SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta

Transkriptio

1 SIKSES PARASTA Hyviä uutisia ja aitoja makuja Satakunnasta SIKSES PARASTA HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI joulukuu / 2014 OSTA TÄNÄÄN TILALTA PÄIVÄ KERÄSI UUSIA OSALLISTUJIA JA ASIAKKAITA SIKSES ESITTELEMÄSSÄ SATAKUNTALAISIA ELINTARVIKKEITA ERI TAPAHTUMISSA Elintarvike- ja ruoka-alan uutisia ammattilaisille SIKSES PARHAITA MAKUELÄMYKSIÄ Kädessäsi on Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta hankkeen viides uutislehti. Välitämme elintarvike- ja ruoka-alan ammattilaisille tietoa satakuntalaisista alan uutisista ja tapahtumista. Uutislehti on ollut erityisesti Sikses parasta -hankkeen tiedotuskanava. Sikses parasta -hankkeen tilaisuuksia ovat järjestäneet maakunnan kolmen kehittäjäorganisaation väki Pyhäjärvi-instituutista, Satafood Kehittämisyhdistyksestä ja ProAgria Länsi-Suomesta. KOKKIOPISKELIJOIDEN LÖYTÖRETKI SATAKUNTALAISEEN RAAKA-AINEMAAILMAAN Sikses parasta hankkeen toimintakausi päättyy vuoden lopussa. Jäämme odottamaan uuden ohjelmakauden tuomia mahdollisuuksia. Toimintaideat ovat edelleen tervetulleita!

2 KEITTIÖMESTARILLE LÄHELLÄ TUOTETUT RAAKA-AINEET HYVIN TÄRKEITÄ Kokenut keittiömestari Hannu Ollila on seurannut Sikses parasta hanketta sen alusta saakka. Hannu on myös antanut kasvonsa hankkeessa luotuun tiedotusmateriaaliin. Hänen mielestään tiedonvälitystä tarvitaan, vaikka nykyään tietoa on saatavana todella paljon. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien. Mauris varius diam vitae arcu. Sed arcu lectus auctor vitae, consectetuer et venenatis eget velit. Sed augue orci, lacinia eu tincidunt et eleifend nec lacus. Donec ultricies nisl ut felis, suspendisse potenti. Lorem ipsum ligula ut hendrerit mollis, ipsum erat vehicula risus, eu suscipit sem liberernulede. Fusce purus morbi tortor magna condimentum vel, placerat id blandit sit amet tortor. Lähiruoka merkitsee Hannulle paljon. Olen maalta kotoisin ja olen nähnyt, miten ruokaa tuotetaan, joskus sen raadollisenkin puolen. Suomessa tuotetut raaka-aineet ovat suhteellisen puhtaita. Tiedetään, mitä syödään. Lisäksi koko ruokaketju työllistää laajasti. Hannun mielestä tiedonvälityshanke satakuntalaisesta ruokaketjusta tuli hyvään saumaan. Vaikka tietoa on paljon saatavilla, silti tiedon jakoa tarvitaan. Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia. Lisäksi tällä hetkellä puhutaan muutenkin voimakkaasti kotimaisen työn puolesta. Henkilökohtaisesti hanke on tuonut Hannu Ollilalle uusia tuttavuuksia ja se on myös auttanut hahmottamaan satakuntalaista ruokaketjua kokonaisuudessaan. Hänen mielestään tiedonvälityshankkeessa on tärkeää tuoda yrittäjiä ja heidän tuotteitaan esille. Se, että Sikses-hahmot ovat olleet todellisia elintarvikealan yrittäjiä, on ollut tärkeää. Ikään kuin kerrotaan asioita ihmiseltä ihmiselle. Hannu Ollila aloitti Kivikylän Kotipalvaamo Oy:n keittiömestarina Sitä ennen hän on työskennellyt SOKketjussa 25 vuotta, Raumanlinnan ja hotelli Vaakunan keittiöpäällikkönä. Hannu on myös Satakunnan Keittiömestareiden puheenjohtaja. (AK) Hannu Ollila ja Kivikylän Kotipalvaamo Oy tarjosivat lounaan pääkaupunkiseudun ruokatoimittajille Sikseshankkeen järjestämällä satakuntalaisella ruokaretkellä (Kuva: Anni Mäntysalo) Ruokaretkellä toimittajat tutustuivat monipuolisesti alueen ruokatuotantoon sekä tarinoin että yritysvierailuin. Kuvassa Kotajan tilan isäntä tutustuttaa toimittajat ruusunterälehtihilloon ja sen erilaisiin käyttötarkoituksiin. (Kuva: Valtteri Aura)

