YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 182/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 386 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 182/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 386 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä ja maaaltaissa sekä lupa veden johtamiseen kalanviljelylaitokselle Rymättylän kalantutkimusasemalla Hämmärönsalmessa Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Pukinmäenaukio HELSINKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos kasvattaa tutkimustoimintaa varten kalaa verkkoaltaissa meressä kiinteistöihin Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0 kuuluvilla vesialueilla ja maa altaissa kyseisiin kiinteistöihin kuuluvilla maa alueilla sekä johtaa vettä kalanviljelylaitoksella käytettäväksi Rymättylän kalantutkimusasemalla Hämmärönsalmessa Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n mukainen vesistöön rakentamista ja 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Vesilain 2 luvun 2 ja 9 luvun 2.

2 2 ASIAN VIREILLETULO Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä ja TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on antamillaan päätöksillä nrot 95/1994/4 ja 96/1994/4 myöntänyt Riista ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan tutkimustoimintaa varten suorittavaan kalankasvatukseen, kalankasvatuksessa syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Hämmärönsalmessa kiinteistöön Kalaranta RN:o 5:0 kuuluvalla vesialueella ja yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1 kuuluvalla määräalalla ja edellä mainitun kiinteistön ja kiinteistöstä Länsitalo RN:o 1:32 ostetun määräalan alueella sekä veden johtamiseen merestä laitoksen koetiloihin ja käytetyn veden johtamiseen takasin mereen Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Luvan saaja on määrätty päätöksellä maksamaan vuosilta rantakiinteistöjen omistajille korvaukset virkistyskäytön vaikeutumisesta. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 54/1996 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään m 3 sekä niissä ja laitoksen koetiloihin sijoitettavissa altaissa kasvatettavien kalojen lisäkasvu vuodessa yhteensä noin kg. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 830 kg ja typpimäärä enintään kg. Merestä saa johtaa vettä laitoksen koetiloihin enintään 30 l/s. Meren pohjaan saa asentaa vedenottoa varten kaksi vedenottoputkea sekä yhden putken tutkimuksessa käytetyn veden johtamiseen mereen. Senaatti kiinteistöt on päivätyllä sopimuksella vuokrannut Riista ja kalatalouden tutkimuslaitokselle kalankasvatusta varten tarvittavat, Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevat kiinteistöt Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0 sekä Rymättylän kalantutkimusaseman. Sopimus on voimassa alkaen toistaiseksi ja päättyy aikaisintaan Alueella on vahvistettu Hämmärön ja Myllyniemen rantakaava, jossa ranta kalankasvatuslaitoksen kohdalla on merkitty RA 1 alueeksi eli loma asuntoalueeksi, M alueeksi eli maa ja metsätalousalueeksi sekä Y alueeksi eli yleisten rakennusten korttelialueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa.

3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 3 Toiminnan ympäristö Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusasema sijaitsee Hämmärönsalmessa kiinteistöihin Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0 kuuluvilla vesi ja maa alueilla Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä. Laitoksen sijaintialue on suurten selkävesien välisessä voimakasvirtaisessa salmessa. Veden laatu Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusaseman lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Hämmärönsalmessa todettiin vuoden 2001 tarkkailutuloksien mukaan levien kokonaistuotannon olleen selvästi pienempi kuin viitenä edellisvuotena. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ei voitu selvästi havaita alueella, vaan vaikutus peittyi vesien yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Vuoden 2003 tarkkailutuloksien mukaan kalankasvatuksen vesistövaikutuksia ei ollut havaittavissa. Pohjaeläimistö Rymättylän ja Velkuan alueen tarkkailututkimuksen vuoden 2001 tuloksien mukaan Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusaseman vaikutusalueella pohjan tilassa ei ollut tapahtunut erityisiä muutoksia eivätkä laitoksen lähiasemat erottuneet muista asemista. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen välittömällä vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusaseman lisäksi Hämmärönsalmessa toimii kolme muuta kalankasvatuslaitosta. LAITOKSEN TOIMINTA Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusaseman toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina :

4 4 Vuosi Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,22 1,25 1,21 0,94 2,28 1,34 1,64 1,46 1,66 1,62 1,34 Fosforin ominaispäästö 6,8 7,9 7,9 4,8 17,4 9,3 11,3 8,9 11,4 11,5 8,6 (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Rymättylän kalantutkimusasemalla on tarkoitus kasvattaa kalaa entisellä paikalla Hämmärönsalmessa siten, että kalojen lisäkasvu meressä on yhteensä noin kg vuodessa. Laitoksen sisätiloissa olevien kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa siikaa, kirjolohta ja lohta. Laitos toimii ympärivuotisesti. Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin kg/a. Laitoksella käytetään pääasiassa kuivarehua ja osittain tutkimuksellisista syistä myös muuta rehua. Kalat ruokitaan Itu Salmo Micro ja Aqua Smart ruokinta automaateilla. Laitoksen rakenteet Rymättylän kalantutkimusasemalla kasvatetaan siikaa, kirjolohta ja lohta meressä kelluvissa verkkoaltaissa ja tutkimusrakennuksen sisäaltaissa. Laitos koostuu 79:stä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on m 2 ja tilavuus m 3, sekä 60:stä maaaltaasta. Verkkoaltaat ankkuroidaan paikoilleen. Laitoksen rantaan rakennetaan uusi pumppaamo, joka varustetaan kahdella uppopumpulla ja suojataan louheella. Vedenottoputken halkaisija on noin 250 mm, ja se painotetaan pohjaan. Pumppauskaivoon asennetaan laajapintainen sihti. Otettava vesimäärä on noin 900 m 3 /d. Tulovesiputki pumppaamolta vesisäiliölle rakennetaan PEH muoviputkesta, jonka halkaisija on 150 tai 200 mm. Vesi otsonoidaan ennen kuin se johdetaan vesisäiliöön. Vedenkäsittelytilassa on kaksi vesisäiliötä, joista toisessa on lämpösäädelty vesi ja toisessa luonnonlämpötilainen vesi. Vesi johdetaan vesisäiliöistä pumpul

5 5 le, jolla paine korotetaan, jotta vesi saadaan suodatetuksi kahdella hiekkasuodattimella. Tämän jälkeen vesi UV käsitellään. Makea vesi otetaan laitokselle vesijohtoverkosta ja aktiivihiilisuodatetaan ennen vesisäiliöön johtamista. Vesisäiliöistä vesi johdetaan käyttöpaikoille eristetyillä putkilla. Lämpöpumppua käytetään veden lämmitykseen ja jäähdytykseen varaajassa tavoitteena 15 ºC käyttölämpötila. Lämmitettäessä vettä lämpöpumpun höyrystin kerää lämmön putkiston avulla merestä. Putkistossa kiertää glykoliliuos, ja putkisto painotetaan riittävästi, ettei se nouse mahdollisesti jäähtyessään. Jäähdytettäessä vettä lämpöpumpun höyrystin jäähdyttää varaajan vettä ja lauhduttimen kehittämä lämpö johdetaan mereen lämmönkeräysputkiston avulla. Laitokselta poistuvasta vedestä otetaan lämpöä tai kylmää talteen lämmönsiirtimellä. Lämmön talteenottoa varten tarvitaan kaivo, johon käyttöpisteistä poistettava vesi johdetaan. Vesi pumpataan lämmönsiirtimen kautta ulos. Siirtimessä lämpö/kylmä siirtyy tulevaan veteen yleensä noin % hyötysuhteella. Kyseessä on avattava levysiirrin murtoveden kestävin levyin. Likainen puoli varustetaan pesuainekierrolla ja takaisinhuuhtelulla. Poistettava vesi johdetaan mereen poistokaivon kautta siten, ettei synny kiertoa takaisin. Laitokselle rakennetaan tavanomainen viemäröinti. Muodostuva liete johdetaan umpisäiliöihin. Laitoksen sisällä olevissa tutkimustiloissa on kolme maa allasta, joiden halkaisijat ovat 3,0 m ja syvyydet 1,0 m. Niissä säilytetään kaloja ennen kokeita. Maa altaat varustetaan pystysihdillä ja erillisellä lietteenpoistolla. Vesitysjärjestelmä toimii läpivirtauksella, mutta siinä on mahdollisuus kierrättää yhden altaan vettä kerrallaan. Kierrätysjärjestelmään kuuluvat kierrätyspumppu, pumppausallas, lämmitin, jäähdytin, ilmastin, mahdollisesti lämmönsiirrin, pussisuodatin sekä pieni UV laite. Maa altaissa käytetään sekä lämpösäädeltyä että luonnonvettä. Liete viemäröidään erikseen. Tästä tilasta ei mahdollisesti palauteta vettä lämmöntalteenottoon. Poistovedet johdetaan lattiakaivosta jätevesiviemärin kautta mereen. Laitoksen sisällä olevissa tutkimustiloissa on kaksitoista koe allasta, joiden halkaisijat ovat 1,4 m ja syvyydet 1,0 m. Tältä osin on käytössä kustannusten pienentämiseksi biosuodattimella varustettu kierrätysjärjestelmä, koska makeaa vettä joudutaan ottamaan verkostosta. Murtovettä käytettäessä on mahdollisuus myös läpivirtaukseen. Altaissa voidaan käyttää sekä lämpösäädeltyä että luonnonvettä. Kierrätysjärjestelmään kuuluvat kierrätyspumppu, lämmitin, ilmastus, mekaaninen suodatin ja UV laite sekä erillinen kierto biosuodattimelle pumppuineen. Maa altaat varustetaan lietteenerottavalla keskiosalla ja erillisellä lieteviemäröinnillä. Tulo ja poistovesitys tapahtuu kouruilla. Poistovedet johdetaan vedenkäsittelytilan kautta silloin, kun järjestelmässä käytetään lämpösäädeltyä vettä. Lattiakaivoista vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Laitoksen sisällä olevissa tutkimustiloissa on 48 kappaletta yksilörespirometrisiä koe allaita, joissa voidaan käyttää sekä makeaa että murtovettä. Vedenkierrätysjärjestelmä on makean veden käytön

