Haapavesi: Vuosittainen raportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2016

Transkriptio

1 Haapavesi: Vuosittainen raportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Väestö (2014) Kunnan Huoltosuhde, 68,8 74,3 66,3 59,4 57,1 rakenteet, demografinen (2014) talous ja elinvoima Kunnan Väestöennuste rakenteet, (2012) talous ja??? elinvoima Kunnan Kuntien välinen rakenteet, nettomuutto / talous ja asukasta (2014) elinvoima Kunnan Muu kuin suomi, 14,1 9,3 4, ,7 rakenteet, ruotsi tai saame talous ja elinvoima äidinkielenä / asukasta (2014) Kunnan Lapsiperheet, % 40,7 32,8 38,1 42,5 38,9 rakenteet, perheistä (2014) talous ja elinvoima Kunnan Yksinhuoltajaperheet 18 18,2 10,8 17,7 20,8 rakenteet,, % lapsiperheistä talous ja (2014) elinvoima Kunnan Yhden hengen 36,9 41,5 37,3 39,5 41,9 rakenteet, asuntokunnat, % talous ja elinvoima asuntokunnista (2014) 1

2 Kunnan Työlliset, % rakenteet, väestöstä talous ja Info elinvoima Kunnan Koulutustasomittain rakenteet, Info talous ja elinvoima 36,9 36,8 34,8 39,1 42, Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,8 35,5 58,2 57,9 50,7 Info Lainakanta, euroa / asukas Info Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima hyvinvointitiedossa: ->Nettomuutto on lisääntynyt. Huoltosuhde nousee vähitellen. Suhteellinen velkaantuneisuus ja lainakanta euroa /asukas ovat kasvaneet vertailuaikana. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 Arv Muut Siik o os Osallisuus Äänestysaktiivisuus 61,3 kuntavaaleissa, %??? (2012) Terveys ja Kelan 127, 121, toimintakyky sairastavuusindeksi, 6 6 Turvallisuus ikavakioitu (2014) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta V2 Pyh ä V3 Poh j 56,9 66,4 56, 9 121, ,3 4,6 1,9 6,5 7 V4 Kok o 58,2 Tasa-arvo ja Gini-kerroin, 23,7 22,9 22,9 25, 27,6 oikeudenmukais käytettävissä olevat tulot 5 uus Asuminen ja Asunnottomat ,3 1,3 ympäristö yksinäiset / asukasta (2014)??? Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste 16,9 18,3 12, ,9 Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiiv isuus (TEA) kunnan strategisessa

3 johtamisessa, pistemäärä Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Poliisin tietoon tulleet eräät liikennerikokset / asukasta 10,4 7,5 7,8 10 8,3 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 283,1 218,6 265,4 160,3 161,5 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät 154, ,3 101,8 110,2 hoitojaksot / asukasta Poliisin tietoon tulleet 0,6 0,2-1 1,3 huumausainerikokset / asukasta (2014) Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / asukasta 4 2,6 1,9 3,2 3,3 Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / asukasta 25,7 296,1 51,8 74,7 81,6 Tapaturmaindeksi, ikävakioitu (2010) ,2-111,1 100 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) 127,8 127,1 118,9 118,4 100 Tapaturmaindeksi, ikävakioimaton 145,9 138,5-104,1 100 (2010) Keskeisimmät muutokset paketin Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa: Kokonaisuutena ei ole tapahtunut merkittäviä kaikkia ikäryhmiä koskevia muutoksia. Sairastavuus pysynyt vertailuaikana ennallaan, mutta se on korkeampaa kuin koko maassa tai Pohjois- Pohjanmaalla keskimäärin. Sairaalahoitoisia tapaturmia, vammoja ja myrkytyksiä on myös paljon kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2015 Terve Kunta-työryhmissä on käsitelty tapaturmien ennalta ehkäisyä ikäryhmittäin yhdessä pelastuslaitoksen ja eri ikäryhmien parissa työskentelevien tahojen kanssa. Tapaturmien ennaltaehkäisyä kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti eri ikäryhmissä. Painonhallintaan tarkoitettuja Helmen elämäntaparyhmiä ei pystytty järjestämään sairauksien ennalta ehkäisemiseksi kuntalaisille hyvinvointikertomuksen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2014 (vähintään 1 ryhmä /vuosi Haapavedellä ja yksi ryhmä/ vuosi Siikalatva-Pyhäntä alueella). Myöskään videovälitteisiä painonhallintaryhmiä ei ollut vuonna 2014 eikä vuonna Tammikuussa 2016 aloittaa Haapaveden terveyskeskuksessa kuitenkin Helmen elämäntaparyhmä ja syksyllä 2015 Rantsilan terveysasemalla on toiminut Helmen elämäntaparyhmä. Väkivaltaan ja päihteiden käyttöön liittyvien rikosten määrä on kasvanut Haapavedellä vertailuaikana. Määrä on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Päihdehaittojen vähentämiseksi on otettu käyttöön PAKKA-toimintamalli. Pakka-toimintamalli on hyvinvointisopimukseen sisältynyt hyvä käytäntö kunnille. 3

4 Kuntaan on laadittu liikenneturvallisuustyöryhmässä liikenneturvallisuustoimijan, Ely-keskuksen ja Liikenneturvan kanssa liikenneturvallisuussuunnitelma, joka on valmistunut keväällä Liikenneturvallisuutta kehitetään jatkossakin yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa. Kuntalaisten harrastustoimintaa ja osallisuutta on tuettu hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2016 Haapatori otetaan käyttöön tanssi- ja liikuntaryhmien tilaksi. Kunnan terveyden edistämisen aktiivisuutta kuvaavan TEA-viisarin vastaamisjärjestelyistä on sovittu Haapaveden kaupungin hallinnonaloilla kaikkien /oikeiden tulosten saamiseksi. Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä 5,2 9,9-8,2 8,4 ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Henkinen Keskivaikea tai vaikea hyvinvointi masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista??? (2014) Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2014) Lasten pienituloisuusaste (2012) Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18- vuotiasta (2014) Kunnan lisäämät indikaattorit 18,1 16,9-16,2 15,9 15,2 9,3-17,7 18,6 35, ,3 30,5 29, ,4 13,4 17,2 14,3 120,4 85,4 72,7 46,3 74,4 Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 14, ,1 4