3 OSTA TÄNÄÄN TILALTA PÄIVÄ Toisen vuoden kokemuksia Syyskuussa järjestettiin Osta tänään tilalta päivä toisen kerran. Mukaan ilmoittautui jo viime vuonna mukana olleita tiloja, jalostavia yrittäjiä ja tilamyymälöitä sekä ensikertalaisia. Tiloilta saadun palautteen mukaan kohteissa kävi yli 2000 kävijää. Ihan hyvä saavutus! Tapahtuma on osoittautunut kuluttajia kiinnostavaksi tavaksi tuoda esiin satakuntalaista ruokatuotantoa. Myös maakunnan lehdet kirjoittivat mukavasti tapahtumasta. Huittislaisen Mattilan Marjatilan jalosteita ja muita alueen tuotteita (ylinnä), euralaisen Lähteenojan kaaleja, Ulvilan Leineperin myllyn jauhoja ja ryynejä (oik.) ja Kalmin tilan juureksia sekä Kolvaan kalan ahvenia.

4 SATAKUNTALAISET TUOTTEET * turuilla ja toreilla Sikses-hanke esitteli kesän ja syksyn aikana satakuntalaisia tuotteita ja tuottajia monissa eri tapahtumissa. Olimme mukana mm. Okra-maatalousnäyttelyssä, Leineperin lähiruokatorilla ja Satakunnan messuilla. Yhteistyötä tehtiin myös Rauman Prisman sekä Huittisten K-supermarket Lautturin kanssa.

5 ESILLÄ ERI TAPAHTUMISSA * Helsingin ELMA-messuilla Sikses parasta oli toistamiseen mukana Helsingissä ELMA maaseutumessuilla Osastollamme riitti vipinää ja vilskettä, kun nuoret halusivat oppipelin pelaamisen lisäksi ottaa selfieitä Sikses kanan kanssa. Osastolla myös maistatettiin joka päivä maukkaita satakuntalaisia tuotteita. Maistatuksessa oli Kivikylän tuotteita, Satamaidon laktoosittomia maito- ja piimäjuomaa, Ullan Pakarin kakkoa, Pirjon Pakarin gluteiinittomia leipiä ja Kotajan tilan ruusunterälehtihilloa. Mukaansa messuvieraat saivat myös Sikses reseptivihkoja. Aitojamakuja.fi sivusto on - Ilmainen ilmoituskanava yrittäjille - hakupalvelu paikallisia elintarvikkeita etsiville Aitojamakuja.fi sivusto on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu ja monipuolinen elintarvikeyrittäjyyden tietolähde. Aitojamakuja.fi -sivusto laajenee kattamaan myös pienimuotoisen alkutuotannon tuottajat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan tilalta tai joiden tuote on sopiva sellaisenaan kuluttajien tai ammattikeittiöiden käyttöön. Ilmoita yrityksesi ja tuotteesi aitojamakuja.fi-sivustolle, palvelu on yrittäjälle ilmaista. Lisätietoa Emilia Ruokonen/Satafood (emilia.ruokonen@satafood.net).

