SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO LAPPI -SOPIMUKSEEN. Yleinen lähestymistapa täydennys esityksen rakenteeseen

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Jukka Lokka / Kehittämispalvelut Lapin Liitto Mervi Nikander Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO LAPPI -SOPIMUKSEEN Yleinen lähestymistapa täydennys esityksen rakenteeseen Lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa on käsitelty paljon perinteisen elinkeinopolitiikan ja kehittämisen osa-alueita. Tällä hetkellä paikallisuuteen ja paikallismarkkinoihin liittyvät toimintamallit ovat vahvasti nousemassa perinteisien lähestymistapojen lisäksi työvälineiksi alueellisen kehittämiseen, työllistämiseen sekä hyvinvoinnin luomiseen. Hiilineutraalisuus, pk-sektorin yritykset, paikallinen energia ja lähiruoka, huoltovarmuus, sosiaaliset yritykset ovat käsitteistöä, joka nousee myös EUn uuden ohjelmakauden tavoitteista esille vahvalla tavalla. Suomessa on aivan viime aikoina maaseudun kehittämisen osalta noussut uudenlaista lähestymistapaa paikallistason kehittämiseen. Maaseudun yhteistyöryhmä YTR on hyväksynyt kuudennen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman vuosille Uudessa ohjelmassa painotetaan alueiden kokonaisvaltaista ja laajapohjaista kehittämistä eri toimijoiden vahvassa yhteistyöverkossa. Ohjelmassa painotetaan myös alueellisten toimijoiden tarpeista, kyvyistä ja alueen potentiaalista lähtevää toimintojen suunnittelua. Tämä uusi nouseva trendi on mainittu Lappi sopimuksessa, mutta se on irrallisina palasina muiden asioiden seassa ja hieman viitteen omaisesti mainittuna. Ehdotuksena on, että paikallisuuteen, paikallismarkkinoihin ja omaan kulutukseen tähtäävä ja biotaloudesta nosteen saava toimintamalli nostetaan selvästi omaksi kokonaisuudekseen. Seuraavilla sivuilla käsitellään lyhyesti kahden lähestymistavan mallia. Kahden lähestymistavan malli vienti ja kotimarkkinat Kahden lähestymistavan mallilla tarkoitetaan selvää jakoa alueelta ulos ja vientiin painottuvaan sekä omille kulutusmarkkinoille suuntautuvaan toimintamalleihin. Näiden kahden eri mallin eroa voidaan kuvastaa oheisella kuvalla, missä taloutta on lähestytty alueella tapahtuvan tuotannon ja kulutuksen kautta. Tuotantoa ja kulutusta Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin PL 60 Telefax (016) Sodankylä Y-tunnus

2 kuvataan soikioilla, joiden leikatessa osittain toisiaan saadaan määriteltyä kolme pääluokkaa. Kuvaus seuraavalla sivulla. 2 Alueella tapahtuva tuotanto Alueella tapahtuva kulutus 1. Alueella tuotetaan yli oman kulutuksen Tuottaa alueelle ylijäämiä, eli paikallistalous vaurastuu 3. Alueella tuotetaan omaan kulutukseen Positiivinen varallisuusvaikutus, jos korvataan ulkopuolista tuontia. 2. Alueella ei tuoteta omaa kulutusta Tuottaa alueelle alijäämiä, eli paikallistalous köyhtyy. Kuvion alue 1: Alueella tuotantoa yli oman kulutuksen Alueella on tuotantoa, joka on yli alueen oman kulutuksen ja tuotteita viedään alueen ulkopuolelle. Tämä vaurastuttaa aluetta. Tämä on perinteisen elinkeinopolitiikan aluetta. Tässä pyritään luomaan kilpailukykyistä tuotantoa maailmanmarkkinoille. Lappia koskevat strategian pohjautuvat lähes poikkeuksetta tälle alueelle. Lapin kannalta keskeisiä tämän alueen toimintaoja ovat kaivostoiminta, paperi- ja selluteollisuus, teräs- ja muu metalliteollisuus, kaivostoiminta, matkailu sekä myös perinteisen maatalouden tuottamat elintarviketeollisuuden raaka-aineet. Lapin näkökulmasta myös energiatuotanto vesivoiman näkökulmasta on ollut tällainen vientituote. Kuvion alue 2: Alueella kulutetaan tuotteita, joita ei itse valmisteta Alueella ei ole tuotantoa niille tuotteille, joita alueella kulutetaan. Tämä köyhdyttää aluetta. Käytännössä vaihtoon perustuvassa maailmassa kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että tämä tilanne on voimakkaasti kasvanut. Alueilla tuotetaan hyvin pieni alueen kulutuksesta. Tämän osion kasvu kulkee pitkälti käsi kädessä tuotannon erikoistumisen kanssa.

