Vesinäytteiden otto ja analysointi Hästholmenin matalista porakonerei'istä L 1 0 ja PR 1 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997

Transkriptio

1 Työraportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Hästholmenin matalista porakonerei'istä L 1 0 ja PR 1 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna 1997 Marja Tuominen Tammikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 r Työ raportti Vesinäytteiden otto ja analysointi Hästholmenin matalista porakonerei'istä... L 10 ja PR 1 sekä pohjavesiputkista PVP1 ja PVP2 vuonna Marja Tu orn i n en Maa ja Vesi Oy Tammikuu 1998 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 ORGANISAATIO: Maa ja Vesi Oy Itälahdenkatu Helsinki TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A Helsinki TILAUSNUMERO: 9735/97/MVS POSIVAN TARKASTAJA: POSIVAN HYVÄKSYJÄ: TEKIJÄ- tt~hu- Margi Snellman c~ FM Timo Äikäs Posiva Oy Posiva Oy KONSULTIN YHTEYSHENKILÖ: Dl Marja Tuominen Maa ja Vesi Oy TYÖRAPORTTI TEKIJÄ: TARKASTAJA: VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI HÄSTHOLMENIN MATALISTA PORAKONEREI'ISTÄ L10 JA PR1 SEKÄ POHJA VESIPUTKISTA PVP1 JA PVP2 VUONNA 1997 r-- ~~~ Marja Tuominen Kemisti A. /' vf/:;;? ' a Ikäheimo Hydrogeologi

4 Marja Tuominen TYORAPORTTI E2 H:\POSIVA\LOVIISA\RAP.DOC 3 VESINÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI HÄSTHOLMENIN MATALISTA PORAKONEREI'ISTÄ LlO JA PRl SEKÄ POHJA VESIPUTKISTA PVPl JA PVP2 VUONNA 1997 TIIVISTEL MÄ Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valintaprosessiin liittyen yksityiskohtaisia sijoituspaikkatutkimuksia on jatkettu vuonna 1997 Kuhmossa, Äänekoskella, Eurajoella ja Loviisassa. Vuoden 1997 tutkimuksissa tavoitteena on pohjavesikemian osalta selvittää mm. maa- ja kallioperän pintaosissa tapahtuvia reaktioita sekä vallitsevia olosuhteita. Näitä tietoja käytetään geokemiallisessa mallinnuksessa. Maaperän pohjavesitutkimuksia varten Posiva Oy on asennuttanut kullekin tutkimusalueelle matalia siiviläputkilla varustettuja pohjavesiputkia sekä porauttanut matalia porakonereikiä. Tämä toimeksianto koski vesinäytteiden ottoa ja analysointia Loviisan Hästholmenin matalista porakonerei'istä PR1 ja L10 sekä pohjaveden havaintoputkista PVP 1 ja PVP2. Näytteet otettiin syyskuussa Näytteenotossa kiinnitettiin erityistä huomiota vesinäytteiden edustavuuteen. Vettä pumpattiin ennen näytteenottoa useita tunteja, jotta veden laatu tasaantui. Veden laatua seurattiin pumppauksen aikan ph-, sähkönjohtavuus-, happi- ja lämpötilamittauksilla. Näytteenotossa ongelmaksi osoittautui erityisesti porakonerei'issä veden vähyys. Tähän vaikutti osaltaan erittäin kuiva kesä. Näytteistä tutkittiin varsin laajan tutkimusohjelman mukaan fysikaaliskemiallisten parametrien lisäksi monia isotooppeja kahdeksassa laboratoriossa Suomessa ja ulkomailla. Osa analyyseistä ja näytteiden suodatus tehtiin kenttälaboratorion typpiatmosfåärissä, jotta pystyttiin välttämään ilman hapen vai- kutus tiettyihin redox-herkkiin parametreihin. Avainsanat: paikkatutkimukset, pohjavesi, näytteenotto

5 Mruja Tuominen TYORAPORTII ~ E2 H:\POSIV A\LOVIISA\RAP.DOC 4 HYDROGEOCHEMICAL STUDIES AT HÄSTHOLMEN DURING 1997: DRILLED HOLES PRl AND LlO AND GROUND WATER PIPES PVPl AND PVP2 ABSTRACT Posiva Ltd has carried out the site investigation in order to determine the suitability of Finnish crystalline bedrock for the final disposal of spent nuclear fuel. In 1997 the detailed site investigations continued at Kuhmo, Äänekoski, Eurajoki and Loviisa. The final site will he selected in The groundwater characterisation and geochemical modelling requires information about groundwater located near the surface.of earth. To fullfill these requirements new shallow drilled boreholes and ground water pipes have been made. This technical report describes sampling procedures and presents results of the groundwater samples taken during autumn 1997 by Soil and Water Ltd. at the Hästholm.en investigation site in Loviisa. Samples were taken from drilled borehole wells PRI and LIO, and ground water pipes PVPI and PVP2. In sampling special attention was made to take representative samples. Water was pumped so Iong as it took for the quality of the samples to stabilize. This was monitored by measuring ph, conductivity, temperature and dissolved oxygen in field during the pumping. The groundwater samples were analysed in eight laboratories in Finland and abroad. Some analyses were made in the field laboratory in nitrogen atmosphere in order to avoid the direct contact with oxygen. The analytical programme was quite extensive including the most relevant physico-chemical parameters and also many isotopes. Keywords: site investigation, groundwater, sampling

6 TYORAPORTTI E2 H:\POSIV A\LOVIISA\RAP.DOC Maija Tuominen SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TOIMEKSIANNON SISÄLTÖ NÄYTTEEN OTTO NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI KENTTÅANALYYSIT ~ LABORATORIOANALYYSIT ANALYYSITULOKSET TULOSTEN ARVIOINTL KATIONI!ANIONISUHTEET IO 6.2 LABORATORION LAADUNVARMIS1lJS NÅYTTEIDENEDUSTAVUUS ll 7. YHTEENVETO KIR.J ALLIS UUS Llli'ITEEET 1. Näytepisteiden koordinaatit 2. Näytepisteiden sijainti 3. Näytteenottohavainnot 4. Näytteiden esikäsittely 5. Analyysiohjelma 6. Analyysimenetelmät 7. Analyysitulokset 8. Referenssiveden analyysitulokset 9. DOC-tulokset (Keskuslaboratorio Oy) 10. Sulfaattitulokset (Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus) 11. Sr-tulokset (VTT) 12. Rn-222 tulokset (Säteilyturvakeskus) 13. C-13/C-14 tulokset (Uppsala Universitet) 14. Sr-87/Sr-86 tulokset (US Geological Survey) 15. H-3, H-2 ja 0-18 (H20) tulokset (Institutt för energiteknik) ja S-34 (S04) tulokset (University ofwaterloo) ja esikäsittely