6 LÄHIRUOKAA METSISTÄ ENNÄTYSMÄINEN SIENIVUOSI SATAKUNNASSA Satakunnan kosteat sammalpeitteiset metsät ovat erinomaisia kasvupaikkoja mitä erilaisimmille sienille. Sienisato oli tänä vuonna lajistoltaan poikkeuksellisen runsas. Metsien antimet ovat löytäneet tiensä ravintoloiden ja pitopalveluiden ruokalistoille kaikessa lajirunsaudessaan. Sikses Parasta -hanke järjesti infotilaisuuksia Lähiruokaa metsistä teemalla syksyn sienisadosta ja käytön edistämisestä. Tilaisuuksissa oli runsaasti osallistujia ja kiinnostus metsän keruutuotteisiin on suurta. Infotilaisuuksissa käytiin läpi tärkeimmät kauppasienet ja niiden saantimahdollisuuksia. Monet sienestäjät haluavat kouluttautua kaupalliseksi sienenpoimijaksi ja myydä metsien antimia mm. ravintoloihin. Luonnon keruutuotteet, kuten yrtit, marjat ja sienet, ovat edullista lähiruokaa. Ammattikeittiöt ovat yhä kiinnostuneempia saamaan sienet suoraan pannulle laitettavana, lajipuhtaana raaka-aineena. (LY) Leineperin lähiruokatorilla Sikses- hanke oli mukana sieni-teemalla. Sienineuvontaa annettiin yhdessä keruutuoteopiskelijoiden kanssa. Yrittäjäkysely yhteistyötä tarvitaan lähiruoan saatavuuden parantamiseksi Sikses parasta -hanke toteutti elintarvikealan yrittäjille lähiruokakyselyn Yrittäjät näkivät käynnissä olevan lähiruokainnostuksen positiivisena asiana, mikä on näkynyt mm. tuotteiden kysynnässä ja myynnissä. Kyselyjä yrityksiin on tullut erityisesti kauppojen ja ravintoloiden taholta. Kuntien toivottiin lisäävän rahaa elintarvikehankintoihin, jotta julkiset keittiöt voisivat käyttää lähiruokaa enemmän. Myynnin kehitys seuraavan viiden vuoden aikana nähtiin liki kaikissa yrityksissä positiivisena. Myynnin kasvun esteiksi nähtiin kuitenkin useita asioita, kuten raaka-aineen saatavuus tai saatavuuden epäsäännöllisyys, ajanpuute tuotekehitykseen tai jalostusasteen nostoon, rajalliset henkilö- tai tilaresurssit sekä logistiikan kalleus. Mikroyrittäjien kohdalla nousi esille myös yrittäjän oma jaksaminen. Toimialoittain tuli esille laaja kirjo kasvutuotteita. Jalostetummat tuotteet, kuten valmiit ruokakomponentit ja kypsät, esikypsennetyt tai kypsennysvalmiit tuotteet nähtiin tulevaisuuden tuotteina. Myös terveystuotteet, lisäaineettomuus ja kuitupitoisuus olivat päivän sana. Jalostavat yritykset toivovat maakunnasta lisää naudan- ja broilerinlihaa, luonnonkalaa, viljeltyjä ja luonnonmarjoja sekä kasviksia. Osa yrittäjistä tekee aktiivista yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa, mutta sitä kaivataan edelleen. Kuljetusyhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen paikallisten tuottajien ja elintarvikekuljetustoimijoiden kesken nähtiinkin tärkeänä. Kuitenkin jopa ehdottajat itse epäilivät yhteiskuljetusten käytännön toimivuutta. Lähiruokatukkua tai logistiikkakeskusta toivottiin maakuntaan. Jatkojalostus- ja alihankintayhteistyö nähtiin haluttuina yhteistyön muotoina. Myös syvällisempi markkinointiyhteistyö ja yhteisostot esimerkiksi laadukkaiden pakkausmateriaalien hankkimiseksi nähtiin toivottuna toimintana. (JL)

