Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä"

Transkriptio

1 Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP osin) Riku Saikkonen

2 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat 2 Proseduurit ja if 3 Abstrakti syntaksi ja env-argumentti

3 Miksi tulkkeja? tulkki näkemällä on helppo ymmärtää ohjelmointikielten toimintaa tulkki kertoo kielen semantiikasta eli merkityksestä konkreettisesti (vaikka oikea kielen toteutus tekeekin enemmän optimointeja) melkein minkä tahansa kielen tulkki on hyvin samankaltainen kuin SICP-kirjan Scheme-tulkki eri kielten erikoisuuksia ja rajoituksia on helpompi ymmärtää, kun tietää, miten niitä toteutetaan tulkilla voi kokeilla ohjelmointikielen muokkaamista ja oman kielen suunnittelua tulkki on vain yksi ohjelma muiden joukossa kannattaa ajatella itseään myös ohjelmointikielten suunnittelijana eikä vain olemassaolevien kielten käyttäjänä (samoin kirjastojen) usein isoihin kirjastoihin ja apuohjelmiin suunnitellaan omia kieliä (proseduureilla, makroilla, tulkilla tai kääntäjällä) tulkin rakennetta voi käyttää pohjana muuhun kielen käsittelyyn, esim. asetustiedoston lukemiseen

4 Yksinkertainen nelilaskintulkki aloitetaan rakentamalla tulkki, joka osaa laskea matemaattisia lausekkeita, joissa on operaattoreita +, -, * ja / lisätään tähän sen jälkeen vähitellen ominaisuuksia Perustulkin koko koodi nelilaskin1.scm (define (eval exp) (cond ((number? exp) exp) ((pair? exp) (cond ((eq? (car exp) '+) (+ (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))) ((eq? (car exp) '-) (- (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))) ((eq? (car exp) '*) (* (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))) ((eq? (car exp) '/) (/ (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))) (else (error "Invalid operation -- EVAL" exp)))) (else (error "Invalid expression -- EVAL" exp)))) Testiajo: (eval '(+ (* 2 4) (- 6 5))) 9

5 Abstraktio: lista primitiiveistä Tulkin koko koodi (muutokset punaisella) nelilaskin2.scm (define primitive-names (list '+ '- '* '/)) (define primitive-values (list + - * /)) (define (find-primitive name) (define (scan names values) (cond ((null? names) (error "Invalid calculation -- FIND-PRIMITIVE" name)) ((eq? (car names) name) (car values)) (else (scan (cdr names) (cdr values))))) (scan primitive-names primitive-values)) (define (eval exp) (cond ((number? exp) exp) ((pair? exp) (let ((proc (find-primitive (car exp)))) (proc (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp))))) (else (error "Invalid expression -- EVAL" exp))))

6 Lisätään itse määritellyt muuttujat 1/2 Lisäyksiä edelliseen koodiin 1/2 nelilaskin3.scm (define variable-names nil) (define variable-values nil) (define (lookup-variable-value var) (define (scan names values) (cond ((null? names) (error "Variable not found -- LOOKUP-VARIABLE-VALUE" var)) ((eq? (car names) var) (car values)) (else (scan (cdr names) (cdr values))))) (scan variable-names variable-values)) (define (set-variable-value! var val) (define (scan names values) (cond ((null? names) (error "Variable not found -- SET-VARIABLE-VALUE!" var)) ((eq? (car names) var) (set-car! values val)) (else (scan (cdr names) (cdr values))))) (scan variable-names variable-values))

7 Lisätään itse määritellyt muuttujat 2/2 Lisäyksiä edelliseen koodiin 2/2 nelilaskin3.scm (define (define-variable! var val) (set! variable-names (cons var variable-names)) (set! variable-values (cons val variable-values))) (define (eval exp) (cond... ((symbol? exp) (lookup-variable-value exp)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'set!)) (set-variable-value! (cadr exp) (eval (caddr exp)))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'define)) (define-variable! (cadr exp) (eval (caddr exp))))... )) Testiajoja (yllä keksittiin myös syntaksit muuttujien käsittelyyn): (eval '(define x 4)) (eval '(set! x (+ x 1))) (eval '(+ (- x 1) (- 2 (* x x)))) -19

