suurta aluetta ja se on lyhytaikainen. Lähin tunnettu kotkanpesä sijaitsee noin 5 km hankealueesta. Hankealueella ei sijaitse merkittäviä ravintoalueita merikotkalle eikä se sijoitu tärkeiden ravintoalueiden ja pesimäpaikkojen välissä. Merikotkien törmäykset voimaloihin on arvioitu epätodennäköisiksi. Kevät- ja syysseurannassa havaitut muuttavat lintulajit ovat tyypilliset Pohjanmaan rannikolle ja muuttavien lintujen havaittu määrä on keskimäärin pieni. Tuulivoimapuisto muodostaa estevaikutuksia muuttavalle linnustolle, jonka laajuus voi vaihdella vuositasolla. Vaikutusten ei arvioida olevan merkittävät, koska päämuuttoreitit kulkevat pääasiassa hankealueen länsipuolella. Laadittujen törmäysriskilaskelmien perusteella Bölen tuulivoimapuisto ei aiheuta törmäysvaikutuksia populaatiotasolla sellaiselle lajeille, jotka ovat alttiita törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa, kuten kurjelle, joutsenelle, metsähanhelle ja merikotkalle. Vaikutukset muihin eläinlajeihin Hankealueen eläimistö koostuu pääasiassa havupuuvaltaisille metsätalousalueille tyypillisistä nisäkkäistä. Huomionarvoisista lajeista esiintyy lepakko, liito-orava sekä satunnaisesti isoja petoeläimiä. Viitasammakon esiintyminen alueella on mahdollinen, mutta sen levinneisyyttä ei ole selvitetty erikseen. Maa-eläimistölle aiheutuvat vaikutukset rakennusaikana toteutuvat pääasiassa pienten elinympäristömuutosten kautta, seurauksena rakennustoimenpiteistä ja ihmisen lisääntyneestä läsnäolosta alueella. Metsäympäristön laajuudessa tapahtuvat muutokset ovat niin pienet, ettei sillä arvioida olevan suurta merkitystä alueen tavallisille eläinlajeille. Hankealue ei ole paras mahdollinen lepakoille. Alueella laaditussa kartoituksessa tavattiin vain pohjanlepakkoa. Alueella tehdyn lepakoiden muuttoselvityksen mukaan alue ei myöskään ole merkittävä muuttavien lepakoiden osalta. Vaikutukset lepakoihin ovat arviolta pienet, koska suunniteltujen voimalapaikkojen lähellä ei sijaitse tärkeitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja lepäilyalueita. Olemassa olevan tiedon perusteella mahdolliset törmäykset lepakoiden ja voimaloiden välillä olisivat harvinaisia ja satunnaisia tapahtumia, koska lepakkotiheys alueella on matala.

18 16 20) 2 Kuva 11. Liito-oravan elinalueet Bölen hankealueella. Maastokartoitusten perusteella liito-oravaa esiintyy neljässä paikassa hankealueella. Vaikutukset liito-oravalle ovat pienet, koska voimaloita tai huoltoteitä ei suunnitella liito-oravien pesimäalueille tai alueille, jotka voisivat olla sopivia liito-oravien elinympäristöjä. Vaikka hanke toteutetaan, tulee alueella olemaan riittävästi puustoisia yhteyksiä liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueiden välillä. Vaikutukset Natura 2000-alueisiin ja muihin suojelualueisiin Tuulivoimahankkeen toteutus ei aiheuta suoria tai epäsuoria vaikutuksia tarkasteltuihin luontodirektiivin liitteen II luontotyyppeihin tai lajeihin, joiden suojeluun Natura 200-alueen hankealueen läheisyydessä perustuu. Lintujen ekologia huomioiden lintujen ei arvioida liikkuvan hankealueella merkittävissä määrin sen riittävästä etäisyydestä johtuen. Merikotkan seurannan ja törmäysriskin arvioinnin perusteella lajille ei aiheudu merkittävää törmäysriskiä. Suojeluperusteisten lajien muuttoreitit kulkevat kahden vuoden aikana tehtyjen havaintojen perusteella pääasiassa alueen länsipuolella. Hankealueen muotoilussa ja voimaloiden sijoittelussa on pyritty tekemään niin, että loukkuja ei muodostu ja alue on helppo väistää. Tehtyjen havaintojen määrän perusteella arvioiduille lajeille ei myöskään pitkällä aikavälillä muodostu huomattavaa häiriötä, ja on erittäin todennäköistä, että törmäysriskin aiheuttama lintukuolleisuus on häviävän pieni verrattuna esim. moniin muihin vaikutuksiin, kuten metsästykseen. Näin ollen tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittävä vaikutus Natura-alueiden pesivään linnustoon tai alueiden läpi muuttaviin lintuihin. Hanke voi aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa, jos lintujen liikkuminen alueiden läpi muuttoaikana huomattavasti vaikeutuu monien tuulivoimapuistojen aiheuttaman

