Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
|
|
- Inkeri Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen
2 Sisältö 1 SICP esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä 2 Vähän funktionaalisten ohjelmien todistamisesta 3 Funktionaalista ohjelmointia: virrat
3 Rajoitteiden vyöyrytysjärjestelmä (SICP 3.3.5) Kirjan kohdan isompi esimerkki: olioiden käytöstä viestien välitykseen (kutsu olion metodia lähetä oliolle viesti) oman kielen tekemisestä Schemen päälle (joukko proseduureja antaa ohjelmoijalle uuden tavan puhua) siitä että joskus laskentaa voi tehdä myös takaperin Perustoiminta järjestelmän käyttäjän näkökulmasta: 1 määritellään matemaattinen kaava, esim. 9C = 5(F 32), järjestelmän omalla kielellä 2 asetetaan osalle muuttujista (C tai F ) alkuarvot 3 kysytään haluttujen muuttujien arvoa (järjestelmä laskee kaavan perusteella kaikki muut arvot) 4 (voidaan käskeä myös unohtamaan annettuja arvoja ja seurata laskennan etenemistä)
4 Järjestelmän käyttö: rajoiteverkko matemaattinen kaava määritellään rajoiteverkkona, jossa on liitoksia (connector, viivat) ja rajoitteita (constraint, laatikot) liitoksessa on tallessa yksi arvo, jonka voi asettaa ja unohtaa rajoite pakottaa halutut liitokset noudattamaan tiettyjä ehtoja vakiorajoite liittyy yhteen liitokseen ja pakottaa sille tietyn arvon yhteenlaskurajoite liittyy kolmeen liitokseen a, b, c ja pakottaa niille ehdon a + b = c (jos kahdella on arvo, kolmas lasketaan) kertolaskurajoite samoin a b = c järjestelmä vyöryttää (propagate) automaattisesti arvojen muutokset kaikkiin suuntiin rajoiteverkkoa pitkin Esimerkki: Rajoiteverkko yhtälölle 9C = 5(F 32) C m1 * m2 p u p m1 * m2 v a1 + a2 F w 9 5 x y 32
5 Järjestelmän käyttö: proseduurit järjestelmää käytetään Schemeproseduureilla (kuten kirjastoa tai Schemen päälle rakennettua kieltä) (make-connector) luo liitoksen (multiplier a b c) luo rajoitteen, joka yhdistää liitokset a, b ja c niin että a b = c Lyhyt käyttöesimerkki (define a (make-connector)) (define b (make-connector)) (define c (make-connector)) (adder a b c) (set-value! a 11 'user) (set-value! c 25 'user) (get-value b) 14 (adder a b c) luo rajoitteen, joka yhdistää liitokset a, b ja c niin että a + b = c (constant 3.14 a) luo rajoitteen, joka pakottaa liitokselle a arvon 3.14 (probe nimi a) luo rajoitteen, joka ei vaikuta arvoihin, mutta kertoo aina kun liitoksen a arvo muuttuu (set-value! a 123 'user) asettaa liitoksen a arvoksi 123 (forget-value! a 'user) käskee liitosta a unohtamaan arvonsa (get-value a) kertoo liitoksen a nykyisen arvon
6 Käyttöesimerkki: CelsiusFahrenheit-muunnos Rajoiteverkko yhtälölle 9C = 5(F 32) C m1 * m2 p u p m1 * m2 v a1 + a2 F w 9 5 x y 32 Rajoiteverkkoa vastaava koodi (define (celsius-fahrenheit-converter c f) (let ((u (make-connector)) (v (make-connector)) (w (make-connector)) (x (make-connector)) (y (make-connector))) (multiplier c w u) (multiplier v x u) (adder v y f) (constant 9 w) (constant 5 x) (constant 32 y) 'ok)) Lyhyempi syntaksi (harjoitustehtävänä) ;; palauttaa f:n (define (c-f-conv c) (c+ (c* (c/ (cv 9) (cv 5)) c) (cv 32)))
7 Rajoiteverkon käyttäminen Käyttöesimerkki celsius-fahrenheit-converterille (define C (make-connector)) (define F (make-connector)) (celsius-fahrenheit-converter C F) (probe "Celsius temp" C) (probe "Fahrenheit temp" F) (set-value! C 25 'user) Probe: Celsius temp = 25 Probe: Fahrenheit temp = 77 done (set-value! F 212 'user) Error! Contradiction (77 212) (forget-value! C 'user) Probe: Celsius temp =? Probe: Fahrenheit temp =? done (set-value! F 212 'user) Probe: Fahrenheit temp = 212 Probe: Celsius temp = 100 done
8 Järjestelmän toteutus kaksi oliorajapintaa: connector-luokka (viiva): viestit has-value?, value, set-value!, forget, connect vain arvon alkuperäinen asettaja (kerrotaan set-value!:ssa) voi saada liitoksen unohtamaan (forget) arvon kaksi set-value!:ta eri arvoilla aiheuttaa koniktin (virheen) levittää aina uuden arvon eteenpäin muille liitoksen rajoitteille rajapinta constraint (laatikko): viesti I-have-a-value levittää kaikki arvot uudelleen viesti I-lost-my-value lisäksi käskee ensin unohtamaan tämän rajoitteen asettamat arvot adder, multiplier, constant ja probe ovat luokkia, jotka toteuttavat constraint-rajapinnan arvojen laskemiseen ja levittämiseen liittyvä logiikka esim. adderissa eri koodit kolmeen suuntaan laskemiseen (c = a + b, b = c a, a = c b) helpomman Scheme-syntaksin saamiseksi myös metodeja vastaavat proseduurit, esim. (has-value? connector )
9 Miten tämä on keksitty? taustalla keksintö, että kaavoja (tai muita ratkaistavia ongelmia) voi esittää tällaisina rajoiteverkkoina tätä ideaa on laajennettu harvinaiseksi ohjelmointiparadigmaksi nimeltä rajoiteohjelmointi (constraint programming), jota käytetään erityisesti logiikkaohjelmoinnin yhteydessä idea lienee peräisin tekoälytutkimuksesta luvulta toteutuksessa olioajattelu (minulla on arvo, jonka levitän eteenpäin) toimii hyvin, koska rajoitteet ja liitokset ovat itsenäisiä toteutuksen olennaisin idea lienee se, että liitoksissa on logiikkaa ei siis niin että rajoitteissa olisi suoraan listoja muista rajoitteista, ja ne itse kävisivät listojaan läpi etsien esim. konikteja eikä niin että ulkopuolinen proseduuri tutkisi tietorakenteena esitettyä verkkoa ja päättelisi, minne arvoja pitää levittää toinen olennainen kohta: miten arvojen unohtaminen toimii (vain arvon asettaja voi pyytää unohtamaan sen) kolmas: verkkojen esittämiseen ei tarvitse tehdä omaa kieltä
10 Sisältö 1 SICP esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä 2 Vähän funktionaalisten ohjelmien todistamisesta 3 Funktionaalista ohjelmointia: virrat
11 Ohjelmien oikeaksi todistamisesta eräs funktionaalisuuden etu on, että ohjelmista on helpompi todistaa ominaisuuksia, jos ne ovat puhtaasti funktionaalisia lausekkeita voi muuttaa toisiksi matemaattisesti eli välittämättä ympäröivästä kontekstista tai ohjelman tilasta suoritushetkellä imperatiivisen koodin todistamisessa mietitään yleensä ohjelman tilaa tietyillä hetkillä todistus on usein ketju ohjelman välitiloja alkutilasta (argumentit) lopputilaan, joka toteuttaa todistettavan ehdon suoritusjärjestyksellä on siis koko ajan väliä silmukoille pitää keksiä invariantti: ehto joka on voimassa esim. jokaisen kierroksen alussa ja lopussa toinen funktionaalisuuden etu on, että koodi ja todistus voi olla abstraktimpaa: voidaan tehdä enemmän yleiskäyttöisiä apufunktioita ja todistaa ensin niiden ominaisuuksia
12 Funktionaalinen todistusesimerkki 1/2 Todistetaan: kaikille listoille l: (accumulate cons nil l) l (lista = nil:iin päättyvä jono pareja) Ensin accumulate:n määritelmä (define (accumulate op initial sequence) (if (null? sequence) initial (op (car sequence) (accumulate op initial (cdr sequence))))) Tai sanallinen määritelmä (jolloin toteutuksen ei tarvitse olla täsmälleen ylläoleva): 1 (accumulate op i nil) i 2 (accumulate op i (cons h t ) ( op h (accumulate op i t ))
13 Funktionaalinen todistusesimerkki 2/2 Todistetaan: kaikille listoille l: (accumulate cons nil l) l (lista = nil:iin päättyvä jono pareja) Todistus 1 Jos l = nil: (accumulate cons nil nil) nil (accumulate:n määritelmästä) 2 Jos l = pari (h,t) eli ((car l), (cdr l)): (accumulate cons nil (cons h t)) (cons h (accumulate cons nil t)) (taas määritelmästä, op = cons) Koska t on lyhyempi kuin (cons h t), tämä riittää induktioon.
14 Listankäsittelyproseduurien ominaisuuksia 1/2 tässä muutamia vastaavalla tavalla todistettavia ominaisuuksia (kaikki listat ovat nil:iin päättyviä ja argumenttifunktiot päättyviä ja sivuvaikutuksettomia) tarkoittaa, että lausekkeiden arvot ovat samoja suoritusaika tai laskujärjestys voi olla eri reverse:stä: (reverse (reverse l)) l lähinnä map:iin liittyviä: (map f (reverse l)) (reverse (map f l)) (map f (append l1 l2)) (append (map f l1) (map f l2)) (map (compose f g) l) (map (lambda (x) (f (g x))) l) (map f (map g l)) (filter p (map f l)) (map f (filter (lambda (x) (p (f x))) l))
15 Listankäsittelyproseduurien ominaisuuksia 2/2 fold:eihin eli accumulate:en liittyviä: (fold-right op i l) (fold-left op i l), jos op on assosiatiivinen ja kaikille x: (op x i) x ja (op i x) x (fold-right op i l) (fold-left (flip op) i (reverse l)), missä (define (flip f) (lambda (x y) (f y x))) alla olevat kaksi reverse:n toteutusta toimivat eli (rev-1 l) (rev-2 l) (reverse l) Kaksi toteutusta reverse:stä (define (rev-1 l) (if (null? l) l (append (rev-1 (cdr l)) (list (car l))))) (define (rev-2 l) (fold-left (flip cons) nil l))
16 Sisältö 1 SICP esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä 2 Vähän funktionaalisten ohjelmien todistamisesta 3 Funktionaalista ohjelmointia: virrat
17 Virrat eli mahdollisesti äärettömät listat (SICP 3.5) virta (stream) on lista, josta mahdollisesti vain osa on valmiina samoin kuin lista, virta muodostuu tyhjästä virrasta the-empty-stream (sama kuin nil) pareista, joita tehdään cons-stream:lla parin osat ovat stream-car ja stream-cdr virta on jono pareja joka päättyy tyhjään virtaan virtojen erikoisuus on se, että virtaparin cdr:ää ei evaluoida paria tehdessä, vaan vasta kun cdr suoritetaan joten voi määritellä myös äärettömän virran, jonka cdr:istä löytyy lisää alkioita niin paljon kun niitä jaksaa hakea virrat ovat käytössä muuallakin funktionaalisessa ohjelmoinnissa: Haskell-kielessä kaikki listat toimivat näin virtojen vastine löytyy mm. Scalasta joissain toteutuksissa myös car lasketaan vasta tarvittaessa
18 Miksi virtoja? (SICP 3.5.1) listankäsittelyoperaatioissa on se ongelma, että (ainakin periaatteessa) niissä tehdään usein pitkiä välituloslistoja ennen lopullisen tuloksen laskemista virrat auttavat tässä: välituloslistoista lasketaan vain niin paljon alkioita kuin jatkoa varten on tarpeen toinen virtojen etu on, että äärettömiä virtoja määrittelemällä ja käyttämällä voi saada aikaan siistimpää koodia kolmas virtojen käyttötarkoitus on muuttuvan tilan mallinnuksessa tallennetaan virtaan peräkkäisiä tiloja sen sijaan että esim. olio muuttaisi omia tilamuuttujiaan ei-funktionaalisesti virroilla voi tehdä myös I/O:ta funktionaalisesti huono puoli: virtoja käytettäessä on vaikea ennustaa, milloin tietty koodi suoritetaan tästä syystä virtoja käytetään yleensä vain puhtaasti funktionaalisessa koodissa (ei sijoituslauseiden kanssa)
19 Äärettömät virrat (SICP 3.5.2) rekursion avulla voi määritellä äärettömiä virtoja virta voi myös viitata itseensä cdr:ssä useimmat listojenkäsittelyoperaatiot toimivat samaan tyyliin myös äärettömillä virroilla esim. (stream-map f s) palauttaa uuden äärettömän virran kaikki eivät toimi: esim. äärettömän virran reverse jäisi etsimään viimeistä alkiota Esimerkkejä (define ones (cons-stream 1 ones)) ; ( ) (define (integers-starting-from n) (cons-stream n (integers-starting-from (+ n 1)))) (define integers (integers-starting-from 1)) ; ( ) (define (fibgen a b) (cons-stream a (fibgen b (+ a b)))) (define fibs (fibgen 0 1)) ; ( )
20 Esimerkki: kaikki alkuluvut sisältävä virta (SICP 3.5.2) Esimerkkikoodi primestream.scm (define (divisible? x y) (= (remainder x y) 0)) (define (integers-starting-from n) (cons-stream n (integers-starting-from (+ n 1)))) (define (sieve stream) (cons-stream (stream-car stream) (sieve (stream-filter (lambda (x) (not (divisible? x (stream-car stream)))) (stream-cdr stream))))) (define primes (sieve (integers-starting-from 2))) stream-filter on samanlainen kuin filter, mutta virroille (kirjassa on samoin stream-map jne.)
21 Esimerkki: neliöjuuren laskenta (SICP 3.5.3) Esimerkkikoodi sqrtstream.scm (define (sqrt-improve guess x) (average guess (/ x guess))) (define (sqrt-stream x) (define guesses (cons-stream 1.0 (stream-map (lambda (guess) (sqrt-improve guess x)) guesses))) guesses) Testiajo: (sqrt-stream 2) ( ) kirjan alussa (luku 1.1) laskettiin samaa häntärekursiolla tässä ratkaisussa ei tarvita lopetusehtoa (haluttua tarkkuutta) kaikki lasketut arvot (eli laskennan välitilat) ovat virrassa tallessa ja virran seuraavan arvon laskemisessa voisi käyttää useampia aiemmista arvoista mutta häntärekursiivisessa tai silmukalla tehdyssä ratkaisussa käytettävissä on vain edellinen tila
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 2
Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 10 Todistamisesta Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Samuuden todistaminen usein onnistuu ihan laskemalla
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 5
Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)
LisätiedotLaiska laskenta, korekursio ja äärettömyys. TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005
Laiska laskenta, korekursio ja äärettömyys TIEA341 Funktio ohjelmointi Syksy 2005 Muistatko graafinsievennyksen? DAG esitys ja graafinsievennys DAG esitys Lausekkeen rakennepuu, jossa yhteiset alilausekkeet
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista
LisätiedotTämän vuoksi kannattaa ottaa käytännöksi aina kirjoittaa uuden funktion tyyppi näkyviin, ennen kuin alkaa sen määritemää kirjoittamaan.
3.1. LISTAT 35 destaan pisteittäisesti: init :: [α] [α] init (x : []) = [] init (x : xs) = x : init xs Varuskirjastoon kuuluu myös funktiot take ja drop, jotka ottavat tai tiputtavat pois, funktiosta riippuen,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 3
Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 4
Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):
LisätiedotScheme-kesäkurssi luento 1
Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 9 Kombinaattoreista Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Currying Haskell-funktio ottaa aina vain yhden
LisätiedotKokeellista matematiikkaa SAGE:lla
Kokeellista matematiikkaa SAGE:lla Tutkin GeoGebralla 1 luonnollisen luvun jakamista tekijöihin 2. GeoGebran funktio Alkutekijät jakaa luvun tekijöihin ja tuottaa alkutekijät listana. GeoGebrassa lista
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina
LisätiedotJatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006
Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3
LisätiedotAlgebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...
LisätiedotFunktionaalinen ohjelmointi
Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotImperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet. Meidän käyttämän pseudokielen lauseiden syntaksi
Imperatiivisen ohjelmoinnin peruskäsitteet muuttuja muuttujissa oleva data voi olla yksinkertaista eli primitiivistä (esim. luvut ja merkit) tai rakenteista jolloin puhutaan tietorakenteista. puhuttaessa
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Dekoraattorit Listaoperaatiot Prolointi Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Suorituskyvyn mittaaminen, Pythonin ominaisuuksia Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 5 Ympärysmitta. Puut. Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 CASE: YMPÄRYSMITTA Lasketaan kuvioiden ympärysmittoja
LisätiedotFunktionaalinen ohjelmointi
Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia
Lisätiedot14.1 Rekursio tyypitetyssä lambda-kielessä
Luku 14 Rekursiiviset tyypit Edellisessä luvussa esitetyt tietue- ja varianttityypit eivät yksinään riitä kovin mielenkiintoisten tietorakenteiden toteuttamiseen. Useimmissa ohjelmissa tarvitaan erilaisia
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotTIES542 kevät 2009 Rekursiiviset tyypit
TIES542 kevät 2009 Rekursiiviset tyypit Antti-Juhani Kaijanaho 17. helmikuuta 2009 Edellisessä monisteessa esitetyt tietue- ja varianttityypit eivät yksinään riitä kovin mielenkiintoisten tietorakenteiden
LisätiedotGeneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
Geneeriset tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 6. maaliskuuta 2007 Kysymys Mitä yhteistä on seuraavilla funktioilla?
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotTIE Tietorakenteet ja algoritmit 1. TIE Tietorakenteet ja algoritmit
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 2 Lähteet Luentomoniste pohjautuu vahvasti prof. Antti Valmarin vanhaan luentomonisteeseen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 14: Johdanto Scala-kieleen Riku Saikkonen 9. 2. 2011 Sisältö 1 Kieli ja työkalut 2 Scala-esimerkkejä 3 Olioista ja tyypeistä Lyhyesti Scalasta kielenä
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1
Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä
LisätiedotAbstraktit tietotyypit. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Abstraktit tietotyypit TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Data abstraktio Abstraktio on ohjelmoinnin tärkein väline Data abstraktio abstrahoi dataa Abstrakti tietotyyppi Koostuu kolmesta asiasta:
LisätiedotRacket ohjelmointia II. Tiina Partanen 2015
Racket ohjelmointia II Tiina Partanen 2015 Sisältö 1) Peli I Yksinkertainen peli, jossa kerätään kohteita ja väistellään vaaroja Pitkälle viety koodi, johon täydennetään vain puuttuvat palat Ei tarvita
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen viikon 4 laskareiden mallivastauksia Tehtävä 1 Tehtävässä 1 mallinnettiin Monopolipeliä. Alla olevassa esimerkissä peliin liittyy aina 2 noppaa, peliä pelataan pelilaudalla,
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotOhjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19
Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli
LisätiedotArttu Kaipiainen Funktionaalinen ohjelmointi web-ohjelmistokehityksessä. Diplomityö
Arttu Kaipiainen Funktionaalinen ohjelmointi web-ohjelmistokehityksessä Diplomityö Tarkastaja: Prof. Kari Systä Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8.
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen
Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 10 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 10 Ke 14.2.2018 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelmanratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Lisäyslajittelu Valintalajittelu Permutaatiot
LisätiedotLuku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat
Luku 3 Listankäsittelyä Funktio-ohjelmoinnin tärkein yksittäinen tietorakenne on lista. Listankäsittely on paitsi käytännöllisesti oleellinen aihe, se myös valaisee funktio-ohjelmoinnin ideaa. 3.1 Listat
LisätiedotTurmeleeko ohjelmointi nuorisomme?
Solmu 2/2015 1 Turmeleeko ohjelmointi nuorisomme? Antti Laaksonen Tietojenkäsittelytieteen laitos, Helsingin yliopisto ahslaaks@cs.helsinki.fi Uuden peruskoulun opetussuunnitelman mukaan syksystä 2016
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 8 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 8 To 4.4.2019 Timo Männikkö Luento 8 Algoritmien analysointi Algoritmien suunnittelu Rekursio Osittaminen Rekursioyhtälöt Rekursioyhtälön ratkaiseminen Master-lause Algoritmit 2 Kevät
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
Lisätiedot2 Sanoja järjestävän funktion ohjelmoiminen
1 Tämän dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti ei kuulu millään tavoin tenttialueeseen, enkä ota vastuuta sen lukemisen aiheuttamista vahingoista. Tässä dokumentissa esitetään esimerkin kautta, miten matematiikan
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotSe mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.
Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta
Lisätiedot58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)
58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen
LisätiedotInsinöörimatematiikka A
Insinöörimatematiikka A Demonstraatio 3, 3.9.04 Tehtävissä 4 tulee käyttää Gentzenin järjestelmää kaavojen johtamiseen. Johda kaava φ (φ ) tyhjästä oletusjoukosta. ) φ ) φ φ 3) φ 4) φ (E ) (E ) (I, ) (I,
LisätiedotGroovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31
Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
LisätiedotTyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet. TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006
Tyyppiluokat II konstruktoriluokat, funktionaaliset riippuvuudet TIES341 Funktio-ohjelmointi 2 Kevät 2006 Alkuperäislähteitä Philip Wadler & Stephen Blott: How to make ad-hoc polymorphism less ad-hoc,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.3.2010 1 / 36 Monikko Monikko (engl. tuple) muistuttaa listaa, mutta monikon sisältöä ei voi muuttaa sen jälkeen,
LisätiedotLUKUTEORIA johdantoa
LUKUTEORIA johdantoa LUKUTEORIA JA TODISTAMINEN, MAA11 Lukuteorian tehtävä: Lukuteoria tutkii kokonaislukuja, niiden ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Kokonaislukujen maailma näyttää yksinkertaiselta,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 1
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon
LisätiedotVaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on
Rekursio Funktio f : N R määritellään yleensä antamalla lauseke funktion arvolle f (n). Vaihtoehtoinen tapa määritellä funktioita f : N R on käyttää rekursiota: 1 (Alkuarvot) Ilmoitetaan funktion arvot
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2
Lisätiedot