6 Laitoksen aiheuttama päästö 6 vuoksi tarpeen. Maa altaisiin tuleva vesi otetaan kierrosta, joka lähtee pumppausaltaasta ja virtaa kaikkien altaiden kautta takaisin kyseiseen altaaseen. Koealtaille tehdään erillinen puhdistusviemärilinja, jonka vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Altaiden poistovesi joko palaa takaisin pumppausasemalle tai menee poistoviemärin kautta mereen. Kierrätettävä vesi suodatetaan mikronin suodattimella, ilmastetaan, UV käsitellään sekä säädetään lämpö järjestelmän oman lämmittimen tai jäähdyttimen avulla. Kierrätyksessä vedenvaihtoa on oltava sen verran, ettei veteen kerry haitallisesti ammoniakkia. Laitoksen sisällä olevissa tutkimustiloissa kalojen läpivalaisu ja röntgenkuvaus varustetaan kiertovesijärjestelmällä, joka sisältää veden ilmastuksen/hapetuksen ja voimakkaan virtauksen. Itseruokintalaboratoriossa vesitys tapahtuu samalla tavalla kuin koealtaissa. Karanteenihautomossa tulovetenä käytetään sekä lämpösäädeltyä että luonnonvettä, joita sekoittamalla tehdään halutun lämpötilaista vettä. Vedet ilmastetaan ja kerätään poistokaivoon. Tarvittaessa poistuvat vedet desinfioidaan mahdollisesti otsonin avulla. Hautomo varustetaan myös erillisellä lämmitysjärjestelmällä niitä tilanteita varten, jolloin tutkimusaltaiden vedenlämmöistä ei voida sekoittaa tarkoitukseen sopivaa lämpötilaa olevaa vettä. Kalankasvatuksessa käytettävän rehun fosforimäärä on hakemuksen mukaan 830 kg/a ja typpimäärä kg/a. Fosforipäästö on 620 kg/a ja typpipäästö kg/a. Perkaus Jätehuolto Kemikaalit Kalojen verestys ja perkaus tapahtuu tutkimusrakennuksen näytteidenotto ja käsittelytilassa. Perattavien kalojen määrä on noin kg/a. Perkausta tapahtuu ympäri vuoden. Perkauksessa käytettävä vesimäärä 15 m 3 /a otetaan merestä ja kunnallisesta vesijohtoverkosta. Perkeet noin kg/a, toiminnasta syntyvä verestysvesi noin 10 m 3 /a, ja perkauksessa muodostuva liete johdetaan umpisäiliöön. Toiminnasta syntyvä jäte, joka koostuu eläinkudosjätteestä, kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan käsiteltäväksi jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Pilaantunut lääkerehu toimitetaan käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen Netrex nimistä antifouling ainetta. Pesu ja desinfiointiaineet varastoidaan siivousvälinetilassa sekä kalojen tutkimustoiminnassa käytettävät nukutusaineet ja muut kemikaalit tutkimusrakennuksen biologisessa laboratoriossa.

7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön 7 Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät vesien yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijan mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Vaikutustarkkailu Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos on esittänyt, että Rymättylän kalantutkimusaseman vaikutustarkkailua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Kalankasvatuksen alueen kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle. Ympäristökeskus on vaatinut, että perkaamo luvitetaan samassa luvassa, koska kalankasvatustoiminta ja perkaamotoiminta muodostavat toi