8 Koodin siistimistä: primitiivit voivat olla muuttujia find-primitive ja lookup-variable-value tekevät melkein saman, mutta lukevat eri listoja yhtä hyvin primitiivit voisivat olla vain muuttujia joilla on hassu arvo (Schemessä näin on, mutta kaikissa kielissä ei) lisäksi voisi haluta estää niiden uudelleenmäärittelyn (ei tässä) Muutokset edelliseen koodiin nelilaskin4.scm ;; ota primitive-names, primitive-values ja find-primitive kokonaan pois ;; ja muokkaa: (define variable-names (list '+ '- '* '/)) (define variable-values (list + - * /)) (define (eval exp) (cond... ((pair? exp) ;; seuraavassa on vain muutettu find-primitive eval ;; se voisi olla myös lookup-variable-value (ei Schemessä, miksi?) (let ((proc (eval (car exp)))) (proc (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))))... ))

9 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat 2 Proseduurit ja if 3 Abstrakti syntaksi ja env-argumentti

10 Lisätään if (helppoa!) (SICP 4.1.1) Muutokset edelliseen koodiin nelilaskin5.scm (define variable-names (list '+ '- '* '/ '< '= '> 'true 'false)) (define variable-values (list + - * / < = > true false)) ; tai #t #f ;; otetaan kantaa siihen, mikä tulkattavassa kielessä on ''totta'' (define (true? x) (not (eq? x false))) (define (eval exp) (cond... ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'if)) (if (true? (eval (cadr exp))) (eval (caddr exp)) (eval (cadddr exp))))... )) Testiajoja: (eval '(define x 5)) (eval '(if (> x 3) 1 2)) 1 (eval '(define y 0)) (eval '(set! x (if (> y 0) (/ 1 y) 0))) ; x on nyt 0

11 Lisätään argumentittomat proseduurit ja begin 1/2 lisätään tulkkiimme proseduurit (taas Schemen näköisellä syntaksilla), mutta ei mietitä paikallisia muuttujia vielä tällä tulkilla voi teoriassa jo laskea mitä tahansa (sillä tulkattava kieli on Turing-täydellinen, jos numeroarvoilla ei ole ylärajaa), mutta pelkillä globaaleilla muuttujilla koodi on BASIC-mäistä... Testiajoja (koodi seuraavalla kalvolla) nelilaskin6.scm (eval '(define fact-iter ; vrt. factorial SICP 3.1.3:n lopussa (lambda () ; argumenttilistaa ei vielä käytetä mihinkään (if (> c n) p (begin (set! p (* c p)) (set! c (+ c 1)) (fact-iter)))))) (eval '(define p 1)) (eval '(define c 1)) (eval '(define n 5)) (eval '(fact-iter)) 120

12 Lisätään argumentittomat proseduurit ja begin 2/2 Muutokset edelliseen koodiin (tämä riittää!) nelilaskin6.scm (define (eval-sequence exps) ; suorittaa exps-lausekkeet järjestyksessä (cond ((null? (cdr exps)) ; onko viimeinen lauseke? (eval (car exps))) (else (eval (car exps)) (eval-sequence (cdr exps))))) (define (eval exp) (cond... ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'lambda)) (list 'procedure (cddr exp))) ; proseduurin ''arvo'' ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'begin)) (eval-sequence (cdr exp))) ((pair? exp) (let ((proc (eval (car exp)))) (if (and (pair? proc) (eq? (car proc) 'procedure)) (eval-sequence (cadr proc)) (proc (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp))))))... ))