7 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group Matja Tuominen TYORAPORTTI /02/ E2 HH:\POSIVA\loviisa\RAP.DOC 6 1. JOHDANTO 2. TOIMEKSIANNON SISÄLTÖ Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valintaprosessi on edennyt yksityiskohtaisten paikkatutkimusten toiseen vaiheeseen, joka käynnistyi vuoden 1997 alussa ja päättyy vuonna Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Sijoituspaikkatutkimuksissa alusta alkaen mukana olleiden tutkimusalueiden, (Kuhmon Romuvaara, Äänekosken Kivetty ja Eurajoen Olkiluoto) lisäksi tutkimukset aloitettiin vuoden 1997 alussa myös Loviisan Hästholmenin saarella. Posiva Oy:n vuoden 1997 tutkimuksissa tavoitteena on pohjavesikemian osalta selvittää mm. suotautumisvyöhykkeen pohjavesikemian olosuhteet. Maa- ja kallioperän pintaosissa tapahtuu runsaasti erilaisia reaktioita. Geokemiallinen mallinnus tarvitsee lähtötiedoikseen aineistoa pohjavesikemian olosuhteista maapedin suotautumisvyöhykkeessä ja kallioperän pintaosissa. Maaperän pohjavesitutkimuksia varten Posiva Oy on asennuttanut kullekin tutkimusalueelle matalia siiviläputkilla varustettuja pohjavesiputkia sekä porauttanut matalia porakonereikiä. Posiva Oy tilasi Maa ja Vesi Oy:ltä (tilaus 9735/97/MVS ) vesinäytteiden ottamisen Hästholmenilta vuonna Työ sisälsi seuraavat tehtävät: - vesinäytteenotto kahdesta porakonerei'ästä (L10 ja PR1) sekä kahdesta pohjaveden havaintoputkesta (PVP 1 ja PVP2) - vesinäytteiden suodatus, kestävöinti ja pullotus kentällä - joidenkin analyysien suorittaminen kenttälabo.ratoriossa sopiminen vesinäytteiden analysoiunista ulkopuolisten laboratorioiden kanssa Pesivan ohjeiden mukaisesti - vesinäytteiden analysointi omassa laboratoriossa tai toimittaminen sovittuihin laboratorioihin analysoitaviksi ja toimiminen yhdysorganisaationa ulkopuolisten laboratorioiden suhteen - kaikkien analyysitulosten käsittely ja raportointi.

8 MAA.JA VESI Jaakko Pöyry Group Marja Tuominen 3. NÄYTTEENOTTO TYORAPORTTI E2 HH:\POSIVA\LOVIISA\RAP.IX>C 7 Näytteenottopaikkojen koordinaatit ja syvyydet on esitetty liitteessä 1 sekä kartta näytepisteiden sijainnista liitteessä 2. Ennen näytteenottoa tilaajan edustaja oli suorittanut näytepisteiden esipumppauksen näytteenottoa edeltävällä viikolla pohjaveden edustavuuden ja riittävyyden arvioimiseksi. Näytteenotosta vastasi kenttämestari Tuomo Hapuli. Kenttäanalyysit Ja suodatukset suoritti laboratoriomestari Helena Korhonen. Näytteenottohavainnot on esitetty liitteessä 3. Näytteet otettiin välisenä aikana. Taulukossa 1 on esitetty eri analyyseihin otettujen näytteiden näytteenottopäivät eri näytteenottopisteistä. Näytteet eri määrityksiin pyrittiin pääsääntöisesti ottamaan kerralla, mutta useimmissa tapauksissa veden vähyys rajoitti näytteenottoa (erityisesti porakonerei'istä). Porakonereiässä PR1 vesi loppui kokonaan 3.9., joten näytteenotto jouduttiin siirtämään seuraavalle viikolle. Myös muissa pisteissä sulfaatti-isotooppimäärityksiä varten tarvittava näyte (10-50 litraa) jouduttiin.. ottamaan eri päivänä kuin muut näytteet.. Taulukko 1. Eri näytteiden näytteenottoajankohta sekä näytteenoton yhteydessä pumpattu vesimäärä. Näytteenottopaikka Tavalliset näytteet Näytteet S04:n isotooppimäärityksiin Näytepiste Syvyys pvm Pumpattu pvm Pumpattu (m) vesimäärä vesimäärä (1) (1) lffi-pr1 29, lffi-l10 10, lffi-pvp1 4, HH-PVP2.' 4, Porakonereiästä L 10 ei saatu näytettä S04 isotooppimäärityksiin, koska reiässä tehtiin räjäytyskokeita juuri ennen aiottua näytteenottoa. Näytteet otettiin konsultin uppopumpulla Grundfoss MP 1. Ennen näytteenottoa vettä pumpattiin usean tunnin ajari, kunnes veden laadun todettiin tasaantuneen. Veden laatua seurattiin kenttämittauksilla (vedenpinnan korkeus, veden sähkönjohtavuus, ph, lämpötila ja liuennut happi). Mittaustulokset on esitetty liitteessä 3. Pumppausteho säädettiin sopivaksi seuraamalla vedenpinnan korkeutta. Koska porakonerei'issä antoisuus oli vähäinen, jouduttiin pumppausteho