5 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista 6,7 4,1-10,6 12 Koulukiusattuna vähintään kerran 5,5 11,1-6,4 6,9 viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15-vuotiaat / vastaavan ikäistä 13,7 13,5-7,7 8,2 Perhe ei syö yhteistä ateriaa 53,1 46,9-54,9 55,2 iltapäivällä tai illalla, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta, % 8. ja 9. luokan oppilaista 78,9 47,5-67,7 68,1 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 25,1 19, ,9 Kokeillut laittomia huumeita ainakin 3,2 5,1-8,3 8,8 kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 2,9 1-4, luokan oppilaista Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / vuotiasta Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastentaudit / vuotiasta Lastensuojelun avohuollollisten 5,9 6,4 1,8 7,4 7,3 tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL) Huostassa tai kiireellisesti 0,4 0,8-0,8 1,2 sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL) Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 9,8 8,6 4 7,4 8,9 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista 14,2 8,5-11,8 12,4 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa 30,3 30, ,9 vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 0-14-vuotiailla / vastaavan ikäistä asukasta 146,6 125,4-77,3 74,7 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9.luokan oppilaista 55,8 42, Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-6-vuotiaat potilaat / vastaavan ikäistä 119,3 165,1-66,8 67,2 5

6 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 7-14-vuotiaat potilaat / vastaavan ikäistä 120,9 91,9-77,7 84,7 Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa: -> Ongelmia keskittyy osalle lapsista, varhaisnuorista ja lapsiperheistä. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaiden määrän kasvu sekä toimeentulo-ongelmia kokevien lapsiperheiden määrän kasvu edellyttävät ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen keinojen tarjoamista palvelujärjestelmissä. Vuonna 2015 Helmen kunnissa on kehitetty Lasten Kaste-hankkeen tuella Perhekeskus -toimintamalli, mihin liitteyn neuvolaan on palkattu perhetyönohjaaja (jonka työajasta on puolet käytetty Haapavedelle ja puolet Siikalatvalle). Lisäksi kunnat ovat sitoutuneet Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa tekemässään hyvinvointisopimuksessa ottamaan käyttöönsä Lapset-puheeksi -toimintamallin. Toimintamallin mukaiset menetelmäkouluttaja-koulutukset toteutettiin Helmen kunnissa syksyllä 2014 ja keväällä 2015, jolloin Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeen sekä Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan kuntiin valmistui yhteensä 12 Lapset Puheeksi-menetelmäkouluttajaa eri toimipisteistä. He ovat järjestäneet keväästä 2015 alkaen koulutuksia toimintamallin käytöstä muulle henkilöstölle päivähoidossa ja Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä. Lapset Puheeksi- malli on käytettävissä kouluilla, päivähoidossa ja sosiaali- ja terveystoimessa, mutta kouluilta ei ole Pyhäntää lukuun ottamatta saatu tässä vaiheessa osallistujia Lapset Puheeksi menetelmäkouluttajakoulutukseen. Koulukiusaamisen määrä kasvoi hieman kasvanut kouluterveyskyselyn v tietojen perusteella. Koulukiusaamisen estämiseksi kouluilla on lisätty välituntivalvontaa ja järjestetty aiheeseen liittyviä luentoja. Kiusaamisen estämiseksi tehdään yhteistyötä myös vanhempien kanssa. Ikärajavalvottavien tuotteiden (=alkoholi-, tupakka ja rahapelit) osalta on Haapavedellä otettu Hyvinvointisopimuksen mukaisesti käyttöön PAKKA-toimintamalli, jonka avulla keskitytään ikärajavalvottavien tuotteiden (= alkoholi, tupakka ja rahapelit) saannin vaikeuttamiseen ja käytön aloitusiän nostamiseen alaikäisillä ja toimintamallissa kiinnitetään huomiota myös aikuisten alkoholin käyttöön /anniskeluun. PAKKA-toimintamallin mukainen yhteistyö on aloitettu vähittäismyyjien kanssa ikärajavalvottavien tuotteiden myynnin osalta. Keväällä 2015 toteutettiin kaikissa Helmen kunnissa ikärajavalvottavia tuotteita myyvien vähittäismyyjien kanssa Pakka-toimintamallin mukaiset ostokokeet, jossa täysi-ikäiset, mutta nuoren näköiset henkilöt ostivat ikärajavalvottavia tuotteita. (Tulos?). Ostokokeita uusitaan syksyn 2015 aikana. Pakka-toimintaa on mukana myös erilaisissa tapahtumissa huomioiden kohderyhmät. Kouluikäisten liikuntaharrastuksiin tukeminen ja kannustaminen on tärkeää (liikunnan harrastaminen on hieman vähentynyt kouluterveyskyselyn 2013 mukaan, vuoden 2015 tuloksia ei ole käytössä). Kouluille on hankittu vuonna 2015 välituntiliikuntaan varten välineitä hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi lasten ja nuorten terveellisiin elämäntapoihin tukemiseksi selvitetään keinoja, miten koululounasta syövien oppilaiden osuutta voidaan lisätä ja parantaa perheiden ruokailutottumuksia. Tällä ikäryhmällä on paljon vammoja, myrkytyksiä ja tapaturmia. Niiden ennaltaehkäisyyn on perehdytty vuonna 2015 Terve Kunta-ryhmien järjestämissä kokoontumisissa yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja Helmen henkilöstön edustajien kanssa. Tapaturmien ehkäisyssä hyödynnetään valtakunnallisia lasten tapaturmien ehkäisyyn tarkoitettuja oppaita, ohjeita ja menetelmiä sekä Lasten ja nuorten kansallista tapaturmien ehkäisyohjelmaa ja Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn tavoite-ohjelmaa kaikissa lasten /lapsiperheiden palveluissa. 6

7 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ,7 6,4 ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista??? Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 6, ,9 7,5 Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2014) 1,7 0,8 2,4 1,2 1 Terveys ja Kokee terveydentilansa 12, ,2 21,3 toimintakyky keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 19, ,9 23,1 Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Koulutuksen ulkopuolelle 7,4 8 11,8 7,7 9,4 jääneet vuotiaat, % vastaavan ikaisestä väestöstä Koulun fyysisissä ,3 38,5 työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden??? opiskelijoista 3,3 1,6-2,4 3,4 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavan ikäistä 0??? - - 0,3 1,2 7