7 VERKKOKAUPPA JA SOME LÄHIRUOAN MYYNTIKANAVINA Verkko luo vaihtoehtoja lähiruokayrittäjille liiketoiminnan kehittämiseen. Verkkokaupasta ja sosiaalisesta mediasta on muodostunut yksi myynnin vaihtoehto pienyrittäjille. Verkko on myös väline kohdata kuluttajia. Lokakuun lopulla Nakkilassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa esiteltiin esimerkein, kuinka somea ja verkkokauppaa voi hyödyntää myynnissä. Huittislainen Tuija Hakuni kertoi, kuinka heidän tilansa kananmunia on myyty suoraan vesilahtelaisille kuluttajille Facebookin avulla. Facebookiin on perustettu avoin ryhmä, jonka ylläpitäjä ottaa munatilaukset vastaan ryhmään liittyneiltä jäseniltä. Ylläpitäjän tekemässä julkaisussa ilmoitetaan seuraava munien toimitusaika. Ryhmän jäsenet ilmoittavat kommentteihin haluamansa kennomäärän. Kun kuorma on täynnä, ylläpitäjä sulkee tilausmahdollisuuden. Sovittuna toimituspäivänä pakettiautollinen kananmunia matkaa Vesilahdelle. Munien luovutus tapahtuu sovitussa paikassa ja maksu suoritetaan käteisellä. Koivun Tyrnitila Luvialta on perustanut verkkokaupan tyrnijalosteilleen. Tilan tuotteita on helppo toimittaa verkkokaupan avulla, koska ne eivät vaadi esimerkiksi kylmäketjua. Mutta kylmäsäilytystä vaativat tuotteetkin voidaan toimittaa kylmäkuljetusautoilla. Vuoden kokemuksen perusteella Anneli Koivu kertoi, että verkkokauppa edustaa noin 10 % tilan bruttomyynnistä. Anneli Koivu ei pitänyt verkkokaupan perustamista erityisen hankalana. Netistä löytyy runsaasti eri palveluntarjoajien oppaita, joihin kannattaa tutustua huolellisesti. Koivun Tila on päätynyt kaupan toteutuksessa MyCashflow-ohjelmistoon ja provisiopohjaiseen laskutukseen. Koivu arveli, että kuukausimaksullinen laskutus voisi olla parempi, jos on paljon myyntiä. Ennen perustamista pitää myös valita tuotteiden toimitus- ja maksutapa. Anneli Koivu kertoi myös käyttäneensä googlemainontaa myynnin edistämisessä. Hän on valinnut klikkausperusteisen hinnoittelun eli hän maksaa mainonnasta ainoastaan silloin, kun käyttäjä siirtyy mainoksen kautta tilan verkkosivulle. Tilaisuudessa alustanut Sanna Lento Hämeen ammattikorkeakoulusta muistutti, että ilman kotisivuja ja oikein valittuja hakusanoja yrityksellä ei ole minkäänlaista näkyvyyttä. Sivustolla pitää olla siis hakukonenäkyvyyttä eli käytännössä google- näkyvyyttä. Hän myös muistutti karttalinkin, Facebookin YouTuben ja QR-koodin hyödynnettävyydestä. Facebookmainonta on yksi verkkomainonnan kilpailukykyinen vaihtoehto. Facebookissa pystyy markkinoimaan verkkosivua tai tapahtumaa määrätylle kohderyhmälle esimerkiksi tykkäyksen, sijainnin, iän, sukupuolen tai kiinnostuksen mukaan. Käytettävän budjetin voi määritellä mainoskampanjan keston ja tavoitellun kohderyhmän suuruuden mukaan. Kampanjan jälkeen pystyy katsomaan, kuinka monta henkilöä mainos on tavoittanut. (JL ja MM) Tunnetko jo tämän koodin? Koodilla on monta nimeä mobiilikoodi, ruutukoodi, QRkoodi (quick response). Koodin tarkoituksena on informaation välittäminen. Yleisimmin koodi sisältää tuotteesta tai asiasta lisätietoa tarjoavan verkkosivun osoitteen. Koodia luetaan älypuhelimen tai tabletin viivakoodin lukijalla. Koodiin kirjoitettu osoite aukeaa suoraan selaimeen. Kuka tahansa voi luoda koodeja ilmaisohjelmien avulla. Asiasta saa lisätietoa esimerkiksi googlettamalla qr koodin tekeminen. Koodiin kirjoitettavan verkkosivun osoitteen kannattaa olla lyhyt, sillä mitä pidempi osoite, sitä tiheämpi koodi on ja sitä vaikeampi se on lukea. Koodiin avautuvan verkkosivun kannattaa olla mobiililaitteelle optimoitu. Yllä oleva koodi ohjaa Sikses parasta -hankkeen verkkosivulle.