19 17 20) estevaikutuksen takia. Olemassa olevien hankkeiden muuttolinnuston seurantaan perustuvien tietojen mukaan kyseinen hanke ei olisi muodoltaan tai sijainniltaan erityisen ongelmallinen. Hankesuunnittelu on tehty huomioiden muita alueelle suunniteltuja hankkeita. Havaintojen perusteella muuttolinnuston pääreitti kulkee valtatie 8 länsipuolella ja metsähanhen osalta muutto ohjautuu koilliseen jo hankkeen eteläpuolella. Yhteisvaikutusten törmäysriskimallinnuksen perusteella merikotkalle ja taantuvalle metsähanhelle ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia, jos koko syöttötariffin määrä tuulivoimaloita toteutettaisiin kokonaan tätä hanketta vastaavilla hankkeilla. Vaikutusten arvioinnin perusteella hankkeella ei yhdessä vastaavien hankkeiden kanssa tai yksinään arvioida aiheuttavan merkittävää häiriötä pitkällä tai lyhyellä aikavälillä arvioinnin kohteina olleille Natura-alueille, niiden eheyteen tai Natura-verkostoon kokonaisuutena. Hankkeella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia lähellä sijaitseville luonnonsuojelualueille. Suojelualueita ympäröivien metsäalueiden rakenne ei huomattavasti muutu hankkeen seurauksena. Vaikutukset elinkeinoelämään ja luonnonvaroihin Tuulivoimapuiston rakentamisella on myönteiset vaikutukset elinkeinoelämään ja Närpiön aluetalouteen hankkeen monien eri alojen mahdollistamien työmahdollisuuksien kautta niin rakennus- kuin käyttövaiheessa. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia maanottotoiminnalle hankealueella, koska toimintojen välille on huomioitu riittävä etäisyys. Vaikutukset metsätalouteen ovat pienet. Liikenne-, tuka- ja viestintävaikutukset Huomattavimmat vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakennusaikana, mm. betonin, murskeen ja tuulivoimaloiden osien kuljetuksista. Liikennemäärä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueen välittömässä läheisyydessä valtatiellä 8 ja Teuvantiellä 67). Hankealueen edullinen sijainti valtatien kyljessä on hankkeen liikennevaikutusten kannalta hyvä, koska kuljetuksia ei tarvitse viedä lähelle asutusta ja kylärakennetta eivätkä ne näin ollen heikennä liikenneturvallisuutta. Paljon tilaa vaativat erityiskuljetukset voivat kuitenkin tilapäisesti huonontaa liikenteen sujuvuutta. Tuulivoimapuistolla voi olla vaikutuksia tv-lähetyksiin tuulivoimapuiston luoteispuolella. Puolustusvoimilta on pyydetty lausunto hankkeen vaikutuksista Puolustusvoimien tutkiin, mutta lausuntopyyntö on edelleen vireillä. Koska Puolustusvoimat ovat antaneet hyväksyttävä n lausunnon Pjelaxin hankkeelle, joka sijoittuu suoraan Bölen hankkeen lounaispuolella, on arvioitu, että on hyvin epätodennäköistä, että Bölen hanke aiheuttaa vaikutuksia Puolustusvoimien tutkille. Etäisyydestä johtuen hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia säätutkiin. Vaikutukset turvallisuuteen Tuulivoimaan liittyvät turvallisuus- ja ympäristöriskit ovat pienet, mutta mahdolliset. Lähialueella liikkuvien ihmisten kohdalla vaaratilanteita voi syntyä, jos osia irtoaa tuulivoimalasta sen ollessa toiminnassa. Olemassa olevan tiedon mukaan riski on kuitenkin hyvin pieni. Nykypäivänä maailmalla on asennettu yhteensä yli MW tuulivoimaa, joka arviolta vastaa tuulivoimalaa. Vuonna 2013 rekisteröitiin 165 kpl tuulivoimaloista aiheutuvaa onnettomuutta. Näin ollen alle yksi tuhannesta voimalasta voidaan olettaa aiheuttavan yhden onnettomuuden vuosittain.

20 18 20) 2 Kuva 12. Pääasialliset kuljetusreitit hankealueella ovat Valtatie 8 ja Teuvantie 67. Vaikutukset tuulipuiston käytön päättyessä Tuulipuiston tekninen käyttöaika on noin 25 vuotta, minkä jälkeen puisto voidaan poistaa käytöstä. Käyttöaikaa on mahdollista jatkaa vaihtamalla tuulivoimaloiden koneisto. Tuulipuiston käytöstä poistosta aiheutuu samankaltaisia ympäristövaikutuksia kuin perustamisvaiheessa. Purkutyöstä aiheutuu mm. lyhytaikaisia ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Nollavaihtoehto Nollavaihtoehdossa hankkeen kielteiset tai myönteiset vaikutukset eivät toteudu. Alueen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne säilyvät ennallaan ja ympäristön luonnollinen kehitys jatkuu. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Bölen, Pjelaxin, Svalskullan ja Kristinestad Norr:in hankkeiden yhteisvaikutukset on arvioitu tarkemmin laatimalla yhteismallinnuksia melun, varjostuksen ja maiseman osalta. Muiden alueen tuulivoimapuistojen kanssa yhteisvaikutukset on arvioitu ajankohtaisten hankkeiden yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella.