8 Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Tupakoi päivittäin, % ammatillisen 38, ,1 oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Raskaudenkeskeytykset alle 25-18, ,7 13,2 vuotiailla / vuotiasta naista (2014) Pelaa rahapelejä viikoittain, % 7, ,3 11,3 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Pelaa rahapelejä viikoittain, % ,2 4,2 lukion 1. ja 2. vuoden??? opiskelijoista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa 46, ,7 46,6 vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot vuotiailla / vastaavan ikäistä asukasta 59,1 51,5-46,3 48,5 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavan ikäistä 180,3 133,1-131,8 141,7 Koulukiusattuna vähintään kerran 6, ,9 4,5 viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit,psykiatria / vuotta täyttänyttä Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Nuorisotyöttömät, % ,6 14,6 6,9 22,9 16 vuotiaasta työvoimasta (2014) Tosi humalassa vähintään kerran 19, ,3 35 kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita 14, ,2 21,2 ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei syö koululounasta päivittäin, % 26, ,1 31,3 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Nuuskaa päivittäin, % 2, ,2 5,5 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 6, ,9 7,5 8

9 Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa: Tässä ikäryhmässä oli tapahtunut paljon hyvääkin kehitystä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on vertailualueita pienempi. Nuorisotyöttömyydessä on tapahtunut kuitenkin kasvua. Nuorten työpajatoimintaa (seinällistä) on kaivattu seinättömän työpajatoiminnan eli Jelppiverkon tueksi. Työpajan ja nuorisotakuun toteuttamiseksi on käynnistetty vuonna 2015 Haastep-hanke, jonka avulla nuorten työpajatoiminta on alkanut Äkzonessa (ent. Vienola) keväällä Työpajatoiminnassa on mukana? nuorta (11/2015) Nuorten ruokailu- ja liikuntatottumuksissa sekä yöunen määrässä on parantamisen varaa. Lisäksi päihteiden käytön ja tupakoinnin osalta toivotaan PAKKA -toimintamallista saatavan hyviä käytäntöjä nuorten parissa työskenteleville ja apua nuorille. Lukiossa koulukiusaamista oli hyvin vähän. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli koulukiusaamista aiempaa enemmän v kouluterveyskyselyn perusteella (uudet v.2015 kouluterveyskyselyn tulokset eivät ole käytössä). Tähän on ammatillisissa oppilaitoksissa tarpeen kiinnittää huomiota, ja kehittää toimia kiusaamisen estämiseksi. Tapaturmien, vammojen ja myrkytysten määrä on suuri tässäkin ikäryhmässä. Lasten ja nuorten kansallista tapaturmien ehkäisyohjelman ja Koti- ja vapaa-ajantapaturmien ehkäisyn tavoite-ohjelman suositukset huomioidaan nuorten palveluissa. Yksittäisistä tapaturmien ehkäisyn keinoista pyöräilykypärän käyttö pyöräillessä on tieteellisin tutkimuksin todettu tehokkaaksi keinoksi välttää päänvammoja. Lasten Kaste -hankkeessa kehitetyn Perhekeskustoimintamallin ja hyvinvointisopimuksen mukaisen Lapset Puheeksi -toimintamallin tavoitteena on estää pidemmällä aikavälillä ongelmien kehittymistä ja siten tuoda ajan mittaan myös säästöä korjaavien palvelujen, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden, kuluihin. Paketti 5: Työikäiset V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arv o Muuto s Siik Pyh ä PohjKok o Henkinen Mielenterveysperusteisest 18,8 18, 12, ,7 hyvinvointi i sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä 3 Terveys ja toimintakyk y Opiskelu ja työ Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2014) 13,5 13, 5 13, ,5 4,6 4,2 5,6 5,3 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä 1,9 0,8-1,5 2,2 9

10 Kuntalaisten palvelut väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavan ikäistä 1, ,6 2,9 Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2,8 2,1 2 2,1 1,6 Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ,2-138,3 100 ikävakioitu (2010) Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 0,7 0,7 1,1 0,5 0,4 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot vuotiailla / vastaavan ikäistä asukasta 142,3 108,2-108,4 92,2 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot vuotiailla / vastaavan ikäistä asukasta 217,3 96,6 208,8 144,9 136,2 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä 17,8 14,9 22,6 14,4 14,2 Keskeisimmät muutokset paketin Työikäiset hyvinvointitiedossa: Vaikka vertailuaikana on tapahtunut työikäisiä koskevissa hyvinvointitiedoissa negatiivisia muutoksia, ovat tulokset monilta osin koko maan / Pohjois-Pohjanmaan tuloksiin verrattuna parempia. Vaikeasti työllistyvien osuus on kuitenkin kasvanut vertailuaikana yli 15%, mutta määrä on vielä pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Työllisyyden edistämiseksi kaupunki tekee yhteistyötä srk:n ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Sairastavuus on melko suurta Haapaveden työikäisillä. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiata on Haapavedellä enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavia on paljon ja ne ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeiden syy Haapavedellä. Sairauksien ennaltaehkäisyyn ja liikuntaneuvontaan tulee tässä ikäryhmässä panostaa erityisesti toimintakyvyn ja terveyden tukemiseksi. Tapaturmia, vammoja ja myrkytyksiä on työikäisilläkin vertailualueisiin nähden paljon. Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Siikalatva V2 = Pyhäntä V3 = Pohjois-Pohjanmaa V4 = Koko maa Teema Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 10