8 REKO-LÄHIRUOAN MYYNTIRENKAAT RANTAUTUNEET SATAKUNTAAN REKO-lähiruokaringit edustavat nimensäkin mukaisesti reilua kuluttamista (rejäl konsumtion). Tuottajien ja kuluttajien muodostaman ringin kautta luodaan toimivat lähiruokamarkkinat yksinkertaisesti ja vaivattomasti. Hinnat miellyttävät molempia osapuolia, kun välikäsiä ei ole. REKO Kankaanpää, REKO Pori ja Reko Rauma perustettiin marraskuun viimeisellä viikolla. Muutamassa päivässä suljetut Facebook-ryhmät olivat saanut ensimmäiset sata jäsentä. Nyt kuluttajat odottavat vesi kielellä tuottajien myyntiilmoituksia. Ensimmäiset jakelupäivätkin on jo sovittu. REKOn lyhyt oppimalli Pohjanmaalla Pedersöressä maata viljelevän Thomas Snellmanin Ranskasta tuoma suoramyyntimalli valtaa vauhdilla somea ja Suomea. Lähiruokarinkejä oli joulukuun alussa 25 paikkakunnalla, jäseniä näissä suljetuissa Facebookryhmissä noin ja tuottajia ringeissä yli 200. Luvut kasvavat jatkuvasti. Kasvun syyt ovat yksinkertaisia: systeemi on ilmainen, tuottaja tavoittaa suuren joukon kuluttajia, lähiruoan hinta on edullisempi kuin kaupassa ja tuottaja saa paremman katteen, kertoi Snellman Porissa Leader Karhuseudun, Sata- Kylien ja Sikses hankkeen järjestämässä infossa. Satakunnan REKO-renkaiden ylläpitäjät: Eurajoen lähiruokarengas REKO: Hanna-Leena Juhola, ali-unkin.tila(at)eurajokinetti.fi, puh REKO Kankaanpää: Juha Vanhapaasto, juha.vanhapaasto(at)kankaanpaa.fi, puh REKO Pori: Sanna Paala, sanna.paala(at)gmail.com, puh REKO Rauma: Päivi Metsätähti, paivi.metsatahti(at)gmail.com, puh REKO Huittinen: Maria Kankaanranta Krista Vahekoski / Liha-aitta Vahekoski REKO-rinkiin pääsee anomalla suljetun ryhmän jäsenyyttä. Ryhmän löytää Facebookista haulla REKO ja paikkakunta. REKO Porin perustamistilaisuudessa Leena Naperoinen, Henry Ihanakangas, Eero Kuuminainen, Anu Pörsti, Anneli Koivu, Elina Jääskeläinen, Jussi Salo, Thomas Snellman ja Risto Nevalainen. Miten REKO-temppu sitten tehdään? Tarvitaan kiinnostunut kuluttajajoukko, joka haluaa lähiruokaa ja riittävän suuri tarjonta eli vähintään 10 tuottajaa. Tuottaja ilmoittaa Facebook-ryhmässä mitä on tarjolla, kuinka paljon, mitä maksaa ja miten maksu hoidetaan. Kuluttaja vastaa tilaamalla haluamansa ja tuottaja kärrää tuotteet ryhmän jakelupäivänä sopimaan paikkaan Kun ryhmän saa toimimaan, se elää melkeinpä itsestään. Tuotteita ei tarvitse tarjota säännöllisesti vaan sitä mukaa, kun tarjontaa on. REKO-ringeissä liikkuu pääasiassa lähiruoka, mutta tarjontaa voidaan laajentaa muihinkin tuotteisiin. Meillä Pietarsaaressa myydään ringin kautta myös polttopuuta. Samoin voisi kaupata esimerkiksi joulukuusia ja lyhteitä. Tärkeää on, että tavara on itse tuotettua. Jos mukana on välikäsiä ja varastointia, kaupankäynnin säännöt ovat erilaiset. Tarjonnan laajeneminen vain tukee tätä systeemiä: mitä enemmän tuottajia ringissä on, sitä enemmän se houkuttelee. Snellman on käynyt keskusteluja REKO-toiminnasta niin ministeriössä kuin verottajankin kanssa. Jos kylmäketju toimii, ei ole mitään ongelmaa. Täytämme kaikki tämänhetkiset vaatimukset. Tämä suoramyynti on verrattavissa torikauppaan eli kuittia ei tarvita. Tulot pitää toki verottajalle ilmoittaa.tuottaja voi luonnollisesti käydä kauppaa useammassakin REKO-ringissä. Ja säästää aikaa verraten torilla seisomiseen tai tilamyymälässä päivystämiseen. (teksti ja kuva Marjut Haapanen)