3 Tämä käytännössä johtaa erilaisten syrjäalueiden vähittäiseen köyhtymiseen. Köyhtyminen käytännössä näkyy ihmisten muuttovirtoina ihmiset muuttavat sinne missä on varallisuutta eli töitä. Kuviossa alueet 1 ja 2 ovat vallalla olevia trendejä. Tuotannon ja kulutuksen alueet eroavat koko ajan toisistaan. Tätä ilmiötä voidaan kutsua erikoistumiseksi, mutta käytännössä sitä voidaan kutsua keskittämiseksi. 3 Kuvion alue 3: Omaa tuotantoa omaan kulutukseen Tätä aluetta voitaisiin kutsua paikallistaloudeksi. Kyseessä on alueen omaa tuotantoa alueella tapahtuvaan kulutukseen. Kun omaa tuotantoa omaan kulutukseen saadaan kasvatettua, ulos virtaavan pääoman määrä laskee ja raha jää kiertämään alueelle. Eli ulkopuolista tuontia korvaamalla alue vaurastuu. Tämän alueen todelliset toiminnot rakentuvat alueen potentiaalin hyödyntämiseen paikallisin voimavaroin. Kaikkein keskeisimmät mahdollisuudet löytyvät Lapissa energiatuotannosta, lähiruuasta, rakennusmateriaaleista sekä luonnosta saatavista erilaisista aineettomista hyödyistä (mm. creen care). Oleellista on paikallisten olosuhteiden hyödyntäminen, tuotteiden jalostusarvon nosto, lyhyt ja vähäportainen jakeluketju paikallisille markkinoille. Nämä asiat ovat selkeitä ja jo mietittyjä kokonaisuuksia. Hyviä ja valmiita strategioita löytyy mm. Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Suomen biotalousstrategian valmisteluaineistosta luonnonvarakeskuksen strategia paristo/luonnonvarastrategia.html Sitran luonnonvarastrategia Mallinnuksia ja perusajatuksia on paljon kirjoitettuna ja yllä vain muutamia esimerkeiksi nostettuina. Nämä kaikki enemmän tai vähemmän koskettavat juuri tätä omaan kulutukseen omalta alueelta tulevaa tuotantoa. Oheisessa kuviossa näytetään laajennussuunta tuotannolle. 1. Alueella tuotetaan yli oman kulutuksen 3. Alueella tuotetaan omaan kulutukseen 2. Alueella ei tuoteta omaa kulutusta

4 4 Argumentteja kotimarkkinoille suuntautumisen puolesta 1. Vaikutus vaihtotaseeseen positiivinen Suomella valtiona ja monilla alueilla on vaihto- tai kauppataseessa vajeita. Näitä vajeita käytännössä pyritään hoitamaan vientiä lisäämällä. Käytännössä kuitenkin omalla tuotannolla joka korvaa tuontia (esimerkiksi tuontiöljy) on kauppataseeseen täysin samanlainen vaikutus. 2. Vaikutus myynnin luonteeseen Kotimarkkinoille myyminen on helppoa verrattuna myyntiin kaukomarkkinoille naapurille on helpompaa myydä ja neuvotella mitä amerikkalaiselle tai kiintalaiselle. 3. Vaikutus työllisyyteen Työllisyyteen saadaan positiivisia vaikutuksia kahta eri kautta. a. PK sektori työllistää enemmän Paikallistalouteen liittyvät yritykset ovat pieniä ja keskisuuria, monesti jopa ns. mikroyrityksiä. Kaikki työllisyyteen liittyvät tutkimukset viime ajoilta osoittavat, että uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pcsektorille. b. Työllistetään myös muita kuin huippuosaajia Kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa tarvitaan huippuosaajia ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Paikallismarkkinoille suuntaavassa tuotannossa pystytään työllistämään selvästi enemmän myös vähemmän koulutettuja työntekijöitä. Muuta kommentoitavaa esityksestä: Maakuntastrategian visio (sivu 3.) Edellä kuvattu kahden toimintatavan malli voisi esittää jo tässä yhteydessä. Vienti- ja teollisuusvetoinen malli on jo esitetty sivun kolme toisen