11 Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Asuminen ja ympäristö Toimeentulo Kuntalaisten palvelut Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2014) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2014) Kunnan lisäämät indikaattorit Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko 137,5 99,7-128, ,6 73,5 71,4 70, ,9 89,7 82, ,3 3,9 2,7 3,2 2,6 2,6 12,5 9 20,6 14,8 11,8 Perusindikaattori Haapavesi V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Siik Pyhä Pohj Koko Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavan ikäistä 398,5 266,2 388,7 212,4 200,1 Vammojen ja myrkytysten vuoksi 281,1 171,5-177,7 164,3 sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavan ikäistä Vammojen ja myrkytysten vuoksi 529,9 440,1 806,5 448,9 443,3 sairaalassa hoidetut 75 vuotta täyttäneet potilaat / vastaavan ikäistä Kotona asuvat 80 vuotta 87,6 86, ,2 86 täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä 82,4 77,5 61,3 78,5 79,6 Kotihoidon palvelusetelimenot, euroa Omaishoidon tuen 75 vuotta 5,7 5,1 1,5 6,3 4,5 täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä (2014) Ikääntyneiden tehostetun 5,7 8,8 14,2 6,9 6,5 palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavan ikäisestä väestöstä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 2,2 1,5-3 3,1 11

12 vuotta täyttäneet , % vastaavan ikäisestä väestöstä Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät 239,9 214,3 229,7 177,3 170,1 hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavan ikäistä Kuolleisuus tapaturmaisiin ,6 90,3 kaatumisiin ja putoamisiin 65 vuotta täyttäneillä / ??? vastaavan ikäistä 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä 19,4 26, ,8 19,9 (2014) Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa: Ikäihmisten hyvinvointitiedoissa on vähän muutoksia. Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa vähitellen. 70- vuotiaille aloitettiin Haapavedellä v ennaltaehkäisevät, ns. ikästarttitarkastukset seniorineuvolassa. Tapaturmien määrä on ikäihmisilläkin lisääntynyt vertailuaikana, mutta 75 -vuotta täyttäneiden, vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen määrä on vähentynyt. Kokonaisuudessa tälläkin ikäryhmällä on kuitenkin paljon tapaturmiin, vammoihin ja myrkytyksiin liittyviä hoitojaksoja. Suurin osa tapaturmista on kaatumisia ja putoamisia, joidenka ennaltaehkäisyä tehostetaan STM:n ja THL:n tapaturmia ehkäisyn suositusten mukaisesti. Lisäksi vuonna 2016 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä otetaan käyttöön kaatumisten ennaltaehkäisyyn tarkoitettu Ikinä-toimintamalli, joka sisältää kaatumisen riskinarvioinnit ja eri ammattiryhmille tulevaa tietoa kaatumisten ennaltaehkäisystä. Tieteellisesti tehokkaaksi todistettuja kaatumisten ennaltaehkäisyn keinoja ovat ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen fysioterapeutin ohjaaman liikunnan avulla sekä lonkkasuojien käyttäminen suuren kaatumisriskin omaavilla ikäihmisillä lonkkamurtumien ehkäisemiseksi. Näiden keinojen käyttö on suositeltavaa Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessäkin. Fysioterapeutin työpanosta tarvitaan nykyistä enemmän. Valtakunnalliset ikäihmisten hoitoa koskevat tavoitteet vuoteen 2017 mennessä 75 -vuotta täyttäneillä henkilöillä ovat (suluissa Haapaveden vastaava luku): prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin (91, 9 %) prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa (14,6%) 6 7 prosenttia saa omaishoidon tukea (5,7%) 6 7 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä (5,7 %) 2-3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (2.2%) Ikäihmisille suunnitteilla olleen senioritalon rakennushanke on toistaiseksi keskeytynyt. Vuoden 2016 hyvinvoinnin edistämisen painopisteet ovat kaikkien ikäryhmien turvallisuuden edistäminen sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Tuvallisuuden edistämiseen kuuluu fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tuvallisuuteen liittyvät asiat (kuten liikenneturvallisuus, turvallinen ja esteetön ympäristö liikkua, asua, 12

13 leikkiä, työskennellä ja opiskella, tapaturmien ja vammojen ennaltaehkäisy eri ikäisillä, kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisy ja osallisuuden parantaminen eri ikäryhmissä). Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan kyseistä ikäryhmää käsittelevien tietojen mukaisesti. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Asukasluvun lasku pysähtyy Työpaikkojen määrä nousee Huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla Haapavesi ei joudu kriisikunnaksi Nykyistä laajempi sosiaali- ja terveyspiiri syntyy Toteutetaan kuntaliitosselvitys tulevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kaupunkilaisten terveyttä kyetään parantamaan Kaupungin henkilöstömenojen kehitys on alle maan keskiarvon Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Haapaveden kaupungin strategia Haapaveden kaupungin hyvinvointiraportti vuosilta ja hyvinvointisuunnitelma 2015 Haapaveden kaupungin Laaja hyvinvointikertomus Haapaveden kaupungin hyvinvointikertomus 2012 ja hyvinvointisuunnitelma 2013 Haapaveden kaupungin hyvinvointisuunnitelma Haapaveden -Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointistrategia (päivitetään?) Siikalatvan seutukunnan lastensuojelusuunnitelma 13

14 Mielenterveys-, päihde-, ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn strategia Kouluterveys 2013, Haapaveden kuntaraportti, THL Kouluterveys 2009, Haapaveden kuntaraportti, THL Kouluterveys 2011, Haapaveden kuntaraportti, THL Tilastot: KELA, SOTKAnet, tilastokeskus Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa tehty Hyvinvointisopimus (Muutos Nyt) 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY vuonna ) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimitt arit 14

15 Kunnan elinvoimaisuude n säilyminen Työpaikkojen määrän kasvattaminen luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle Jouhtenemäen teollisuusalueen rakentaminen (kehitysjohtaja) Elinkeinopoliitti siin investointeihin varattu määräraha Elinkeinojen kehittämishank keiden määrärahat Työpaikkojen määrän muutos, Yritysten määrä Työlliset, % väestöstä Nettomuutto Asukasluku ei laske -> työpaikat, asuminen, monipuoliset harrastusmahdoll isuudet Kriisikunnan tunnusluvuista täyttyy enintään kaksi lukua Huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyskuntasuu nnittelussa ja kaavoituksessa Tarjotaan edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehd oille (tekninen toimi) Kirkkojärven tilan parantaminen (tekninen toimi) Maakuntakaavaa n vaikuttaminen Kylien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen Runsas ja monipuolinen tonttitarjonta Määrärahat talousarviossa (Kirkkojärvi) Ympäristöpalvel ut Kyläyhdistykset Kylillä kelpaa hanke Rakennuslupie n määrä Kirkkojärven tilan parantamiseksi tehdyt toimet Kyläyhdistysten kuuleminen HyvinvointijohtaTerve Haapavesityöryhmän kehittäminen misen kehittäminen EVA-menetelmän käyttöönotto ja ohjeistus Sähköisen hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen hyvinvointijohtamisen työvälineenä Sähköinen hyvinvointikert omus Terve Haapavesityöryhmä Hyvinvointikoor dinaattori 15 Hyväksytyt kunnan hyvinvointikert omukset ja hyvinvointisuun nitelmien toteutumisen arviointi Terve Haapavesi- ja Terve Kuntatyöryhmien yhteiset kokoukset ja niissä päätettyjen asioiden