9 MAA.JA VESI Jaakko Pöyry Group Matja Tuominen TYORAPORTTI E2 HH:\POSIV A\LOVIISA\RAP.DOC 8 säätämään erittäin pieneksi. Vesinäytteet varsinaisia analyysejä varten pyrittiin ottamaan vasta kun, vesi oli kirkastunut. Näin ei kuitenkaan tapahtunut PVP putkien kohdalla pitkänkään pumppauksen jälkeen. Kun veden pharvon ja sähkönjohtavuuden todettiin tasaantuneen, näytteet otettiin. Näytteitä kerättiin esitypetettyihin, kolmella hanalla varustettuihin lasisiin keräyspulloihin niiden määritysten osalta, jotka vaativat typpisuojausta tai esikäsittelyä typpiatmosfåärissä. Näytteenottoletku asetettiin keräysastian pohjalla olevaan hanaan ja näytevettä juoksutettiin astian läpi usean tilavuuden verran ennen näytteenottoa. Muut näytteet otettiin suoraan näytteenottolinjasta näytepulloihin, jotka huuhdeltiin aluksi useaan kertaan näytevedellä. Liitteessä 4 on esitetty näytteiden esikäsittely eri määrityksiin. 4. NÄYTTEIDEN ANALYSOINTI Näytteiden analyysiohjelma on esitetty liitteessä 5. Analyysimenetelmät, niiden kirjallisuusviitteet ja määritysrajat sekä analyysien suorituspaikat on esitetty liitteessä 6. Pääosa analyyseistä tehtiin suodatetusta näytteestä. Näytteiden suodatuksessa käytettiin 0,45 Jim membraania (Schleicher & Schuell). Suodatuksessa käytettiin apuna Milliporen vakuuniipumppua. Kaikki suodatukset sulfaatin isotooppimäärityksiä.lukuunottamatta tehtiin kenttälaboratoriossa. Sulfaatin isotooppimäärityksiin suodatukset tehtiin vasta laboratoriossa. Näytteiden kestävöinti tehtiin myös kenttälaboratoriossa heti suodatuksen jälkeen. 4.1 Kenttäanalyysit Näytteenottopisteellä veden laatua seurattiin pumppauksen aikana kenttämittauksilla. Kun näyteveden laatu oli todetfu tasaiseks~ ensimmäinen näyte otettiin. Ensimmäisestä näytteestä määritettiin Hästholmenin tutkimusalueen kenttälaboratorioon sijoitetussa typpikaapissa ph, alkaliteetti ja asiditeetti. Alkaliteetti- ja asiditeettimäärityksessä näyte suodatettiin ja titrattiin typpikaapissa. Määritys tehtiin tilaajan automaattisella titraattorilla (Mettler DL50) kolmena rinnakkaismäärityksenä tilaajan toimittamien ohjeiden mukaisesti. Näiden määritysten jälkeen näytteet otettiin muita kenttälaboratoriossa tehtyjä analyysejä varten. Kaikista näytteistä määritettiin ammoniumin ja kokonaisraudan pitoisuus. N&-pitoisuus määritettiin ioniselektiivisellä elektrodilla tilaajan toimittamalla laitteella ja ohjeella. Kokonaisraudan määritys tehtiin niin ikään tilaajan ohjeiden mukaan (Määritys ferroziinilla spektrofotometrisesti). Mittaukset tehtiin konsultin kenttäkäyttöisellä spektrofotometrillä (HACH DR2000). Porakonerei'istä otetuista näytteistä määritettiin kenttälaboratoriossa lisäksi Fe 2 + ja sulfidi. Rauta määritettiin Pasivan kenttätyöohjeen (Ruotsalainen et al. 1994)

10 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group Mruja Tuominen TYORAPORTTI E2 HH:\POSIV A\LOVIISA\RAP.DOC 9 mukaan (määritys ferroziinilla spektrofotometrisesti). Sulfidi määritettiin spektrofotometrisesti standardin SFS 3038 mukaan. 4.2 Laboratorioanalyysit 5. ANALYYSITULOKSET Maa ja Vesi Oy:n määritysmenetelmät ovat SFS-standardeja tai muita vesija ympäristöhallituksen hyväksymiä menetelmiä. Analyysien laadun varmistamiseksi on kaikista määrityksistä tehty rinnakkaismääritykset. Lisäksi määrityksissä on käytössä kontrolliaineet, joiden avulla voidaan seurata tulosten oikeellisuutta. Tämän lisäksi valmistettiin erillinen makean veden referenssivesi tilaajan toimittamien ohjeiden mukaan /1/. Referenssivesi analysoitiin aina yhdessä näytteiden kanssa. Analyysitulokset on esitetty yhteen koottuna taulukkomuodossa liitteessä 7. Referenssiveden analyysitulokset on esitetty liitteessä 8. Alikonsulteilla teetettyjen analyysien alkuperäiset tulokset on esitetty liitteissä Porakonerei'istä L10 ja PR1 otetut näytteet olivat kirkkaita ja lähes värittömiä. Näytteiden DOC- ja rautapitoisuudet olivat pieniä. Veden kokonaisionivahvuus oli PRI:ssä 7,3 mekv/lja LIO:ssä 5,2 mekv/1. Pohjaveden havaintoputkissa PVP 1 ja PVP2 vesi oli selvästi kellertävää ja sameaa. Vedessä todettiin lievä rikkivedyn haju (suomainen haju). Vesi oli. selvästi hapanta (ph alle 6) sekä makeaa. PVP1 :ssä kokonaisionivahvuus oli 3,0 mekv/1 ja PVP2:ssa 3,4 mekv/1. Liitteen 7 tuloksissa on esitetty kenttä- että laboratorioanalyysien tulokset. Kentällä mitatut sähkönjohtavuus ja ph tulokset eroavat jonkin verran laboratoriossa mitatuista tuloksista. Näytevesi oli näytteenoton yhteydessä kylmää {lämpötila alle 10 C). Laboratoriossa mittaukset tehtiin standardiohjeiden mukaan lämpökaapissa temperoiduista näytteistä. Kenttämittaustulokset on korjattu laskennallisesti lämpötilaan 25 C. Standardin SFS-EN mukaan käytettäessä lämpötilakorjausta tuloksen muuttamiseksi vastaamaan lämpötilaa 25 C, on tulos aina epätarkempi kuin referenssilämpötilassa mitattu tulos. ph-tuloksista havaitaan, että kentällä mitattu tulos on hieman matalampi kuin laboratoriossa mitattu. Syy tähän lienee hiilidioksidin karkaaminen näytteestä. Laboratoriossa mittaukset tehtiin 1-3 päivän kuluttua näytteenotosta, koska näytteenotto kesti useamman päivän. Sulfaatti-isotooppitulokset on esitetty liitteessä määritys voitiin tehdä vain PRI :stä otetusta näytteestä. PVP~putkien näyteet sisälsivät määritystä häiritseviä yhdisteitä. Näissä näytteissä rautapitoisuus (3-6 mg/1) sekä DOC (20-21 mg/1) olivat korkeat. Sulfaatin isotoopit määritettiin BaS0 4 -