palstan toisessa kappaleessa: Tavoitteena on luonnonvarojen mahdollisimman korkean jalostusasteen teollinen toiminta, joka perustuu. Tässä samassa kohtaan teollisen jalostusasteen rinnalle tulisi nostaa aluetalouden vaihtoehto. Lapin kehittämisen strategiset valinnat ja toimenpiteet (s. 6) Sivun toisen palstan toisessa kappaleessa keskitytään jälleen pelkästään teollisuuteen ja matkailuun. Tässä samassa yhteydessä voidaan puhua hajautetusta paikallisenergiasta sekä lähiruuasta. Koko maan osalta paikallisen energiatuotannon työpaikkapotentiaali vuoteen 2050 mennessä on arvioitu olevan jopa työpaikkaa. Suoraviivaisesti Lappiin suhteutettuna tämä tarkoittasi työpaikkaa. Lapissa kuitenkin suhteellinen osuus on

5 suurempi perustuen laajaan biopotentiaaliin (metsät), pitkiin etäisyyksiin sekä pieneen väestömäärään. Lähiruoka lisättynä energiaan voidaan olettaa Lappiin voivan synnyttää paikallistalouteen siis reilusti yli uutta työpaikkaa. Perustuotannon työpaikkojen kerroin on 1,8, joten omaan kulutukseen satsaamalla voidaan hyvinkin tuottaa tavoitteena olevat työpaikkaa. 5 Luku 3.1 Avoin ja arktinen Lappi kilpailukykyä ja työtä Sama kommentti mitä aikaisemmin. Biotalouspohjainen paikallistalous voidaan lisätä sivulla 7 ja 8. useampaan kohtaan, joissa puhutaan elinkeinoista (jälleen matkailu ja teollisuus). Biotalous mainitaan kerran niemeltä Uudet alat tuovat korvaavaa työtä Lappiin - kohdassa. Myös sivulla 8 viitataan useampia kertoja tähän vaihtoehtoiseen toimintamalliin. Edellisen mukaan näitä viittauksia voitaisiin syventää ja selvästi tuoda tätä toista näkökulmaa esiin. Strategisen valinnan toteuttaminen Lapissa ja Esimerkkejä toimialastrategioiden kärkihankkeista: Strategian toteuttamiseksi Lapissa listassa on joitakin kohtia, joita voidaan sijoittaa biotalouden / paikallistalouden alle. Näitä ovat mm. uuden yritystoiminnan löytäminen, innovaatioiden löytäminen, matkailun aluetaloudellisten vaikutusten lisääminen, varaudutaan rakennemuutokseen ennakoivasti ja ketterästi, vähähiilinen elämäntapa, lähienergian tuotannon lisääminen, resurssi- ja materiaalitehokkuuden lisääminen, vihreän talouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, ympäristöongelmien ennaltaehkäisy, toimintojen ennakoiva yhteensovittaminen, energiaomavaraisuuden lisääminen ja varautuminen muuttuviin luonnonolosuhteisiin. Biotalouden / paikallistalouden (alussa esitetty toinen lähestymistapa, kuvion alue 3.) näkökulma näihin asioihin on pienimuotoinen ja paikallinen. Samoja asioita joudutaan toki tarkastelemaan toisissa konteksteissa eri näkemyksestä. Sodankylässä mallinnetaan vuoden 2014 aikana Mahdollisuuksien maaseutu - Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Tätä mallinnusta tullaan käyttämään koko Suomen maaseudun kehittämisen pohjana. EHDOTUS MAAKUNNALLISEKSI KÄRKIHANKKEEKSI: Sodankylässä tehtävä mallinnus pilotoidaan Sodankylässä ja laajennetaan maakunnalliseksi kehittämishankkeeksi. Maakunta hakee pilotointiin valtiollista ja EUn suoraa kehittämisrahaa (esim. Horizon 2020). Tavoitteena nostaa Lappi Suomen ja EUn johtavaksi biotalouden sovellusalueeksi. Luku 3.2 Lappi on valmis vastaanottamaan rakennemuutoksen S : On hyvä, että ennakointi ja uudenlainen toimintatapa on nostettu vahvasti esille. Innovatiivisuutta luovat toiminnalliset rakenteet ja alueellisten toimijoiden yhteistyöverkostojen tiivistäminen ovat onnistumisen kannalta keskeisiä. Enemmän tulee kyetä tekemään vähemmillä voimavaroilla. Tämä mahdollistuu kevyillä verkosmaisilla