16 toteutuminen Päätökset, joissa on käytetty EVAmenetelmää 16

17 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Kaikki Ikäryhmät Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Kaupunki edistää toiminnallaan kaupunkilaisten terveyttä, hyvinvointia, omatoimisuutta sekä terveyserojen kaventamista. Korkean sairastavuuden alentamiseksi toteutettavat toimenpiteet: jatketaan ja kehitetään edelleen Helmen elämäntapa- ja muiden terveyttä edistävien ryhmien sekä liikuntaryhmien toimintaa. Lisäksi on mahdollisuus käyttää videovälitteisiä painonhallintaryhmiä Hyvinvointisopimuksen mukaisesti perusterveydenhuollossa -> kuntalaisille tulee tarjota aktiivisesti ryhmiin osallistumismahdollisuutt a (perusturvajohtaja) Kunnan sekä sosiaali- ja terveysalan) järjestöjen yhteistyön kehittäminen ->kuntalaisten neuvontapalvelut sekä toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen (perusturvajohtaja) Vammojen, tapaturmien ja myrkytysten ehkäiseminen eri ikäryhmien tapaturmien ennaltaehkäisyn suositusten mukaisesti kuntalaisten palveluissa. Lisäksi käytetään tieteellisin tutkimuksin tehokkaaksi todettuja tapaturmien ehkäisykeinoja, joita ovat mm. pyöräilykypärän käyttö pään vamojen ehkäisyyn pyöräilijöillä, ikäihmisten toimintakyvyn ja aktiivisuuden ylläpitäminen Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen terveyttä edistävät ryhmät ja liikuntaryhmät Hyvinvointisopimuksen mukaiset videovälitteiset painonhall intaryhmät PPSHP:stä Inbody-mittaukset Ammattitaitoinen henkilökunta Järjestöt Myyrilä EHKÄPÄ-työryhmä Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset Terve Haapavesityöryhmä Hyvinvointikoordinaattori Pakka-toimintamallin mukaiset mukaiset käytännöt, koulutukset ja tapahtumat Liikenneturvallisuustyö ryhmä Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa THL:n sairastavuusindeksi Kela:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu) Kelan kansansairauksien summaindeksit Terveyttä edistävien - ja painonhallintaryhmien toiminnasta tiedot (Efficapotilastietojärjestelmästä / AVO-Hilmosta) Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot / asukasta Yhdistyksen kanssa tehtävä aktiivinen yhteistyö Päihteiden käyttöä kuvaavat PAKKA-indikaattorit Pakka-toimintamallin käyttöönoton laajuus ja työryhmien toiminta Päihdehuollon avopalvelussa asiakkaita / 1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoille hoidetut potilaat /1000 asukasta Liikenneturvallisuussuunnitel ma 17

18 järjestämällä fysioterapeutin työpanosta ikäihmisten (koti)hoitoon ja lonkkasuojien käyttö ikäihmisillä (osastopäälliköt) Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen (perusturvajohtaja) Terveyserojen kaventamisen huomioiminen kaikissa toiminnoissa Päihteiden käytön ja päihdehaittojen vähentäminen ja aloitusiän nostaminen -> PAKKAtoimintamallin käyttöönotto hyvinvointisopimuksen mukaisesti (perusturvajohtaja) Liikenneturvallisuussuunnitelma n laatiminen vuonna 2015 liikenneturvallisuustyöryhmässä ja suunnitelman mukainen liikenneturvallisuustyö jatkossa 18

19 Kansalaisopiston, vapaa-aikatoimen ja kirjastopalvelujen johtaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Kuntalaisten liikuntaharrastusten tukeminen: uusi jäähalli (valm. 8/2015) liikuntahallin katsomo ja kentän pinnoite uusitaan lokakuussa 2015 Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden ammattitaitoinen henkilöstö Vapaa-aikalautakunta Nuorisovaltuusto Jäähallin valmistuminen Liikuntahallin, uimahallin ja kirjaston käyttömäärät Kulttuurikirnu-hankkeen valmistuminen v loppuun mennessä /Virtaamo Pesäpallokentälle on asennettu hiekka-tekonurmi 2014 Järjestöt ja urheiluseurat Kansalaisopisto uimahallin kävijämäärää pyritään lisäämään Skeittiparkki toteutaan jäähallin päätyyn v Valtionavustukset -HALI-hanke (jos rahoitus saadaan) Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Haapavedellä -hanke (HALI-hanke) ->hankkeella haetaan rahoitusta Hankkeessa: laaditaan liikunnalliseen elämäntapaan ohjaava poikkihallinnollinen suunnitelma työikäisille ja ikäihmisille kehitetään liikunnallisen elämäntavan ohjausta ja matalankynnyksen liikunt aneuvontaa aikuisille ja ikäihmisille Rakennetaan lähiliikuntapaikka, liikuntapuisto, joka palvelee kaikenikäisiä kuntalaisia Hankitaan eri ikäryhmien liikuntaan sopivia sisäliikuntavälineitä Kulttuurikirnu-hanke valmistuu keväällä 2016 Kansalaisopiston uudeksi tanssi- ja liikuntaryhmien tilaksi on perustettu kesällä 2015 Virtaamo 19