11 MAA.JA VESI Jaakko Pöyry Group Marja Tuominen TYORAPORTTI /02/ E2 HH:\POSIV A\Joviisa\RAP.DOC TULOSTEN ARVIOINTI 6.1 Kationilanionisuhteet sakasta. Saostuksessa on ilmeisesti sulfaatin lisäksi saastunut epäpuhtauksia, mikä häiritsi määritystä. S-34 määritys voitiin kuitenkin suorittaa. Laboratorioanalyysien tuloksia on arvioitu laskemalla analyysitulosten (mekv/1) kationi/anioni-suhteita ja kationien ja anionien määrän suhteellista eroa (varaustasapaino). Analyysitulosten voi olettaa olevan oikein, kun kationi/anioni-suhde on lähellä arvoa 1. Anionien ja kationien suhteellinen ero on hyväksyttävällä tasolla, jos se on alle 5 % (Ruotsalainen ja Snellman 1996). Näytteiden kationien ja anionien määrä (mekv/1) on esitetty kuvassa 1. ~ 4 3,5 3 2,5 2 4U E 1,5 1 0,5 0 PR1 L10 PJP1. PJP2 Havalntopalk ka aanionit Kationit Kuva 1. Kationien ja anionien määrä eri havaintopaikoissa. Porakonereikä PR1 :n veden kationi/anioni-suhde oli 1,04 ja varaustasapaino 2,2 %. Porakonereikä L10:n vedessä vastaavat arvot olivat 0,98 ja 0,8 %... Tämän perusteella voidaan katsoa analyysitulosten olevan oikeat. Havaintoputkien PVP 1 ja PW2 kohdalla tulokset eivät olleet yhtä hyviä, koska.kationien määrä oli selvästi anioneja suurempi. PVP1:n kationi/anionisuhde oli 1,26 ja varaustasapaino 11,7% ja PVP2:n kohdalla vastaavat arvo olivat 1,31 ja 13,3 %. Molemmissa PVP-putkissa veden ph oli matala (alle 6) ja toisaalta DOCpitoisuus oli korkea (20-21 mg/1). Tämä viittaa siihen, että näytteet sisältävät mahdollisesti orgaanisia happoja eli anioneja, joiden määrää ei pystytä laskemaan. Myöskin silikaatin osuus on jätetty huomiotta. 6.2 Laboratorion laadunvarmistus Maa ja Vesi Oy:n laboratoriossa on käytössä standardin SFS-EN mukainen laboratorion laatujärjestelmä. Tästä johtuen useimmissa määrityksissä on käytössä erilaisia kontrolli-, nolla- ja rinnakkaismäärityksiä. Sertifioitu standardiaine on käytössä mm. metallimäärityksissä. Posiva Oy:n näytteitä

12 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group Matja Tuominen TYORAPORTII E2 HH:\POSIVA\LOVIISA\RAP.DOC 11 analysoitaessa on aina määritetty em. laaduntarkkailunäytteet Lisäksi laboratorio osallistuu 4-6 kertaa vuodessa SYKE:een ja muiden tutkimuslaitosten järjestämiin vertailukokeisiin. Useimmissa määrityksissä analysointivirhe kontrollinäytteille on alle 5 %. 6.3 Näytteiden edustavuus Mahdolliset virhelähteet analyysituloksissa ovat seuraavat: 1) kontaminaatio näytteenottolaitteissa (pumppu) 2) kontaminaatio näytteenottoastioista, näytepulloista, säilöntäkemikaaleista ja pipeteistä 3) kontaminaatio näytteiden suodatinlaitteista tai suodatinkalvoista 4) kontaminaatio laboratoriossa 5) analyysivirhe 7. YHTEENVETO Näytepullot olivat kaikki uusia, ennen käyttämättömiä. Useaan määritykseen käytettiin hapolla pestyjä näytepulloja. Lisäksi näytepullot huuhdeltiin useaan kertaan ennen näytteenottoa näytevedellä. Näytteiden suodattamiseen käytetty imupullo pestiin aina ennen näytteenottoa suolahapolla, huuhdeltiin useaan kertaan ioninvaihdetulla vedellä ja näytevedellä. Suurimmaksi virhelähteeksi jäänevät siis kohdat 1) ja 4). Maa ja Vesi Oy otti syyskuussa 1997 vesinäytteitä Hästholmenin matalista porakonerei'istä PR1 ja L10 sekä pohjaveden havaintoputkista PVP1 ja PVP2. Näytteenotossa kiinnitettiin huomiota erityisesti näytteiden edustavuuteen. Pohjaveden edustavuutta arvioitiin veden kirkkauden lisäksi mittaamalla pumppauksen aikana veden sähkönjohtavuutta, ph-arvoa, lämpötilaa ja liuenneen hapen pitoisuutta. Kun veden arvioitiin mittaustulosten perusteella olevan riittävän edustavan, vesinäytteet otettiin. Porakonerei'istä otetut näytteet olivat kirkkaita, mutta PVP-putkista otetut näytteet jäivät sameiksi ja kellertäviksi. Näytteenotossa ongelmaksi muodostui porakonereikien veden vähyys (antoisuus heikko). Näytteenotto edelsi pitkä kuiva kausi ja pohjaveden pinta oli yleisesti matalalla. Pääosa näytteistä otettiin typpisuojauksessa, jotta vältyttiin ilman hapen veden laatua muuttavilta vaikutuksilta (hapettuminen, kerasaostus ym. ). Suurin osa analyyseistä tehtiin typpiatmosfåärissä suodatetuista näytteistä.

13 MAA.JA VESI Jaakko Pöyry Group Maija Tuominen TYORAPORTTI /03/ E2 HH:\POSIV A\loviisa\RAP.IX>C 12 Näytteitä tutkittiin yhteensä kahdeksassa laboratoriossa kotimaassa ja ulkomailla. Porakonereiästä PRI otetun vesinäytteen ionivahvuus oli 7,3 mekv/1 ja porakonereiästä LIO 5,2 mekv/1. Pohjaveden havaintoputkessa PVP1 ionivahvuus oli 3,0 mekv/1 ja PVP2:ssa 3,4 mekv/1. Analyysitulosten virhearvioinnissa käytettiin kationi/anioni-suhdetta. Suhteeksi saatiin porakonereiässä PR1 1,04, porakonereiässä L10 0,98, pohjaveden havaintoputkessa PVP 1 1,26 ja pohjaveden havaintoputkessa PVP2 1,31. Tämän perusteella voidaan olettaa porakonerei'istä otettujen analyysitulosten olevan oikeat. PVP putkissa kationien määrä oli selvästi korkeampi, mihin voi osaksi olla syynä orgaanisten happojen ja silikaatin (molemmat anioneja) määrän huomiotta jättäminen. 8. KIRJALLISUUS. Ruotsalainen, Paula ja Snellman, Margit. Hydrogeochemical. baseline characterization at Romuvaara, Kivetty and Olkiluoto. Posiva Oy, Work report 96-91e (1996). Ruotsalainen, P., Snellman, M., Helenius, J., Keinonen, M., Vaahtera, V:, Kuusela, H., ja Oksa, M. TVO:n vesinäytteenoton kenttäohje. Teollisuuden Voima oy, Paikkatutkimukset, Työraportti PATU (1994).