9 SIKSES PARHAITA MAKUELÄMYKSIÄ Sikses parhaita makuelämyksiä seminaari kokosi reilut viisikymmentä alueen ruokatuotannosta kiinnostunutta yrittäjää, kehittäjää ja virkamiestä Ravintola Liisanpuistoon Seminaari huipentui WinNova Liisanpuiston kokkiopiskelijoiden ideoimiin ja valmistamiin seminaariaterioihin. Tilaisuus tullaan muistamaan runsaista ja herkullisista tarjoiluista, todella parhaista satakuntalaisista ruuista! Ruokailujen ohessa kuultiin myös mielenkiintoisia alustuksia mm. tulevaisuuden kuluttajista, paikallisen ruokatuotannon aluetaloudellisesta merkityksestä, luomutuotannon nykytilasta ja maakunnan toimijoiden näkemyksiä lähiruoan mahdollisuuksista Hallituksen lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen muistutti, että hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmat sekä kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 on hyväksytty periaatepäätöksenä valtioneuvoston yleisistunnossa. Tämä sitoo myös tulevia hallituksia. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. Joten lähiruoan kehittämiseen tullaan eri rahoitus-kanavissa panostamaan jatkossakin. Seminaarin alustukset löytyvät Sikses-hankkeen nettisivuilta ( klikkaa oikeasta yläreunasta palkkia MATERIAALIPANKKI.(AK) Tulevaisuuden ruoan kuluttaja Riikka Saarimaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) kuvaili tulevaisuudessa ruoankuluttajia. Saarimaan mukaan ei ole nähtävissä vain yhdenlaista ruoan kulutuksen trendiä, vaan eroja löytyy eri sukupolvien välillä ja ruokatarpeet ja toiveet vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Yhteisenä piirteenä on kuitenkin nähtävissä ruokailun välipalaistuminen, sillä perheiden yhteiset ateriahetket tulevat edelleen vähentymään. Halutaan helposti syötäviä, vähän sotkua aiheuttavia välipaloja ja aterian korvikkeita, esimerkiksi näyttöpäätteen ääressä syötävää ruokaa. Kaiken kaikkiaan viihteellisyys ruokailun yhteydessä lisääntyy.

10 KOKKIOPISKELIJOIDEN LÖYTÖRETKI Sikses parasta väellä on ollut ilo työskennellä Porissa Winnovan Liisanpuiston kokkiopiskelijaryhmän kanssa. Ajatus yhteistyöstä syntyi aiemmista hanke-kokemuksista, joista oli jäänyt hyvät ja mielekkäät muistot. Olimme myös huolissamme tulevien kokkien tietämyksestä. Nykyisissä opetussuunnitelmissa ei lähiruoka tai luomuruoka näy. Aloitimme innolla yhteistyön, joka lähti nopeasti liikkeelle ja vahvistui syksyn aikana. Satakuntalaiset maut ovat erityinen ylpeydenaiheemme. Niiden esilletuominen on ollut yhteistyö pääteeman. Keväisten oppilaitospäivien kokemusten perusteella käytimme opetuksessa oppimisympäristönä ja ideointitapana toimintarataa. Tehtävissä mm. mietitään lähiruoantuottajia, tunnistellaan makuja, arvioidaan alkuperää sekä mietitään mitä lisäarvoa opiskelijoille tulevassa työssä voisi olla lähiruoalla. Anna Kari johdattaa kokkiopiskelijat lähiruokamaailmaan (yllä). Tietoiskun ja toimintaradan jälkeen alkoi ruokalista- ja reseptikehittely seminaariaterioita varten. Ensimmäinen tapaaminen oli Tästä lähiruokapainotteisesta toimintaratapäivästä alkoi koko syksyn kestävä projekti: 4.12 seminaarin ruokailut päättötyöksi. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) Riikka Saarimaa listasi tulevaisuuden ruoankulutuksen trendejä ja kehityssuuntia: Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset Yksilöllistyminen ruokavalioissa Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen Tieto hyvinvoinnin yhteydestä syömiseen kasvaa Jäljitettävyys ruoan alkuperä ruokaturvallisuus Eettinen ja vastuullinen kuluttajuus Teknologisoituminen Viereisestä kuvasta havaitsee, mitä kansainvälistyminen saattaisi tehdä suomalaiselle kansallistuotteelle.