8 8 mintakokonaisuuden. Ympäristökeskus on ilmoittanut, että kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on puoltanut noin kg:n vuotuista kalankasvattamista. Lisäkasvun olisi oltava riittävän suuri, koska laitos on tutkimuslaitos ja tarvitsee riittävästi kapasiteettia rehu ja kalatutkimuksiin. Lisäksi ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden tilavuus saisi olla yhteensä enintään m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 830 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Rymättylän kunnan ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle mennessä. Hakijan selitys Tarkastus Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutusten ja vaatimusten johdosta viimeistään Hakija ei ole toimittanut ympäristölupavirastolle selitystään. Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Muistutukset ja vaatimukset 2) AA (Rymättylän kunnan Vanhakylän kylässä sijaitseva kiinteistö Lahdenranta RN:o 1:20) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminta kuormittaa vesialuetta lisäten omalta osaltaan jo muutoinkin voimakasta rehevöitymiskehitystä herkässä meriekosysteemissä saaristomeren sisävesil

9 9 lä. Vesi saastuu ja samenee. Lisäksi toiminta heikentää myös ympäristön maisema ja luonnonarvoja. Muistuttaja on kertonut, että hänen omistamansa kiinteistön ranta on liejuinen ja siellä on ollut muutaman kerran sinilevää. Rannan vesi on jo monta vuotta ollut saastaisen sameaa ja pahalta haisevaa. Pohja on levän peitossa. Ennen niin runsaana esiintyvä rakkolevä on kadonnut kokonaan. Hakijan selitys Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutuksen ja vaatimusten johdosta viimeistään Hakija ei ole toimittanut ympäristölupavirastolle selitystään. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Riista ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan 1) verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Rymättylän kalantutkimusasemalla Hämmärönsalmessa kiinteistöihin Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0 kuuluvilla vesialueilla Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä (liite 2), 2) kalojen kasvattamiseen maalla sijaitsevissa altaissa Rymättylän kalantutkimusasemalla Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä sijaitsevilla kiinteistöillä Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0, 3) veden johtamiseen merestä sekä 4) vedenottoputken pitämiseen kiinteistöihin Kalaranta RN:o 5:0 ja Kalarinne RN:o 7:0 kuuluvilla vesialueilla Rymättylän kunnan Hämmärön kylässä (liite 3). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitos 1) Laitoksen tutkimusrakennukseen saa johtaa vettä merestä enintään noin 900 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti. Selvitys mittausmenetelmästä on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle mennessä. 2) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala meressä saa olla enintään m 2.

10 10 Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 3) Luvan saajan on pidettävä veden johtamiseen ja kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä ankkuroitava verkkoaltaat niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Verkkoaltaat on vesiliikenteen turvaamiseksi merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitoksen. Kalankasvatus 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä kuivarehu ja muu koetoiminnassa käytettävä rehu saa sisältää enintään 450 kg fosforia ja enintään kg typpeä. 6) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristöön. Laitoksella käytettävät rehut ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 8) Kalankasvatuksen aikana kuolleet kalat, perkeet, verestysvesi ja muut eläinkudosjätteet on otettava talteen ja toimitettava jätteiden käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä tällaista jätettä, tai kompostoitava ja käsiteltävä eläinperäisen jätteen käsittelystä annettujen säännösten mukaisesti. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittaa. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava jätelajeittain ja varastoitava asianmukaisesti. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelypaikkoihin.

11 11 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat on korjattava viipymättä. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 11) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan yhteystiedot. 12) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot päivittäin tulevasta ja lähtevästä vesimäärästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, käytössä olevien altaiden pinta alasta ja tilavuudesta, otetuista vesinäytteistä ja analyysituloksista, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muun laitoksella syntyvän jätteen määrästä ja käsittelystä sekä niiden toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, laitoksella käytettävän rehun ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tarkkailun suorittamisesta. Hoitopäiväkirjat on säilytettävä viiden vuoden ajan kasvatuskauden päättymisestä lukien ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle päästötarkkailun luotettavuuden tarkistamiseksi tarvittavat tiedot ja selvitykset. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuslaitoksen aiheuttamia päästöjä, jätteiden määrää sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkkailu

12 12 on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen ympäristöpäästöjen suuruus ja jätemäärät. Maalla sijaitsevien altaiden päästöjen tarkkailun on perustuttava otettavan veden ja vesistöön johdettavan jäteveden määrän mittaamiseen sekä jätevedestä otettavien näytteiden tutkimiseen sekä myös rehunkulutuksen ja lisäkasvun mukaiseen ainetasetarkasteluun. Yksityiskohtainen päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto päästöistä. Yhteenvedossa on esitettävä laskelmiin perustuva ainetasetarkastelu laitoksen päästöistä mereen sekä selvitys jätteiden määrästä ja käsittelystä. Laskelmat on tehtävä siten, että niiden oikeellisuus on tarkistettavissa. Luvan saajan on vaadittaessa annettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle tarpeelliset tiedot ja selvitykset tarkkailuraporteissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 14) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee sisältää vuosittainen veden laadun ja rehevöitymisen tarkkailu sekä tiettyinä vuosina tehtävä pohjan ja pohjaeläimistön tilan seuranta. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäris

13 13 tönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 15) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa tautia tai muuta tarttuvaa tautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan tarkoituksena on jatkaa kalankasvatustoimintaa edellä sanotun päivämäärän jälkeen, on uutta lupaa koskeva hakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Tämä lupa on siinä tapauksessa voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Korvattavat vahingot RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset, tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain ja ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Veden johtamisesta laitokselle sekä verkkoaltaiden ja vedenottoputken pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kalankasvatus Hakemus koskee kalankasvatuslaitosta, joka on ollut toiminnassa noin 20 vuotta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee melko avoimella merialueella, missä veden vaihtuvuus on suhteellisen hyvä. Merikartan mukaan vesisyvyys laitoksen kohdalla on noin 14 metriä. Etäisyys kalankasvatuslaitokselta lähimpään asutukseen on noin 100 metriä. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan kalojen lisäkasvu laitoksella on vuosina ollut keskimäärin kg vuodessa ja keskimääräiset vuosittaiset päästöt mereen ovat olleet 110 kg fosforia ja 780 kg typpeä. Vedenlaatututkimuksissa laitoksen lähialueiden ja vertailualueiden rehevyydessä ei ole havaittu merkit

14 14 täviä eroja. Pohjaeläintutkimuksessa vuonna 2001 kalankasvatuslaitoksen lähialueen ja vertailualueiden pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia. Kalankasvatuslaitoksella vuosittain kalojen ruokintaan käytettävä rehu saa lupamääräyksen 5) mukaan sisältää enintään 450 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Käytettäessä rehua, jonka fosforipitoisuus on 0,9 %, typpipitoisuus 6,5 % ja rehukerroin 1,15 kalojen lisäkasvu vuodessa on kg. Kalaan sitoutuva fosforinmäärä on 4 g/kg ja typpimäärä 27,5 g/kg. Rehun sisältämien ravinteiden mukaan laskien laitoksen fosforipäästö vuodessa on noin 280 kg ja typpipäästö noin kg. Vuosien päästöihin verrattuna laitoksen päästöt yli kaksinkertaistuvat. Laitoksen paikka ja merialueen ympäristön sietokyky huomioon ottaen päästöt eivät merkittävästi rehevöitä aluetta. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Hämmärön ja Myllyniemen rantakaavan vastaisesti. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti, toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa, jätelaissa ja luonnonsuojelulaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan saajalla on vuokraoikeus kalankasvatuslaitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 9 luvun 2. LAUSUNTO MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla.

15 15 Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Käytettävä rehu Laitoksella voidaan käyttää tutkinnallisista syistä myös muuta kuin kuivarehua siten rajoitettuna, etteivät lupamääräyksessä 5) asetetut rehun ravinnepitoisuudet ylity. Ominaispäästöarvot Koska laitoksella kalankasvatus perustuu koetoimintaan, ominaispäästölle ei ole tarpeen asettaa kiinteää raja arvoa. Laitosta on hoidettava siten, että ominaispäästöt ovat mahdollisimman pienet. Haju Lupamääräyksissä 7) ja 8) on annettu määräykset hajupäästöjen estämisestä. Kalojen perkaus Kalantutkimusasemalla perataan kalaa noin kg vuodessa. Kalankäsittely liittyy laitoksen tutkimustoimintaan. Laitoksella ei ole erillistä, kaupalliseen toimintaan liittyvää perkaamoa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 10 c) kohdan mukaan kalatuotteita käsittelevien laitosten luparaja on kg vuodessa. Koska kalantutkimusasemalla käsiteltävä kalamäärä on pieni ja se on osa tutkimustoimintaa, kalojen perkaus ei muodosta erillistä toimintaa, joka tulisi luvittaa erikseen tai ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaisesti yhdessä kalankasvatustoiminnan kanssa. Kaikessa kalojen käsittelyssä on noudatettava lupamääräyksiä 7), 8) ja 9). Määräykset ovat siten riittävät perkaustoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövaikutusten estämiseksi. Muut muistutukset ja vaatimukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla.

16 16 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Hakemus koskee ympäristölupaa kalankasvatukseen, jossa lisäkasvu on yli kg vuodessa.

17 17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta laitoksen sijainnista 3) Kartta vedenottoputken sijainnista Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. KM/ha

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 LIITE 2 Kalankasvatuslaitos

20 LIITE 3