14 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group LIITE 1 13 Marja Tuominen POSIVA OY HÄSTHOLMEN, LOVIISA NÄYTEPISTEIDEN KOORDINAATIT JA SYVYYDET NRO SYVYYS X y m L10/1 10, , ,401 PRl 29, , ,552 PVP1 4, , ,022 PVP2 4, , ,353 z 7,53 12,47 3,84 3,38 PooivaOy

15 LITTE ~ Smedsholmarna Hästholmsfjärden Hudöfjärden MERKINTÖJEN SELITYKSET 9 Porakonereikä (PR, L) o Pohjavesiputki (PVP)

16 HÄSTHOLMEN 15 POSIVA OY/Hästholmen KENTTÄHAVAINNOT LIITE 3 Piste pvm klo Vedenpinta m L :50 3,54 4,60 5,50 12:22 5,63 12:24 5,69 12:30 5,82 13:08 5,94 13:12 5,98 13:24 6,15 18:20 6, Virtaama 1/min 2 1,34 0,55 0,42 0,32 0,4 ph Sähkönjoht Happi Lämp. Lisätietoja ms/m mg/1 oc Vesi kirkasta 28,3 22,3 6,83 20,1 3,2 Näytteet Pump.yht Putki räjäytetty PR :03 26,50 8:25 8:40 28,60 10:15 28, :35 22,17 9:30 24,40 10:30 26, ,55 0,7 1 0,25 7,12 26,7 9,1 Vesi kirkasta 25,4 25,0 Vesi loppui, ei näytteitä Pump. yht ,19 22,7 6,9 9,3 7,22 24,7 6,6 9,4 7,3 25,5 6,4 10,2 Näytteet Pump.yht 55 1 S04-isotoopp. PVP :38 2,04 11:49 12:00 2,27 16: :00 2,07 12:38 2,52 13:40 2,6 13:55 2,61 2,0 3,0 2,5 5,2 5,2 5,2 5,42 9,1 3,4 9,7 Vesi sameaa, kellertävää 5,45 8,9 Sarneus vähentynyt 5,1 8,5 1,4 9,4 Näytteet Pump.yht ,48 8,3 8,9 8,1 S04-näytteet Pump.yht PVP :47 1,66 16:45 1,8 17: :10 1,67 12:40 1,73 13:55 1,81 2,5 2,4 2,7 2,7 5,77 9,74 0,4 9,5 Lievä riikkivedyn haju, 5,52 9,4 0,5 9,1 vesi kellertävää 5,31 9,2 0,7 9,0 Näytteet Pump.yht ,07 9,4 1 '1 9,3 9,2 S04-näytteet

17 MAA.lA VESI Jaakko Pöyry Group 16 MTU LIITE 4/1 NÄYTTEIDEN ESIKÄSITTELY NÄYTTEENOTTOPISTEELLÄ TEHTÄVÄT MÄÄRITYKSET 1. ph-mittaus 2. sähkönjohtavuusmittaus 3. liuennut happi-mittaus 4. lämpötilan mittaus (vesi ja ilma) KENTTÄLABORATORIOSSATEHTÄVÄTMÄÄRITYKSET 1. atkaliteetti 2. asiditeetti 3. Fe 2 +/kok. Fe 4. Nilt s. s 2 - LABORATORIOON TOIMITETTAVAT NÄYTTEET MÄÄRITYS SUODATUS PULLO C-13/C-14 X Pyrex, 250 ml 1 > ml happopesty Na, K, Ca, Mg, Fe, X PE, 500 ml,happopesty Mn Al, P(kok.) X PE, 250 ml, happopesty Sr X PE, 100 ml, happopesty Rb, Li, Cs X PE, 100 ml, happopesty B(kok.) X PE, 250 ml, happopesty ph, Si, F, Br, Cl, S04, X PE, 2 X 1000 ml N03, P04, N(kok.) X PE, 250 ml S(kok.) X PE, 500 ml DOC X PE, 250 ml,happopesty Sähk.joht., tiheys PE, 500 ml s2- X 3 x Winkler-pullo H-3 hiostulp. lasipullo, 250 ml ml H-2, 0-18 seerumputki, 2 x 10 ml Rn-222 nestetuikepullo, 10 ml Sr-87 /Sr-86 X PE, 2 x 500 ml happopesty S-34(S04) X S04-pitoisuus näytteessä 5 mg/1 eli max Kts. erillinen ohje 0-18(S04) X S04-pitoisuus näytteessä 100 mg/1 eli max Kts. erillinen ohje 1) jos alkaliteetti on alle 0,2 mekv/1 otetaan 1000 ml KESTÄ VÖINTI 2,5 ml väk. HN03 2,5 ml4 M H2S04 0,5 ml väk. HN03 0,5 ml väk. HN03 pakastetaan 0,5 ml sinkkiasetaatti +0,5 mlnaoh 5 ml väk. HN03 pakastetaan

18 MAA.lA VESI Jaakko Pöyry Group 17 MTU LIITE 4/2 VARANÄYTTEET 3 x 500 ml, suodatettua näytettä, pakastetaan 1 x 250 ml, suodatettua näytettä (anionit), pakastetaan 3 x 500 ml, ei suodatettua näytettä, pakastetaan 1 x 500 ml, ei suodatettua näytettä, happopesty pullo (TOC), pakastetaan 3 x 500 ml, suodatettua näytettä, säilötään väk. HN03 (5 ml/500 ml), pakastetaan, happopesty pullo 3 x 500 ml, suodatettua näytettä, säilötään väk. HN03 (5 ml/500 ml), pakastetaan 1 x 500 ml, suodatettua näytettä, säilötään väk. HCI (5 ml/500 ml), pakastetaan, happopesty pullo

19 MAA.JAVESI WM&b 1 P'Jy.y Group 18 Mruja Tuominen 11102/98 LIITE 5 ANALYYSIOHJELMA MUUTTUJA PR PVP Kenttä Labra lämpötila 1 1 X ph 1 1 X X sähkönjohtavuus 1 1 X X tiheys 1 1 X X Fe(kok) 1 1 X X Fe X atkaliteetti 1 1 X asiditeetti 1 1 X Br 1 1 X Cl 1 1 X F 1 1 X X 82-1 X ~ 1 1 X N X P X 8(kok) 1. 1 X P(kok) 2 2 X N(kok) 1 1 X B(kok) 2 2 X DOC 1 1 X Na 1 1 X K 1 1 X Ca 1 1 X Mg 1 1 X 8r 1 1 X A1 1 1 X Mn 1 1 X Rb 2 2 X Li 2 2 X Cs 2 2 X 8i X H X H X 0-18(H20) 1 1 X Rn X 8r-87 /8r X 8-34(804) 1 1 X 0-18(804) 1 1 X C-13(DIC) 1 1 X C-14(DIC) 1 1 X 1 = prioriteetti 1 {näyte otettu ja analysoitu), 2 = prioriteetti 2 (näyte otettu ja kestävöity, ei analysoitu) Posiva Oy