6 rakenteilla, missä hallinto on ajettu minimiin ja yksittäiset solut erikoistuvat syvempään ydinosaamiseen. Tässä tilanteessa verkostot ja niiden sujuva toiminta uudenlaisen ohjausjärjestelmän alla nousee keskiöön. Koulutuksen ja työvoiman saatavuuden osalta haluamme painottaa aikuiskoulutuksen sekä yksilöllisen täydentävän koulutuksen tai kurssituksen merkitystä. Lapissa on vielä merkittävä määrä työttömiä, jotka tarvitsevat määrätietoisia ja yksilöllisiä toimenpiteitä suoraa tiettyyn työpaikkaan. Yksilöllisen muuntokoulutuksen / -kurssituksen tarvetta tulee lähitulevaisuudessa lisäämään automaation ja robotiikan kehittymisen myötä katoavat työt sekä saman kehityksen myötä syntyvät uudet vielä ehkä tuntemattomat työpaikat. Arviot katoavista työnimikkeistä ovat liikkuneet % välillä kaikista työnimikkeistä seuraavan noin 20 vuoden kuluessa. Edelleen kiitämme huomiota uudenlaisien toimintamallien luomisessa. Julkisen sektorin voimavarojen väheneminen ja tehostustarve luo paineita ihmisten omavastuun lisäämiseen. Tässä niin sanotun kolmannen sektorin rooli ja mahdollisuudet ovat tällä hetkellä vielä erittäin heikosti hyödynnettyjä. Yhteisöllisyyden ja kolmannen sektorin mukaan ottoa palvelutuotantoon tulee aktiivisesti kehittää. Edelleen haluamme painottaa, erityisesti Lapin olosuhteissa, julkisen sektorin roolia toimia alueellisen kehityksen moottorina ja pilotointien luomisessa. Julkisen sektorin on kyettävä aktiivisempaa ja myös riskipitoisempaa lähestymistapaa asioiden uudenlaisessa järjestämisessä. Riskeillä ei tarkoiteta merkittävien taloudellisten riskien ottamista, vaan lähestymistapaa pienimuotoisten toimintojen edistämiseen. Maahanmuuton osalta tulee toimia alueellisesti omaa etua ajatellen. Lapissa on tarvetta osaavista työntekijöistä. Samanaikaisesti meillä on heikommin koulutettuja / vaikeammin työllistettäviä työttömänä 17 % työvoimasta. Maahanmuuttoa tulee suunnata ja edistää ensisijaisesti ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi alueelle. 6 Esimerkkejä kärkihankkeista: Kärkihankelistaan sinänsä ei ole paljoa huomauttamista. Muutama periaatteellinen kysymys kuitenkin on syytä nostaa esille. Kun puhutaan julkisen sektorin tukemista kärkihankkeista, pitäisi pitää selkeästi mielessä tiettyjä peruskuvioita kun alueelle ollaan rakentamassa uudenlaista verkostomaisia toimintoja (mm. s ja muutenkin henki tässä paperissa). Jotta verkostot ovat tehokkaita, tulee verkoston solujen olla voimakkaasti erikoistuneita ja tuottaa syvällistä ja uutta informaatiota omalta alaltaan. Itse verkostorakenne luo uusien toimintojen hallinnollisen ja innovatiivisen alustan, eli kokoaa osaamista hankkeiksi, toimintomallien muutoksiksi sekä uusiksi tuotteiksi. Eli kärkihankkeita luodessa tulisi ottaa Lappilaisen julkisen sektorin verkostojen rakentaminen yhdeksi kärkihankkeeksi. Toimijoihin liittyvät hankkeet tulisi olla selvästi substanssihankkeita. On valtavaa voimavarojen tuhlausta, mikäli jokaisessa osiossa koetetaan tehdä itse kaikki. Lappi on äärimmäisen vähäväkinen asukkaan alue, pienen Keski-Eurooppalaisen kaupungin kokoinen. Meillä ei voi olla innovaatio- ja kehitysohjelmia sektorilaitoksilla ja vielä alueellisesti lisää.