20 Osallisuuden sekä kunnan, seurakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön edistäminen Myyrilän toiminnan kehittäminen yhteistyössä yhdistysten kanssa ja mahdollisesti Oulun eteläisellä alkavan RAY;n rahoittaman hankkeen kanssa (johon kunnilta ei tarvita rahoitusta): kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen; yksinäisyyden vähentäminen, järjestöjen tapahtumista tiedottaminen kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterissa (kulttuurisihteeri) Terve Haapavesi-työryhmäja kolmassektori tapaaminen vuosittain (hyvinvointikoordinaattori kutsuu koolle) Terve Haapavesityöryhmä tapaa nuorisovaltuuston kerran vuodessa (keväällä), hyvinvointikoordinaattori tapaa nuorisovaltuuston myös syksyllä. Hyvinvointikoordinaattori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston kerran vuodessa (vanhuspalvelupäällikkö kutsuu hyvinvointikoordinaattorin) yhdistysten kuuleminen hyvinvointikertomuksen valmistelussa (Terve Haapavesi-työryhmä) valmis hyvinvointikertomus on kuntalaisten luettavissa kaupungin nettisivuilta (hyvinvointikoordinaattori) Kyläyhdistysten toiminnan tukeminen (yhteyshenkilö: talousjohtaja) Myyrilä ja siellä toimivat yhdistykset Terve Haapavesityöryhmä Nuorisovaltuusto Vanhus- ja vammaisneuvosto Hanke järjestöjen toiminnan kehittämiseksi Oulun eteläisen alueella (rahoitus varmistuu v loppupuolella) Kaupungin nettisivut Toteutuneet tapaamiset nuorisovaltuuston sekä vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa Terve Haapavesi- ja kolmassektori-tapaamisten toteutuminen Ovatko yhdistykset saaneet ottaa kantaa hyvinvointikertomukseen Järjestöjen tapahtumat on huomioitu kaupungin tapahtumakalenterissa /nettisivuilla Valtuustossa hyväksytty hyvinvointikertomus on nähtävillä kaupungin nettisivuilla 20

21 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen moniammatillisesti yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa Perheiden tukeminen varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevien menetelmien avulla -> Perhekeskus-toimintamallin vakiinnuttaminen -> neuvolassa perhetyönohjaaja (joka tekee ennaltaehkäisevää työtä perheiden parissa) ja Lapset Puheeksikaksiportainen työmenetelmä p äivähoidossa sosiaali - ja terveystoimessa sekä jatkossa myös kouluissa. V Lapset Puheeksi-toimintamallissa käyttöönotetaan palveluohjausjärjestelmä ja kehitetään kirjaamiskäytäntöjä yhtenäiseksi koko maakunnan alueella. Lasten Kastehanke Lapset Puheeksityömenetelmään koulutuksen saaneet menetelmä -kouluttajat ja toimintamallin käyttöön koulutettu henkilöstö MLL:n perhekahvila Seurakunnan perhekerho Seurakunnan lapsiasiain henkilö Neuvolan työntekijät Moniammatillisen ryhmän toiminta Uusien toimintamallien käyttö lapsien ja lapsiperheide n palveluissa (perh ekeskus- ja Lapset Puheeksitoimintamalli) Lapset Puheeksikoulutuksen saaneiden menetelmäkouluttajien ja työntekijöiden määrä kouluilla, päivähoidossa ja sote-palveluissa. Yksinhuoltajaperheiden tukeminen Perhetyöntekijäpalveluiden kehittäminen yhteistyössä neuvolan kanssa; kynnyksen madaltaminen avun hakemiseen Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, neuvolan, sosiaalitoimen ja kehitysvammahuollon kanssa-> Vahvuutta vanhemmuuteenryhmät neuvolassa Tilastot toteutetuista LPkeskusteluista tai neuvonpidoista (Effica, Pro Consona ja Wilma) Perhetyöntekijäpalveluiden käyttö o toimivien yhteistyökäytäntöjen javerkostojen luominen päivähoidon, neuvolan, sosiaalitoimen ja kehitysvammahuollon kanssa ->moniammatillisen työryhmän perustaminen(päivähoidon johtaja, terv.palvelu- ja sosiaalipalvelupäällikkö) 21 Lastensuojeluilmoitusten määrä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 vuotiaita / % vastaavan ikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, %

22 o päivähoidossa haasteena suuri erityislasten määrä; perustettu erityislasten ryhmä, lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (Sivistysjohtaja, päivähoidon johtaja) (Perusturvajohtaja, terveys- ja sosiaalipalvelupäällikkö) vastaavan ikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavan ikäisestä väestöstä Tapaturmien ehkäisyn suositusten huomiointi ja neuvonta lasten /lapsiperheiden palveluissa; käytetään valtakunnallisia lasten tapaturmien ehkäisyyn tarkoitettuja oppaita, ohjeita ja menetelmiä sekä Lasten ja nuorten kansallista tapaturmien ehkäisyohjelmaa ja Koti- ja vapaaajantapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelmaa kaikissa lasten /lapsiperheiden palveluissa. Kouluikäisten henkisen ja fyysisen kasvun tukeminen Oppilashuollon kehittäminen oppilashuoltolain mukaisesti (rehtorit, varhaiskasvatuksesta vastaava) koulupsykologi kouluilla (perusturvajohtaja) seurakunnan, järjestöjen, Haapaveden opiston ja koulujen välisen yhteistyön kehittäminen (sivistysjohtaja) vanhemmuuden tukeminen: vanhempainiltojen kehittäminen; yhteistyötä kansalaisopiston kanssa (sivistysjohtaja) välituntiliikunnan kehittäminen, hankitaan kouluille välituntiliikuntaa varten välineitä (sivistysjohtaja) ->toteutettu v.2015 ja jatkuu v.2016 Opettajien kouluttaminen Liikkuva koulu -ohjelmaan ja ohjelman jalkauttaminen kouluille (siv. joht.) terveellisiä elämäntapoja ja hyvää käytöstä tukeva toiminta kouluikäisten parissa OSAAVA-hankkeet sivistystoimessa koulupsykogin (alueelliset) virat vanhempainiltojen sisältöjen kehittäminen Päivähoidon- ja koulutoimen ammattitaitoinen henkilöstö kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri Koulukuraattori Oppilashuoltoryhmät SRK:n, kansalaisopiston ja yhdistysten toiminta lapsiperheiden parissa NUTE-ryhmä OSAAVAhankkeiden toteutuminen koulupsykologin viran täyttäminen Välituntiliikuntaan toteutetut toimet Erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit Kouluterveyskyselystä: Koettua terveyttä, liikuntaa, ylipainoa ja ravitsemusta koskevat tulokset 8. ja 9. luokan oppilailta vanhemmuuden 22