20 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group 19 Marja Tuoainen LIITE 6 1(2) POSIVA OY/PAIKKATUTKIMUKSET ANALYYSIMENETELMÄT, NllDEN MÄÄRITYSRAJAT JA ANALYYSIEN SUORITUSPAIKAT Analyysi Menetelmä. Määritysraja Suorituspaikka Atkaliteetti titraattori/1/ 0,01 mmol/l kentällä Asiditeetti titraattori/1 1 0,01 mmol/l kentällä ph potentiom. kentällä!mv (SFS 3021) Sähkönjoht. elektrokem. kentällä!mv (SFS 3022) Happi elektrokem. 0,1 mg/1 kentällä (SFS 3007) Sulfidi spektrof. 0,01 mg/1 kentällä (SFS 3038) Kok.Fe spektrof. (ferrozin)/1/ 0,01 mg/1 kentällä Fe(II) spektrof. (ferrozin)/1/ 0,01 mg/1 kentällä ~ ionisel.elektr./1/ 0,1 mg/1 kentällä Tiheys pygnometri MV Kok.Fe AASF 0,01 mg/1 MV (SFS 3047) Al spektrof. 0,01 mg/1 MV (SFS 5736) Na AASF 0,002 mg/1 MV (SFS 3017) K AASF 0,01 mg!l MV (SFS 3017) Ca AASF 0,01 mg/1 MV (SFS 3018) Mg AASF 0,001 mg/1 MV (SFS 3018) Mn AASF/AAFG 0,01 mg/l/ MV (SFS 3048) 0,001 mg/1 Si02 spektrof./3/ 1 mg/1 MV so4 IC 0,1 mg/1 HKYL ISO/DIS Kok.S nefelom. 0,3 mgll MV (SFS 5738, /2/) P04 spektrof. 0,002 mgll MV (SFS 3025) N03 spektrof. 0,2 mg/1 MV (SFS 3030) Kok.N autoanal. 0,01 mgll MV (SFS 3031) Cl titrim./2/ 0,1 mg/1 MV Br spektrof./4/ 0,01 mg/1 MV F potent. 0,1 mg/1 MV (SFS 3027) DOC SFS-ISO mg/l KCL Sr ICP-AES 0,002 mg/1 VTT(USGS)

21 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group 20 Karja Tuoainen LIITE 6 2(2) 3H 2 H (H20) 18 0 (H20) 222Rn s6sr/s7sr 34 S (S04) 18 0 fs04) 13c; 4c massaspektrom. Finnigan MA T Delta E massaspektrom. Finnigan MAT 251 nestetuikelask. massaspektrom. massaspektrom. 0,2 o/oo 1,0 o/oo. 1 Bq/1 0,5 o/oo IFE IFE IFE STUK USGS wu wu UY MV KCL HKYL STUK VTT IFE wu USGS UY = = = = = = = = Maa ja Vesi Oy Keskuslaboratorio Oy Helsingin kaupunki, Ympäristökeskus Säteilyturvakeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Kemiantekniikka Institutt för Energiteknikk, Norja University ofwaterloo, Kanada U.S. Geological Survey, USA Uppsala Universitet, Ruotsi /1/ /2/ /3/ /4/ Ruotsalainen, P., Snellman, M., Helenius, J., Keinonen, M., Vaahtera, V., Kuusela, H., Oksa, M., TVO:n vesinäytteenoton kenttätyöohje. TVO/P ATU, työraportti Vesianalyysitoimikunnan mietintö 1968 :B 19 Standard Methods for the Examination ofwater and Wastewater, 18th ed., Fishman, M.J. and Skougstad, M.W., Indirect Spectrophotometric Determination oftraces ofbromide in Water, Anal. Chem., 35 (1963) H\POSIV A\LOVIISA\MENETELM.DOC

22 ~MAA JA VESI OY YMPÅRISTÖLABORATORIO Itälahdenkatu HELSINKI Puhelin (90) T elefax (90) Pohjavesitutkimus LIITE 7 Näytteet: Otettu: Posiva Oy E2 Hästholmen L10=PR2, syv m PRl, syv m PVPl, syv. 4.5 m PVP2, syv. 4.5 m Näyte: Otettu: Lämpötila ph (K) ph (KL) ph (L) Sähk. joht (K) Sähk. joht (L) Happi (K) Tiheys Fe II (KL) Rauta, kok. (KL) Rauta, kok. (L) Alkaliteetti (KL) Asiditeetti (KL) Eromidi Kloridi Fluoridi Sulfaatti Sulfidi (KL) Ammonium (KL) Nitraatti Fosfaatti Kokonaisrikki Kokonaistyppi DOC Natrium Kalium Kalsium Magnesium Strontium Strontium Alumiini Mangaani Silikaatti H-3(H20) H-2(H20) 0-18(H20) Radon Sr-87/Sr-86 S-34(S04) 0-18(S04) C13(DIC) C14(DIC) 'C 25'C ms/m 25'C ms/m 02 mg/1 mg/1 Fe mg/1 Fe mg/1 mmol/1 mmol/1 Br mg/1 Cl mg/1 F mg/1 S04 mg/1 S mg/1 NH4 mg/1 N03 mg/1 P04 mg/1 S mg/1 N mg/1 mg/1 Na mg/1 K mg/1 Ca mg/1 Mg mg/1 Sr mg/1 Sr mg/1 Al mg/1 Mn mg/1 Si02 mg/1 TU srnow smow Rn-222 Bq/1 PDB o/oo pm % HH-L <0.01 < (H) <0.01 < (B) (E) 0.128(F) < (A) -78.8(A) -10.0(A) 290(0) (F) (C) 78.5 HH-PR (H) <0.01 <0.1 < (B) (E) 0.165(F) < (A) -86.6(A) -10.9(A) 73(0) (F) 5.73(G) 5.52(G) (C) 73.1 HH-PVP (H) 0.13 < (B) (E) 0.041(F) (A) ~81.3(A) -10.3(A) 160(0) (F) 5.99(G) (C) HH-PVP (H) 0.17 < (B) (E) 0.036(F) (A) -79.9(A) -10.4(A) 140(0) l(F) 8.47(G) (C) (A) IFE (B) KCL (C) UU (O) STUK (E) VTT (F) USGS (G) WU (H) HKYL (K) kentällä (KL) kenttälaboratoriossa (L) laboratoriossa

23 MAA.JAVESI Jaakko Pöyry Group LIITE 8 22 Marja Tuominen 11/02/98 REFERENSSIVESI 1 VALMISTUS Referenssivesi valmistettiin pääosin tilaajan toimittaman ohjeen mukaan (Posiva Oy:n vesinäytteenoton kenttätyöohje 1994, Ruotsalainen et al. 1994). Koska kaikkia liuoksen valmistamiseen tarvittavia kemikaaleja ei ollut käytettävissä liuokseen tehtiin seuraavia muutoksia: Liuoksen ph säädettiin NaOH:lla 8,2:een, joten Na-määritys jätettiin pois (tulos olisi ollut epätarkka natriumin suhteen). Silikaatista valmistettiin erillinen liuos. Liuos tehtiin valmiista ampullista, jonka pitoisuus oli 1 g/1 Si02. Liuos laimennettiin 1: 100. Valmiin liuoksen silikaattipitoisuus oli siten 10,0 mg/1. 2 TULOKSET Seuraavassa taulukossa on esitetty referenssiveden analyysitulokset Referenssivesi analysoitiin aina silloin, kun Posivan näytteitä analysoitiin. Lab.nro Paikka Alkaliteetti HC03 Mg Ca K 804 P04 F Cl 777~3 798~1 834~5 863~5 906~3 Keskianro Teor.pit. OL Iffi KI RO OL mmolll 2,099 2,121 2,177 2,193 2,188 2,1556 2,016 mgll_ mg!l 4,32 4,32 4,32 4,32 4,36 4,33 4,3 mg!l 18,0 18,0 18,0 18,0 18,6 18,1 18 mg!l 3,64 3,64 3,64 3,81 3,81 3,71 3,9 mg/1 9,7 9,9 9,9 9,5 9,7 9,7 mg/1 0,405 0,418 0,418 0,417 0,415 0,406 mg!l 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,0 7,5 mg!l ,8 Si02 mg!l 10,2 10,0 10,0 10,1 10 OL = Olkiluoto, Iffi = Hästholmen, KI = Kivetty, RO = Romuvaara PosivaOy

24 23 Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium Ab on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima testauslaboratorio n:o T 09 Maaja Vesi Oy Jaakko Pöyry Group Marja Tuominen PL HELSINKI Tehtävä: Z T09 Vastaanotimme Teiltä kuusi suodatettua ja pakastettua vesinäyt että, joista olemme määrittäneet orgaanisen hiilen TOC:na ja saaneet seuraavat tulokset: Näyte TOC SFS-ISO 8245 Analysointi pvm , Olkiluoto PR3, , Olkiluoto PR4, , Loviisa 210, , Loviisa PVP1, , Loviisa PVP2, , Loviisa PRl, ,0 mg/1 14 mg/1 3,4 mg/1 2,4 mg/1 20 mg/1 21 mg/ Laboratorion mittausepävarmuus TOC, (SFS-ISO 8245): alue mg/1 = 10% Oy Keskuslaboratorio-Centrallaboratorium Ab Y mpäristönsuojelu/ympäristöanalytiikka r, l) c) ~-- l ~G ta.aja,- Jouni Valtanen Vanhempi tutkija OY KESKUSLABORATORIO-CENTRALLABORATORIUM AB THE FINNISH PULP AND PAPER RESEARCH INSTITUTE _ PL ESPOO PB ESBO P.O 9ox 70. FIN ESPOO. FIN ~ AND Tekntikar.tle 2 Espco - Otaniemi T ekr.1kvägen 2 Esbo- Otnäs Tel.: (09) Telefax: (09)

25 HELSINGIN KAUPUNKI Yinpäristökcskus Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: Sivu: 1 LIITE ~1aa ja Vesi Oy 1 aakko Pöyry Group PL HELSINKI Näytenumero Näyte Näytteenottopaikka Ottopvm Saap.pvm Tutk.al.pvm 1) 2) 3) 4) Vesi Vesi Vesi Vesi Analyysi Sulfaatti S04 Menetelmä lso/dis Yksikkö Näytel Näyte 2 Näyte3 Näyte 4 mgll Lisätietoja antaa: /', /tf!ct0 Labofatoriopäällikkö Seppo Ahonen = L = PR = PVP = PVP2 ~-~iakirjan osittainen kopioimin..:n kidldty. Tcscausculos koskee vain tutkietua näytettä. Y rnplirislölahoralorio -----;(;n0;-.9)~7;;;-:;3...-1"21t'(i;v:-::-:ai'lh7dc=- ) Helsinginkatu 24 00).~0 Helsinki (09) (Fax)

26 ~ ~ KEMIANTEKNIIKKA V 1 1 Analytiikka LIITE ll TUTKIMUSSELOSTUS N:O KET1048/97 25 Tilaaja Tilaus Maaja Vesi Marja Tuominen PL I HELSINKI Marja Tuominen, Näyte Kuusi tilaajan toi1nittamaa liuosnäytettä, jotka oli merkitty " ", "777-02", " ", " ", "809-02" ja '~809-03". Näytteet toimitettiin laboratorioon Tehtävä Suoritus ja tulokset Strontiumpitoisuuden määrittäminen näytteistä. Strontiumpitoisuudet määritettiin atomiemissiospektrometrisesti ICP-tekniikalla Näyte Strontium (Sr) mg/ , , , , , ,05 Espoo, VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS Kemiantekniikka Analyriikka Erikoistutkija PR3, Olkiluoto -02 PR4, Olkiluto ~8~:8~ LlO, Hästholmen PRl PVPl PVP2 Apulaistutkija Eeva-Liisa Kotilahti YIT KEMIANTEKNIIKKA Analytiikka PLI401 0~044 VIT Katuosoitc: Biologinkuja ESPOO Puh. vaihde (09) 4561 Tclckopio (09)

27 ii'stuk Tutkimus ja ympäristövalvonta LIITE /624/97 Maaja Vesi Oy Marja Tuominen Itälahdenkatu HELSINKI VESINÄYTTEIDEN RADONPITOISUUKSIEN MITTAUSTULOKSET Saimme seuraavat tulokset toirnittarnillenne vesinäytteille: Näytenumero Näytteenottopvm Kunta Kaivotyyppi 222Rn Bq/1 PR 3 PR4 PRl PR2 PVP2 PRl PVPl PVPl PVP2 PR2 PR3 PVPl PVP L10 PUPl PUP Eurajoki Eurajoki Loviisa Loviisa Loviisa Loviisa Äänekoski Äänekoski Äänekoski Äänekoski Kuhmo Kuhmo Kuhmo Kuhmo Eurajoki Eurajoki porakaivo porakaivo porakaivo putkikaivo putkikaivo porakaivo porakaivo putkikaivo porakaivo putkikaivo putkikaivo putkikaivo porakaivo porakaivo putkikaivo putkikaivo Erikoistutkija 1. /\/,~,, r ;/'K._L. (/.-.~ '. : -..-:-_1 dl-pt/'...z,/', Laina Salonen JJILS STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLE1\R S,\F E TV A U T H 0 R 1 TV :,.