21 19 20) Ympäristöministeriön asettama suunnitteluohjearvot eivät arvion mukaan tule ylittymään, koska rakennuslupia tai muita tulevia lupia ei voida myöntää, jos ohjearvot ylittyvät. Yhteisvaikutukset varjostusten kohdalla lähellä sijaitseville asunnoille ovat arviolta lievät. Kuva 13. Alue merkitty mustalla kartalla) missä TV-signaali voi häiriintyä. Jos kaikki hankkeet toteutetaan muodostavat ne yhdessä laajemman kokonaisuuden, joka tarkoittaa, että asuinrakentaminen ja yhdyskuntarakenteen leviäminen puistojen suuntaan ei ole mahdollista. Muutokset maankäytössä rajoittuvat muutamaan yksittäiseen prosenttiin koko hankealueiden yhteispinta-alasta. Jos useampi puistoista rakennetaan samaan aikaan, voi liikennemäärät valtatie 8:lla ja Teuvantiellä lisääntyä paljonkin. Koillis-lounaissuunnassa Bölen, Pjelaxin ja Svalskullan sekä Kristinestad Norr:in hankkeet muodostavat teknisen, tuulivoimaloista koostuvan maiseman, joka on pisimmillään 12 km. Toki tämä maisema sijoittuu osittain puuston taakse ja voimalat sijoittuvat eri etäisyyksille katsojaan nähden. Eri tuulivoimapuistot sijoittuvat etualalle riippuen siitä, mistä suunnasta tuulivoimaloita tarkastelee. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteille vaikutuksia syntyy pääasiassa maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Tuevanjoki - Tiukan jokilaakso, joka kulkee koko hankealueen ja Kristinestad Norr:in hankealueen itäpuolella. Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia ei arvioida syntyvän merikotkan ja metsähanhen osalta niin, että ne muodostaisivat merkittäviä vaikutuksia tai aiheuttaisivat näiden lajien taantuman Suomessa. Tuulivoimapuiston ei myöskään muiden lajien kohdalla arvioida tuulivoimapuistojen aiheuttavan sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka heikentäisivät lajien suotuisan suojelutason.

22 20 20) 2 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Laaditun vaikutusten arvioinnin perusteella Bölen tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristölle tai ihmisille mistään näkökulmasta. Tarkastelluista vaihtoehdoista vaihtoehtoa 2 voidaan pitää paremmin toteutettavissa olevana niin linnusto-, pohjavesi kuin maisema- ja ihmisnäkökulmasta. Tiedotus ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, johon asukkaat, kansalaisjärjestöt, eri viranomaiset ja muut eturyhmät voivat osallistua. Asukkaat ja muut osalliset voivat osallistua hankkeen YVA-menettelyyn ja sen kautta hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä valvomaan on asetettu seurantaryhmä. Ryhmän tehtävänä on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankevastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken. Kokous kutsutulle seurantaryhmälle järjestettiin YVA-ohjelman valmistuttua. Kokouksessa käsiteltiin hankkeen teknistä suunnittelua, YVA-ohjelman sisältöä ja YVA-menettelyn aikataulua. Kokouksessa käsiteltiin laadittuja selvityksiä, niiden tuloksia ja selvitysten pohjalta laadittuja vaikutusten arviointeja. YVA-menettelyn aikana yleisölle järjestetään kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta: yksi järjestettiin YVA-ohjelmavaiheessa arvioinnin suunnitteluvaihe) ja toinen järjestetään ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua. Yleisö voi esittää kokouksissa kysymyksiä ja mielipiteitä hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa ja kuuluttaa virallisesti YVA-menettelystä Internetissä ja nähtäville asetettavan aineiston kautta. Mielipiteet ja lausunnot YVAohjelmasta ja -selostuksesta lähetetään ELY-keskukselle. Närpiön kaupunki tiedottaa lisäksi YVA-menettelyn etenemisestä paikallislehdissä. VindIn Ab Oy on avannut Närpiössä tilan Närpiöntie 9), jossa voi tutustua tähän ja muihin hankevastaavan hankesuunnitelmiin Närpiössä. Erillisliitteet Liite 1. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 2. Tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma Liite 3. Melu- ja varjostusmallinnukset Liite 4. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Liite 5. Luontoselvitykset biotoopit, pesivä ja muuttava linnusto, liito-orava) Liite 6. Lepakkokartoitus Paikalliset ja muuttavat lepakot) Liite 7. Arkeologinen inventointi Liite 8. Bölen tuulivoimapuiston Natura-arviointi