13 Lisätään vielä käyttöliittymä (SICP 4.1.4) jotta tulkkimme näyttäisi tulkilta, lisätään siihen vielä käyttöliittymä eli silmukka, joka lukee lausekkeen, suorittaa sen, ja kertoo laskennan tuloksen eli paluuarvon Schemessä (Lispissä) tällainen on nimeltään readevalprint loop tämä on helppoa, koska Schemessä on read-primitiivi Lisäyksiä edelliseen koodiin nelilaskin7.scm (define input-prompt ";;; Eval input:") (define output-prompt ";;; Eval value:") (define (driver-loop) (prompt-for-input input-prompt) (let ((input (read))) (let ((output (eval input))) (announce-output output-prompt) (display output))) (driver-loop)) (define (prompt-for-input string) (newline) (newline) (display string) (newline)) (define (announce-output string) (newline) (display string) (newline))

14 Mihin pääsimme? tulkissamme on yhteensä 64 riviä Schemeä, ja se tulkitsee jo periaatteessa täydellistä ohjelmointikieltä oikeastaan se kaipaisi vielä tietorakenteita, mutta ne saa helposti lisäämällä primitiivilistaan esim. cons, car, cdr ja null? tulkki tukee toistaiseksi vain globaaleja muuttujia: lisäämme paikalliset muuttujat myöhemmin... tulkattavan kielemme syntaksi muistuttaa Schemeä, mutta olisimme yhtä hyvin voineet tehdä siitä erilaisen kunhan syntaksi on sellainen että read tuottaa siitä listarakenteen esim. (if (< x 4) then (x = (+ x 1)) else (x = 9)) olisi melko helppo toteuttaa

15 Onko Scheme-tulkki aina näin yksinkertainen? tulkkimme lainaa alla olevalta Scheme-toteutukselta mm: muistinhallinnan (lausekkeen tallennus, uuden muuttujan ja arvon tallennus, käyttämättömän muistin vapautus,... ) numeroiden tallennuksen ja primitiivioperaatiot tuen proseduurikutsuille ja rekursiolle (tulkki kutsuu itseään rekursiivisesti) häntärekursio-optimoinnin (tulkki toimii häntärekursiivisesti, jos alla oleva Scheme toimii niin) lausekkeiden esitysmuodon listarakenteena ja readin jos alla oleva kieli ei tukisi näitä, niitä pitäisi toteuttaa ja tulkin koodi monimutkaistuisi tai tulkattavaan kieleen tulisi rajoituksia, esim: ei häntärekursio-optimointia (joten kieleen pitäisi tehdä silmukkarakenteita tai goto) luvuille rajattu lukualue (esim. [ ]) muistia pitäisi erikseen vapauttaa

16 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat 2 Proseduurit ja if 3 Abstrakti syntaksi ja env-argumentti

17 Mitä seuraavaksi (seuraavalla luennolla)? tehdään seuraavaksi abstraktiot tulkattavan kielen syntaksin käsittelylle, jotta syntaksia olisi periaatteessa helppo muuttaa samalla koodi muuttuu lähemmäs SICP-kirjan tulkin koodia... pidetään tulkin toiminta muuten täsmälleen samana, mutta lisätään tässä samalla tuki: else-haarattomalle if:lle (palauttaa false) primitiiveille, joilla on enemmän tai vähemmän kuin kaksi argumenttia (define (f)...)-syntaksille: kuten Schemessä, se on sama kuin (define f (lambda ()...)) luovutaan myös globaaleista muuttujista variable-names ja variable-values ja kuljetetaan niitä tulkkiproseduurien uudessa argumentissa env toistaiseksi env osoittaa koko ajan samaan tietorakenteeseen (tätä muokataan myöhemmin paikallisten muuttujien tukemiseksi)