7 Menestyäkseen Lapissa on rakennettava vahva julkisen sektorin verkosto ja verkoston sisään vahvoja substanssiin keskittyviä toimijoita ja alueita. Juuri nyt käynnissä oleva luonnonvarakeskuksen esimerkki on tästä loistava esimerkki. Seiniä ja hallintoa on purettava rankasti ja voimavarat on ohjattava yksiköiden ydinosaamisen terävöittämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen niin yksikön sisäisesti (tässä luonnonvarakeskuksen eri osien) kuin myös ulkopuolisten toimijoiden (yritykset, projektit, ohjelmat) kanssa. 7 Luku 3.3 Lapin yhteydet ovat kunnossa Kiitosta luonnospaperin virtuaalisen elämäntavan ja sen mahdollistavan laajakaistarakentamisen vahvasta huomioinnista. Lentoliikenne on saanut vahvaa huomiota viime aikoina etenkin matkailun näkökulmasta. Rautatieliikenne on noussut vahvasti esiin Jäämeren yhteyden ja muutamien kuljetusintensiivisten kaivosten ansiosta. Ratayhteydet ovat eurooppalaisia painopistealueita ja myös Lapissa on panostettava vahvasti raideliikenteen kehittämiseen. Etenkin Jäämeren yhteys on nostettava aivan kärkisijalle Lapin maakunnan kehittämisessä ja asia on saatava yhden tavoitteen alle. Lappi sopimuksessa puhutaan hajautetusta keskittämisestä alueen kehittämisen edellytyksenä. Maantieverkoston tilanne on maakunnassa huolestuttava. Edes suunniteltujen keskusten väliset maantiet eivät ole kunnossa, puhumattakaan nopeasti rappeutuvista sivutiestöstä. Liikenneyhteyksien kehittäminen nyt voidaan puhua myös rappeutumisen estämisestä on nostettava yhdeksi maakunnallisen kehittämisen kärjeksi. Mikäli infrastruktuuri ei ole kunnossa, kaikki muu kehittämisestä puhuminen on enemmän tai vähemmän turhaa. Lapissa on vahvasti kehittyvä kaivosteollisuus sekä jo olemassa olevaa raskasta teollisuutta. Koko alueen etu olisi, mikäli raskaan teollisuuden logistiikkajärjestelmää saataisiin rakennettua alueellisena kokonaisuutena. Tästä on ollut alustavia tunnusteluita Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnallisessa kaivosteollisuuden yhteistyötyön kehittämisessä. Luku 3.4 Lapin aluerakennetta kehitetään hajakeskitetysti Lapin keskuksista puhuttaessa nostetaan aina esille Rovaniemi ja Kemi-Tornio alueet. Viime aikoina kaivosteollisuuden ja matkailun keskukset ovat nostettu tähän rinnalle. Keski-Lapin alueen merkitys on noussut Lapin mittakaavassa voimakkaasti juuri edellä mainittujen kaivoksien ja matkailun vuoksi. Kolari Kittilä Sodankylä Savukoski / Pelkosenniemi / Kemijärvi akselilla on useita isoja matkailukeskuksia, kolme toimivaa kaivosta ja tulevaisuudessa (2030 mennessä) kaivoksia voi olla 4-6 kappaletta lisää. Alueella on erittäin suuri kasvu- ja kehityspotentiaali ja todennäköisesti alue tulee toimimaan koko Lapin mittakaavassa aivan keskeisenä kasvun moottorina. Tämä aluekokonaisuus tulee nostaa omaksi kehittämisalueeksi myös maakuntatasolla. Oleellista on kehittää alueen sisäistä infrastruktuuria ja rakentaa systemaattisesti myös muita alueellisia rakenteita.

8 8 Sivun 21 kartta antaa hyvää peruskuvaa Lapin mahdollisesta uudesta toiminnallisesta rakenteesta. Kaivokset ovat vahvoja vetureita Lapin kehittämisessä ja kaivostoiminnan näkökulmasta syntyy Lappiin neljä selvää vyöhykettä: Kemi-Tornio, Rovaniemi, Keski- Lappi sekä Pohjois-Lappi. Alueellista kehitystä tulee tarkastella jatkossa kiinteämmin myös tämän keskeisen kasvumoottorin näkökulmasta. Sivulla 22 esitellyt vyöhykkeet noudattelevat pitkälti perinteistä ajattelua. Energiantuotannon keskittyminen perämerenkaarelle on turha edes mainita. Pelkästään Sodankylässä on vesivoimaa 400 MW ja suunniteltua / rakenteilla olevaa tuulivoimaa 400 MW. Nämä vastaavat nimellisteholtaan lähes Loviisan ydinvoimalayksiköitä (n. 500MW per yksikkö ). Energian osalta paikallisen energian osuutta pientuotannossa ja hajautetuissa järjestelmissä voidaan nostaa merkittävällä tavalla. Erityisen suuri merkitys olisi pienmuotoisen liikennepolttoainetuotannon luomisessa hajautettuina järjestelminä. Mutta myös sähkö- ja lämpöratkaisut kauko-, alue- ja paikkakohtaisina ratkaisuina ovat merkittäviä. Alueellisen energiatuotannon merkitystä keskitettyyn tuotantoon voidaan havainnollistaa vertaamalla sitä ydinvoimainvestointiin. Pyhäjoen ydinvoimalan hinta on arvioitu olevan noin kuusi miljardia euroa. Hajautettu CHP tuotanto pienlaitoskoossa maksaa korkeintaan 1 M / MW. Kuudella miljardilla saisi siis 6000 kpl yhden MW laitoksia, eli noin 4 kertaa enemmän tehoa kuin ydinvoimalainvestoinnilla. Työllistämisvaikutukset käyttövaiheessa ovat ydinvoimalla on , hajautetulla biovoimalla henkeä. Kommentin lopuksi: Alueiden ja aluekehittämisen osalta haastamme muuttamaan käsitystä kaksinapaisesta Lapista ja ottamaan etenkin voimakkaasti kehittyvän Keski- Lapin vyöhykkeen mukaan malleihin asiaan kuuluvalla tavalla. Luku 5. Muut ohjelmat Kansallisien ohjelmien kanssa Lapissa on muodostumassa ongelma, koska valtiollisissa ohjelmissa Pohjois-Suomena käsitellään Oulu Lappi aluetta ja käytännössä tämä johtaa siihen että toiminnot keskitetään Ouluun. Lapin on siis oltava innovatiivinen ja luotettava enemmän jo aikaisemmin paljon puhuttuihin verkostorakenteisiin. Lapissa on luotava omat virtuaaliset keskukset, jos ja kun valtiopohjaisia perinteisiä keskuksia ei Lappiin ole tulossa. Luvussa 5. on kuvattu hyvin erilaisia ohjelmia, joista Lappilaista kehittämistä voidaan rahoittaa. Lapissa on hankittava rahaa enenevässä määrin hankkeitten kautta esimerkiksi juuri suoraa EUn rahastoista.