11 SATAKUNTALAISEEN RAAKA-AINEMAAILMAAN Opiskelijoissa syttyi heti kipinä työskentelyyn ja innostuneita oppimisoivalluksia on ollut ilo seurata koko syksyn. On innostuttu luonnontuotteista ja aktiivisesti etsitty itsekin tuottajia. Kun seminaaripäivän ohjelma oli selvä, pääsivät opiskelijat käytännön keittiötyössä luomaan taidokkaita ruokia suunnitelmien pohjalta. Työskentelyn huipentuma oli Silloin opiskelijoiden ideoimat ja valmistamat tarjoilut pääsivät seminaariyleisön maisteltaviksi. Näillä nuorilla on koko työelämä edessä. Nyt he ovat löytäneet huikeat raaka-aineet läheltä ja tehneet ensimmäisen totaalisen sukelluksen lähiruokaan. Projektimme myötä heidän tietonsa on lisääntynyt ja osaaminen karttunut. (Anna Kari) Liisanpuiston WinNovan kokkiopiskelijat (ryhmä KOKKIB13) ideoivat ja toteuttivat mieliinpainuvan seminaaritarjoilun. Alla tarjolla olleiden suppilovahveroiden ohje. Marinoidut suppilovahverot 800 g suppilovahveroita 1 dl omenamehua 30 ml väkiviinaetikkaa 2 dl ruokaöljyä 90 ml sokeria tuoretta timjamia 1 valkosipulin kynsi purjoa 5 ml suolaa omenaviinietikkaa Marinadiainekset kiehautetaan kattilassa. Liemi kaadetaan sienten päälle. Annetaan maustua 1-2 päivää. Marinoidut suppilovahverot voi valmistaa myös kuivatuista sienistä. Kokkiopiskelijoiden kehittämät reseptit löytyvät vuoden 2015 alkupuolella Sikses parasta hankkeen nettisivuilta.

12 Pyhäjärvi-instituutti Eura, puh. (02) TAPAAMISIIN Tapaamisiin turuilla ja toreilla! Putiikeissa, ravintoloissa ja marketeissa. Kaikkina vuodenaikoina. Muista kysyä kauppiaaltasi satakuntalaisia tuotteita! Kiitos matkan varrella tulleista ideoista, ajatuksista ja kommenteista! Sikses parasta hankkeen toimintakausi päättyy vuoden lopussa. Jäämme odottamaan uuden ohjelmakauden tuomia uusia mahdollisuuksia. Ideat ja ajatukset ovat edelleen tervetulleita! Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen ProAgria Länsi-Suomi Pori, puh Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta -hankkeen toimijat: Pyhäjärvi-instituutissa: Marko Jori p ) Anita Karppinen p ) Satafood Kehittämisyhdistyksessä: Jaana Laurila p ) Merja Mäkinen Emilia Ruokonen p ) ProAgria Länsi-Suomessa: Sari Uoti p ) Leena Ylikännö p ) Anna Kari p ) Sikes parasta hankkeen toimijat kiittävät kaikkia hankkeen ja sen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä! HYVÄÄ UUTTA VUOTTA JA MENESTYSTÄ!