23 tapaturmien ehkäisy kouluterveyskyselyn koulukohtaiset PAKKAtoimintamalli tiedot käydään läpi koulujen johtokunnissa ja vanhempainilloissa käsitellään tuloksia LIIKKUVA KOULUohjelma koulukiusaamisen estäminen: kouluilla mietitään ja otetaan käyttöön keinoja kiusaamisen estämiseksi(->välituntivalvontaa lisätty ja luentoja kiusaamisen estämiseksi ollut lukukaudella ) Nuorisovaltuustolta pyydetään ehdotuksia koulukiusaamisen vähentämiseksi ja yksinäisyyden poistamiseksi Toteutetaan skeittiparkki -> skeittiramppi laitettu urheilukentän viereen keväällä Skeittiparkki siirretään jäähallin läheisyyteen v Uimahallin lippujärjestelmän kehittäminen (tukee /mahdollistaa vanhempia käyttämään lapsia uimahallissa kustannusten muodossa) -> jatkossa alle 5-vuotiaat lapset pääsevät vanhempien mukana ilmaiseksi uimahalliin EHKÄPÄ-työryhmä puutetta ja ystävien määrää kuvaavat indikaattorit koulukiusaamista koskevat indikaattorit Päihteiden käyttöä kuvaavat indikaattor it: 1. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaat, 2. Tupakoivien oppilaiden määrä, % 8. ja 9. luokan oppilaat 3. Laittomia huumekokeiluja ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaat 4. Pakkaindikaattoritieto 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Nuoret ja nuoret aikuiset 23

24 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari t Nuorten yhteiskunta ta-kuun hyvä hoitaminen Nuorten työllisyystilante en seuranta Nuorten ohjaus- ja palveluryhmäss ä, johon kuuluu myös TEtoimiston edustaja Apua tarvitsevien nuorten löytäminen etsivän nuorisotyönteki jän ja Jelppiverkon yksilövalmentaj an avulla Nuorten työpajatoimin nan vakiinnuttami nen -> vuonna2015 on alkanut Haastephanke nuorten työpajatoimin nan käynnistämis eksi Vienolaan Etsivä nuorisoty öntekijä Nuorten seinätön työpajatoi minta Jelppiverk on kautta 8/2013 alkaen jelppiverk on yksilöval mentaja Nuorten työpaja ÄkZone Kampus - yhteistyö n tiimit (Nuoriso tiimi, Digitiimi, Kestävän kehityks en -tiimi, Uusi toiminta kulttuuri -tiimi) Etsivän nuorisotyön asiakasmäärät Jelppiverkon asiakasmäärä Nuorisotyöttömä t < 29-vuotiaat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Nuorten työpaja-toiminta /asiakasmäärä ja työpajasta koulutukseen/tö ihin hakeutuneiden määrä Koulukuraatto ritoimin-taa kehitetään toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksiss a (kaupunki on tullut vastuulliseksi toteuttajaksi ) (sivistysjohtaja ) KAMPUSyhteistyö toisen asteen ja vapaan siv. 24

25 työn oppilaitosten kesken, Terveellisiin elämäntapoi hin, päihteettöm yyteen ja liikunnallisu uteen ohjaaminen Terveysneuvont a ja päihdevalistus kouluilla päihdehaittojen vähentäminen: PAKKAtoimintamallin käyttöönotto vähentämään ikärajavalvottavien tuotteiden (alkoholi, tupakka ja rahapelit) saatavuutta ja käyttöä (ikärajavalvontaa toteuttavat vanhemmat, viranomaiset ja vähittäismyyjät. Lisäksi Pakka-toimintaa kehittämään kunnassa on perustettu tarjontaja kysyntätyöryhmät Pakka-toimintamallin käytäntöjen mukaisesti) Energiajuomat: (NUTE-ryhmä Vapaaehtoistoimij sopinut at kauppojen kanssa ikärajoista energiajuomien myynnissä) Selvitetään mahdollisuutta seurakunnan ja kaupungin nuorisotilojen yhteiskäytöstä (kaupunginjoht aja) Selvitetään yhteistyömahdo llisuudet nuorisotyön, PAKKAtoimintamallin koulutukset henkilöstölle Videovälitteisiä painonhallintaryh miä HAO:n opiskelijoille Time OUT- Aikalisäohjaus koulu- ja opiskelijaterveyde nhuolto Oppilaitosten ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin ja seurakunnan nuorisotyön yhteistyö Kouluterveyskysel yn tuloksista terveyttä, liikuntaa, ylipainoa ja ravitsemusta koskevat tulokset HAO:n painonhallintaryh miin osallistuneiden määrä Haapaveden opiston NUVAlinja PAKKAtoimintamallin käyttö kunnissa, ja Pakkaindikaattoritieto Kouluterveyskysel yn nuorten päihteiden käyttöä koskevat tulokset: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudes sa, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, ammatillis en oppilaitoks en vuoden opiskelijat Tupakoivie n oppilaiden määrä (lukio ja ammatillin en oppilaitos) Laittomia huumekok eiluja 25

26 Haapaveden opiston ja vapaaehtoistoi minnan osalta ainakin kerran, luk ion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, ammatillis en oppilaitoks en vuoden opiskelijat, Time Out toimintaan ohjattujen nuorten määrä, Nuorisovalt uuston roolin vahvistamin en Terve Haapavesityöryhmä kuulee nuorisovaltuust oa vuosittain Otetaan nuorivaltuustolt a toimenpideehdotuksia Järjestetään koulujen syysja hiihtolomille toimintaa/tapah tumia. Nuorisotyöntekijä t Nuorisovaltuusto Terve Haapavesityöryhmä Hyvinvointikoordi naattori Nuorisovaltuuston kokoontumisten m äärä Nuorisovaltuuston esittämien aloitteiden määrä / toimenpideehdotusten toteutuminen 5) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työikäiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työikäisten terveyspalveluissa kiinnitetään huomiota terveysneuvontaan ja omaehtoiseen terveyden ja tavoitteena vähentää: -tupakointia ja alkoholin käyttöä -ylipainoa savuttomat työpaikat, Tupakasta vieroitusryhmät Helmen elämäntaparyhmät ja Toteutuneet terveyttä edistävät -/liikuntaryhmät ja niihin osallistuneiden määrät Liikuntaneuvontaa 26