18 Entinen eval Koko eval ennen tätä muutosta nelilaskin7.scm (define (eval exp) (cond ((number? exp) exp) ((symbol? exp) (lookup-variable-value exp)) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'set!)) (set-variable-value! (cadr exp) (eval (caddr exp)))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'define)) (define-variable! (cadr exp) (eval (caddr exp)))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'if)) (if (true? (eval (cadr exp))) (eval (caddr exp)) (eval (cadddr exp)))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'lambda)) (list 'procedure (cddr exp))) ((and (pair? exp) (eq? (car exp) 'begin)) (eval-sequence (cdr exp))) ((pair? exp) (let ((proc (eval (car exp)))) (if (and (pair? proc) (eq? (car proc) 'procedure)) (eval-sequence (cadr proc)) (proc (eval (cadr exp)) (eval (caddr exp)))))) (else (error "Invalid expression -- EVAL" exp))))

19 Uusi eval (tarkemmin seuraavalla luennolla) Koko eval tämän muutoksen jälkeen nelilaskin8.scm (define (eval exp env) (cond ((self-evaluating? exp) exp) ((variable? exp) (lookup-variable-value exp env)) ((assignment? exp) (set-variable-value! (assignment-variable exp) (eval (assignment-value exp) env) env)) ((definition? exp) (define-variable! (definition-variable exp) (eval (definition-value exp) env) env)) ((if? exp) (if (true? (eval (if-predicate exp) env)) (eval (if-consequent exp) env) (eval (if-alternative exp) env))) ((lambda? exp) (make-procedure (lambda-body exp))) ((begin? exp) (eval-sequence (begin-actions exp) env)) ((application? exp) (let ((proc (eval (operator exp) env))) (if (compound-procedure? proc) (eval-sequence (procedure-body proc) env) (apply proc (map (lambda (exp) (eval exp env)) (operands exp)))))) (else (error "Unknown expression type -- EVAL" exp))))

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Tulkki: proseduurit, abstrakti syntaksi, quote ja cond (mm. SICP 44.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2011 Sisältö 1 Argumentittomat proseduurit ja käyttöliittymä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2012 Sisältö 1 Ympäristöt: miten paikalliset

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 3

Scheme-kesäkurssi luento 3 Scheme-kesäkurssi luento 3 Riku Saikkonen 6. 7. 2009 Sisältö 1 Nelilaskin 2 Muuttujat 3 Ympäristöt 4 Scheme-tulkki 5 Kontinuaatiot 6 CPS Miksi SICP-kirjassa on Scheme-tulkkeja? tulkin näkeminen auttaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: cond, paikalliset muuttujat, kirjan tulkki kokonaisuutena (mm. SICP 3.2, 4.1.24.1.6) Riku Saikkonen 21. 11. 2011 Sisältö 1 Syntaksimuunnos: cond->if

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Tulkin muokkaaminen, sisäiset määrittelyt, makrot (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 29. 11. 2012 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2 Yksityiskohta:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Tulkin muokkaus, makrot, ohjelmia muokkaavat ohjelmat (mm. SICP 3.2.4, 4-4.1.6) Riku Saikkonen 22. 11. 2011 Sisältö 1 Kirjan tulkin muokkaaminen 2

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen, abstraktit luokat yms. Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 27. 1. 2011 Sisältö 1 Kertausta Scheme-tulkista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Symbolit, derivojaesimerkki, kierroksen 1 ratkaisut (mm. SICP 2.32.3.2) Riku Saikkonen 1. 11. 2011 Sisältö 1 Symbolit ja sulkulausekkeet 2 Lisää Schemestä:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Makrot ja dynaaminen sidonta Riku Saikkonen 7. 12. 2010 Sisältö 1 Makrot 2 Pieni esimerkki abstraktion tekemisestä 3 Dynaaminen sidonta Mikä on makro?

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Keskeneräinen luento 3: Listat (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Linkitetyt listat (SICP 2.1.1, 2.2.1) funktionaalinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, tietorakenteen muuttaminen (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 6. 11. 2012 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: SICP kohdat 22.2.3 Riku Saikkonen 2. 11. 2010 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listaoperaatioita 3 Listarakenteet 4 Gambit-C:n Scheme-debuggeri Linkitetyt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: SICP kohdat 2.22.3, 33.1 ja 3.33.3.2 Riku Saikkonen 8. 11. 2010 Sisältö 1 Lisää listoista 2 Symbolit ja sulkulausekkeet 3 Derivoijaesimerkki 4 Muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 5: Sijoituslause, SICP-oliot, todistamisesta (mm. SICP 33.1.3, 3.33.3.2) Riku Saikkonen 7. 11. 2011 Sisältö 1 Muuttujan arvon muuttaminen: set! 2 SICP-oliot

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 5

Scheme-kesäkurssi luento 5 Scheme-kesäkurssi luento 5 Timo Lilja 29. 7. 2009 Sisältö 1 Rekisterikonekielen simulaattori 2 Muistinhallinta 3 Rekisterikonekielinen Scheme-tulkki 4 Kääntäjä Rekisterikonekielen simulaattori (SICP 5.2)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Ohjelmamuunnokset, dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä Riku Saikkonen 4. 12. 2012 Sisältö 1 Ohjelmia muokkaavat ohjelmat 2 Dynaaminen sidonta 3 Lisp-kielistä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 12: Dynaaminen sidonta, Lisp-kielistä, delay Riku Saikkonen 29. 11. 2011 Sisältö 1 Dynaaminen sidonta 2 Lisp-kielistä 3 DSL-kieli: Emacs Lisp 4 Laiskaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 3: Funktionaalinen listankäsittely ja listankäsittelyoperaatiot (mm. SICP 22.2.3) Riku Saikkonen 31. 10. 2011 Sisältö 1 Linkitetyt listat 2 Listarakenteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 7: Funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 13. 11. 2012 Sisältö 1 Laiskaa laskentaa: delay ja force 2 Funktionaalinen I/O 3 Funktionaalista

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 4

Scheme-kesäkurssi luento 4 Scheme-kesäkurssi luento 4 Riku Saikkonen 8. 7. 2009 Sisältö 1 Laiska tulkki 2 Amb-tulkki 3 Logiikkatulkki 4 Rekisterikone Laiska evaluointi (SICP 4.2.1) laiska evaluointi (lazy, normal-order, non-strict):

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 10. 10. 2011 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: Rekursiivinen ajattelutapa, Scheme-kielen perusteita (mm. SICP 11.2.4) Riku Saikkonen 16. 10. 2012 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 Perusteita Scheme-kielestä,

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 1

Scheme-kesäkurssi luento 1 Scheme-kesäkurssi luento 1 Riku Saikkonen 24. 6. 2009 Sisältö 1 Kurssi 2 Scheme-kieli 3 SICP luku 1 4 SICP luku 2 Kurssijärjestelyt T-106.6200 Ohjelmistotekniikan erikoiskurssi, 68 op Kurssikirja: Abelson,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 9: Miten oliot toteutetaan, skriptausta Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 18. 3. 2013 Sisältö 1 Oliot Scheme-tulkkiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Funktionaalista ohjelmointia: todistamisesta, virrat ja I/O, hahmonsovitus (mm. SICP 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2011 Sisältö 1 Vähän funktionaalisten

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 6: Rajoite-esimerkki, funktionaalista ohjelmointia (mm. SICP 3.3.5, 3.5) Riku Saikkonen 8. 11. 2012 Sisältö 1 SICP 3.3.5 esimerkki: rajoitteiden vyörytysjärjestelmä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 13: Scheme-tulkki Pythonilla, datan serialisointi, keväästä Riku Saikkonen 11. 12. 2012 Sisältö 1 Scheme-tulkki Pythonilla 2 Datan serialisointi 3 Suunnitelmia

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: SICP kohta 3.3.5 ja funktionaalista ohjelmointia Riku Saikkonen 15. 11. 2010 Sisältö 1 Ensimmäisen kierroksen tehtävistä 2 SICP 3.3.5: rajoitteiden

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 1: SICP luku 1 Riku Saikkonen 1. 11. 2010 Sisältö 1 Kurssijärjestelyitä 2 SICP-kirjasta 3 Häntärekursio 4 Rekursio 5 Funktiot argumentteina 6 Funktiot

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä, listat (mm. SICP 1.31.3.4, osin 22.2.3) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento 2: Scheme-ohjelmointikieli ja mihin se on hyvä Riku Saikkonen 5. 10. 2010 Sisältö 1 Scheme-kielen pikaesittely 2 Kurssin käyttämästä kielestä 3

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 17. 10. 2011 Sisältö 1 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä 2 Funktiot argumentteina

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 2

Scheme-kesäkurssi luento 2 Scheme-kesäkurssi luento 2 Timo Lilja 1. 7. 2009 Sisältö 1 SICP luku 3 2 Makrot 3 Gambit Sijoitus ja tila SICP 3.1 olioilla on paikallinen tila, jota mallinnetaan tilamuuttujilla Scheme-kielessä on sijoitusoperaattori

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Funktioiden käyttöä, lisää Schemestä (mm. SICP 1.31.3.4) Riku Saikkonen 18. 10. 2012 Sisältö 1 Lukuohjeita SICP-kirjaan 2 Scheme-ohjelmointikäytäntöjä

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 VI Funktionaalinen ohjelmointi Sisältö 1. Johdanto ja peruskäsitteitä 2. LISP- ja Scheme-kielet 3. Haskell 4. IO funktionaalisissa kielissä 5. Muita funktionaalisia

Lisätiedot

Scheme-kesäkurssi luento 6

Scheme-kesäkurssi luento 6 Scheme-kesäkurssi luento 6 Timo Lilja 3. 8. 2009 Sisältö 1 Kääntäjä 2 CLOS 3 FP, teollisuus ja tulevaisuus Lausekkeiden kääntäminen (SICP 5.5.2) jokaiselle lauseketyypille oma koodigeneraattori, joka päättyy

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A.

Se mistä tilasta aloitetaan, merkitään tyhjästä tulevalla nuolella. Yllä olevassa esimerkissä aloitustila on A. Tehtävä. Tämä tehtävä on aineistotehtävä, jossa esitetään ensin tehtävän teoria. Sen jälkeen esitetään neljä kysymystä, joissa tätä teoriaa pitää soveltaa. Mitään aikaisempaa tehtävän aihepiirin tuntemusta

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19

Ohjelmointikieli TIE Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Ohjelmointikieli TIE-20306 Principles of Programming Languages Syksy 2017 Ryhmä 19 Juho Kärnä Ville Mäntysaari 1. Johdanto D on yleiskäyttöinen, strukturoitu, staattisesti tyypitetty, käännettävä ohjelmointikieli

Lisätiedot

Geneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

Geneeriset tyypit. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Geneeriset tyypit TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 6. maaliskuuta 2007 Kysymys Mitä yhteistä on seuraavilla funktioilla?

Lisätiedot

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön

Lisätiedot

Luku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat

Luku 3. Listankäsittelyä. 3.1 Listat Luku 3 Listankäsittelyä Funktio-ohjelmoinnin tärkein yksittäinen tietorakenne on lista. Listankäsittely on paitsi käytännöllisesti oleellinen aihe, se myös valaisee funktio-ohjelmoinnin ideaa. 3.1 Listat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 9 Kombinaattoreista Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Currying Haskell-funktio ottaa aina vain yhden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Esittelyluento Riku Saikkonen 28. 9. 2012 Sisältö 1 Laaja oppimäärä lyhyesti 2 Scheme-kieli ja SICP-kirja 3 Funktionaalinen ohjelmointi 4 Esimerkki rajapintojen

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Funktionaalinen ohjelmointi

Funktionaalinen ohjelmointi Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin

Lisätiedot

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Taas laskin. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Taas laskin TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Rakennepuutyyppi data Term = C Rational T F V String Term :+: Term Term : : Term Term :*: Term Term :/: Term Term :==: Term Term :/=: Term Term :

Lisätiedot

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu

Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket. Vertailu Bootstrap / HTDP2 / Realm of Racket Vertailu Bootstrap http://www.bootstrapworld.org/ Tarkoitettu yläkoululaisille (12-15v) Ohjelmointi on integroitu matematiikan opetukseen Materiaalina tuntisuunnitelmat

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen

Chapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

Luento 4 Aliohjelmien toteutus

Luento 4 Aliohjelmien toteutus Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006

Jatkeet. TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Jatkeet TIES341 Funktio ohjelmointi 2 Kevät 2006 Havainto: häntäkutsu (1) Funktiokutsun yleinen toimintaperiaate: (koskee vain täysiä kutsuja, ts. jotka eivät palauta funktiota) kutsuja kirjaa pinoon paluuosoitteen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 4. 2012 Sisältö 1 Rinnakkaisuusmalleja: säie ja prosessi 2

Lisätiedot

Ruby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages

Ruby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Funktionaalinen ohjelmointi

Funktionaalinen ohjelmointi Funktionaalinen ohjelmointi Aiemmin on käsitelty nykyohjelmoinnin suosituimpia ohjelmointiparadigmoja: imperatiivista ohjelmointia ja olio-ohjelmointia. Tässä osassa perehdytään funktionaaliseen ohjelmointiin

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

5.5 Jäsenninkombinaattoreista

5.5 Jäsenninkombinaattoreista 5.5. JÄSENNINKOMBINAATTOREISTA 67 type Env α = FiniteMap String α data EnvT m α = MkE (Env Integer m (Env Integer, α)) instance Transformer EnvT where promote mp = MkE $ λenv mp λr return $(env, r) instance

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä

Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla

Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Funktionaalisten kielten ydinpiirteiden toteutus oliokielten virtuaalikonealustoilla Laura Leppänen Pro gradu -tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 30. lokakuuta 2016

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 19. tammikuuta 2012 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 19. tammikuuta 2012 Sisällys Sisällys Muistathan A B -konstruktion 0 k 1 i 2 s 3 s 4 a 5 0 k 1 o 2 i 3 r 4

Lisätiedot

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Mathematica Sekalaista asiaa

Mathematica Sekalaista asiaa Mathematica Sekalaista asiaa Asetusoperaattorit Mathematicassa voi käyttää omia muuttujasymboleja melko rajattomasti ja niiden nimeämisessä voi käyttää miltei mitä tahansa merkkejä. Käytännössä nimeämisessä

Lisätiedot

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia

Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet. Jaana Holvikivi Metropolia Javascript 2: Ohjelmointikielen ominaisuudet Jaana Holvikivi Metropolia HTML - sivun rakenne ja osiot HTML HEAD STYLE SCRIPT STYLEsheet Javascript file BODY Javascript

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti.

2. Seuraavassa kuvassa on verkon solmujen topologinen järjestys: x t v q z u s y w r. Kuva 1: Tehtävän 2 solmut järjestettynä topologisesti. Tietorakenteet, laskuharjoitus 11, ratkaisuja 1. Leveyssuuntaisen läpikäynnin voi toteuttaa rekursiivisesti käsittelemällä jokaisella rekursiivisella kutsulla kaikki tietyllä tasolla olevat solmut. Rekursiivinen

Lisätiedot

Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot

Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot Ohjelmien analysointi Ohjelmien kuvaaminen kaavioilla ohjelmien ymmärtäminen kaavioiden avulla kaavioiden tuottaminen ohjelmasta Erilaisia kaaviotyyppejä: ER-kaaviot, tilakaaviot, UML-kaaviot tietohakemisto

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA34 Funktio-ohjelmointi, kevät 2008 Luento 3 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 2. tammikuuta 2008 Ydin-Haskell: Syntaksi Lausekkeita (e) ovat: nimettömät funktiot: \x

Lisätiedot

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus

Aliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,

Lisätiedot

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia

Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti

Lisätiedot