28 ÅNGSTRÖMLABORA TORIET AVO FÖR JONFYSIK, 1 ~C-LAB UPPSALA UNIVERSITET LIITE Soil and \Vater Ltd i\t[arja Tuominen Box 14 FIN HELSINGFORS Finland Uppsala Resultat av 14c datering av vatten. 1. C02 extraktion genom sursättning (6M HCI). 2. En erhållna C02-gasen grafiteras därefter Fe-katalytiskt före acceleratormätningen av 14c innehållet. RESULTAT Labnummer Prov ol3c %c PDB 14c ålder BP Absolut modern % (pm) Ua ± ± 0.4 Ua ± ± 0.6 Ua ± ± 0.6 Ua ± ± 0.5 Ua ± 0.7 Ua ± 0.7 Med vän1ig tälsning f,~\yl -r\. \ Göran Possnert 1 Maud Söderman PR3, -02 PR4, L10, PR1-02 PVP1-03 PVP2 01ki1uoto 01ki1uto Hästho1men _.. _ -"- _.. _ Postadrcss Box Uppsala Gatuadress Lägerhyddsvägen 1 Uppsala Tclefon Tclefax Direktval E-nost: Goran.Possncrt@ matcrial.uu.sc

29 LIITE MEMORANDUM November 28, 1997 TO: FROM: SUBJECT: Marja Tuominen Soil and Water Zell Peterman Sr isotope analyses Preliminary results for the sixteen samples submitted on the 1st and 20th of October follow: Sample 10 Sr, mg/l have not completed the final quality check yet, but will finish that next week.. ' :

30 Soil and Water Ltd Box Helsinki Finland Attn.: Marja Tuonlinen LIITE 15 ~!te lnstitutt for energiteknikk Institute for Energy Technology lnstituttveien 18 P.O. Box 40, N-2007 Kjeller Tel.: Fax: Telex: isotp n Foretaksnr./ Enterprise No.: Vär/Our ref.: IJo Dir. Line : Deres/Your ref.: Dato/Date: Isotopanalysis, results Please find the results of ()18Q, 8D, and 3H isotopanalysis on 6 water samples. Pr~ve mrk. IFE nr. Delta 180 Delta2H 3H Bq/1 OL-PR OL-PR HÄ-LlO HÄ-PRl HÄ-PVPl HÄ-PVP Hus std STD GISP STD Hus Std have a mean value of over 4 past years. GISP have a value of given by IAEA. The invoice is enclosed. Best regards "-:J..A.. ~rq 1 [r)cttc~ - {,\_, : B j~rg Ändresen Section head J Aq'.' }i:.t-:;ja lngår 1 chansen Dept. Engineer

31 LIITE 15/2 29b KORJATUT TRITIUMTULOKSET ( ) Sample mrk. IFE no. 3H Bq/1 TU OL-PR OL-PR HH-L HH-PR HH-PVP HH-PVP KI-PR KI-PR KI-PVP KI-PVP RO-PR RO-PR RO-PVP RO-PVP OL-PVP OL-PVP

32 MAA.JA VESI Jaakko Pöyry Group MTU LIITE 16/1 30 POSIV A OY/PAIKKA TUTKIMUKSET HÄSTI-IOLMEN, LOVIISA NÄYTTEIDEN ESIKÄSITTELY 18 0(S0 4 ) JA 34 S(S0 4 ) MÄÄRITYSTÄ VARTEN Näytteet esikäsiteltiin Posiva Oy:n toimittamien ohjeiden mukaisesti. Näytteen esikäsittely rupput sen sisältämästä sulfaattipitoisuudesta seuraavasti: S04-pitoisuus yli 50 mg/ mg/1 alle 20 mg/1 esikäsittely/näytemäärä 1 l vettä HDPE-astia 4 1 vettä, sulfaatti saostetaan BaCb:lla 50 1 vettä, ioninvaihto Näytettä kerättiin 50 1 kaikista näytteenottopisteistä, koska veden sulfaattipitoisuus ei ollut tiedossa. Näytteet otettiin HCI:Ilä pestyihin kanistereihin (HDPE, 2 x 20 l ja 1 x 10 1). Näytteistä poistettiin sulfidi seuraavasti: näytteenottoletkun päähän kiinnitettiin kuminauhan avulla sideharso, johon oli laitettu sinkkiasetaattia (CH 3 C00)2Zn x 2 H20, Merck 8802, pro analysi) n. teelusikkalnäytelitra. Näyteletku laitettiin keräysastian pohjalle ja näytteen annettiin hiljalleen kertyä astiaan. Sinkkiasetaattia lisättiin, kun se oli lähes 1iuennut. Näytteet suodatettiin laboratoriossa 0,45 J.tm membraanilla (Schleicher & Schuell). Koska kaikkien näytteiden sulfaattipitoisuus oli n. 20 mg/1, sulfatti saostettiin BaCb:lla. Seuraavassa on esitetty näytteiden sulfattipitoisuus ja esikäsitellyn näytteen määrä: Näyte Lab.nro Näytemäärä ml Näytteen S04-pitoisuus mg/1 PRl PVP1 PVP ,18 6,19 5, Porakonereiästä L 10 ei saatu näytettä sulfaatin isotooppimääriyksiin, koska reiässä tehtiin räjäytyksiä ennen näytteenottoa. Vesinäytteet muihin määrityksiin otettiin viikolla 36/97. Näytteenotto sulfaattimäärityksiä varten jouduttiin siirtämään viikolle 37/97, jolloin räjäytykset tehtiin. H:\POSIVA\LOVIISA\LIITE16.DOC

33 .....,.-.. -:~ ~... ' "'. LIITE 16/2 condensed Data output fcr?ile rsa;- 9704E7 Tuominen 97/10/07 LOCATION C - 1 LABi sample 180smcw 2H 3H!H3 13C lbopdb 34S 180sc ? ? Waterloon koodi Lab.nro Näyte OL-PR OL-PR HH-PR HH-PVP HH-PVP2

34 32 LIITE 16/3 Tuominen BaS04 Data File Name SS97LIIA Dirty Samples Sample Details!vlajor Peak Reported No. Name Weight Area (E-8) Del ta (mg) (S) (34S) Watcrloon koodi Lab.nro Näyte OL-PR OL-PR4 & l HH-PRI HH-PVPl HH-PYP2