27 hyvinvoinnin edistämiseen Tavoitteena edistää työikäisten liikkumista ja liikuntaneuvontaa Istumisen vähentäminen Työttömien terveysterveystarkastuks et Kehitetään moniammatillista yhteistyötä työttömien terveystarkastuksia tekevän terveydenhoitajan, Tetoimiston, Kelan, sosiaalitoimen, mielenterveysneuvolan ja A-klinikan ja perusterveydenhuollon sekä työllisyysprojektien henkilöstön kanssa liikuntaryhmät, liikuntareseptit sekä työterveys-huollon painonhallinta- ja liikuntaryhmät Kansalaisopiston ryhmien hyödyntäminen terveyden edistämisessä Pakka-toimintamallin mukainen toiminta /koulutukset Työttömien Terveystarkastuksia suorittava terveydenhoitaja Te-toimisto sosiaalitoimi saaneiden määrä Työttömien terveystarkastuksissa käyneiden määrät (perusturvajohtaja) Kela mielenterveysneuvola A-klinikka HALI-hanke (jos rahoitus saadaan) Työllisyyden ja Työllisyysprojekti työkyvyn tukemine n Työttömien aktivoimiseksi Wassup -hanke (jos hankerahoitus myönnetään) Työllisyysprojektin ohjaaja Wassup-hanke Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, %- osuuden muutos Kaupunki tekee yhteistyötä seurakunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa työllisyyden edistämiseksi ja työttömien aktivoimiseksi. TYKY 50+ hanke Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrän muutos Valtiolle maksettava Kelan työmarkkinatuen osuus Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 27

28 Työlliset, % väestöstä Työhyvinvoinnin kehittäminen kaupungin omassa organisaatiossa sairauspoissaolojen seuranta -> sairauspoissaolot ovat vähentyneet v.2014 ja edelleen v.2015 ja varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttö sekä joustavat työaikaratkaisut /osaaikaeläkemahdollisuudet järjestetään koulutusta esimiehille ja henkilöstölle henkisestä työhyvinvoinnista ja hyvään työilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä työntekijöiden liikuntamahdollisuuksien edistäminen etsitään aktiivisesti keinoja, joiden avulla työntekijät pysyvät kauemmin työelämässä mukana, mm. työergonomian parantaminen ja työtä helpottavien apuvälineiden käyttö Kaupungin henkilöstölle vuosittain Liiku luovasti-kampanja Työhyvinvointia ja työilmapiirin parantamista koskevat koulutukset Työergonomiaa parantavat toimintatavat javälineet Sairauspoissalojen seurantajärjestelmä Varhaisen puuttumisen toimintamallit Sairauspoissaolojen määrän muutos Työkyvyttömyyseläkkeellä vuosittain jäävien määrän muutos (kaupunginjohtaja ja osastopäällíköt) 6) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Ikäihmiset Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen Senioritalo-toiminnan suunnittelu (elinkeinojohtaja, tekninen toimi, kaupungin johtaja) -> asukasyhdistys perustettu, suunnittelu on toistaiseksi keskeytetty rahoituksellisista syistä 28 Seniorineuvolan työntekijä Jokilaaksojen Kotona asuvat 75- vuotta täyttäneet, %vastaavan ikäisestä

29 Seniorineuvola-toiminta perusterveydenhuollossa tukemaan kotona asuvien ikääntyvien toimintakykyä. Ikästarttitarkastukset 65-, 70- ja 75 -vuotta täyttäneille (ptj, terveyspalvelupäällikkö) Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi: 1. Ikinä toimintamallin käyttöönotto sote-palveluissa/kaatumisriskin t unnistaminen asiakkailla ja toimintamallin mukaisten ennaltaehkäisyn keinojen käyttäminen 2. Fysioterapeutin työpanoksen lisääminen ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi 3. Lonkkasuojien käyttö suuren kaatumisriskin omaaville ikäihmisille musiikkiopisto Kansalaisopisto Yhdistykset Seurakunta Ystävänkammari Kotihoidon henkilöstö Ikinätoimintamalli ja -työryhmä HALI-hanke (jos rahoitus myönnetään) väestöstä Seniorineuvolan asiakasmäärät ja Ikästarttitarkastuksia koskevat tiedot Efficapotilastietojärjestelmä stä Virkistys- ja toimintakykyä aktivoivien tapahtumien määrä asumispalveluyksiköiss ä Asumispalveluyksiköissä jatketaan Jokilaaksojen musiikkiopiston kanssa Kulttuuriketju - yhteistyötä (mistä ei aiheudu kaupungille lisäkustannuksia) ja Jokihelmen opiston järjestämää toimintaa palvelukodissa asuvien virkistykseksi ja aktiivisuuden ja toimintakyvyn tukemiseksi Kaupungilla on jatkossakin käytettävissä senioripassi uimahalliin ja kuntosaliin kalenterivuodeksi; Senioripassin hinnat tällä hetkellä: vuotiaille 80, vuotiaille 60 ja yli 75-vuotiaille 40. Senioripassin käytettävyyttä kehitetään (liikuntasihteeri) Ikäihmisten omaehtoista kuntoutusta tukevaa toimintaa ja kuntoneuvontaa ja ohjausta kehitään (Huom. Hali- Liikunnallisen elämäntavan edistäminen Haapavedellä hanke, jos rahoitus myönnetään) Edistetään kaupungin, yhdistysten ja srk:n välistä yhteistyötä (mm. osallisuuden lisäämisessä ja yksinäisyyden ehkäisyssä) 29

30 Vanhus- ja vammaisneuvoston roolin vahvistaminen Terve Kunta -työryhmä kuulee vanhus- ja vammaisneuvostoa vuosittain ja tarvittaessa hyvinvointikoordinaattori tapaa vanhus- ja vammaisneuvoston vuosittain Terve Haapavesityöryhmä Vanhus- ja vammaisneuvosto Hyvinvointikoordin aattori Toteutuneet tapaamiset Vanhus- ja vammaisneuvoston kokoukset 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ,