1 Johdanto Pelin kulku... 2

Transkriptio

1 Sisältö 1 Johdanto Pelin kulku Kirjan sisällöstä Tikkipelin perusteet: sangi Tavallisimmat pelitekniikat Tikkien ottaminen vahvasta väristä Värin kasvattaminen Pelinvienti Pelinvientisuunnitelman tekeminen Puolustuspeli Puolustuksen perusteita Lähtökortin valinta Lisää perustekniikkaa Leikkaaminen Lisää sangipelinviennistä Laistaminen Vaarallinen vastustaja Lähtökortin käsittely Puolustustaitoja Kova kolmanteen? Peittää vai ei? Merkinannot i

2 ii SISÄLTÖ 3 Tikkipelin perusteet: valttipeli Perustekniikkaa Varastaminen Valttipelinvienti Pelinviennin suunnittelu Valttipelin puolustaminen Puolustussuunnitelmia Lavinthal-merkinanto Lisätaitoja Vuorovarkaudet Leikkaaminen renonssia vasten Tarjoaminen Bridgen perusidea Bridgen pistelasku Mitä tarjoaminen on Pelinviejä, lähtijä, lepääjä Johdatusta käden arviointiin Arvo- ja jakopisteet Hyvä käsi vai huono käsi Johdatusta tarjoussysteemiin Avaukset 1, 1, 1, 1 ja 1NT Avausten 1 jatkotarjoukset Vastaustarjouksista 1 -avauksiin Tarjoukset, kun vastaajalla on tuki Vastaustarjoukset ilman tukea Avaajan toinen tarjous Jatkotarjoukset NT -avauksen jatko Vastaajan tarjousvaihtoehdot Stayman-sarjat Siirtojen 2 ja 2 jatko Muut sangisarjat Avaus 2NT Jatkotarjoukset

3 SISÄLTÖ iii 4.10 Avaus Jatkotarjoukset Ehkäiseminen Avaukset 2, 2 ja Avaukset 3, 3, 3 ja Avaus 3NT Avaukset 4, 4, 4 ja Slammien tarjoaminen Ässäkyselyt Cue-tarjoukset Kilpaileva tarjoaminen Puolustustarjoaminen Välitarjoukset ja jatkopelit Ilmaisukahdennus Michaels cue ja epätavallinen 2 NT Estotarjoukset Sangipuolustus Balansointi Häirityt tarjoussarjat Tarjousten huomiointi tikkipelissä Pelinvientitehtäviä Puolustustehtäviä A Bridge-sanastoa 323 B Pistetaulukot 331

4 iv SISÄLTÖ

5 Luku 1 Johdanto Kun olen kertonut tuttavilleni harrastavani bridgeä, on yleisin kommentti ollut kummasteleva eikös se ole semmoinen mummojen peli? Itse olen puolestani ollut vähintäänkin yhtä yllättynyt, sillä minulle bridge tarkoittaa kiehtovaa, haasteellista ja joskus jopa kamppailullista korttipeliä, jota voidaan pelata joko huvin tai seuran vuoksi tai kilpailuna. Luulo mummojen pelistä juontuu varmaankin esim. Agatha Christien romaaneista, mutta kertoo ennen kaikkea siitä, että bridge on Suomessa valitettavan tuntematon harrastus, vaikka maassamme on ollut järjestäytynyttä bridgetoimintaa jo vuodesta 1936, ja maamme bridgekerhoihin kuuluu parituhatta jäsentä. Bridgen pelaaminen ei sinällään kysy ikää - vaatimuksena on taito laskea yhteen- ja vähennyslaskuja luvuilla, jotka ovat välillä Bridgen pelaamisen voi siis hyvinkin aloittaa kouluiässä ja harrastusta voi jatkaa niin kauan kuin elinpäiviä riittää. Tarvitaan vain neljä pelaajaa ja korttipakka (mieluummin muutamia pakkoja) ja pelaaminen voi alkaa. Nykyisin edes neljän hengen vaatimus ei ole välttämätön, sillä internet on mullistanut myös bridgen: netissä voi pelata bridgeä vaikka vuorokauden ympäri. 1

6 2 LUKU 1. JOHDANTO 1.1 Pelin kulku Bridgen pelaamiseen tarvitaan neljä henkilöä, jotka muodostavat kaksi paria. Pelaajat nimetään ilmansuuntien mukaan ja pareina ovat pohjoinen-etelä ja itä-länsi. Bridgeä pelataan tavallisella 52 kortin pakalla. Aluksi pakka sekoitetaan ja jaetaan tasan pelaajien kesken kortti kerrallaan. Sääntöjen mukaan kenellekään ei saa antaa kahta tai useampaa korttia peräkkäin. Kun kortit on jaettu, laskee kukin pelaaja saamiensa korttien määrän pitäen kortteja kuvapuoli alaspäin. 1 Todettuaan, että on saanut tasan kolmetoista korttia, saa katsoa korttien kuvapuolen. Tämän jälkeen seuraa tarjoaminen, jossa parit pyrkivät selvittämään, kuinka suurta pistemäärää he yrittävät korteillaan tavoitella. Kun tarjoussarja on päättynyt, seuraa tikkipeli, jonka loputtua selviää, kenelle pisteet jaosta kirjataan. Tarkastellaan yhtä jakoa esimerkkinä. Länsi on jakajana ja kunkin pelaajan saamat kortit näkyvät alla olevassa diagrammissa. 842 KJ6 A A K6 KQ943 P L I E K96 Q754 QJ5 AJ6 QJ105 A Seuraa tarjoaminen. Tarjoukset esitetään yleensä käyttäen erillisiä tarjouslappuja, joita pelaaja asettaa tarjotessaan eteensä. Lappujen käytöllä estetään esim. äänenpainon vaihtelun mahdollistama 1 Kotona pelatessa tämä on ehkä vähän turhaakin, mutta kilpailuissa kukin pelaaja ottaa korttinsa kotelosta, jolloin korttien oikean määrän tarkistaminen on välttämätöntä.

7 1.1. PELIN KULKU 3 laiton informaatio. Mikäli lappuja ei ole käytettävissä, hoidetaan tarjoaminen suullisesti. Jakaja aloittaa tarjoamisen, minkä jälkeen vuoro kiertää myötäpäivään, kunnes jonkun tarjouksen jälkeen kaikki muut sanovat vuorollaan pass. Tarjoussarjasta tulee tässä jaossa seuraavan näköinen: Länsi Pohj. Itä Etelä pass 1 pass 1 pass 1NT pass 3NT pass pass pass Tarjoussarjasta opimme seuraavia asioita. Länsi pitää kättään (= korttikokoelmaansa) vaatimattomana ja siirtää passaamalla tarjousvuoron pohjoiselle. Pohjoisen käsi on keskimääräistä parempi ja siinä on eniten ristejä, mikä ilmaistaan tarjouksella 1. Idällä ei ole mitään mainittavaa, joten hän passaa, ja vuoro siirtyy etelälle. Etelän pisin väri on hertta, minkä hän ilmaisee tarjouksella 1. Lännellä ei ole mitään sanottavaa, mutta pohjoinen kieltää neljän kortin hertan ja padan, ja lupaa ainakin kaksi korttia kaikkia maita tarjoamalla 1NT. Tarjous myös kertoo, että hänen kätensä on vain vähän keskimääräistä parempi. Itä passaa ja etelä tarjoaa 3 NT, sillä hän uskoo, että parilla on hyvät mahdollisuudet saada jaosta ns. täyspelibonus. Muut passaavat tähän, joten loppusitoumukseksi jää 3NT. Tämä tarkoittaa sitä, että pohjoinen-etelä yrittää saada (6 + 3 =) 9 tikkiä tikkipelin 13:sta tikistä. Seuraavana on vuorossa tikkipeli, jossa katsotaan, kykeneekö pohjoinen-etelä saamaan vähintään yhdeksän tikkiä. Koska loppusitoumus on 3NT, eli 3 sangia, ja pohjoinen tarjosi sangia parista ensiksi, tulee pohjoisesta pelinviejä. Yhdeksän tikin saaminen on täysin hänen harteillaan, etelä toimii tästä eteenpäin vain pohjoisen käskystä. Pelinviejän vasemmalla puolella oleva pelaaja, tässä tapauksessa itä, valitsee lähtökortin. Hän päättää aloittaa kortilla Q. Itä nostaa patarouvan kuvapuoli alaspäin pöydälle ja tarkistaa pohjoiselta, että onhan hänen aloitusvuoronsa. Pohjoinen nyökkää, ja itä kääntää patarouvan kaikkien nähtäväksi. Tämän jälkeen pelinviejän partneri, lepääjä, järjestää kaikki korttinsa pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Kortit asetetaan maittain siten,

8 4 LUKU 1. JOHDANTO että pataväri tulee lepääjästä katsottuna oikealle. Kiitos, partneri. Hyvät kortit, sanoo pohjoinen tyytyväisen näköisenä 2 ja pysähtyy miettimään, kuinka saada yhdeksän tikkiä. Pelinviejä määrää lepääjän korteista, eli pöydästä, pelattavaksi patakuninkaan, länsi pelaa patakakkosen ja pohjoinen patakolmosen. Pelatut neljä korttia ( Q, K, 2 ja 3) muodostavat ensimmäisen tikin. Koska pelatuista korteista kuningas on suurin, voittaa se tikin. Kukin pelaaja asettaa ensimmäiseen tikkiin pelaamansa kortin eteensä pöydälle kuvapuoli alaspäin, tikin voittanut puoli pohjoinen-etelä pitkittäin ja hävinnyt puoli itä-länsi poikittain. Koska etelä voitti tikin, on seuraavan tikin ensimmäinen kortti pelattava etelän kädestä. Toiseen tikkiin pohjoinen määrää etelän korteista ruutuviitosen, länsi pelaa ruutukolmosen, pohjoinen kuninkaan ja itä kakkosen. Pohjoinen voitti tikin, toisen tikin kortit käännetään pöydälle, ja pohjoinen pelaa kolmanteen tikkiin ruutukuutosen. Itä pelaa seiskan, etelä rouvan ja länsi voittaa tikin ässällään. Taas pelatut kortit käännetään piiloon. Neljänteen tikkiin länsi pelaa patanelosen, pohjoinen voittaa tikin ässällä, itä pelaa viitosen ja pöytä kuutosen. Samaan tyyliin jatketaan, mutta yksityiskohtiin ei nyt ole syytä takertua. Kun kaikki kolmetoista tikkiä on pelattu, lasketaan edessä olevista korteista voitettujen tikkien määrä. Tässä jaossa luultava lopputulos on, että pohjoinen-etelä sai kaksi patatikkiä, kaksi ruututikkiä ja viisi ristitikkiä, eli yhteensä yhdeksän tikkiä. Itä-lännen saaliiksi jäivät loput neljä tikkiä. Pöytäkirjan pitäjä, kilpailuissa pohjoinen, merkitsee jaon tuloksen 3 NT, 9 tikkiä, 400 pistettä P-E:n sarakkeeseen. Jos kyseessä on bridgekilpailu, asettaa kukin pelaaja korttinsa kuvapuoli alaspäin korteilleen varattuun taskuun brikkaan. Myöhemmin muut parit pelaavat saman jaon ja saatuja tuloksia verrataan keskenään. Kotibridgessä jakajaksi tulee lännen jälkeen pohjoinen, ja kortit sekoitetaan ja jaetaan uudelleen. 2 Näin kuuluu sanoa, vaikka partnerin kortit olisivatkin valtaisa pettymys. Vastustajille ei tarvitse paljastaa, että ollaan lirissä, vaan jonkinlainen uskottavuus kannattaa ainakin yrittää säilyttää.

9 1.2. KIRJAN SISÄLLÖSTÄ Kirjan sisällöstä Tämä kirja on rakennettu itseopiskelumateriaaliksi henkilölle, joka haluaa tutustua tähän jaloon harrastukseen. Toinen kohderyhmä ovat suomenkielistä lisämateriaalia kaipaavat henkilöt, jotka jo tuntevat pelin perusteet. Kattavaa alkeisopasta ei ole julkaistu sitten Ismo Koposen kirjojen Bridge I ja II, joista on jo aikaa yli 20 vuotta. Ainoa lisäoppimateriaali on ollut Raimo Iltasen verraton Bridgen jatkokurssi, mutta senkin painos lienee loppunut jo ennen 1990-lukua. Kuten kaikissa alkeista lähtevissä bridgekirjoissa, on tässäkin kirjoittajalle päänvaivaa aiheuttanut kortinkäsittelyn ja tarjoamisen rytmittäminen. Esitetäänkö ne yhdessä vai erikseen, limittäin vai muuten sekoittaen? Tämän kirjan linjaksi näyttää muodostuneen viimeksi mainittu - aluksi erikseen, mutta lopuksi yhdessä. Tässä kirjassa ensin käydään läpi tikkipeli (luvut 2 ja 3), koska jonkinlaista bridgeä voi pelata alkuvaiheessa ilman tarjoamistakin. Tämän jälkeen (luku 4) tutustutaan luonnolliseen tarjousjärjestelmään. Tässä esitettävä versio perustuu viiden kortin värin lupaaviin hertta- ja pata-avauksiin. Menetelmät ovat hyvin laajasti käytettyjä ympäri maailman. Tarjoaminen jatkuu vielä luvussa 5, jonka jälkeen on vielä runsas tikkipeliosio (luku 6) kokoamassa koko kirjan opittavat asiat. Edellä mainittu osa (luvut 2-5) muodostaa sen perustan, jonka varassa voi jo pelata bridgeä varsin kelvollisella tasolla. Kirjan lopussa on liiteosa, josta löytyy mm. kirjassa käytettävien termien selityksiä. Suomalainen bridgesanasto on vahvasti ruotsista ja englannista lainattua, minkä vuoksi lukija törmää vieraisiin termeihin tämän kirjan sivuilla jatkuvasti. Mikäli tämä kirja on ensimmäinen kosketuksesi bridgeen, niin muutama ohje on paikallaan. Tämä opus on oppikirja, ja niin siihen kannattaa myös suhtautua: lue, mieti, lue uudelleen ja kertaa, niin oppi menee varmasti perille. Liialliseen nopeuteen pyrkiminen vain puurouttaa asiat mielessä ja oppiminen kärsii. Varaa reilusti aikaa, ja muista, että voit oppia jotain uutta joka

10 6 LUKU 1. JOHDANTO päivä. Täydellistä bridgen pelaajaa ei ole, eikä tule. Ja silloin kun tehtävien oikeita ratkaisuja ei tahdo putkahtaa mieleen, voit lohduttautua sillä, että ei se ole helppoa amerikkalaisella Bob Hammanillakaan. Ennen jokaista kilpailua Hamman sanoo itselleen: Taas minä menen tekemään virheitä!. Ja hän on sentään moninkertainen bridgen maailmanmestari ja pitkäaikainen maailman ranking-ykkönen.

11 Luku 2 Tikkipelin perusteet: sangi Tässä luvussa alkaa kortinkäsittelyn opettelu. Tarkoituksena on oppia, kuinka saadaan mahdollisimman monta tikkiä erilaisissa tilanteissa. Luvussa tutustutaan ensin erilaisiin värinkäsittelyihin alkaen latvatikkien ottamisesta ja päätyen leikkaamiseen. Mukana on myös äärimmäisen tärkeä bridgen osa-alue - nimittäin pelinviennin suunnittelu - osiossa Tavallisimmat pelitekniikat Sangipelin säännöt ovat yksinkertaiset: tikkiin ensiksi pelattu kortti määrää, mitä maata tikkiin on pelattava, ja tikkiin pelatuista korteista kyseisen maan suurin kortti voittaa tikin. Korttien arvojärjestys pienimmästä suurimpaan on JQKA, J = sotamies/jätkä, Q = rouva, K = kuningas ja A = ässä. Jos korteissa on numerot kirjainten sijaan, niin 11 = J, 12 = Q, 13 = K ja 1/14 = A. Jos pelaaja ei voi tunnustaa väriä, eli kädestä ei enää löydy halutun maan korttia, saa tikkiin pelata minkä tahansa kädessä jäljellä olevista korteista. Tätä sanotaan sakaamiseksi. Jos joutuu sakaamaan tikkiin, niin ei luonnollisestikaan voi voittaa tikkiä. 7

12 8 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Tikkien ottaminen vahvasta väristä Oletetaan, että jaossa on ruutuväri jakautunut seuraavasti (pohjoisen kortit ylhäällä, idän oikealla jne.): AQJ K1054 Pohjoinen-etelällä on kaikki isot ruudut, ja he tulevat saamaan väristä neljä tikkiä. Jos etelä on pelinviejä, hän voi vaikkapa määrätä ensimmäsellä ruutukierroksella pöydästä (pohjoinen) ässän ja pelata kädestään (etelä) nelosen, sitten pelata pöydästä seiskan käden kuninkaalle, jatkaa ruutuviitosen pöydän rouvalle (länsi joutuu tässä vaiheessa sakaamaan) ja ottaa lopuksi neljännen ruututikin sotamiehellä, jolloin on kädestä pelattava kymppi ja itä-lännen on sakattava. Vaihtoehtoisesti pelinviejä voi ensiksi pelata ensiksi ruutuseiskan käden kympille, ottaa seuraavan tikin ruutukuninkaalla (pöydästä pelataan sotamies) ja ottaa kolmas ja neljäs tikki pöydän ruutuässällä ja -rouvalla. Jos väri onkin jakautunut AQJ K104 niin P-E voi ottaa väristä viisi tikkiä. Tämä onnistuu esim. ottamalla ensimmäinen tikki ässällä, toinen kuninkaalla, seuraava rouvalla, neljäs sotamiehellä ja viides seiskalla. Edellä mainittu ei kuitenkaan ole paras tapa käsitellä yllä oleva ruutuväri. Jos vaikkapa idällä onkin kaikki itä-lännen ruudut eli jakauma on AQJ K104 niin P-E -pari joutuu pieniin vaikeuksiin, jos aloittaa värin pelaamisen ässällä. Ässän jälkeen pöydästä jatketaan viitonen käden kuninkaalle, ja sitten otetaan tikki ruutukympillä. Nyt pöydässä on kaksi vahvaa ruutua ( Q ja J), mutta etelä on kiinni kädessään, eikä pääse ottamaan ruututikkejään, ellei pääse jollakin muulla värillä pohjoisen käteen kiinni. Edellisellä värinkäsittelyllään

13 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT 9 etelä blokkasi ruutuvärin. Siis, numerojärjestyksessä tikkien ottaminen ei ole paras tapa. Keksitkö, missä järjestyksessä ruutuväri on pelattava, jotta pohjoinen-etelä saa viisi tikkiään blokkaamatta väriä? Mietipä hetki. P-E saa helposti viisi tikkiään, kunhan voittaa kaksi ensimmäistä ruututikkiä käden kuninkaalla ja kympillä. Tämän jälkeen jäljellä on enää kortit AQJ ja pöydän ruututikit ovat otettavissa kuin tarjottimella. Tästä opimme, että jos haluaa ottaa tikit vahvasta väristä, niin pitää ottaa varmat tikit ensin siitä kädestä, jossa väriä on vähemmän. Tehtäviä Olet pelinviejänä lännen kädestä. Olet kiinni pöydässä (itä), ts. olet voittanut edellisen tikin pöydän korteilla. Kuinka käsittelet seuraavat värit? 1. AJ7 KQ83 2. AKQ106 J4 3. QJ7 AK AQ KJ AQJ1098 K Ratkaisut 1. Pelaa kolmonen lännen ässälle, ota seuraava tikki herttajätkällä (pöydästä kasi), jatka herttaseiska pöydän kuninkaalle ja ota neljäs tikki rouvalla.

14 10 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI 2. Ota ensin tikki pöydän jätkällä, kädestä pelaat kuutosen. Pelaa sitten pöydästä nelonen ja kädestä ässä. Loput tikit saat kuninkaalla, rouvalla ja kympillä. 3. Pelaa kolmonen käden rouvalle ja ota toinen tikki sotamiehellä, pöydästä pelaat nelosen. Tämän jälkeen pelaat seiskan pöydän ässälle ja nautit vielä tikit kuninkaalla, kasilla ja viitosella. Huomaa, että vastustajilla on yhteensä vain neljä ristiä (ristejä on yhteensä 13, sinulla on niistä = 9, joten vastustajille jää 13 9 = 4 korttia), joten neljän kierroksen jälkeen vastustajilla ei voi olla enää väriä jäljellä. 4. Pelaa kakkonen käden ässälle ja jatka ristirouva, jonka otat yli pöydän kuninkaalla. Koska vastustajilla on yhteensä vain viisi ristiä, niin heille ei voi jäädä väriä, kun otat tikit korteilla A, K, J, 10 ja 9. Lopuksi saat kuudennen tikin vielä ristinelosella. 5. Pelaa ruutukuningas ja ota se yli ässällä. Viisi seuraavaa tikkiä saat lopuilla käden ruuduilla. Tarkastellaan seuraavaksi astetta edellisiä vaikeampaa esimerkkiä, jossa tilanne on hieman pelinomaisempi, eli joudutaan tekemään pieniä päässälaskuja. Olkoon pataväri jakautunut itä-lännelle seuraavasti: A642 KQ53 Pelataan K ja Q. Montako pataa jää P-E:lle käteen, jos a) sekä pohjoinen että etelä tunnustavat padalle molemmilla kierroksilla b) pohjoinen tunnustaa ensimmäiselle, mutta sakaa toiselle patakierrokselle? Montako tikkiä I-L tällöin voi väristä saada? a) I-L:llä on alunperin patoja = 8, joten P-E:llä on yhteensä 13 8 = 5 pataa. Sekä pohjoinen että etelä ovat näyttäneet kaksi pataa, siis yhteensä = 4 korttia, joten heillä on patoja jäljellä enää 5 4 = 1 kappale. Kun länsi voittaa kolmannen patakierroksen ässällään, niin se vie samalla vastapuolen viimeisen padan ja patakuutonen voittaa neljännen patakierroksen. Väristä saadaan siis neljä tikkiä, jos toisella vastustajalla on väriä kolme

15 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT 11 korttia ja toisella kaksi, ts. väri on jakautunut vastustajilla 3-2. b) Lasketaan kuten a)-kohdassa. Vastustajilla on aluksi viisi pataa, ja niistä he ovat pelanneet = 3 kappaletta, joten heillä on patoja jäljellä 5 3 = 2 kappaletta. Nämä molemmat ovat etelällä, joten pataässän pelaamisen jälkeen etelälle jää vielä yksi pata, joka on suurin jäljellä olevista. I-L voi siis saada väristä vain kolme tikkiä, kun väri on jakautunut vastustajilla 4-1. Katsotaan vielä toinen esimerkki ennen tehtäviä. Olkoon herttaväri jakautunut itä-lännelle seuraavasti: AQ7 K643 Montako ensimmäistä tikkiä I-L voi ottaa kyseisestä väristä, jos väri on jakautunut vastustajilla mahdollisimman tasaisesti? Kuinka värin pitää olla jakautunut, jotta I-L ei saa väristä kaikkia (neljää) tikkiä? Itä-lännellä on värissä kolme suurinta korttia, joten heidän on helppo ottaa väristä kolme tikkiä. Itä-lännellä on värissä seitsemän korttia, joten vastustajilla on kuusi korttia. Kuusi korttia voivat jakautua 3-3, 4-2, 5-1 ja 6-0. Näistä tasaisin on 3-3, jolloin sekä etelällä että pohjoisella on kolme herttaa. (Jos värin jakauma on tasaisin mahdollinen, niin sanotaan, että väri istuu tasan. Muussa tapauksessa sanotaan, että väri istuu vinossa.) Kun tällöin pelataan kolme kierrosta herttaa - A voittaa ensimmäisen tikin, Q toisen ja K kolmannen - niin P-E tulee pelanneeksi kaikki herttansa. Siispä idän herttakuutonen saa vielä tikin neljännellä kierroksella. Jos väri on jakautunut muuten kuin 3-3, niin kolmen kierroksen jälkeen suurin hertta löytyy pohjoiselta tai etelältä, eikä I-L voi saada kolmea ensimmäistä tikkiä enempää. Tehtäviä a) Montako ensimmäistä tikkiä itä-länsi saa väristä varmasti? b) Montako ensimmäistä tikkiä itä-lännen on mahdollista saada, jos väri istuu heidän kannaltaan mahdollisimman edullisesti? 1. AK6 QJ74 2. AK63 Q542

16 12 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI 3. K8732 A K632 A A76532 K Q843 KJ52 Ratkaisut 1. a) Neljä, ensin ässällä, sitten kuninkaalla ja lopuksi vielä rouvalla ja jätkällä. b) Se, kuinka väri istuu vastustajilla, ei vaikuta näin vahvassa värissä mitenkään, joten vastaus on edelleen neljä. 2. a) Kolme, korteilla A, K ja Q. Jos väri istuu 4-1 tai 5-0, niin I-L ei saa enempää tikkejä. b) Jos väri istuu 3-2, niin kaikki P-E:n hertat putoavat kolmen (A, K, Q) herttakierroksen aikana ja I-L saa väristä maksimimäärän eli neljä tikkiä. 3. a) Kaksi, ässällä ja kuninkaalla. Jos P-E:n neljä pataa ovat jakautuneet 3-1 tai 4-0, niin kolmannella kierroksella suurin pata löytyy heidän korteistaan. b) I-L:n kannalta edullisin jakauma on 2-2, jolloin P-E:n padat putoavat ässän ja kuninkaan alle, ja itä-länsi saa vielä pienillä padoilla kolme tikkiä, eli yhteensä viisi tikkiä. 4. a) ja b) Kaksi. Koska vastustajilla on viisi ruutua, on väri tasan istuessaan jakautunut 3-2, eli P-E:lle jää aina vähintään yksi ruutu ässän ja kuninkaan ottamisen jälkeen. 5. a) Kaksi. Vastustajien kolme ristiä voivat istua 3-0, jolloin I-L saa päältä vain kaksi tikkiä. b) Jos väri on jakautunut 2-1, niin itä-länsi saa väristä kuusi tikkiä. Huomaa kuitenkin väriin liittyvä vaara. Jos pelaat ensin kuninkaan ja sitten nelosen ässälle, niin idälle jää 98 ja lännelle 7653, eli väri blokkaantuu. Tämän voit estää pelaamalla kuninkaan jälkeen ristiysin (tai -kasin) ässälle ja voittamalla kolmannen kierroksen kasilla (tai ysillä).

17 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT a) ja b) Nolla. Vastustajat saavat halutessaan ensimmäisen tikin ässällään. Varmojen tikkien, eli pikatikkien, laskutaitoa tullaan tarvitsemaan myöhemmin pelinvientisuunnitelmaa tehtäessä, joten tässä luvussa opittuja asioita ei sovi väheksyä. Katsotaan lopuksi vielä esimerkkiä pelinviennin alkusuunnittelusta. A K7 J1092 P L I E K832 AKQ AQ542 8 Länsi pelaa sitoumusta 3 NT eli yrittää saada vähintään yhdeksän tikkiä sangipelissä. Pohjoinen aloittaa herttakolmosella ja idän ässä voittaa ensimmäisen tikin. Montako pikatikkiä lännellä on? Montako ensimmäistä tikkiä hän voi parhaimmillaan saada? Lasketaan pikatikit väri kerrallaan. Padassa varmoja tikkejä on kaksi, ässä ja kuningas. Vastustajien kaikki kuusi pataa eivät voi tulla palatuiksi ässän ja kuninkaan alle, joten kahta pikatikkiä enempää ei väristä voi saada. Hertassa pikatikkejä on kolme (A, K, Q) ja jos väri on jakautunut P-E:lle 3-3, niin lännen seiskalla saa vielä neljännen pikatikin. Ruudussa pikatikkejä on myös kolme, ja jos väri istuu tasan 3-3, niin tikkejä kertyy yhteensä viisi. Ristissä pikatikkejä ei ole yhtään. Täysin varmoja tikkejä on siis = 8, ja jos molemamat punaiset värit (= hertta ja ruutu) ovat P-E:llä 3-3, niin saadaan tikkejä yhteensä = 11. Pikatikkejä on siis vähintään kahdeksan ja parhaassa tapauksessa länsi saa yksitoista ensimmäistä tikkiä. Koska aivan varmoja tikkejä on vähemmän kuin luvatut yhdeksän, pitää keksiä suunnitelma, kuinka puuttuva tikki saadaan mahdollisimman turvallisesti. Tämän suunnitelman aika on kuitenkin vasta osiossa Edellä oleva esimerkki on siellä pelinvientitehtävänä. Kyseisen tehtävän ratkaisu liittyy seuraavaksi opittavaan asiaan, tikkien kasvattamiseen pitkästä tai vahvasta väristä.

18 14 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Värin kasvattaminen Tikkejä voi toki saada väristä vaikkei omistaisikaan ihan suurimpia värin kortteja, ässää ja kuningasta. Tällöin usein kasvatetaan väri. Katsotaan esimerkin avulla, mitä värin kasvattaminen tarkoittaa. KJ A9 Q1054 Pohjoinen-etelällä on värissä ässän jälkeen neljä seuraavaksi suurinta korttia. Jos etelä pelaa herttanelosen lännen kakkoselle, pohjoisen kuninkaalle ja itä voittaa tikin ässällä, niin tämän jälkeen P-E:llä on kolme suurinta herttaa ja pari on kasvattanut itselleen hertasta kolme tikkiä. Mikäli väri on niin tiivis kuin yllä olevassa esimerkissä (P-E:llä on KQJ10), niin värinkäsittely hoidetaan kuten aiemmin vahvasta väristä, ts. pelataan isot kortit ensin siitä kädestä, jossa väriä on vähemmän. Siispä esimerkiksi värin Q AK85 6 J7 käsittely on aloitettava pelaamalla etelän kädestä J tai pelaamalla pohjoisen kädestä pieni etelän sotamiehelle. Jos väri on vähänkin reikäisempi, niin voidaan helposti tehdä virheitä, jotka tulevat maksamaan tikkejä. Olkoon pataväri jakautunut seuraavasti: KQJ3 A Jos pohjoinen aloittaa värin pelaamisen kuvakortilla, esim. kuninkaalla, niin lännen ässä vie tikin. Tämän jälkeen P-E voi vielä ottaa tikin rouvalla ja jätkällä, mutta idälle kasvaa tällöin patatikki. Kuinka väri sitten on käsiteltävä? P-E:n tulee aloittaa värin käsittely pelaamalla pieni kortti etelän kädestä kohti pohjoisen kuvia. (Tarvittaessa pitää siis tulla toisella värillä ensin etelän käteen ja vasta sitten aloittaa padan pelaaminen.) Tällöin länsi voittaa

19 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT 15 tikin ässällään, mutta pohjoisen kuvat kasvavat kaikki tikeiksi. Jos pataväri olisikin ollut jakautunut I-L:lle 3-2 ei tästä pelitavasta olisi ollut hyötyä, mutta yllä olleessa tilanteessa oikea pelitapa tuo yhden tikin edun. Samoin jos väri on jakautunut KQJ3 A niin pientä kohti kuvia on voittava tekniikka. Ensin pelataan kakkonen kuninkaalle (lännen ei kannata haaskata ässäänsä kakkosen voittamiseen), sitten palataan muulla värillä etelän käteen ja pelataan nelonen rouvalle, palataan taas etelän käteen ja jatketaan viitonen kohti pohjoisen sotamiestä. Nyt länsi näkee, ettei enää voi voittaa mitään pelaamalla pientä, vaan hän voittaa ässällä tikin ja pohjoisen jätkä kasvaa P-E:n kolmanneksi patatikiksi. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada. Vaikka edellämainittu pientä kohti kuvia onkin teoreettisesti oikea pelitapa, niin joskus joku toinen voi olla parempi. Jos itä-lännen padat ovat seuraavasti: KQJ A 6542 niin oikean pelitavan, pieni pata sekä pohjoisen että etelän kädestä, voi keksiä vain, jos on nähnyt vastustajan kortit. Heikennetään hieman käsiteltävää väriä. Miten pelaat seuraavan värin? Missä tapauksessa saat väristä kaksi tikkiä? QJ Vastustajilla on viisi korttia mukaan lukien värin ässä ja kuningas, joten vastustajille on menossa ainakin kaksi tikkiä, joten parhaassa tapauksessa I-L voi saada väristä kaksi tikkiä. Pahimmassa tapauksessa pohjoisella on AK109, jolloin I-L ei saa ruudusta tikkiäkään. Oikea käsittely on taas pelata idän kädestä pieni ruutu ja pelata rouva, jos etelä tunnustaa pienellä kortilla. Jos pohjoinen voittaa tikin, tai vaikka tunnustaisi pienellä ruudulla tai sakaisi, niin toistetaan operaatio pientä kuvalle. Tuloksena on kaksi tikkiä itä-lännelle, jos 1) sekä ässä että kuningas ovat etelällä tai 2) etelällä on toinen isoista ruuduista ja väri istuu tasan (eli toisella vastustajalla on kolme ja toisella kaksi ruutua). Katsotaan yksi

20 16 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI esimerkkijakuma jälkimmäisestä vaihtoehdosta. K9 QJ A108 Itä aloittaa ruutukakkosella, kasi, rouva, ja kuningas voittaa tikin. Itä voittaa tikin jollakin muulla värillä ja pelaa ruutunelosen. Nyt etelä on voimaton. Jos hän ottaa ässällä tikin, niin lännen jätkä ja seiska kasvavat tikeiksi. Jos taas etelä tunnustaa kympillä, niin jätkä voittaa tikin. Kolmas kierros ruutua vie etelän ässän ja taas seiska tuo lännelle toisen ruututikin. Entä kuinka on syytä käsitellä seuraava väri? K743 Q652 Taaskaan ei ole syytä ehdoin tahdoin tapattaa kuvakorttia ässän alle 1, vaan pitää yrittää pelata pientä kohti kuvaa ässän ohi. On puhdas arvaus, kummalla vastustajalla on ässä, joten sanotaan, että ensiksi pelataan kolmonen idän rouvalle, joka voittaa tikin. Mitä tehdään seuraavaksi? Jos väri oli jakautunut alunperin A9 K743 Q652 J108 niin pohjoisella on jäljellä enää pelkkä ässä, ja on oikein pelata pieni hertta sekä idän että lännen korteista. Tällöin saamme väristä yhteensä kolme tikkiä ( Q, K ja neljäs herttakierros vaikkapa seiskalla). Värin käsittelyn aloittaminen kuva edellä olisi maksanut tikin, samoin väärä arvaus pelata ensimmäiseen tikkiin pieni hertta kuninkaalle. Jos taas väri istui alussa AJ9 K743 Q saa pohjoinen aina kaksi tikkiä, pelasimmepa me toisen herttatikin miten tahansa. Myöhemmin kasvatamme toisen herttatikin ajamalla ässän alas, jolloin seiska nousee vahvaksi. Siis, paras ta- 1 Jos harkitsit kuva edellä pelaamista, mieti, miten olisi käynyt, jos väri olisi P-E:llä A vs. J1098.

21 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT 17 pa käsitellä tämä väri on pelata pientä kuvalle ja sitten pieni kortti molemmista käsistä. Jos olemme onnekkaita, voimme saada väristä kolme tikkiä. Samaa periaatetta, pieni kohti kuvakorttia, tarvitaan myös seuraavassa esimerkissä. QJ72 A K53 Jos P-E aloittaa värin käsittelyn läväyttämällä kuvakortin pöytään, voittaa länsi tikin ässällä, ja idän kymppi kasvaa tikiksi kahden seuraavan ruutukuvan pelaamisen jälkeen. P-E saa tällöin kaksi tikkiä. Samoin käy, jos värin käsittely aloitetaan pelaamalla pohjoisen kädestä pieni ruutu etelän kuninkaalle: ässä vie tikin ja kymppi kasvaa ajan mittaan tikiksi. Oikea käsittelyn keksiminen lähtee siitä havainnosta, että pohjoisen kahta kuvaa kohti voidaan pelata kahdesti, mutta etelän yhtä kuvaa kohti vain kerran. Ainoat jakaumat, joissa värin käsittelyllä on merkitystä, ovat sellaisia, joissa vastustajalla on joko singeli ässä tai dubbeli ässä. Singeli tarkoittaa yhden kortin ja dubbeli kahden kortin väriä 2, Edellisessä kaaviossa lännellä on dubbeliässä ruudussa. Jos väri on jakautunut I-L:lle 3-3, ei värin käsittelyllä ole juuri väliä, kaikki vähänkin mielekkäät käsittelyt johtavat kolmeen tikkiin. Jos toisella vastustajalla on singeliässä, pitää meidän arvata oikein ja pelata pienellä kohti kuvaa hänen ohitseen. Jos tilanne on kuitenkin alkuperäisen kaavion kaltainen, niin pelaamalla ruutua kahdesti kohti pohjoisen kuvia P-E saa lännen pelaamaan ässänsä etelän viitoselle, ja pohjoisen jätkä ja etelän kuningas kasvavat tikeiksi. Kuten huomataan, lännen voitettua ässänsä ruutuväri on blokissa, koska etelällä on jäljellä K ja pohjoisella J7. Edellä mainittu oikeaoppinen värin käsittely puolustaakin paikkaansa vain silloin, kun käsien välillä päästään liikkumaan helposti muiden värien avulla. Katsotaan lopuksi vielä yksi esimerkki, joka muistuttaa värin 2 Myös ruotsista suoraan lainattuja nimityksiä singelton ja dubbelton käytetään varsin yleisesti.

22 18 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI kasvattamiseen liittyvistä vaaroista. Kuinka käsittelet seuraavan ristivärin? A43 K652 Helposti havaitaan, että väristä on mahdollista saada kasvatettua tikki vain siinä tapauksessa, että vastustajan kuusi korttia ovat jakautuneet tasan 3-3. Tällöin idän neljäs ruutu kasvaa tikiksi. Varomattomasti pelaten värin käsittely aloitetaan voittamalla kaksi ensimmäistä tikkiä ässällä ja kuninkaalla. Mikä vaara tähän sitten liittyy? Ei juuri mikään, jos väri istuu 3-3, mutta entäpä jos väri istuukin 4-2 tai peräti 5-1? Silloin olet juuri tullut kasvattaneeksi vastustajille kaksi tai kolme ristitikkiä, jotka he kiitollisina ottavat, kunhan pääsevät kiinni myöhemmässä pelin vaiheessa. Oikea käsittely on pelata ensin pieni risti molemmista käsistä. Pelitapaa, jossa jätetään tikki vapaaehtoisesti otamatta, sanotaan laistamiseksi. Laistamalla ensimmäisen ristin et voi hävitä tässä yhtään mitään, sillä et voi koskaan saada väristä väristä kolmea tikkiä menettämättä välillä tikkiä vastustajille. Toisekseen laistaminen säilyttää ristivärissä yhteydet idän ja lännen välillä, sillä ässällä pääsee lännen ja kuninkaalla idän käteen. Tärkein etu laistossa on kuitenkin se, että nyt voit turvallisesti tarkistaa, että oliko risti 3-3 vai ei. Jos ristiässälle molemmat vastustajat tunnustavat, on väri vastustajilla 3-3 tai 4-2, ja ristin pelaaminen kuninkaalle paljastaa, oliko väri tasan. Jos taas ristiässälle toinen vastustaja sakaa, niin väri istuu 5-1, joten ristivärin kasvattaminen ei tule onnistumaan. Ristikuningas toimii kuitenkin pitona ja estää vastustajaa hyödyntämästä pitkää väriään. Ensimmäisen ristin laistaminen vähentää riskejä, jos tilanne on esim. seuraava: QJ1087 A43 K652 9 Edellisestä esimerkistä on syytä painaa mieleen, että jos vastustajalle on kasvatettavassa värissä pakko antaa tikki, niin tikki kannattaa antaa yleensä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

23 2.1. TAVALLISIMMAT PELITEKNIIKAT 19 Ohjeessa on sana yleensä, sillä juuri mikään bridgen nyrkkisääntö ei kelpaa orjallisesti noudatettavaksi, vaan aina pitää ensin miettiä, voiko jokin mennä pieleen neuvoa noudattamalla. Tehtäviä Kuinka itä-lännen tulee käsitellä seuraavat värikombinaatiot? 1. KQ3 J KQ3 J K Q106 J A64 Q A A6542 Q3 Ratkaisut 1. Värisi on vahva heti, kun vastustaja on ottanut ässänsä. Aloita värin pelaaminen lännen kuvilla blokkaantumisen estämiseksi. 2. Aloita pelaamalla pieni idän kädestä kohti lännen kuvia. Jos etelällä on singeliässä, saa P-E vain yhden tikin. Jos etelä pelaa pienen ja K voittaa tikin, niin jatka rouvalla. Jos nimittäin etelällä oli alunperin neljän kortin hertta, hän saa väristä joka tapauksessa kaksi tikkiä. Rouvajatkolla estät värin blokkaantumisen. 3. Pelaa pientä kohti idän kuningasta. Jos kuningas saa tikin, niin jatkat väriä. Jos väri istuu 2-2 ja ässä on pohjoisella, saat väristä neljä tikkiä. Jos ässä on etelällä - no, aina ei voi voittaa.

24 20 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI 4. Taas värisi on kiinteä (pidemmässä kädessä neljä korttia ja sinulla on viisi peräkkäistä korttia QJ1098), joten käsittelet sitä kuin vahvaa väriä. Aloita ruuturouvalla (tai pienellä rouvalle), uudelleen kiinni päästyäsi pelaat kympin jne. Saat väristä kaksi tikkiä. 5. Aloita ässällä ja pelaa sitten pieni pata kohti rouvaa. Saat tikin rouvalla, jos kuningas on pohjoisella. Jos väri lisäksi istuu 3-3, voit kasvattaa vielä viitosenkin tikiksi. 6. Pelaa ensiksi pieni hertta molemmista käsistä. Jos molemmat vastustajat tunnustavat myöhemmin ässälle, niin väri istuu P-E:llä 3-2 ja voit kasvattaa värin pelaamalla kolmannen kierroksen herttaa. Jos toinen vastustaja sakaa ässälle, niin tikin kasvattaminen väristä on toivotonta. Ensimmäisen tikin ottaminen ässällä vie kontrollin väristä ja voi aiheuttaa turhia tikinmenetyksiä, jos väri ei istu tasan Pelaa ensin pieni ruutu kohti idän rouvaa. Saat rouvalla tikin, jos kuningas on pohjoisella. Jos aloitat ässällä, saat rouvalla tikin vain, jos kuningas putoaa ässän alle. 2.2 Pelinvienti Vaikka bridge onkin parien välinen peli, on pelinvienti täysin puhdasta yksilötyöskentelyä. Kaikki pelinviennin hienoudet ja huonoudet menevät täysin yhden ainoa pelaajan omaan piikkiin. Pelinviejän osa on myös kaikkein halutuin bridgepöydässä. Pelinvientitaitojen opiskelu alkaa aivan perusteista, eli siitä, mitä pitää päässä liikkua, kun lähtökortti on käännetty esiin ja lepääjä on levittänyt korttinsa näkyviin. Tikkipelin aikana pelinviejä nimeää kullakin vuorolla lepääjän kädestä eli pöydästä pelattavan kortin. Tässä määräämisessä noudatetaan seuraavia sääntöjä: Jos pöydässä on tikkiin kysyttyä maata, niin pelinviejä ilmoittaa vain kortin koon.

25 2.2. PELINVIENTI 21 Numero tai nimi tarkoittaa kyseistä korttia (esim. kuutonen tai rouva ). Pieni tarkoittaa pienintä maan korttia. Iso / suuri tarkoittaa maan suurinta korttia. Pelkkä maan nimeäminen (esim. hertta ), tarkoittaa (hertta)värin pienintä korttia. Tästä syystä ei pidä antaa esim. komentoa herttaässä, sillä vikkelä vastustaja saattaa pelata korttinsa välittömästi maan nimen kuultuaan olettaen pelinviejän määränneen pienen hertan. Jos pelattava maa on loppunut, eli pöydästä joudutaan sakaamaan, niin yleensä pelinviejä ilmoittaa vain kortin maan, jolloin sakataan maan pienin kortti. Vaihtoehtoisesti voi toki nimetä kortin täsmällisesti. Jos edellinen tikki voitettiin pöytään, niin pelinviejä nimeää sekä värin, että kortin koon. Jos pelataan maan suurin/pienin kortti, niin käytetään tyyppiä iso pata tai pieni ruutu / ruutu olevia ilmaisuja. Tässäkin tilanteessa siis pelkkä maan nimeäminen tarkoittaa pienintä korttia. Jos pelataan joku muu kuin suurin tai pienin kortti, niin kortti yksilöidään sanomalla sekä maa että koko, eli esim. ristijätkä. Tässä tapauksessa vastustajan tulee odottaa hetki, jotta selviää, onko maan nimen perässä tulossa vielä korttikin vai tarkoittaako pelinviejä pienintä maan korttia. Pelkän kortin koon mainitseminen viittaa samaan maahan, jolla voitettiin edellinen tikki. Jos siis edellinen tikki voitettiin pöytään pataässällä, niin komento kasi tarkoittaa, että kortti 8 halutaan pelata seuraavaksi.

26 22 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Pelinvientisuunnitelman tekeminen Yleinen tapa pilata pelinvienti on toimia liian nopeasti ensimmäiseen tikkiin. Aina kannattaa pysähtyä ainakin parinkymmenen sekunnin ajaksi tutkailemaan kotipelimahdollisuuksia. Asiat, jotka pitää saada selvitettyä ovat seuraavat: 1. Montako pikatikkiä on otettavissa? 2. Jos pikatikkejä ei ole tarpeeksi kotipeliin, niin mistä puuttuvat tikit saadaan? 3. Mitä vastustajien käsistä tiedetään? Mitä lähtökortista voi päätellä? Mitä tarjoussarja on kertonut? 4. Onko olemassa vaaroja tai mahdollisia ongelmakohtia? Lähtökorteista ja tarjoamisesta kerrotaan myöhemmin lisää. Tehtävien yhteydessä voidaan mainita tarvittaessa esim. puolustajien värien pituuksista, jotta tehtäviin saadaan monipuolisuutta. Esimerkki 1 AK QJ103 A852 J82 P L I E 954 K6 K Länsi on pelinviejä tavoitteenaan saada vähintään 7 tikkiä. Pohjoisen lähtökortti on Q. Miten pelinvienti tulee suunnitella? Lasketaan ensiksi pikatikit. Padassa niitä on 2, samoin ruudussa, ristissä ja hertassa pikatikkejä ei ole. Siten pikatikkejä on otettavissa = 4 kappaletta. Kotipeliin tarvittaisiin kuitenkin 3 tikkiä enemmän. Mietitään seuraavaksi, mistä lisätikkejä voisi saada. Hertasta on mahdollista kasvattaa 3 tikkiä. Ruudusta kasvaa tikki, jos väri on jakautunut vastustajille 3-3. Rististä voidaan kasvattaa 2 tikkiä, mutta tässä vaihtoehdossa puolustus pitää päästää kiinni kolmesti. Oikein on kasvattaa herttaväri, josta saadaan heti kotipeliin tarvittavat lisätikit.

27 2.2. PELINVIENTI 23 Vastustajan käsistä ei tiedetä paljoakaan. Etukäteistietona voidaan mainita, että rouvalla lähtevällä on yleensä värissä myös jätkä ja joko kymppi tai ysi. Vaaroja ei tällä kertaa ole, sillä puolustuksessa on pikatikkeinä 3 isoa ristiä ja herttaässä, eli yhteensä 4 tikkiä. Siten puolustus ei voi saada pietiä, ellei pelinviejä itse kasvata puolustukselle tikkejä esimerkiksi pelaamalla isot ruutunsa ennen hertan käsittelyä. Pelinvientisuunnitelma on siis seuraava: Voitetaan lähtö vaikkapa ässällä ja pelataan pöydästä 3 käden kunikaalle, ts. kasvatetaan herttaväri. Puolustuksen otettua herttaässä ja pelattua lisää pataa otetaan kotipelitikit. Saaliiksi tulee 2 pataa, 3 herttaa ja 2 ruutua. Huomaa, että pelinviejä ei voi lähteä yrittämään ylitikkiä hertan kasvatuksen jälkeen esim. laistamalla ruudun, sillä tällöin puolustus voi ottaa piedin (väh. 2 pataa, 1 hertta, 1 ruutu ja 3 ristiä). Esimerkki 2 A82 QJ J82 P L I E K54 AK AK Taas länsi on pelinviejä ja lähtökortti Q. Tällä kertaa tavoitteena on 8 tikkiä. Miten lännen on pelattava onnistuakseen? Pikatikkejä on padassa ja ruudussa molemmissa 2 ja hertassa 4. Pikatikit siis riittävät kotipeliin. Lähtökortista päättelemme jälleen suurimpien puolustuksen patojen olevat pohjoisella. Ongelmana tässä jaossa on se, että -väri on blokissa. Jos ensimmäinen tikki voitetaan ässällä, ei käden herttoja päästä hakemaan. Suunnitelma: voitetaan ensimmäinen tikki patakuninkaalla, otetaan AK, pataässä, hertat (pöydästä sakataan hertoille pata ja risti) ja ruudut. Tulokseksi tulee 8 tikkiä.

28 24 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Tehtäviä Olet kaikissa tehtävissä pelinviejänä lännen korteissa. Suunnittele pelinvienti. Sitoumuksen nimessä NT tarkoittaa sangipeliä. Tikkitavoite saadaan lisäämällä NT:een kertoimeen luku 6. Siten esim. sitoumuksessa 3 NT kotipeli vaatii = 9 tikkiä. 1. KQJ109 AK J P L I E 43 J4 AK54 A8743 Sitoumus on 3 NT. Pohjoinen aloittaa herttaviitosella. Kuinka pelaat? 2. AKQJ3 J72 Q P L I E 106 Q654 KJ5 J764 Sitoumus on 1NT, eli 7 tikkiä on kotipeli. Lähtökortti on 2, etelä pelaa kympin. Kuinka pelaat? 3. A K7 J1092 P L I E K832 AKQ AQ542 3 Sitoumus on 3 NT. Pohjoinen aloittaa herttakolmosella. Kuinka pelaat? 4. A3 AKJ5 Q1052 KQ8 P L I E K4 Q73 J Sitoumus on 2NT, eli tavoite on 8 tikkiä. Lähtökortti on Q. Kuinka pelaat?

29 2.2. PELINVIENTI 25 Ratkaisut 1. Lasketaan ensin pikatikit. Padassa ei ole yhtään pikatikkiä, hertassa on kaksi, ruudussa kaksi ja ristissä yksi pikatikki. Viisi tikkiä on valmiina ja padasra voi helposti kasvattaa neljä puuttuvaa tikkiä. Lähtö voitetaan käteen herttaässällä tai kuninkaalla, jonka jälkeen pelataan patakuningas. Puolustajat voittavat tikin pataässällä, mutta eivät voi estää sinua saamasta yhdeksää tikkiä. Huomasithan kasvattaa puuttuvat tikit ennen pikatikkien nauttimista? 2. Pikatikkejä on padassa 5 ja ruudusta saadaan heti kuudes tikki rouvalla. Puuttuvan tikin kasvattaminen hertasta tai rististä on hyvin epävarmaa, mutta ruudusta tikin voi nostaa helposti. Tarkkana pitää olla yhteyksien kanssa. Pöytään pääsee ainoastaan patakympillä ja lännenkin käteen tulo on padan varassa. Siksi pataa ei saa pelata kierrostakaan ennen ruudun kasvattamista. Suunnitelma: voitetaan lähtö ruuturouvalla ja jatketaan väriä nelosella. Lopulta saadaan kotipeli. Huomaa, että jos puolustus pelaa herttaa tai ristiä, niin pelinviejän pitää pelata aina toisesta kädestä pieni kortti, jotta väreissä säilyy pito. 3. Pikatikkejä on = 8. Puuttuva tikki voidaan kasvattaa ruudusta, jos väri on jakautunut 3-3 tai 4-2. Hertan 3-3 -jakautumalla väristä olisi otettavissa 4 tikkiä. Puolustuksella on otettavissa 3 ristä, joten hertan testaamiseen ei ole varaa, sillä jos väri istuu 4-2 ja ruudussa pitää antaa tikki vastustajille, niin tuloksena on pieti. Siispä kasvatetaan ruutu. Lähtö voitetaan pöytään herttarouvalla, jonka jälkeen pelataan ruutukakkonen kuninkaalle ja jatketaan seiskalla ässälle. Mikäli molemmat puolustajat tunnustavat näille ruutukierrokselle, niin väristä saadaan kasvatettua ainakin yksi tikki. Otetaan ruuturouva. Mikäli toinen puolustaja sakaa kolmannelle ruutukierrokselle, niin vastustajalle kasvaa yksi ruututikki. Viidennen ruudun kasvattaminen onnistuu kuitenkin edelleen pelaamalla neljäs ruutukierros.

30 26 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Jos ruutu on tasan 3-3, niin otetaan loputkin ruudut (lännen kädestä ei sakata herttaa). Lopuksi testataan herttaväri. Jos väri on 3-3, niin tuloksena on 11 tikkiä. Mikäli toinen puolustajista sakaakin jo toiselle ruutukierrokselle, niin toivotaan, että täytyy toivoa, että hertta istuu tasan. 4. Pikatikkejä on 6 kappaletta. Puuttuvat 2 tikkiä voidaan kasvattaa ruudusta, mutta tällöin puolustus ehtii ensin puhkaista patavärin ja ottaa ainakin kolme pataa, kaksi ruutua ja ristin, jolloin pelissä on yksi pieti. Oikein on yrittää saada puuttuvat tikit rististä. Tämä onnistuu, jos A on etelällä. Pöytään pitää päästä kahdesti pelaamaan ristiä. Suunnitelma: voitetaan lähtö pöytään kuninkaalla, pelataan ristikolmonen kuninkaalle, herttarouvalla pöytään ja jatketaan pieni risti kohti rouvaa. Jos ristiässä on pohjoisella, niin pelillä ei ollut kotipelimahdollisuutta. Huomaa, että peli menee yleensä pietiin, jos lähtö voitetaan käteen pataässällä, sillä tällöin ei päästä pöytään pelaamaan toista ristikierrosta muuten kuin avaamalla pata vastustajille, joilla on vielä ristiässä ylhäällä. 2.3 Puolustuspeli Puolustuksen perusteita Puolustustaktiikka on sangipelissä olennaisesti samanlaista kuin pelinvientitaktiikka: tarkoituksena on kasvattaa tikkejä omasta vahvasta tai pitkästä väristä. Tällaista puolustusta sanotaan aktiiviseksi. Passiivisessa puolustuksessa taas pyritään välttämään tikkien lahjoittamista pelinviejälle ja odotetaan, että pelinviejän sitoumus kaatuu lopulta omaan mahdottomuuteensa ja tuloksena on pieti. Tyypillisesti sngipuolustus siis menee seuraavasti: Lähtijä aloittaa pisimmästä ja vahvimmasta väristään.

31 2.3. PUOLUSTUSPELI 27 Aina, kun puolustus voittaa tikin, niin jatketaan aloitusvärin pelaamista, ellei sitten esim. lepääjän korteista näe, että kyseisestä väristä ei voi kasvaa puolustukselle tikkejä. Joskus lähtijän pari ( partneri ) näkee, että lähtöväriä ei kannata pelata, tai hänellä ei enää ole kyseistä väriä. Tällöin hänen kannattaa pelata joko omaa vahvaa väriään, tai väriä, joka on pöydässä heikko. Yleensä ottaen puolustajien ei kannata kovin usein vaihtaa pelattavaa väriä, vaan on hyvä jatkaa saman värin kasvatusyrityksiä. Puolustaja toisena kätenä Muutama sivu aiemmin käytiin läpi värien kasvattaminen. Esimerkeistä kävi ilmi, että puolustajien kannattaa säästää kuvansa vastustajan isojen korttien peittämiseen eikä pelata ässiään ja kuninkaitaan pelinviejän pienten korttien päälle ollessaan toisena kätenä. Etelä on pelinviejä ja pelaa kädestään ruutunelosen. Tilanne on seuraava: Q873 A102 4 Lännen tulee tunnustaa maata pienellä ruudulla, eikä hyökätä tikille ässällä. Jos tilanne on esimerkiksi tämä: Q873 A102 J6 K954 niin ässän pelaaminen maksaa itä-lännelle tikin. Kun länsi pelaa neloselle kakkosen, joutuu etelä tyytymään kahteen ruututikkiin. Ässän survominen puolestaan kasvattaa pelinviejälle heti kolme ruututikkiä. Tietenkään tätä toinen käsi pientä -sääntöä ei pidä viedä äärimmäisyyksiin. Toki kannattaa tikki ottaa kortilla, joka muussa tapauksessa seuraavalla kierroksella olisi mahdollisesti jäämässä

32 28 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI isomman kuvan alle. Esimerkiksi tilanteessa J6 Q10 2 lännen tulee pelata Q, sillä etelällä voi olla AK972. Jos länsi pelaa kympin, niin itä-länsi ei saa väristä tikkiäkään. Ässää pienemmällä kortilla siis tulee napata tikki, jos kyseessä on edellisen kaltainen nyt tai ei koskaan -tilanne. Puolustaja kolmantena kätenä Tikkiin kolmantena pelaavan puolustajan tilanne on usein helppo. Katsotaan muutamia esimerkkejä. Esimerkki 1 Jos puolustajan ei ole syytä pelata isoa korttia, hän pelaa pienen. Pienillä korteilla voidaan kertoa asioita partnerille. Tästä aiheesta kerrotaan myöhemmin lisää merkinantojen yhteydessä. 964 i) Q 872 Idällä on vain pieniä kortteja ja länsi on tikissä kiinni, joten itä pelaa pienen hertan. 964 ii) Q K72 Nytkin itä pelaa pienen, sillä tikistä ei kannata kamppailla oman parinsa kanssa. J105 iii) Pohjoisen korteista määrätään tikkiin jätkä. Idällä ei ole isompaa korttia, joten hän pelaa pienen hertan. Esimerkki 2 Jos partneri on aloittanut pienellä kortilla ja kolmannella kädellä on mahdollisuus taistella tikistä, niin hän pelaa yleensä suurimman korttinsa K72 Pohjoisen korteista määrätään nelonen. Itä pelaa tikkiin kunin-

33 2.3. PUOLUSTUSPELI 29 kaan. 964 ii) 3 J102 Nyt idällä on kaksi samanarvoista kuvaa. Voisi kuvitella, että on samantekevää kumman niistä pelaa, mutta tilanne on juuri päinvastoin. Partnerille ei ole ollenkaan samantekevää, pelaako itä kympin vai jätkän. Siirrytään tarkastelemaan tilannetta lännen näkövinkkelistä. 964 Q K Itä pelaa kympin ja etelä voittaa tikin kuninkaalla. Nyt länsi voi päätellä, että J on idällä, sillä muuten etelä olisi voittanut tikin jätkällä. Siten länsi voi kiinni päästyään jatkaa patavärinsä kasvattamista pelaamalla pienen padan idän jätkälle. Edellä nähty on selvästikin hyödyllistä ja oman parin auttaminen järkevää, joten kolmannessa kädessä pelataan peräkkäisistä korteista alin, kun partneri on aloittanut pienellä 3. Kun tämä on tiedossa, ja itä tunnustaa jätkällä, 964 Q853 J K niin länsi tietää, että etelällä on alunperin ainakin AK10. Länsi ei voi enää itse pelata väriä antamatta ylimääräistä tikkiä etelälle. Kuvakortin pelaaminen siis kieltää edellisen alemman kortin. Tehtäviä 1. Olet lännen korteissa puolustamassa. Pelaat tikkiin toisena kätenä. Minkä kortit pelaat? 3 Myöhemmin tulee vastaan tilanteita, joissa lähtijä on aloittanut kuvakortilla. Tällöin esim. jätkän pelaaminen lupaa sekä kympin että ysin, mutta kieltää rouvan.

34 30 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (a) K76 AJ43 2 (c) K53 Q (b) A76 KJ103 2 (d) Q65 J Olet idän korteissa puolustamassa. Pelaat tikkiin kolmantena kätenä. Minkä kortit pelaat? (a) (b) (c) (d) Ratkaisut AJ7 965 Q K J1054 K65 4 AQJ7 1. (a) 6. Toisesta kädestä pelataan useimmiten pienin mahdollinen kortti. (b) 6. Ei ole mitään syytä kiirehtiä ässän kanssa tässäkään tilanteessa. (c) 5. Tässä tilanteessa täytyy toimia mahdollisimman sujuvasti, jottei pelinviejä arvaa ristikuninkaan olevan sinulla. (d) Q. Tällä kertaa ison kortin pelaaminen on perusteltua, koska muuten rouva saattaa jäädä kokonaan tikittä. 2. (a) A. Kolmannesta kädestä pelataan useimmiten suurin mahdollinen kortti mikäli on mahdollista taistella tikistä.

35 2.3. PUOLUSTUSPELI 31 (b) 7. Ei ole mitään syytä yrittää taistella partnerin kanssa samassa tikissä. Säästetään kuningasta tulevia tikkejä varten. (c) 10. Tällä kertaa ei pelatakaan suurinta korttia vaan toiseksi suurin. Kyseessä on poikkeustilanne, kun värissä on sekvenssi. Peräkkäisistä korteista pelataan aina pienin. (d) J. Tiedät saavasi tikin jätkällä. Pelaat peräkkäisistä pienimmän kortin Lähtökortin valinta Sangia vastaan aloitetaan yleensä vähintään 4 kortin väristä, tai väristä, jossa partneri on luvannut väh. 4 korttia. Perinteinen tapa on lähteä pitkästä väristä 4. suurimmalla kortilla. Tässä kirjassa kyseinen lähtökorttisopimus jää kuitenkin sivuosaan, sillä 4. suurimmalla lähtijöille tulee pitkä lista erilaisia sopimuksia siitä, kuinka aloitetaan esim. kolmen kortin väristä. Näistä sopimuksista lyhyesti myöhemmin. Jotta pärjättäisiin yhdellä ainoalla sopimuksella, on lähtökorttijärjestelmäksi valittu ns sääntö. Tämä menetelmä on Pohjoismaissa varsin suosittu. Tämän säännön mukaan lähtökortiksi valitaan yhden tai kahden kortin väristä suurin kortti sarjasta eli sekvenssistä suurin kortti. Sarjalla tarkoitetaan tässä seuraavia yhdistelmiä: Aito sarja: AKQ, KQJ, QJ10, J109, 1098 Epäaito sarja: AKJ, KQ10, QJ9, J108, 1097 kolmen tai neljän kortin väristä 3. suurin kortti välisarjasta myös 3. suurin kortti. Välisarjassa on iso kortti, väli ja sarja, eli niitä ovat

36 32 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI AQJ, KJ10, Q109 ja AJ10, A109 sekä K109 väh. 5 kortin väristä viidenneksi suurin kortti. Lähtökortti on siis aina värin suurin, kolmanneksi suurin tai viidenneksi suurin kortti. Edellisiin perusperiaatteisiin lisätään vielä yksi erikoistapaus: Jos partneri on luvannut tarjouksellaan jonkin ainakin 4 kortin värin, niin tästä väristä aloitetaan suurimmalla kortilla myös vähintään 3 kortin väreistä, joissa on kahden kortin sarja. Alla on kaksi esimerkkiä aiheesta. QJ75, J106 Periaatteet selviävät seuraavasta esimerkistä. Esimerkki 1 Seuraavassa on alleviivattu lähtökortti sangipeliin erilaisista väreistä. K Q863 K Q10 6 A Q J10 5 Q K J9643 A K J 10 J 7 2 Jos värin huipussa on sarja tai välisarja, niin aloitus valitaan tästä yhdistelmästä riippumatta värin pituudesta. Muutoin aloitetaan värin pituuden mukaan joko suurimmalla, kolmanneksi suurimmalla tai viidenneksi suurimmalla kortilla. Vähintään neljän kortin väristä lähtemisessä ei ole yleensä mitään erikoista. Lähtö kolmen kortin väristä tai vielä lyhyemmästä maasta taas perustuu suunnilleen aina johonkin tarjoussarjasta opittuun näkemykseen. Yleensä tällöin partneri on luvannut jonkun pitkän värin ja lähtijä aloittaa kyseisellä värillä. Sarjasta lähdöt ovat useimmiten hyvin turvallisia ja antavat vain harvakseltaan pelinviejälle suurta etua. Ässät ja kuninkaatkaan eivät juuri menetä tehoaan, jos niiden alta aloitetaan pitkästä väristä. Sen sijaan aloitus esimerkiksi tyyppiä J853 tai Q865

37 2.3. PUOLUSTUSPELI 33 olevista yhdistelmistä maksaa usein tikin. Syynä on se, että tuollaisen värin kasvattaminen vaatii partnerille varsin voimakkaan yhdistelmän, esim. ensimmäisessä tapauksessa jotakin Q104 kaltaista tai vielä parempaa. Jos partnerilla on kuitenkin edellistä heikompi kokoelma, esim. Q74, niin lähtö väristä antaa usein tikin pelinviejälle. Kannattaa siis välttää lähtöä 4 kortin heikohkosta väristä, jonka huipussa on pelkkä jätkä tai rouva. Esimerkki 2 Olkoon lähtijän käsi joku alla olevista. Mikä on oikea lähtökortti? i) Q AKJ 985 ii) KQ87 QJ iii) 8 J874 KJ74 Q1074 Kädestä i) lähdetään pisintä väriä eli pataa. Koska värissä ei ole sarjaa eikä välisarjaa, niin valitaan viidenneksi suurin. Lähtökortti on siis 2. Ruutukuvat ovat hyviä yhteyskortteja myöhemmin pelin aikana. Niillä päästään hakemaan tikit lähtijän kasvaneesta pataväristä. Keskimmäisen käden tapauksessa valinta tehdään padan ja hertan kesken. Hertan sarja on turvallinen valinta, joten lähtökortti on Q. Viimeisessä tapauksessa aloitetaan yhtä pitkistä väreistä vahvimmalla. Valinnaksi tulee 7. Esimerkki 3 Olkoon parisi nyt luvannut ainakin 5 kortin -värin. Millä aloitat? i) 9 K74 J8752 Q1096 ii) 106 KQJ1096 A54 J82 iii) J107 QJ1098 K5 763 Ensimmäisellä kädellä lähtökortti on 9. Kannattaa yleensä lähteä partnerin väriä, sillä jos se on paras lähtö, niin parisi on tyytyväinen. Jos taas se ei ollut hyvä lähtö, niin parisi ei siitä suutu. Jos taas aloitat muuta, ja oikein olisi ollut aloittaa partnerin

38 34 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI tarjoamaa väriä, niin parisi mieliala voi muuttua huonoon suuntaan. Kädessä ii) hertasta kasvaa 5 tikkiä heti, kun ässä on saanut tikkinsä. Vahvat hertat pääsee vielä varmasti hakemaan ruutuässällä. Patalähdön tulevaisuutta on olennaisesti vaikeampi ennustaa. Lähtökortti on siis K. Kolmannessakin esimerkissä on varsin hyvä hertta, mutta nyt värissä saattaa vastustajilla olla sekä ässä että kuningas. Lisäksi kädestä puuttuu myös varma yhteyskortti. Pataväri on mainio ja siitä aloitetaan tässä tapauksessa suurimmalla (partnerin väristä jo kahden kortin sarjasta isolla). Lähtökortiksi valitaan siis J. Myös puolustuksen kaikki myöhemmät käännöt noudattavat aiemmin ollutta sääntöä. Jos puolustaja voittaa tikin, niin seuraavan tikin aloituskortikseen hän valitsee pelattavan maan suurimman, kolmanneksi suurimman tai viidenneksi suurimman kortin. Tehtäviä Millä kortilla lähdet? AK KQJ4 J KJ J85 4. J54 J A984 Ratkaisut Pisimmän värin kolmanneksi tai viidenneksi suurin kortti on yleisin lähtökortti. Jos pisimmässä värissä on vähintään viisi korttia, niin silloin lähdetään viidenneksi suurimmalla kortilla.

39 2.4. LISÄÄ PERUSTEKNIIKKAA K. Kädessä on kaksi neljän kortin väriä. On pidemmän päälle oikein valita vahvemmasta väristä lähtökortti. Kuvasekvenssistä lähdetään suurimmalla kortilla Pisimmän värin kolmanneksi korkein kortti. On huomattavaa, että vaikka kädessä olisi yksi patakortti enemmän, niin silti lähdettäisiin kympillä eli kolmanneksi korkeimmalla kortilla. 4. J. Jälleen kaksi neljän kortin väriä joista pitäisi valita lähtö. Herttasotilas on parempi valinta, koska ristiässä säilyy yhteyskorttina kädessä mahdollisesti kasvaneita herttoja varten. 2.4 Lisää perustekniikkaa Leikkaaminen Herttojen jakautuma on seuraavanlainen. AQJ10 K Kuinka P-E:n tulee käsitellä herttaväri saadakseen väristä neljä tikkiä? Mieti, ennen kuin jatkat eteenpäin. Oikea käsittely on pelata herttaa kolmesti kohti pohjoisen kättä. Jos länsi tunnustaa pienellä, niin voitetaan ensimmäinen tikki rouvalla. Palataan jollakin muulla värillä etelän käteen ja pelataan taas pieni hertta. Lännen pelatessa pientä voitetaan tikki jätkällä. Uusitaan operaatio vielä kolmannen kerran pelaamalla hertta pohjoisen kympille. Lopuksi ässä tuo neljännen tikin. Edellä P-E käsitteli herttavärin leikkaamalla kolmesti (myös ruotsalaisperäistä sanaa maskaaminen käytetään yleisesti). Leikkaus onnistui, koska kuningas oli lännellä, eli pohjoisen herttahaarukan etupuolella. Katsotaan muutamia väriyhdistelmiä, joissa leikkaus on oikea värinkäsittelytapa. Q654 AJ10

40 36 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Lännen tulee toivoa, että kuningas on pohjoisella, ja leikata risti ensin jätkällä ja myöhemmin kympillä. Q65 AJ432 Länsi pelaa ruudun idän jätkälle. Jos kuningas on pohjoisella, jätkä voittaa tikin. Seuraavaksi pelataan ässä, ja jos kuningas putoaa alle, niin ruutuväri tuottaa viisi tikkiä (pohjoisella Kx ja etelällä xxx 4 ). A1098 QJ4 Taas pitää leikata kuningasta, tällä kertaa etelältä. Tässä tapauksessa leikkausta ei kannata tehdä pelaamalla ensiksi nelonen kohti lännen kättä, vaan värin käsittely tulee aloittaa toisella idän isoista hertoista, vaikkapa rouvalla. Jos rouvalla saa tikin, niin ollaan valmiiksi idän kädessä kiinni ja voidaan uusia leikkaus heti perään kierrättämällä sotamies. Huomaa, että kahdessa aiemmassa esimerkissä väri ei ollut riittävän tiivis, jotta käsittely olisi voitu aloittaa lännen rouvalla. Varsinkin ruutuvärin tapauksessa rouvalla aloittaminen olisi paha virhe, jos pohjoinen pelaisi rouvalle kuninkaan esim. väristä K tai Kx. AJ654 K32 Ensin otetaan idän kuningas, jos vaikka pohjoisella olisi singelirouva. Seuraavaksi leikataan väri pelaamalla pieni pata jätkälle. Kahdeksan kortin värissä rouvan leikkaaminen onnistuu todennäköisemmin kuin yritys pudottaa dubbelirouva pelaamalla ässä ja kuningas. Värin huipusta pelaamista sanotaan toppaamiseksi. A643 KJ952 Ensiksi on taas oikein ottaa ässä. Jos molemmat tunnustavat pienellä, pelataan vaikkapa kolmonen kohti idän haarukkaa. Jos pohjoinen tunnustaa herttaa, niin topataan väri pelaamalla kuningas. Tämä on hiuksenhienosti parempi pelitapa kuin leikkaaminen toisella kierroksella. Edellisistä saadaan nyrkkisääntö värinkäsittelyihin. Jos väristä puuttuu vain rouva, niin kahdeksan kortin värillä leikataan, yhdeksän kortin värillä topataan. 4 x = Joku värin pieni kortti, jonka silmäluku ei ole oleellinen.

41 2.4. LISÄÄ PERUSTEKNIIKKAA 37 Tehtäviä 1. Kuinka seuraavat värit tulee käsitellä? Yhteyksiä käsien välillä riittävästi. (a) 854 AQJ (b) KJ109 A432 (c) AKJ (d) 54 AKJ1032 (e) AKQ Olet lännen korteissa kiinni, mutta nyt käsien välillä ei ole yhteyksiä muissa väreissä. (a) Q104 AJ98 (b) J93 AQ102 (c) KJ109 A432 (d) Q53 AK1064 Ratkaisut 1. (a) Leikkaa väri kahdesti. Ensin vaikkapa rouvalla, palaa lännen käteen ja leikkaa jätkällä. (b) Tässä värissä on kaksi yhtä hyvää menetelmää. a) Ensin kuningas ja sitten leikkaus kierrättämällä jätkä. b) Ensin ässä ja sitten leikkaus jätkällä ja tarvittaessa myöhemmin vielä kympillä. Tapa a) on oikein, kun rouva on pohjoisella, tai tippuu kuninkaan alle etelältä. Versio b) taas tuottaa 4 tikkiä, kun rouva on etelällä tai putoaa pohjoiselta ässän alle. (c) Ota ensin ässä (tai kuningas) ja leikkaa sitten väri jätkällä ja kympillä. Saat 5 tikkiä, jos rouva putoaa ässän alle tai rouva on etelällä enintään 4 kortin värissä.

42 38 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (d) Leikkaa väri heti jätkällä ja myöhemmin kympillä. Saat 6 tikkiä, jos pohjoisella on rouva enintään 4 kortin värissä. Huomaa, että on väärin ottaa ensin esim. pataässä. Tämä pelitapa on oikein, kun etelän rouva putoaa ässän alle. Jos pata on jakautunut 4-1, niin rouva on vain kerran viidestä lyhyessä kädessä. Ässän pelaaminen häviää siis 4-1 -jakautumilla neljä kertaa viidestä kahdelle leikkaukselle. (e) Ota kaksi isoa ristiä. Jos pohjoinen sakaa toiselle kierrokselle, niin leikkaa risti kympillä. 2. (a) Kierrätä ensin vaikkapa rouva ja sitten kymppi. Tarvittaessa leikkaa vielä jätkällä. (b) Nyt pitää olla edellistä tehtävää tarkempi. Jos kierrättää ensin jätkän, juuttuu toisen kierroksen jälkeen idän käteen kiinni, eikä pääse enää leikkaamaan kolmatta kertaa. Oikein on kierrättää ensin ysi ja sitten vasta jätkä, jolloin voi leikata vielä kolmannenkin kerran, mikäli tarvetta ilmenee. (c) Ota kuningas ja kierrätä jätkä sekä kymppi tarvittaessa. Pohjoiselta voi leikata rouvan aina pois. Etelän neljän (tai viiden) kortin värin käsittely ei onnistu, koska leikkausta ei pääse uusimaan. (d) Voita ensimmäinen tikki vaikka ässällä ja toinen rouvalla. Jos etelä ei tunnusta toiselle kierrokselle, niin voit leikata pohjoisen jätkän kolmannella ristikierroksella. Huomaa, että joudut ongelmiin, jos voitat ensimmäisen kierroksen rouvalla. Kaksoisleikkaus Kaikki leikkaukset eivät ole sellaisia, että värin isoimmista korteista vastustajilla on yksi, vaan puuttuvia kortteja voi olla myös kaksi. Tällöin puhutaan kaksoisleikkauksesta. Esimerkkiväri on tyypillisimmillään seuraava:

43 2.4. LISÄÄ PERUSTEKNIIKKAA 39 AJ10 Q986 K Etelä pelaa ruutua ja toivoo, että ainakin toinen puuttuva ruutukuva (rouva tai kuningas) on lännellä. Etelä pelaa kolmosen, länsi kuutosen, pohjoinen jätkän ja idän kuningas voittaa tikin. Kun etelä seuraavan kerran pelaa ruutua, on tilanne kuin tavallisessa leikkauksessa. Pohjoisella on jäljellä olevista ruuduista suurin ja kolmanneksi suurin, ja hän leikkaa värin kympillä. Kaksoisleikkauksella P-E saa kaksi tikkiä. Jos molemmat ruutukuvat olisivat olleet idällä, olisi leikkaus epäonnistunut. Muita tavallisia yhdistelmiä, jotka käsitellään kaksoisleikkauksella, ovat tyyppiä i) KJ7 864 ja ii) 942 AQ10. Tapauksessa i) pelataan ensin idän kädestä pieni kortti jätkälle ja myöhemmin toinen kierros kuningasta kohti. Jos ainakin toinen herttakuvista (ässä ja rouva) on etelällä, niin I-L saa väristä tikin. Jos molemmat kuvat ovat etelällä, niin I-L saa kaksi tikkiä. Huonossa tapauksessa molemmat kuvat ovat pohjoisella, jolloin itä-länsi ei saa väristä tikkiäkään. Väri ii) käsitellään leikkaamalla väri ensin kympillä ja myöhemmin rouvalla. Itä-länsi saa 3 tikkiä, jos sekä jätkä että kuningas ovat pohjoisella. Jos vain toinen on pohjoisella, saa P-E tikin ja I-L kaksi tikkiä. Jos taas etelä omistaa patavärin miehet, joutuu itä-länsi tyytymään ässällä saatavaan tikkiin. Tehtäviä 1. Olet kiinni lännen kädessä. Kuinka seuraavat väriyhdistelmät tulee käsitellä? Yhteyksiä käsien välillä on muissa väreissä tarpeellinen määrä. (a) J42 K1098 (b) 5432 K1098

44 40 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (c) 873 AQ1096 (d) 873 AQ10965 (e) K752 A1094 Ratkaisut 1. (a) Leikkaa ensin kympillä. Jos rouva voittaa tikin, niin kasvatat värin. Jos taas etelän ässä vie tikin, niin leikkaa väri uudelleen kierrättämällä J. Jätkän pelaaminen jo ensimmäisellä kierroksella johtaa ylimääräisen yhteyden tarpeeseen, jos jompi kumpi puolustaja voittaa tikin ässällä. (b) Leikkaa ensin vaikka kympillä ja sitten ysillä. Kaksoisleikkaus on paljon parempi pelitapa kuin pienen pelaaminen kuninkaalle. Kirjoita näkyviin erilaiset jakautumat ja totea tämä asia. (c) Oikea käsittely on tässäkin tapauksessa kaksoisleikkaus. Ensiksi leikataan kympillä ja myöhemmin kierrätetään kasi. (d) Yhdeksän kortin värissä leikataan ensin rouvalla. Jos kuningas voittaa tikin, niin seuraavalla kierroksella on oikein topata väri pelaamalla ässä. Tilanne on samankaltainen kuin 9 kortin värissä, josta puuttui aluksi vain rouva ja oli otettu yksi tikki isolla kortilla. Jälleen toiseksi suurin kortti puuttuu ja vastustajilla on 2 korttia jäljellä alkuperäisestä neljästä. (e) Pelaa ensin kuningas ja leikkaa sitten kympillä. Toisen kierroksen leikkaus säästää tikin, jos pohjoisella on alunperin esim. QJ83. Jos väri on 3-2, niin käsittelyllä ei ole merkitystä. Jos etelä tunnustaa kuvalla kuninkaalle, niin on oikein leikata toisella kierroksella.

45 2.5. LISÄÄ SANGIPELINVIENNISTÄ Lisää sangipelinviennistä Jatketaan sangipelinviennin opiskelua. Nyt aiheina on mm. mihin suuntaan leikataan, sekä kuinka estetään vastustajia vaarantamasta pelinvejän kotipeliä Laistaminen Seuraavassa jaossa etelä yrittää saada 9 tikkiä sangipelissä. 102 A95 K84 A10987 KJ J P L I E Q85 QJ64 Q95 K63 A73 K872 A63 QJ2 Länsi aloittaa patanelosella. Etelä tekee pelinvientisuunnitelmansa: pikatikkejä on = 6 ja rististä voidaan leikkaamalla kasvattaa kolme tikkiä, vaikka leikkaus epäonnistuisikin. Lähtökortti on pienin vastustajien padoista. Koska sangia vastaan aloitetaan yleensä vähintään 4 kortin väristä, ja lähtökortti on tuollaisesta kolmanneksi tai viidenneksi suurin, niin lähtö on mitä ilmeisimmin viidenneksi suurin kortti. Vaarana on, että jos -leikkaus epäonnistuu, niin puolustus saa otettua piedin lännen pitkän patavärin turvin. Mikä avuksi? Jos ristileikkaus epäonnistuu, niin idällä ei saa olla enää pataa. Tähän päästään sillä, että etelä ei voita ensimmäistä patakierrosta eikä toistakaan vaan säästää ässänsä kolmanteen patatikkiin. Pelinviejän pitää siis malttaa ja laistaa kaksi ensimmäistä patakierrosta. Kun hän sitten leikkaa ristin kierrättämällä rouvan, voi itä voittaa tikin, mutta kotipeli on turvattu, sillä idällä ei ole enää pataa. Pelinviejä tulee saamaan = 9 tikkiä. Jos risti-

46 42 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI leikkaus onnistuisi, niin tikkejä tulisi yksi enemmän. Laistojen määrän etelä joutuu päättelemään tapauskohtaisesti. Tässä uhkana oli 5-3 -jakautuma, joten laistaa kannatti kahdesti. Jos 4-2 -väri aiheuttaisi ongelmia, niin useimmiten yhden tikin laistaminen riittäisi ratkaisuksi Vaarallinen vastustaja Edellisessä laistoesimerkissä lännellä oli niin pitkä pata, että kiinni päästyään hän olisi voinut ottaa piedin värillään. Tämä uhka teki hänestä vaarallisen vastustajan ja pelinviejän tuli estää laistamalla hänen kiinnipääsynsä. Katsotaan aiheesta esimerkki. Esimerkki 1 AJ KQ5 K1092 KQ82 P L I E AJ64 AJ10 Länsi on pelinviejänä tavoitteenaan ainakin 9 tikkiä sangipelissä. Lähtökortti on 2, etelä pelaa jätkän. Kuinka lännen tulee pelata? Pelinvientisuunnitelma: pikatikkejä on = 7, ja kun etelä pelaa lähtöön jätkän, niin hertasta saadaan heti kahdeksas tikki. Yhdeksäs tikki saadaan leikkaamalla ruudusta, vaikka leikkaus epäonnistuisikin. Rouvan voi leikata yhtä hyvin kummaltakin vastustajalta. Aloitus on ilmeisesti 5 kortin väristä, ja A näyttää olevan pohjoisella, koska etelä ei sitä ensimmäiseen tikkiin pelannut. Vaarana on, että etelän pelatessa herttaa pohjoinen saa neljä tikkiä väristä (esim. etelällä alun perin J94 ja pohjoisella A 10862). Etelä on siis vaarallinen vastustaja, ja ruutuväri pitää käsitellä siten, että hän ei pääse kiinni. Pohjoinen saa voittaa tikin ruuturouvalla, sillä tällöin lännen Q5 on pitona arassa värissä. Siis: voitetaan herttalähtö kuninkaalla, pelataan ruutukakkonen ässälle ja leikataan väri kierrättämällä jätkä. Jos leikkaus onnistuu, tuloksena on 10 tikkiä, mutta epäonnistunutkaan leikkaus ei estä yhdeksän tikin saamista.

47 2.5. LISÄÄ SANGIPELINVIENNISTÄ 43 Tehtäviä Kaikissa tehtävissä länsi on pelinviejä ja pohjoinen aloittaa. 1. K106 A84 85 KJ1052 P L I E A AKJ4 Q97 Lähtökortti on K. Sitoumus on 3NT, eli tavoite on 9 tikkiä sangipelissä. 2. K106 AJ4 85 KJ1052 P L I E A AKJ4 Q97 Lähtökortti on K. Sitoumus on 3NT. 3. K106 A8 J107 AJ1052 P L I E A8 J52 AQ984 Q97 Lähtökortti on K. Sitoumus on 3NT A10972 AK2 P L I E A62 A KJ Lähtökortti on Q. Sitoumus on 3NT. 5. AQ9 AK Q95 P L I E 764 Q8 QJ753 AK8 Lähtökortti on 2. Etelä pelaa kuninkaan. Sitoumus on 3NT.

48 44 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI 6. KJ5 K1094 K102 A83 P L I E 84 AJ3 AJ Lähtökortti on 3, etelä pelaa rouvan. Sitoumus on 1 NT, eli kotipeliin tarvitaan 7 tikkiä AQ J972 P L I E AQJ10 KJ5 A Lähtökortti on K. Sitoumus on 1NT. Ratkaisut 1. Pikatikkejä on 5 ja rististä voi kasvattaa 4 tikkiä lisää. Kaksi ensimmäistä herttakierrosta laistetaan ja kasvatetaan risti aloittamalla rouvalla. Kotipeli tulee, jos ristiässän omistajalla on enintään 4 kortin pata. Muussa tapauksessa kotipeliin ei ollut alun perinkään mahdollisuuksia. 2. Nyt riittää laistaa ensimmäinen hertta, sillä jos pohjoinen jatkaa väriä, niin länsi saa väristä kaksi tikkiä. Tämä pelihienous tunnetaan nimellä Bath coup. Laisto toimisi myös siinä tilanteessa, että lännellä olisi J84 ja idällä A Nyt on 5 pikatikkiä ja onnistunut leikkaus alavärissä tuo 4 tikkiä lisää. Herttarouva on pohjoisella, joten J on pito, kun ässällä otetaan heti tikki. Suunnitelma: Voitetaan lähtö ässällä ja leikataan ruutu kierrättämällä jätkä (ja kymppi tarvittaessa). Jos leikkaus epäonnistuu, ja puolustus jatkaa herttaa, niin jätkä kasvaa kotipelitikiksi. Jos taas puolustus vaihtaa väriä, niin yritetään ylitikkejä leikkaamalla risti kierrättämällä rouva ja ysi. 4. Pikatikkejä on kuusi ja ruudusta on mahdollista kasvattaa

49 2.5. LISÄÄ SANGIPELINVIENNISTÄ 45 3 tikkiä oikealla arvauksella. Rististä tikkejä voi kasvaa vain kaksi, joten siitä ei ole vaihtoehdoksi ruudulle. Nyt pelkona on paitsi vastustajan mahdollisen pitkän padan lisäksi myös se, että vastustaja voikin pelata toiseen tikkiin herttaa. Pata voi olla tasan 4-4, mutta hertassa toisella vastustajalla on taatusti ainakin 5 korttia. Tästä syystä lähtöä ei pidä laistaa. Siis: Voitetaan ensimmäinen tikki ässällä ja pelataan ruutukuningas ja pieni ruutu ässälle (rouvan puuttuessa 9 kortin väri pelataan huipusta). Jos rouva putoaa, niin saadaan koktipeli. Jos taas Q ei putoa 2 kierroksella, niin kasvatetaan ruutu pelaamalla vielä kierros väriä ja tyydytään pietipeliin. 5. Pikatikkejä on = 8 kpl ja ruudusta voidaan kasvattaa lisätikkejä. Lähtökortti lienee 5 kortin väristä, joten peli on vaarassa, jos puolustus kykenee kasvattamaan patavärin ennen kuin ruutuväri on vahva. Jako johon pitää varautua on alla. J A AQ9 AK Q95 P L I E 764 Q8 QJ753 AK8 K8 J10732 K8 J743 Jos länsi voittaa patakuninkaan ässällä ja jatkaa ruudun, niin pohjoinen laistaa, etelä voittaa tikin ja kasvattaa patavärin. Tulos on yksi pieti. Oikein on laistaa patakuningas. Patajatkon pelinviejä voittaa ässällä ja pelaa ruutua. Etelä tulee kiinni, mutta hänellä ei ole enää pataa ja tuloksena on kotipeli yhdellä ylitikillä. Jos pohjoisella on 5 kortin pata ja AK, niin pelinviejä on voimaton: peli menee pietiin.

50 46 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI 6. Pikatikkejä on viisi ja lähtökortti tekee patakuninkaasta kuudennen. Hertasta ja ruudusta on leikkaamalla kasvatettavissa tikki tai kaksi. Turvallinen suunta leikkauksiin on leikata etelältä, sillä pohjoisen ollessa kiinni on J5 pito. Suunnitelma: Voitetaan lähtö kuninkaalla, pelataan ruutua ässälle ja leikataan kympillä. Jos pohjoinen voittaa ja jatkaa pataa, niin lännelle kasvaa ylitikki. Jos pohjoinen jatkaa ruutua, niin otetaan kuningas, pelataan herttaa ässälle, otetaan vahva ruutujätkä ja leikataan lopuksi hertta kierrättämällä J. Tuloksena on tällöin ainakin yksi ylitikki. Pohjoisen paras kääntö on pieni risti, jonka jälkeen pelinviejä joutuu noukkimaan tikkinsä ( A, K, A, J ja K). Hieman huonompi pelinvienti on aloittaa herttaleikkauksella, sillä tällöin jää huonommat mahdollisuudet ruutuvärin hyödyntämiseen ja ylitikkeihin, jos pohjoinen jatkaa herttaa ja leikkaa myöhemmin ruutua etelältä. Tutki tilannetta ja huomaa ero. 7. Pikatikkejä on 5 ja puolustus on saamassa ainakin 2 ruutua ja 3 ristiä. Ruutuja voi olla tosin menossa jopa neljäkin, jos pohjoisella on 5 kortin väri. Tikkejä voidaan kasvattaa nopeasti vain pataleikkauksella. Jos leikkaus onnistuu, niin länsi saa 8 tikkiä. Padan voi leikata kolmesti, mutta yhteyksien kanssa on oltava huolellinen. Lähdön laistamisessa ei ole ideaa, sillä pata joudutaan leikkaamaan niin, että pohjoinen saa mahdollisella kuninkaallaan tikin ja lisäksi pohjoisella on luultavasti joku isoista risteistä yhteyskorttina. Suunnitelmaksi muotoutuu siten seuraava: voitetaan lähtö ässällä, pelataan herttaviitonen pöydän kympille, leikataan pata rouvalla, herttajätkä otetaan yli rouvalla ja uusitaan pataleikkaus. Lopuksi mennään vielä herttaässällä pöytään ja leikataan pata vielä kympillä.

51 2.5. LISÄÄ SANGIPELINVIENNISTÄ Lähtökortin käsittely Länsi lähtee kortilla 2. Minkä kortin etelä määrää pelattavaksi pohjoisen kädestä, kun hän näkee seuraavat kortit. K6 2 J84 Jos pohjoisen korteistä pelataan K, niin itä-länsi vie väristä kaikki tikit, jos väri on jakautunut kuten alla. K6 Q10732 A95 J84 Itä niittaa kuninkaan ässällään ja jatkaa ysillä. Pohjoinen-etelä ei saa väristä tikkiäkään. Oikein onkin pelata pohjoisen kädestä 6. Jos väri on jakautunut kuten yllä, niin idän paras pelitapa on tunnustaa ysillä (ässä säästetään kuninkaan peittämiseen seuraavalla herttakierroksella), jolloin etelän jätkä saa tikin. Kuutosen pelaaminen toimii myös alla olevissa tapauksissa. K6 i) A10732 Q95 J84 Itä saa voittaa ensimmäisen tikin rouvallaan, mutta ennemmin tai myöhemmin P-E:lle kasvaa väristä tikki. K6 ii) AQ9 J84 Nyt itä voi nauttia tikin sekä rouvallaan että ässällään, mutta tämän jälkeen etelän jätkä on kasvanut tikiksi. Käsittelemättä on vielä vaihtoehto, jossa molemmat herttakuvat ovat lännellä. Tällöin etelä voittaa ensimmäisen tikin jätkällään. Tulokseksi saadaan, että P-E saa väristä aina tikin, kunhan pohjoisen korteista pelataan ensimmäisellä kierroksella pieni hertta eikä kuningasta. Seuraavalla sivulla on samasta aiheesta muutamia tehtäviä pohdittavaksi. Mieti aina huolellisesti perustelut vastauksellesi ennen ratkaisun katsomista.

52 48 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Tehtäviä 1. Länsi on pelinviejä ja pohjoinen aloittaa pienellä kortilla. Mikä kortti pitää pöydästä (idän korteista) pelata? Ratkaisut (a) Q4 A76 (b) J8 K72 (c) J9 K3 (d) J43 Q86 (e) J83 AQ4 (f) A65 Q7 (g) A96 J2 (h) A106 J2 (i) A10 KJ7 1. (a) 6. Länsi saa tikin sekä rouvalla että ässällä. (b) 2. Itä-lännelle kasvaa väristä ainakin yksi tikki, ovatpa rouva ja ässä missä tahansa. (c) K. Nyt pitää arvata. Jos pohjoisella on A, niin pitää pelata kuningas, jos taas Q, niin pieni hertta on oikein. Useimmat pitävät tässä tilanteessa hauskempana kuninkaan pelaamista. (d) 6. Väristä kasvaa I-L:lle tikki, ottaapa etelä tikin kuvalla tai pelaa pienen. (e) 4. Jos kuningas on pohjoisella, niin itä-länsi saa väristä 3 tikkiä. Lähtö voitetaan jätkällä ja myöhemmin leikataan rouvalla. (f) Q. Rouva saa tikin, jos kuningas on lähtijällä. Kyseessä on nyt tai ei koskaan -tilanne. (g) J. Ainoa mahdollisuus saada tikki on se, että pohjoisella on KQ. Jos etelällä on K tai Q, niin mitään ei ole tehtävissä.

53 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 49 (h) 2. Jos etelä pelaa kuvan, niin otetaan tikki ässällä. Kymppi tai jätkä kasvaa myöhemmin toiseksi tikiksi. (i) 7. Lähtö paukahti suoraan haarukkaan ja I-L saa väristä 3 tikkiä onpa rouva sitten kummalla vastustajalla tahansa. 2.6 Puolustustaitoja Tässä osiossa jatketaan puolustuspelin tärkeimpien taitojen opiskelua. Ensin selvitetään, mistä tulee lähtökorttisäännön nimi sääntö. Sitten jatketaan puolustuspelin kovaa ydintä aiheilla kolmantena kätenä pelaaminen, peittääkö kortti toisena kätenä ollessa ja viimeisenä opitaan merkinannot, eli kuinka puolustuspelaajat saavat viestiä parilleen asioita korteillaan sääntö Lähtijä aloittaa tikkiin pelaamalla viitosen, ja sopimuksena on aloittaa aina värin suurimmalla, kolmanneksi tai viidenneksi suurimmalla kortilla. Jos viitonen on kolmanneksi suurin kortti, niin yhteensä on 14 5 = 9 viitosta suurempaa korttia, eli kortit 6, 7, 8,... 13, 14 (numeroidaan kuvakortit J = 11, Q = 12, K = 13 ja A = 14). Lähtijällä on kaksi lähtökorttiaan suurempaa korttia, joten muille jää = = 12 5 eli 7 lähtökorttia suurempaa korttia suurempaa korttia. Tulos saatiin siis laskemalla 12:n ja lähtökortin erotus. Vastaavasti voidaan näyttää, että jos pelaaja on aloittanut kolmanneksi suurimmalla kortillaan, niin muilla pelaajilla olevien lähtökorttia suurempien korttien lukumäärä saadaan vähentämällä lähtökortin silmäluku luvusta 12.

54 50 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI Samankaltaisella päättelyllä saadaan tulokseksi, että jos pelaaja on aloittanut viidenneksi suurimmalla kortillaan, niin muilla pelaajilla olevien lähtökorttia suurempien korttien lukumäärä saadaan vähentämällä lähtökortin silmäluku luvusta 10. Tästä tulee kyseisen lähtökorttisäännön nimi sääntö. Täsmälleen samasta syystä 11-sääntö tarkoittaa sopimusta, jonka mukaan pitkästä väristä aloitetaan värin neljänneksi suurimmalla kortilla. Sopimuksen lisukkeina joudutaan kuitenkin ottamaan mukaan varsin sotkuinen kasa kaikenlaisia kaupantekijäisiä, mm. MUD (middle-up-down) huonosta kolmen kortin väristä ja top of nothing -lähdöt heikoista väreistä, sekä ilmeiset ongelmat aloitettaessa esimerkiksi väristä K82. Tuloksena on, että 11- sääntöä käyttävillä lähtökortti voi olla värin suurin, toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi suurin kortti. Siten tilanteen oikea hahmottaminen menee hankalaksi. Edellä mainituista syistä tässä oppikirjassa 11-sääntö on hylätty ja käytetään sääntöä. Siirrytään esimerkkien pariin. Esimerkki 1 Länsi on lähtijänä ja tarkastelet tilannetta idän korteista. Montako lähtökorttia suurempaa korttia on etelällä? J87 6 K104 Oletetaan, että lähtö on lännen kolmanneksi suurin risti. Lasketaan: 12 6 = 6, joten muilla kuin lännellä on yhteensä 6 lähtökorttia suurempaa korttia kädessään. Pohjoisella näistä on 3 ja idällä 2, joten etelälle jää tasan 1 lähtökorttia suurempi kortti. Huomaa, että lähtö ei voi olla lännen viidenneksi suurin kortti, minkä osoittaa vähennyslaskun tulos 10 6 = 4, mutta itä näkee 5 lähtökorttia suurempaa korttia. Toinen tapa tulla samaan tulokseen on laskea, että kuutosta suuremmista risteistä on piilossa vain kortit AQ9. Siten lännellä ei voi olla neljää kuutosta suurempaa ristiä.

55 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 51 Seuraavaksi sovelletaan edellä opittua pelattaessa kolmantena kätenä eli edellisen esimerkin idän tilanteessa Kova kolmanteen? Aiemmin annettiin ohje, että lähtijän aloitettua pienellä kortilla, kolmannesta kädestä pelataan suurin kortti tai peräkkäisistä pienin, mikäli kamppaillaan tikin voittamisesta. Tilanne ei ole kuitenkaa noin yksinkertainen, vaan kolmannessa kädessä pitää varsin usein leikata pöydän kuvakortti, eikä vain konemaisesti iskeä suurinta korttia pöytään. Oletetaan jatkossa, että etelä on pelinviejä, länsi lähtijä ja pohjoinen lepääjä, ellei toisin mainita. Esimerkki 1 Alla olevassa tilanteessa on selvää, että itä leikkaa herttavärin jätkällä, jos pohjoisen korteista määrätään pieni hertta. Q72 5 KJ6 Jos jätkä voittaa tikin, niin on syytä olettaa, että ässä on lännellä. Tällöin itä jatkaa hertan pelaamista kuninkaallaan, ettei väri blokkaannu. Esimerkki 2 Mikä kortti idän pitää pelata seuraavassa tilanteessa, kun pöydästä määrätään lähtöön 9? Q92 7 K103 Seiska on ilmeisesti lännen kolmanneksi suurin pata, ja aloitus on luultavasti neljän kortin väristä. Muilla kuin lähtijällä on 12 7 = 5 seiskaa suurempaa pataa. Itä näkee näistä neljä, joten etelälle jää yksi lähtökorttia suurempi pata. Jos itä pelaa kuninkaan, niin I-L menettää tikin, mikäli etelällä on ässä. Jos siis -väri on jakautunut seuraavasti Q92 J876 K103, A54

56 52 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI niin kuninkaan pelaaminen on väärin. Oikein on pelata kymppi ja säästää kuningas rouvan voittamiseen myöhemmässä vaiheessa. Jos etelällä onkin ässän sijasta patavärin huipussa jätkä, ei kympin pelaaminen haittaa mitään, sillä tällöin P-E on koko ajan saamassa yhden patatikin. Tämän näkee tarkastelemalla alla olevaa kaaviota. Q92 A875 K103, J64 Kun I-L pelaa pataa, niin joko pohjoisen rouva tai etelän jätkä kasvaa tikiksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että kympin pelaamalla ei voi koskaan hävitä mitään, mutta kuninkaan pelaamisella voidaan hävitä tikki, jos ässä on etelällä. Näissä kolmannen käden leikkauksissa on nyrkkisääntönä, että ysillä voi vielä leikata, mutta ei enää pienemmillä korteilla. Huomaa, että tilanteessa pitää olla leikkausmahdollisuus, eli pöydässä tulee olla kortti, jonka arvo on puolustajan suurimman ja toiseksi suurimman kortin välissä. Siten värillä Q95 voidaan tarvittaessa leikata pöydän korttia ysillä, mutta aavistuksen heikommasta yhdistelmästä Q85 pelataan Q, sillä kasi on jo liian pieni leikkaukseen. Syynä tässä on, että kovin pienillä korteilla leikatessa pelinviejä saa liian usein ylimääräisen tikin jollain välikortillaan (9, 10). Toki puolustajan pitää aina käyttää aivojaan ja toimia tilanteen mukaan, eikä seurata sääntöjä sokeasti. Esimerkki 3 Joskus kolmas käsi joutuu hankalan arvauksen eteen. J72 6 Q98 Mikä kortti idän tulee pelata, kun pöydästä määrättiin 2? Nopeasti huomataan, että lähtö ei voi olla 5 kortin väristä. Kyseessä on siis lännen kolmanneksi suurin ruutu, ja etelälle jää tasan yksi kuutosta suurempi kortti. Ysillä leikkaaminen on oikein, jos tilanne on tällainen:

57 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 53 J72 A1064 Q98. K53 Etelä saa tikin kuninkaallaan, mutta I-L voi ottaa loput kolme tikkiä. Huomaa, että jos itä pelaisi ensimmäisellä ruutukierroksella rouvan, niin pohjoisen jätkä kasvaisi aikanaan P-E:n toiseksi tikiksi värissä. Jakautuma voi kuitenkin olla myös seuraava, jolloin olisi oikein ottaa tikki rouvalla. J72 AK64 Q Tässä tapauksessa ysillä leikkaaminen lahjoittaa tikin etelälle. Kyseessä on arvaustilanne, jossa väkisinkin tulee välillä tehtyä vääriä valintoja. Tehtäviä 1. Lännen kortti on lähtökortti. Pöydästä (pohjoinen) määrätään pieni. Mikä kortti idän tulee pelata? (a) (b) (c) (d) (e) Ratkaisut Q32 5 KJ10 Q87 3 A Q98 Q94 10 A52 Q7 2 K (a) 10. Luonnollisesti pöydän rouva leikataan. Samanarvoisista korteista pelataan pienin.

58 54 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (b) 10. Leikataan kympillä ja säästetään ässä rouvan peittämiseen. (c) Q. Lähtö on ilmeisesti lännen kolmanneksi suurin hertta. Etelällä on yksi kuutosta suurempi kortti. Jos etelällä on värin kuningas tai ässä, ei idän kortilla ole merkitystä. Jos etelän suurin hertta on jätkä, niin rouvan pelaaminen on oikea valinta itä-lännelle. (d) 2. Lännellä on luultavasti KJ10. (e) K. Lähtijällä lienee 5 kortin risti. Pienen pelaaminen pöydästä viittaa siihen, että etelällä on joko A J tai Jx. Ensimmäisessä vaihtoehdossa etelä saa aina 2 tikkiä, toisessa taas muut kuin kuningas lahjoittavat etelälle tikin. Huomaa, että etelällä ei voi olla Ax, sillä tällöin pöydästä olisi määrätty rouva Peittää vai ei? Aiemmin on puolustajalle annettu ohje, että kuvat kannattaa yleensä säästää vastustajan kuvien voittamiseen, eikä esimerkiksi toisena tikkiin pelatessa kannata hyökkäillä ässillä ja kuninkailla pienten korttien kimppuun. Muuten yleensä helpottaa pelinviejän värien kasvatusta. Tässä osiossa pelinviejä ei pelaakaan pientä vaan ison kortin, ja ongelmana on, että pelataanko tikkiin toisena kätenä kuvakortti vai ei. Esimerkki 1 Etelä pelaa kädestään ruuturouvan. Pitääkö lännen peittää rouva kuninkaallaan vai ei? A84 K105 Q Etelällä on näin pelatessaan oikeastaan aina sekä Q että J. Kun länsi peittää rouvan kuninkaallaan, niin hänen kymppinsä kasvaa pian tikiksi, jos etelä jatkaa värin pelaamista. Toisaalta, länsi ei häviä juuri mitään pelaamalla ensin pienen ruudun, sillä seuraavalla ruutukierroksella hän voi kasvattaa itselleen tikin

59 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 55 väristä joko peittämällä etelän pelaaman jätkän, tai jos etelä pelaa pienen, niin kymppi ajaa ässän alas ja kuningas nousee tikiksi. Siten vastaus on, että peittämisellä ei ole juurikaan väliä, jos etelällä on ruudussa sekä rouva että jätkä. Peittämistä voi suositella siksi, että joskus epätoivoinen etelä voi olla yrittämässä ns. mummomaskia pelaamalla rouvan, vaikka ei omistakaan värin jätkää. Esimerkki 2 Muutetaanpa tilannetta hieman. Etelä pelaa taas kädestään ruuturouvan. Pitääkö lännen peittää rouva kuninkaallaan vai ei? A84 K75 Q Nyt lännen omaan käteen ei ole kasvamassa tikkiä väristä. Jos värin jakautuma on tällainen A84 K , QJ3 niin länsi voi peittää nyt tai peittää vasta joskus myöhemmin jätkän kuninkaallaan. Kuninkaan pelaamisessa on kuitenkin vaarana seuraava jakautuma. A84 K QJ93 Jos länsi peittää rouvan kuninkaallaan, niin etelän oikea pelitapa on leikata seuraavaksi ruutuväri ysillä, jolloin hän saa väristä 4 tikkiä, eikä itä-lännelle jää tikkiäkään. Peittämistä parempi pelitapa onkin pelata pientä rouvalle, mutta peittää jätkä kuninkaalla. Jos idällä on kymppi kolmen kortin värissä ( kymppi kolmantena ), niin hänelle kasvaa tikki väristä. Jos taas etelän väri on esimerkiksi QJ103, ei lännen pelitavalla ole väliä, sillä itä-länsi ei tule saamaan väristä tikkiäkään. Lännen tulee siis pelata pientä rouvalle, mutta peittää jätkä kuninkaallaan. Huomaa, että jos lännen yhdistelmä olisi ollut K7, niin hänen olisi pitänyt peittää heti rouva kuninkaalla. Seiskan pelaamisessa olisi ollut vaarana, että seuraavaksi etelä pelaisi pienen ruudun,

60 56 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI jolloin kuningas tärvääntyisi ässän alle ilman mitään vastinetta etelän kädestä. Esimerkki 3 Pohjoisen korteista määrätään Q. Mikä kortti idän tulee pelata? QJ1098 K32 Peittämällä kuninkaallaan itä ei voi kasvattaa itselleen eikä lännelle yhtään tikkiä, koska pohjoisen väri on niin tiivis. Kuninkaan pelaaminen maksaa tikin, jos jakautuma on jompi kumpi seuraavista. QJ1098 i) 654 K32 A7 Etelä voittaa kuninkaan ässällään ja vie väristä 5 tikkiä. Pientä kahdesti pelaamalla itä kavattaisi itselleen kuninkaan tikiksi. QJ1098 ii) 7654 K32 A Nyt pohjoisen kädestä määrätty rouva on aivan puhdas ansa. Jos itä konemaisesti peittää kuvan kuvalla, kasvaa pohjoisen käteen neljä herttatikkiä. Pientä pelaamalla taas idän käteen nousee K vahvaksi. Vastaus esimerkin kysymykseen on: 2 tai 3. Edelliset tilanteet motivoivat seuraavat ohjeet: Peitä kuva kuvalla, jos näin voit mahdollisesti kasvattaa puolellesi tikin. Peräkkäisistä kuvista ei yleensä kannata peittää ensimmäistä, jos voit peittää kuvan myöhemminkin.

61 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 57 Tehtäviä 1. Pelinviejä pelaa kortin etelän kädestä. Olet länsi. Peitätkö? A4 A85 (a) K62 Q (e) Q94 J (b) K6 A74 Q (f) Q9 A85 J (c) K2 A4 Q (g) Q974 A85 J (d) K62 AJ104 Q (h) QJ7 A Nyt pöydästä (pohjoinen) määrätään jätkä. Olet itä. Peitätkö? J104 J4 (a) (d) Q7 K852 (b) J104 Q92 (e) KJ109 Q52 (c) J4 K6 (f) QJ109 K5 Ratkaisut 1. (a) Älä peitä. Kuninkaasi kasvaa tikiksi kahdella ristikierroksella. Jos pelaat kuninkaan, et saa välttämättä tikkiäkään. (b) Peitä. Kuningas vie mukanaan maksimimäärän vastustajan isoja kortteja. Peittäminen voi auttaa tikin kasvamista idän käteen. Pienen pelaaminen ei voita koskaan.

62 58 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (c) Peitä. Sama perustelu kuin edellä. (d) Peitä. Jos idällä on 4 pataa, jonka huipussa on ysi, niin P-E joutuu tyytymään kolmeen patatikkiin. Jos pelaat pienen, niin P-E voi saada 4 tikkiä väristä, vaikka etelällä olisi vain esim. Q5. (e) Älä peitä. Jos idällä on kuningas, niin peittäminen voi maksaa tikin, jos etelällä on J10xx. (f) Peitä. Jos etelällä on J108x, niin hän voi arvata väärin toisella kierroksella ja leikata kasilla. (g) Älä peitä. Menetät tikin, jos partnerillasi on K tai Kx. (h) Peitä. Kasvatat itsellesi tikin peittämällä. 2. (a) Peitä. Peittäminen voi joskus kasvattaa tikin partnerille, esim. jos hänellä on 9xxx. (b) Älä peitä. Peitä vasta kymppi. Peittämällä jätkän häviää tikin, jos partnerilla on kuningas. (c) Peitä. Nyt on viimeinen mahdollisuutesi tehdä kuninkaallasi jotain hyödyllistä. (d) Älä peitä. Pataa voi leikata vain kahdesti. Kun pelaat pienen, P-E voi saada väristä enintään 3 tikkiä ennen kuin sinä saat tikin kuninkaallasi. Jos peität, niin etelällä voi olla AQ109, jolloin hän saa väristä 4 tikkiä. (e) Älä peitä. Et voi kasvattaa tikkejä peittämällä. Pelinviejällä voi olla kädessään Axxx, ja hän vain kokeilee, saako sinut peittämään. Aikomus voi olla ottaa ässä ja leikata kympillä. (f) Älä peitä. Et voi kasvattaa kenellekään mitään. Peittämällä menetät tikin, jos etelällä tai lännellä on singeli- A.

63 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA Merkinannot Puolustuspelaajat saavat laillisesti viestiä toisilleen. Toiminta ei tietenkään saa perustua esim. sanoihin tai ilmeisiin, mutta erilaisille korttien peluujärjestykselle voi sopia omia merkityksiään. Nämä sopimukset ovat julkista tietoa, eli ne tulee kertoa pelinviejälle hänen niitä kysyessä. Näillä merkinannoilla on tapana ilmaista seuraavia asioita: Partnerin aloitettua väriä pelaajan pienillä korteilla näytetään yleensä pyyntö- tai kieltomerkkiä (voimamerkinanto), ts. halutaanko partnerin myöhemmin jatkavan väriä vai ei. Pelinviejän aloittaessa tikkiin puolustajat näyttävät yleensä värissä olevien korttien määrää ilmoittamalla, onko pelattavassa maassa parillinen vai pariton määrä kortteja. Tästä käytetään nimitystä pituusmerkinanto. Kun puolustaja ei voi tunnustaa väriä, vaan joutuu sakaamaan, niin yleensä pelaaja ensimmäisellä sakauksellaan pyytää tai kieltää jotakin väriä, ts. tekee voimamerkinannon. Niin sanottuja perinteisiä merkinantoja käyttäen pelijärjestys isompi-pienempi on pyyntömerkki tai kertoo parillisen määrän kortteja värissä. Vastaavasti taas pienempi-isompi on kieltomerkki tai kertoo parittomasta korttien määrästä pelatussa värissä. Toinen suosittu menetelmä ovat ns. käännetyt merkinannot 5, joissa pienempi-isompi on pyyntömerkki tai kertoo parillisesta korttien määrästä ja pelijärjestys isompi-pienempi kieltää voiman tai lupaa parittoman määrän kortteja. Menetelmä toimii perinteistä paremmin ainakin silloin, kun pelaajalla on kahden kortin värissä kuvakortti (ns. kuva-dubbeli), jolloin pakotettu pienen kortin pelaaminen toisena kätenä antaa oikean pituusmerkinannon. Perinteistä merkkisopimusta käyttäen olisi pakko mainostaa paritonta määrää, tai vaihtoehtoisesti hukata mahdollinen tikki kuvan 5 engl. udca = upsidedown count and attitude

64 60 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI pelaamisella, jotta pituutta ei tulisi valehdeltua. Italialaisissa merkinannoissa parittoman kortin pelaaminen on pyyntömerkki, kun taas kielto ilmaistaan pelaamalla parillinen kortti. Tämän kirjan merkinantopolitiikkana ovat käännetyt merkinannot höystettynä italialaisella merkinannolla ensimmäisessä sakauksessa, eli pieni pyytää + eka sakaus italialainen. Menetelmä on Suomessa hyvin suosittu. Käännetyt merkit ovat laajassa käytössä ympäri maailman. Voimamerkinanto Tutustutaan aiheeseen tarkemmin esimerkkien avulla. Esimerkki 1 Länsi aloittaa herttarouvalla ja pohjoisen korteista määrätään viitonen. 85 Q K64 Itä tietää lännen aloittaneen vahvasta väristä, jonka huipussa on QJ10 tai QJ9. Hän haluaa lännen jatkavan värin peluuta. Siten itä pyytää hertan jatkamista pelaamalla pienimmän herttansa eli 4. Mikäli länsi uskoo, että nelonen on idän pienin hertta, hän tietää idän aloittaneen pyyntömerkin tekemisen ja osaa jatkaa hertan pelaamista. Esimerkki 2 Heikolla värillä idän tulee esittää negatiivinen merkinanto. 963 K 82 Nyt idällä ei ole mitään apua lännelle, joten hänen tulee tunnustaa ensimmäiseen patatikkiin kortilla 8. Esimerkki 3 Tällä kertaa idällä on neljän kortin -väri. 963 K 8742 Itä sijoittaa lännelle lähtöväriin ainakin 4 korttia, jonka huipus-

65 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 61 sa on KQJ tai KQ10. Siten etelälle jää ässä ja enintään yksi muu pata. Puolustuksen pataväri on kasvanut vahvaksi heti, kun etelä on saanut tikkinsä ässällään. Tämän vuoksi idän on syytä ilmoittaa hyvät uutiset lännelle pelaamalla tikkiin pienin patansa eli 2. Esimerkki 4 On vielä syytä painottaa, että merkinannossa ei ole olennaista, onko kortti oikeasti pieni tai iso, vaan ainoastaan suhteellinen koko on merkityksellinen. i) A98 ii) 32 iii) 872 Ensimmäisellä värillä pyyntömerkinanto aloitetaan pelaamalla pienin kortti väristä, eli 8. Värillä ii) kielletään värin voima suurimmalla kortilla eli kolmosella. Viimeisessä tapauksessa kieltokortti 8 näyttää heti kiellon aloitukselta. Muissa tapauksessa tilanne selviää lopullisesti vasta värin toisella kierroksella. Tapauksissa i) ja ii) partnerilla voi olla tulkintavaikeuksia. Tosin, esimerkiksi alla olevassa tilanteessa länsi näkee, että idän 8 on hänen pienin korttinsa KQ Siten on selvää, että idän ristiväri ei ole ainakaan 98, sillä tällöin itä olisi pelannut ensin kieltävän ysin. Länsi voi varsin turvallisin mielin jatkaa pienellä ristillä, koska jos idällä on vielä ristiä jäljellä, niin hänellä on joko J tai A. Tehtäviä 1. Länsi aloittaa. Minkä kortin itä pelaa, kun merkinantosopimus on pieni pyytää? (a) 874 A Q63

66 62 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI (b) (c) (d) (e) 874 A Q Q K2 874 A J Länsi aloittaa. Pöydästä määrätään suurin kortti. Minkä kortin itä pelaa, kun merkinantosopimus on pieni pyytää? (a) (b) (c) (d) (e) (f) Ratkaisut Q6 5 J842 Q AK5 Q 1072 AK5 Q 1076 AK4 5 Q83 AK (a) 3. Pienin risti lupaa voimaa värissä. Lännellä on luultavasti AKJ. (b) 10. Iso kortti kieltää voiman värissä. (c) 2. Pienellä kortilla ilmoitetaan voimaa. Lännellä on ilmeisesti QJ9. Idän on tällöin annettava positiivinen merkinanto, jos hänellä on kuva tai kymppi.

67 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 63 (d) K. Jos itä pelaa pienen, niin väri blokkaantuu. Jos itä pääsee myöhemmin kiinni, voi hän jatkaa pienellä padalla pelinviejän läpi. (e) J. Kuvan pelaaminen lupaa sarjan kuvasta alaspäin ja kieltää tässä tapauksessa rouvan. 2. (a) 2. Idällä on suurin mahdollinen risti, joten hän tekee positiivisen voimamerkinannon. (b) 9. Nyt ei voimaa ole, joten on syytä varoittaa länttä. (c) 2. Selkeä pyyntösignaali. (d) 10. Kuutonen ei olisi oikein selvä pyyntö. Lähtö on luultavasti ainakin 4 kortin väristä, jonka huipussa on QJ9, joten kympin nähtyään länsi osaa kasvattaa värin. (e) 3. Kerrotaan hyviä uutisia: ristissä on voimaa. (f) 9. Tällä kertaa on syytä kieltää voima lähtövärissä. Pituusmerkinanto Pituusmerkinantojen käyttäminen ei ole bridgeuran alkuvaiheessa yhtä lailla välttämätöntä kuin voimamerkkien näyttäminen. Seuraavan esimerkin kaltaisessa tilanteessa merkinannoista on kuitenkin aloittelijallekin hyötyä. Esimerkki 1 Pöytään (pohjoinen) ei ole yhteyskortteja muissa väreissä, mutta ruutuväri on vahva. Väriä on pelattu ensin kakkonen kuninkaalle ja sitten pöydästä jatkettu rouvalla. Länsi on nähnyt seuraavat kortit. KQJ109 A Katkaistakseen pelinviejän yhteydet pöydän ruutuväriin länsi laistoi ensimmäisen kierroksen. Toisella kierroksella kysymys kuuluu, että kenellä on 6. Vastaus löytyy idän pituusmerkinannosta. Jos itä pelasi ruutunsa järjestyksessä 8-5, niin hänellä oli alunperin pariton määrä ruutuja. Kuutonen on tällöin idällä, ja etelältä

68 64 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI väri on loppunut. Lännellä ei ole syytä laistaa, vaan hänen tulee voittaa toinen ruutukierros ässällään. Jos itä taas pelasi korttinsa 5-8, niin hänellä on parillinen määrä eli kaksi ruutua. Siten 6 on etelällä ja lännen tulee pelata pientä vielä toisellakin ruutukierroksella, jotta yhteys pohjoisen ruutuväriin katkeaa. Vastustajien yhteyksien katkominen laistamalla ei siis ole mikään pelinviejän yksinoikeus, vaan myös puolustajien tulee sitä tilaisuuden tullen harrastaa. Tehtäviä 1. Millä kortilla näytetään pituutta seuraavista väreistä? Sopimus on pieni-iso = parillinen ts. käännetty merkinanto. (a) K863 (b) Q9642 (c) A1076 (d) Q93 Ratkaisut 1. (a) 3. Parillisesta määrästä pienin kortti. (b) 6. Suuremman kortin pelaaminen voi maksaa tikin. Nelonen olisi liian epäselvä merkinantokotti. (c) 6. Parillisesta pienintä. (d) 9. Ysi, jos sen pelaaminen ei voi maksaa tikkiä. Jos ysiä tarvitaan myöhemmin, niin on pakko tunnustaa kolmosella ja antaa väärä merkinanto. Merkinannoilla huijaaminen on sallittua. Ensimmäinen sakaus Bridgessä on maapakko, eli pelaajan tulee pelata tikkiin kortti siitä maasta, jolla tikki aloitettiin, mikäli hänellä on vielä kortteja kyseisessä värissä. Kun pelaajalta on väri loppunut, joutuu hän pelaamaan tikkiin kädestään jonkun muun maan kortin. Tätä sanotaan sakaamiseksi. Ensimmäisellä sakauksellaan puolustaja välittää partnerilleen tärkeää tietoa siitä, mistä väristä hän on kiinnostunut. Kun sopimuksena on italialainen sakaus, niin

69 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA 65 pariton kortti pyytää puolustajan sakaamaa väriä ja parillinen kortti pyytää muuta kuin sakattua väriä. Pieni parillinen kortti (2 ja 4) pyytää maiden arvojärjestyksessä alempaa muista väreistä. Iso parillinen (10 ja 8) taas maiden arvojärjestyksessä ylempää väriä. Kuutonen on usein aika epäselvä merkinantokortti. Maiden arvojärjestys ylimmästä alimpaan on,, ja. Huomaa, että tässäkin merkinantotilanteessa korttien suuruus ja pienuus on suhteellista. Jos pelaajan kaksi ensimmäistä sakausta ovat 4-2, niin ensimmäinen sakaus nelonen on tulkittava isoksi parilliseksi kortiksi. Sangipelissä pelaajalla on yleensä kuvakortteja ja/tai pituutta siinä maassa, jota hän pyytää. Esimerkki 1 Sangipelissä pelataan ruutua, joka loppuu puolustajana olevalta pohjoiselta. Ensimmäinen sakaus häneltä on joku seuraavista. i) 7 ii) 2 iii) 8 iv) 3 v) Q Pariton kortti pyytää sakattua maata, joten 7 ilmoittaa arvoja herttavärissä. Toinen esimerkki on pieni parillinen, joka suuntaa katsetta pois ristiväristä. Varmasti pienimpänä parillisena korttina se vinkkaa muista mahdollisista väreistä ( ja ) alempaa, siis herttaa. Isona parillisena korttina 8 ilmaisee kiinnostusta hertasta ja rististä ylempään väriin, eli kysessä on -pyyntö. Neljännen esimerkin kortti mainostaa pohjoisen ristiväriä. Viimeinen tapaus vaatii oman selvityksensä. Kuvia ei yleensä heitellä huvikseen pois, vaan niillä on ihan oma sanomansa. Kuvakortti lupaa niin vahvan värin, ettei sakaus maksa tikkiä. Käytännössä pelaajalla on oltava värissä neljän kortin sarja, jota

70 66 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI liputetaan suurimmalla kortilla. Esimerkin tilanteessa pohjoisella on tyypillisesti kuuden kortin pata, jonka huipussa on QJ109. Esimerkistä nähtiin, että tiettyä maata voi pyytää minkä tahansa maan kortilla, mikäli sopivia silmälukuja on käytettävissä. Sakattavat kortit pyritään valitsemaan siten, ettei sakauksien vuoksi menetetä tikkejä vastapuolelle. Kasvaneen tikkivärin kortteja pyritään säästämään. Samoin varotaan heittämästä värejä niin lyhyiksi, että esim. kuvakortit putoaisivat, jos väri pelattaisiin huipusta. Siten esim. väreistä K4 ja Q84 ei sakata kuvilta jalkoja pois, jos turvallisempiakin vaihtoehtoja löytyy. Tehtäviä Kahdessa ensimmäisessä jaossa etelä pelaa sangipeliä ja olet itse puolustajana idän paikalla KJ AK3 P L I E 2. KJ AQ43 KQ3 P L I E QJ7 A843 Q AQ109 Q8 K Lännen lähtökortti on 2, pelinviejä voittaa jätkän kuninkaalla ja jatkaa kolme kierrosta ristiä. Mitä sakaat? Lännen lähtökortti on 2, pelinviejä voittaa rouvan ässällä ja jatkaa kolme kierrosta ristiä. Mitä sakaat?

71 2.6. PUOLUSTUSTAITOJA Ruutusi ovat loppuneet ja joudut sakaamaan. Millä korteilla voit pyytää a) pataa, b) herttaa c) ristiä? K1074 Q1082 A54 Ratkaisut Tärkeintä on kertoa avusta lähtövärissä padassa. Muuten länsi voi arvella, että rouva on etelällä, eikä osaa pelata väriä, vaikka se on luultavasti kasvanut puolustukselle. Pataseiskaa ei pidä käyttää merkinantoon, vaan ässän kolmas jalka joutaa mennä Mainostat pataasi. Jos partnerisi pelaa pataa ja voitat tikin ysillä, tai jätkän rouvalla, niin tilanne on päivän selvä, ja puolustuksen linja suoraviivainen. Herttakasia ei pidä käyttää merkkaukseen, sillä tarvitset sitä, jotta voit lyödä väriä pelinviejän läpi. 3. a) 7, 8 b) 4 ( 10 voi maksaa tikin) c) 4, 2, 5.

72 68 LUKU 2. TIKKIPELIN PERUSTEET: SANGI

73 Luku 3 Tikkipelin perusteet: valttipeli Sangia pelataan useimmiten silloin, kun molemmilla parin pelaajilla on tasainen käsi, eli kaikkia maita on suunnilleen saman verran. Jos taas käsissä on lyhyitä 0 tai 1 kortin värejä, niin pelimuodoksi valikoituu varsin usein valttipeli. 3.1 Perustekniikkaa Varastaminen Valttipelissä tikit voitetaan aivan samalla tavalla kuin sangissa niin kauan kuin kaikki tunnustavat väriä. Erona sangipeliin on, että siinä vaiheessa kun väri on loppunut, niin tikin voi voittaa pelaamalla valttivärin kortin. Tätä sanotaan varastamiseksi tai kuppaamiseksi. Siten valttipelissä valttivärin kortit ovat hyvin arvokkaita. Valttipelissä tikin voittaa siis lähtövärin suurin kortti, jos kaikki tunnustavat väriä tikkiin pelattu suurin valtti, jos joku/jotkut varastaa tikin valtillaan. 69

74 70 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Alla olevassa jaossa on hertta valttia. Pelinviejä etelä on kiinni ja tarvitsee loput tikit AK J10 P L I E QJ KQ 32 4 A Etelä pelaa patakakkosen ja varastaa sen herttakakkosella, tulee ruutuässällä käteen ja varastaa patakolmosen herttakolmosella. Viimeisen tikin voittaa etelän herttanelonen. 3.2 Valttipelinvienti Pelinviennin suunnittelu Valttisitoumuksessa pelinviennissä on paljon samaa kuin sangissa, mutta valttiväri tuo omat piirteensä mukaan. Pelinviejän täytyy nimittäin päättää, kuinka hän kohtelee vastustajan valtteja: poistaako hän ne pelaamalla valttia eli valttaamalla heti alussa, vai onko esim. aluksi välttämätöntä varastaa tikkejä pöytään. Sangipeliä suunniteltaessa laskettiin pikatikit, valttipelissä taas huomio kortteihin, joilla tikkiä ei ole tulossa, eli meneviin. Valttisitoumuksen pelinvientisuunnitelman pääkohdat ovat seuraavat: 1. Laske menevät siitä kädestä, jossa valtteja on enemmän. 2. Jos meneviä on liikaa kotipeliä ajatellen, niin mieti, kuinka niistä päästään eroon. Voiko ne varastaa lyhyempään valttiin tai sakata toisen värin tikeille?

75 3.2. VALTTIPELINVIENTI Miten ja milloin valtataan? Montako kierrosta valttia on vara pelata? 4. Mitä tiedetään vastustajista? 5. Onko vaaroja tai ongelmia? Katsotaan aiheesta esimerkki. Esimerkki 1 Länsi pelaa sitoumusta 4, eli tavoittelee kymmentä tikkiä herttavalttina. Pohjoinen aloittaa patakuninkaalla. 43 KQJ1092 KQ7 A10 P L I E A86 94 K973 Lasketaan ensin menevät lännen kädestä, koska siinä on pidempi valtti. Patoja on menossa 2, herttoja ei yhtään. Jos ruutuässä on pohjoisella, niin kuningas vie ässän, rouva saa tikin, ja seiska on toinen menevä. Ruudussa on siis 2 menevää, mutta ristissä ei meneviä ole. Yhteensä lännellä on meneviä = 4. Kymmenen tikin tavoite sallii kolmen tikin menetyksen, joten meneviä on yksi liikaa. Padoille ja ruutuässälle on kovin vähän tehtävissä, mutta ruutuseiska voidaan varastaa pöytään. Kolme valttikierrosta on pahasta, sillä tällöin pöydästä loppuvat valtit, eikä ruutuseiskaa saada kupattua. Voidaanko siis pelata 2 kierrosta valttia? Ei voida, sillä jos valtti on jakautunut 3-1, niin ruutuässän jälkeen puolustus voi pelata kolmannen valttikierroksen, jolloin ruutuvarkaus ei enää onnistu. Voidaan siis pelata yksi kierros valttia, jonka jälkeen on hyökättävä ruutuvärin kimppuun. Pohjoiselle tiedetään pataväriin luultavasti ainakin KQ, muu on hämärän peitossa. Teoreettinen vaara on, että vastustajat saavat varastettua kolmannen ruutukierroksen. Itä-lännellä on kuitenkin vara ottaa kuppi vaikka ässällä, joten pelko on turha.

76 72 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Suunnitelma on siis seuraava: kun pelinviejä pääsee kiinni vaikkapa varastamalla kolmannen patakierroksen, pelaa hän valtin ässälle ja jatkaa ruudun. Jos pohjoinen voittaa tikin ässällä, niin tullaan käteen ja varastetaan ruutu herttakasilla. Tämän jälkeen valtataan, tai jos pöydän valtit ovat lopussa, niin tullaan käteen ristiässällä ja valtataan. Jos taas ruutukuningas voittaa tikin, niin jatketaan pienellä ruudulla ja kupataan ruutu myöhemmin. Tuloksena on kotipeli. Esimerkki 2 Länsi on pelinviejä sitoumuksessa 4, eli hänen tavoitteenaan on ainakin kymmenen tikkiä patapelissä. Pohjoisen lähtökortti on A ja hän jatkaa toiseen tikkiin värin kuninkaalla. KJ AQJ6 Q82 P L I E AQ65 J86 K5 K954 Nyt lännen kädessä on meneviä = 3, joten kyse on enää ylitikeistä. Pöydän risteistä 2 voidaan sakata ruuduille, jolloin kolmas ristikierros voidaan varastaa pöytään. Koska pelinviejä haluaa pelata 4 kierrosta ruutua, tullaan tilanteeseen, jossa toisella puolustajalla kyseinen väri loppuu. Puolustajalle ei haluta antaa turhaan kuppitikkejä, joten valttaus suoritetaan ennen ruutujen pelaamista. Jos valtti istuu 2-2, niin riittää 2 kierrosta pataa, kun taas 3-1 -jakautuma vaatii kolme valttikierrosta. Analyysin lyhentämiseksi jätetään 4-0 -patajakautuma käsittelemättä. Vastustajista ei tiedetä juuri muuta, kuin mitä lähtökortti on paljastanut. Vaarana on valtin 4-0 -jakautuma, jolloin ei voi heti valtata. Suunnitelma: varastetaan hertta tikissä 2 ja otetaan K. Jos molemmat vastustajat tunnustavat, niin poistetaan loputkin valtit kierroksella tai kahdella, pelataan 4 kierrosta ruutua ja sakataan 2 ristiä pöydästä. Puolustus saa vielä tikin ristiässällä,

77 3.2. VALTTIPELINVIENTI 73 mutta pelinviejä vie loput. Tulos on 11 tikkiä. Pelinviejän on erityisen tärkeää pysyä laskuissa siitä, kuinka monta valttia puolustuksella on vielä jäljellä. Pitää siis olla valppaana valtatessa. Ylimääräiset valttikierrokset, ns. kunniakierrokset, maksavat yleensä tikkejä, koska varkauksia jää saamatta. Hintana voi olla vaikkapa kotipelin vaihtuminen pietipeliksi. Tehtäviä Kaikissa tehtävissä länsi on pelinviejänä, joten pohjoinen aloittaa. 1. Q10 KJ1063 Q8 AQ105 P L I E K742 AQ98 J K964 Sitoumus on 4, eli tavoite on 10 tikkiä. Lähtökortti on AKQJ5 J954 K P L I E 74 Sitoumus 2, eli tavoite on 8 8 tikkiä. Lähtökortti on J. A873 Q86543 KQ864 AK54 6 A84 P L I E AJ7 83 Q Sitoumus on 4 ja aloitus J. Toiseen tikkiin puolustus pelaa valtin. Ratkaisut 1. Lähtökortti poistaa mahdollisen ristimenevän, kun pelataan pöydästä pieni. Lännen kädessä on meneviä padassa 1, her-

78 74 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI tassa 0, ruudussa 2 ja ristissä 0, yhteensä 3, joten kotipelin pitäisi onnistua. Ristilähtö on luultavasti lyhyestä väristä, joten kannattaa valtata heti, ettei puolusutus pääse varastamaan ristejä. Suunnitelma: poistetaan valtit tarpeellisen monella kierroksella (enintään 4), otetaan ristitikit ja kasvatetaan patatikki pelaamalla rouva. Jos valtti oli P-E:llä 2-2 tai 3-1, niin valttauksen jälkeen pöytään jäi valtteja, joilla voidaan varastaa yksi lännen menevä ruutu. Tällöin tuloksena on 11 tikkiä, eli yksi ylitikki. Huomaa, että jos pelinviejä pelaa toiseen tikkiin esim. ruutua, niin voi käydä seuraavasti: etelä voittaa ruudun ja pelaa ristin, jonka pohjoinen varastaa. Seuraa pataa etelän ässälle ja toinen ristivarkaus, jolloin ylitikki vaihtuu yhteen pietiin. Puolustuksen valtit kannattaa poistaa, mikäli tämä ei haittaa pelinviejän omaa tikkisaalista. 2. Pitemmän valtin kädessä lännellä on meneviä = 6, kun kotipeliin saa menettää enintään 5 tikkiä. Lisäksi oletuksena on, että valtti on jakautunut joko 3-3 tai 4-2. Ristimeneviä ei voi välttää, mutta herttoja voi varastaa pöytään. Valtata ei voi, sillä kotipeli vaatii ainakin yhtä herttavarkautta pöytään. Suunnitelma: Voitetaan lähtö pöytään ässällä ja pelataan hertta. Puolustus voittaa tikin ja luultavasti pelaa valttia pöydän varkauksien vähentämiseksi. Voitetaan valttikääntö ässällä ja varastetaan hertta pöytään. Tullaan ruutukuninkaalla käteen ja poistetaan vastustajien valtit pelaamalla KQJ. Tuloksena on kotipeli. Jos lähtö olisi voitettu käteen ruutukuninkaalla, niin pelinviejällä ei olisi suoraa yhteyttä käteen valttausta varten. Tästä syystä puolustukselle olisi voinut kasvaa valttitikki, jos ruutu olisi puolustuksella Lännellä on meneviä = 5, eli kaksi menevää liikaa. Risti- ja ruutumeneville ei voi mitään, mutta herttoja voi varastaa pöytään. Vaikka hertta olisi tasan, niin neljännellä kierroksella väri on loppunut toiselta vastusta-

79 3.3. VALTTIPELIN PUOLUSTAMINEN 75 jalta. Koska tarvitaan 2 kuppia ja yksi kierros valttia on jo tullut, niin valtata ei voi, ennen kuin hertat on varastettu. Suunnitelma: Voitetaan patakääntö pöytään jätkällä, otetaan käden isot hertat ja kupataan kolmas hertta seiskalla. Käteen tullaan ristiässällä ja varastetaan viimeinen hertta pataässällä. Kupataan ruutu käteen ja valtataan pelaamalla KQ. Tuloksena on kotipeli, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. 3.3 Valttipelin puolustaminen Puolustussuunnitelmia Valttipelissä puolustus voi pyrkiä sangipelin tyyliin kasvattamaan vahvan värinsä. Pitkän värin kasvatus ei ole aina yhtä mielekästä, koska pelinviejän valtit estävät usein esim. 5 kortin värin hyödyntämisen. Valttipelille tyypillistä on puolustajan pyrkimys saada kuppitikkejä. Tämän vuoksi lähtökortiksi valitaan usein lyhyt väri, erityisesti yhden kortin värit eli singeltonit/singelit ovat suosittuja valintoja. Puolustus voi myös yrittää estää pelinviejää saamasta varkauksia pöydän lyheen valttiin pelaamalla itse valttia. Esityisesti, jos puolustus näkee pöydässä singelin, niin valttikääntö on melkeinpä automaatio. Seuraavassa on lueteltu valttipelin puolustuksen pääsuuntia: Pyritään saamaan varkauksia ennen kuin pelinviejä ehtii valtata. Aloitetaan singelillä eli 1 kortin värillä tai dubbeltonista/dubbelista (2 kortin väristä) isommalla kortilla. Tällöin valtteja olisi syytä olla ainakin 2, mieluummin 3. Jos partneri aloittaa ässällä tai kuninkaalla, niin dubbelilla (2 kortin värillä) tehdään positiivinen merkinanto, eli pyydetään jatkamaan väriä.

80 76 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Kasvatetaan tikkejä vahvasta väristä. Valttipeliä vastaan lähdetään usein jo kahden kuvan sarjasta, esim. QJ65 tai J104, ellei houkuttelevampaa vaihtoehtoa ole. Ässän alta ei pidä lähteä kuin äärimmäisessä poikkeustilanteessa. Vähennetään pelinviejän varkaustikkien määrää pelaamalla valttia, jos hän on ottamassa varkauksia lyhyeen valttiin. Pakotetaan pelinviejä varastamaan pitkään valttiin, jolloin puolustuksen pitkään valttiin kasvaa tikkejä. Tätä kannattaa harkita, jos puolustajalla on esim. 4 kortin valtti. Alla on muutama esimerkkitapaus aiheesta, miksi ässän alta ei pidä aloittaa valttipelissä. 982 i) A1073 QJ654 K Jos länsi aloittaa herttaseiskalla, niin etelän singeli- K saa tikin. Myöhemmät herttakierrokset etelä voi voittaa valteillaan. Q82 ii) A1073 J954 K6 Tässä tapauksessa etelä saa ensin tikin herttakuninkaallaan ja voi kasvattaa rouvan tikiksi jatkamalla kuutosella. Herttarouvalle etelä voi sakata kädestään jonkun menevistään. Itä-länsi kykenee toki kasvattamaan herttavärinsä, mutta valttipelissä sillä ei juuri juhlita. Tehtäviä 1. Millä kortilla aloitat patapeliä vastaan seuraavista korteista? (a) K85 Q875 7 A9642

81 3.3. VALTTIPELIN PUOLUSTAMINEN 77 (b) 9 QJ KJ10987 (c) 85 Q1075 A76 J543 (d) A864 J93 7 KQJ75 2. Olet länsi ja lähdet patapeliin ristiässällä. Mitä pelaat toiseen tikkiin? (a) A75 KJ K74 AKJ7 (b) K752 AK32 (c) K AKJ96 J P L I E Q94 AQ Q1095 P L I E 874 KJ95 K P L I E Itä tunnustaa tikkiin viitosella ja etelä kakkosella. Itä pelaa tikkiin nelosen ja pelinviejä jätkän. Itä tunnustaa lähtöön viitosella ja pelinviejä rouvalla.

82 78 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI 3. Nyt olet idän korteissa puolustamassa herttapeliä. (a) 83 J75 AJ84 K953 Länsi aloittaa patakakkosella. AQ7 P 94 L I E Q95 J8742 (b) 942 J85 Q4 KJ985 P L I E (c) 7 A93 J865 J10754 P L I E (d) A73 QJ85 K P L I E A6 Q93 K AJ2 Q4 K1072 Q862 Q AQ63 KJ52 Länsi lähtee patakuninkaalla. Lännen lähtökortti on K. Lännen lähtökortti on 8. Pöydästä pelataan viitonen, voitat rouvalla, ja etelä tunnustaa seiskalla.

83 3.3. VALTTIPELIN PUOLUSTAMINEN 79 Ratkaisut 1. (a) 7. Aloita singelillä. Toivot saavasi varkauden tai kaksi. (b) Q. Aito sarja on aina turvallinen lähtö. Ruutulähtö ei kannata, koska valttisingeli on luultavasti liian lyhyt varkauksia varten. Partnerin pitäisi kyetä pelaamaan 3 kierrosta ruutua, jotta saisit kupin. (c) 7. Yritä kasvattaa väristä tikki. Ruudusta ässän alta ei pidä lähteä, eikä myöskään ässällä. Ristin välisarja antaa kohtuullisen usein tikin vastustajille, jos partnerillasi ei ole värissä rouvaa eikä ässää. Risti on varsin heikko lähtöväriksi. (d) K. Sinulla on hyvä valttiväri. Pyri kasvattamaan rististä itsellesi väri, jolla voit pakottaa pelinviejän varastamaan pitkään valttiinsa, jolloin omaan valttiisi kasvaa tikkejä. 2. (a) Pelaa patanelonen. Pyrit näin vähentämään pöytään saatavien ristikuppien määrää. Huomaa, että valttia lähdetään yleensä pienimmällä kortilla, eikä eka/kolmas/viides -säännön mukaan, koska isommalla valtilla voidaan päästä varastamaan vastustajan valtin yli. (b) Partneri pelasi pienimmän ristinsä, joten hän pyytää ristin jatkamista. Ilmeisesti idällä on x4 ja etelällä Jxx. Jätkän pelaamisella etelä ei voi menettää tikkiä, mutta yrittää hämätä sinut väärille raiteille. Otat siis tikin vielä ristikuninkaalla ja pelaat kolmannen kierroksen ristiä, jonka itä varastaa. Huomaa tässä merkinantojen välttämättömyys. Jos itä pelaa nelosen yhdistelmästä 8764, niin puolustus saa todella huonon lähdön, kun länsi yrittää tikkiä ristikuninkaalla. (c) Jatka ristikuninkaalla ja pakota etelä varastamaan. Pelaat aina kiinni päästessäsi ristiä, jotta saat lyhennettyä

84 80 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI etelän valtin omaasi lyhemmäksi. Tällöin sinulle kasvaa valttitikkejä. Esimerkiksi kaksi varkautta valttiin AQ J103 kasvattaa ysisi toiseksi tikiksi. 3. (a) Voita lähtö ässällä ja jatka valttinelosella. Jos lännellä on K ja Kxx/ Axx, niin puolustus ehtii pelata kolme kierrosta valttia ennen kolmatta patakierrosta, jolloin pelinviejä ei saa yhtään patakuppia pöytään. (b) Lännellä on kuninkaan lisäksi myös patarouva. Väri blokkaantuu, jos pelaat kuutosen ensimmäiseen tikkiin. Voita siis ensimmäinen tikki ässällä ja jatka kuutonen. Jos länsi voittaa kolmannenkin patatikin, niin sakaa 8, joka pyytää pataa, sillä voit varastaa neljännen patakierroksen pöydän valttia suuremmalla valtilla ts. saat ylikupin. Jos länsi pelaa pienen padan kolmanteen tikkiin, niin varastat. (c) Pelaa lähtöön patakakkonen. Länsi jää kiinni ja voi pelata valttia vähentääkseen varkauksia pöytään. Huomaa, että jos sekä pohjoisella että idällä olisi valtissa vain pieniä kortteja, pitäisi idän voittaa lähtö ässällä ja pelata itse valttia pelinviejän läpi. (d) Lännen lähtökortti on hänen suurin ruutunsa, koska ei voi olla kolmanneksi suurin, joten lähtö on kahden tai yhden kortin väristä. Ota tikki ruutuässällä ja anna partnerille ruutukuppi pelaamalla 3.

85 3.3. VALTTIPELIN PUOLUSTAMINEN Lavinthal-merkinanto Lavinthal-merkinanto on merkitykseltään saman kaltainen, kuin parillinen kortti on käytettäessä italialaista merkinantoa ensimmäisenä sakauksena: iso kortti pyytää kysymykseen tulevista väreistä ylintä ja pieni korttia alinta maata. Hyvin tyypillinen paikka Lavinthalille on annettaessa varkautta partnerille, jolloin kortilla voidaan kertoa, missä on yhteys toista varkautta varten. Seuraavassa jaossa etelä on pelinviejä sitoumuksessa KQ87 K103 KQ7 J73 J653 2 J9542 P L I E AQ864 A108 AKQ862 A J Länsi aloittaa ruutukakkosella. Pöydästä määrätään pieni ja itä voittaa tikin rouvallaan. Koska lähtö on tässä tapauksessa joko 3:n tai yhden kortin väristä, niin itä tietää saavansa tikin myös ruutuässällään. Kun länsi sakaa toiselle ruutukierrokselle, niin värin jakautuma selviää idälle. Seuraavaksi hän antaa kupin lännelle pelaamalla nelosen, joka on Lavinthal-merkinanto ristiin. Länsi varastaa ja pelaa ristin idän ässälle. Idän jatkaman neljännen ruutukierroksen länsi varastaa jätkällä. Tulokseksi tulee 2 pietiä. Mikäli idän kiinniottokortti olisi ollut hertassa, olisi hän antanut ensimmäisen kupin ruutukasilla. Huomaa, että jos länsi jatkaa kolmannen tikin jälkeen herttaa, niin pelinviejä saa kymmenen tikkiä ja kotipelin. Tietysti itä olisi voinut varmistaa yhden piedin ottamalla ristiässän ennen kolmatta ruutukierrosta, mutta tällöin olisi puolustuksen pitänyt tyytyä yhteen pietiin.

86 82 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Tehtäviä 1. Olet läntenä lähtijänä etelän ruutupeliä vastaan. (a) 1092 Q9 J74 K AK94 (b) AQ7 QJ Q54 (c) Q65 J652 KJ75 Q875 P L I E 108 K106 AQ P L I E K4 KJ95 J1072 K108 P L I E Ristiässälle itä tunnustaa kakkosella ja etelä kuutosella. Kuinka jatkat? Lähtökorttisi on Q. Pöydästä pelataan kuutonen (pelinviejä tietää lähtökortista ässän olevan idällä) ja itä voittaa tikin ässällään. Itä jatkaa pataviitosella, etelä pelaa kuninkaan ja voitat tikin ässällä. Kuinka jatkat? Lähdet herttakasilla. Itä voittaa ysin rouvalla, ottaa herttaässän ja jatkaa herttaseiskalla. Pelinviejä tunnustaa korteilla 2, 3 ja 10. Kuinka jatkat? Ratkaisut 1. (a) Itä antaa positiivisen merkinannon, joten hänellä on luultavasti kahden kortin risti (tai 2 on singeli). Ota tikki ristikuninkaalla ja anna partnerillesi kuppi ristinelosella, joka on Lavinthal-merkinanto herttaan. Jos

87 3.4. LISÄTAITOJA 83 itä esim. varkauden jälkeen pelaan herttaässän ja hertan kuninkaallesi, niin pelaat neljännen ristin, jotta itä kuppaa pöydän ristirouvan pois. Etelä toki kuppaa yli, mutta ei pääse hyötymään pöydän kasvaneesta rististä. (b) Ainoa syy siihen, että itä otti herttarouvasi yli ässälläään on, että hänen oli pakko, ts. A oli hänen ainoa herttansa. Anna kuppi idälle jatkamalla J (tai 9), joka on patamerkinanto. Pääset kiinni vielä patarouvalla ja annat toisen varkauden. Näin saatte 5 ensimmäistä tikkiä. (c) Varasta hertta ja pelaa patakuutonen. Jos itä voittaa tikin ja jatkaa hertan, niin ruuturouvasi kasvaa tikiksi, sillä i) jos etelä kuppaa pienellä, voit ylikupata rouvalla, ii) jos taas etelä varastaa esim. ässällä, niin saat rouvallasi tavallisen tikin, kun valttia pelataan. 3.4 Lisätaitoja Vuorovarkaudet Seuraavassa esitellään ehkäpä yksinkertaisin valttipelin hienous. Esimerkki 1 Länsi on pelinviejänä sitoumuksessa 5, eli yrittää saada 11 tikkiä -valttina. Pohjoisen lähtökortti on K. J A9764 A96 AKQ6 P L I E A J1092 Tarkastellaan tilannetta lännen näkövinkkelistä. Kädessä on meneviä = 6, missä on neljä kappaletta liikaa. Kaikki herttamenevät voidaan varastaa pöytään, mutta miten päästään takaisin käteen pelamaan herttaa? Tietenkin patavarkauksilla.

88 84 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Koska kaikki pöydän valtit tarvitaan herttojen varastamiseen, niin valtteja ei ole vara pelata kierrostakaan. Vastustajista tiedämme isoimmat ruutukuvat pohjoiselle. Vaarana on, että puolustus pääsee pelaamaan valttia. Tästä syystä lähtökorttia ei pidä laistaa missään tapauksessa. Pelinvientisuunnitelma: voitetaan lähtö ässällä, otetaan A ja varastetaan hertta, A ja varastetaan pata, sekä jatketaan hertta- ja patakuppeja niin kauan kuin valtteja riittää. Tulokseksi tulee 11 tikkiä, ellei esim. hertta istu 7-0 tai 6-1, jolloin puolustuksen varkaudet tuhoavat mainion pelinviennin. Esitettyä pelitapaa, jossa varastetaan vuorotellen parin eri käsiin, sanotaan vuorovarkauksiksi eli vuorokupiksi. Vuorovarkauksin pelattaessa on huomioitava vielä yksi asia. Sivuvärien tikit kannattaa yleensä ottaa jo alkuvaiheessa, sillä puolustajat voivat ehtiä sakaamaan sivuvärikorttejaan kuppiväreille, mikäli tikkejä ei ole noukittu ajoissa pois. Tehtäviä Tehtävissä länsi on pelinviejänä. 1. QJ94 9 AKJ83 J103 P L I E A1083 A Sitoumus on 2, eli tavoite on 8 tikkiä. Pohjoinen aloittaa ristikuninkaalla ja jatkaa valtin. Kuinka pelaat? 2. KJ104 8 A953 K864 P L I E Q983 A1032 J A753 Sitoumus on 4, eli kotipeli vaatii 10 tikkiä. Pohjoisen aloitus on K. Kuinka pelaat?

89 3.4. LISÄTAITOJA 85 Ratkaisut 1. Sinulla on lännen kädestä laskettuna meneviä ristissä 3, ruudussa ehkä 3, hertassa 0 ja padassa mahdollisesti 1, eli yhteensä 7. Kaksi ruutukuppia pöytään riittää kotipeliin. Sinulla on varaa leikata valttikääntö. Jos itä voittaa tikin kuninkaalla ja pelaa valtin, niin sinulle jää vielä kaksi valttia pöytään ruutuvarkauksia varten. Kiinni päästyäsi otat isot ruudut ja ruutukupin pöytään, herttaässän ja -kupin käteen ja ruutukupin pöytään, tuloksena 8 tikkiä, jos K on idällä ja joskus 9 tikkiä, jos valttikuningas on lännellä. 2. Lännellä on meneviä = 6. Yksi kotipeliyritys on kasvattaa risti, jos väri on 3-2, ja ottaa kaksi ruutukuppia pöytään. Pelinvienti olisi tällöin seuraava: herttaässä, ruutuässä ja -kuppi, ristiä kuninkaalle ja ruutukuppi, A ja ristin antaminen vastustajille. Jos puolustus pelaa nyt 2 kierrosta valttia, niin poistetaan puolustuksen valtit ja otetaan ristitikki, tuloksena kotipeli. Vuorovarkauksin pelinvienti on edellistä suoraviivaisempi. Herttaässä, isot ristit, A ja vuorovarkauksia ruudussa ja hertassa kolme kierrosta. Jos ristitikkien ottaminen onnistuu, niin valtissa edes 5-0 jakautuma ei haittaa mitään, toisin kuin edellisessä pelitavassa. Huomaa isojen ristien ottaminen aikaisessa vaiheessa. Jos ne unohtuvat, niin puolustus voi ehtiä sakaamaan ristin esim. kolmannelle tai neljännelle kierrokselle ruudussa tai hertassa. Tällöin kotipeli jää haaveeksi, jos pohjoisen käsi on esim. 5 KQ9754 Q86 J92 ja etelän A652 J5 K10742 Q Leikkaaminen renonssia vasten Valttipelissä on mahdollista leikata käyttäen valttia haarukan isona korttina. Alla olevassa tilanteessa etelä on kiinni herttapelissä ja tarvitsee loput tikit.

90 86 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI Q10 AQJ P L I E K984 QJ J Yksi mahdollisuus on leikata pata rouvalla, ottaa ässä ja varastaa pata, jolloin etelä saa loput tikit, jos lännellä on K enintään kolmen kortin värissä. Parempi yritys on toivoa, että K on idän kädessä, sillä tällöin ei hänen patavärinsä pituudella ole merkitystä. Etelän tulee pelata pata pohjoisen ässälle ja jatkaa väriä rouvalla. Jos itä peittää kuninkaalla, niin etelä varastaa, kuppaa ristin ja sakaa käden ruutumenevät isoille padoille. Jos itä taas pelaa pientä rouvalle, niin etelä sakaa kädestään ruutumenevän ja toistaa operaation jatkamalla pöydästä patajätkällä. Itä voi valita, milloin pelaan kuninkaan, mutta ei voi kuitenkaan estää etelää saamasta loppuja tikkejä. Pataväri käsiteltiin leikkaamalla renonssia 1 vasten. Esimerkeissä on pari tyylinäytettä renonssimaskin käytöstä. Esimerkki 1 Länsi on pelinviejänä herttatäyspelissä, jota vastaan pohjoinen aloittaa patakympillä. AK74 QJ52 AQJ106 P K75 L I Q97 E AQJ Kotipelin kanssa ei tule ongelmia, sillä lännellä on vain kolme 1 renonssi/reno = nollan kortin väri

91 3.4. LISÄTAITOJA 87 ruutumenevää ja 10 helppoa tikkiä odottamassa. Voitetaan lähtö käteen ja poistetaan puolustuksen valtit, niin kotipeli on selvä. Ristiväri antaa kuitenkin mahdollisuuden ylitikkiin, mikäli valtti oli 3-2 tai 4-1. Ristin leikkaaminen pelaamalla kasi rouvalle onnistuu, jos kuningas on pohjoisella. Jos etelä kuitenkin voittaa tikin, niin puolustus voi ottaa piedin ruututikeillä. Kotipelin vaarantaminen ylitikkien takia ei ole viisasta politiikkaa. Edellistä parempi pelitapa on leikata ristikuningasta etelältä lännen renonssia vastaan. Pelataan risti ässälle ja jatketaan rouvalla. Jos a) etelä peittää kuninkaalla, niin varastetaan käteen, mennään padalla pöytään ja sakataan yksi ruutu ristijätkälle. Jos b) etelä pelaa rouvalle pienen ristin, niin sakataan kädestä menevä ruutu. Jos pohjoinen voittaa tikin ristikuninkaalla, niin puolustus voi ottaa vielä 2 ruututikkiä, mutta kotipeli ei ole vaarassa. Jos taas kuningas on etelällä, niin rouva voittaa tikin ja pelinviejä saa ylitikin. Renonssimaski siis mahdollistaa turvallisen tavan yrittää ylitikkiä. Myös valttipeleissä on vaarallisia vastustajia. Seuraavassa jaossa tulee olla huolellinen. Esimerkki 2 Länsi pelaa sitoumusta 4. Pohjoisen lähtökortti on K. AQ K P L I E KJ97 A5 643 AKJ9 Lännellä on herttamenevä ja mahdollisesti 3 ruutumenevää. Toisaalta rististä voidaan aina kasvattaa tikki joko tavallisella leikkauksella pelaamalla vaikkapa kolmonen ysille tai sitten renonssia vastaan. Etelä on vaarallinen vastustaja, sillä hänen ruutukääntönsä vaaraantaa kotipelin, jos A on lännellä. Tästä syystä pitää varmistaa, ettei etelä pääse kiinni. Ristin kasvatustavaksi valitaan leikkaus renonssia vastaan. Risti ei ole kuitenkaan ainoa väri, jolla etelä voi päästä kiinni. Jos etelällä on vaikkapa J109, niin pelaamalla ensimmäiseen tik-

92 88 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI kiin jätkän, hän kertoo omistavansa myös kympin. Jos pohjoinen pääsee kiinni, voi hän pelata pienen hertan idän kympille (tai ysille), minkä jälkeen ruutukääntö vai kaataa sitoumuksen. Tämä uhka on helposti torjuttavissa laistamalla ensimmäinen hertta, sillä etelällä ei ole kuningasta suurempaa herttaa. Suunnitelma on siis seuraava: laistetaan herttalähtö, voitetaan herttaässällä toinen tikki ja poistetaan puolustuksen valtit 2-3 kierroksella. Tämän jälkeen pelataan AK ja jatketaan ristijätkällä. Jos etelä peittää, niin kupataan ja mennään valtilla pöytään (jos siis valttaus vaatii 3 patakierrosta, niin pöytään pitää huomata säästää esim. J yhteyskortiksi). Ruutuseiska sakataan pöydän ristiysille. Lopuksi yritetään ylitikkiä pelaamalla ruutua kohti kuningasta. Jos etelä ei peitä ristijätkää rouvalla, niin kädestä sakataan ruutuseiska. Jos pohjoinen voittaa tikin, niin pelataan loppu samoin kuin edellä esitettiin. Jos taas pohjoinen pelaa pienen, eli jätkä voittaa tikin, niin pelinviejällä on kymmenen tikkiä koossa: 6 pataa, hertta ja 3 ristiä. Ylitikkiä voi taas yrittää pelaamalla ruutua pöydästä kohti kuningasta. Alla jako, johon tulee varautua. 632 KQ73 A AQ K P L I E J10942 QJ92 Q864 KJ97 A5 643 AKJ9 Tehtäviä Tehtävissä länsi on pelinviejänä. Laadi pelinvientisuunnitelma.

93 3.4. LISÄTAITOJA AQ109 KQ53 A P L I E J AJ9842 Q74 J84 Sitoumus on 4, eli kotipeli vaatii 10 tikkiä. Lähtökortti on J, jolle pelataan rouva, kuningas ja ässä. 2. AQJ762 Q6 K5 952 P L I E K1094 A4 AJ103 K84 Sitoumus on 4. Pohjoinen aloittaa herttakympillä, pöydästä määrätään nelonen ja etelä voittaa tikin kuninkaalla ja jatkaa hertan pöydän ässälle. Ratkaisut 1. Pidemmästä valtista eli idän kädestä laskettuna meneviä on ruudussa 2 ja ristissä 3. Yksi ruutu voidaan varastaa, mutta ristejä pitää sakata padoille. Yhden kupin tarvetta varten voidaan ottaa vaikka 3 kierrosta valttia, jos tarve vaatii, joten puolustuksen valtit voi poistaa heti alkuun. Kotipeli riippuu patavärin käsittelystä. Jos kuningas on etelällä, niin kotipeliin tarvitaan tavallinen leikkaus, eli pelataan jätkä ja otetaan yli rouvalla, jos etelä pelaa pienen. Tällöin päästään heti sakaamaan pataässälle pöydän menevä risti ja saadaa kotipeli. Jos taas K on pohjoisella on oikein leikata pata renonssia vasten, eli ottaa ässä ja kierrättää rouva, jos pohjoinen pelaa pienen. Pöydästä sakataan risti. Kotipelin suhteen molemmat tavat ovat yhtä hyviä. Renonssimaskia puoltaa se, että sen onnistuessa tulokseksi tulee yksi ylitikki, sillä tällöin padasta saadaan kasvatettua kaksi tikkiä. Suunnitelma: voitetaan lähtö ruutuässällä, otetaan herttakuningas ja -ässä (sekä -jätkä, jos hertta istui 3-0), pataässä ja kierrätetään patarouva. Pöydästä sakataan risti. Jos K on pohjoisella, niin tuloksena on 11 tikkiä. Jos taas kyseinen kortti on etelällä, niin tulos on yksi pieti, jos puo-

94 90 LUKU 3. TIKKIPELIN PERUSTEET: VALTTIPELI lustus on hereillä edes hiukkasen. 2. Pelinviejällä on menetetyn hertan lisäksi mahdollisesti 3 ristimenevää. Valtteja on yllin kyllin, joten puolustuksen valtit voidaan poistaa heti 2-3 kierroksella. Ruudusta voidaan kasvattaa varmasti tikki joko ottamalla kuningas ja leikkaamalla jätkällä tai voidaan käyttää renonssimaskia: voitetaan tikit kuninkaalla ja ässällä, ja kierrätetään sitten jätkä. On tärkeää huomata, että pohjoinen on vaarallinen vastustaja, sillä hänen ristikääntönsä voi viedä pelin pietiin, jos ässä on etelällä. Etelän kiinniollessa taas ristikuningas on värissä pitona. Tästä syystä ruudun käsittelytavaksi valitaan tavallinen leikkaus. Suunnitelma: herttaässän jälkeen poistetaan puolustuksen valtit ottamalla tikki pataässällä ja -rouvalla (sekä tarvittaessa vielä kuninkaalla). Tämän jälkeen pelataan K ja leikataan ruutu pelaamalla pieni pöydän jätkälle. Jos etelä voittaa tikin ruuturouvalla, niin mennään myöhemmin valtilla pöytään ja sakataan 2 ristiä vahvoille ruuduille. Jos taas ruutujätkä voittaa tikin, niin sakataan ruutuässälle risti, kupataan ruutu käteen ja yritetään ylitikkiä pelaamalla risti kohti pöydän kuningasta. Alla jako kokonaisuudessaan Q872 Q73 AQJ762 Q6 K5 952 P L I E 5 KJ AJ106 K1094 A4 AJ103 K84

95 Luku 4 Tarjoaminen 4.1 Bridgen perusidea Pelin kulku bridgessä on seuraava: ensin on huutokauppavaihe, jossa molemmat parit pyrkivät tarjouksia tekemällä löytämään pelivaihtoehdon, josta oma puoli saa mahdollisimman paljon pisteitä. Korkein tehty tarjous sitten määrää, montako tikkiä pelinvientipuolen tulee saada saadakseen jaosta pisteet omalle puolelleen. Puolustajat pyrkivät luonnollisesti parhaan kykynsä mukaan estämään pelinviejää tämän pyrkiessä tavoitteeseensa. Pelinviejän saaman tikkimäärän mukaan sitten jaetaan jaon pisteet. Jos pelinviejä saa vähintään lupaamansa tikkimäärän, eli kotipelin, niin pisteet kirjataan peliä vieneen parin sarakkeeseen. Jos taas pelinviejän tikkisaalis jää vajaaksi, niin tulos merkitään puolustajien hyväksi. Kilpailussa monet eri parit pelaavat saman jaon ja jakokohtainen tulos määräytyy sen mukaan, kuinka hyvin pari on pärjännyt vertailussa muihin samoilla korteilla pelanneisiin. Siis kilpailussa jaon vastustajamme ei olekaan se pöydässä istuva toinen pari, vaan ne muut parit, jotka pelaavat kyseisen jaon samoilla korteilla kuin me. Tämä tulosvertailu tekee bridgestä erittäin mielekkään kilpailulajin ja vähentää ratkaisevasti onnen vaikutusta kilpailun lopputuloksiin. Seuraavaksi tutustummekin bridgen pistelaskuun, jonka 91

96 92 LUKU 4. TARJOAMINEN jälkeen on hyvä alkaa opetella tätä bridgen huutokauppaa, eli tarjoamista. Pisteiden määräytymisen oppiminen ei ole mitenkään välttämätöntä, mutta esim. täyspelien tunteminen ja pietihinnaston hallinta ovat varsin välttämättömiä osaamisalueita. 4.2 Bridgen pistelasku Tikkipelivaiheessa on mahdollista saada 13 tikkiä. Alhaisin mahdollinen huuto tarjousvaiheessa on luvata ottaa pienin mahdollinen enemmistö eli 7 tikkiä. Seitsemän tikin tasoa sanotaan ensimmäiseksi pistetikiksi eli trikiksi, 8 tikkiä on ns. kahden tasolla. Samalla tavalla sitten kaikki 13 tikkiä luvannut on 7 tasolla. Tikkimääränsä voi pyrkiä saamaan joku väri valttina, tai sitten voi ilmoittaa pyrkivänsä ottamaan tikkinsä ilman valttia eli pelata sangia. Eri pelivaihtoehdot on pisteytetty seuraavasti:,, sangi 1. pistetikki pistetikit Siten, jos loppusitoumus on 2, eli pelinviejä pyrkii saamaan 8 tikkiä herttavalttina, niin tasan 8 tikin saaminen tuottaa = 60 pistettä. Vastaavasti 2 sangia tasan kotiin, eli 8:lla tikillä pelattuna, tuottaa = 70 pistettä. Jos pari saa enemmän tikkejä kuin on luvannut, eli saa ylitikkejä, niin niiden arvot ovat samat kuin pistetikkien arvot 2:n tasosta alkaen. Pelivaihtoehto ylitikin arvo, 20, 30 sangi 30 Tarjoamisvaiheen aikana toinen tai molemmat parit voivat olla joko vaarattomassa tai vaaravyöhykkeessä. Vyöhyke vaikuttaa siihen, kuinka paljon puolustus saa pisteitä, jos pelinviejä ei kykene saamaan lupaamaansa määrää tikkejä. Näistä alitikeistä

97 4.2. BRIDGEN PISTELASKU 93 käytetään nimitystä pieti. Pietien hinnat ovat aina samat kuten seuraava taulukko kertoo: Vaaraton Vaara piedin hinta /kpl Vaarassa tai vaarattomassa oleminen on nimenomaan pelinviejän ongelma. Puolustajien vyöhyke on tässä merkityksetön. Vyöhyke vaikuttaa siis ensisijaisesti pietien hintaan. Jos loppusitoumus on 2, jossa pelinviejä saa vain 5 tikkiä, eli peliin tulee 3 pietiä (pelinviejän tavoite oli vähintään 8 tikkiä), saa puolustus pelinviejän ollessa vaarattomassa vyöhykkeessä 3 50 = 150 pistettä ja vaarassa = 300 pistettä. Puolustus voi myös lyödä vetoa sen puolesta, että pelinviejä ei saa kotipeliä, eli lupaamaansa tikkimäärää. Tätä sanotaan kahdentamiseksi. Kahdentaminen kaksinkertaistaa kotipelin tapauksessa pistetikkien hinnan. Pietien hintaan kahdennuksen vaikutus on hieman monimutkaisempi, mutta siitä lisää hetken kuluttua. Kahdennusta vastaan pelinviejäpuoli voi vielä lyödä vastavedon omasta puolestaan vastakahdentamalla. Vastakahdennus kaksinkertaistaa pistetikkien ja pietien hinnat kahdennetuista arvoista, eli esim. pistetikkien arvo nelinkertaistuu. Vastakahdentaminen on yleensä ottaen tarpeetonta riskin ottamista, eikä ole siksi suositeltavaa kuin hyvin harvinaisissa tilanteissa. Kotipelien pistemäärät menevät siis seuraavasti: Kahdentamaton,, sangi 1. pistetikki pistetikit ylitikit Kahdennettu,, sangi 1. pistetikki pistetikit ylitikit, vaaraton ylitikit, vaara

98 94 LUKU 4. TARJOAMINEN Vastakahdennettu,, sangi 1. pistetikki pistetikit ylitikit, vaaraton ylitikit, vaara Pietipeleistä taas puolustusta hyvitetään seuraavasti: Vaaraton Vaara kahdentamaton kahdennettu ja 3. kahdennettu kahdennettu vastakahdennettu 2 kahdennettu 2 kahdennettu Siltä varalta, että edellä ollut tuntui vielä jotenkin hallittavalta, on pistelaskuun vielä yksi lisäkoukero, nimittäin hyvitykset eli bonukset. Niillä palkitaan rohkeaa tarjoamista. Ilman bonuksiahan saisi kaikista 13 tikistä samat pisteet, olipa sitoumuksena 1 tai 7. Molemmista saatu pistemäärä olisi 7 20 = 140. Jälkimmäinen pari kuitenkin palkitaan riskinotostaan ruhtinaallisesti, kuten asian kuuluu ollakin. Onhan 13 tikkiä luvanneen ainoa tapa päästä jaossa pisteille saada kaikki tikit, kun 1 :n pelaajalle kotipeliin riittää 7 tikkiä. Hyvityksiä saadaan jokaisesta kotipelistä, täyspelistä (vähintään 100 pisteen sitoumuksen kotipeli), slammista eli pikkuslammista (kotipeli 6:n tasolla, eli 12 tikin tasolla) ja isoslammista (kotipeli 7 tasolla). Bonustaulukko kotipeleistä on seuraavanlainen (osasitoumus tarkoittaa täyspeliä alempaa sitoumusta): Pelin taso Bonus Bonus vaarattomassa vaarassa Osasitoumus Täyspeli Pikkuslammi Isoslammi

99 4.2. BRIDGEN PISTELASKU 95 Edellisten lisäksi tulevat vielä erilliset hyvitykset, mikäli pelinviejä onnistui saamaan kotipelin kahdennetussa tai vastakahdannetussa sitoumuksessa. Hyvityksen suuruus ei riipu pelinviejän vyöhykkeestä. Kotipelin laatu Bonus Kahdennettu 50 Vastakahdennettu 100 Kaikki erilaisista sitoumuksista saatavat pistemäärät löytyvät myös liitteestä B. Seuraavat tehtävät voit tehdä joko laskemalla itse tai katsomalla mainitun liitteen taulukoista. Tehtäviä 1. Pohjoinen pelaa sangia (= NT) ja saa 9 tikkiä. Montako pistettä pohjoinen-etelä saa, kun loppusitoumus oli a) 1NT b) 2NT c) 3NT? Pohjoinen-etelä on vaarattomassa vyöhykkeessä. 2. Itä pelaa sitoumusta 2. Montako pistettä itä-länsi saa, kun peliin tulee a) 8 tikkiä b) 9 tikkiä? 3. Länsi saa 12 tikkiä sitoumuksessa 6 vaarattomassa vyöhykkeessä. Montako pistettä itä-länsi saa? 4. Etelän sitoumus on 3. Miten pisteet jaetaan, kun pelinviejä saa a) 7 tikkiä b) 8 tikkiä c) 9 tikkiä? Pohjoinen-etelä on vaaravyöhykkeessä. 5. Mikä on alin kahdentamaton täyspeli a) sangissa b) / - valttina c) / -valttina? 6. Miten pisteet jaetaan, kun pohjoinen onnistuu saamaan sitoumuksessaan 3 kahdennettuna a) 6 tikkiä b) 10 tikkiä. Tällä kertaa pohjoinen-etelä on vaarattomassa vyöhykkeessä.

100 96 LUKU 4. TARJOAMINEN 7. Entä mitä tulee tulokseksi, jos länsi saa vaarattomassa vyöhykkeessä vastakahdennettuun 1 NT:iin a) 7 tikkiä b) 3 tikkiä? 8. Kumpi on itä-lännelle edullisempaa: a) pohjoinen pelaa vaaravyöhykkeessä sitoumukseen 4 10 tikkiä, vai b) itä saa kahdennettuun sitoumukseen 4 vaarattomassa vyöhykkeessä 8 tikkiä? Ratkaisut 1. a) NT tarkoittaa seitsemää tikkiä ilman valttia. Pohjoinen saa kaksi ylitikkiä. Kotipelistä tulee 50 pisteen bonus, 1. pistetikki antaa 40 pistettä ja ylitikit 2 30 = 60. b) 150. Kotipelistä 50 pistettä, 2:n tason sangista pistettä ja yhdestä ylitikistä 30 pistettä. c) Kolmen sangia on täyspeli, sillä pistetikit tuottavat = 100 pistettä. Siten pelistä saadaan täyspelihyvitys, joten pisteitä kertyy vaarattomassa vyöhykkeessä = 400. Huomaa, että vyöhykkeellä ei ole merkitystä pistemäärään, kun kyseessä on kotiinpelattu (kahdentamaton) osasitoumus. 2. a) 110. Itä saa kotipelin, joten pisteitä tulee pistetikkien mukaan ja kotipelistä hyvitetään vielä 50 pisteellä. b) 140. Edelliseen lisätään vielä yksi 30 pisteen arvoinen ylitikki on pikkuslammi, joten länsi saa slammihyvityksen 500 pistettä. Slammitasolla pistetikit tuottavat alavärissä 6 20 = 120 pistettä, mistä hyvästä tulee myös täyspelihyvitys 300 pistettä. Yhteensä saadaan = 920 pistettä. Huomaa, että jos lännen sitoumus olisi ollut esim. 4 olisi pisteitä tullut vain = 170 (kotipeli + pistetikit + ylitikit). Sitoumuksesta 5 olisi kertynyt = 420 (pistetikit + täyspelihyvitys + ylitikki).

101 4.2. BRIDGEN PISTELASKU a) 200 pistettä itä-lännelle. Etelän tavoite oli saada 6+3 = 9 tikkiä herttavalttina, mutta tästä jäi puuttumaan kaksi tikkiä, eli peliin tuli kaksi pietiä. Vaaravyöhykkeessä kukin pieti antaa puolustajille 100 pistettä, joten kaksi pietiä tuottaa 200 pistettä. b) 100 itä-lännelle. Tulos oli yksi pieti. c) 140 pohjoinen-etelälle. Kotipelistä 50 pistettä ja pistetikeistä 3 30 = 90 pistettä. Vyöhyke ei vaikuta osamerkintöjen pisteisiin. Huomaa, että tulos on 9 tikillä sama kuin sitoumuksessa 2, mutta 8 tikillä pisteet menevät puolustajille 3 :ssa ja pelinviejälle 2 :ssa. 5. a) 3 NT. Tällöin pistetikit tuottavat = 100 pistettä. b) 4 /. Pistetikeistä kertyy 4 30 = 120 pistettä. c) 5 /. Koska pistetikin hinta on vain 20 pistettä kappaleelta, pitää luvata ottaa 11 tikkiä, jotta voidaan saada täyspelihyvitys. 6. a) 500 itä-lännelle. Pohjoisen tavoite on saada 9 tikkiä, mutta hän saa vain 6 tikkiä, eli peliin tulee kolme kahdennettua pietiä. Pisteitä puolustukselle kertyy = 500. b) 570 pohjoinen-etelälle. Pistetikit ilman kahdennusta antavat 3 20 = 60 pistettä ja kahdennettuna 2 60 = 120, joten loppusitoumus on täyspeli. Kahdennetusta kotipelistä tulee 50 ja ylitikistä 100 pistettä, joten hintalappu on = a) 560 itä-lännelle. Pistetikeistä kertyy 4 40 = 160, eli kyseessä on täyspeli, josta hyvitetään 300 pisteellä. Lisäksi tulee vastakahdennetusta kotipelistä 100 pistettä lisähyvitystä. b) 1600 pohjoinen-etelälle. Pietihinnaston mukaan 4 vastakahdennetusta piedistä kertyy pistettä. 8. b. Jos pohjoinen pelaa vaarassa 4 tasan kotiin, niin pistetikeistä kertyy pohjoinen-etelälle 4 30 = 120 pistettä ja täyspelihyvityksestä 500 pistettä, eli yhteensä 620 pistettä. Idän kaksi kahdennettua pietiä vaarattomassa vyöhykkeessä

102 98 LUKU 4. TARJOAMINEN antavat pohjoinen-etelälle vain = 300 pistettä. Siten jälkimmäinen vaihtoehto on itä-lännelle edullinen. Kolme pietiäkään ei maksaisi kuin 500 pistettä, mutta neljä pietiä olisi jo liikaa täyspeliä vastaan, sillä niiden hinta olisi 800. Erilaisten pelien pisteitä laskeskelemalla huomataan seuraavia asioita. Alimmat täyspelit ilman kahdennusta eri pelimuodoissa ovat 3NT, 4 / ja 5 /. Mikäli kaikissa pelimuodoissa on saatavissa yhtä monta tikkiä, niin eniten pisteitä saa sangista, toiseksi eniten / valttina ja vähiten / -valttina. Tästä johtuen värejä ja sanotaan yläväreiksi ja värejä ja alaväreiksi. Yläväripelistä saa enemmän pisteitä kuin sangista, jos yläväripelissä on otettavissa ainakin yksi tikki enemmän kuin sangissa. Alavärivalttina sangin peittoamiseen tarvitaan kaksi tikkiä enemmän. Pietiriskin takia kannattaa jäädä mahdollisimman alhaiseen sitoumukseen, mikäli ei ole toiveita esim. täyspeli- tai slammihyvityksestä. Parimme oma pietipeli antaa usein vastustajille vähemmän pisteitä kuin heidän oma kotipelinsä. Alimmat täyspelit kahdennetuista sitoumuksista ovat eri pelimuodoissa 2 / X, 2NTX ja 3 / X. Edellä X = kahdennus (merkintä lienee peräisin kertomerkin symbolista x ). Alimmat täyspelit vastakahdennetuista sitoumuksista ovat eri pelimuodoissa 1 / XX, 1NTXX ja 2 / XX, missä XX = vastakahdennus.

103 4.3. MITÄ TARJOAMINEN ON Mitä tarjoaminen on Edellä opittiin, kuinka bridgejaon tulokset määräytyvät. On aika tutustua loppusitoumusten etsimiseen eli tarjoamiseen. Tarjoamisen aloittaa aina jaon jakaja, joka on ensimmäisessä jaossa pohjoinen ja muissa jaoissa jakajan vuoro kiertää myötäpäivään, eli toisessa jaossa jakaja on itä, kolmannessa etelä. Myös tarjousvuorot kiertävät jakajasta myötäpäivään. Tarjoukset on bridgessä rajattu muutamaan sallittuun ilmaisuun. Yksinkertaisin on pass, joka siirtää tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle. Muut tarjoukset ovat muotoa luku väliltä 1-7 ja joku valtti tai sangi, siis esim. 1 tai vaikkapa 3. Näille oman puolen loppusitoumusta etsiville tarjouksille parit sopivat omat merkityksensä. Tätä sopimuskokoelmaa sanotaan tarjousjärjestelmäksi tai -systeemiksi. Lisäksi pelaaja voi vuorollaan kahdentaa vastustajan tekemän edellä mainitun muotoisen tarjouksen tai vastakahdentaa vastapuolen kahdennettua. Rajoittavana tekijänä on eri pelimuodoille sovittu arvojärjestys,,,, NT, missä NT tarkoittaa sangia. Merkintä tulee englannin sanoista No Trump eli ilman valttia. Tarjoukset menevät järjestyksessä 1, 1, 1, 1, 1NT, 2,..., 7, 7NT. Jos siis on jo tarjottu esim. 1, ei ole enää sallittua tarjota 1 tai 1, vaan pitää keksiä joku korkeampi tarjous, jos haluaa osallistua muuten kuin passaamalla. Tarjoaminen päättyy, kun jonkun tarjouksen jälkeen kaikki muut tyytyvät samaan passaamalla. Siis omaa aiempaa tarjousta ei enää pääse korottamaan, jos kaikki muut passaavat. Länsi Pohj. Itä Etelä pass 1 pass pass pass Itä tarjoaa yhden hertan, joka kertoo, että hänellä on hieman keskimääräistä paremmat kortit ja hertta on pisin väri. Tämä jää myöskin loppusitoumukseksi, koska seuraa kolme passia peräkkäin. Pelinviejäksi tulee näin ollen Itä. Lähtijä on Etelä ja lepääjä Länsi. Peli menee kotiin, jos itä saa vähintään seitsemän tikkiä. Peli menee pietiin, jos itä saa korkeintaan kuusi tikkiä.

104 100 LUKU 4. TARJOAMINEN Pelinviejä, lähtijä, lepääjä Edellä olleessa tarjoussarjassa oli vain yksi muu tarjous kuin pass. Vaikka huutokauppa olisi vilkasta, ei tilanne muutu mitenkään erityisen monimutkaiseksi. Pelinviejäksi tulee se pelaaja, joka korkeimman tarjouksen tehneeltä puolelta tarjosi ensin loppusitoumukseksi tullutta pelivaihtoehtoa (pelattavaa valttia tai sangia). Kahdennukset tai vastakahdennukset eivät vaikuta pelinviejän määräytymiseen. Esimerkki 1 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 1 pass 3 pass pass X pass pass pass Loppusitoumus on 3 kahdennettuna (X = kahdennus). Pelinviejäksi tulee etelä, sillä hän tarjosi parista ensin pelivaihtoehdoksi tullutta pataa. Lähtijä on siten länsi ja korttinsa muiden nähtäväksi levittää pohjoinen. Tarjousten merkityksestä ei vielä tässä vaiheessa tarvitse välittää. Tehtäviä 1. Mikä on loppusitoumus? Kenestä tulee i) pelinviejä ii) lähtijä iii) lepääjä seuraavien sarjojen jälkeen? Montako tikkiä pelinviejä tarvitsee saadakseen kotipelin? (a) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 1 pass 1NT pass 3NT pass pass pass (b) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 1 pass 1NT pass pass 2 pass pass pass

105 4.4. JOHDATUSTA KÄDEN ARVIOINTIIN 101 Ratkaisut 1. a) 3NT i) pohjoinen ii) itä iii) etelä, (3 + 6 =) 9 tikkiä b) 2 i) länsi ii) pohjoinen iii) itä, 8 tikkiä. Pohjoinen ei kuulu itä-länteen, joten hänen -tarjouksensa ei vaikuta pelinviejän määräytymiseen. 4.4 Johdatusta käden arviointiin Arvo- ja jakopisteet Kuten tikkipeliosassa huomattiin, voitetaan suuri osa tikeistä kuvakorteilla. Käsi onkin sitä parempi, mitä enemmän ja mitä suurempia kuvakortteja kädessä on. Yksinkertaisin tapa saada arvio käden voimasta on laskea kuvakorteista saatavat arvokorttipisteet eli arvopisteet. Nämä pisteet ovat vain tarjoamisen helpottamiseksi, eikä näillä ole mitään tekemistä jaosta saatavien pisteiden kanssa. Ylivoimaisesti eniten käytetty pisteskaala löytyy seuraavasta taulukosta. Kuvakortti Arvopisteet Ässä (14) 4 Kuningas (13) 3 Rouva (12) 2 Sotamies (11) 1 Kortin arvopisteet saadaan siis vähentämällä kortin silmäluvusta pois 10. Tässä on syytä huomauttaa, että käden arvopistevoimaa ei pidä tuijottaa sokeasti, vaan että kyseessä on yksi keskeinen apuväline käden tikinottokykyä arvioitaessa. Käden arvopistemäärään tehdään usein seuraavat vähennykset. Ensimmäinen johtuu siitä käytännön kokemuksesta, että edellä mainittu asteikko aliarvostaa hieman ässiä ja yliarvostaa rouvia ja sotamiehiä. Toinen taas siitä, että ilman pitkiä värejä yleensä tikkejä kertyy huonosti.

106 102 LUKU 4. TARJOAMINEN Vähennä käden arvosta yksi arvopiste, jos kädessä ei ole yhtään ässää, tai värien jakautuma on Jakautuma 4333 tarkoittaa sitä, että käden pisimmässä värissä on 4 korttia ja kaikissa kolmessa muussa maassa on 3 korttia. Esimerkki tällaisesta kädestä: J75 AQ KQ8. Montako arvopistettä (= ap) on seuraavassa kädessä? AQ76 KJ43 A3 QJ3 Pisteet kannattaa laskea maittain. Patavärissä on kaksi kuvakorttia, ässä ja rouva, joista kertyy arvopisteitä = 6. Vastaavasti herttavärissä on kaksi kuvakorttia, kuningas ja sotamies, eli = 4 ap. Ruutuvärissä on vain yksi kuvakortti, ässä. Siitä lasketaan neljä arvopistettä. Ristivärin kaksi kuvaa tuottavat 2+1 = 3 ap. Tämän jälkeen lasketaan maiden summat yhteen ja saadaan = 17 ap. Entä montako arvopistettä on koko korttipakassa? Kussakin maassa on A, K, Q ja J, eli = 10 ap ja siten neljässä maassa yhteensä 40 ap. Keskimääräinen arvopistemäärä kullekin pelaajalle on 10 ap. Tikkejä voidaan voidaan voittaa valttipeleissä myös varastamalla, jos kädessä on valtteja ja joku lyhyt väri. Tätä käden varkauspotentiaalin arvioimista varten ovat jakopisteet. Lyhyeksi väriksi lasketaan sellainen väri, jossa on korkeintaan kaksi korttia. Lyhyillä väreillä on myös omat vakiintuneet nimityksensä. Värin pituus Nimi Jakopisteet 0 korttia Renonssi (reno) 3 1 kortti Singelton (singeli) 2 2 korttia Dubbelton (dubbeli) 1 Ensin mainitut nimet ovat virallisia, suluissa olevat taas puhekielisiä nimityksiä. Jakopisteitä on tapana laskea, kun on tarjoussarjassa löydetty yhteinen vähintään 8 kortin valttiväri. Sangipe-

107 4.4. JOHDATUSTA KÄDEN ARVIOINTIIN 103 lissä lyhyyksistä ei lasketa jakopisteitä. Esimerkkikädessä oli 17ap. Lasketaan vielä lisäksi jakopisteet. AQ76 KJ43 A3 QJ3 Jakopisteet lasketaan maittain. Tässä kädessä on vain yksi lyhyt väri, ruudussa on kaksi korttia. Ruutuvärin dubbeltonista lasketaan yhden jakopisteen lisää käden pelivoimaan. Näin ollen kädessä on pisteitä 17 ap + 1 jp = 18 p, kun käden arvoa lasketaan pata-, hertta- tai ristiväri valttina. Ruutuväri valttina ei valtin ulkopuolella on lyhyitä maita, joten tällöin käden pistevoimaan ei lisätä jakopisteitä. Valttien vähäisyys ei luonnollisestikaan paranna käden arvoa pelissä. Tehtäviä Montako arvopistettä kädessä on? Entä monenko pisteen arvoinen käsi on jakopisteet huomioiden eri värit valttina? 1. A54 QJ32 3 KJ J43 AK9 654 J AKJ QJ8732 KJ43 4. AK J873 Q987 Q43 Ratkaisut 1. Väreittäin laskettuna arvopisteitä on = 11 ap. Ruutusingeltonista lasketaan 2 jp lisää, kun valtti on joku muu väri. Ruutuvalttina käsi on vain 11 (arvo)pisteen arvoinen, muu väri valttina pisteitä kertyy = Arvopisteet: = 9 ap. Kädessä ei ole lyhyitä värejä, joten kokonaisvoima koostuu arvopisteistä. Tasaisen jakauman vuoksi vähennetään yksi piste, eli tulos on 9 1 = 8 pistettä.

108 104 LUKU 4. TARJOAMINEN 3. Arvopisteitä löytyy = 15. Kädessä on yksi lyhyt väri. Herttarenonssista lasketaan 3 jp lisää, jos pelataan pataa, ruutua tai ristiä. Tällöin käden arvo on 15 ap + 3 jp = 18 p. 4. Arvopisteet: = 12 ap. Kädessä on yksi lyhyt väri. Patadubbeltonista lasketaan 1 jp lisää -, - ja - pelejä ajatellen. Pistetiä kertyy tällöin 12 ap + 1 jp = 13 p Hyvä käsi vai huono käsi Pelkkä arvopistemäärä edes jakopisteillä höystettynä ei kerro kaikkea käden pelivoimasta ja todellisesta tikinotokyvystä. Tässä vilkaisemme muutaman esimerkin avulla, milloin kädessä on esim. hyvät 10 ap ja milloin taas kyseessä on huonot 10 ap, sekä millaiset piirteet nostavat käden arvoa ja mitkä taas vähentävät. Esimerkki 1 Kaikissa seuraavissa käsissä on sama jakauma ja periaatteessa sama arvopistemäärä, mutta ne ovat tikinottokyvyltään hyvin erilaisia. Olkoon lännen käsi joku alla olevista. a) K AK A5432 b) A5432 K Q2 KQ432 c) AK AK432 Oletetaan idän korteiksi Q87 A , ja itä-lännen pelaavan patasitoumusta. Kättä a) vastaan meneviä tikkejä on padassa melkein aina 3 ja ristissä 2. Näin sillä oletuksella, että värit istuvat 3-2. Siten maksimitulos itä-lännelle on 8 tikkiä. Jos taas lännellä on käsi b), niin tilanne ei ole yhtä selvä. Ruutuja on menossa 2 ja mustista väreistä on menossa keskimäärin kolme tikkiä, joten tässäkään tapauksessa ei tikkejä ole toivottavissa enempää kuin 8. Jos K on etelällä ja A pohjoisella, jää tikkimääräksi 7, vaikka mustat värit olisivat onnellisesti 3-2. Kättä c) vastaan ei tasaistunnoilla ole menossa kuin 2 ruutua ja 1 risti, joten itä-länsi

109 4.4. JOHDATUSTA KÄDEN ARVIOINTIIN 105 voi saada jopa 10 tikkiä. Huomaa, että käsien a) ja b) tapauksissa lännen K ei juuri vaikuta jaon tikkimäärään. Vaikka parilla on kaksi isointa herttaa, jäävät tikit väristä yhteen. Samoin käden b) Q on arvoton, koska se putoaa vastustajan isompinen kuvien alle, eikä idän käteen kasva samalla ruututikkejä. Käden c) kaikki arvokortit sen sijaan ovat ehtaa tavaraa ja tuottavat maksimimäärän tikkejä. Esimerkki 2 Entä miten sujuu patasitoumus, kun pelinviejällä on AK AK432 ja pöytä yksi seuraavista? a) 765 KJ43 QJ4 J65 b) 765 KJ43 K54 J65 c) Q A54 Q65 Oletetaan taas, että puolustuksella mustat värit ovat jakautuneet 3-2. Kaikki pöytävaihtoehdot ovat aiemmin opetetun pistelaskun pohjalta voimaltaan 7 ap. Jos pöydässä on käsi a), niin meneviä on pata, hertta, 2 ruutua ja useimmiten myös risti, joten pelinviejä joutuu yleensä tyytymään 8 tikkiin. Käden b) tapauksessa ruutumenevät jäävät joka toinen kerta yhteen, kun ässä on kuninkaan edessä. Siten käsi b) on hieman parempi kuin a). Viimeisessä vaihtoehdossa menevät jäävät herttaan ja ruutuun. Näin ollen tulokseksi saadaan 11 tikkiä, mikä on huikea määrä muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Esimerkki 3 Tässä esimerkissä tarkastellaan valttien määrän vaikutusta tikkimäärään. Olkoon taas pelityyppinä -valtti ja pelinviejällä käsi AK A432 ja pöydän kortit seuraavanlaisia kokoelmia. a) AK5 5 b) AK5 5 c) AK5 5

110 106 LUKU 4. TARJOAMINEN Lähtijä löytää parhaan aloituskortin, valtin. Oletetaan, että niin valtti kuin muutkin värit istuvat puolustuksella tasan tai mahdollisimman tasaisesti. Kättä a) vastaan pelinviejä voittaa lähdön, ottaa -ässän ja -varkauden pöytään. Puolustus pääsee kiinni ennen kuin pelinviejä ehtii kupata toisen ristin pöytään, joten pelinviejä menettää padan, hertan, ruudun ja 2 ristiä. Siten tulokseksi tulee 8 tikkiä. Kun pöydässä on käsi b), ehtii pelinviejä saada toisenkin -varkauden pöytään, vaikka puolustus pelaisi valttia aina kiinni päästyään (valtti, A, -kuppi, -tikki puolustukselle, valttia, -kuppi). Tulokseksi saadaan 5 valttitikkiä, 2 ässää ja K ja 2 varkautta, yhteensä 10 tikkiä. Jos valtti olisi ollut 3-1, niin tikkejä olisi tullut 9. Viimeistä pöytää vastaan pelinviejä voi yleensä poistaa puolustuksen valtit kahdella kierroksella ja ottaa kolme -kuppia pöytään. Meneviksi jää hertta ja ruutu, tuloksena 11 tikkiä. Esimerkki 4 Viimeinen esimerkki käsittelee kortteja, joista ei lasketa arvopisteitä, mutta joilla voi silti olla paljonkin merkitystä tikkien kertymisen kannalta. Montako tikkiä itä-länsi voi enintään saada sangipelissä ruutuväristä, kun heidän värinsä on a) J32 AQ54 b) J102 AQ93? Vaihtoehdossa a) ei voi koskaan saada kolmea tikkiä enempää, jos puolustus pelaa oikein. Jos väri on 3-3, niin riittää, että kuninkaan omistaja säästää kuvansa pelinviejän kuvan peittämiseen. Jos taas väri on 4-2 tai vielä vinommassa, on pelinviejän maksimitikkimäärä 3, mutta käytännössä tulos on varsin usein 2 tikkiä. Kohdan b) tilanteessa saa leikkaamalla aina 4 tikkiä, kunhan K on pohjoisella. Hyvien välikorttien (10, 9) turvin puolustuksen korttijakauman merkitys vähenee olennaisesti. Ei siis ole yhdentekevää, minkä kokoisia kortteja kädessä on arvokorttien lisäksi. Monet arvostavat välikortteja niin paljon, että laskevat kätensä voimaan 1 2 pistettä jokaisesta kympistä. Aivan tällaiseen ei kannata kuitenkaan mennä, mutta pientä lisäarvoa kympit aina käteen tuovat.

111 4.4. JOHDATUSTA KÄDEN ARVIOINTIIN 107 Edellisten esimerkkien kaltaisten tilanteiden vuoksi voidaan antaa ohjeita korttien arvostamiseen muutenkin kuin pelkkien arvopisteiden pohjalta. Seuraavaan taulukkoon on koottu käden piirteitä, jotka nostavat tai laskevat käden arvoa suoraviivaisesta arvopistesummasta. Nämä neuvot kannattaa pitää mielessä, kun tarjoamisen aikana pari kertoo asioita kädestään ja pelaajan pitää päättää, onko hänellä aiemmin lupaamiinsa kortteihin nähden hyvät vai huonot kortit. Hyviä piirteitä Arvokortit pitkissä väreissä Pisteet ässissä ja kuninkaissa Kuvia parin pitkässä värissä Lisäpituus valtissa Paljon välikortteja Huonoja piirteitä Singeli-K/Q/J tai dubbeli-q/j Paljon rouvia ja jätkiä Kuvia parin lyhyessä värissä Valtteja luvattua vähemmän Ei välikortteja Esimerkiksi, jos kädessä on singeli-k tai dubbeli-j, niin on hyvin kyseenalaista, onko kuva likikään aiemmin opitun arvopistemäärän arvoinen. Edellisessä taulukossa mainitut asiat ovat varsin yleispäteviä, mutta erityisen vahvasti ne koskevat valttipelejä. Jos kädessä on lähinnä alakuvia, rouvia ja jätkiä, niin käsi voi olla silti hyvin soveltuva sangipeliin. Toki silloinkin on syytä hieman alipainottaa käden arvopistelukemaa. Tehtäviä Vastaa kunkin käden kohdalla seuraaviin kysymyksiin: a) Montako arvopistettä kädessä on? b) Mikä väri valttina käsi on hyvä, mikä valttina huono? 1. A875 Q973 K Q J8763 K KQ10 AJ108 AK1096 5

112 108 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. a) 9 ap. Tässä tapauksessa ei ole syytä tehdä vähennyksiä. b) Parhaiten käsi sopii -valttiin, jossa Q:n arvo nousee ja muiden värien kuvat ovat ässissä ja kuninkaissa. Vaikka patoja on yhtä monta kuin herttoja, ei käsi ole yhtä hyvä patapeliin, koska Q:n arvo on kyseenalainen -sitoumuksessa. b) Käsi on varsin kohtuullinen kaikkiin valttipeleihin isojen kuviensa ansiosta. 2. a) Enintään 4 ap. Kuvista kertyy = 6, mutta ässättömyyden takia pitää vähentää piste. Lisäksi singeli- Q ei ole lähellekään 2 arvopisteen arvoinen, vaan korkeintaan 1 pisteen arvoinen. b) Jälleen käsi on parhaimmillaan -valttina, jolloin K:kin on suhteellisen hyvä arvo, kun taas -pelissä J on luultavasti arvoton. Musta väri valttina käsi on varsin mitätön. Huonoimmillaan käsi on tietysti lyhin väri pata valttina. 3. a) Suoraviivaisesti laskien = 17 ap, mutta mieluumminkin ainakin hyvät 18 ap. Kädessä ei ole yksinäisiä kuvia (vrt. esim. Q65), vaan kaikki kuvat saavat tukea muista värin kuvista ja hyvistä välikorteita. Lisäksi arvokortit ovat painottuneet ässiin ja kuninkaisiin. b) Käsi on pisteiden sijainnin puolesta erittäin hyvä mihin tahansa peliin. Luonnollisesti singeli haittaa menestystä -valttina. 4.5 Johdatusta tarjoussysteemiin Jaon pistemääräosiosta opimme, että kaikista eniten pisteitä saadaan sangipeleistä, toiseksi eniten yläväri eli tai valttina, ja vähiten alaväri eli tai valttina. Yläväri voittaa sangin, jos valttipelissä saa ainakin yhden tikin sangia enemmän, alavärissä taas tarvitaan sangin voittamiseen kaksi tikkiä enemmän. Kokemus on osoittanut, että vähintään 8 kortin valtti tuottaa yleensä ainakin yhden tikin enemmän kuin vastaavilla korteilla sangin pe-

113 4.5. JOHDATUSTA TARJOUSSYSTEEMIIN 109 laaminen. Kahdeksan kortin valtti tarkoittaa sitä, että parilla on yhteensä valttiväriä vähintään 8 korttia, esim. molemmilla 4 tai toisella 5 ja toisella 3. Opimme myös, että kannattaa yrittää saada bonuksia, mutta jos bonuksiin ei ole mahdollisuuksia, niin on viisasta jäädä mahdollisimman alhaiselle tasolle, sillä esim. 8 tikkiä herttavalttina antaa yhtä monta pistettä olipa sitoumus 1 tai 2, mutta pisteet menevät vastustajalle, jos peli oli 3. Näistä syistä kirjaamme nyt tavoitteet tarjoamiselle. Tarjoussysteemimme avulla pyrimme selvittämään seuraavat asiat: 1. Onko meillä yhteinen vähintään 8 kortin yläväri? 2. Onko meillä mahdollisuus täyspeli- tai slammibonukseen? 3. Onko meidän parempi pelata sangia vai alavärivalttia? Huomaa edellä ollut tärkeysjärjestys: yläväripituudet ovat tärkeämpiä kuin voiman rajoittaminen. Yleensäkin bridgessä on tärkeämpää kertoa omat värien pituudet oikein, kuin olla aina aivan pilkuntarkka käden voiman suhteen. Käden pelivoimaa arvioidaan pisteiden avulla. Parin käsien pisteiden summan avulla arvioidaan oman ja partnerin käden yhteistä pelivoimaa. Seuraavassa on karkea arvio siitä, paljonko pisteitä tarvitaan, jotta bonuksia tuottava peli menisi useimmiten kotiin. Loppusitoumus Täyspelitaso Pistevoima Sangissa NT 3NT 26 ap Ylävärissä / 4 / 26 p Alavärissä / 5 / 29 p Täyspelitason lisäksi on mahdollista yrittää slammitasoa, josta saa vielä isomman bonuksen sitoumuksen mennessä kotiin. Slammien tarjoamista kannattaa harkita seuraavien pisterajojen mukaan. Loppusitoumus Pikkuslammi Isoslammi Sangi 33 ap 37 ap Valttipeli 33 p 37 p

114 110 LUKU 4. TARJOAMINEN Pisterajat ovat vahvasti suuntaa antavia, ja ne kannattaa pitää mielessä tarjotessa. Mitään ehdottomia totuuksia ne eivät kuitenkaan ole. Esimerkiksi käsi AKQJ riittää yksin isoslammiin 7, vaikka kädessä on huomattavasti vähemmän kuin 37 pistettä. Seuraavaksi opetellaan eräs luonnollinen tarjousjärjestelmä. Tarjoussysteemiä sanotaan luonnolliseksi, jos väritarjous lupaa yleensä vähintään 4 korttia tarjottua väriä ja sangitarjoukset lupaavat tasaisen jakauman (kaikissa maissa vähintään kaksi korttia, eikä ole viittä korttia pidempiä värejä). Muita paljon käytettyjä systeemirakenteita ovat ns. vahva risti -systeemit, joissa avaus 1 tarjotaan esim. kaikilla vähintään 17 arvopisteen käsillä ja muut avaukset ovat suunnilleen luonnollisia, mutta lupaavat voimaa enintään 16 ap. Järjestelmäksi on valittu 5 kortin yläväreihin ( / ) perustuva systeemi, koska se on nettibridgessä käytännössä standardin asemassa. Tarjousmenetelmiä valittaessa on pyritty yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja nykyaikaisuuteen. Kun oppii tämän systeemin, voi netissä pelata bridgeä melkeinpä kenen tahansa kanssa! Tarjousjärjestelmästä opiskellaan ensin 1:n tason avaukset jatkoineen, sitten 2:n tason vahvat avaukset ja lopuksi estotarjoukset. Slammien tarjoamisen perusteet on koottu omaksi osiokseen samoin kuin tarjoaminen niissä sarjoissa, joissa vastustajakin osallistuu sarjaan muutenkin kuin passaamalla. 4.6 Avaukset 1, 1, 1, 1 ja 1 NT Muistutuksena ja kertauksena vielä kerran tärkeä asia. Loppusitoumus 1 tarkoittaa sitä, että tarjouksen 1 tekijä joutuu yrittämään saada 7 tikkiä -valttina. Tarjous 1 ei kuitenkaan tarkoita, että pelaaja tarjotessaan arvelisi omien korttiensa riittävän yksin 7 tikkiin -pelissä. Tarjous kertoo vain sen, mitä

115 4.6. AVAUKSET 1, 1, 1, 1 JA 1NT 111 pari on sopinut kyseiselle tarjouksen merkitykseksi. Tarjous kuvaa yleensä käden värien pituuksia ja arvopistevoimaa. Vain hyvin harvoissa tilanteissa tarjous ilmoittaa suoraan mitään täsmällistä käden tikkimäärästä. Määritellään ensiksi, mitä lupaa avaus 1NT. Avaus Jakautuma Voima 1NT 4333, 4432 tai ap Edellä mainittuihin sangiavauksen sallittuihin jakautumiin kuuluvia käsiä sanotaan tasaisiksi. Huomaa, että viiden kortin väri saa olla mikä tahansa, siis ylävärikin kelpaa. Yhden tason väriavauksiin voima- ja jakaumavaatimukset ovat seuraavat: Avaus Jakautuma Voima 4333, 4432 tai ap tai ap , missä 5 kortin / myös 11 ap muut jakautumat 11-20(22) ap Siis: tasaisella jakautumalla avaukseen tarvitaan 12 ap, epätasaisella riittää 11 ap. Ylävärien tärkeyden vuoksi tasainen käsi avataan kuitenkin jo 11 ap:llä, mikäli kädessä on 5 kortin tai. Avaukseen 1 NT sopivat kortit on helppo hahmottaa, mutta miten valitaan se väri, jos avataan värillä 1:n tasolla? Tässä systeemissä väriavaukset lupaavat pituutta seuraavasti: Avaus Minimipituus Voima 1 / 5 korttia ap 1 / 3 korttia ap Värin valinta menee seuraavasti: 1. Jos joku väri on kaikista pisin, niin avataan sillä. Huomaa kuitenkin, että 4333-jakautumalla ei saa avata 1 /.

116 112 LUKU 4. TARJOAMINEN 2. Jos jakautuma on 4333, niin avataan pidemmällä alavärillä. Jos alavärit ovat tässä tapauksessa 33, ts. 4 kortin väri on /, niin avataan tarjouksella Jos on kaksi viiden tai kuuden kortin väriä, niin avataan niistä ylemmällä värillä (maat ylimmästä alimpaan:,,, ). 4. Jos on kolme neljän kortin väriä, niin avataan niistä alimmalla värillä. 5. Jos on kaksi neljän kortin väriä, niin avataan niistä alemmalla värillä, elleivät värit ole ja. 6. Jos on neljän kortin ylävärit ja kahden ja kolmen kortin alaväri, niin avataan kolmen kortin alavärillä. Tehtäviä 1. Mikä on oikea avaustarjous seuraavilla käsillä? (a) A54 QJ32 3 KJ872 (b) AK J873 Q987 Q43 (c) A8 J873 Q987 Q43 (d) AK643 AQ (e) K3 Q106 KQ873 Q43 (f) AK43 J873 A5 Q43 (g) 4 AJ AQ43 (h) AK5 J873 AQ8 Q43 (i) AK5 J873 AQ8 543 (j) A5 KJ873 AKQ J43 2. Missä tapauksessa/tapauksissa avaus 1 joudutaan tekemään vain kolmen kortin värillä? 3. Entä milloin 1 tarjotaan vain kolmen kortin värillä?

117 4.6. AVAUKSET 1, 1, 1, 1 JA 1NT 113 Ratkaisut 1. (a) 1. Kädessä on arvopisteitä 11 ja jakautuma ei ole tasainen, joten käsi riittää yhden tason avaustarjoukseen. Perussääntö on, että avataan pisimmällä värillä. Tässä tapauksessa on helppoa, koska risti on pisin väri. (b) 1. Jakautuma on tasainen, ja kädessä on arvopisteitä 12. Kahdesta 4 kortin väristä avataan alemmalla värillä, eli ruudulla, koska molemmat eivät ole ylävärejä. (c) Pass. Kädessä on vain 9 arvopistettä, joten käsi ei riitä avaustarjoukseen. (d) 1. Arvopisteitä on 13. Viiden kortin väreistä avataan aina ylemmällä, eli tässä tapauksessa padalla. (e) Pass. Ässien puuttuminen laskee käden arvon 11 arvopisteeseen. Koska käsi on tasainen, eikä viiden kortin väri ole yläväri, ei käsi sopimusten mukaan riitä avaukseen. (f) 1. Arvopisteitä on 14. Yleensä 4-4 -värit avataan alemmalla. Yhden tason yläväriavaus lupaa kuitenkin vähintään viisi korttia. Näin ollen ei voida avata hertalla, vaan avataan pidemmällä alavärillä, eli tässä tapauksessa ristillä. (g) 1. Epätasainen jakautuma ja 11 ap riittävät avaustarjoukseen. Kolmesta neljän kortin väristä avataan alimmalla, eli ristillä tässä tapauksessa. (h) 1NT. Voimaa löytyy 15 ap (vähennetään piste jakauman vuoksi) ja jakauma on tasainen, joten kättä voi mainiosti kuvata sangi-avauksella, joka kertoo samalla sekä voiman että jakautuman. (i) 1. Voimaa on nyt 2 ap vähemmän kuin edelllisessä, eli 13 ap, mikä oikeuttaa avauksen tasaisellakin kädellä. Käden pisin väri on, mutta koska 1 lupaisi 5 korttia, joudutaan avaamaan alavärillä. Sopimuksen 2 pe-

118 114 LUKU 4. TARJOAMINEN rusteella avataan ristillä, vaikka se on käden heikoin väri. (j) 1. Käsi on tasainen, mutta voimaa 18 ap:ssä on pykälä liikaa sangiavaukseen. Kerrotaan ensiksi viiden kortin herttaväri. 2. Avaukset 1 ja 1 tehdään kolmella kortilla, jos käden pisin väri on neljän kortin yläväri, eikä kädessä ole neljän kortin alaväriä. Tällaisia jakautumia ovat 4 333, 4 333, ja Näistä ainoastaan kolmas avataan 1 ja kaikki muut 1. Siten vastaus kysymykseen on: Jakaumalla , jos voimaa on ap tai ap. Muista, että sama jakautuma avataan 1NT, jos voimaa on ap. 3. Jakaumalla 4333, missä 4 kortin väri on /, ja jakaumalla Voima sama kuin edellä. Kolmen kortin väri avauksessa 1 on siis varsin harvinainen. Tästä syystä jatkotarjouksissa unohdetaan se vaihtoehto, että avaus 1 voidaan joutua tekemään kolmella kortilla, ja käsitellään väriä vähintään 4 kortin värinä. Avauksen 1 kohdalla puolestaan ollaan varovaisia, ja varaudutaan siihen, että avaus on tehty 3 kortin värillä. Tästä aiheesta jatketaan, kun hetken kuluttua tutustutaan tarjouksiin, joilla luvataan tuki partnerin avauksen 1 / jälkeen. 4.7 Avausten 1 jatkotarjoukset Yhden tason avausten jälkeiset tarjouskeskustelut opiskellaan kahdessa eri osiossa. Ensin käsitellään väriavausten jatkotarjoukset. Sangiavauksella alkaville sarjoille on oma kokonaisuutensa myöhemmin.

119 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Vastaustarjouksista 1 -avauksiin Pelaajaa, joka ensimmäisenä teki muun tarjouksen kuin pass, sanotaan avaajaksi. Avaajan paria sanotaan vastaajaksi. Avaaja lupaa yhden tason väriavausksellaan voimaa n ap. Toisaalta pari tarvitsee täyspeliin suunnilleen 26 ap, tai muutaman arvopisteen puuttuessa hyvän jakautuman. Jotta täyspeli ei jää löytymättä, jos avaajalla sattuu olemaan ihan maksimivoima, ei vastaaja saa passata, mikäli hänellä on vähintään 6 ap. Tästä saadaankin ensimmäinen sopimus vastaajan tarjouksiin: Vastaajan pass = 0-5 ap. Tarjous koskee vain sarjaa, jossa vastustajat passaavat. Tarkastellaan esimerkkiä. Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass 1 pass pass pass Pohjoinen ja itä passaavat alkuun, joten heillä ei ole avauskättä. Voimme siis päätellä, että heillä on enintään ap. Etelä avaa ruudulla. Pohjoisen pass partnerin avaukseen kieltää väh. 6 ap:n käden, joten tiedämme, että pohjoisella on 0-5 ap. Muistamme, että yhteisen ylävärin olemassaolon tutkiminen on tarjoamisen keskeinen lähtökohta. Tästä syystä myös vastaajan ensimmäistä tarjousvuoroa koskevat sopimukset painottuvat vahvasti ylävärien pituuksien kertomiseen. Tärkein sääntö kuuluukin seuraavasti: Mikäli sinulla on tuki partnerisi yläväriin, niin tue partnerin yläväriä! Tuki väriin tarkoittaa sitä, että pelaaja tietää omalla puolella olevan väriä yhteensä vähintään 8 korttia. Jos siis pelaaja avaa tarjoussarjan 1 :lla luvaten vähintään 5 korttia pataa, niin hänen partnerinsa velvollisuus on seuraavalla tarjouksellaan kertoa,

120 116 LUKU 4. TARJOAMINEN mikäli hänellä on vähintään kolme korttia pataa. Partnerin yläväriavaukseen on siis tuen kertominen ensisijainen asia. Muuten vastaajan tarjoaminen noudattaa samantyyppisiä sääntöjä kuin avaajan avausvärin valinta. 1. Jos avaaja avasi 1 /, niin vastaaja tekee tuen lupaavan tarjouksen, jos hänellä on vähintään 3 korttia avaajan lupaamaa yläväriä. Jos tukea ei ole, niin 2. vastaaja tarjoaa pisintä väriään. Käden voima saattaa kuitenkin pakottaa vastaajan valitsemaan pisimmän 1:n tasolla tarjottavan värin, sillä väri 2:n tasolla lupaa joko vähintään 12 ap tai 6 kortin värin ja ap. Tarjous lupaa vähintään 4 kortin värin. 3. Samanpituisista väreistä tarjotaan seuraavasti: 4 kortin väreistä tarjotaan vähiten peliä korottava tarjous; kahdesta 5 kortin tai 6 kortin väristä tarjotaan ensin maiden arvojärjestyksessä ylempi. 4. Jos voimaa on 6-11 ap, mutta kädessä ei ole mitään seuraavista: tuki avaajan väriin, 1:n tasolla tarjottava vähintään 4 kortin väri tai ap ja 2:n tasolla tarjottava 6 kortin väri, niin tarjotaan 1NT. Seuraavaksi tutustumme tarjouksiin, jotka lupaavat tuen partnerin väriin Tarjoukset, kun vastaajalla on tuki Tässä osiossa kannattaa pitää aistit valppaina, sillä sanotaan, että bridgenpelaajien taivaassa on aina paikkoja niille, jotka tukevat partnerinsa väriä.

121 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 117 Yläväriavauksen jälkeen Avaajan yläväriavauksiin 1 ja 1 vastaaja lupaa tuen tarjoamalla avaajan väriä 2:n, 3:n tai 4:n tasolla. Kaikista vahvimmille tukikäsille on varattu tarjous 2 NT. Avausvärin tarjoaminen 2:n tasolla lupaa varsin heikon käden ja avaaja ei saa jatkaa tarjoamista, ellei hänellä ole selvästi minimiavauskättä parempi käsi ja realistisia toiveita täyspelistä. Jos vastaaja korottaa 3:n tasolle, niin avaajan tulee tarjota täyspeli, jos hänellä on edes jonkin verran minimiä parempi käsi. Tällaista täyspelistä vihjaavaa tarjousta sanotaan täyspelivihjeeksi tai -inviitiksi. Jos vastaaja tarjoaa suoraan täyspelin 4 yläväriä, hän kertoo pitkään valttitukeen ja hyvään jakautumaan perustuvan käden, jossa arvopisteitä ei ole kovinkaan paljoa. Seuraavassa taulukossa sama kootusti pisterajoin ilmaistuna. Huomaa, että vastaaja laskee myös jakopisteensä, kun yhteinen valttiväri on löytynyt. Avaus Vastaajan Tarjouksen merkitys tarjous 1 / 2 / väh. 3 kortin /, 6-10 p 2NT väh. 3 kortin /, väh. 13 p 3 / väh. 3 kortin /, n p 4 / väh. 5 kortin /, n. 10 p Vastaus 2NTon täyspelivaatimus (= tpv). Toisin sanoen vastaaja lupaa niin vahvan käden, että hän määrää oman puolensa tarjoamaan jaossa vähintään täyspelin. Täyspelivaatimuksen jälkeen osamerkintään jääminen on kiellettyä. Vastaajalla voi olla voimaa vaikka slammiin riittävästi, minkä vuoksi avaaja ei saa passata alle täyspelitason mihinkään vastaajan tarjoukseen. Muut edellä luetellut tarjoukset eivät ole vaatimustarjouksia, joten avaaja saa halutessaan passata niihin heikolla kädellä. Vahvalla kädellä hän taas ottaa ohjat käsiinsä ja esim. tarjoaa täyspelin, jos näkee yhteisen voiman siihen riittävän. Seuraavissa esimerkeissä ei ole tarjoussarjoissa pohjoisen tai

122 118 LUKU 4. TARJOAMINEN etelän tarjouksia, vaan heidän oletetaan passaavan kaikilla tarjousvuoroillaan. Esimerkki 1 KJ732 AJ9 64 K109 P L I E Q85 72 A972 J843 Länsi Itä 1 2 pass Itä lupaa patatuen ja 6-10 pistettä. Länsi näkee, että pisteitä on yhteensä enintään 23, joten täyspeliä ei kannata lähteä etsimään. Esimerkki 2 KJ732 AJ9 64 K109 P L I E Q85 62 A972 A543 Länsi Itä 1 3 pass Itä lupaa patatuen ja suunnilleen 11 pistettä. Nyt idällä on erittäin hyvät arvot, kun voima on valttikuvissa ja ässissä. Länsi arvioi yhteiseksi voimaksi 24 pistettä ja passaa. Hyppäävää korotusta 3:n tasolle ei kannata tehdä pietiriskin takia 3 kortin tuella ja 11 pisteellä, jos arvopisteet ovat huonoissa paikoissa, eli valtin ulkopuolella rouvissa ja jätkissä pisteen kädessä olisi hyvä olla neljäs valtti tai sitten hyvät arvopisteet kuten tässä esimerkissä. Muuten tuloksena on turhan usein pietipeli, jos avaajalla on minimikäsi. Esimerkki 3 A QJ86 P L I E QJ6 AQJ98 AKJ3 9 Länsi Itä pass pass Länsi lupaa tuen ja 6-10 pistettä. Itä laskee, että omalla puolella on pisteitä 26-30, joten hän tarjoaa täyspelin. 1 Hyviä ja huonoja piirteitä käsiteltiin sivulla 107.

123 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 119 Sarjassa 1-2 tai 1-2 voi avaajalla olla käsi, jolla hän haluaa olla täyspelissä, jos vastaajalla on maksimit eli (8)9-10 pistettä, ja taas minimivoimaa (6-7(8) pistettä) vastaan on tarve jäädä osamerkintään. Tällöin hän tekee vihjetarjouksen joko tarjoamalla yhteistä väriä 3:n tasolla tai tarjoamalla väriä, johon hän erityisesti tarvitsee apua. Esimerkki 4 Q96 KQ10876 A4 K8 P L I E K8 J942 QJ93 Q107 Länsi Itä pass Lännellä on lisävoimaa ja erityisesti kuudes valtti on hyvä arvo. 3 käskee partneria katsomaan lähinnä arvopistevoimaa. Idällä on vähän huononlaiset arvot - ässiä ja kuninkaita vähän, alempia kuvia paljon - mutta neljäs valtti ja suhteellisen korkea pistevoima riittävät nostoon. Esimerkki 5 AQ1054 Q763 AK3 10 P L I E K76 KJ Länsi Itä pass Lännen käsi on 17 pisteen arvoinen patavalttina. Siten täyspeli on mahdollinen, jos vastaajalla on maksimit omaan tarjoukseensa. Lännen ongelmana on hertta, johon hän tarvitsee erityisesti apua. Tämän hän kertoo tarjoamalla 3. Idän arvot ovat juuri oikeissa paikoissa eli yläväreissä, joten hän tarjoaa täyspelin, vaikka käden pistevoima ei olekaan maksimiluokkaa. Huonommin sijaitsevilla pisteillä, esim. kädellä K76 98 J85 QJ653 itä tyytyisi osamerkintään tarjoamalla 3.

124 120 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki 6 KJ1083 Q75 J AJ63 P L I E Q A Länsi Itä 1 4 pass Idällä on tyypillinen käsi suoraan korotukseen neljän tasolle. Viiden kortin tuki ja singelihertta sekä hyvä sivuarvo ruudussa riittävät tarjoukseen, vaikka pisteitä näyttääkin oleva vain 9. 4 on erinomainen sitoumus ja todennäköinen kotipeli. Huomaa lisäksi, että pohjoinen-etelällä on 4 erittäin lähellä kotipeliä. Nopealla tarjoussarjalla itä-länsi tekee vastustajan mukaan pääsyn tarjoussarjaan hyvin vaikeaksi. Tehtäviä 1. Länsi avaa tarjoussarjan 1 :lla. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass? Mitä itä tarjoaa seuraavilla korteilla? (a) 954 QJ (b) A4 J KJ84 (c) A A876 KJ8 (d) AK4 QJ32 3 KJ872 (e) AQ54 J32 3 QJ872 (f) AQ (g) QJ5 A32 J876 QJ8 2. Mitä länsi tarjoaa tässä sarjassa? Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 2 pass?

125 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 121 (a) KQ865 A75 A (b) AK10964 QJ5 AK4 9 (c) AQJ A7 KJ6 (d) QJ1086 A10 Q975 AQ (e) AK AK Mitä länsi tällä kertaa tarjoaa? Vahvoilla käsillä korotus täyspeliin on helppo valinta. Tässä käsitellään rajatapauksia. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 3 pass? (a) 1084 Q9865 KQ AJ6 (b) 10 KQ8652 AQ92 42 (c) 62 AQJ102 Q105 K92 (d) QJ95 AK1073 K5 103 (e) 8 AQ AJ86 4. Mitä idän tulee tarjota? Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 2 pass 3 pass? (a) Q84 AK (b) 954 Q962 KJ54 J8 (c) J865 7 AJ Mitä itä tarjoaa tässä tilanteessa? Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 2 pass 3 pass?

126 122 LUKU 4. TARJOAMINEN (a) Q1076 K94 Q (b) AK74 Q (c) AQ Ratkaisut 1. (a) Pass. Tämän käden pistevoima ei riitä herttatuen kertomiseen. (b) 2. Kolmen kortin tuki ja 9 pistettä riittää yksinkertaiseen korotukseen. (c) 3. Tällä kertaa käsi on inviittitarjouksen arvoinen (11-12 p). Tarjous 3 siirtää ratkaisun mahdollisesta täyspelin tarjoamisesta avaajan käsiin. On huomioitavaa, että jakauma 4333 on huonoiten valttipeliin sopeutava jakauma. (d) 2NT. Vastaaja kertoo täyspelivoiman ja -tuen. (e) 3. Kädessä on 12 pistettä, kun herttaväri on löydetty yhteiseksi valttiväriksemme. Kortit ovat inviitin arvoiset. Päätöksen täyspelin tarjoamisesta tekee avaaja seuraavalla vuorollaan. (f) 4. Määritelmän mukaan suora hyppy täyspeliin yläväriavauksen jälkeen lupaa noin kymmenen pistettä ja viiden kortin valttituen. Tällä kertaa korteissa on jakopisteineen oikein hyvät 9 pistettä, jotka oikeuttavat tarjouksen. (g) 2. Aivan tasainen jakauma ja huonot arvot valttivärin ulkopuolella laskevat käden arvoa pisteellä, joten voimaksi saadaan 10 pistettä. 2. (a) pass. Lännen 14 pistettä ja idän enintään 10 pistettä eivät riitä yhteensä 26 pisteeseen. (b) 4. Hyvät 19 pistettä ja idän vähintään 6 pistettä riittävät täyspeliin.

127 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 123 (c) 3. Jos idällä on (8)9-10 pistettä, tulee hänen tarjota täyspeli. (d) 3. Lännen voima riittää inviittiin. Tarjouksella kysytään erityisesti apuja ruutuväriin. (e) 4. Jo idän käsi xxxx xxxx xx xxx tekee täyspelistä erinomaisen. Lännellä ei ole syytä ihmetellä tai invitoida, vaan hänen tulee tarjota täyspeli. 3. (a) pass. Avaajalla on aivan minimivoima (n. 12 pistettä), joten täyspeli ei vaikuta todennäköiseltä. (b) 4. Hyvät 14 pistettä riittävät täyspelin tarjoamiseen. Käytännössä korotetaan muilla paitsi aivan minimeillä. (c) pass. Tämä on aivan rajatapaus. Hyvät 13 pistettä ovat kuitenkin hieman liian huonot, koska jakauma on tilanteeseen tasaisin mahdollinen. (d) 4. Viidellätoista pisteellä täyspelin tarjoaminen on selviö. (e) pass. Yhteistä voimaa on pistettä. Idän mahdolliset patakuvat toimivat huonosti lännen lyhyen värin takia, minkä vuoksi kädet eivät välttämättä sovi yhteen. Jos idällä ei ole patakuvia, niin tuloksena lienee ylitikki. 4. (a) 4. Maksimivoimalla 9-10 pistettä nostetaan aina. (b) pass. Minimeillä 6-7 p tyydytään osamerkintään. (c) 4. Neljäs valtti ja hyvä ruutuväri tekevät tästä kädestä oikein hyvän 8 pisteen käden, jolla tarjotaan täyspeli. 5. (a) 3. Minimivoima, eikä mitään apua ristiväriin, joten tyydytään osamerkintään. (b) 4. Maksimivoimalla tarjotaan aina täyspeli. (c) 4. Voimaa on vähän, mutta juuri oikeassa paikassa. Neljäs valtti on lisäksi pienenä plussana.

128 124 LUKU 4. TARJOAMINEN Sarja 1 / -2 NT Avauksiin 1 / lupaa vastaajan tarjous 2 NT tuen avaajan yläväriin ja voimaa niin paljon, että parin kannattaa tarjota vähintään täyspeli. (Tämä erikoissopimus eli konventio tunnetaan Amerikassa nimellä Jacoby 2 NT konvention keksijän mukaan. Suomessa vastaavaa tarjousta kutsutaan usein Stenbergiksi muistutuksena ruotsalaisesta pelaajasta, joka kehitti aikanaan yhden version konventiosta.) Avaaja tarjoaa toisella kierroksella seuraavasti: Huonoin mahdollinen käsi on tasainen/tasaisehko minimikäsi, eli 5332-, tai 6322-jakautuma ja enintään 14 pistettä. Tällä avaaja tarjoaa suoraan täyspelin 4 /. Jos avaajalla on lyhyt väri, singelton tai renonssi, hän tarjoaa lyhyttä väriään 3:n tasolla. Siis esim. tarjous 3 lupaa enintään yhden kortin ruutuvärin. Tarjous ei tarkenna käden pistevoimaa. Jos avaajan käsi on tasaisehko ja voimaa on pistettä, niin avaaja tarjoaa 3NT. Huomaa, että tässä ei voi olla jakaumaa 5332, sillä tällöin olisi avattu 1NT eikä 1 /. Tasaisella/tasaisehkolla kädellä, jossa on vähintään 18 pistettä avaaja tarjoaa avausvärinsä 3:n tasolla. Jos avaaja haluaa kertoa toisesta pitkästä väristään ja lisävoimasta (väh. 15 pistettä), niin hän tarjoaa värin 4:n tasolla (1-2 NT;4 / tai 1-2 NT;4 / / )

129 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 125 Esimerkiksi avauksen 1 jälkeen avaajan toinen tarjous kertoo seuraavia asioita ( tas. = tasainen tai tasaisehko): 1 2NT 3 = 0 tai 1 kortin, esim. KJ9 AQ864 Q = 0 tai 1 kortin, esim. KQ7 AKJ874 9 Q72 3 = 18+ p, tas., esim. 76 AKQ64 AQ5 K92 3 = 0 tai 1 kortin, esim. 4 KJ1098 Q7654 AQ 3NT = p, tas., esim. AJ KQ10843 K86 Q7 4 = 15+ p, hyvä,esim. 8 KQ865 Q4 AQJ85 4 = 15+ p, hyvä, esim. J10 KJ853 KQJ104 A 4 = p, tas., esim. A1065 Q10965 Q8 K9 Lyhyen värin kertovissa tarjouksissa voima voi siis olla mitä tahansa. Jos on lisävoimaa ja mietitään, että kerrotaanko lyhyt väri vai pitkä sivuväri, niin katsotaan sivuvärin laatua. Jos värin huipussa on KQ10 tai vielä isompia kortteja, niin tällöin kannattaa useimmiten kertoa sivuväri, eikä lyhyttä väriä. Tehtäviä 1. Avasit 1, ja partnerisi vastasi 2NT. Mikä on toinen tarjouksesi seuraavilla korteilla? (a) AQ8763 QJ K97 94 (b) AJ1093 KQ87 A7 J8 (c) AK1063 A J42 AQ95 (d) AK AJ2 AQ95 (e) QJ10753 AQ6 Q954 (f) KJ754 K82 Q97 K9 (g) AJ975 Q4 J KQ1087 (h) AK1087 J10 KQJ97 9

130 126 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. (a) 4. Minimit (12-14 p), eikä lyhyttä väriä. (b) 3NT. Lisävoimaa (15-17 p), tasaisehko. (c) 3. Maksimit (18+ p), tasaisehko. Ässä-singeli on huono, minkä vuoksi käsi kerrotaan tasaisehkona. (d) 3. Hertta on lyhyt väri. (e) 3. Kerrotaan lyhyt risti, vaikka voima onkin minimissä. (f) 4. Tasainen ja aivan minimit. (g) 3. Minimivoimalla ei voi kertoa sivuväriä, joten kerrotaan lyhyt väri. Hertan dubbelirouva on enintään 2 pisteen arvoinen, vaikka jakopisteetkin huomioidaan. (h) 4. Lisävoimaa ja vahva sivuväri. Jos avaaja kertoi lyhyen värin, niin vastaajan tule ottaa tarkka silmäys omiin kortteihinsa siinä värissä. Muut kuvat kuin ässä eivät yleensä toimi täydellä voimallaan partnerin lyhyen värin kanssa, joten käden arvosta on syytä vähentää pois partnerin lyhyessä värissä olevat kuvat ässää lukuunottamatta. Esimerkki 1 KJ1083 Q75 4 AJ63 P L I E A764 KJ82 KJ7 82 Länsi Itä 1 2NT 3 4 pass Vastaajan 2 NT lupaa -tuen ja vaatii täyspeliin. Länsi kertoo toisella kierroksella lyhyen -värin, joka sopii idän kättä vastaan erittäin huonosti. Kuten korteista näkee, vastaajan ruutukuvat ovat käytännössä arvottomia, ja idän käden arvo romahtikin lännen ilmaistua lyhyt ruutu. Itä päättää sarjan -täyspeliin, jossa on pelkona menettää tikki jokaisesta väristä. Huomaa, että jos idällä olisi ollut ruudussa KJ:n sijaan ässä, olisi 4 helppo kotipeli, ja keskustelu käytäisiin siitä, saadaanko ylitikkiä vai

131 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 127 ei. Esimerkki 2 KJ1083 Q75 AJ63 4 P L I E AQ64 KJ82 K7 982 Länsi Itä 1 2NT 3... Nyt länsi kertoo lyhyen ristin. Idällä on voima oikeissa paikoissa ja hänen kädestä löytyy täyspelivoima -värin ulkopuolelta, joten itä-lännellä on edellytyksiä slammiin, jos avaajalla on jonkin verran lisävoimaa. Slammitarjomista käsitellään omassa osiossaan myöhemmin. Huomaa, että käsi AQ64 KJ82 K7 KJ2 olisi tässä sarjassa suunnilleen yhtä arvokas kuin yllä esimerkissä ollut käsi. Tehtäviä 1. Länsi lupaa tarjouksellaan 1 vähintään viiden kortin hertan ja 11 ap. Tarjous 3 kertoo lyhyestä ristiväristä. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 2NT pass 3 pass? Sopiiko lännen lyhyt risti hyvin vai huonosti yhteen idän käden kanssa? Monenko pisteen arvoinen idän käsi on tässä vaiheessa sarjaa? Alla idän käsiä. Ratkaisut (a) AJ4 QJ32 5 KJ872 (b) K1054 A5 AQ (c) KJ85 7 AK42 AQ54 1. (a) Huonosti. Idän ristikuvat muuttuvat suunnilleen arvottomiksi, joten käden arvoksi voi laskea tässä kohdin

132 128 LUKU 4. TARJOAMINEN = 8 ap ja ruudusta 2 jp. Siten käsi on enää 10 pisteen arvoinen. (b) Hyvin. Idällä ei ole hukka-arvoja ristissä, joten käsi on edelleen 13+1 = 14 pisteen arvoinen. Slammiin (eli 6:n tasolle) riittää lännelle niinkin vähän kuin A87632 K32 K32 4 tai AQ632 K32 KJ32 4. (c) Kohtuullisen hyvin. Ristirouva menettää arvoaan, mutta idällä on edelleen voimakas käsi. Ilman ristirouvaa kädessä on 15 ap ja 2 jp, eli yhteensä 17 pistettä. Kaikkien tikkien ottamiseen riittää lännen korteiksi A76432 A32 Q53 2 olettaen, että pataväri on jakautunut 2-1 vastustajille. Jatkotarjouksia käsitellään tarkemmin slammitarjoamisen yhteydessä luvussa Alaväriavauksen jälkeen Alaväriavauksiin korotukset kahden ja kolmen tasolle ovat samankaltaisia kuin yläväriavauksiinkin. Alaväriavauksiin ei kuitenkaan ole käytössä vahvaa täyspelivoimaista korotusta, vaan 2 NT on käytössä perinteisessä luonnollisen systeemin merkityksessään, eli se lupaa tasaisen käden ja ap. Alavärikorotuksista on tärkea huomata, että ne kieltävät tarjottavan ylävärin. Toisin sanoen, jos vastaaja korottaa avaajan alaväriä, niin hänen molemmat ylävärinsä ovat enintään 3 kortin pituiset. Siten alaväriavauksen korotukset lupaavat seuraavaa: Avaus Vastaajan Tarjouksen merkitys tarjous p, väh. 5 kortin p, väh. 5 kortin tarjoukset kieltävät 4+ kortin / p, väh. 4 kortin p, väh. 4 kortin tarjoukset kieltävät 4+ kortin /

133 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 129 Korotukseen tarvittavien valttien määrät poikkeavat toisistaan, sillä avausta 1 käsitellään 3 kortin värinä, kun taas avauksen 1 tekijälle oletetaan ainakin 4 kortin avausväri. Tätä aihetta käsiteltiin sivulla 114. Mikäli voima näyttää riittävän täyspeliin, niin ensisijaisesti tutkitaan sangitäyspelin (3 NT) mahdollisuuksia. Tästä syystä alavärin korotuksen jälkeen tarjotaan värejä, joissa pelaajalla on pito. Sarjoissa yhteisen värin tarjoaminen on kaikista negatiivisin tarjous. Katsotaan aiheesta esimerkkejä. Esimerkki 1 AQ7 KJ6 AK P L I E Q972 AJ943 Länsi Itä NT pass Idän vastaus lupaa 6-10 pistettä ja 4+ ruutua. Länsi pystyy ynnäilemään yhteisen voiman riittävän täyspelin yrittämiseen. Ensin pitää kuitenkin selvittää pitotilanne. 2 kertoo pidon värissä ja täyspelikiinnostusta. Idän 3 ilmoittaa pidon ristissä, mutta kieltää patapidon. Avaaja on kuullut tarpeeksi ja tarjoaa sangitäyspelin. Esimerkki 2 72 Q85 K764 AQJ5 P L I E A Q982 K10964 Länsi Itä 1 3 pass Minimikädellään lännen ei kannata haaveilla täyspelistä. Siksi pass on oikea valinta. Tehtäviä 1. Länsi avaa tarjoussarjan yhdellä ristillä. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass?

134 130 LUKU 4. TARJOAMINEN Korottaako itä ristiväriä? Jos korottaa, niin mikä on tarjous? (a) K54 J8 AQ7 J8743 (b) 985 J AKQ7 (c) 10 J AK10752 (d) A73 QJ Mitä lännen tulee tarjota toisella vuorollaan? Ratkaisut Länsi Pohj. Itä Etelä 1 pass 2 pass? (a) KQJ A1083 AQ106 K5 (b) J AKJ6 AJ (c) 8 AK64 AQ763 K95 1. (a) Kyllä. 3. Tarjous lupaa pistettä ja vähintään viiden kortin ristituen. (b) Ei. Korotukseen tarvitaan ainakin viiden kortin ristituki. (c) Ei. Kädessä on 4 kortin hertta. Ristikorotus kieltäisi 4+ kortin hertta- ja patavärin. (d) Kyllä. 2. Tarjous kertoo 6-10 pistettä ja 5+ ristiä. 2. (a) 3 NT. Voimaa on yhteensä riittävästi ja lännellä on pito kaikista tarjoamattomista väreistä. (b) pass. Yhteistä voimaa on pistettä, joten täyspelimahdolisuudet näyttävät etäisiltä. (c) 2. Tarjous kertoo n. 16+ p ja voimaa hertassa. Jos itä lupaa patapidon, on 3NT houkutteleva kohde. Jos taas idältä ei pitoa löydy, niin ruututäyspeli 5 on yrittämisen arvoinen.

135 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Vastaustarjoukset ilman tukea Edellä käsiteltiin tilannetta, kuinka tarjotaan, kun esitetään tuki partnerin yläväriin, ja kuinka tarjotaan, kun ei ole vähintään 4 kortin yläväriä, mutta on tuki partnerin alaväriin. Seuraavaksi tarkastelemme, kuinka tarjotaan muissa tilanteissa. Aluksi kertauksena säännöt vastaajan ensimmäistä tarjousta varten sivuilta Jos vastaajalla on enintään 5 ap, hän passaa, ellei ole tukea avaajan yläväriin. 1. Jos avaus oli 1 / ja vastaajalla on vähintään 6 p sekä vähintään 3 kortin tuki, niin vastaaja tekee tuen lupaavan tarjouksen. Muussa tapauksessa (nämä ovat tämän kappaleen opittavat asiat) 2. vastaaja tarjoaa pisintä väriään. Käden voima saattaa kuitenkin pakottaa vastaajan valitsemaan pisimmän 1:n tasolla tarjottavan värin. Tarjous lupaa vähintään 4 kortin värin. Samanpituisista väreistä tarjotaan seuraavasti: (a) 4 kortin väreistä tarjotaan vähiten peliä korottava tarjous (Esim. 1 -avauksen jälkeen vähiten korottava on 1, sitten 1 jne.) (b) kahdesta 5 kortin tai 6 kortin väristä tarjotaan ensin maiden arvojärjestyksessä ylempi. 3. Jos voimaa on 6-10 ap, eikä ole tukea avaajan väriin eikä 1:n tasolla tarjottavaa vähintään 4 kortin väriä, niin tarjotaan 1NT. 4. Uusi, avusväriä alempi väri 2:n tasolla lupaa joko 12+ ap ja vähintään 4 kortin värin tai n ap ja vähintään 6 kortin hyvän värin sekä kieltää yhden tasolla tarjottavan 4+ kortin ylävärin. (Vastaaja kertoo jälkimmäisen vaihtoehdon tarjoamalla seuraavalla vuorollaan väriään uudelleen kolmen

136 132 LUKU 4. TARJOAMINEN tasolla, kaikki muut tarjoukset kertovat ensimmäisen vaihtoehdon.) 5. 3NT lupaa ap ja tasaisen käden. Tarjous kieltää tuen, jos avaus oli 1 /. 6. Avauksiin 1 / lupaa 2NT ap ja tasaisen jakauman sekä kieltää väh. 4 kortin ylävärit. Viimeinen sopimus tulee tarkennuksena edelliseen ja se johtuu opetettavan tarjousjärjestelmän valinnasta. Sopimukset 2-5 ovat erittäin laajasti käytettyjä. Huomaa näissäkin säännöissä oleva ylävärien painotus: monet tarjoukset erityisesti kieltävät 4+ kortin / -värin. Katsotaanpa sitten aiheeseen liittyviä esimerkkejä. Oletetaan, että avaus oli 1. Vastaajan tarjoukset kertovat seuraavaa (kv selitetään hetken kuluttua): 1-1 = 6+ ap, väh. 4 :aa, kv, esim. Q K4 Q982-1 = 6+ ap, väh. 4 :aa, kv, esim. AJ107 KJ3 J4 AQ73-1NT = 6-10 ap, ei 4 kortin /, eikä kovin hyvin -peliin sopiva käsi, esim. Q54 95 A76 J = 12+ ap, väh. 4 :iä tai ap, hyvä väh. 6 kortin, ei 4+ kortin /, kv esim. Q107 AKJ6 8 QJ872-2 = 6-10 p, väh. 4 kortin -2NT = ap, tasainen, ei 4+ kortin /, esim. K105 AQJ 1032 Q = n p, väh. 4 kortin -3NT = n ap, tasainen, ei 4+ kortin /, esim. KJ9 AJ KQ10 Vastaukset, jotka eivät rajoita voiman ylärajaa, ovat vaatimustarjouksia. Edellä tarjoukset 1 / ovat kierrosvaatimuksia (= kv) eli niiden tekijä sanoo, että hän haluaa vielä ainakin

137 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 133 yhden tarjousvuoron. Siten, jos vastustaja passaa kierrosvaatimukseen, niin avaaja ei saa passata, vaan hänen on tarjottava jotain väriä tai sangia. Täyspeliin pakottavasta tarjouksesta, täyspelivaatimuksesta käyteään lyhennettä tpv. Mikäli joku tarjous ei ole vaatimus, niin pelaaja saa passata, jos katsoo, että tarjottuun sitoumukseen on perusteltua pysähtyä. Esimerkiksi sarjassa 1-1 NT avaaja saa passata, mikäli hänellä on voimaa alle 15 ap. Erityisesti ap:n tasaisella kädellä pass on automaattinen. Huomaa, että vastaajan tarjotessa 1 /, hänellä voi olla -tuki. Vaihtoehtoisesti hänellä voi olla tarjottua yläväriä pidempi -väri, jos voimaa on 6-11 ap, esim. 4 kortin ja 5 kortin. Mikäli vastaajalla on vähintään 12 ap:n käsi, niin siinä tapauksessa tarjottu yläväri on aina väreistä / / pisin (kädessä voi olla pidempi ruutuväri tai toinen yhtä pitkä väri). Avauksen 1 jälkeen: 1-1 = 6+ ap, väh. 4 kortin, kv -1NT = 6-11 ap, ei 4 kortin, 0-2 kortin -2 / = 12+ ap, väh. 4 kortin väri tai ap, hyvä väh. 6 kortin väri, ei 4+ kortin, kv -2 = 6-10 p, väh. 3 kortin -2NT = 13+ p, väh. 3 kortin, tpv -3 = n p, väh. 3 kortin -3NT = n ap, tasainen, ei 4+ kortin, 2 kortin, tyypillisesti = n. 10 p, väh. 5 kortin, epätasainen Tarjous 1 NT siis vain kieltää tiettyjä yläväripituuksia ja lupaa jonkin verran voimaa. 1 NT kieltää tietysti sellaiset 6-11 ap:n kädet, joilla tarjottaisiin 1-2 /. Huomaa lisäksi, että 1-1NT = 6-10 ap, mutta 1-1NT lupaa 6-11 ap. Ero johtuu siitä, että vastaajan 2NT:n merkitys on erilainen avauksien jälkeen.

138 134 LUKU 4. TARJOAMINEN Avauksen 1 jälkeen: 1-1NT = 6-11 ap, ei -tukea -2 / = 12+ ap, väh. 4 kortin väri tai ap, hyvä väh. 6 kortin väri, kv -2 = 12+ ap, väh. 5 kortin tai ap, hyvä väh. 6 kortin väri, kv -2 = 6-10 p, väh. 3 kortin -2NT = 13+ p, väh. 3 kortin, tpv -3 = n p, väh. 3 kortin -3NT = n ap, tasainen, ei 4+ kortin, 2 kortin, tyypillisesti = n. 10 p, väh. 5 kortin, epätasainen Se, että 1-2 lupaa vähintään 5 korttia, on looginen seuraus aiemmista määrittelyistä: vastaajalla ei voi olla jakautumaa , koska tällöin hän olisi tukenut pataa; jos taas hänellä olisi 2 ja 4, niin toinen alaväri olisi ainakin 4 kortin pituinen, jolloin vastaaja olisi tarjonnut ensin alemman värinsä. Siis, herttoja on oltava ainakin viisi. Huomaa myös ero avauksen 1 vastauksissa verrattuna muihin avauksiin: 1-2 / ei kiellä herttaväriä, jos vastaajalla on ap:n vaihtoehto. Syy on siinä, että muiden avausten jälkeen vastaaja olisi voinut tarjota ylävärinsä jo 1:n tasolla (esim. 1-1 ), mutta herttaa ei voi tarjota 1:n tasolla, jos avaus oli 1. Avauksen 1 jälkeen vastaukset ovat hyvin samankaltaiset kuin 1 :n jälkeen. Erona on, että nyt vastaaja ei voi tarjota avausväriä alempaa väriä. 1-1 / / = 6+ ap, 4+ kortin väri, kv -1NT = 6-10 ap, ei 4+ kortin /, ei hyvää -tukea -2 = 6-10 p, väh. 5 kortin -2NT = ap, tasainen, ei 4+ kortin / -3 = p, 5+ kortin -3NT = ap, tasainen, ei 4+ kortin /

139 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 135 Huomaa, että 1 NT-vastauksessa on aina toinen väh. 4 kortin alaväri. Kädessä voi olla esim. 4 kortin -väri, jos väri on heikko ja voima on keskittynyt yläväreihin, esim. KJ7 QJ4 J Kyseisellä kädellä on ajan haaskausta tarjota 1 partnerin 1 -avaukseen. Tehtäviä 1. Pohjoinen avaa 1. Mitä etelä tarjoaa seuraavilla käsillä? (a) Q876 KJ (b) AK J9743 (c) AQ9854 KQ54 Q10 3 (d) 32 J7 Q98 A (e) J2 AKQ1085 (f) Q103 A109 Q95 KJ Nyt länsi avaa 1. Mitä itä tarjoaa seuraavilla käsillä? Ratkaisut (a) KQ85 9 AJ (b) AQ6 96 KJ1054 J72 (c) 2 K4 AQJ86 KQ763 (d) KQ85 9 K5 AJ1073 (e) J5 8 AJ84 KQ10975 (f) AQ1085 AK10975 Q8 (g) KQ9 105 AJ84 KJ93 1. (a) 1. Käden voima riitää juuri tarjoukseen väreistä tarjotaan vähiten peliä korottava ensin, tässä tapauksessa. (b) väreistä tarjotaan ylempi ensin. (c) 1. Pisin väri ensin.

140 136 LUKU 4. TARJOAMINEN (d) 1NT. Voima ei riitä tarjoukseen 2. Tarjous lupaa 6-10 ap ja kieltää 4+ kortin ylävärit. (e) 1. Koska käsi ei riitä täyspelivaatimuksen tekemiseen, niin joudutaan tarjoamaan 1:n tasolla. Tarjous 2 kieltäisi 4+ kortin padan, kun voimaa on ap. (f) 2NT ap tasainen käsi ilman yläväriä kuvaa tämän käden hienosti. Tarjoukseen 2 NT avaaja saa passata esim. 12 ap:n tasaisella kädellä. 2. (a) 1. Käden voima ei riitä tarjoukseen 2, joten joudutaan tarjoamaan 1:n tasolla. Kerrotaan pataväri. (b) 1NT. Voima ei aivan riitä tarjoukseen 2, joten jäljelle jää vain 1NT, joka kieltää -tuen ja -värin. (c) 2. Nyt voimaa on yllin kyllin (väh. 12 ap) väreistä tarjotaan ensin maiden arvojärjestyksessä ylempi. (d) 2. Kun voima ei rajoita värin valintaa, niin tarjotaan ensin pisintä väriä. (e) 2. Käsi osuu määrittelyyn ap ja hyvä 6 kortin väri. (f) 2. Voimaa on 15 ap. Tarjotaan ensin pisintä väriä. (g) 3NT. Käsi on kuin tehty tähän tarjoukseen. Jos esim. -väri olisi ollut hyvin heikko, käsi vaikkapa AKJ8 KQJ9, niin olisi ollut parempi aloittaa tarjouksella Avaajan toinen tarjous Toisella tarjouskierroksella avaaja pyrkii kertomaan lisätietoja kädestään. Tärkeimpänä asiana on edelleen yläväripituuksien selvittäminen.

141 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET yli 1 -sarjat Jos vastaaja tarjoaa 1:n tasolla, niin kyseessä on ns. 1 yli 1 -sarja. Jos taas vastaaja tarjoaa 1:n tason avaukseen 2:n tasolla, niin puhutaan 2 yli 1 -sarjasta. Koska edellä mainitut tarjoussarjatyypit ovat hieman toisistaan poikkeavia, niin ne esitellään tässä erikseen. Ensiksi tutustutaan 1 yli 1 -aarjoihin. Niissä säännöt avaajan toisella tarjouskierroksella ovat pääpiirteittäin seuraavat: 1. Jos vastaaja tarjosi 1 / ja avaajalla on vähintään 4 kortin tuki väriin, niin (a) minimivoimalla p avaaja tarjoaa 2 / (b) inviittivoimalla p avaaja tarjoaa 3 / (c) täyspelivoimalla väh. 18 p avaaja tarjoaa 4 / NT (11)12-14 ap ja tasaisen tai tasaisehkon jakauman. Tarjous kieltää 4+ kortin ylävärin, jonka olisi voinut tarjota 1:n tasolla. 3. Sangitarjous hypäten, eli 2 NT lupaa ap:n tasaisen käden. Tarjousta sanotaan hyppysangiksi. Muista, että ap tasaisella kädellä olisi avattu 1 NT. Lisäksi 1 / / / -1NT;2NT = ap tasainen. 4. Avausvärin uudelleen tarjoaminen lupaa (yleensä) 6 kortin värin. (a) Minimivoimalla ap avaaja tarjoaa väriä alimmalla mahdollisella tasolla. (b) Inviittivoimalla ap avaaja hyppää värissä. (c) Täyspelivoimalla 18+ ap avaajan hyppää värissään täyspeliin, jos väri on /. Jos pitkä väri on alaväri, avaaja hyppää sangitäyspeliin (esim. 1-1 ;3 NT = 18+ ap, väh. 6 kortin ).

142 138 LUKU 4. TARJOAMINEN 5. Hyppy uudessa värissä lupaa vähintään 18 ap ja 5 kortin avausvärin sekä 4 kortin tarjotun värin. Tarjous on täyspelivaatimus. 6. Uusi väri 1:n tasolla tai laskevana tarjouksena (eli tarjottu väri on avausväriä alempi) 2:n tasolla lupaa ap ja vähintään 4 korttia. Laskeva tarjous kertoo samalla 5 kortin avausvärin, sillä 4-4 väreillä avajaaja olisi avannut alemmalla värillä. 7. Nouseva tarjous 2:n tasolla eli reverse lupaa lisävoimaa, aina vähintään 16 ap. Tätä aihetta käsitellään erikseen myöhemmin sivulta 144 alkaen. Sama asia lyhyesti: uusi väri lupaa ainakin 4 korttia tarjotussa värissä, tarjous alimmalla tasolla ei lupaa lisävoimaa, hyppy aiemmin tarjotussa värissä on täyspelivihje eli -inviitti ja hyppy uudessa värissä tai sangissa lupaa vähintään 18 ap. Edellä mainituista tarjouksista rajoitetut tarjoukset eivät ole vaatimuksia, vaan vastaaja saa passata tai ap lupaaviin tarjouksiin, jos katsoo sopivan pelivaihtoehdon löytyneen, ja jos hän näkee, että täyspelivoimaa ei voi olla. Hyppysangikaan ei ole vaatimus, mutta siihen vastaaja passaa äärimmäisen harvoin, lähinnä silloin, kun vastaaja on tinkinyt edellisessä tarjouksessaan ja tarjonnut esim. 1 / 5 arvopisteen kädellä. Huomaa lisäksi ero pisteiden määrittelyissä. Kun luvataan tuki partnerin väriin, eli korotetaan partnerin väriä, niin voimaan lasketaan mukaan jakopisteetkin. Muuten voimaa arvioidaan pelkkien arvopisteiden pohjalta. Katsotaan seuraavaksi esimerkkejä tarjoussarjoista. Jos avaaja korottaa vastaajan yläväriä, niin sarjat ovat idealtaan hyvin samankaltaisia kuin aiemmin käsitellyt yläväriavausten jatkosarjat.

143 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 139 Esimerkki 1 QJ87 AQ K4 P L I E K85 A863 Länsi Itä pass Länsi lupaa toisella kierroksella 4 kortin padan ja p. Itä pystyy laskemaan, että omalla puolella on pisteitä maksimissaan 22, joten täyspeliä ei kannata tavoitella. Esimerkki 2 K97 KQ108 Q AJ532 P L I E Q32 A9732 J10 Q107 Länsi Itä pass Lännen käsi on n. 15 pisteen arvoinen (singelirouvalle lasketaan vain jakopisteet), joten käsi riittää hyvin tarjoukseen 3. Vastaajan käden arvoksi saa suoraviivaisesti laskemalla 9 pistettä. Tässäkään ruudun dubbelijätkälle ei kannata juuri jakoetua enempää laskea. Viides valtti ja kuva partnerin avausvärissä riittävät hyvin nostoon. Esimerkki 3 A1075 K983 K96 J3 P L I E J8 QJ76 A4 KQ1096 Itä Länsi pass Länsi pystyy laskemaan, että täyspeli on hyvin lähellä ja tarjoaa täyspelivihjeenä 3. Idällä on aivan maksimit 14 pistettä 2 -tarjoukseen, joten nosto täyspeliin on helppo. Jos idän käsi olisi ollut minimiluonteinen, esim. J6 Q765 A54 KQ65, olisi hän passannut 3 :aan.

144 140 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki AK P L I E K83 QJ109 A75 K96 Itä Länsi 1 1 1NT pass Itä lupaa tarjouksella 1 NT (11)12-14 ap tasaisen käden, jossa on patoja enintään 3 korttia. Länsi pystyy laskemaan yhteisen voiman haarukaksi 19-21, joten täyspelistä ei ole toivetta, eivätkä valttipelitkään houkuta tasaisella kädellä. Siispä pass on selkeä valinta vastaajan toisena tarjouksena. Esimerkki 5 QJ4 97 AQ10 KJ1032 P L I E A952 KJ108 K4 A76 Länsi Itä 1 1 1NT 3NT pass Länsi lupaa taas toisella tarjouksellaan (11)12-14 ap tasaisen käden ja kieltää samalla 4 kortin -tuen sekä 4 kortin -värin. Itä laskee yhteiseksi arvopistevoimaksi 27-29, joka riittää mainiosti täyspeliin. Koska parilla ei voi olla yhteistä vähintään 8 kortin yläväriä, tarjoaa itä loppupeliksi sangitäyspelin. Jos vastaaja ei olisi varma täyspelistä, hän voisi tehdä tasaisella n. 12 ap:n kädellä täyspeli-inviitin 2 NT, jonka avaaja korottaa täyspeliin hyvällä ap:n kädellä. Minimikädellä (11-12 ap) avaaja passaa inviittiin. Esimerkki 6 A8 97 AQJ754 KQ5 P L I E Q6 KQ Länsi Itä pass Itä ei saa 7 ap:llä tarjota kuin 1:n tasolla ja hän kertoo herttavärinsä. Lännellä ei ole -tukea eikä -väriä, mutta 6

145 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 141 kortin löytyy. Kun voimaa on ap, niin lisävoima kerrotaan hyppäämällä 3 :uun. Itä näkee yhteisen voiman määräksi ap (pisteen vähennys idältä ässättömyyden takia), joten täyspelitoiveita ei ole. Tällöin idän on passattava lännen hyppyyn. Esimerkki 7 Q97 AJ1076 KJ5 Q3 P L I E J62 84 Q8743 AJ4 Länsi Itä 1 1NT pass Länsi avaa 5 korttia lupaavalla 1 :lla. Idällä ei ole -tukea, eikä -väriä. Koska voima ei riitä 2:n tasolle, joutuu itä tarjoamaan 1 NT. Lännen käden ainoa piirre on herttaväri, jonka pituus on jo kerrottu, ja hän tietää yhteisen arvopistevoiman olevat 19-24, joten länsi passaa. Esimerkki 8 J9 AQJ6 AKJ5 K97 P L I E A Q87 J4 Länsi Itä 1 1 2NT 4 pass Tällä kertaa länsi kertoo toisella tarjouksellaan ap tasaisen käden hyppysangillaan. Itä näkee yhteisen 8-9 kortin valtin padassa ja arvioi kätensä voimaksi -valttina 6 ap + 2 jp = 8 p (rististä vain jakopiste), joten parin yhteinen voima riittää täyspeliin. Vastaaja tarjoaa siten täyspelin patavärissä. Esimerkki 9 AKJ95 KQ104 KQ6 5 P L I E 83 J KQJ2 Länsi Itä 1 1NT 3 4 pass Avaus lupaa 5 pataa ja 1NT 6-11 ap ilman -tukea, mak-

146 142 LUKU 4. TARJOAMINEN simivoimalla ei kädessä saa olla 6 kortin väriä. 3 kertoo väh. 18 ap ja 4 kortin -värin. -tuella itä tarjoaa täyspelin. Tehtäviä Mikä on pohjoisen oikea tarjous? 1. AKJ3 Pohj. Etelä AQ1087 KJ4? 2. A542 A2 54 AQ A2 K986 AQ43 J32 4. AQ4 KJ3 K QJ32 96 AQ5 KJ87 6. A4 KQ75 AQ10 KJ96 7. J4 Q2 AQ10 KJ9632 Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1?

147 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET A4 KQ7532 A108 K3 9. AJ3 54 A4 AKQ A4 KQJ75 AQ109 K6 11. J3 KQ432 AQ104 Q2 Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Ratkaisut Avaajalla on 4 kortin tuki ja -valttina käden arvo on 18 ap + 2 jp = 20 p Tarjous lupaa 4 kortin padan ja pistettä patavalttina Yksinkertainen korotus vastaajan värissä lupaa neljän kortin tuen lisäksi pistettä, eli minimivoimaisen avauskäden. 4. 1NT. Tarjous lupaa ap ja kieltää hertta- ja patavärin sekä 6 kortin ruudun ja 4 kortin ristin Tarjous lupaa ap ja neljän kortin patavärin.

148 144 LUKU 4. TARJOAMINEN 6. 2NT. Tarjous lupaa ap ja tasaisen käden, eli hyppysangin Ilman tukea vastaajan väriin vähintään kuuden kortin avausvärillä tarjotaan omaa väriä uudestaan. Minimivoimaisella avauskädellä tarjotaan alimmalla mahdollisella tasolla arvopistettä ja kuuden kortin herttaväri oikeuttavat kolmen hertan tarjoukseen. 9. 3NT. Tarjous lupaa 18+ ap ja 6+. Mikäli avausväri olisi ollut yläväri, niin silloin hypättäisiin yläväritäyspeliin neljän tasolle Avaajan uusi väri hypäten kolmen tasolla lupaa 18+ ap ollen täyspelivaatimus. Tarjous lupaa myös vähintään neljän kortin ruutuvärin Kahden tason laskeva uusi väri lupaa ap ja vähintään neljän kortin värin. Reverse Jos pelaaja tarjoaa väriä siten, että väri on aiemmin tarjoamaton, edellisellä kierroksella pelaajan tarjoamaa väriä korkeampi ja edellisen kierroksen tarjousta ylemmällä tasolla, niin kyseessä on reverse-tarjous. Esimerkiksi kaikissa seuraavissa sarjoissa länsi tekee reversen. Pohj. Etelä Pohj. Etelä Pohj. Etelä / 2 Edellä olevissa sarjoissa länsi pakottaa partnerin tarjoamaan 3:n tasolla, jos tämä haluaa pysähtyä avaajan ensimmäiseen väriin. Tästä syystä on järkevää sopia, että 1 yli 1 -sarjassa reverse lupaa väh. 16 ap, ainakin 5 korttia avausvärissä ja 4 korttia reversevärissä. Tarjous on kierrosvaatimus, koska voiman ylärajaa ei ole määritelty, mutta

149 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 145 voima ei välttämättä riitä täyspeliin, jos vastaajalla on minimivoima. 2 yli 1 -sarjoissa reverse lupaa lisävoimaa, n. 15+ ap, ja on luonnollinen, ts. lupaa ainakin 4 korttia tarjotussa värissä ja 5 korttia avausvärissä. Tarjous on lisäksi täyspelivaatimus. Seuraavassa ovat erilaiset 2 yli 1 -reversesarjat: Pohj. Etelä Pohj. Etelä Pohj. Etelä / 2 2 Vilkaistaan seuraavaksi muutamia esimerkkejä reversetarjouksista. Esimerkki A7 AQ54 KQJ102 P L I E AJ92 KJ108 J9 974 Länsi Itä NT pass Länsi lupaa taas toisella tarjouksellaan ainakin 16 ap, kieltää 4+ kortin -tuen ja -värin. Itä laskee, että omalla puolella on ainakin 26 ap, mutta ei yhteistä 8+ kortin yläväriä. Koska idällä on hyvä sangipito padassa, hän tarjoaa 3 NT loppusitoumukseksi. Lännellä ei ole tähän mitään lisättävää. Esimerkki 2 K7 AKJ10 AJ842 J3 P L I E A9865 Q Länsi Itä pass Länsi kertoo -reversen. Itä näkee yhteisen -valtin. Idän käsi on -valttina 8 pisteen arvoinen. Lisäksi itä tietää, että lännellä on vähintään 5 ruutua. Ovatpa lännen mustat värit jakautuneet miten tahansa, niin niistä kertyy vähintään 2 jakopistettä (vaihtoehdot, kun lännellä 4 mustaa korttia: - = 2-2,

150 146 LUKU 4. TARJOAMINEN 3-1 tai 1-3). Siten lännen käsi on -valttina vähintään 18 pisteen arvoinen, joten itä näkee yhteisen täyspeivoiman ja tarjoaa täyspelin. Lännen käsi on minimiluokkaa, ja hän passaa. Esimerkki 3 A KJ5 KQ876 P L I E QJ85 AKJ43 Q4 A7 Itä Länsi Itä avaa tarjouksella 1, joka lupaa 5 korttia. Lännellä on täyspelivoima, joten hän tarjoaa ensin pisintä väriään ristiä. Idällä on pataväri ja 17 ap, joten voima riittää kirkkaasti reverseen, ja hän tarjoaa 2. Länsi näkee yhteisen valtin ja selkeän slammimahdollisuuden, jos idällä on sopiva käsi. (Lännen käsi on -valttina 13 ap + 2 jp = 15 p ja idällä väh. 15 ap + 2 jp = 17 p, eli -valttina voimaa löytyy ainakin 32 p.) Menetelmiä slammin tutkimiseen esitellään myöhemmin. Koska reverse vaatii lisävoimaa, ei kaikilla käsillä voima riitä käden toisen värin kertomiseen. Tällöin joudutaan usein kehittämään tarjous, joka on kaikista vähiten väärä, tai joka kertoo kädestä edes jotakin. Esimerkki 4 AJ83 Q J97 P L I E 9 KJ105 AQ6 Q10832 Itä Länsi 1 1 1NT pass Idän 12 ap ei riitä lähellekään reversetarjousta. Ristiväri saisi olla kortin verran pidempi, jotta 2 olisi perusteltu tarjous. Tarjouksessa 1 NT avaajan käsi on yleensä tasainen, mutta tällä kädellä se on hyvä valinta, sillä kädessä on tukevat pidot molempiin tarjoamattomiin väreihin. Lännellä on n. 8 ap:n arvoinen tasainen käsi, joten hän tyytyy sitoumukseen.

151 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 147 Esimerkki 5 AJ83 Q J97 P L I E K105 9 AQJ5 Q10832 Itä Länsi pass Nyt idällä on singeli tarjoamattomassa värissä, mutta vain 3 kortin tuki. Tällaisella kädellä on yleensä viisasta tukea vastaajan yläväriä, vaikkei kädessä olekaan luvattua 4 kortin tukea. Usein vastaajalla on värissään 5 korttia, jolloin ollaan 8 kortin valtissa. Jos taas ollaan 4-3 -valtissa, saadaan avaajan käden lyhyeen valttiin otettua varkaus tai kaksi, jolloin sitoumus sujuu varsin kohtuullisesti pelinviejän kannalta. Tehtäviä Mikä on pohjoisen oikea tarjous? 1. 8 Pohj. Etelä AKJ3 1 1 AQJ87 KJ4? 2. A2 5 KQ74 AQJ873 Pohj. Etelä 1 1? 3. A3 KJ96 AQ843 J2 4. AQ94 KJ3 K Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2?

152 148 LUKU 4. TARJOAMINEN 5. 7 KJ96 AQ5 KJ A4 KQ75 10 KJ KQ54 AJ64 AQ654 Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Pohj. Etelä 1 1? Ratkaisut Käden 19 ap täyttää reilusti reversen vaatimukset ja jakaumakin on sopiva Voima riittää juuri reverseen ja jakaumakin kelpaa. Mikäli J:n tilalla olisi ollut 10, olisi voimaa ollut vain 15 ap ja pohjoisen tarjous olisi ollut Voima riittää juuri ja juuri reverseen. Dubbeli- J on pisteensä arvoinen, koska on partnerin pitkässä värissä NT. Kädessä ei ole riittävästi arvopisteitä reverseen. Voima on sopiva ap lupaavaan sangitarjoukseen. Tarjousta puoltavat myös hyvät pidot tarjoamattomissa väreissä. 5. 1NT. Voima ei riitä reverseen ja -väri on liian lyhyt uudelleen tarjottavaksi, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää 1 NT, vaikka käsi ei olekaan aivan tasainen Taaskaan ap-voima ei riitä hertan mainostamiseen. Pohjoinen tarjoaa 6 kortin värinsä uudelleen.

153 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Yhteinen valttiväri on löytynyt ja -valttina pohjoisen käsi on 16 ap + 3 jp = 19 pisteen arvoinen. Tällöin korotetaan vastaajan yläväri täyspeliin. 2 yli 1 -sarjat Näissä sarjoissa vastaaja on luvannut jo vähintään 10 ap, joten täyspelivaatimuksen tekemiseen ei avaaja tarvitse enää 18:aa ap, vaan siihen riittää jo 15 ap. Sopimukset ovat monessa kohdin ainakin jossain määrin analogisia 1 yli 1 -sarjoihin verrattuna NT = (11)12-14 ap, tasainen tai tasaisehko. Tarjous ei kiellä ylävärejä, sillä avausväriä korkeamman ylävärin esittäminen lupaisi vähintään 15 ap. 2. Hyppysangi, siis 3 NT, lupaa ap ja tasaisen jakauman. 3. Avausväriä alempi väri 2:n tasolla lupaa 4 kortin värin (ja 5 kortin avausvärin), mutta ei tarkenna voimaa. 4. Avausvärin uudelleen tarjoaminen (a) 2:n tasolla lupaa minimikäden ap ja vähintään 5 kortin värin (b) 3:n tasolle hypäten kertoo väh. 6 kortin värin ja 15 ap. Tarjous on täyspelivaatimus. 5. Korotus vastaajan värissä 6. Reverse eli avausväriä ylempi väri 2:n tasolla lupaa vähintään 15 ap ja 4 kortin värin sekä 5 kortin avausvärin. Esim. 1-2 ;2 kertoo 4 herttaa ja 5 ruutua ja väh. 15 ap. Tarjous on ymmärrettävästi tpv. 7. Uusi väri (hyppäämättä) 3:n tasolla on luonnollinen täyspelivaatimus, eli lupaa väh. 5-4 jakauman ja väh. 15 ap. 8. Uusi väri hypäten 3:n tasolla lupaa väh. 5-5 jaon ja ainakin 15 ap, tarjous on tpv.

154 150 LUKU 4. TARJOAMINEN Seuraavassa on esimerkkikädet avaajan eri tarjouksille. Huomaa avaajan toisesta tarjouksesta 2 millainen jakauma usein on, kun avaajalla on vain 5 kortin avausväri = 5+, 4+, 11+ ap, esim. A86 KQ652 QJ = väh. 5, ap, esim. Q102 AQ K5 tai AK93 KJ874 8 Q65-2 = 5+, 4+, 15+ ap, esim. AQJ4 KQ652 K8 Q7-2NT = ap, tasainen 2, esim. AQ QJ742 KJ = p, 5, 4+ esim. A8 A KJ64. Tarjous on täyspelivaatimus. -3 = 5+, 5+, 15+ ap, esim. K8 AQ652 AQJ = 6+, 15+ ap, esim. AQ3 KQ10952 Q3 A8-3NT = ap tasainen, esim. AQ KQJ74 KJ3 Q42-4 = 5+, 4+, väh. 18 p, esim. KJ4 KQJ65 A QJ97 Toisessa esimerkissä ovat olennaisia erityisesti ne tilanteet, joihin on otettu mukaan myös esimerkkikäsi = , 11+ ap -2 = väh. 5, ap, esim. AQ J76 KQ65 tai AK10943 KJ NT = ap, tasainen -3 = 5+, 4+, 15+ ap, esim. KQ1072 A 84 AQ975-3 = p, 5, = 5+, 5+, 15+ ap -3 = väh. 6, 15+ ap -3NT = ap tasainen -4 = 5+, 4+, väh. 18 p Vielä ovat käsittelemättä yksi tyyppi sarjoja, jotka eivät selviä edellisten esimerkkien pohjalta. Kyseessä ovat sarjat, jotka jaolla saa avata 11 ap:llä, jos on 5 /.

155 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 151 alkavat 1-2 ja avaajalla on tuki vastaajan -väriin tai minimikäsi. Sarjat, joissa avaajalla on -tuki poikkeavat aiemmista esimerkeistä, joissa vastaaja tarjosi alaväriä, sillä -värissähän täyspeli tulee vastaan jo 4:n tasolla. Tästä syystä on vähäinen tarjoustila pyrittävä käyttämään tehokkaasti hyväksi. 1-2 = ap ja 6 kortin tai 12+ ap ja väh. 5 kortin -2 = 5+, ap, kädessä ei ole -tukea, eikä käsi sovellu tarjoukseen 2NT, esim. AQJ652 7 Q542 K8 tai J8432 K6 AKJ84 7-2NT = ap tasainen (voi olla -singeli), esim. QJ854 K4 AQJ 1076 tai QJ854 4 AJ7 KQ106-3 / = 15+ ap, väh. 4 kortin väri, tpv -3 = p, 3 kortin tuki, täyspeli-inviitti, esim. KJ QJ6 AJ -3 = 15+ ap, väh. 6 kortin -3NT = ap tasainen, yleensä / = väh. 17 p, väh. 3, yleensä A/K tai singeli/reno tarjotussa värissä, esim. KQ963 QJ4 AK74 8 tai AQJ63 KJ75 Q84 A -4 = -tuki, n p (voi olla 13 p, jos 4 kortin ), esim. AQ985 Q754 K94 6 tai AKJ865 QJ10 K7 98 Tarjous 2 on siis jonkinlainen minimikäsien kaatopaikka, joka vain kieltää sangikäden, esim. joku tarjoamaton väri on tällöin lyhyt. Toki kyseessä voi olla myös rehellinen minimikäsi, jossa on 6 kortin -väri. Mikäli kädessä on -tuki, niin tasaisella aivan minimikädellä vain vihjataan täyspelistä tarjoamalla 3. Vähän edellistä paremmalla kädellä tarjotaan 4 ja kaikista vahvimmilla käsillä vihjataan hieman slammin suuntaan tarjoamalla 4 /.

156 152 LUKU 4. TARJOAMINEN Tehtäviä Mikä on pohjoisen oikea tarjous? 1. AKJ3 Pohj. Etelä AQ ? 2. A42 AKJ AQ9 3. AJ762 K986 AQ A KJ983 K9 J KQJ AQ KJ8 6. AJ AQ104 K6 7. AQJ74 QJ2 92 Q54 Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2?

157 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET AK1083 KQJ2 A A3 KJ1054 A4 KJ AJ54 KQJ75 A A4 KQJ75 AQ A2 KQJ75 AJ54 A3 Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Pohj. Etelä 1 2? Ratkaisut 1. 2 NT. Tarjous lupaa minimivoimaisen tasaisen käden. Tarjous ei kiellä neljän kortin ylävärejä, koska yläväritarjous kahden tasolla lupaisi 15+ ap NT. Hyppysangi kuvataan jo tutuksi tulleella tavalla, eli hyppäämällä sangissa. Tarjous lupaa arvopistettä ja tasaisen jakautuman Tarjous lupaa vähintään neljän kortin herttavärin. Se ei rajoita voimaa tarkemmin. Kolmen hertan tarjous lupaisi 15+ ap ja vähintään viiden kortin herttavärin, joten kahden

158 154 LUKU 4. TARJOAMINEN hertan tarjouksessa voi olla myös 15+ ap, jos on tasan neljän kortin herttaväri Oman värin uudelleen tarjoaminen voi pitää sisällään vain viiden kortin avausvärin, jos kyseessä on epätasainen minimikäsi, jolla ei ole muuta hyvää tarjousta. Kolmen ristin tarjoaminen houkuttelisi viiden kortin ristivärin turvin, mutta voimaa on auttamatta liian vähin. Kolmen ristin tarjous lupaisi 15+ ap. Kahden sangin tarjous kertoisi voiman oikein, mutta korttimme ovat kovin kaukana tasaisesta jakaumasta, jonka kahden sangin tarjous lupaa. Ainoaksi tarjousvaihtoehdoksi jää näin ollen Oman värin uudelleen tarjoaminen hypäten lupaa 15+ ap ja vähintään kuuden kortin värin. Tarjous on täyspelivaatimus Vastaajan värin tukeminen on täyspelivaatimus luvaten pistettä ja vähintään neljän kortin tuen Vastaajan kahden hertan tarjous lupasi vähintään viiden kortin värin, joten kolmen kortin väri riittää tukemiseen. Kolme herttaa lupaa minimivoimaisen pisteen käden Tarjous kertoo vähintään 17 pistettä, vähintään kolmen kortin herttatuen ja useimmiten kontrollin ristivärissä. Tällä kertaa ristikontrolli on singelton Uusi väri kolmen tasolla ilman hyppyä lupaa 15+ ap ja vähintään neljän kortin värin. Tarjous on täyspelivaatimus Tarjous lupaa neljän kortin patavärin ja 15+ ap sekä on täyspelivaatimus Uusi väri kolmen tasolla hypäten lupaa vähintään viiden kortin värin ja 15+ ap sekä on täyspelivaatimus Tarjous lupaa 18+ ap ja 4+ kortin tuen, koska vastaajan väri on alaväri. Tarjous on täyspelivaatimus ja vihjaa slammimahdollisuuksista.

159 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Jatkotarjoukset Edellisessä luvussa jo käsiteltiin jo jonkin verran tarjoussarjan jatkumista avaajan tarjottua toisella vuorollaan sangia tai tuettua vastaajan yläväriä. Tässä luvussa käsitellään asiaa huomattavasti edellistä laajemmin ja järjestelmällisemmin. Sarja, jossa avaaja tarjoaa toisena tarjouksenaan 1 NT (sarja siis esim. 1-1 ;1 NT), poikkeaa jatkonsa osalta rahtusen muista sarjoista, minkä vuoksi se käsitellään omassa osiossaan. Muihin sarjoihin sovelletaan hyvin yleispäteviä sääntöjä. Niistä tärkeimmät löytyvät seuraavasta listauksesta. 1. Jos vastaaja ei ole rajoittanut voimaansa, niin hänen uusi värinsä on vaatimus ja lupaa lisävoimaa, mutta ei yleensä lupaa 4 kortin väriä. (a) Reversenä tai 3:n tasolla tarjous on aina tpv. (b) Erityisesti 4. väri on keinotekoinen tpv. (Selitys heti sääntöjen jälkeen.) i. Säännön poikkeukset: 1-1 ;1-1 = 4 kortin, ei tarkenna voimaa, vaatimus ja 1-1 ;1-2 = keinotekoinen tpv, kieltää 4 kortin. (c) Poikkeuksia säännöstä myös avaajan tarjottua toisella kierroksella 1NT(ks. s. 171). 2. Jos vastaaja tarjoaa omaa väriään uudelleen, niin hän lupaa vähintään 6 kortin värin. (a) 2:n tasolla (esim. 1-1 ;2-2 ) tarjous lupaa minimivoiman eli n. 6-8(9)ap. (b) Hyppy 3:n tasolle (esim. 1-1 ;2-3 ) kertoo inviittivoiman, n. (9)10-11 ap. (c) Jos 2 yli 1 -sarjassa avaaja ei ole luvannut lisävoimaa ja vastaaja tarjoaa väriään uudelleen (esim. 1-2 ;2-3 ), niin tarjous lupaa (9)10-11 ap ja hyvän 6 kortin värin. Mikään tarjouksista a-c ei ole vaatimus.

160 156 LUKU 4. TARJOAMINEN 3. Vastaajan 1NT kertoo 6-10 ap. Tarjous ei ole vaatimus. 4. Vastaajan 2 NT on luonnollinen täyspelivihje, n /11-12 ap. Tarjous ei ole vaatimus. Vastaajalla on syytä olla ainakin jonkin verran voimaa ja/tai pituutta tarjoamattomissa väreissä. Vastaajalla voi olla ylävärissään 5 korttia, joten jos avaajan tulee kertoa 3 kortin tuki, jos hän hyväksyy vihjeen ja haluaa täyspeliin. 5. Vastaajan tarjous avaajan värissä 2:n tasolla lupaa minimivoiman, 3:n tasolla lisävoimaa. Edellä mainittu 4. väri tarkoittaa tilannetta, jossa avaaja ja vastaaja ovat jo tarjonneet kolmea eri väriä. Jos nyt toinen tarjoaa sitä neljättä, tarjoamatonta väriä, niin hän tekee täyspelivaatimuksen. Esimerkiksi seuraavassa sarjassa Pohj. Etelä etelän 2 on 4. väri. Tyypillisiä käsiä 4. värin käyttöön ovat kädet, joissa on täyspelivoima ja joku seuraavista: lisäpituutta omassa värissä sangikäsi, mutta kädessä ei ole hyvää pitoa 4. värissä 4 kortin tuki partnerin väriin ja slammikiinnostusta. Jos eri tarjousten vaatimusluonne tuottaa ongelmia, niin kerrataan vielä: tarjous, joka rajoittaa voiman, ei ole vaatimus, ellei alarajallakin parin minimivoima aina riittäisi täyspeliin. Jos pelaaja on rajoittanut voimansa ja hänen parinsa ei tee täyspelivaatimusta, niin pelaajan tarjoukset eivät ole vaatimuksia. Edellisten lisäksi täytyy vielä tarkentaa niitä sarjoja, joissa avaaja lupasi toisella tarjouksellaan lisävoimaa. 6. Jos avaaja teki toisella tarjouksellaan täyspelivaatimuksen, niin tarjoukset ovat (mahdollisimman) luonnollisia.

161 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Jos vastaaja ei passaa hyppysangiin (avaaja luvannut ap tasaisen), niin hänen tarjouksensa on (luonnollinen) täyspelivaatimus. 8. Jos avaaja hyppäsi toisena tarjouksena avausvärissään 3:n tasolle (esim. 1-1 ;3 = ap, 6+ ), niin kaikki vastaajan tarjoukset - paitsi pass - ovat luonnollisia ja täyspelivaatimuksia. 9. Jos avaaja teki 1 yli 1 -sarjassa reversen, niin vastaajan (a) uusi väri on keinotekoinen täyspelivaatimus, mutta ei lupaa tarjottua väriä. (b) muut tarjoukset ovat luonnollisia. Alimman tason tarjoukset eivät ole vaatimuksia. Hyppäävät tarjoukset ovat luonnollisia täyspelivaatimuksia. Lopuksi muutama sääntö niihin 2 yli 1 -sarjoihin, joissa avaaja ilmaisi tuen vastaajan väriin. Jos avaaja toisella kierroksella korotti 2 yli 1 -sarjassa vastaajan 10. alavärin 3:n tasolle (eli lupasi tuen ja n p, tpv), niin uusi väri 3:n tasolla lupaa pidon tarjotussa värissä. Ajatuksena on selvittää, kelpaako 3NT loppusitoumukseksi värin 3:n tasolle (12-13 p inviitti), niin vastaaja tekee päätöksen loppusitoumuksesta. 12. alavärin 4:n tasolle (tuki ja 18+ p, slammivihje) tai tuki herttaa tarjoamalla 4 / (tuki ja 17+ p, slammivihje), niin jatkotarjoaminen käsitellään myöhemmin slammitarjoamista käsittelevässä osiossa värin täyspeliin, niin vastaaja harkitsee slammimahdollisuuksia tai passaa. Slammeista lisää myöhemmin. Asiat eivät välttämättä tulleet noista säännöistä täysin selviksi, joten katsellaan esimerkkejä.

162 158 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki 1 Q85 KQ9852 A74 8 P L I E K KJ10763 Länsi Itä pass Itä joutuu heikolla kädellään tarjoamaan ensimmäisellä vuorollaan 4 kortin pataa, vaikka hänen kädessään on pidempi risti. Länsi lupaa ap ja 6 herttaa toisella tarjouksellaan. Itä tietää, että -peli voisi olla parempi kuin -peli. Tarjous 3 olisi täyspelivaatimus (uusi väri 3:n tasolla), joten idän käsi ei riitä siihen likimainkaan. Tässä sarjassa itä joutuu passaamaan kaikilla heikoilla käsillä, ellei hänellä on 6 kortin -väriä. Kädellä KJ K1064 idän toinen tarjous olisi 2, johon länsi passaisi. Esimerkki 2 Q72 KQ852 9 AJ73 P L I E AJ10654 J K8 Länsi Itä pass Länsi kertoo 5 herttaa ja 4 ristiä ja ap. Idällä on hyvä -väri ja kuvia partnerin värissä, joten hän arvostaa kättään hieman ylöspäin ( hyvät 9 ap ) ja vihjaa täyspelimahdollisuudesta tarjoamalla 3. Länsi laskee 12 ap + 2 jp = 14 p, mutta yhdeksäs (vastaajalla väh. 6 kortin ) valtti ja hyvin sijaitsevat arvokortit riittävät korotukseen. Esimerkki 3 Q72 KQ852 9 AJ73 P L I E AK Q84 Länsi Itä pass Idällä on niin paljon voimaa, että avaajan maksimeja vastaan täyspelin on mahdollinen. Siksi hän ei saa passata tarjouk-

163 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 159 seen 2. Itä on liian heikko 2NT:iin. Luonnollinen valinta on 2, vaikka 8 kortin valttia ei olekaan tiedossa. Länsi tietää idälle 6-10 ap ja tasan 2 herttaa, joten pass on selviö. Esimerkki 4 Q72 KQ852 9 AJ73 P L I E AK98 43 Q1042 Q84 Länsi Itä NT pass Nyt idän käsi riittää täyspeli-inviittiin 2 NT. Länsi arvioi yhteiseksi voimaksi ap ja passaa. Esimerkki 5 Q72 KQ852 9 AKJ3 P L I E AK Q1042 Q8 Länsi Itä NT 3 4 pass Sarja alkaa samalla tavalla kuin edellisessä esimerkissä. Länsi näkee voiman riittävät täyspeliin. Koska idällä voi olla 5 kortin pata, kertoo länsi 3 kortin tukensa tarjoamalla 3. Tarjous on täyspelivaatimus, sillä heikolla kädellä länsi ei saa enää lähteä seikkailemaan minnekään mahdollisiin 4-3 -valtteihin. Itä näkee kahdeksan kortin ylävärivaltin ja tarjoaa 4. Esimerkki 6 AQJ83 J6 K1085 AQ P L I E 75 AQ1074 Q94 J107 Länsi Itä 1 1NT 2 2 2NT 3NT pass Itä rajoittaa ensimmäisellä tarjouksellaan voimansa alueelle 6-11 ap. Toisella tarjouksellaan hän lupaa väh. 5 kortin -värin. Tarjous ei ole vaatimus, sillä itä on rajoittanut voimansa. Länsi saa siis passata heikolla kädellä. Lännellä on aivan maksimit ap ja -pito, minkä hän kertoo tarjouksella 2NT. Itä

164 160 LUKU 4. TARJOAMINEN arvioi yhteistä voimaa olevan n ap. Hyvien välikorttien ja partneria tukevien kuvien turvin hän tarjoaa sangitäyspelin. Esimerkki 7 9 Q43 75 KQ P L I E AK654 J6 KJ Itä Länsi 1 1NT 2 3 pass Länsi kertoo toisella tarjouksellaan vähintään 6 kortin ristin ja n. 6-9 ap (korteilla ap ja 6+ olisi tarjottu 1-2 ). Minimivoimaisella kädellään itä passaa. Huomaa, että on viisasta pelata heikon käden pitkää väriä valttina. Pata tai ruutu valttina lännen korteilla ei saisi luultavasti tikkiäkään. Ristipelissä lännen käsi voi olla jopa 6 tikin arvoinen. Idän isot kuvakortit sen sijaan ovat hyödyllisiä tikkikortteja myös ristipelissä. Esimerkki 8 Q98 K1053 AJ743 6 P L I E J KQ952 AJ7 Itä Länsi pass Idän toinen tarjous 1 lupaa 4 kortin värin ja kieltää samalla 4 kortin -tuen. Siten avaajalla ei voi olla jakaumaa , joten hänellä on oltava ainakin 4 kortin -väri. Länsi kertoo toisella vuorollaan inviittivoiman, n ap, ja -tuen hyppäävällä tarjouksella 3. Idän arvopistevoima on minimissä ja singeli partnerin värissä kielii vielä huonosta yhteensopivuudesta, minkä vuoksi itä passaa. Yhdessäkään edellä olleessa esimerkissä vastaajan käsi ei ollut riittävän hyvä täyspelivaatimuksen tekemiseen, vaan hän tyytyi aina tarjoukseen, joka ei ollut vaatimus. Tutustutaan seuraavaksi sarjoihin, joissa vastaajalla on reilusti lisävoimaa.

165 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 161 Esimerkki 9 K6 AQJ1064 A63 85 P L I E J KQ952 AJ7 Itä Länsi NT 3 3NT 4 pass Länsi tekee toisella tarjouksellaan täyspelivaatimuksen tarjoamalla 4. värin, eli 2. Tässä tapauksessa kyseessä on oma pitkä väri, johon länsi etsii tukea pariltaan. Itä kertoo - pidostaan ja kieltää samalla 3 kortin -tuen. Länsi mainostaa 6 kortin väriään, mutta itä joutuu singelin vuoksi tarjoamaan 3 NT. Lännen on nyt arvattava, että pelataanko sangi- vai herttatäyspeliä. Heikon ja lyhyen -värin ja tukevan -värin vuoksi hän päätyy -täyspeliin. Esimerkki 10 QJ75 K98 AKJ85 7 P L I E K62 AJ KQ4 Länsi Itä pass Sarja alkaa samoin kuin edellisessä esimerkissä. Länsi kertoo kolmannella tarjouksellaan 3 kortin -tuen ja lisävoimaa (n. 14+ ap). (Minimivoimalla ja 3 kortin tuella tarjous olisi ollut 2.) Myös jakautuma tulee hyvin kuvattua. Idän käden -kuvat eivät ole paljonkaan arvoisia lännen todennäköistä singeliä vastaan. Siten ei ole mitään syytä hakea slammia vaan tyydytään täyspeliin. Esimerkki 11 8 K6 KQ872 AJ642 P L I E KQ975 AQ104 9 Q53 Länsi Itä NT pass Tälläkin kertaa itä hakee 4. värillä tukea omaan pitkään

166 162 LUKU 4. TARJOAMINEN väriinsä. Lännellä ei tukea ole. Hän kertoo lisäpituudesta ristissä. Itä näkee huonosti yhteensopivat jakautumat ja tarjoaa sangitäyspelin. Vaikka parilla onkin yhteinen 8 kortin -väri, ei -täyspelin tarjoaminen ole viisasta, koska idän melkein kaikki voima on yläväreissä. Esimerkki 12 A86 KJ6 KQ P L I E KQ A9 A53 Länsi Itä pass Länsi kertoo 6 kortin värin ja ap toisella tarjouksellaan. Itä ei tarjoa aneemista -väriään vaan ristiä, jossa hänellä on sangipito. Länsi ilmoittaa 3 kortin -tuen ja itä tarjoaa täyspelin. Esimerkki 13 A8 KJ63 KQ P L I E KQ A9 A53 Länsi Itä NT pass Nyt lännellä ei ole -tukea. Hän ei mainosta -väriään (idällä ei voi olla 4 kortin herttaa, koska hän ei tarjonnut toisella kierroksella 2 ), vaan tarjoaa hyvän -pidon turvin 3NT. Esimerkki 14 K1084 AQ4 J63 K73 P L I E AQJ5 7 KQ1098 AJ5 Länsi Itä NT 3... Länsi kertoo patavärinsä. Tässä vaiheessa itä kiinnostuu kovasti, sillä hänen kätensä on -valttina ainakin 19 pisteen arvoinen. Siten slammi on hyvin lähellä. Itä tekee tpv:n tarjoamalla 4. värin 2. Länsi kertoo tasaisen jakauman ja hyvän

167 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 163 -pystäytyksen 2 sangillaan. Idän 3 lupaa 4 kortin tuen ja slammikiinnostusta (n pisteen kädellä hän olisi hypännyt ). Slammitarjoamista käsitellään omassa osiossaan myöhemmin. Esimerkki K52 AKQJ10 J43 P L I E K64 A AK105 Itä Länsi NT 3NT pass Lännen toinen tarjous on keinotekoinen tpv, joka kieltää - värin. Länsi on kiinnostunut tällä kertaa lähinnä -pidosta. Idältä löytyy pysäytys väriin, ja hän tarjoaa 2 NT. Länsi korottaa täyspeliin. Huomaa, että lännen kädestä pelattuna sangipeli olisi vaarassa, jos pohjoinen keksisi lähteä esim. väristä QJ7. Idän kädestä 3NT on 100 %:n varma kotipeli. Esimerkki AQ Q53 AKJ976 P L I E AQJ864 K Länsi Itä pass Lännen toinen tarjous kertoo ap ja 6+ kortin värin. Samalla se kieltää -tuen ja 4 kortin hertan ( -värillä, 6 kortin ristillä ja tuolla voimalla tehdään reverse). Idän ei ole syytä tarjota -väriään, vaan hän kertoo pitkän värinsä tarjoamalla sitä uudelleen. Tarjous on tpv, sillä tarjoustila ei riitä enää alle 3 NT:n inviittisarjoihin. Länsi kertoo tukensa tarjoamalla täyspelin. Esimerkki AJ103 K5 AKJ97 P L I E AQJ864 K Länsi Itä pass

168 164 LUKU 4. TARJOAMINEN Avaaja lupaa reversellään 2 väh. 16 ap ja 4-5 -jakautuman. Itä näkee, että parilla on yhteensä ainakin 26 ap, joten hänen on syytä tehdä täyspelivaatimus. Hypyt ovat reversen jälkeen luonnollisia täyspelivaatimuksia, joten 3 kertoo n. (9)10+ ap ja 6 kortin padan. Lännellä on patatuki ja minimit aiempaan, joten hän tarjoaa -täyspelin. Esimerkki AJ103 K5 AKJ97 P L I E AQJ86 K Länsi Itä NT pass Itä tekee tpv:n tarjoamalla 4. värin. Lännellä ei ole -tukea, mutta on -pito, joten hän tarjoaa 3NT. Esimerkki AJ103 K5 AKJ97 P L I E AJ Q83 Länsi Itä pass Nyt idän voima ei riitä täyspeliin reversen jälkeen. Hän katsoo parhaaksi peliksi 8 kortin -valtin ja tarjoaa 3. Tarjous kertoo n. 6-8 ap, eikä ole vaatimus. Minimeillään länsikin passaa. Täyspelivoimalla, n ap, lännen pitää huolehtia täyspeliin pääsystä. Esimerkki 20 AQ97 4 KQJ94 AQ9 P L I E J85 AJ1086 A2 752 Länsi Itä NT pass Avaajan toinen tarjous kertoo väh. 18 ap, ja 4-5 -jakautuman. Idällä ei ole 6 kortin -väriä, -pitoa, eikä tukea avaajan väreihin, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää 4. väri 3. Lännellä ei ole tukea

169 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 165 herttaan eikä lisäpituutta omissa väreissään, joten hän tarjoaa hyvän -pidon turvin 3NT. Esimerkki 21 AQ97 AQ9 KQJ94 4 P L I E J8 J10863 A Länsi Itä pass Toisella kierroksella itä kertoo väh. 3 kortin -tuen ja seuraavaksi länsi 3 kortin -tukensa. Itä päättää loppusitoumukseksi 4. Esimerkki A63 AQ10652 P L I E AQ AJ1053 KJ74 J4 Itä Länsi NT pass Avaajan toinen tarjous kertoo 5-4 -jaon, muttei tarkenna voimaa (5-5 -jaolla voimaa on ap, koska vahvemmilla olisi tarjottu 3 ). Vastaaja kertoo ap ja 6 kortin värin tarjoamalla väriään uudelleen. Itä näkee täyspelivoiman ja omistaa hyvän patapidon, joten hän tarjoaa 3NT. Esimerkki A43 KQ76 QJ96 P L I E AQ987 KQ85 J2 K8 Itä Länsi NT 3NT pass Avaaja kertoo 5-4 -värinsä, ja vastaaja tarkentaa kädekseen n. 12 ap ja tasaisen käden. Tarjous ei ole vaatimus. Itä ynnäilee, että voima riittää täyspeliin, ja omat yläväripituudet on jo kerrottu, joten hän päättää sarjan tarjoamalla sangitäyspelin.

170 166 LUKU 4. TARJOAMINEN Tehtäviä Mikä on etelän oikea tarjous? 1. AKJ3 Pohj. Etelä AQ1085 2? 2. AJ1054 AQ6 104 Q K9 AQ4 KQ AJ KJ9 Q43 5. AJ AQJ AQ10 KQ K4 J2 AK5 KQJ543 Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 2 2? Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 2 2? Pohj. Etelä 1 2 2?

171 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET J83 QJ52 A AQ3 KJ J AJ54 J7 J AJ64 J6 AJ A2 7 AJ54 AQJ AJ AJ A2 AJ7542 J4 A AQJ542 J5 J2 985 Pohj. Etelä 1 1 1? Pohj. Etelä 1 1 1? Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 2 2? Pohj. Etelä 1 1 2NT? Pohj. Etelä 1 1 3? Pohj. Etelä 1 1 2?

172 168 LUKU 4. TARJOAMINEN 16. A9872 J675 J AJ5 AQJ AJ1087 KQ54 J AJ87 K1054 Q AJ AQJ65 Pohj. Etelä 1 1 2? Pohj. Etelä 1 2 3? Pohj. Etelä 1 2 3? Pohj. Etelä 1 1NT 2? Pohj. Etelä 1 2 3? Ratkaisut Vastaajan uusi väri kahden tasolla on täyspelivaatimus 2 yli 1 -sarjoissa. Tarjous lupaa vähintään kolmen kortin patavärin Vastaaja ei ole rajoittanut voimaansa tässä tehtävässä, joten uusi väri on vaatimus, mutta ei lupaa välttämättä neljän kortin väriä. Kahden hertan tarjouksen tarkoitus on ensisijaisesti selvittää löytyisikö partnerilta kolmen kortin patatuki, jolloin neljä pataa olisi sopiva peli yhteisellä kahdeksan kortin ylävärivaltilla.

173 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Neljäs väri on täyspelivaatimus, mutta ei lupaa kyseisessä värissä mitään. Tällä kertaa vastaaja hakee patapitoa. Avaaja lupaa pidon tarjoamalla sangia Vastaajan hyppy omassa värissä kolmen tasolle lupaa vähintään kuuden kortin värin ja ap Kolmen ruudun tarjous on täyspelivaatimus luvaten yleensä vähintään kolmen kortin värin. Mikäli partneri tukee kolmella padalla, niin korotus patatäyspeliin on ilmeinen. Toisaalta myös partnerin kolmen sangin tarjous käy hyvin Oman värin uudelleen tarjoaminen 2 yli 1 -sarjoissa lupaa vastaajalta vähintään kuuden kortin värin ja arvopistettä. On huomattavaa, että mikäli partneri olisi tarjonnut reversetarjouksen, niin täyspelivaatimus olisi voimassa, jolloin kolmen ristin tarjous olisi voimaltaan rajoittamaton Täyspelivaatimus on voimassa, kun avaaja tekee 2 yli 1 -sarjassa reversen. Näin ollen kolmen ristin tarjous lupaa vähintään kuuden kortin ristin, mutta ei tarkenna voimaa enempää. Jaossa on hyvät slammimahdollisuudet, koska avaaja on luvannut 16+ ap. 8. 1NT. Tarjous lupaa 6-10 ap, kieltää patatuen ja kuuden kortin herttavärin 9. 2NT. Tarjous lupaa inviittivoiman ap ja kieltää kuuden kortin herttavärin. Inviittivoimalla ja vähintään kuuden kortin hertalla oikea tarjous olisi ollut Avaaja on luvannut vähintään viiden kortin hertan ja neljän kortin ruudun. Voimaa avaajalla on ap, joten täyspeli ei ole mahdollinen. Valitsemme, eli preferoimme, avaajan herttavärin, koska herttavaltti on vähintään yhtä pitkä kuin ruutuvaltti. Kolmen ristin tarjous olisi väärin, koska se olisi täyspelivaatimus.

174 170 LUKU 4. TARJOAMINEN Avaaja on luvannut vähintään kuuden kortin herttavärin, joten kahdella kortilla voi hyvin sopia hertan valtiksi. Tarjous lupaa n pistettä. Hyvällä kädellä avaaja tarjoaa vielä täyspelin Tarjous on neljäs väri eli keinotekoinen täyspelivaatimus. Tehtävässä on toinenkin varteenotettava vaihtoehto eli 4, joka sopisi ruudun valtiksi ja ilmoittaisi slammikiinnostusta. Kahden padan tarjous on kuitenkin joustavampi tarjous. Se tiedustelee alustavasti patapitoa avaajalta Avaaja on kertonut ap ja tasaisen käden. Kymmenen arvopistettä riittävät erinomaisesti täyspeliin. Kolmen ruudun tarjous, eli vastaajan uusi väri, kysyy ensisijaisesti, onko avaajalla kolmen kortin patatuki. Tarjous lupaa vähintään kolmen kortin ruutuvärin. Myös kolme ristiä olisi ollut mahdollinen tarjous, mutta jos on mahdollisuus tarjota kahta kolmen kortin väriä, niin kannattaa valita vahvempi väri Tarjous lupaa yleensä vähintään kuuden kortin herttavärin ja on täyspelivaatimus. Jos avaaja hyppää avaustarjousvärissään kolmen tasolle, niin kaikki muut vastaajan tarjoukset paitsi pass ovat täyspelivaatimuksia Tarjous kertoo kuuden kortin patavärin ja vähintään 9 ap. Hypyt ovat reversen jälkeen luonnollisia täyspelivaatimuksia Tarjous ilmoittaa vähintään neljän kortin herttatuen ja 6-8 pistettä, eikä ole vaatimus. Vähintään yhdeksällä pisteellä ja herttatuella vastaajan velvollisuus olisi tarjota täyspeli Yhteinen voima riittää täyspeliin. Sangitäyspeli houkuttelee, mutta patapito tarvittaisiin. Kolmen ruudun tarjous lupaa vähintään pidon ruudussa. Mikäli tarjoussarjassa

175 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 171 on jäljellä kaksi tarjoamatonta väriä, niin uusi väri lupaa voimaa värissä. Mikäli tarjoussarjassa on jäljellä vain yksi tarjoamaton väri, niin uusi väri, eli neljäs väri, kysyy pitoa kyseisessä värissä. 18. Pass. Partnerin kolmen hertan tarjous lupasi pistettä, joten yhteinen voima ei aivan riitä täyspeliin. Korotus neljään herttaan ei ole silti ollenkaan mahdoton ajatus, mutta lyhyt pataväri kertoo huonosta yhteensopivuudesta Kyseessä on inviittikorotus herttavärissä luvaten n pistettä ja vähintään neljän kortin herttatuen Ruutupidon puuttuminen huolestuttaa sangitäyspeliä ajatellen. Tarjoussarjassa on kaksi tarjoamatonta väriä, joten kolme pataa lupaa voimaa värissä. Huomaa, että avaajalla ei voi olla pataväriä, koska hän ei tarjonnut sitä edellisellä kierroksella. Siten 3 ei lupaa 4 kortin väriä. Avaajan toinen tarjous oli 1NT Vielä ovat käsittelemättä sarjat, joissa avaajan toinen tarjous oli 1 NT. Nämä sarjat poikkeavat aiemmin opituista, koska avaaja on rajoittanut voimansa tarkasti alueelle ap ja periaatteessa luvannut tasaisen käden (avaajalla on tosin joskus singeli vastaajan värissä). Siten vastaaja tietää esim. löytävänsä omaan 5 kortin väriinsä vähintään 2 kortin tuen. Yleensä alkeisopetuksessa tässä kohtaa sovitaan systeemiksi, että vastaajan on joko hypättävä uudessa värissä tai tehtävä reverse tehdäkseen vaatimus, mutta tässä käytetään erilaista sopimusta. Tässä systeemissä käytetään alaväriä keinotekoisena vaatimustarjouksena. Sopimus on kokonaisuudessaan seuraava: 1. Jos vain toinen alaväri on tarjottu (sarja 1 / - 1 / ;1NT), niin uusi alaväri 2:n tasolla on keinotekoinen vaatimustarjous. Tarjous on täyspelivaatimus. Käsityyppejä, joilla tarjotaan näin, ovat mm. seuraavat:

176 172 LUKU 4. TARJOAMINEN (a) vastaaja hakee yhteistä yläväriä (vastaajalla 5 kortin yläväri tai 5 ja 4 ) (b) vastaajalla on slammikiinnostusta ja esim. tuki avaajan väriin tai oma pitkä väri. 2. Jos molemmat alavärit ovat tarjoamatta (sarja 1-1 ;1NT), niin 2 on keinotekoinen täyspelivaatimus. 3. Muut laskevat tarjoukset 2:n tasolla ovat luonnollisia pysäytyksiä (1 / -1 ;1NT-2 = pysäytys, väh. 5 ja 4 ja 1-1 ;1NT-2 = pysäytys) 4. Tarjous aiemmin tarjotussa värissä on luonnollinen. (a) 2:n tasolla loppupeli (esim. 1-1 ;1 NT-2 / ) (b) 3:n tasolle hypäten inviitti (esim. 1-1 ;1 NT-3 / ) 5. Hyppy uudessa värissä on luonnollinen inviitti. Poikkeus: jos väriin ei voi pysähtyä 2:n tasolle, niin tarjous on pysäytys. Siis säännön ainoat poikkeukset ovat seuraavat: (a) 1-1 / ;1NT-3 = loppupeli, vastaajalla on tyypillisesti 6-9 ap, 4 kortin yläväri ja 6 kortin (2 olisi ollut keinotekoinen tpv) (b) 1-1 ;1NT-3 = loppupeli (2 olisi ollut keinotekoinen tpv) 6. Reverse on tpv (esim. 1-1 ;1 NT-2 / ) NT on luonnollinen täyspelivihje. Vastaajalla voi olla 5 korttia ylävärissään, minkä vuoksi avaajan on syytä kertoa 3 kortin tuki, jos hän hyväksyy inviitin ja haluaa täyspeliin. Mikäli vastaaja tekee alavärillä vaatimustarjouksen, kertoo avaaja kädestään seuraavan tärkeysjärjestyksen mukaan. Tässäkin, kuten aina muulloinkin, on pääpaino yhteisen ylävärin etsimisessä. 1. Jos avaajalla on 3 kortin tuki vastaajan yläväriin, hän tarjoaa kyseistä väriä.

177 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET Mikäli ei ole yllä mainittua tukea, avaaja kertoo oman 4 kortin ylävärinsä tarjoamalla väriä 2:n tasolla (sarjat 1 / - 1 ;1NT-2 / ;2 ). 3. Jos kädestä ei löydy edellä mainittuja yläväripituuksia, niin avaaja tarjoaa hyvällä 5 kortin värillä avausväriään uudelleen. 4. Jos kädessä ei ole mitään yllä mainituista piirteistä, niin avaaja tarjoaa 2NT. Katsotaan seuraavaksi muutamia esimerkkejä, jotta myös jatkotarjoaminen tulee suunnilleen käsiteltyä. Esimerkki 1 Q75 K83 AQ974 Q8 P L I E A8643 J K5 Länsi Itä 1 1 1NT 2 2 pass Lännen 1 NT kieltää -tuen ja kertoo ap ja yleensä tasaisen käden. Vastaaja sanoo omistavansa heikon käden ja ainakin 5 ja 4. Avaaja tietää, että patoja parilla on ainakin 8 ja valitsee värin valtiksi. Idällä ei ole tähän lisättävää. Esimerkki 2 QJ6 10 KQ94 AJ983 P L I E K74 KJ Länsi Itä 1 1 1NT 2 pass Toisella kierroksella lännellä on ongelma: käsi ei ole tasainen, voima ei riitä reverseen ja avausväri on liian lyhyt ja heikohko uudelleen tarjottavaksi. Jäljelle jää tarjous 1 NT. Idän käsi on heikko, ja 6 kortin värillä hän pysäyttää 2:n tasolle pitkään väriinsä. Lännen on passattava singelistään huolimatta.

178 174 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki 3 A84 K42 AQ95 J62 P L I E Q953 A9 K10876 K7 Länsi Itä 1 1 1NT 3 3 3NT pass Tutun alun jälkeen vastaaja hyppää toisella kierroksella ruudussa. Koska 2 olisi ollut loppupeliehdotus, kertoo tarjous inviittivoiman. Länsi päättää, että täyspeliin mennään. Hän lupaa 3 kortin -tuen, jos vastaajalla vaikka olisi 5 kortin -väri. Idällä on vain 4 kortin pata, joten hän lopettaa sarjan sangitäyspeliin. Esimerkki 4 K97 A73 64 AQ852 P L I E 83 KQ10964 A Länsi Itä 1 1 1NT 3 4 pass Itä tietää 1 NT:n jälkeen, että parilla on melkein aina 8-9 kortin -valtti. -valttina idän käsi on ainakin hyvän 11 pisteen arvoinen, joten voima riittää inviittiin 3, joka lupaa 6 kortin värin. Avaajalla on oikein hyvät 14 pistettä, joten nosto täyspeliin on selviö. Esimerkki 5 Q86 AJ6 KQ85 J62 P L I E AJ953 KQ87 3 Q75 Länsi Itä 1 1 1NT 2NT pass Idän käsi on aivan rajatapaus: optimistin mielestä käsi riittää täyspeliin, mutta pessimisti näkee vain inviitn arvoisen käden. Tällä kertaa itä valitsi jälkimmäisen linjan, sillä singeli partnerin värissä laskee käden arvoa. Hyppy kolmen tasolle olisi inviitti, mutta tarjouksen 3 on syytä luvata myös 5 herttaa, ettei jouduta 7 kortin valttiin, jos avaajan ylävärit ovat 2 3. Siten inviittitarjoukseksi jää 2 NT. Lännellä on aivan minimit 12 ap

179 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET 175 jakaumavähennyksen jälkeen, joten hän passaa. Tällä kertaa 8 kortin -valtti jää löytymättä, mutta kotipeliin on hyvät mahdollisuudet. Esimerkki 6 Länsi Itä Q86 AJ62 KQ85 96 P L I E AJ953 KQ874 3 K NT pass Toisella vuorollaan vastaaja tekee keinotekoisen tpv:n 2 (tarjoamaton alaväri). Länsi kertoo tähän 3 kortin -tukensa. Itä ilmoittaa -värinsä ja länsi -tukensa. Itä päättää pelata mieluummin 5-4 -valttia ja passaa. Esimerkki 7 Q5 AK KJ83 P L I E AK975 Q2 K84 Q97 Länsi Itä 1 1 1NT 2 2 3NT pass Toisella kierroksella vastaaja tekee keinotekoisen tpv:n. Avaajan 2 kieltää 3 kortin -tuen (koska ei tarjonnut 2 ) ja lupaa 4 (nyt myös ristejä on ainakin 4 korttia). Itä päättää sarjan sangitäyspeliin, kun ylävärivalttia ei ole. Tehtäviä Mikä on etelän oikea tarjous? 1. AKJ83 Pohj. Etelä AJ J2 1NT? 2. AJ1054 A6 AJ Pohj. Etelä 1 1 1NT?

180 176 LUKU 4. TARJOAMINEN 3. AQ Q AJ KJ98 Q4 5. AJ J AJ532 J KJ1074 J2 AQ854 9 Pohj. Etelä 1 1 1NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT? Mikä on pohjoisen oikea tarjous? 8. J83 Pohj. Etelä QJ5 1 1 A108 1NT 2 A654? 9. AQ3 KJ10 J10542 Q4 10. A4 AKJ7 J Pohj. Etelä 1 1 1NT 2? Pohj. Etelä 1 1 1NT 2?

181 4.7. AVAUSTEN 1 JATKOTARJOUKSET J4 KJ6 J87 AK A2 AK7 J1054 J K84 K5 A1053 Q A92 Q5 A73 KJ K84 J5 AQ1053 K108 Pohj. Etelä 1 1 1NT 2? Pohj. Etelä 1 1 1NT 2? Pohj. Etelä 1 1 1NT 2NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT 2NT? Pohj. Etelä 1 1 1NT 2NT? Ratkaisut Tarjous on keinotekoinen täyspelivaatimus. Vastaajaa kiinnostaa, onko avaajalla kolmen kortin patatuki vai ei Tässä tarjoussarjassa kaksi ristiä on keinotekoinen täyspelivaatimus. Vastaaja haluaa tässäkin tehtävässä tietää onko avaajalla kolmen kortin patatuki vai ei Tarjoukset kahden tasolla jo aikaisemmin tarjotussa värissä ovat pysäytyksiä luvaten 6-9 pistettä. Kolmen tasolla

182 178 LUKU 4. TARJOAMINEN tarjous jo aikaisemmin tarjotussa värissä olisi inviittitarjous luvaten tuen ja pistettä NT. Inviittikäsi viiden kortin vastausvärillä tarjoaa useimmiten kaksi sangia. Avaajan tarjoaa maksimivoimalla ja kolmen kortin patatuella kolme pataa Etelän tarjous on loppupeli luvaten 6-9 p ja ainakin 5 pataa Tarjous on pysäytystarjous luvaten viiden kortin patavärin ja neljän kortin herttavärin sekä n. 6-9 ap Etelä kertoo väh jakautuman ja n ap. Tarjous ei ole vaatimus. Seuraavalla vuorollaan pohjoinen päättää loppusitoumuksen. Huomaa, että 3 ei ole pysäytys heikolla kädellä, vaikka sitoumukseen 2 ei voikaan pysähtyä. Jos etelällä on tässä sarjassa heikko käsi ja pitkä ruutu, on hänen patansa vähintään yhtä pitkä kuin ruutu ja tällöin on oikein pysähtyä sitoumukseen 2 esim. kädellä Q KJ1042 J Vastaajan tarjous lupaa 6-9 ap, viiden kortin padan ja vähintään neljän kortin hertan. Patavaltti on yhteensä vähintään kahdeksan kortin pituinen, joten valitsemme sen Kaksi ristiä oli keinotekoinen täyspelivaatimus. Avaaja kertoo ensisijaisesti kolmen kortin tuesta vastaajan yläväriin Tarjous kieltää kolmen kortin padan ja lupaa neljän kortin hertan Jollei ole kolmen kortin tukea vastaajan ylävärissä, eikä omaa tarjottavaa neljän kortin yläväriä, niin silloin tarjotaan vaikkapa hyvää viiden kortin avausväriä.

183 NT-AVAUKSEN JATKO NT. Tarjous kieltää kolmen kortin padan, neljän kortin hertan sekä viiden kortin hyvän ristivärin. 13. pass. Minimeillä passataan inviittiin Maksimeilla avaaja hyväksyy inviitin. 3 kertoo 3 kortin tuen ja kehottaa vastaajaa päättämään oikean loppusitoumuksen, eli valitsemaan sangi- ja patatäyspelin välillä NT. Avaajalla on maksimit, mutta ei kolmen kortin - tukea, joten hän tarjoaa sangitäyspelin NT-avauksen jatko Avauksien yhteydessä opittiin, että avaus 1NT lupaa ap ja tasaisen jakautuman. Tällöin ei vielä kerrottu muutamista muista käsityypeistä, jotka myös joudutaan avaamaan 1 NT-avauksella, koska niille ei löydy väriavauksen jälkeen hyvää toista tarjousta. Tällaisia käsiä ovat esim. seuraavat kaksi kättä: i) AQ KQ5 K6 Q97654 ii) AQ K864 J7542 AK Kädessä i) alaväri on heikonlainen hyppyyn toisella kierroksella ja käden voima on keskittynyt lyhyisiin väreihin. Voima on lyhyissä väreissä myös kädessä ii). Kädellä voisi toki tarjota 1-1 ;2, mutta reversekädessä pitkät värit saisivat olla selvästi vahvemmat. Avaus 1NT kuvaa molemmista käsistä tärkeimmät piirteet, eli voiman välille ap ja suurin piirtein tasaiselta vaikuttavan jakautuman, vaikka käsissä onkin 2 dubbelia. On yleinen käytäntö, että tämän tyyppisillä käsillä avaus on 1NT, sillä se on ikään kuin pienin paha. Täydellistä tapaa tarjota tuollaisia käsiä ei ole. Edellä mainituista syistä pitää laajentaa määrittelyä 1 NTavaukselle. Avauksessa 1 NT saa olla seuraavan kaltaisia käsityyppejä:

184 180 LUKU 4. TARJOAMINEN Voima Jakautuma Tarkennus ap 4333, 4432, ap kortin heikko / ap kortin /, 4 kortin /, voima lyhyissä väreissä Ylävärien tärkeyden vuoksi 6 kortin väri ei saa sangiavauksessa olla /. Jos kädessä taas on 5 kortin ja 4 kortin, ja voima on punaisissa dubbeleissa, avataan aina tarjouksella 1, sillä kyseisellä jakautumalla ei voi tulla huonojen värien reversetilannetta toisella kierroksella, koska avaajan toinen tarjous on melkein aina 1 (sarja siis 1-1 / ;1 ). Nyt voidaan jatkaa itse asiaan, eli siihen, miten pelaajat kuvaavat kättään 1NT-avauksen jälkeen Vastaajan tarjousvaihtoehdot Seuraavassa esitettävä 1 NT -avauksen jatko on nettibridgessä erittäin yleisesti käytetty. Tosin tahtoo olla niin, että sangiavauksen jatkoihin on yhtä monta erilaista sopimuskokoelmaa kuin on pelaajaakin, mutta pääpiirteet ovat hyvin samankaltaisia. Tässä opittavassa järjestelmässä on runsaasti konventionaalisia tarjouksia, mutta niin on kaikissa suosituissa sangisysteemeissä. Pääpiirteet ovat seuraavat: Tarjous 2 kysyy avaajalta vähintään 4 kortin yläväriä. Kyseessä on ns. Stayman-konventio. Käsiä, joilla vastaaja tekee tämän tarjouksen ovat seuraavat: vastaajalla on 4 kortin yläväri ja vähintään inviittivoima vastaajalla on toista yläväriä 5 korttia ja toista 4 korttia sekä inviittivoima vastaajalla on pitkä, väh. 6 kortin alaväri ja inviittivoima

185 NT-AVAUKSEN JATKO 181 Tarjoukset 2 ja 2 lupaavat vähintään 5 korttia lähinnä ylemmässä värissä (2 lupaa väh. 5 ja 2 väh. 5 ). Tarjoukset eivät rajoita voimaa. Ideana on saada pelinvienti avaajan vahvaan käteen ja vastaajan heikko käsi näkyviin lepääjänä. Kyseistä tarjoustapaa kutsutaan siirtotarjouksiksi tai ylivienneiksi. Avaaja ottaa aina siirron vastaan tarjoamlla vastaajan yläväriä 2:n tasolla. Alavärissä pysähdytään 3:n tasolle tarjoamalla 2, joka lupaa toisen 6 kortin alavärin ja heikon (0-6/7 ap) käden. Avaaja tarjoaa tähän 3, johon vastaaja passaa -värillä ja tarjoaa loppusitoumuksen 3, mikäli hänen pitkä värinsä on ruutu. 2NT on luonnollinen inviitti, joka lupaa n. 9 ap ja tasaisen jakautuman. Yleensä kädessä ei ole ylävärejä (ellei sitten jakautuma ole 4333, missä 4 kortin väri on / ). Avaaja tarjoaa 3NT, mikäli hänellä on ainakin hyvät 16 ap. 3 / lupaa väh. 5 kortin värin ja on täyspelivaatimus. Kädessä voi olla pitkän alavärin lisäksi myös 4 kortin yläväri. Useimmiten vastaajalla on voimaa niin paljon, että slammi kiinnostaa, sillä yleensä on viisaampaa pelkällä täyspelivoimalla tarjota suoraan 3NT, tai käyttää Staymanin ylävärikyselyä, mikäli kädessä on myös 4 kortin yläväri. Jatkotarjoaminen on mahdollisimman luonnollista. 3 NT on loppusitoumus. Yleensä vastaajalla on n ap ja tasaisehko käsi, ei 4 kortin yläväriä (poikkeus jakautuma). Käsi voi olla pisteen verran heikompi, jos vastaajalla on hyvä tikkiväri (vahva 6 kortin alaväri). 4 lupaa ainakin 6 kortin -värin ja 4 puolestaan pitkän -värin. Kyseiset tarjoukset ovat siis kaksoisylivientejä yläväritäyspeleihin. Vastaajalla on tällöin pitkä yläväri ja n p kyseinen yläväri valttina, eli ei slammikiinnostusta. Konvention nimi on South-African Texas. Avaaja tarjoaa täyspelin vastaajan pitkässä ylävärissä.

186 182 LUKU 4. TARJOAMINEN 4NT on ns. kvantitatiivinen 3 slammi-inviitti, ts. avaaja tarjoaa maksimivoimalla 6 NT, minimivoimalla taas hän passaa. Vastaaja lupaa n. 17 ap tasaisen käden. 5 NT puoledstaan on kvantitatiivinen isoslammi-inviitti, johon avaaja tarjoaa minimeillä 6 NT ja maksimeilla 7 NT. Vastaajalla tulee olla n. 21 ap tasainen käsi. Inviittivoima on tasaisella kädellä n. 9 ap. Jos kädessä on hyvä, pitkä väri, niin pinnaa vähemmälläkin voi vihjailla täyspelistä. Avaaja hyväksyy inviitin hyvällä 16 ap:n kädellä tai vielä paremmalla kädellä. Luonnollisesti kättään saa arvostaa muutenkin kuin pelkästään arvopisteiden perusteella ja tarjota reippaasti, jos kädet sopivat hyvin yhteen. Tarkastellaan seuraavaksi lähemmin Stayman-konvetiota Stayman-sarjat Ylävärikyselyyn avaaja kertoo kädestään seuraavasti: Avaaja Vastaaja 1NT 2 = kysyy väh. 4 kortin yläväriä -2 = ei 4+ kortin yläväriä -2 = 4/5 kortin, voi olla myös 4-2 = 4/5 kortin, kieltää 4 Avaaja siis kieltää ylävärit tarjoamalla 2, molemmilla yläväreillä tai pelkällä hertalla tarjotaan 2 ja pelkällä -värillä 2. Jos vastaaja tarjoaa seuraavaksi 3 /, kertoo hän pitkän värin ja inviitin. Tarjouksella 2 NT vastaaja lupaa tarjoamattoman 4 kortin ylävärin ja inviittivoiman. 3 NT puolestaan kertoo täyspelivoiman ja 4 kortin tarjoamattoman ylävärin. Avaajan vastauksen 2 jälkeen avaajan 2 / lupaa inviittivoiman ja 5 kortin ylävärin. Koska vastaaja ei aloittanut siirrolla, kertoo 3 kvantitatiivinen = määrällinen, tässä tapauksessa arvopisteiden määrään perustuva

187 NT-AVAUKSEN JATKO 183 tarjous lisäksi 4 korttia toisessa ylävärissä. Muut tarjoukset ovat mahdollisimman luonnollisia. Katsotaan muutamia esimerkkejä ennen tehtäviä. Esimerkki 1 QJ84 AQJ3 K8 Q92 P L I E A J762 K54 Länsi Itä 1NT 2 2 2NT 3 pass Itä kysyy ylävärejä ja molemmilla yläväreillä länsi tarjoaa ensin 2. Itä vihjaa täyspelistä ja lupaa samalla 4 kortin -värin tarjoamalla 2 NT (Staymania ei käytetä huvin vuoksi, minkä takia tarjous lupaa -värin). Länsi näkee yhteisen ylävärin, mutta aivan minimeillä hän tarjoaa vain 3. Maksimeilla olisi 4 ollut oikea valinta. Minimeillään itä passaa. Esimerkki 2 QJ4 AQJ3 K8 Q982 P L I E A AJ72 K54 Länsi Itä 1NT 2 2 3NT pass Länsi kertoo jälleen -värinsä. Toisella tarjouksellaan itä lupaa -värin ja täyspelivoiman. Lännellä ei ole -tukea, joten hän passaa. Esimerkki 3 KQ92 AQ7 K106 K64 P L I E J 1093 J95 AQ10952 Länsi Itä 1NT NT pass Tällä kertaa lännellä on -väri, jonka hän kertoo vastauksena kyselyyn. Itä kertoo inviittivoiman, n. 7-8 ap ja 6 kortin värin. Pisteraja on normaalia hiukan alempi, sillä pitkä väri lisää käden pelivoimaa ehkä arvopisteen verran. Huomaa, ettei idällä

188 184 LUKU 4. TARJOAMINEN tarvitse olla tässä sarjassa 4 kortin yläväriä. Lännellä on maksimivoima ja erinomainen tuki -väriin, joten hän tarjoaa 3 NT. Esimerkki 4 AK1073 Q105 AQ9 J8 P L I E QJ4 AJ Länsi Itä 1NT 2 2 2NT 3 4 pass Avaaja lupaa -värin ja vastaaja puolestaan 4 kortin hertan ja inviittivoiman. Länsi arvostaa kättään ylöspäin viidennen patansa, -rouvan ja hyvin välikorttien takia ja haluaa täyspeliin. Länsi kertoo viidennen patansa ja samalla täyspelivoiman tarjouksella 3. Tässäkin tilanteessa avaajan on passattava 2 sangiin minimivoimalla, joten 3 on tpv. Tukensa turvin itä päättää sarjan -täyspeliin. Esimerkki 5 AK KJ62 KJ3 P L I E Q876 AQ Länsi Itä 1NT pass Alustavasti itä arvioi kätensä inviitin arvoiseksi, jolloin hän joutuu 5-4 yläväreillä aloittamaan Staymanilla, eikä 5 kortin - värin lupaavalla siirrolla 2. Kun avaaja kertoo -väristä, nousee idän käden arvo. Hän laskee omasta kädestään hyvät 8 ap ja 2 jp sekä avaajalta vähintään 15 ap, joten pisteet riittävät tekemään täyspelistä tarjottavan. Jos avaaja olisi kieltänyt ylävärit tarjoamalla Staymaniin 2, niin vastaajan toinen tarjous olisi ollut 2. Tehtäviä 1. Tarjoussarja on alkanut seuraavasti.

189 NT-AVAUKSEN JATKO 185 Länsi 1NT? Itä 2 Mitä länsi vastaa Staymanin kyselyyn? (a) AKQJ 9752 AQ4 83 (b) KJ1074 KQ5 A10 Q92 (c) Q7 AQJ K1063 A982 (d) AJ2 KQ83 J1064 KQ5 (e) KJ4 AKJ 32 QJ Mikä on idän toinen tarjous? Länsi Itä 1NT 2 2? (a) KJ84 K7 A (b) J87 AJ93 K (c) J6 Q106 AJ (d) KQ952 KJ (e) Q10 AKJ4 QJ Idän 2NT ilmoittaa 4 kortin padan ja on täyspelivihje. Mitä länsi tarjoaa? Länsi Itä 1NT 2 2 2NT? (a) Q5 AJ97 KQ62 QJ9 (b) K84 AQ105 J1086 AQ

190 186 LUKU 4. TARJOAMINEN (c) KJ94 AQ75 K94 Q2 (d) AJ62 KQ104 AQ8 75 (e) K95 AQJ AK8 (f) Q86 KJ1042 KQ7 A9 Ratkaisut 1. (a) 2 (b) 2 (c) 2 (d) 2 (e) 2 2. (a) 3 NT. Täyspelivoima löytyy, ja kun yhteistä yläväriä ei ole, niin pelataan sangia. (b) 2 NT. Tarjous on täyspelivihje, jonka länsi korottaa hyvällä kädellä. (c) 3. Itä kertoo pitkän värin ja n. 7-8 ap. Länsi passaa minimeillä ja tarjoaa 3NT maksimeilla. (d) 2. Itä lupaa 5 pataa ja 4 herttaa ja n. 8-9 ap. Hyvällä kädellä länsi tekee täyspelin. (e) 3NT. Idän käsi ei riitä slammin etsimiseen, joten hän tarjoaa sangitäyspelin. 3. (a) pass. Lännellä on aivan minimivoima, eikä patatukea. (b) 3 NT. Hyvät 16 ap ja mainiot välikortit oikeuttavat täyspelin. (c) 3. Lännellä on patatuki, mutta aivan minimivoima. Siten tyydytään osamerkintään. (d) 4. Patatuella ja maksimeilla tarjotaan täyspeli. (e) 3. Tarjous kertoo täyspelivoiman ja 5 kortin hertan. Itä päättää seuraavalla vuorollaan loppupelistä tarjoamalla joko 3NT tai 4. Itä ei saa passata. (f) pass. Minimivoimalla ilman patatukea ei ole vaihtoehtoja.

191 NT-AVAUKSEN JATKO Siirtojen 2 ja 2 jatko Vastaajan tehtyä 5 korttia seuraavassa värissä lupaava siirtotarjous 2 /, tarjoaa sangiavaaja vastaajan väriä 2:n tasolla. Tähän vastaaja heikolla kädellä passaa, inviittikädellä tarjoaa 2 NT tai korottaa värin 3:n tasolle, jos omistaa 6 kortin värin ja täyspelivoimalla tarjoaa täyspelin 3 NT tai tarjoaa jotain muuta väriä. Väritarjous on luonnollinen täyspelivaatimus. Sangitarjouksiin avaaja tarjoaa yläväriä sopivaksi katsomallaan tasolla, jos hänellä on vähintään 3 kortin tuki. Esimerkkejä Seuraavassa esimerkkikäsiä erilaisiin tarjoussarjoihin. Oletetaan, että avaus on ollut 1NT ja nämä ovat vastaajan kortit AJ1054 K QJ9864 A KQ654 K976 Q8 K4 5. KJ1087 A2 Q7 J AQJ97 KQ1053 K4 Kädellä 1 ei saa yhtään tikkiä koskaan sangipelissä. Patapelissä se voi hyvinkin olla parin - kolmen tikin arvoinen, jos avaajalla on vähintään kolmen kortin -väri. Siitä syystä tällä kädellä tehdään siirtotarjous 2, ja passataan avaajan tarjottua 2. Esimerkissä 2 voima riittää inviitin tekemiseen (arvot ovat hyviä ja 10 on tukevoittaa mukavasti väriä). Vastaaja tarjoaa

192 188 LUKU 4. TARJOAMINEN ensin 5 kortin -värin lupaavan 2 ja seuraavalla kierroksella 2 NT, joka lupaa inviittivoiman. Avaajan on sitten päätettävä, pelataanko herttaa vai sangia ja onko syytä tarjota täyspeli vai jäädä osamerkintään. Kolmannessa vastaaja kertoo 6 kortin värin ja inviittivoiman tarjoamalla siirron jälkeen seuraavalla kierroksella 3 (8 kortin -valtti on tiedossa, kädessä on -valttina 7 ap + 2 jp). Käteen 4 on mahdutettu voimaa niin paljon, että täyspeliin on syytä mennä. Vastaaja tekee ensin siirron pataan tarjoamalla 2. Seuraavalla kierroksella hän kertoo -värinsä tarjoamalla 3. Tarjous on täyspelivaatimus, johon avaaja sitten tekee päätöksen oikeasta pelivaihtoehdosta. Aina ei ole syytä mainostaa toista väriä. Näin on tilanne useimmiten silloin, kun vastaajan toinen väri on alaväri. Esimerkkikädellä 5 vastaaja tekee siirron pataan ja hyppää seuraavalla kierroksella 3 sangiin. Näin hän kertoo täyspelivoiman ja 5 kortin -värin. Avaajan tehtävä on tehdä loput päätökset. Käsi 6 on - ja -valttina 15 ap + 3 jp = 18 pisteen arvoinen, joten slammi on hyvin mahdollinen. Vastaaja siirtää ensin -väriin tarjoamalla 2 ja tarjoaa sitten 3 luonnollisena täyspelivaatimuksena. Koska vastaaja kertoo alaväristään, on hänellä yleensä slammikiinnostusta tai hyvin epätasainen jakautuma. Tällä kertaa hänellä on molemmat edellä mainitut piirteet kädessään. Tarkastellaan vielä rinnakkain kolmea eri tarjoussarjaa, joissa on samankaltaisia piirteitä. a) Länsi Itä 1 1 1NT 2NT 3... b) Länsi Itä 1NT 2 2 2NT 3... c) Länsi Itä 1NT 2 2 2NT 3 pass Sarjassa a) vastaaja on kertonut inviittivoiman ja 4 tai 5 pataa. Sarjassa b) vastaajalla on inviittivoiman lisäksi 4 herttaa ja

193 NT-AVAUKSEN JATKO 189 enintään 3 pataa. Sarjassa c) itä on luvannut inviittivoiman ja tasan 5 kortin -värin. Sarjoissa a) ja b) lännellä ei ole varmaa tietoa 8 kortin valtista, mutta hän esittelee sarjassa a) 3 kortin - tuen ja sarjassa b) 5 kortin värinsä. Tarjoukset kertovat samalla täyspelivoiman ja siirtävät päätöksen loppusitoumuksesta vastaajalle. Sarja c) on erilainen. Siinä vastaaja on tyhjentänyt kätensä, ja avaaja päättää saamansa tiedon pohjalta loppusitoumukseksi 3. Lännellä on siis minimivoima ja -tuki. Idällä ei ole tähän lisättävää. Tehtäviä 1. Mikä on etelän oikea tarjous? Pohj. Etelä 1NT? (a) KJ J10852 (b) AKQ32 A 973 QJ85 (c) KQJ109 Q Etelä on luvannut ensimmäisellä vuorollaan 5 kortin hertan. Mitä hän tarjoaa seuraavaksi? Pohj. Etelä 1NT 2 2? (a) J1054 QJ1076 AQJ 6 (b) 1054 K10976 AJ84 6 (c) 4 Q Q9753 (d) 82 K A5 876 (e) 6 AJ1075 J10 AKQ76 (f) Q84 AK1072 QJ85 10

194 190 LUKU 4. TARJOAMINEN (g) KQ983 J84 AJ1064 (h) 75 KQJ64 AQ10 Q Etelä on tehnyt täyspelivihjeen ja luvannut tasan 5 pataa. Mitä pohjoinen tarjoaa? Ratkaisut Pohj. Etelä 1NT 2 2 2NT? (a) 107 KJ842 AQ10 KQ3 (b) A942 KJ5 AKJ2 83 (c) K96 QJ73 Q8 AQJ2 (d) K8 AK9 QJ7 K10873 (e) Q8 AJ1072 AK6 K54 1. (a) 2. Heikolla kädellä, 0-7 pistettä, ja vähintään viiden kortin ylävärillä tarjotaan poikkeuksetta siirtotarjous kyseiseen yläväriin. Seuraavalla kierroksella passataan partnerin otettua vastaan siirtotarjouksen. (b) 2. Siirtotarjous ei rajoita voimaa tarkemmin. (c) 2. Ainoa poikkeuskäsi, jolloin vähintään viiden kortin ylävärillä ei tehdä siirtotarjousta, on inviittikäsi, jossa on molemmat ylävärit. Tällöin aloitetaan kahden ristin ylävärikyselyllä. 2. (a) 2. Tarjous on täyspelivaatimus luvaten neljän kortin padan ja vähintään viiden kortin hertan. Inviittivoimalla ja samalla jakautumalla olisi aloitettu kahden ristin kyselyllä. Avaaja valitsee ylävärin valtiksi tai tarjoaa kaksi sangia.

195 NT-AVAUKSEN JATKO 191 (b) 2NT. Tarjous lupaa inviittivoiman (n. 8-9 ap) ja tasan viiden kortin herttavärin. (c) pass. Käsi ei riitä edes täyspelivihjeeseen. (d) 3. Tarjous lupaa inviittivoiman, eli n. 9 pistettä herttavalttina, ja vähintään kuuden kortin herttavärin. (e) 3. Vastaaja kertoo täyspelivoiman, 5+ hertan ja 4+ ristin. Jos ristejä on vain 4, niin tällöin on oltava voimaa suunnilleen slammiin asti. (f) 3NT. Tämä käsi on liian heikko, jotta 4 kortin ruutua tarjottaisiin. Kerrotaan siis täyspelivoima ja tasan 5 kortin hertta. (g) jakautumalla voi alavärin tarjota, vaikka ei olisikaan slammikättä. Käsi on liian epätasainen tarjoukseen 3NT. (h) 3 NT. Tarjous kertoo täyspelivoiman ja tasan viiden kortin herttavärin. Avaaja valitsee joko sangi- tai yläväritäyspelin riippuen siitä, onko yhteistä kahdeksan kortin herttavalttia vai ei. 3. (a) pass. Minimit ja patatuen puute eivät jätä vaihtoehtoja. (b) 4. Maksimivoima ja patatuki oikeuttavat tarjouksen. (c) 3. Minimeillä ja patatuella jäädään osamerkintään. Vastaaja passaa seuraavalla kierroksella. (d) 3NT. Maksimit, mutta ei patatukea. (e) 3. Tarjous kertoo täyspelivoiman ja 5 kortin hertan sekä kieltää patatuen. Seuraavalla vuorollaan vastaaja valitsee joko sangi- tai herttatäyspelin loppusitoumukseksi. Huomaa, että vastaajalla ei voi olla tässä sarjassa 4 kortin herttaa, koska silloin hän olisi aloittanut Staymanin 2 -kyselyllä. Siten avaajan -tarjouksen täytyy luvata 5 korttia.

196 192 LUKU 4. TARJOAMINEN Muut sangisarjat Sarjat, joissa vastaaja tarjosi 1NT-avaukseen 2, 2NT, 3 /, 4 / tai 4 NT, eivät vaadi syvällistä esimerkkien tarkastelua, joten niitä käsitellään pääasiassa vain tehtävissä. Mikäli tarjousten merkitykset ovat päässeet unohtumaan, voit kerrata ne sivulta 180. Katsotaan kuitenkin muutama lyhyt esimerkki käsistä, joilla tarjoukset tehdään. Esimerkkejä Käsiä, joilla tarjotaan 2 alaväriin 3:n tasolle): (vastaaja haluaa pysähtyä i) Q A95 ii) Q96 J iii) Q6 J Käsi i) on suunnilleen vahvin mahdollinen, mitä tarjouksen 2 tekijältä voi löytyä: kohtuullinen -väri ja varma yhteyskortti ristissä. Seuraavat kädet ii) ja iii) ovat tyypillisiä pysäytyskäsiä, joiden omistaja ei edes haaveile täyspelistä. Käden i) tapauksessa tarjoussarjaksi tulee 1 NT- 2 ;3-3 ;pass. Avaajan on pakko tarjota 3, johon vastaaja muuttaa loppusitoumukseksi 3. Käsillä ii) ja iii) sarjaksi tulisi 1 NT-2 ;3 -pass. Tarjoukseen 2 NT soveltuvat esim. seuraavat kädet (voimaa n. 9 ap ja tasainen jakautuma): i) 974 K6 AJ43 J982 ii) Q73 KJ4 J10853 K8 iii) A965 QJ4 Q103 J74 Kädet i) ja ii) lienevät selviä tapauksia. Käsi iii) voi ehkä ihmetyttää, sillä kädessä on 4 kortin yläväri. Kokemus on

197 NT-AVAUKSEN JATKO 193 kuitenkin osoittanut, että sangiavauksen jälkeen ei kannata etsiä ylävärivalttia, jos vastaajan jakautuma on 4333, vaikka 4 kortin väri olisikin yläväri. Tuolla jakautumalla kun ei juuri varkaustikkejä saada. Vastaus 3 / lupaa väh. 5 kortin värin ja täyspelivoiman. Yleensä vastaaja on kuitenkin kiinnostunut slammista. Käsi voisi olla esim. joku seuraavista: i) K8 52 KQJ4 AQJ86 ii) 5 AQ87 74 AKJ973 iii) KQ8 QJ AKJ9643 J Käsillä i) ja ii) vastaus olisi 3 ja kädellä iii) 3. Huomaa, että vastaajalla voi olla 4 kortin yläväri. Jos avaajalla ei ole hyvää tukea vastaajan alaväriin, niin hän tarjoaa omaa pitkää väriään 3:n tasolla, jolloin yhteinen yläväri tarvittaessa löytyy. Yleensä ottaen on avaajalta kuitenkin hyvää politiikkaa kertoa tuki vastaajan alaväriin, jos hänellä on hyvä tuki (esim. Q32 tai parempi) ja slammiin soveltuvat kortit, ts. arvopisteet ovat ässissä ja kuninkaissa eivätkä niinkään rouvissa ja jätkissä. Suora korotus sangitäyspeliin tehdään yleensä tasaisella kädellä tai pitkään alaväriin tukeutuen. Jälleen esitellään kolme esimerkkikättä. i) J104 A6 KQ83 Q852 ii) K2 A64 QJ7 KQ1087 iii) 63 Q84 AQJ Esimerkki i) edustaa tavallista kättä, ii) suunnilleen vahvinta mahdollista ja iii) puolestaan pitkään alaväriin perustuvaa punttausta. Huomaa, että käden iii) tapauksessa A on erittäin oleellinen kortti, sillä se toimii varmana yhteyskorttina pitkälle värille.

198 194 LUKU 4. TARJOAMINEN South-African Texas 4 / perustuu aina pitkään yläväriin. Tässä riittänee kaksi esimerkkiä. i) QJ AK4 54 ii) 9853 AQ10862 J4 9 Esimerkkikäsistä ensimmäinen edustaa hyvää keskimääräistä kättä, jälkimmäinen taas kohtuullisen aggressiivisesti tarjottua minimikättä. Kädellä i) tarjotaan 4, johon avaaja tarjoaa 4. Huomaa, että näin avaajan vahva käsi jää piiloon ja puolustuksen työskentely vaikeutuu. Samoin avaajan käsi on suojassa, kun lähtökortti ei tule käden läpi. Jos avaajan kortit ovat esim. AK9 K874 QJ92 K3, niin 4, on vaarassa mennä pietiin vastaajan kädestä, mutta on käytännössä 100 %:n varma avaajan kädestä pelattuna. Kädellä ii) tuupataan 4 siirtona -täyspeliin. Näillä korteilla täyspeliin meno on rohkeaa käytännön bridgeä. Oikein huonona päivänä täyspeliin tulee pari pietiä, mutta useimmiten tulee kotipeli. Yhteisen -valtin etsiminen Staymanin kyselyn avulla johtaa liian usein huonoon -valttiin, joten -väristä ei kannata murehtia. Annetaan avaajan murehtia pelinvientiongelmastaan. Mikäli vastaajalla olisi 6-4 -jakautuman sijasta esim jakautuma, olisi hänen kätensä olennaisesti kättä ii) kehnompi, ja oikein olisi aloittaa siirrolla 2, jonka jälkeen inviitti 3 olisi paikallaan. Pari esimerkkiä kvantitatiivisista tarjouksista. i) KQ3 K4 AQJ7 Q843 ii) AJ AKQ QJ94 KJ103

199 NT-AVAUKSEN JATKO 195 Kädellä i) voi tarjota 4 NT inviittinä pikkuslammiin ja jälkimmäisellä kädellä 5 NT vihjeenä isoslammiin. Erityisesti kannattaa välttää aggressiivisen/pinnan verran tingityn pikkuslammi-inviitin tekemistä 4NT:llä, mikäli jakauma on ihan tasainen 4333, sillä huonoilla jakaumilla sangislammiin tarvitaan yleensä enemmän kuin 33 ap. Jos kuitenkin jakauman 4333 sattuessa kohdalle muistaa vähentää pinnan verran käden arvopisteistä, niin ongelmia ei pitäisi tulla. Tehtäviä 1. Mitä etelä tarjoaa? Pohj. Etelä 1NT? (a) J Q3 (b) QJ2 AJ3 973 Q985 (c) 63 J72 94 AKJ1084 (d) K2 9 QJ4 AKQ10954 (e) A2 QJ10763 A Etelä on vihjannut sangitäyspelistä. Mitä pohjoinen tarjoaa? Pohj. 1NT? Etelä 2NT (a) KQ106 AJ3 K1094 K9 (b) QJ4 KJ4 AQ85 QJ6 (c) AQ983 K AK4 (d) K8 AQ AKJ86

200 196 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. (a) 2. Pysäytys alavärissä sangiavauksen jälkeen tehdään tämän tarjouksen kautta. Avaaja on pakotettu tarjoamaan 3, jonka jälkeen pitkällä ruutuvärillä tarjotaan 3. Pysäytys kolmeen ruutuun lupaa 0-6/7 ap ja vähintään kuuden kortin ruutuvärin. (b) 2 NT. Etelän kortit ovat inviitin arvoiset. Avaaja nostaa täyspeliin maksimivoimalla. (c) 3NT. Tarjotaan täyspeli ja toivotaan parasta. (d) 3. Etelän käsi on -valttina 18 pisteen arvoinen, joten slammi on kiikarissa. Vastaajan tarjous on täyspelivaatimus ja kertoo pitkän ristin. (e) 4. Tarjous on tuplaylivienti neljään herttaan. Pisteet riittävät täyspeliin, ja tiedossa on yhteinen vähintään kahdeksan kortin herttaväri, koska sangiavaus takaa ainakin 2 herttaa. 2. (a) 3 NT. Erinomaiset välikortit ja hyvät 16 ap riittävät mainiosti nostoon. (b) pass. Minimeillä jäädään osamerkintään. Aivan tasaisen jakauman ja huonojen arvojen vuoksi käsi on syytä arvioida vain 15 ap:n arvoiseksi. (c) 3. Tarjous kertoo täyspelivoiman ja 5 kortin padan. Vastaaja päättää oikean täyspelin seuraavalla vuorollaan. Avaajan ei kannata tarjota vain 4 kortin yläväriä, koska vastaajalla ei ole yläväriä (paitsi jakauman 4333 sattuessa kohdalle). (d) 3 NT. Pohjoinen korottaa maksimeillaan tyytyväisenä. Tässä vaiheessa ei ole syytä esitellä vahvaa ristiväriä, sillä se vain helpottaisi puolustajien pelaamista.

201 4.9. AVAUS 2NT Avaus 2 NT Tähän mennessä on opittu tarjoamaan käsillä, joiden voima on suunnilleen ap. Tasaisilla käsillä voiman yläraja on ollut vielä pistettä heikompi, eli 19 ap. Jos voimaa on liikaa 1:n tason avauksiin, jää pelaajalle tässä tarjousjärjestelmässä vielä kaksi avausvaihtoehtoa, 2NT ja 2. Näistä 2NT kertoo ap ja tasaisen jakautuman. Kaikki muut vahvat kädet avataan tarjouksella 2. Avaus 2 NT lupaa ap ja periaatteessa jonkun jakautumista 4333, 4432 ja Ei ole kuitenkaan kiellettyä avata kyseisellä tarjouksella, jos kädessä on esim. jakautuma 6322, jossa on heikko 6 kortin alaväri. Siis saman tyyppinen jousto on mahdollista kuin avauksen 1NT kohdalla Jatkotarjoukset Vastaustarjoukset ovat suurelta osin saman kaltaisia kuin 1 sangin jälkeen, on Stayman, siirrot ja South-African Texas sekä kvantitatiiviset slammivihjeet. Tarjous 3 sen sijaan on ihan muussa merkityksessä kuin 2 oli 1 NT:n jälkeen. Vastaukset menevät seuraavasti: 3 kysyy avaajalta väh. 4 kortin yläväriä, eli kyseessä on Stayman-konventio. Vastaajalla on tällöin aina täyspelivoima. Käsityyppyjä, jolla tarjous tehdään, ovat: vastaajalla on (ainakin yksi) 4 kortin yläväri vastaajalla on 5 kortin yläväri ja 4 korttia toista yläväriä vastaajalla on pitkä alaväri ja slammikiinnostusta 3 kertoo 5 kortin -värin ja 3 puolestaan -värin. Tarjous ei kerro vastaajan voimasta mitään. Avaaja ottaa aina siirron vastaan tarjoamalla vastaajan lupaamaa väriä. Yleensä avaaja tarjoaa 3 /, mutta aivan maksimeilla ja

202 198 LUKU 4. TARJOAMINEN hyvällä tuella (n. 23 p vastaajan väri valttina) avaaja tarjoaa täyspelin vastaajan värissä. 3 lupaa molemmat alavärit ja ainakin mietoa slammikiinnostusta. 3 NT on loppusitoumus. 4 on kaksoisiirto -täyspeliin ja 4 -täyspeliin. Tarjoukset lupaavat 6 korttia ylävärissä ja sopivan voiman täyspeliin. 4 NT on kvantitatiivinen slammivihje (n. 12 ap tasainen). Minimeillä avaaja passaa ja maksimeilla tarjoaa 6NT. 5 / on loppusitoumus. Vastaajalla on pitkä alaväri, hyvin epätasainen jakautuma ja sopiva pistevoima (n. 5-8 ap). 5 NT on kvantitatiivinen isoslammivihje (n. 16 ap tasainen). Minimeillä avaaja tarjoaa 6NT ja maksimeilla 7NT. Staymanin kyselyyn vastataan kuten 1 NT:n jälkeenkin: 3 kieltää ylävärit, 3 lupaa värin ja voi sisältää myös -värin, 3 taas lupaa padan ja kieltää -värin. Jos vastaaja tarjoaa vastauksen 3 jälkeen 3 /, kertoo hän 5 kortin värin ja 4 korttia toisessa ylävärissä. Kaikkien vastauksien jälkeen 4 ja 4 ilmaisevat pitkän värin ja slammikiinnostusta. Siirtojen 3 / jälkeen vastaaja voi tarjota 3 NT, johon avaaja tekee valinnan sangi- ja yläväritäyspelin välillä. Jos vastaaja tarjoaa 4 /, kertoo hän 5-5 -jakautuman ja slammikiinnostusta. Tarjous 3 kertoo molemmat alavärit. Yleensä jakautuma on 5-5, tai jos voimaa on reilusti, niin 5-4 -jakokin riittää. Hyvällä kädellä ja väh. 4 kortin värillä avaaja tarjoaa alaväriä 4:n tasolla. Huonolla sopivuudella ja/tai minimivoimalla hän tarjoaa 3 :n jälkeen 3NT. Kaksoissiirtojen 4 / ja kvantitatiivisten slammivihjeiden jatko on aivan samantyyppinen kuin avauksen 1 NT jälkeenkin.

203 4.9. AVAUS 2NT 199 Esimerkki 1 Ensiksi muutama esimerkkisarja Stayman-konvention käytöstä. i) Länsi Itä 2NT 3 3 3NT 4 pass ii) Länsi Itä 2NT pass iii) Länsi Itä 2NT Sarjassa i) avaaja kertoo ylävärikyselyyn -värinsä. Vastaaja kertoo tarjouksella 3NT 4 kortin -värin. Avaajalla on myös 4 kortin pata ja hän tarjoaa patatäyspelin. Toisessa tarjoussarjassa avaaja kieltää ylävärit tarjoamalla 3. Vastaaja kertoo 5 ja 4. Avaajalla on 3 kortin, joten hän tarjoaa 4. Sarjassa iii) avaaja kieltää ylävärit ja vastaaja kertoo pitkän -värin ja halukkuutta slammin tutkimiseen. Tämäkin sarja käydään läpi slammitarjousta käsittelevässä osiossa. Esimerkki 2 Siirrotkin menevät samalla kaavalla kuin avauksen 1NT jälkeen. i) Länsi Itä 2NT 3 3 3NT pass ii) Länsi Itä 2NT 3 3 pass iii) Länsi Itä 2NT 3 4 pass Ensimmäisessä tarjoussarjassa vastaaja kertoo 5 kortin -värin ja pyytää sitten avaajaa valitsemaan - ja sangitäyspelistä sopivampi. Avaajalla on luultavasti vain 2 kortin, koska hän päättää passata tarjoukseen 3NT. Keskimmäinen sarja ilmaisee, että siirron voi tehdä aivan mitättömälläkin kädellä. Idällä on luultavasti vain 0-3 ap, koska hän halusi jäädä kolmen tasolle, vain yhtä tikkiä alle täyspelin. Avaajalla on joko minimivoima tai huonohko -tuki.

204 200 LUKU 4. TARJOAMINEN Viimeisessä sarjassa avaajan käsi on niin hyvä -peliin, että avaaja haluaa täyspeliin, vaikka vastaaja olisikin halukas pysähtymään osamerkintään. Esimerkkikäsiksi kelpaavat AK85 AK103 AK7 84 ja K74 AKQ 76 AKQ96. Idän voima ei riitä slammiin, ja sarja päättyy täyspeliin. Tehtäviä 1. Mikä on etelän oikea tarjous partnerin avattua 2NT? Pohj. Itä Etelä Länsi 2NT pass? (a) Q9854 (b) A Q98 (c) K1052 Q94 J853 Q8 (d) K8652 Q (e) A2 J6 QJ107 A10762 (f) 108 Q5 K953 Q8742 (g) KQ7 85 AJ73 Q982 (h) K Mitä pohjoinen vastaa ylävärikyselyyn? Pohj. Itä Etelä Länsi 2NT pass 3 pass? (a) AQJ6 K3 AKJ8 Q74 (b) AQJ6 KJ84 K3 AQ4 (c) J2 KQ1074 AKQ AQ3 (d) KJ84 AQ72 KQ5 AQ (e) KQJ AKJ 32 AQJ94

205 4.9. AVAUS 2NT Mitä pohjoinen tarjoaa? Pohj. Itä Etelä Länsi 2NT pass 3 pass 3 pass 3NT pass? (a) AQJ K106 AKJ93 K4 (b) KQJ2 A8 QJ7 AQJ8 (c) AQ10 J952 AKJ KQ10 Ratkaisut 1. (a) Pass. Kortit eivät aivan riitä täyspeliin korottamiseen, eikä kädessä ole väriä, johon voisi tehdä pysäytyksen. (b) 3. Kolme herttaa lupaa vähintään viisi korttia pataa. Jatkotarjous kolme sangia kertoo täyspeliin riittävän käden ja pyytää avaajaa valitsemaan kolme sangia tai neljä pataa. (c) 3. Kolme ristiä on Stayman. (d) yläväreillä ei tehdä siirtoa vaan tarjotaan Stayman. Jos avaaja kieltää neljän kortin ylävärit tarjoamalla kolme ruutua, on seuraava tarjous kolme pataa, joka kertoo ainakin viisi pataa ja neljä herttaa sekä täyspelipisteet. Kahden sangin avauksen jälkeen tarjoustila ei riitä täyspeli-inviittien tekemiseen. Niinpä viiden tai jopa neljän pisteen käsilläkin pitää tehdä täyspelivaatimus ja toivoa parasta. (e) 3. Tarjous lupaa alavärit väh. 5-4 ja vähintään slammi-inviittiin riittävän käden. (f) 3 NT. Jakauman puolesta kolme pataakin olisi mahdollinen tarjous. Käden pistevoima ei kuitenkaan riitä tarjoukseen, joten oikein on tyytyä sangitäyspeliin.

206 202 LUKU 4. TARJOAMINEN (g) 4NT. Maksimeilla pohjoisen tulee tarjota 6NT ja minimeillä passata. (h) 4. Etelän käsi on patavalttina 6 pisteen arvoinen ja pohjoiselta löytyy ainakin 2 kortin tuki, joten voima riittää täyspeliin. Etelän tarjous käskee pohjoisen tarjota (a) 3 (b) 3 (c) 3 (d) 3 (e) 3 3. (a) 4. Partneri on luvannut 5 herttaa. Valttitäyspeli vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta lyhyen ristin takia. (b) pass. Ilman herttatukea passataan aina. (c) pass. Pohjoisen jakauma on hyvin sangiystävällinen ja kaikissa väreissä on vahva pito. Sangissa ja hertassa on tällaisessa tilanteessa usein samat tikit ja menevät, jolloin on parempi pelata sangia Avaus 2 Kaikista vahvimmat kädet avataan tarjouksella 2. Tasaisella kädellä voimaa on vähintään 23 ap, koska heikommille käsille löytyy avaus joko 1:n tasolta tai sitten kelpaisi 2 NT. Epätasaisilla käsillä määrittely ei ole yhtä selkeää. Jatkotarjoamisen helpottamiseksi on yleinen sopimus, että jos tarjouksella 2 avannut pelaaja ei toisella vuorollaan tarjoa 2NT, joka lupaa ap ja tasaisen jakautuman, niin tarjous on tpv. Siten, avauksessa 2, tulisi epätasaisella kädellä olla (ainakin melkein) täyspeliin tarvittavat kortit omassa kädessään. Jos kädessä on joku pitkä ja vahva väri, tikkiarviointi onnistuu kohtuullisen helposti, mutta esim jakautumilla kyse on usein jonkinlaisesta arvaamisesta. Tyypillinen voima epätasaisissa käsissä on 22+ ap, mutta alle 20 ap on mahdollinen, jos kädessä on pitkä tikkiväri. Pelaaja valitsee avauksekseen 2, jos hänellä on väh. 23 ap ja tasainen jakautuma

207 4.10. AVAUS tikit täyspeliin omissa korteissa niin paljon voimaa, että partnerin 0-5 arvopistettä vastaan omalla puolella on hyvin usein täyspeli. Esimerkkejä Kaikilla seuraavilla käsillä on syytä avata AKJ5 K52 KQ94 AK, 23 ap ja tasainen jakautuma 2. A74 A A82 AKQJ73, 3NT omissa korteissa 3. AKQ965 KQJ AK5 6, 4 ainakin erittäin lähellä kotipeliä, vaikka partnerilla olisi 0 ap 4. AKQJ4 AKQ , 4 / liki kotipeliä. Esimerkiksi kädellä Q10653 vastaaja passaisi avaukseen 1, vaikka 4 olisi helppo kotipeli. 5. J AQJ96 AKJ5 AK10, voimaa niin paljon, että heikonkin käden kanssa täyspeli mahdollinen. Avauksella 2 ei kuitenkaan avata, jos kädessä ei ole reilusti puolustustikkejä. Tästä syystä esim. kädellä KQJ1076 AQJ ei avata 2 vaan 1, vaikka melkein mitä tahansa lepääjän kättä vastaan 4 yläväriä olisi yleensä helppo kotipeli. Alarajana avauksen voimalle voi pitää 18:aa arvopistettä. Tehtäviä 1. Mitä avaat seuraavilla korteilla? (a) AJ873 AQJ AK KJ5 (b) AK KQJ10986 AK 98 (c) KQJ6 AQJ106 AJ10 K (d) AKJ1093 KQ KQJ74 (e) AQ4 AKQ95 AKJ3 8

208 204 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. (a) 2. Käsi on tyypillinen kahden ristin avaus sisältäen pistettä ja tasaisen jakauman. (b) 2. Kädellä voi olettaa saavansa 10 tikkiä herttapelissä. Lisäksi padassa ja ruudussa on riittävästi puolustustikkejä. (c) 1. Käden pistevoima on aivan kahden ristin avauksen rajamailla, mutta tikkejä tällä kädellä ei saa riittävästi, jos partnerin käsi on huono. Yksinäinen ristikuningas heikentää käden arvoa. (d) 1. Käsi on kyllä hyvä, mutta puolustustikeiltään hieman kyseenalainen avaukseen 2. Lisäksi käden kuvaaminen onnistuu helposti avauksen 1 jälkeen. (e) 2. Kädessä on hyvät 23 ap. Avaajalla ei ole täyspeliä omissa korteissaan, mutta käden arvopistevoima on niin korkea, että täyspeli järjestyy, jos partnerilla on edes yksi toimiva kuvakortti (esim. K tai Q) tai sopiva pitkä väri Jatkotarjoukset Kun pelaaja avaa erittäin vahvan käden lupaavalla tarjouksella 2, on kyseisen parin yhteinen voima jakautunut hyvin epätasaisesti. Voi hyvinkin olla, että toisella pelaajalla on 20 ap enemmän kuin toisella. Tästä syystä on varsin tarpeellista, että vahva käsi tulee useimmiten pelinviejäksi, jolloin vahva käsi jää piiloon, ja puolustajien on vaikea hahmottaa pelinviejän arvokorttien sijaintia. Jatkotarjoukset on rakennettu siten, ettei vastaajan ole pakko tarjota huonolla kädellä toisella vuorollaan esim. sangitäyspeliä, vaan että esim. juuri sitoumukseen 3 NT tulee avaaja useimmiten pelinviejäksi. Vastaustarjouksissa sangitarjoukset kertovat tasaisesta kädestä, jossa on voima jakautunut suunnilleen tasaisesti kaikkin väreihin. 2 tarjotaan kaikilla heikoilla (0-5 ap) käsillä, ja

209 4.10. AVAUS käsillä, joilla on parempi ensin kuulla, millainen käsi avaajalla on. Muut tarjoukset lupaavat väh. 6 ap ja epätasaisen käden sekä ainakin 5 korttia tarjoutussa värissä. Siten vastaajan tarjoukset kertovat seuraavaa: 2 = a) 0-5 ap b) 6+ ap, jolla odottaa lisätietoja avaajalta esim. KQ1072 Q / = 6+ ap, väh. 5 kortin väri, usein epätasainen esim. KQ1072 Q tai K4 AJ NT = 7-8 ap, tasainen, voimaa kaikissa väreissä esim. Q107 J865 K96 Q85 3 / = 6+ ap, väh. 5 kortin väri, usein epätasainen esim. Q AQ854 3NT = 9-10 ap, tasainen, voimaa kaikissa väreissä esim. J96 Q75 K75 KJ83 Katsotaan hieman perustelua, miksi edellä olleella kädellä KQ1072 Q jäädään odottamaan lisätietoja avaajan kädestä tarjoamalla 2, eikä tarjota 2, joka kertoisi 5 kortin värin ja väh. 6 ap. Kyseinen käsihän sopisi mainiosti 2 :n määritelmään. Syynä odotteluun on se, että mainitulla kädellä voidaan aivan turhaan joutua ikäviin tarjoustilanteisiin. Vertaa seuraavia sarjoja: i) Pohj. Etelä 2 2 3? ii) Pohj. Etelä 2 2 3? Ensimmäisessä sarjassa vastaajalla ei ole mitään hyvää tarjousta käytettävissään: ei -tukea, ei 6 kortin -väriä, ei -väriä, eikä pitoja tarjoamattomissa väreissä sangiin. Jotain on valehdeltava ja 3 lienee pienin paha. Jälkimmäisessä sarjassa vastaajalla ei ole ongelmia. Hän tarjoaa -värinsä. Jos avaajalla on 3 kortin tuki, hän tarjoaa 4.

210 206 LUKU 4. TARJOAMINEN Muuten hän yleensä tarjoaa 3 NT, jolloin kyseinen sitoumus saadaan vahvan käden pelattavaksi. Tyypillisiä käsiä odottavaan 2 -tarjoukseen ovat tasaisehkot kädet, joista löytyy vain yksi kerrottava piirre, kuten edellä 5 kortin -väri, ja tasaiset kädet, jotka eivät sovi vastauksiin 2NT ja 3NT. Lisäksi mukaan tulevat epätasaiset kädet, joissa pitkät värit ovat hyvin heikkoja, ja joissa voima on lyhyissä väreissä. Myöhempiin tarjouksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä: Avaajan tarjoukset ovat luonnollisia, ts. väritarjous lupaa pituutta kyseisessä värissä ja sangi kertoo tasaisesta jakautumasta. Ensimmäinen väritarjous kertoo ainakin 5 kortin värin. Jos avaaja tarjoaa kahta väriä, niin toisen värin pituudeksi riittää 4 korttia. Jos vastaaja tarjosi 2, niin 2NT kertoo ap ja tasaisen jakautuman. Tarjous ei ole vaatimus, joten vastaaja saa passata aivan mitättömällä kädellä. 2-2 ;3 NT lupaa voimaa ap ja tasaisen jakautuman. Sarjassa 2-2 ;2NT käytetään täsmälleen samoja jatkotarjouksia kuin avauksen 2 NT jälkeen. Käytössä ovat siis Staymanin ylävärikysely 3, siirtotarjoukset 3 /, ynnä muut aiemmin esitellyt sopimukset. Sarjassa 2-2 ;3NT on 4:n tasolla 4 Stayman ja 4 / siirtoja. Korotukset 4NT ja 5NT ovat kvantitatiivisia slammi/isoslammivihjeitä. Jos vastaaja tarjosi 2 ja avaaja 2 /, niin vastaajan hyppy yläväritäyspeliin lupaa heikon käden ja kieltää ässät sekä kuninkaat. Jos vastaajalla on tuki ja isoja kortteja kädessään, hän korottaa ylävärin 3:n tasolle, minkä jälkeen alkavat slammitutkimukset. (Slammitarjoamisesta myöhemmin omassa osiossaan.) Ideana on säästää tarjoustilaa, jotta voidaan selvittää slammimahdollisuuksia alle täyspelitason. Samoin avaajan alaväritarjouksiin 3:n tasolla on hyppy 5 alaväriin heikko ja kieltää isot kuvat, kun taas korotus 4 alaväriin kertoo vahvemmasta kädestä.

211 4.10. AVAUS Huomaa ero aiempiin 1 yli 1 -sarjoihin. Niissä 2 / ei yleensä ollut vaatimus, joten hyppy täyspeliin lupasi paremmat kortit kuin korotus 3:n tasolle. Nyt avaajan 2 / on tpv, minkä vuoksi halutaan säästää tilaa isojen pelien etsimiseen ja huonoilla korteilla pysähdytään nopeasti. Muuten vastaajan tarjoaminen noudattaa aiemmin opittuja piirteitä, eli värin tarjoaminen lupaa pituutta kyseisessä värissä ja 3 NT ehdottaa loppupeliä. 4. väri on kuitenkin vastaajalta keinotekoinen tarjous, joka pyytää lisätietoja avaajalta. Tarkastellaan vielä muutamia esimerkkisarjoja, joissa molemmat kädet ovat näkyvissä. Esimerkki 1 AQ4 KJ83 AKQ4 AJ P L I E 962 A K85 Länsi Itä 2 2 2NT 3NT pass Vastaajan käsi ei sovellu tarjoukseen 2 NT, joten hän joutuu tarjoamaan odottavan 2. Avaaja kertoo ap ja tasaisen jakautuman jakautumalla ja ilman slammikiinnostusta itä tarjoaa 3NT. Esimerkki 2 A10 A KQJ6 AKJ1053 P L I E KJ874 Q975 9 Q86 Länsi Itä Nyt idällä on käsi, jolla hän ei joudu ikäviin tilanteisiin 2 -vastauksen jälkeen: avaajan tarjouksiin 2 NT ja 3 hän voi tarjota 3, ja -väriin löytyy hyvä tuki. Tuki kannattaa jälleen kertoa heti, eikä mainostaa välissä heikkoa -väriä. Tämä on selvä ero 2 -avauksen ja 1 väriä -avausten välillä. Kun 2 -avauksen jälkeen löytyy yhteinen valtti, on slammi usein

212 208 LUKU 4. TARJOAMINEN näköpiirissä. Slammin tarjoaminen helpottuu, kun valtti sovitaan ripeästi. Esimerkki 3 AKQJ85 KQJ AKQ Q P L I E Länsi Itä pass Heikolla kädellään itä joutuu tarjoamaan 2. Länsi kertoo -värinsä. Idän ei kannata tarjoa mitättömiä värejään, vaan hän kieltää isot kuvakortit ja lupaa jonkinlaisen -tuen tarjoamalla 4. Avaaja näkee, että kaksi ässää puuttuu, joten slammiin ei ole mahdollisuuksia, ja hän passaa. Tehtäviä 1. Mitä itä vastaa avaukseen 2? Länsi Itä 2? (a) 92 AQJ964 J83 53 (b) Q K (c) Q KJ5 KJ7 (d) 82 AQ J62 (e) KJ86 A Mitä avaaja tarjoaa toisella kierroksella? Länsi Itä 2 2? (a) AKQ1097 J AK84 AQ (b) AK6 AQ1083 AQ KJ4

213 4.10. AVAUS (c) AQ4 AKQ95 AKJ3 8 (d) KQ 9 AK7 AKQ10952 (e) KQ3 AK KQ8 AKJ Mitä itä tarjoaa toisella kierroksella? Ratkaisut Länsi Itä 2 2 2? (a) 82 AQ J62 (b) 4 KJ QJ72 (c) 872 QJ (d) K975 A (a) 2. Kun itä vielä seuraavalla kierroksella kertoo 6 kortin värin tarjoamalla 3, on hän kuvannut kätensä hyvin. (b) 2. Voimaa on alle 6 ap. (c) 3 NT. Tasainen, 9-10 ap kaikkiin väreihin jakautuneena. (d) 2. Käsi on yhdellä herttatarjouksella tyhjennettävissä. Huomaa, että jos avaaja tarjoaa 2 NT, tekee itä siirron 3, jolloin -peli tulee vahvaan käteen. (e) 2. Voima on liian keskittynyt, jotta voisi tarjota 2NT. 2. (a) 2. Täyspelikädellä tarjotaan ensin pisintä väriä. Kaikki väritarjoukset ovat täyspelivaatimuksia. (b) 2NT. Käsi kuuluu luokkaan ap tasainen. Itä saa halutessaan passata tarjoukseen. (c) 2. Käsi tarjotaan täyspelikätenä, koska se ei ole tasainen.

214 210 LUKU 4. TARJOAMINEN (d) 3. Jos vastaaja tarjoaa seuraavaksi 3, tarjoaa avaaja 3NT. (e) 3NT. Käsi on tasainen ja voimaa löytyy haarukan ap mukaisesti. 3. (a) 3. Ilman patatukea tarjotaan esim. omaa pitkää väriä. (b) 2NT. Idällä ei ole patatukea, eikä omaa pitkää väriä. Tarjous lupaa ainakin jonkinlaisia pitoja tarjoamattomissa väreissä. (c) 4. Kun on tuki, mutta ei ässiä eikä kuninkaita, niin hypätään täyspeliin. (d) 3. Itä kertoo tuen ja lupaa ainakin yhden ässän tai kuninkaan Ehkäiseminen Tähän asti kaikki tarjoamisopetus on käsitellyt sitä, kuinka oma puoli saa selvitettyä yhteisen voimansa ja käsien yhteensopivuuden, kun avaajalla on ainakin 11 ap kädessään. Myös tuota rajaa heikommilla käsillä on silloin tällöin tikinottokykyä. Esimerkiksi kädellä 32 KQJ saa aina 6 tikkiä -valttia pelattaessa. Kuusi tikkiä on melkein puolet kaikista 13 tikistä, ja olisi suurta haaskausta, jos tuollaisilla käsillä ei olisi muuta mahdollisuutta kuin passata. Tällaisia n arvopisteen tikkikäsiä varten ovat ns. ehkäisy- eli estotarjoukset, joista käytetään myös nimitystä heikot hypyt. Tässä tarjousjärjestelmässä avauksista heikkoja ovat kaikki avausta 2 korkeammat väriavaukset aina avaukseen 4 asti. Myös avaus 3 NT on merkitykseltään osin estoluonteinen. Siis, avaukset lupaavat vain vähän voimaa ja niiden tekemiseksi joudutaan hyppäämään ainakin ensimmäisen tarjoustason yli, tästä nimitys

215 4.11. EHKÄISEMINEN 211 heikot hypyt. Estoavauksilla on kolme eri tehtävää tarjoussysteemissä. Heikoilla avauksilla pyritään selvittämään normaalia avauskättä heikompien käsien tikkipotentiaali ja löytämään omalle puolelle maksimaalisen pistemäärän tuova sitoumus. Tämä tavoite on täysin sama kuin aiempien, 11+ ap avausten kanssa. Toiseksi, heikoilla tarjouksilla pyritään häiritsemään vastustajien tarjoamista ja pakottamaan heidät tekemään päätökset loppusitoumuksesta vähäisen tiedonvaihdon pohjalta. Tästä tulee nimitys estotarjoukset. Kolmanneksi, heikot hypyt mahdollistavat varsin usein esim. vastustajan täyspelin päälle uhrautumisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että tarjotaan vastustajan täyspelin päälle oma peli, joka kahdennetuista piedeistä huolimatta tulee omalle puolelle edullisemmaksi kuin vastustajien täyspeli kotipelinä. Esimerkiksi on parempi pelata 4 kahdennettuna vaarattomassa vyöhykkeessä 2 pietiin, jolloin vastustajat saavat 300 pistettä, kuin antaa heidän pelata 4, josta he saisivat kotipelistä vaarattomassa 420 ja vaarassa 620 pistettä. Liian innokas ei kuitenkaan kannata olla. Varma tapa saada huono tulos jaosta on uhrautua omalla pietipelillä vastustajan pietipelin päälle. Tällöin kyseessä on ns. Fantom-uhraus. Koska estoavausten jälkeen päädytään kohtuullisen usein pietipeliin tai mietitään, kannattaisiko kokeilla uhrausta vastustajien tarjoaman täyspelin päälle, on syytä aina olla tarkkana vyöhyketilanteen kanssa. Vaarattomassa vyöhykkeessä pietipelit ovat halvempia kuin vaarassa, minkä vuoksi estotarjouksia voi tehdä aggressiivisemmin vaarattomassa kuin vaaravyöhykkeessä.

216 212 LUKU 4. TARJOAMINEN Vanha ohje estoihin on ollut ns sääntö, joka sanoo, että estotarjoajan omat kortit riittävät 3 tikkiä vaille kotipeliin, jos itse on vaarattomassa ja vastustajat vaarassa (ns. edullinen vyöhyke) 2 tikkiä vaille kotipeliin, jos molemmat parit ovat samassa vyöhykkeessä (ns. tasavyöhykkeet) 1 tikki alle kotipelin, jos ollaan vaarassa ja vastustajat ovat vaarattomassa (ns. epäedullinen tai huono vyöhyke). Siten edellä olleella 6 tikin esimerkkikädellä 32 KQJ voisi avata edullisessa vyöhykkeessä = 9 tikin tasolla, eli 3, tasavyöhykkeessä kortit riittäisivät 2:n tasolle ja huonossa vyöhykkeessä jouduttaisiin passaamaan, koska avaus 1 lupaa vähintään 11 ap. Nykysuuntaus on lähempänä sääntöä , ja erityisesti edullisessa vyöhykkeessä monilla on varsin optimistisia näkemyksiä kätensä soveltuvuudesta estotarjouksiin (varovainen saattaisi luonnehtia niitä vähemmän mairittelevalla ilmaisulla hullun rohkea ). Käytännössä edellä olleella esimerkkikädellä voi aina avata vaarattomassa 3 ja vaarassa 2. Estotarjoaminen on jonkinlainen sekoitus arvopistelaskua ja käden tikkivoiman arviointia. Olennaista on, että parin molemmilla pelaajilla on kohtuullisen yhteneväinen näkemys siitä, millainen käsi missäkin tilanteessa ehkäisijältä löytyy. Erityisen otollinen paikka ehkäisyyn on 3. kädessä vaarattomassa, eli kahden passin jälkeen, siis esim. sarjassa Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass? Etelä näkee kahden edellisen pelaajan passanneen, joten heillä on yleensä enintään 10 ap/käsi, eli yhteensä korkeintaan 20 ap. Jos etelän käsi on vaikkapa 7 84 AJ , niin hän voi laskea, että omalla puolella on korkeintaan = 15 ap ja lännellä on vähintään 15 ap. Lisäksi vastustajilla on ainakin 25 ap, joten heillä on käytännössä täyspelipisteet. Jotta itä-länsi

217 4.11. EHKÄISEMINEN 213 ei pääsisi liian helpolla, etelän kannattaa tehdä estotarjous ruudussa. Etelää auttaa tässä tilanteessa vielä sekin, että hän tietää selvän piste-enemmistön olevan vastustajilla, eikä pohjoinen-etelä voi esim. hukata omaa täyspeliä etelän estotarjouksen takia. Toisessa kädessä ei ole yleensä tapana tehdä mitään riehakkaita estoja kyseenalaisilla käsillä, vaan siinä tilanteessa tarjotaan kurinalaisesti systeemin mukaan. On nimittäin hyvinkin mahdollista, että omalla parilla on se jaon vahvin käsi, minkä vuoksi ehkäisijällä tulee olla ne kortit, jotka hän tarjouksellaan lupaa, eikä vaatimuksista tinkiminen ole sallittua. Myös ensimmäisessä kädessä, siis jakajana, useimmat parit pelaavat maltillisen linjan mukaan. Tosin vastakkaistakin näkemystä esiintyy. 4 Koska tämä on alkeisoppikirja, niin neuvo on pelata jakajanakin maltillisia estotarjouksia. Kolmen passin jälkeen ei ole enää syytä pelata estotarjouksia, sillä vastustaja ei ole menossa mihinkään isoihin peleihin molempien jo passattua. Tästä syystä on yleinen sopimus, että 4. käden ehkäisyt lupaavat minimiavauskäden ja pitkän, vahvan värin. Siten esim. seuraavassa sarjassa Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass pass 2 lännen käsi voisi olla vaikkapa AQJ1084 A , siis ap ja hyvä 6 kortin -väri Avaukset 2, 2 ja 2 Heikot 2:n tason avaukset 2, 2 ja 2, eli heikot kakkoset lupaavat (5)6-10 ap ja hyvän 6 kortin värin. Jakoa rajoittaa lisäksi 4 Reippaita estoja kannattavien logiikasta muutama sana perusteluksi. Jos jakajalla on esim. 7 ap, niin pisteiden ollessa muilla tasan on kaikilla pelaajilla 11 ap. Tällöin pisteet ovat jakautuneet meille = 18 ap vastustajille 22 ap, eli piste-enemmistö. On siis ehkä syytä pyrkiä häiritsemään. Jos taas pisteet eivät ole jakautuneet tasan, vaan jollakin kolmesta pelaajasta on muita selvästi vahvempi käsi, niin kaksi kertaa kolmesta tuo vahva käsi on vastustajalla. Siis tässäkin tapauksessa häirintä on useimmiten oikea lähestymistapa.

218 214 LUKU 4. TARJOAMINEN se, että kädessä ei saa olla (toista) 4 kortin yläväriä, jotta esto ei aiheuttaisi oman 4-4 ylävärivaltin hukkaamista. Esimerkki 1 Seuraavilla käsillä voi avata heikolla kakkosella vaaravyöhykkeissä ja myös epäedullisessa vyöhykkeessä. i) 6 J82 AKJ ii) KQ A iii) Q4 KQJ Kädet i) ja ii) avattaisiin 2 ja 2 myös vaarattomassa, mutta viimeisellä kädellä avaus olisi vaarattomassa 3. Esimerkki 2 Alla on käsiä, joilla voi avata heikolla kakkosella vaarattomassa vyöhykkeessä, mutta ei välttämättä vaarassa. i) 6 Q82 KQ ii) K K53 J2 iii) Q4 QJ Q3 Ensimmäinen käsi on rajatapaus, jolla voisi tarjota esim. kolmannessa kädessä, kun molemmat parit ovat vaarassa. Hyvän -värin ansiosta heikko 2 -avaus on mahdollinen vaarassa myös muissa tilanteissa. Toinen käsi soveltuu heikkoon kakkoseen aina vaarattomassa, mutta on liian heikko vaarassa tarjoamiseen. Viimeisellä kädessä voi ehkäistä vastustajia häiritäkseen kolmannessa kädessä vaarattomassa vyöhykkeessä. Muihin tapauksiin käsi on liian heikko. Erityisesti toisessa kädessä heikon hypyn pitää perustua kunnolliseen käteen myös vaarattomassa vyöhykkeessä, ja kädellä iii) on tällöin passattava. Tehtäviä 1. Mikä tarjoat seuraavilla korteilla jakajana, kun olet i) edullisessa vyöhykkeessä ii) tasavyöhykkeessä iii) epäedullisessa

219 4.11. EHKÄISEMINEN 215 vyöhykkeessä? (a) AKJ J (b) 86 KQ9854 KQ10 74 (c) J63 Q97 KJ (d) Q A (e) J AK7 (f) J AKJ Mitä etelä tarjoaa kolmantena kätenä vaarattomassa? Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass? (a) 85 AQ10653 K6 942 (b) 98 KQ (c) 95 QJ9743 QJ85 4 (d) KQ5 J (e) J J10964 K65 Q (a) i)-iii) 2. Kädellä saa n tikkiä patavalttina, joten se riittää heikkoon kakkoseen kaikissa vyöhykkeissä. Kolmen tason avaukseen olisi syytä olla yksi pata enemmän. (b) i)-iii) 2. Käsi on suunnilleen yhtä hyvä kuin edellinenkin (n. 4 -tikkiä ja 2 -tikkiä). (c) i) 2 ii) 2 /pass iii) pass. Käsi on n. 4 tikin arvoinen. Molempien parien ollessa vaarattomassa avataan 2, kun taas kaikkien ollessa vaarassa passataan. (d) i) 2 ii) 2 /pass iii) pass. Sama kuin edellisessä: vaarattomassa kortit riittävät heikkoon kakkoseen, mutta vaarassa eivät.

220 216 LUKU 4. TARJOAMINEN (e) i)-iii) pass. Herttaväri on liian heikko estotarjoukseen. (f) i)-iii) pass. Heikossa kakkosessa ei saa olla neljän kortin yläväriä sivussa, koska esto voi haitata oman ylävärivaltin löytämistä. 2. (a) 2 (b) 2 (c) 2 (d) 2 (e) pass. Tehtävien (a)-(d) perusteella avauksen skaala on varsin laaja, mutta tässä tulee raja: huonolla viiden kortin värillä ei enää avata heikolla kakkosella. Heikkojen kakkosten jatkotarjoukset Vastaajan päälinjat ovat hyvin selkeät. Jos hänellä on heikko käsi (0-12 ap), eikä tukea, niin hän passaa. Näin on tehtävä, vaikka avausvärissä olisi renonssi. Jos vastaajalla on tuki avaajan väriin, hän voi korottaa avaajan väriä. Nyrkkisääntö on, että korottaa voi yhtä monen tikin tasolle, kuin omalla puolella on valtteja. Koska avaajalle on syytä olettaa 6 kortin väri, niin kolmen tasolle (eli 9 tikin tasolle) tarvitaan yhteensä 9 valttia ja siten 3 kortin tuki riittää. Vastaavasti taas 4:n tasolle tarvitaan 4 kortin tuki. Korotuksia ei kuitenkaan pidä tehdä ihan tasaisella kädellä, vaan 4333-jakautumalla on syytä tarjota pykälää vähämmän kuin valttimäärä osoittaa. Sarjat 2-3 ja 2-3 eivät ole täyspelivihjeitä, vaan tarkoitettuja vastustajan häirintään. Vahvalla kädellä vastaaja voi kysyä avaajan käden laatua tarjoamalla 2NT. Vastaukset ovat 3 = minimit (6-8 ap), huono avausväri 3 = minimit, hyvä avausväri 3 = maksimit (8-10 ap), huono avausväri 3 = maksimit, hyvä avausväri

221 4.11. EHKÄISEMINEN 217 3NT = avausvärissä AKQxxx (siis 6 kortin väri, jossa 3 suurinta korttia) Hyvän värin huipussa on 2 kuvaa kolmesta suurimmasta, siis KQ/AQ/AK, huonon värin huipussa taas on enintään yksi kolmesta suurimmasta kortista. Esitetty konventio kulkee nimellä Ogust. Tätä kyselyä käyttäen yleensä selvitetään täyspelimahdollisuudet. Myös uuden värin tarjoaminen lupaa vahvan käden, tyypillisesti n. 15+ ap ja vähintään 5 kortin värin. Tarjous on kierrosvaatimus. Tarjoaminen estojen jälkeen on varsin suoraviivaista, mutta katsotaan silti joitakin esimerkkejä. Esimerkki 1 Itä avasi vaarattomassa vyöhykkeessä 2. Olkoon lännen kortit i) KQ73 9 KQ92 KQ62 ii) 82 KQ4 AJ iii) 952 K873 9 QJ963 Kädellä i) lännen tarjous on pass. Vaikka pisteitä voikin olla liki täyspelin tarvittava määrä, niin huono yhteensopivuus hertassa ja ässien puute kaataa täyspelit käytännössä aina. Sangissa ongelmaksi tulee yleensä se, että herttaa ei saada kasvatettua. Herttapelissä taas menee yleensä 3 ässää ja lisäksi tikki tai kaksi valtista. Toinen käsi on selkeästi 3. Voima ei riitä täyspeliin, mutta 9 kortn valtti löytyy. Samalla tulee kerrottua, että hertta kelpaa lähtökortiksi, jos vastustaja tarjoaa jotain 3 :n päälle. Viimeisellä ehkäistään tarjoamalla 4. Kymmenen kortin valtilla voi tarjota epätasaisella kädellä rauhallisin mielin 4:n tasolle. Huomaa, että sama tarjous voidaan tehdä myös paljon vahvemmalla kädellä, esim. kokoelmalla AK95 Q87 95 AK109, jolla tarjouksella 4 tavoitellaan täyspelibonusta vakavissaan. Tämä vaikeuttaa vastustajien tarjoamista ehkäisyn

222 218 LUKU 4. TARJOAMINEN jälkeen, kun ei voi tietää, onko vastaaja liikkeellä vahvalla vai heikolla kädellä. Esimerkki 2 AQ J84 P L I E K74 KJ102 QJ9 AKQ Länsi Itä 2 2NT 3 3NT pass Itä kysyy avaajan käden laatua 2 NT-konventiolla. Länsi kertoo minimit ja hyvän -värin, mistä itä päättelee lännen -väriksi AQxxxx. Itä pystyy laskemaan sangiin 6 -tikkiä ja 3 -tikkiä. Lisäksi vastaaja näkee, että puolustus ei voi saada päältä pietiä. Siispä hän tarjoaa sangitäyspelin. Esimerkki 3 AJ10953 K P L I E K74 73 AQJ5 A1062 Länsi Itä 2 2NT 3 4 pass Jälleen itä tiedustelee lisätietoja. Länsi ilmoittaa maksimit (hyvät 8 ap) ja huonon -värin. Itä arvelee lännen voimaksi suunnilleen 9 ap ja pari jakopistettä, eli yhteensä 11 p. Vastaajalla itsellään on hyvät 15 p, joten yhteinen voima riittää täyspeliin. Jos länsi olisi kertonut minimit, niin itä olisi pysähtynyt osamerkintään tarjoamalla 3. Esimerkki KQ10865 K4 P L I E Q106 AKJ943 A2 AJ Länsi Itä pass Vastaaja esittelee tarjouksellaan pitkän -värin ja vahvan käden. Avaajalla on tuki ja mieluumminkin maksimit kuin minimit ( hyviä arvoja ), joten hän korottaa suoraan täyspeliin. Ilman tukea länsi olisi tarjonnut minimeillä avausväriään uudelleen, siis

223 4.11. EHKÄISEMINEN 219 3, ja maksimeilla väriä, jossa hänellä on voimaa/jonkinlainen sangipysäytys. Vastaajan yläväriä kannattaa tukea yleensä jo 2 kortin tuella. Tehtäviä 1. Mitä etelä tarjoaa pohjoisen avattua heikolla kakkosella? Pohj. Itä Etelä Länsi 2 pass? (a) KJ96 Q AJ83 (b) A J873 KQ82 (c) 94 AK95 K106 J1075 (d) J106 QJ QJ4 (e) A9 AK95 K106 J1075 (f) AQ10764 AK (g) QJ742 AJ Mitä pohjoinen vastaa kyselytarjoukseen 2NT? Pohj. Itä Etelä Länsi 2 pass 2NT pass? (a) 108 KQJ J82 (b) 4 AQ K109 (c) AJ7 KJ8542 J3 97 (d) 6 QJ9743 KQ4 752 (e) 874 AKQ J

224 220 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. (a) pass. Voima ei riitä täyspelin etsimiseen ja tuki ei riitä korotukseen. (b) 4. Yhteinen 10 kortin valtti ja hyvä jakautuma oikeuttavat tarjouksen. Vastustajilla on joku herttapeli, mutta etelän tarjous vaikeuttaa sarjaan tulemista. (c) 3. Etelällä on hyvät arvot ja hän tietää yhteisen 9 kortin valtin. (d) pass. Etelän korotukset vain lisäisivät pietien määrää yhdellä. Hänellä on kehno jakautuma ja huonot arvot. (e) 2 NT. Sangitäyspeli on helppo tehtävä, jos avaajalla on hyvä väri. Myös maksimivoimaa vastaan täyspeli pitää tarjota. Suoraviivainen tarjous 3 NT on ihan järkevä vaihtoehto. (f) 2. Ellei pohjoinen tue väriä, niin etelä kertoo seuraavalla kierroksella herttavärinsä. Yläväritäyspeli järjestyy hyvin monenlaisien ruutukäsien kanssa. (g) 5. Vastustajilla on käytännössä varmasti yläväritäyspeli. Toisaalta 5 voi olla kotipeli, jos avaajalla on xxx x AKxxxx Qxx. Ruutupeli on halpaa lystiä, ellei olla epäedullisessa vyöhykkeessä ja jäädä 9 tikkiin. 2. (a) 3 (b) 3 (c) 3 (d) 3 (e) 3NT Avaukset 3, 3, 3 ja 3 Kolmen tason estoavauksissa on yleensä 7 kortin väri, ja tikkejä suunnilleen säännön mukaisesti. Jos jakautuma on 7222, on syytä pieneen varovaisuuteen, sillä jakautuma on selkeästi huonompi kuin Jos ollaan vaaravyöhykkeessä, kannattaa joskus tyytyä heikkoon kakkoseen ensiksi mainitulla jakautumalla. Kolmannessa kädessä vaarattomassa voi tarjota myös

225 4.11. EHKÄISEMINEN jakautumalla, jos rohkeus riittää. Tarjousta 3 ei kannata tehdä varsinkaan vaaravyöhykkeessä millään urheilullisella kädellä, sillä -eston tekijästä tulee varsin usein pelinviejä. Katsotaan muutamista esimerkkikäsistä mallia avauksiin. Esimerkkejä i) 6 Q82 AQJ ii) 83 KJ K64 iii) 75 4 J1062 KQ9854 Ensimmäinen käsi edustaa tyypillistä vaaravyöhyke-estoa 3. Kädellä saa huononkin lepääjän käden kanssa yleensä ainakin 6 tikkiä -pelissä, ja -värissä on pieniä toiveita lisätikkiin, jos lepääjältä löytyy jotain apua väriin. Käsi ii) kelpaa mainiosti vaarattoman vyöhykkeen ehkäisyyn 3. Kolmas käsi edustaa reipasta 3 -avausta, kun ollaan kolmannessa kädessä vaarattomassa vyöhykkeessä. Tehtäviä 1. Mitä tarjoat toisena kätenä, kun olet i) edullisessa vyöhykkeessä ii) tasavyöhykkeessä iii) epäedullissessa vyöhykkeessä? Pohj. Itä Etelä Länsi pass? (a) AQ Q (b) 73 KQ Q5 (c) 85 KJ J1074 (d) 62 J AKJ1063 (e) KQ 74 Q Mitä tarjoat etelän korteilla? Olette tasavyöhykkeessä.

226 222 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi 3 pass? (a) Q AK98754 (b) A85 J9 AKQ (c) QJ KQJ QJ3 (d) KJ AJ63 J8 (e) AKJ98 Q KQJ6 AJ6 (f) AKJ985 8 KQJ6 AJ 1. (a) i) - iii) 3. Epäedullisessa vyöhykkeessä myös 2 on vaihtoehto. Käsi on hieman kuutta tikkiä parempi (padassa n. 6 tikkiä ja ruudussa tikin alkua). (b) i) 3 ii) 3 /2 iii) 3. Vaarattomassa käsi kelpaa kolmen tasolle, vaarassa tyydytään heikkoon kakkoseen. (c) i) - iii) 3. Käden pelivoima on erinomainen. (d) i) - ii) 3. iii) pass. Ristissä ei voi tehdä heikkoa kakkosta, joten vaihtoehdot ovat 3 ja pass. Erinomainen väri ja 6-4 -jakautuma riittävät kolmen tasolle, kun ei olla epäedullisessa vyöhykkeessä. (e) i) - ii) 2 iii) pass. Jakautuma on huono, ruutuväri heikko ja voima väärässä paikassa. Kolmannessa kädessä tällä kokoelmalla tarjoaisi mielellään, mutta toisessa kädessä nämä kortit nolottavat. 2. (a) pass. Ristipeli voisi olla parempi, mutta nyt on tyydyttävä tähän. Estojen jälkeen ei juuri kannata lähteä heikolla kädellä karkuun paremman valtin toivossa. (b) 4. Jos puolustus ei nappaa liikaa ristejä kannelta, niin tulos lienee kotipeli.

227 4.11. EHKÄISEMINEN 223 (c) pass. Pikatikkejä on menossa liian monta täyspeliä ajatellen. (d) pass. (e) 4. Herttarouva on riittävä tuki. Sivuväritikit riittänevät kotipeliin. (f) 3. Uusi väri on vaatimus. Mikäli partneri tarjoaa 4, niin passataan. Samoin tehdään, jos partnerilla ei ole - tukea ja hän tarjoaa 4. Muihin tarjouksiin tarjotaan 4, joka on loppusitoumus Avaus 3NT Avauksena 3 NT käytetään varsin yleisesti ns. Gambling 3 NT - nimistä keinotekoista avausta. Tarjous lupaa läpimenevän 7 tai 8 kortin alavärin ja kieltää muun voiman. Muissa väreissä ei saa olla yhteensä yhtä rouvaa enempää arvokortteja. Siten avaukset tehtäisiin olennaisesti seuraavan kaltaisilla käsillä. i) J Q84 J10 AKQJ853 ii) J5 3 AKQ Ensimmäisessä kädessä on tyypillinen -väri, kun tarjous tehdään 7 kortin väriin perustuen. Sivuvärien voima on aivan maksimissa, eli löytyy yksi rouva. Käsi ii) kelpaa mainiosti jopa epäedulliseen vyöhykkeeseen kolmannessa kädessä, sillä tuolla kädellä ei tule täyttä katastrofia, vaikka päädyttäisiinkin lopulta pelaamaan sitoumusta 4 kahdennettuna. Jos alaväri on 8 kortin mittainen, saa J puuttua, sillä tällöin väri vielä yleensä tuo kaikki mahdolliset tikit, vaikka vastaajalla olisi vain singeli kyseisessä värissä. Neljännessä kädessä avaus 3 NT kertoo vain käden, jolla avaaja haluaa pelata kyseistä sitoumusta. Yleensä kädessä on läpimenevä alaväri ja joitakin sivupitoja. Esimerkkikädeksi kelpaa vaikkapa J10 KJ K4 AKQJ632. Tarjousta ei tehdä koskaan millään huippuvahvalla tasaisella kädellä. Jos kädestä löytyy

228 224 LUKU 4. TARJOAMINEN suoraan varmat 9 tikkiä sangipeliin, niin neljännessäkin kädessä on syytä käyttää avausta 2. Gambling 3 NT-avaukseen vastaaja joko passaa, jos 3 NT miellyttää loppusitoumuksena. Jos taas vastaaja haluaa pelata avaajan pitkää alaväriä valttina, niin hän tarjoaa ristiä sopivaksi katsomallaan tasolla. Tähän avaaja passaa omistaessaan pitkän -värin ja tarjoaa ruutua, jos ruutu on hänen pitkä värinsä. Tehtäviä 1. Saako seuraavalla kädellä avata jakajana 3NT? Pohj. Itä Etelä Länsi? (a) 954 Q82 AKQJ86 10 (b) J AKQ9864 (c) J3 85 AKQJ (d) Q973 AKQJ (e) K AKQJ874 (f) AKJ Mitä etelä tarjoaa Gambling 3NT-avaukseen? Pohj. Itä Etelä Länsi 3NT pass? (a) AK4 KJ8 J (b) AKQ62 6 (c) J10953 AK64 KQ85 (d) AK73 J1095 AK5 5 (e) KJ8 AKJ (f) AK8 KQ765 AK963

229 4.11. EHKÄISEMINEN 225 Ratkaisut 1. (a) Ei. Ruutuväri on liian lyhyt. (b) Ei. Ristin laatu ei riitä. (c) Kyllä. (d) Ei. Avauksessa ei saa olla 4+ kortin yläväriä. (e) Ei. Sivuväreissä on liikaa voimaa. (f) Ei. Ruudun laatu ei riitä. 2. (a) pass. Kotipeli tulee, ellei puolustus saa kolmea ruutua ja kahta herttaa kannelta. (b) 4. Puolustus saisi sangipeliin taatusti piedin ylävärien pikatikeillään. Ristisitoumuksen kohtalo riippuu avaajan yläväripituuksista. (c) 4. Nyt sangitäyspelissä ei ole kansipietiä, mutta pohjoisen ristiväriä ei pysty hyödyntämään sangissa. On pelattava ristivalttia. Tulos on 9-11 tikkiä, todennäköisesti 10. (d) 4. Avaajan on passattava kortteihinsa katsomatta. Herttatäyspelissä on toiveena saada 7 valttia, 2 alaväritikkiä ja 1 patatikki. (e) 6. Avaaja korjaa sitoumukseksi 6, koska hänellä on pitkä ruutuväri. Budjetissa on tulopuolella 7 ruutua, 2 pataa ja ristiä sekä 1 hertta. Toki etelä voi tarjota suoraan 6, jolloin hän saa pelinviennin vahvaan käteensä ja puolustajien toiminta vaikeutuu Avaukset 4, 4, 4 ja 4 Neljän tasolla ehkäisyavaukset varsinkin alavärissä sisältävät varsin usein 8 kortin värin. Yläväreissä taas 7 kortin avaukset ovat suhteellisen yleisiä, mutta tällöin jakautumana on varsin usein esim Yläväriavauksissa voi voimaa olla jopa heikon avauskäden verran. Esimerkiksi kädellä

230 226 LUKU 4. TARJOAMINEN J AK KQ85 9 kannattaa avata 4, eikä 1. Täyspeliin riittää kuitenkin vastaajalle niinkin vähän kuin J10 432, eli vastaajan voi olla vaikeuksia arvostaa korttejaan täysimääräisesti. Toisekseen vaihtoehtoiset sarjat, esim. 1-1 ;2 ja 1-1 ;2, johtavat turhan usein passiin vastaajalta. (Muista, että toisen kierroksen 4 -tarjous lupaisi 1 yli 1 -sarjassa väh. 18 ap ja 6 kortin värin.) Siis, koska kättä ei voi hallitusti kuvata, niin tarjotaan jonkinlaisena keskiarvotarjouksena 4. Toki tällaisilla avauksilla silloin tällöin jää oma slammi tarjoamatta, mutta keskimäärin tämä tyyli johtaa hyviin tuloksiin. Neljän tason alaväriavaukset ovat verraten harvinaisia, koska niissä ei ole samaa täyspelihoukutinta kuin yläväriavauksissa, ja koska 8 kortin väri sattuu kouraan varsin harvakseltaan. Tehtäviä 1. Mitä etelä tarjoaa, kun vyöhyke on i) edullinen b) tasavyöhyke iii) epäedullinen? Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass? (a) AKQ Q7 (b) 9 KQJ8654 Q984 6 (c) AKJ (d) J 82 K106 AQJ9763 (e) 109 AKQ J3 (f) 2 QJ (g) J1097 AKJ987542

231 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 227 Ratkaisut 1. (a) i)-iii) 4. Kädessä on tikin verran ylimääräistä vaarattomassa vyöhykkeessä, mutta 5:n tason yläväriavauksia ei käytetä. (b) i)-ii) 4 iii) 3. Käsi on vähän yli 7 tikin arvoinen. (c) i) 5 ii)-iii) 4. Vastustajilla on usein täyspelivoima. Etelä tarjoaa niin kuin 8 tikillä kuuluu. (d) i)-iii) 3. Kolmannen käden heikko hyppy voi olla varsin vahvakin passanneen partnerin kanssa. Avaus 4 olisi kuitenkin liioittelua. (e) i) 4 ii) 4 /3 iii) 3. Vaarassa 3 ja vaarattomassa pykälä enemmän. Lyhyiden värien jakautuma 222 alentaa käden arvoa. (f) i)-iii) 4. Vastustajilla on väh. 27 ap (passanneella partnerilla enint. 10 ap), joten heillä on voimaa vähintään täyspeliin, mahdollisesti jopa slammiin asti. Yritetään heittää kapuloita rattaisiin. (g) i-iii) 5. Oma täyspeli on lähellä, jos partnerilla on kuvakortti hertassa. Näin vinolla jaolla ja partnerin passattua ei kannata enää niuhottaa 4 kortin yläväristä Slammien tarjoaminen Slammien hallittu tarjoaminen on yksi bridgen vaativimpia osaalueita. Tikkejä saa menettää slammissa vain yhden ja isoslammissa ei yhtään, joten suuriin virheisiin ei tarjoussarjassa ole varaa. Varsinkin isoslammien tarjoaminen vaatii suunnilleen sen, että pelaaja kykenee paikallistamaan tärkeimmät kortit omalle puolelle ja laskemaan tämän perusteella parin saavan 13 tikkiä. Tosin pietislammeja tulee eteen kaikille ja kaikki alle 100 %:n pelit menevät joskus pietiin, joten liian ryppyotsaisesti ei asiaan pidä suhtautua. Täyspelejä pystyi tarjoamaan käytännössä selvittämällä yhteisen mahdollisen valttivärin ja täyspeliin tarvittavan pistevoiman.

232 228 LUKU 4. TARJOAMINEN Slammien tapauksessa myös pisteiden sijainnilla on keskeinen merkitys ja pelaajien on käytettävä pisteiden ynnäystä hienostuneempia menetelmiä. Katsotaan ensin muutama esimerkki aiheesta vältä näitä slammeja. Esimerkki 1 KQ974 KQ6 A QJ42 P L I E AJ86 J KQJ9 K1053 Lännellä on -valttina 17 ap + 2 jp = 19 p ja idällä 14 ap + 2 jp = 16 p. Parilla on siis yhteensä 35 pistettä, joten slammiraja 33 p ylittyy reippaasti. Puolustus voi kuitenkin ottaa heti kättelyssä kaksi ässää, joten näillä korteilla tulee pysyä kaukana slammista. Tämän tyyppiset ongelmat ratkaistaan ässäkyselyn avulla. Esimerkki 2 KQ974 KQ6 A QJ42 P L I E AJ86 A KQJ Tällä kertaa yhteistä voimaa on vielä pisteen verran edellistä esimerkkiä enemmän, mutta puolustus kykenee kuorimaan rististä ässän ja kuninkaan sekä voi herkutella vielä kolmannen tikin varkaudella, joten -peli uhkaa jäädä vain 10 tikkiin. Cue-tarjouksilla varmistetaan, ettei mistään väristä ole menossa kahta tikkiä kannelta. Esimerkki 3 Q10974 KQ6 A AQJ4 P L I E AJ86 J KQJ9 K1053

233 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 229 Jos puolustus ottaa tikin herttaässällä, vaatii slammin kotiin pelaaminen -leikkauksen onnistumista. Siten slammin onnistumistodennäköisyys on 50 %, mikä on liian vähän, ja jaossa kannattaa tyytyä täyspeliin. Valtin laadun varmistamiseksi on kehitetty avainkorttikysely, joka kuuluu myös seuraavassa opetettavaan ainekseen Ässäkyselyt Blackwood Jo bridgen varhaisina vuosina huomattiin, että 4 NT ei tule loppusitoumukseksi juuri koskaan. Slammeissa oli ongelmana varsin yleinen ässänpuutostauti, joka aiheutti pietien runsautta korkeissa peleissä. Tästä innostuneena amerikkalainen Easley Blackwood kehitti ässäkyselyn 4 NT. Blackwoodin nimestä kehittyi suunnilleen synonyymi ässäkyselylle, ja nykyisinkin melkein kaikkien ässiin liittyvien konventioiden nimen osana on Blackwood tai nimen lopussa on -wood. Slammisarjassa siis tarjous 4 NT on keinotekoinen ja kysyy ässien lukumäärää. Vastaukset Blackwoodin ässäkyselyyn 4NT ovat seuraavat: Vastaus Merkitys 5 0 tai 4 ässää 5 1 ässä 5 2 ässää 5 3 ässää Mikäli ässiä on riittävästi slammiin, niin vastauksen kuultuaan voi tarjota sopivaksi katsomansa pelin. Jos kuitenkin kaikki ässät ovat omalla puolella ja isoslammi vielä houkuttaa, niin voi kysyä kuninkaiden määrää tarjoamalla 5 NT. Siihen vastaukset menevät aivan saman logiikan mukaan kuin 4NT:n jälkeen, eli 6 = 0 tai 4 kuningasta,..., 6 = 3 kuningasta. 5 5 Blackwoodin kaltainen toinen 4 ässän kysely on konventio nimeltään Gerber, jossa suoraan vastauksena sangiavaukseen tarjous 4 kysyy ässiä (sarjat

234 230 LUKU 4. TARJOAMINEN Pelkkä ässien määrän tunteminen ei kuitenkaan vielä takaa hyvien slammien löytymistä ja huonojen välttämistä, joten on ollut tarve kehittää monipuolisempia konventioita. Edellä kuvattua neljän ässän Blackwoodia käytetään nykyään enää varsin vähän, sillä slammitutkimuksissa valta-asemaa pitää seuraavaksi esiteltävä avainkorttikysely. Roman Key Card Blackwood Kuten aiemmin johdannossa todettiin, on myös valttikuningas hyvin merkityksellinen kortti. Samoin valttirouva on arvokortti, jos valtteja on vain 8 tai 9. Mainittujen valttikuvien ja ässien paikallistamista varten on kehitetty ns. roomalainen avainkorttikysely, englanninkieliseltä nimeltään Roman Key Card Blackwood eli RKCB. Myös RKCB:ssä kysely tehdään tarjouksella 4 NT. Konventiota käytetään slammisarjoissa, kun yhteinen valtti on saatu sovittua. Perustilanteessa valttiväri katsotaan sovituksi pelaajan korotettua parinsa väriä. Lisäksi sovitaan, että jos 4 NT tarjotaan hypäten välittömästi luonnollisen väritarjouksen jälkeen, niin tällöin kyseessä on RKCB viimeksi tarjottu väri valttina. Sangitarjousta seuraava hyppy 4 sangiin ei koskaan ole RKCB, vaan 4 ässän Blackwood (poikkeuksena kuitenkin vastaustarjous 4 NT sangiavaukseen, jolloin tarjous on sovittu kvantitatiiviseksi slammivihjeeksi). Sopimus selvinnee kolmesta esimerkkisarjasta. i) Pohj. Etelä 1 3 4NT... ii) Pohj. Etelä NT... iii) Pohj. Etelä 1 1 1NT 4NT... Ensimmäisessä sarjassa etelä kertoo -tuen korottamalla värin kolmen tasolle. Avaajan 4NT on RKCB -väri valttina. 1 NT-4 ja 2 NT-4 ). Vastauslogiikka on samankaltainen kuin Blackwoodissa, eli 4 = 0 tai 4 ässää, 4 = 1 ässä, 4 = 2 ässää ja 4NT = 3 ässää. Tämän jälkeen 5 kysyy kuninkaita, mihin vastausskaala on analoginen ässäyselyn kanssa. Kyseistä konventiota käytetään erityisesti Pohjois- Amerikassa, mutta tässä esitettävään järjestelmään Gerber ei sisälly.

235 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 231 Sarjassa ii) vastaaja hyppää 4 sangiin -tarjouksen päälle, joten 4NT on avainkorttikysely -valttina. Viimeisessä sarjassa etelän hyppy tulee sangitarjouksen jälkeen, joten kyseessä on 4 ässän Blackwood. Avainkorteiksi lasketaan kaikki neljä ässää ja valttivärin kunigas. Tästä syystä konventiosta käytetään myös epävirallista ja hieman harhaan johtavaa nimitystä viiden ässän kysely. Vastaukset avainkorttikyselyyn ovat: Vastaus Merkitys 5 0 tai 3 avainkorttia 5 1 tai 4 avainkorttia 5 2 (tai 5) avainkorttia, ei valttirouvaa 5 2 (tai 5) avainkorttia ja valttirouva Viisi avainkorttia voi olla vain hyvin vahvassa kädessä, sillä vastaus vaatii ainakin 4 ässää ja valttivärin kuninkaan, eli minimissään 19 ap. Valttirouvan voi luvata myös siinä tapauksessa, että tietää omalle puolelle väh. 10 kortin valtin, vaikkei rouvaa omistaisikaan. Tälllöin on vatustajilla niin vähän valtteja, että heidän valttirouvansa saa tikin vain hyvin harvoin. Vastaukset 5 / voivat joskus aiheuttaa hämmennystä, mutta useimmiten on helppoa päätellä kumpi vaihtoehto tarjouksen tekijän kädestä löytyy. Jokaiseen vastaukseen 5 NT kertoo, että kaikki avainkortit ovat omalla puolella, ja pyytää harkitsemaan isoslammimahdollisuuksia. Tähän jatketaan tarjoamalla sopiva isoslammi, jos näkee tikkien riittävän slammi valttivärissä, mikäli ei ole mitään kerrottavaa väriä, jossa on lisävoimaa, jos isoslammiin on mahdollisuuksia.

236 232 LUKU 4. TARJOAMINEN Vastaukset 5 / eivät kerro, onko kädessä valttirouva vai ei. Slammiin ei kannata mennä, jos puuttuu avainkortti ja valttirouva (ja valtteja on 8 tai 9). Valttirouvaa voi kysyä tarjoamalla alinta mahdollista väriä, joka ei ole valtti. Siis vastauksen 5 jälkeen 5 kysyy valttirouvaa ( -väri valttina kysyy tarjous 5 ) ja vastauksen 5 jälkeen 5 kysyy ( -valttina kysyy 5 ). Rouvakyselyyn vastataan seuraavasti: 5 valttia = ei valttirouvaa. Jos valttia ei voi tarjota 5:n tasolla, niin alin mahdollinen tarjous kieltää rouvan. Kaikki muut tarjoukset kertovat rouvan ja lupaavat kuninkaan tarjotussa värissä. Tarjous 5 NT kertoo valttirouvan ja kuninkaan siinä värissä, jolla rouvakysely tehtiin. 6 valttia = on valttirouva, mutta kuninkaita ei ole (tai kuningasta ei pysty kertomaan). Katsotaan aiheesta muutamia esimerkkejä. Esimerkki 1 Olkoon seuraavissa sarjoissa pata valttina. i) Pohj. Etelä... 4NT 5 5 pass ii) Pohj. Etelä... 4NT pass iii) Pohj. Etelä... 4NT 5 5 5NT 7 pass Ensimmäisessä sarjassa pohjoinen lupaa 2 avainkorttia ja kieltää omistavansa patarouvan. Etelä näkee, että esim. 2 avainkorttia on vastustajilla tai 1 avainkortti ja valttirouva, joten hän pysäyttää sarjan täyspeliin. Keskimmäisessä sarjassa pohjoinen kertoo 0 tai 3 avainkorttia. Etelä tiedustelee valttirouvaa, mutta partneri vastaa kieltävästi tarjoamalla valttia viiden tasolla. Etelä päättää, että slammiin ei ole syytä mennä, ja passaa.

237 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 233 Kolmannessa esimerkissä alku on rouvakyselyyn asti sama kuin sarjassa ii). Tällä kertaa pohjoisen korteissa lymyää valttirouva. Tarjous 5 NT kertoo rouvan lisäksi ruutukuninkaan (kyselyvärin kuningas). Samalla tarjous kieltää herttakuninkaan, koska tarjous 5 olisi ollut alempi kuin 5NT, ja luvannut rouvan ja värin kuninkaan. Kuninkaat siis kerrotaan tarjoamalla ensin vähiten peliä korottava tarjous. Etelä ilahtuu saamistaan tiedoista ja tarjoaa isoslammin. Esimerkki 2 Tällä kertaa ruutu on sovittu valtiksi. i) Pohj. Etelä... 4NT pass ii) Pohj. Etelä... 4NT NT pass iii) Pohj. Etelä... 4NT pass Sarjassa i) pohjoinen lupaa 1 tai 4 avainkorttia. Etelä kysyy valttirouvaa tarjoamalla 5. Valttia ei voi tarjota enää 5:n tasolla, joten alin mahdollinen tarjous 5 kieltää rouvan. Etelä päättää sarjan pikkuslammiin. Toisen tarjoussarjan vastaus 5 kertoi 0 tai 3 avainkorttia. Tarjous 5 olisi valttivärinä loppupeliehdotus, joten 5 kysyy ruuturouvaa. 6 ilmoittaa rouvan ja -kuninkaan. Samalla tarjous kertoo, että pohjoisella ei ole -kuningasta. Etelä päättelee, että sangislammi on oikea loppusitoumus. Viimeisessä sarjassa etelä kysyy jälleen valttirouvaa tarjoamalla 5. Pohjoinen kertoo vastauksellaan rouvan. Tässä sarjassa hän olisi voinut kertoa -kuninkaan tarjoamalla 5 NT ja -kuninkaan tarjouksella 6. Kyseiset kuninkaat pohjoinen siis kieltää. Rouvaa ja -kuningasta hän ei voi kertoa mitenkään. Siten 6 kertoo valttirouvan, kieltää - ja -kuninkaan, mutta ei kerro mitään -kuninkaasta.

238 234 LUKU 4. TARJOAMINEN Tähän asti opituilla tiedoilla selvittäisiin slammitarjoamisesta vaikkapa seuraavan kaltaisessa tilanteessa: Esimerkki 3 AKJ73 J4 AQJ83 6 P L I E 4 KQ K974 AKQ853 Länsi Itä NT 5 6 pass Avaajan hyppäävä tarjous 3 kertoo 2 yli 1 -sarjassa väh. 5-5 jakautuman ja ainakin 15 ap. Idällä on erinomainen tikkiväri ristissä, ja kun hyvä valtti on löytynyt, hän päättää kysyä ässät. Itä-lännellä on ainakin 32 ap, joten puolustuksella voi olla korkeintaan 2 ässää, joten viiden taso on turvallinen. Lisäksi itä näkee omista korteistaan, että mistään maasta ei ole menossa kahta tikkiä päältä, vaan jokaisesta väristä löytyy pysäytys -pelissä. 4 NT on RKCB -väri valttina. Länsi kertoo 2 avainkorttia ja valttirouvan. Itä tarjoaa 6, jonka tietää erinomaiseksi sitoumukseksi. Edellisessä esimerkissä idällä oli kontrolli kaikissa väreissä siten, että mistään ei ollut menossa kahta tikkiä kannelta. Näin ei kuitenkaan ole asian laita kuin suhteellisen harvoissa tilanteissa. Tästä syystä on vielä opiskeltava eri värien kontrollien selvittäminen cue-tarjouksin ennen kuin voimme tarkastella slammitarjoamisen kokonaissuorituksia, jotka melkein aina koostuvat sekä cuetarjouksista että RKCB:stä. Tehtäviä 1. Mitä etelä tarjoaa, kun pohjoisen 4NT on i) Blackwood ii) RKCB pata valttina? Pohj. Itä Etelä Länsi NT pass? (a) K95 AQ10 J753 KQ8

239 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 235 (b) AQ74 KQ985 6 KJ10 (c) Q10532 AK A (d) AK104 J AQJ AJ874 (e) AJ1075 K8 AQ93 AJ 2. Kysyit partneriltasi avainkortteja pata valttina. Oma kätesi on KQ96 AK74 8 KJ92. Mitä tiedät partnerisi kädestä, kun hän vastasi RKCB:hen (a) 5 (b) 5 (c) 5 (d) 5? 3. Ruutu on valttia ja pohjoinen kysyy RKCB:n vastauksen jälkeen valttirouvaa. Mitä etelä tarjoaa? Pohj. Itä Etelä Länsi NT pass 5 / pass 5 pass? (a) QJ6 AK85 K1073 A6 (b) 4 KJ953 AQ86 KQ8 (c) AQ86 5 KQ1065 AJ3 (d) A98 10 Q975 KQJ86 (e) AK96 42 AKQ Pata on valttia ja pohjoinen kysyy RKCB:n vastauksen jälkeen valttirouvaa. Mitä etelä tarjoaa? Pohj. Itä Etelä Länsi NT pass 5 pass 5 pass?

240 236 LUKU 4. TARJOAMINEN Ratkaisut 1. (a) KQ9543 J A63 A108 (b) AK62 KQJ74 A94 5 (c) AK75 AKJ (d) KQ964 A4 AKJ8 K6 (e) AKQ3 J AK8 (a) i) 5 ii) 5 (b) i)-ii) 5 (c) i) 5 ii) 5 (d) i) 5 ii) 5 (e) i) 5 ii) 5 2. Sinulla on 2 avainkorttia, joten partnerillasi voi olla enintään 3 avainkorttia. Lisäksi tietona on, että korttinne riittävät slammiin, mikäli avainkortteja löytyy riittävä määrä. (a) Partnerillasi on 3 avainkorttia, joten teillä voi olla jopa isoslammi korteissa. (Jos partnerillasi on 0 avainkorttia, jotain on jo mennyt pahasti pieleen, sillä teidän olisi pitänyt pysähtyä jo sitoumukseen 4.) (b) Partnerillasi on 1 avainkortti. Siispä 2 ässää puuttuu. Tarjoat 5 loppupeliksi. (c) Partnerillasi on 2 avainkorttia, joten yksi ässä puuttuu. Omistat valttirouvan, minkä kerrot tarjoamalla 6. (d) Partnerisi kertoo 2 ässää ja Q:n, mutta näet kyseisen kortin kädessäsi. Kyse täytyy olla siitä, että partnerilla on niin monta pataa, että hän tietää teille vähintään 10 kortin valtin. Jos siis olet luvannut ainakin 4 korttia pataa, partnerillasi on väh. 6 pataa. Jos taas olet luvannut 3 valttia, niin partnerillasi niitä on minimissään 7. Joka tapauksessa yksi ässä on vestustajilla, joten tyydyt pikkuslammiin tarjoamalla (a) 5. Alin tarjous kieltää rouvan, kun ei voi enää tarjota 5 valttia. (b) 5NT. Q ja K.

241 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 237 (c) 6. Q, ei hertta- tai ristikuningasta. (d) 6. Q ja K, ei K. (e) 6. Q, ei hertta- tai ristikuningasta. 4. (a) 6. Q, ei kuninkaita valtin ulkopuolella. (b) 5. Ei valttirouvaa. Tarjotaan 5:n tasolla valttia, jos mahdollista. (c) 5. Q ja K, voi olla alavärikuninkaitakin. (d) 5NT. Q ja K (kyselyvärin kuningas), ei K, voi olla K. (e) 6. Q ja K, ei hertta- tai ruutukuningasta Cue-tarjoukset Kontrollin tarjotussa värissä kertovia tarjouksia sanotaan cue-tarjouksiksi tai kontrollitarjouksiksi. Niitä käytetään valttipelislammien etsimiseen. Jos kontrolli on sellainen, että sillä voitetaan ensimmäinen kierros väriä pelattaessa, niin kyseessä on ensimmäinen kontrolli. Suomeksi sanottuna ensimmäinen kontrolli tarkoittaa sitä, että värissä on joko ässä tai reno. Ensimmäinen tikki voitetaan siis ässällä tai renon tapauksessa varastamalla. Jos taas värissä on kuningas tai singeli, niin kyseessä on toinen kontrolli, koska ensimmäisen tikin voi väristä viedä ässällä, mutta toisen kierroksen voittaa joko kuninkaalla tai varkaudella. Alkuun oli tapana, että ensiksi tarjottiin vain ensimmäiset kontrollit, ja kun niiden määrä oli selvitetty, niin tarjottiin toiset kontrollit - ja toivottiin, että ei jouduta liian korkealle. Nykyään on tapana pelata ns. italialaisia cue-tarjouksia, jolloin tarjotaan sekä ensimmäiset että toiset kontrollit vähiten peliä korottava tarjous ensin (eli alhaalta päin ). Jos kaikissa väreissä on kontrolli, niin ässien lukumäärä voidaan tarkistaa RKCB:llä.

242 238 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki 1 KQ974 KQ6 A QJ42 P L I E AJ86 A KQJ Itä Länsi pass Tämä jako oli aiemmin esillä esimerkkinä jaosta, jossa ei pidä joutua slammiin. Idän ollessa jakaja sarja on tuttu aina avaajan toiseen tarjoukseen asti. Valtti on sovittu ja jos haluttaisiin jäädä osamerkintään tai täyspeliin, niin vastaaja tarjoaisi pass tai 4 vastaavasti. Lännellä on kuitenkin slammihalukkuutta, koska avaaja lupasi p ja vastaajalla on 19 pisteen käsi -valttina. Tässä tilanteessa kaikki väritarjoukset ovat cue-tarjouksia, koska mihinkään täyspeli-inviitteihin ei ole enää tilaa. Siten länsi ilmoittaa alimman kontrollinsa tarjoamalla 4. Hänellä on siis ässä, kuningas, singeli tai reno -värissä, mutta ristissä hän kieltää kontrollin. Itä näkee, että ainakin 2 ristiä on menossa päältä, joten hän pysähtyy täyspeliin. Jos edellä länsi olisi ollut jakaja, olisi sarja kehittynyt seuraavasti: Länsi Itä 1 2NT pass Idän vastaus 2 NT on Jacoby, joka kertoo -tuen ja täyspelivoiman. Koska lännen singeli on A, hän jättää lyhyen värinsä mainitsematta ja kertoo kätensä mieluummin tasaisehkona väh. 18 pisteen kätenä. Itä näkee slammimahdollisuuksia ja aloittaa cue-tarjoukset tarjoamalla 4. Länsi huomaa -kontrollin puuttuvan, joten hän tyytyy täyspeliin. Seuraavassa muutamia sääntöjä cue-tarjousten tunnistamiseksi. Tarjous on cue-tarjous, jos 1. valttiväri on sovittu, ja tarjous

243 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 239 (a) on korkeampi kuin 3 valttia, kun valttina on / (b) on vähintään 4:n tasolla, kun valttina on / (alavärivalttina tarjotaan sangipitoja 3:n tasolla tarkoituksena selvittää ensiksi sangitäyspelin mahdollisuudet) 2. ylävärivaltti on sovittu Jacoby 2NT:llä ja avaaja on kuvannut kätensä toisella tarjouksella. Edellisen esimerkin ensimmäinen sarja osuu sääntöön 1(a) ja jälkimmäinen sääntöön 2. Jatketaan esimerkkien tarkastelua. Esimerkki 2 K3 KJ7 874 AKQJ8 P L I E A10 AQ984 AJ95 96 Länsi Itä 1NT NT pass Itä aloittaa siirrolla, johon länsi tarjoaa käskystä 2. 3 kertoo väristä ja on täyspelivaatimus. Länsi ilmoittaa -tukensa tarjoamalla 3, jonka jälkeen alkavat cue-tarjoukset: itä kertoo -kontrollin ja länsi -ässän tai -kuninkaan. Tässä vaiheessa itä tietää kaikkien värien olevan varmistettuja ja voisi jo kysyä avainkortteja. Hän kuitenkin vielä tarjoaa cuen 4, ja länsi päättää ottaa ohjat käsiinsä poikkeuksellisen -värinsä takia. 4NT on RKCB, johon vastaaja kertoo (0 tai) 3 avainkorttia. Länsi jatkaa kysyen valttirouvaa, jonka itä vastauksellaan lupaa. Avaaja pystyy laskemaan 2 pataa, 5 herttaa, -ässän ja 4 varmaa -tikkiä, yhteensä 12 tikkiä. Puuttuva 13. tikki tulee, jos vastaajalla on 6 kortin, risti tuottaa 5 tikkiä tai idällä on 3 kortin, jolloin yksi pata voidaan varastaa lyhyeen valttiin. Länsi arvioi mahdollisuudet niin hyviksi, että tarjoaa isoslammin.

244 240 LUKU 4. TARJOAMINEN Esimerkki 3 A KJ5 KQ876 P L I E QJ85 AKJ43 Q4 A7 Itä Länsi NT 5 pass Avaajan reverse 2 takaa vähintään 15 ap ja on ymmärrettävästi tpv 2 yli 1 -sarjassa. Vastaajan 3 lupaa tuen ja hyvät kortit, sillä tpv-sarjassa jää tilaa kontrollitarjouksille. Minimikädellä ja huonoilla kontrolleilla olisi länsi saanut tarjota 4. Itä tarjoaa cuen 4, ja länsi kysyy avainkortteja. Vastauksen kuultuaan länsi tietää, että 2 avainkorttia puuttuu, joten pitää pysähtyä 5:n tasolle. Esimerkki 4 AQ1076 KQ84 9 AQ4 P L I E 8 AJ1053 KQ3 K962 Länsi Itä NT pass 2 lupaa 5 kortin -värin. Avaajan toinen tarjous kertoo -tuen, väh. 17 pistettä ja yleensä kontrollin -värissä (kontrolli voisi puuttua, jos käsi olisi esim. AKQJ6 KQ4 95 QJ8, eli kädessä ei olisi kontrollia kummassakaan alavärissä). Sarjassa avaaja tarjoaa alavärikontrollit alhaalta päin, eli hyppy 4 ruutuun kieltäisi -kontrollin. Itä omistaa kontrollin jokaisessa värissä, joten cue-tarjouksille ei ole tarvetta. Hän tarjoaa RKCB:n, johon tulee vastaukseksi (0 tai) 3 avainkorttia. Vastaaja tiedustelee vielä valttirouvaa. Länsi kertoo tarjouksellaan rouvan, ja kieltää kuninkaat. Esimerkki 5 A8 AKQJ63 AKJ2 9 P L I E KQ Länsi Itä pass

245 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 241 Lännen vahvaan avaukseen itä joutuu heikolla kädellään tarjoamaan 2. Länsi kertoo pitkän värinsä, johon vastaajan korotus 3:n tasolle lupaa tuen ja ainakin yhden ässän tai kuninkaan. Avaaja ilmaisee -kontrollinsa ja vastaajan cue 4 paljastaa koko tarinan: idällä ei ole -kontrollia ja länsi näkee omista korteistaan, että -kontrolli on singeli tai reno, joten vastaajan iso kortti on välttämättä -kuningas. Avaaja tarjoaa slammin, johon hän pystyy laskemaan kotipeliin tarvittavat tikit. Avauksen 2 jälkeisistä cue-sarjoista sovitaan lisäksi, että vastaajan uusi väri 4:n tasolla on cue, ja tarjous sopii avaajan värin valtiksi. Poikkeuksena ovat tietysti sarjat 2-2 ;2NT ja 2-2 ;3 NT, joissa 4 alaväriä voi olla sovittu toiseen merkitykseen. Vastaaja ei siis enää esittele toista väriään 4:n tasolla, vaan taso on varattu slammitutkimuksia varten. Esimerkki 6 A8 AKQJ63 KQ A84 P L I E KJ A743 7 Länsi Itä NT 5 7 pass Vastaajan 4 on cue -valttina. Avaaja näkee omista korteistaan, että 4 kertoo värin kuninkaan. RKCB:hen itä ilmoittaa omistavansa yhden avainkortin, jolloin länsi pystyy laskemaan saavansa 13 tikkiä: 2 pataa, 6 herttaa, 3 ruutua ja 2 ristiä. Myös muutamissa muissa sarjoissa on tilanteita, joissa valtti sovitaan suoraan cue-tarjouksella. Yhteistä näissä tilanteissa on, että partnerin värin korotus 3:n tasolle ei ole vaatimus tai sitten muuta slammi-inviittiä ei ole käytettävissä alle täyspelin. Seuraavissa tapauksissa uusi väri 4:n tasolla on cue-tarjous: 1. avaaja tarjoaa toisena tarjouksenaan avausväriään uudelleen (mahdollisesti hypäten)

246 242 LUKU 4. TARJOAMINEN 2. sarjassa 1NT-3 ja 3. sarjassa 1-1NT;3. Esimerkkejä tyyppiä 1 olevista sarjoista. i) Länsi Itä ii) Länsi Itä iii) Länsi Itä Sarjassa i) vastaajan hyppy 4 alaväriin on cue ja sopii hertan valtiksi. 3 ei olisi vaatimus, joten uusi väri 4:n tasolla on cue. Toisessa sarjassa avaaja hypppää 3:n tasolle padassa, eikä enää ole olemassa patatarjousta alle täyspelitason. 4 ja 4 ovat tässä cue-tarjouksia, jotta slammitutkimukseen olisi muitakin konsteja kuin pamauttaa RKCB. Jos vastaaja tarjoaisi omaa väriään uudelleen, eli 4, hän kertoisi oman vahvan värin ja ehdottaisi tätä valtiksi. Alavärissä tarjous olisi slammi-inviitti. Viimeisessä sarjassa olisi jo 4 cue -valttina, joten 4 sopii valtin, mutta kieltää -kontrollin. Tyyppiä 2 olevia sarjoja on tasan kaksi kappaletta. i) Länsi Itä 1NT ii) Länsi Itä 1NT Ensimmäisessä sarjassa vastaaja lupaa pitkän ruutuvärin ja slammikiinnostusta. Avaaja ei tähän tietenkään lähde esittelemään mitään omia värejä enää 4:n tasolla, joten tarjouksen 4 on oltava cue. Jälkimmäisessä sarjassa avaaja korottaa ruutua, ts. ohittaa cue-tarjouksen ristissä, joten hän kieltää -kontrollin. Kolmatta tyyppiä olevat sarjat ovat kaikista nopeimmin käsiteltyjä.

247 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 243 Länsi Itä 1 1NT Jos vastaaja tarjoaa tässä sarjassa alaväriä 4:n tasolla, hän tekee cuen -valttina. Vastaajalla ei oikein voi olla kättä, jolla hän haluaisi esitellä pitkää alaväriään sangitäyspelin ohittaen, joten on luontevaa määritellä tarjous kontrolliksi. Esimerkki 7 AQJ75 4 K9 KQ842 P L I E 8 AQ63 QJ10 AJ953 Länsi Itä NT 5 6 pass Avaajan toinen tarjous kertoo -tuen ja ainakin 18 pistettä. Vastaaja laskee yhteisen voiman riittävän slammin etsimiseen ja tekee cuen 4. Tarjous kieltää -kontrollin, joten lännen on syytä jarruttaa, mikäli hän näkee -varmistuksen puuttuvan. Länsi kuitenkin jatkaa cue-tarjouksella, joten 4 ilmoittaa - kontrollin lisäksi myös -kontrollin. RKCB:n jälkeen pari päätyy mainioon -slammiin. Edellisestä esimerkistä käy ilmi, että cue-sarjan jatkaminen lupaa kontrollin myös värissä, jonka kontrollin partneri on kieltänyt. Esimerkki 8 87 KJ3 94 AJ10763 P L I E KQJ AQ72 KQJ5 Q5 Itä Länsi 2NT NT pass Tämä sarja on erilainen kuin aiemmat, sillä nyt valttia ei ole sovittu, vaan länsi vasta kertoo pitkästä -väristä ja vihjaa slammimahdollisuuksista tarjoamalla Staymanin jälkeen 4.

248 244 LUKU 4. TARJOAMINEN Tällaisissa sarjoissa cue lupaa slammikiinnostusta, ja 4 NT on negatiivinen, eli ilmoittaa huonosta sopivuudesta slammiin. Idän voima on alarajalla, -tuki ei voisi olla lyhyempi ja voimakin on painottunut alakuviin ässien ja kuninkaiden sijaan. Länsi passaa viisaasti. Ässäpitoisella kädellä ja hyvällä -tuella itä olisi tarjonnut cuen, jonka jälkeen olisi tutkittu slammimahdollisuuksia. Myös muissa sarjoissa voi jarrutella slammihakuisessa sarjassa, jos käsi vaikuttaa huonosti sopivalta. Esimerkki 9 QJ8 2 AKJ85 A874 P L I E K5 KJ875 Q963 K6 Itä Länsi NT 4 5 pass Tarjouksellaan 3 avaaja kertoo p ja 4 kortin - tuen. 3 ilmaisee sangipysäytyksen värissä, ja idän 3 NT lupaa jonkinlaisen jarrun -väriin. Lännen 4 on cue ja samalla slammi-inviitti. Idän ässätön käsi ei ole kovin houkutteleva slammia ajatellen, joten itä tekee mahdollisimman negatiivisen tarjouksen hyppäämällä -täyspeliin. Länsi haistaa tilanteen oikein ja passaa. Erityisen tärkeää jarrujen löytäminen on sarjoissa 1-2 NT ja 1-2NT, kun avaaja on kertonut lyhyen värin, sillä sarja ei rajoita vielä avaajan voimaa. Kyseisissä sarjoissa vastaajan on syytä muistaa, että muut kuvat paitsi ässä ovat käytännössä arvottomia avaajan lyhyessä värissä. Parhaiten yhteensopivia värejä ovat taas kuvattomat värit tai värit, joiden ainoa arvokortti on ässä. Esimerkki 10 KJ1063 KQ8 7 QJ74 P L I E Q872 AJ AK Länsi Itä 1 2NT pass

249 4.12. SLAMMIEN TARJOAMINEN 245 Jacoby 2 NT:n jälkeen avaaja kertoo lyhyen värinsä. Vastaaja ilahtuu, sillä lyhyt ruutu sopii hänelle parhaiten. Itä ilmaisee hyvän sopivuuden ja slammikiinnostusta tarjoamalla 3, joka lupaa kontrollin tarjotussa värissä. Lännen käsi on suunnilleen heikoin mahdollinen ja ässätön, minkä avaaja ilmaisee hyppäämällä täyspeliin. Idän 15 pisteen käsi ei enää riitä lisätutkimuksiin. Tehtäviä 1. J875 AKJ4 952 Q9 2. Q94 AKJ85 J AJ53 K Q86 4. AJ62 KJ85 74 QJ4 5. K1074 J92 9 AKQ Q85 AQ1063 A64 A5 Länsi Itä 1 3 4? Länsi Itä 1 3 4? Länsi Itä 1 3 4? Länsi Itä 1 2NT 3? Länsi Itä 1 2NT 3? Länsi Itä 1 2NT 3?

250 246 LUKU 4. TARJOAMINEN 7. K7 AK95 AJ84 AQ AJ9874 AQ106 J7 Länsi Itä 2NT 3 3 4? Länsi Itä 1 2 4? Ratkaisut Lännellä ei ole ristikontrollia, kuten ei idälläkään, joten jäädään täyspeliin Itä kertoo kontrollin hertassa ja kieltää sen ruudussa Itä lupaa -kontrollin, jonka länsi on kieltänyt Lännen lyhyt hertta tekee idän herttakuvat arvottomiksi. Idän 4 on negatiivisin mahdollinen tarjous. Hänen kätensä arvo on enää n. 9 p luvatun 13:n sijaan NT. Lännen lyhyt hertta sopii idälle oivallisesti. Itä näkee, että slammi on helppo tehtävä, jos avainkortteja löytyy riittävästi. Slammiin riittää lännelle käsi AQxxx x Axxx xxx Lännellä on lyhyt ruutu. Itä näkee tikit slammiin, jos lännellä on kolme korteista AK, K ja K. Näiden kuvien löytämistä varten tarvitaan cue-tarjouksia, joten itä tarjoaa -kontrollinsa Itä on tehnyt slammi-inviitin ruutuvärissä. Tämä sopii lännelle oivallisesti, minkä hän kertoo cue-tarjouksella Länsi on kertonut -tuen, 18+ p ja -kontrollin sekä kieltänyt -kontrollin. On siis jäätävä täyspeliin.

251 Luku 5 Kilpaileva tarjoaminen Tähän mennessä on opittu, kuinka kertoa omasta kädestään partnerille ja pyrkiä löytämään oikea loppusitoumus. On käsitelty erilaiset avaukset ja niiden jatkotarjoukset aina slammien etsimistä myöten. Tilanteet ovat olleet kuitenkin hieman yksinkertaistettuja verrattuna todellisen bridgen maailmaan. Kertaakaan nimittäin ei ole vielä tullut tilannetta, että saman pöydän ääressä molemmat parit osallistuisivat aktiivisesti tarjoussarjaan. Tarjoaminen on kuitenkin tapahtuma, jossa molemmilla vastakkain istuvilla pareilla on sanansa sanottavana. On erittäin yleistä, että molemmat parit huutavat kilpaa, kun jaossa arvokortit ovat jakautuneet kohtuullisen tasaisesti, tai pelaajilla on kädessään pitkiä värejä. Kilpaileva tarjoaminen on jaettu kahteen osaan. Ensin tutustutaan menetelmiin, joita käytetään, kun vastapuoli on jo avannut tarjoussarjan, ja pelaajalta löytyy kädestä jotakin hänen omasta mielestään kertomisen arvoista. Jälkimmäisessä osiossa taas tarkastellaan sitä, kuinka sarjan avanneen puolen tarjoaminen muuttuu, kun vastustaja tulee mukaan sarjaan kamppailemaan loppusitoumuksesta. 247

252 248 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN 5.1 Puolustustarjoaminen Vastustajan avattua jollakin luonnollisella väritarjouksella tai vaikkapa heikolla hypyllä, on pelaajalla käytettävissä seuraavia tarjousvaihtoehtoja: Oman pitkän kortin värin tarjoaminen. Tämä ns. välitarjous lupaa vähintään 5 kortin värin, voimaa on 1:n tasolla n ap ja ylemmillä tasoilla n ap. Huomaa, että välitarjous ei ole tässä tapauksessa koskaan hyppäävä. 1 NT lupaa ap, tasaisen jakautuman ja pidon vastustajan värissä. Tarjousta ei pidä tehdä, jos vastustajan värissä on vain dubbeli ja yksinkertainen pito, eli esim. Kx tai Ax. Kahdennus on ns. ilmaisukahdennus, eli se lupaa pituutta tarjoamattomissa väreissä. Tyypillisesti kädessä on ap ja ainakin 3 korttia kaikissa tarjoamattomissa väreissä. Lisäksi kaikilla 18+ ap käsillä aloitetaan kahdennuksella. (Joskus kivikaudella kahdennus ilmaisi tässäkin paikassa puolustushalukkuutta, mutta ilmaisukahdennus on havaittu paljon paremmaksi sopimukseksi.) Hypyt uudessa värissä ovat heikkoja eli estotarjouksia, kun avaus on luvannut voimaa ainakin 10 ap. Vastustajan estotarjouksiin, esim. heikkoihin kakkosiin, ei kannata itse enää lähteä lisää ehkäisemään. Vastustajan värin tarjoaminen 2:n tasolla lupaa 5 korttia ylimmässä tarjoamattomassa värissä ja 5 korttia jossakin toisessa tarjoamattomassa värissä. Voimaa tarjous kertoo ainakin 10 ap. Konvention nimi on Michaels cue. Hyppäävä tarjous 2 NT kertoo 5-5 -jakautuman kahdessa alimmassa tarjoamattomassa värissä. Voimaa olisi jälleen syytä olla ainakin 10 ap. Tämä konventio kantaa nimeä epätavallinen 2NT, englanniksi Unusual NT eli UNT.

253 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 249 Tarjouksia ja sarjojen etenemistä tarkasetellaan yksityiskohtaisesti omissa jaksoissaan Välitarjoukset ja jatkopelit Välitarjous lupaa ainakin 5 korttia tarjotussa värissä ja voimaa suunnilleen avaustarjouksen verran. Yhden tasolla tosin voi käsi olla arvopisteen verran avauskättä heikompi. Kahden tasolla ja ylempänä alaväritarjous sisältää varsin tavallisesti 6 kortin värin, sillä 5 kortin alavärin tapauksessa käsi usein soveltuu ilmaisukahdennukseen, joka on suositeltava tarjous, jotta yläväripelit löytyvät kivuttomasti. Viiden kortin yläväri on kuitenkin selvästi ensisijainen tarjottava, vaikka jakauma periaatteessa sopisikin myös ilmaisukahdennukseen, sillä 5-3 -ylävärien hukkaaminen on yleensä huonoa tarjoamista. Välitarjouksilla on tarkoituksena paitsi kamppailla loppusitoumuksen saamiseksi omalle puolelle, myös helpottaa mahdollista tulevaa puolustusta. Tästä syystä välitarjouksilla on merktitystä myös lähtökorttivihjeenä, jos partneri joutuu lähtijäksi loppusitoumukseen. Siksi tarjottavan värin olisi toivottavaa, että tarjottu väri olisi laadultaan useimmiten ainakin kohtuullinen. Poikkeuksena tästä on pataväri, jonka ilmaisemisessa ei pidä häpeillä mahdollista värin heikkoa voimaa, sillä usein pataa tarjonnut päätyy itse pelinviejäksi. Välitarjous 1 NT käsitellään omana kokonaisuutena välitarjousosion lopussa sivulta 263 alkaen. Esimerkki 1 Oletetaan, että pohjoinen on avannut 1, ja idällä on joku seuraavista käsistä. i) KJ764 AQ ii) KQJ5 AKJ872 5 K4 iii) A4 Q86 J5 AQJ754 Käsi i) on esimerkki hyvästä minimikädestä tarjoukseen 1. Keskimmäinen käsi taas on suunnilleen vahvin mahdollinen

254 250 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN välitarjoukseen 1. Kolmas esimerkkikäsi on tyypillinen tarjoukseen 2. Kädellä 987 AQ9 52 AQ1043 olisi parempi ilmaisukahdentaa kuin tarjota ristiä. Tehtäviä 1. Mitä tarjoat idän korteilla pohjoisen avattua 1? Pohj. Itä Etelä Länsi 1? (a) Q10852 AKQ3 4 KJ5 (b) 8 KQ95 K4 A (c) Q AKQ6 (d) AKQ 6 Q983 (e) AKJ1073 AK64 J A10 (f) Q94 AJ53 10 KJ Mitä tarjoat idän korteilla pohjoisen avattua estotarjouksella 2? Pohj. Itä Etelä Länsi 2? (a) KQ75 Q6 AQ (b) KQ1065 J953 4 AK6 (c) AQ103 K4 Q10842 J5 (d) AKJ10754 KJ6 J105 (e) K A863 AJ4

255 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 251 Ratkaisut 1. (a) 1. Ilmaisukahdennusta ei käytetä, sillä 5 kortin ylävärin kertominen on ensisijainen asia. (b) 2. (c) pass. Voima on minimissä ja herttaväri on hyvin heikko. (d) 1. Pataväri pitää tarjota kortteja häpeilemättä. (e) X (= kahdennus). Käsi on liian vahva tarjoukseen 1. (f) X. Käden jakautuma sopii kahdennukseen ja viiden kortin väri on alaväri. 2. (a) 3. (b) 2. (c) pass. Ruutu on heikohko ja voima minimissä. (d) 4. Pataväri ei juuri tukea tarvitse ja jo pari sopivaa korttia lännelle tuo kotipelitikit. (e) 2. Edelleenkään patavärin häpeily ei kannata. Jatkajan tarjous Välitarjoajan partnerista käytetään nimitystä jatkaja, mikäli hän osallistuu sarjaan muutenkin kuin passaamalla. Jatkajan tarjoukset ovat samantyylisiä kuin aiemmin opitut vastaajan tarjoukset avaustarjouksen jälkeen. Koska 1:n tasolla tehty välitarjous voi olla hieman avaustarjousta heikompi, lupaavat muutamat jatkajan tarjoukset hieman enemmän voimaa kuin vastaajan saman tyyppiset tarjoukset. Näin on tilanne erityisesti sangitarjousten ja partnerin värin korotusten suhteen. Pääpiirteet jatkajalle 1:n tason välitarjouksen jälkeen ovat seuraavat: korotus välitarjousvärissä 2:n tasolle lupaa väh. 3 kortin tuen ja n p 3:n tasolle kertoo 3-4 kortin tuen ja n (13) p

256 252 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN 4:n tasolle on estoluonteinen, väh. 5 kortin tuki, ja n p 1NT = 7-11 ap, pito vastustajan värissä, kieltää tuen, jos partneri oli tarjonnut yläväriä. Kädessä saa olla 4 kortin tarjoamaton yläväri. 2NT = ap, tasainen, pito vastustajan väriä, ei tukea välitarjoajan yläväriin. Kädessä saa olla 4 kortin tarjoamaton yläväri. Oman värin tarjoaminen kertoo ainakin 5 kortin värin ja väh. 9 ap. Tarjous on kierrosvaatimus. Poikkeuksena on tietysti tilanne, jossa jatkaja passasi ennen avausta ja on siten rajoittanut voimansa enintään 10 arvopisteeseen. Voimaltaan rajoitettu tarjous ei voi olla välitarjouksen jälkeen vaatimus. Cue 1, eli vastustajan värin tarjoaminen, ilmoittaa vahvan käden ja on kierrosvaatimus. Täyspelivaatimus tulee päälle, jos välitarjoaja tarjoaa seuraavalla kierroksella jotain muuta kuin omaa väriään alimmalla tasolla. Tavalliset käsityypit jatkajalle ovat 12+ ap ja tasainen/tasaisehko jakautuma ilman pitoa vastustajan värissä ja tuki partnerin väriin, mutta käsi on liian vahva määriteltyihin korotuksiin. Siis väh. hyvät 13 p ja ainakin 3 kortin tuki. 3NT = n. 15 ap, loppupeliehdotus. Yleisenä sääntönä kannattaa painaa mieleen, että kilpailevissa tarjoussarjoissa vastustajan värin tarjoaminen lupaa vahvan käden. 1 Termillä cue-tarjous on siis kaksi merkitystä: vastustajan värin tarjoaminen ja kontrollitarjous. Kulloinenkin merkitys selviää asiayhteydestä.

257 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 253 Häiritsemättömissä sarjoissa vastaavassa merkityksessä oli erityisesti 4. väri. Kahden tason välitarjoukseen jatko on samankaltainen, eli uusi väri on vaatimus (väh. 5 korttia ja 9+ ap). (Tarjous ei ole vaatimus, jos jatkajalla on varmasti 9-10 ap. Ks. tarjoukset 1:n tason välitarjoukseen.) 2 NT on luonnollinen inviitti n ap. Alavärivälitarjoukseen 2 NT voi sisältää 3 kortin tuen, mutta yläväritarjoukseen tarjous kieltää tuen. korotus 3:n tasolle lupaa n p cue on 2:n tasolla esitettynä kv, mutta täyspelivaatimus tulee voimaan, jos välitarjoaja ei tarjoa väriään alimmalla mahd. tasolla. Kolmen tasolla tarjottuna cue on täyspelivaatimus. 3NT on loppupeliehdotus. Yleensä kädessä on n ap. Ylävärin korotus täyspeliin on useimmiten kohtuulliseen voimaan (8-10 ap) ja 4 kortin tukeen perustuva tarjous. Käsi on hieman liian hyvä korotukseen 3:n tasolle, eikä ole ihan tasainen. Lisäksi, jos vastustajat jatkavat tarjoamista, niin heidän väritarjouksensa kahdennus lupaa n. 8+ ap ja pituutta tarjoamattomissa väreissä sekä yleensä dubbelin (2 korttia) välitarjoajan värissä. Kyseessä on siis ilmaisukahdennus. Sangitarjouksen kahdennus puolestaan kertoo puolustushalukkuudesta (n. 11+ ap) ja on siten rankaisukahdennus. Omaa kättä arvostettaessa on välitarjoussarjoissa syytä huomata, että vastapuolen pisteistä enemmistö on yleensä avaajan kädessä. Avaajan vasemmalla puolella oleva pelaaja voi olettaa, että hänen

258 254 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN kuvakorttinsa ovat vastustajan vahvan käden takana, joten esim. leikkaukset onnistuvat tavallista useammin. Jos taas avaaja istuu pelaajan vasemmalla puolella, on syytä olla hieman varovainen kortteja arvostettaessa, sillä usein esim. rouvan tai kuninkaan takaa löytyy avaajan kädestä isompi kortti, jolloin leikkaukset yms. yritykset epäonnistuvat totuttua useammin. Katsotaan jatkajan tarjousvaihtoehdoista muutamia esimerkkejä. Esimerkki 1 Tässä esimerkissä nähdään millaisilla käsillä tehdään erilaisia tukitarjouksia. Tarjoussarja on mennyt ja lännen kortit ovat i) Q AJ Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass? ii) Q AJ853 K7 iii) 976 Q842 AQ53 K7 Ensimmäinen esimerkki on tyypillinen käsi yksinkertaiseen korotukseen, eli tarjoukseen 2. Valttituki voisi olla kortin lyhyempikin. Seuraava kokoelma edustaa hyvää inviittikättä, jolla tarjotaan 3. Jos idällä on jonkin verran lisävoimaa, hän korottaa -värin täyspeliin. Viimeisellä kädellä tarjotaan ainoastaan 2, koska käden - rouva on luultavasti arvoton, ja tulee todennäköisesti jäämään pohjoisen isompien korttien jalkoihin jo patapelin ensimmäisessä tikissä. Sen sijaan käsi Q AQ53 K7 riittäisi täyspeli-inviittiin 3. Vasemmanpuoleisen vastustajan värissä oleviin alakuviin ei siis juurikaan kannata rakastua, vaan niiden arvoa on syytä arvioida alaspäin. Esimerkki 2

259 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 255 Tarjoussarja on sama kuin edellisessä esimerkissä, mutta nyt ei lännellä ole tukea välitarjoajan väriin. Lännen kortit ovat i) J7 K AJ95 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass? ii) Q6 K105 A974 KJ82 iii) J8 74 KQ9872 AJ3 Ensimmäisellä kädellä tarjous 1NT on selkeä valinta. Toisen esimerkin tapauksessa käsi kelpaa oivallisesti tarjoukseen 2NT. Viimeisellä kädellä aloitetaan tarjouksella 2, joka kertoo - värin, ainakin 9 ap ja on kierrosvaatimus. Tehtäviä 1. Mitä länsi tarjoaa? Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass? (a) KJ74 86 A1093 J95 (b) QJ853 4 AQ (c) Q1042 Q8 AJ5 K1063 (d) 84 K652 A953 K105 (e) AJ72 J86 KJ84 76 (f) AK10976 J4 3 AQJ6 (g) AJ97 Q4 J85 AQJ6 (h) J74 Q10953 AJ862 (i) 4 AK97 J85 AKJ62

260 256 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN 2. Mitä länsi tarjoaa? Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 2? (a) KQ763 K104 J (b) 3 AJ Q8754 (c) KJ10974 A6 53 J87 (d) AK109 Q (e) 10 K AQJ73 (f) 103 K AQJ73 (g) 1075 KQ8 Q94 AJ62 (h) QJ74 J8 98 AJ (a) 1NT. (b) 1. (c) 2NT (d) 3. Hyvät 11 p ja ylimääräinen valtti. (e) 2. Ruudut eivät ole täydessä arvossaan. Käsi on paljon huonompi kuin esimerkin (c) käsi. (f) 1. Tarjous on kierrosvaatimus, mutta käsi voi sisältää täyspelivoiman. (g) 2. Tasainen tpv-käsi aloittaa cuella. (h) 4. (i) 2. Kun on tuki ja täyspelivoima, niin aloitetaan cuella. 2. (a) 2. (b) 2. (c) 2 (d) 4. Pohjoinen-etelällä on luultavasti ainakin 8 kortin ruutu, joten idällä lienee värissä vain singeli. Siten yhteensopivuus on mainio ja täyspeli todennäköinen. Esimerkkikäsi idälle: J74 AJ843 7 A1065.

261 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 257 (e) 4. Mahdollisuudet ovat hyvät. (f) 3. Oikein hyvät 11 p riittävät inviittiin. (g) 2. Ruuturouva ei ole minkään arvoinen, ja tasainen jakautuma laskee käden arvoa. (h) X. Kahdennus lupaa tarjoamattomia värejä ja yleensä 2 korttia partnerin värissä. Jatkotarjoukset Jatkajan tarjouksen jälkeen välitarjoajalla on käytettävissään seuraavat vaihtoehdot: Oman värin uudelleen tarjoaminen. Alimmalla mahdollisella tasolla lupaa n (13) ap. Tarjous ei lupaa lisäpituutta. Hyppäävä tarjous kertoo lisävoimaa, n. (13)14-15 ap, ja ainakin 6 kortin värin. Tarjous ei ole vaatimus. (Kaikista vahvimmilla käsillä aloitetaan tarjoamalla vastustajan väriä, joka on tpv.) Uusi väri on yleensä tasan 4 korin väri, koska 5-5 -väreillä olisi tarjottu joko Michaels cue tai epätavallinen 2NT. Laskevana tarjouksena 2:n tasolla voimaa on 10-13(14) ap. Tarjous ei ole vaatimus. Hypäten tarjottuna 3:n tasolla tarjous on tpv. Reverse ja tarjous 3:n tasolla ilman hyppyä ovat tpv. Sangi alimmalla mahd. tasolla lupaa (11)12-14 ap, hypäten ap. Kädessä on oltava pito vastustajan värissä. Poikkeuksena ovat sarjat, joissa jatkaja tarjosi 1 NT, jolloin 2 NT kertoo n ap ja on inviitti sangitäyspeliin (heikommilla käsillä passataan 1 sangiin). Vastustajan värin tarjoaminen on täyspelivaatimus.

262 258 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Jatkajan värin korotusten logiikka on samankaltainen kuin avausten yhteydessä 1 yli 1 - ja 2 yli 1 -sarjoissa. Periaatteena siis on, että mitä parempi käsi, sitä korkeammalle korotetaan. Alavärissä ei kuitenkaan hypätä ohi 3 NT:n, vaan vahvoilla käsillä aloitetaan tarjoamalla vastustajan väriä. Jos jatkaja passasi, mutta vastapuoli ei, niin välitarjoajan kahdennus avausvärin korotukseen on ilmaiseva, eli lupaa ainakin 3 korttia jokaisessa tarjoamattomassa värissä. Jatkajan toisella vuorolla tarjotaan seuraavasti: Tarjoaminen noudattaa aiemmin opittuja luonnollisia periaatteita: Uusi väri on vaatimus. Vastustajan värin tarjoaminen on tpv ja ensisijaisesti kysyy sangipitoa värissä. Oman värin uudelleen tarjoaminen lupaa lisäpituutta värissä ja kieltää lisävoiman. Jos jatkaja tarjosi edellisellä kierroksella cuen, niin partnerin värin tarjoaminen kertoo ap ja 2 kortin tuen (tasainen käsi ilman pitoa vastustajan värissä) uusi väri 4:n tasolla (mahdollisesti hypäten) on kontrollitarjous muut tarjoukset ovat luonnollisia täyspelivaatimuksia Jos jatkaja rajoitti voimansa jo ensimmäisellä vuorollaan (tarjosi sangia tai korotti välitarjoajan väriä), niin tarjoaminen on mahdollisimman luonnollista ja noudattaa 1:n tason väriavauksien yhteydessä sovittuja periaatteita.

263 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 259 Tarkastellaan taas sopimuksia esimerkkien avulla. Tarjoussarjassa merkintä kp. on lyhenne sanoista kaikki passaavat, eli sarja jatkuu enää kolmella passilla. Esimerkkisarjat ovat vahvasti täyspelipainotteisia. Lyhempiä sarjoja ja erilaisia tarjoustilanteita käsitellään tehtävien yhteydessä. Esimerkki KQ5 AQJ874 P L I E AKJ QJ K65 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass 2 pass 3 pass 4 kp. Idän toinen tarjous kertoo 6 kortin hertan ja lisävoimaa, minkä jälkeen herttatäyspeli löytyy sujuvasti. Myös 3 NT olisi tässä jaossa helppo kotipeli. Esimerkki 2 J4 QJ75 AQ P L I E KQ973 AK Pohj. Itä Etelä Länsi X pass 3 pass 4 kp. Lännen ilmaisukahdennus lupaa tarjoamattomia värejä, erityisesti ainakin 4 kortin -värin. Tämä sopii idälle varsin hyvin, minkä vuoksi hän vihjaa täyspelistä tarjoamalla 3. Jatkaja nostaa sitoumuksen täyspeliin.

264 260 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Länsi voisi ensimmäisellä vuorollaan tarjota myös 2, mutta kahdennus on parempi valinta, sillä se kertoo sekä -pituuden, että -dubbelin. Tarjous lupaa myös pituutta -värissä. Kahdentajalla voisi olla 5+ kortin, jos käsi olisi liian heikko tarjoukseen 2. Jos lännen käsi olisi ollut J4 AQ1065 QJ75 85, olisi oikea tarjous ollut 2, sillä ylävärit ovat tarjoussarjan tärkein asia. Esimerkki 3 Q84 QJ854 AJ6 95 P L I E A76 K3 73 AKQ1082 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass 2 pass 3 pass 3NT kp. Itä tarjoaa väliin ristiväriään, ja länsi ilmoittaa omistavansa ainakin 5 kortin -värin. Idän kortit riittävät täyspeliin, joten hän tarjoaa vastustajan väriä 3:n tasolla. Jatkajalla on hyvä -pito, joten hän tarjoaa sangitäyspelin. Esimerkki 4 AQ85 Q4 KQJ4 732 P L I E 3 KJ1072 A82 QJ95 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass 2 pass 2 pass 2 pass 2NT pass 3NT kp.

265 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 261 Jatkaja lupaa vahvan käden tarjoamalla 2. Itä kertoo minimeistään tarjoamalla väriään uudelleen. Lännen 2 kertoo tasan 4 kortin värin (5+ kortilla olisi tarjottu edellisellä kierroksella 1 ), minkä jälkeen itä lupaa -pidon tarjoamalla 2 NT. Lännen mielestä sangitäyspeli kuulostaa hyvältä ajatukselta. Esimerkki 5 AJ1063 A10 84 K972 P L I E K8 753 AKJ1062 Q4 Pohj. Itä Etelä Länsi 2 3 pass 3 pass 4 kp. Pohjoisen heikko hyppy söi tässä itä-lännen tarjoustilaa varsin pahasti. Idän 3 -tarjouksen jälkeen lännellä on kaksi vaihtoehtoa: tarjota joko 3 tai 3 NT. Länsi päätyy edelliseen vaihtoehtoon. Tarjousongelma siirtyy pöydän toiselle puolelle idälle. Hänen mielestään tässä tilanteessa K-dubbeli saa riittää valttitueksi paremman tarjouksen puuttuessa. Esimerkki 6 Q J764 K103 P L I E AJ4 AQ976 8 Q752 Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass X pass 2 kp.

266 262 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Lännen käsi ei sovellu kahdennukseen ensimmäisellä vuorolla. Idän kahdennus on ilmaisua, eli lupaa ainakin kolme korttia sekä padassa että ristissä. Tyypillinen jakautuma edellä olevan lisäksi Jakautumalla itä tarjoaa uudelleen herttaa. Länsi arvelee patapelin parhaaksi vaihtoehdoksi. Tehtäviä 1. Mikä on välitarjoajan toinen tarjous? Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass 1 pass? (a) Q874 AK985 Q K72 (b) Q5 AQ10963 K8 A105 (c) 10 K10963 QJ94 AJ9 (d) 7 AQ954 J103 KQ109 (e) K6 AQJ AQ4 (f) 964 KJ876 AQ4 98 (g) 4 QJ7653 AQ Q1032 (h) 42 KQJ76 AQ9 KJ6 (i) 53 KJ AQ7 2. Mikä on jatkajan toinen tarjous? Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 pass 1 pass 2 pass? (a) QJ Q1063 A8 (b) QJ A943 Q32 (c) KJ982 5 A95 QJ76

267 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 263 (d) AJ765 3 KQ10 Q1054 (e) KQ10763 J AJ6 J85 (f) KJ A85 J76 (g) AQJ109 K7 732 AQ6 Ratkaisut 1. (a) 3. (b) 3. (c) 1NT. (d) 2. (e) 2. (f) 2. (g) 2. (h) 2NT. (i) (a) 2. Tarjous kertoo 6 kortin padan ja minimit. (b) pass. 2 ei ole vaatimus, joten huonolla kädellä vaihtoehtojen puuttuessa siihen saa passata. (c) 3. Tarjous on täyspelivihje ja lupaa n. 13 p. (d) 2 NT. Tarjous on täyspelivihje. Voimaa löytyy ap ja tukeva ruutupito. Huomaa, että kädessä voi olla 4 kortin ristituki. (e) 3. Tarjous kertoo hyvän patavärin ja on täyspelivihje. (f) 2. Länsi valitsee peliksi mieluummin 5-2 hertan kuin 4-3 ristin. (g) 2. Tarjous on tpv ja hakee lähinnä ruutupitoa sangiin. Välitarjoussangi Sangivälitarjous lupaa samanlaisen käden kuin sangiavauskin, eli ap ja tasaisen tai tasaisehkon jakautuman. Erona kuitenkin on, että vastustajan avausväristä tulee löytyä pito. Lisäksi on suotavaa, että kyseistä väriä on ainakin 3 korttia. Jatkona välitarjoussangiin pelataan yhtä poikkeusta vaille samaa sangisysteemiä kuin avaukseen 1 NT. Käytössä on siis Staymanin ylävärikysely 2, siirtotarjoukset 2 /, 2 vie alaväripeliin 3:n tasolle ja 4 / ovat kaksoissiirtoja yläväritäyspeleihin.

268 264 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Poikkeus koskee tapausta, jossa vastustaja avasi tarjoussarjan 1 :lla. Tällöin ei ole käytössä -värin kertovaa siirtotarjousta 2, vaan 2 kertoo heikon käden ja pitkän (5+ kortin) -värin, jolla haluaa loppusitoumukseksi 2. Siis, sarjassa Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1NT pass 2 länsi haluaa pelata sitoumusta 2. Vastustajan avauksen 1 jälkeen ei ole tarvetta systeemimuutoksiin, sillä peliin 2 voi edelleen pysähtyä siirtotarjousta käyttäen. Välitarjoussangi on varsin tarkkaan määritelty, minkä vuoksi on verraten helppoa nähdä tilanteet, jolloin vastustaja on tarjotessaan joutunut pietitasolle. Tällöin on syytä kahdentaa vastustajien sitoumus pietien hinnan nostamiseksi. Tällaisesta kahdennuksesta käytetään nimitystä rankaisukahdennus. (Kahdennus tarjotaan aina samalla tavalla, mutta tarjouksen merkitys on yleensä joko ilmaisu tai rankaisu.) Aihetta koskeva sopimus on seuraavanlainen: Jos vastustaja tarjoaa jotain väriä välitarjoussangin jälkeen, niin kaikki jatkajan kahdennukset ovat rankaisukahdennuksia. Oletuksena siis on, että vastustajien peliin tulee monta pietiä. Tyypillisesti jatkajalta tällöin löytyy n. 7+ ap ja väh. 4 korttia vastustajien värissä. Jatkajan rankaisukahdennuksen jälkeen myös välitarjoajan kahdennukset ovat rankaisuja. Katsotaan joitakin esimerkkikäsiä niin välitarjoussangista kuin rankaisukahdennuksestakin. Esimerkki 1 Etelä on avannut 1 ja lännen käsi on joku alla olevista: i) AQ62 KQ7 J3 AJ95 ii) AQ62 K7 QJ3 AJ95 iii) Q82 A962 KQJ4 K10

269 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 265 Ensimmäinen käsi on tyypillinen välitarjoussangiin: voima ja jakautuma ovat kohdallaan, ja -värissä on kaksoispito, jos ässä on etelällä, kuten olettaa sopii. Kädellä ii) oikea valinta ensimmäiseksi tarjoukseksi on kahdennus. Dubbeli- ja vain yksinkertainen pito tekevät sangitarjouksen liian vaaralliseksi, kun vaihtoehtona on turvallinen (ilmaisu)kahdennus. (Ilmaisukahdennusta käsittelevä osio on heti 1 NTvälitarjousosan jälkeen.) Viimeinen kokoelma sopii hyvin tarjoukseen 1 NT, vaikka - pito ei olekaan maailman tukevin. Hertta-9 on kuitenkin hyvä apu, sillä jos partnerilla on esim. dubbeli-10 hertassa, niin itä-lännellä on värissä kaksoispito. Esimerkki 2 Tarjoussarja on alkanut Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1NT 2? missä etelän 2 ilmoittaa heikon käden ja (yleensä) 6 kortin - värin. Lännen kortit ovat i) Q AJ8 ii) QJ104 A82 iii) AQ Ensimmäisellä kädellä voi arvella saavansa 2 -tikkiä ja ainakin -ässän. Lisäksi kädessä on selkeä lähtökortti ruudussa. Sangivälitarjous kertoo, että jaossa pisteet sijaitsevat kannaltamme hyvin, joten 2 menee erittäin todennäköisesti pietiin. Jos idällä on -kuningas tai -ässä, voi tuloksena olla vaikkapa 3 pietiä. Siis: kahdenna. Keskimmäisessä kädessä on kyllä 7 ap ja 4 korttia vastustajan värissä, mutta noin huonolla värillä ei pidä kahdentaa. On hyvinkin mahdollista, että etelä saa 6 -tikkiä ja pari sivutikkiä, jolloin kahdentamalla vain nostettaisiin vastustajien pistesaalista. Siis: tarjousvalinta on pass.

270 266 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Viimeisellä esimerkkikädellä kahdennetaan. Hyvänä päivänä korteilla saadaan 4 valttitikkiä ja sangitarjoaja kyllä kykenee hankkimaan pietiin tarvittavat tikit. Odotuksissa oleva tulos on 2 pietiä. Tehtäviä 1. Sopiiko idän käsi tarjoukseen 1NT? Pohj. Itä Etelä Länsi 1? (a) J1085 KJ KQ9 AQ62 (b) AKJ KJ A87 (c) K10 AJ108 AQJ KJ96 (d) AQJ86 J96 KQ7 K4 (e) AJ52 K109 A6 QJ85 2. Mitä länsi tarjoaa? Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1NT pass? (a) Q86 J (b) AJ85 KQ74 83 J92 (c) A107 Q1085 J95 Q74 1. (a) Kyllä. (b) Ei. Kädessä ei ole pitoa vastustajan värissä. (c) Ei. Voimaa on liikaa. (d) Ei. Kädessä on 5 kortin yläväri. Oikea tarjous on 1.

271 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 267 (e) Ei. Yksinkertainen pito ruudussa ei ole hyvä. Kahdennus on oikea valinta. 2. (a) 2. Tarjous on siirto 2 :aan, johon on syytä pysähtyä. (b) 2. Tarjous on Stayman eli ylävärikysely. Vastauksesta riippuu, pelataanko jaossa sangi- vai yläväritäyspeliä. (c) 2 NT. Näin tasaisella jaolla ei kannata hakea ylävärivalttia. Käsi on inviitin arvoinen Ilmaisukahdennus Vastustajan avattua väriavauksella (siis ei sangilla) kertoo kahdennus, että kädessä on ap ja kaikkia tarjoamattomia värejä vähintään 3 korttia, ei kuitenkaan 5 kortin yläväriä tai 6 kortin alaväriä. Toisena, harvinaisena, vaihtoehtona on (välitarjoukseen) ylivahva käsi, siis ainakin 18 ap. Tällöin jakautumalle ei ole rajoituksia. Kertauksena vielä: bridge ei tunne sellaista tarjousta kuin ilmaisukahdennus. On vain yksi ainoa tarjous nimeltään kahdennus, jonka merkitykseksi on joissain paikoissa sovittu, että kyseessä on ns. ilmaisukahdennus, joka lupaa (yleensä) pituutta tarjoamattomissa väreissä. Esimerkki 1 Kaikilla seuraavilla käsillä kahdennettaisiin vastustajan avaus 1. i) AQ62 9 KJ73 Q1074 ii) K Q83 AQJ94 iii) QJ2 J5 A1094 KQ85 Ensimmäinen jakautuma on kahdennukseen ihanteellinen kolmivärikäsi eli marmic. Keskimmäisellä kädellä jotkut tarjoavat 2, mutta kahdennus

272 268 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN on parempi valinta -värin takia. Viimeisessä tapauksessa ei ole muita vaihtoehtoja osallistua sarjaan kuin kahdennus. Esimerkki 2 Avaus 1 kahdennettaisiin myös seuraavilla kokoelmilla. i) K964 AQ AJ108 KQ6 ii) AKJ1087 AJ6 K74 A iii) KQ97 QJ A7 Kädessä i) on liikaa voimaa tarjoukseen 1NT. Kädellä kahdennetaan ja tarjotaan toisella kierroksella sangia (lupaa ap), jos jatkaja ei tarjoa vuorollaan pataa. Toinenkin käsi on ylivahva välitarjoukseen, joten sarjaan tullaan mukaan kahdennuksella. Seuraavan kierroksen -tarjous kertoo vähintään 18 ap. Kahdennuksesta tällä kädellä voivat jotkut olla jyrkästikin eri mieltä. Kädessä on kuitenkin 4-4 -ylävärit ja sarjaan mukaan pääseminen esim. vastaajan 1 NT-tarjouksen jälkeen on käytännössä mahdotonta. On parempi valehdella 1:n tasolla pikkuisen kuin korkeammalla tasolla paljon. Ässä-dubbeli saa riittää hätätapauksessa -tueksi. Usein jatkajalla onkin -tarjoukseen vähintään 5 kortin väri. (Ja jos partneri oikein valittaa väärästä jakautumasta, niin aina voi yrittää väittää, että yksi ruutu oli ristien joukossa...) Molemmilla yläväreillä voi siis joskus lipsua tarjoamattoman alavärin pituus vain dubbeliksi, mutta ei koskaan tätä lyhemmäksi. Yläväreissä ei vastaava väärin laskeminen ole koskaan sallittua, vaan niitä täytyy aina löytyä vähintään 3 korttia. Tehtäviä 1. Sopiiko kahdennus etelän tarjoukseksi alla olevassa sarjassa? Itä Etelä Länsi Pohj. 1?

273 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 269 Ratkaisut (a) QJ94 K85 J7 AJ102 (b) AQ J KQJ73 (c) AQJ986 AJ 6 AKJ3 (d) J9762 AQ85 8 KJ4 (e) KQ84 AQ107 Q9862 (f) AK75 Q K (a) Kyllä. (b) Ei. Pata on liian lyhyt. (c) Kyllä. Kun voimaa on 18+ ap, niin aloitetaan kahdennuksella. (d) Ei. Patoja on liikaa. (e) Kyllä. (f) Kyllä. Käsi on tosin surkea. Jatkajan tarjous Ilmaisukahdennuksen jälkeen oletuksena on, että kahdentajalla on ap ja ainakin 3 korttia kaikissa tarjoamattomissa väreissä. Jatkajan on pakko tarjota jotain, ellei hän sitten halua jäädä puolustamaan kahdennettua avaustarjousta. Tästä syystä hyppäämättömät väritarjoukset eivät lupaa yhtään pistettä, ja joskus joudutaan tarjoamaan vain 3 kortin väriä. Jatkajan sangitarjoukset lupaavat saman verran voimaa kuin välitarjouksen jälkeen ja vastustajan värin tarjoaminen on tässäkin tilanteessa vahva tarjous, tpv. Hyppäävät väritarjoukset ovat luonnollisia täyspeli-inviittejä. Jatkajan tarjouksista ilmaisukahdennukseen sovitaan siis seuraavaa: Hyppäämätön väritarjous pakotetussa tilanteessa (ts. muuten kahdennettu sitoumus jäisi loppusitoumukseksi) kertoo n. 0-7(8) ap ja (yleensä) väh. 4 korttia tarjotussa värissä.

274 270 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Väri voi olla 3 korttia esim. jakautumalla 4 333, kun avaus 1 on kahdennettu. Hyppäävä väritarjous lupaa n ap ja vähintään 4 kortin värin. Yläväri on ensisijainen kerrottava, vaikka kädessä olisi pidempi alaväri. Kaksinkertainen hyppy 3:n tasolle (väriä olisi siis voinut tarjota jo 1:n tasolla) kertoo ylävärissä väh. 5 kortin värin ja n ap. 1 NT lupaa 7-11 ap, tasaisen/tasaisehkon jakautuman ja pidon vastustajan värissä. Tarjous kieltää 4+ kortin tarjoamattoman ylävärin. 2 NT ilmaisee n ap, tasaisen jaon ja pidon vastustajan värissä. Tarjous kieltää 4+ kortin tarjoamattoman ylävärin. Cue, eli vastustajan värin tarjoaminen, on täyspelivaatimus. 3 NT on loppupeliehdotus. Tyypillisesti kädessä on n ap, tasaisehko jakautuma ja hyvä pito vastustajan värissä. Hyppy yläväritäyspeliin, kun inviittejäkin olisi käytettävissä, voi perustua pitkään väriin ja epätasaiseen jakautumaan (esim. 5-5 tai 6-4). Toinen vaihtoehto on n ap ja 5 kortin väri. Jos vastaaja ei passaakaan ilmaisukahdennukseen, niin tällöin jatkajan ei ole mikään pakko tarjota yhtään mitään. Tässä tilanteessa jatkajan tarjoukset ovat siis vapaaehtoisia. Näissä sarjoissa jatkajan hyppäämätön, vapaaehtoinen väritarjous kertoo ainakin 4 korttia tarjotussa värissä ja n. 6-8 ap. Vapaaehtoiset tarjoukset lupaavat siis ainakin 6 ap. Koska ilmaisukahdennus lupaa oletusarvoisesti ainakin 3 korttia jokaisessa tarjoamattomassa värissä, voi jatkaja vastaajan tarjouksen jälkeen nähdä, että omalla puolella on luultavasti pisteenemmistö ja myös valttienemmistö. Tällöin kahdennus on alkuperäisessä merkityksessään, eli ilmaisee uskoa pietien saamiseen.

275 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 271 Tällaista kahdennusta sanotaan rankaisukahdennukseksi. Sopimus siis on, että ilmaisukahdennuksen jälkeen uuden värin kahdennus on rankaisu. Vastaaja voi myös korottaa avaajan väriä tai tarjota sangia. Vastaajan korotuksen kahdennus on ilmaiseva, eli lupaa tarjoamattomia värejä. Erityisesti tarjous kieltää samalla tasolla tarjottavan 4+ kortin ylävärin. Vastaajan sangitarjouksen kahdennus kertoo n. 10+ ap (takaa omalle puolelle piste-enemmistön) ja on rankaisu. Tutustutaan taas esimerkkeihin. Esimerkki 1 Olkoon tarjoussarja alkanut seuraavasti: Itä Etelä Länsi Pohj. 1 X pass? Seuraavilla käsillä länsi tekee hyppäämättömän tarjouksen. i) ii) K KJ iii) J874 Q97 Q1062 K6 Käsi i) on heikoin mahdollinen käsi, ja koska siinä ei ole -väriä, tulee valinnaksi pisin väri eli 2. Toinen esimerkki taas edustaa suunnilleen vahvinta mahdollista kättä, jolla ei vielä hypätä. Yläväri tarjotaan ensin pidemmästä alaväristä huolimatta. Tarjous on siis 1. Viimeisessä kädessä on paljon mutta huonoja arvoja, eikä tämä n. 7 ap:n käsi ole lähellekään hypyn arvoinen. Tarjoukseksi valitaan taas yläväri, eli 1. Esimerkki 2 Olkoon tarjoustilanne taas sama kuin edellisessä esimerkissä. Tällä kertaa lännen kortit ovat seuraavan näköiset:

276 272 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN i) Q984 A874 K ii) QJ984 A87 K iii) QJ984 A87 KQ3 102 Ensimmäisellä kädellä tarjotaan 2, toisella 3, joka kertoo 5 kortin värin, ja kolmennella 4. Huomaa, että hyppy täyspeliin vaatii 5 kortin värin, sillä kahdentajalla voi olla vain 3 kortin pata. Saman tarjouksen voisi tehdä myös esim. kädelllä J AQ Esimerkki 3 Joskus jatkajalla on sellainen käsi, että hän haluaa puolustaa vastustajan kahdennettua avaustarjousta. Tällöin passia partnerin ilmaisukahdennukseen sanotaan rankaisupassiksi. Lännen kortit: i) 9 QJ10 AQJ Itä Etelä Länsi Pohj. 1 X pass? ii) 742 AK QJ iii) Q KJ754 KQ6 Kädet i) ja ii) kelpaavat mainiosti rankaisupassiin. Jos pohjoinenetelä on vaaravyöhykkeessä, niin varsinkin tapauksessa ii) tuloksena voi olla verilöyly, jos pohjoinen jättää peliksi 1 X. Tapauksesssa iii) lännen ruutu on reikäinen ja esim. pata-arvot kyseenalaisia. Tämän tyyppisellä kädellä on parempi tarjota sangia kuin passata. Tarjoukseksi valikoituu siten 1NT. Esimerkki 4 Tällä kertaa länsi ei passaa. Pohjoisen kortit: Itä Etelä Länsi Pohj. 1 X 1?

277 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 273 i) 987 J6 Q1085 J953 ii) KJ QJ4 iii) Q85 A4 873 AJ1095 Ensimmäisellä kädellä passataan. Tässä sarjassa ei ole pakko tehdä yhtään mitään, joten huonolla kädellä (0-5 ap) saa passata. Toinen käsi on hieman liian heikko hyppäävään tarjoukseen. Näillä korteilla tarjotaan 1, joka vapaaehtoisena tarjouksena lupaa jonkin verran voimaa, eli 6-8 ap. Käsi iii) kelpaa mainiosti inviittiin 3. Hyppy alavärissä sisältää useimmiten 5 kortin värin, sillä tasaisella kädellä, jossa ei ole tarjottavaa yläväriä, voidaan usein tarjota sangia. Esimerkki 5 Tarjoussarja on alkanut seuraavasti: Itä Etelä Länsi Pohj. 1 X 2 X Pohjoisen kahdennus lupaa pituutta tarjoamattomissa väreissä, mutta kieltää -värin, koska sen olisi voinut tarjota 2:n tasolla. Tyypillinen jakautuma on ja voima n. 7+ ap. Esimerkki 6 Tarjoussarja on alkanut seuraavasti: Lännen kortit ovat i) KQ97 Q3 85 AJ875 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X 1? ii) KQ97 Q83 92 QJ72 iii) KJ10754 AJ8 Q42 7 Ensimmäinen käsi sopii oivallisesti kahdennukseen. Itä-lännellä on ainakin 23 ap ja 7 pataa. Jos pohjoinen tarjoaa ristiä, voi länsi kahdentaa sen. Toiveena on, että idältä puolestaan löytyy kortit

278 274 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN tarvittaessa sitoumusten 2 ja 2 kahdentamiseen. Rankaisukahdennuksen jälkeen kaikki myöhemmät kahdennukset ovat rankaisuja. Käden ii) arvokortit ovat huonoja ja sopivat parhaiten sangipeliin. Oikea tarjous on 1NT. Viimeisessä tapauksessa on ihmettelyn aiheita. Itä-lännellä on oletattavasti ainakin 22 ap ja 9 pataa, kun taas pohjoinen-etelällä on luultavasti ainakin 10 ristiä, koska ilmaisukahdentajalla on tyypillisesti 1-2 korttia vastustajan värissä. Etelällä voi olla tasan 4 kortin pata, mutta on myös mahdollista, että etelä on bluffannut, eli että hänellä ei ole pataväriä. Etelän toiveena tuossa tapauksessa on, että hänen tarjouksensa estää itä-länttä löytämästä -valttia. Lännellä on käsi, johon ei bluffi pure. Kädellä kahdennetaan ensin rankaisuna, ja jos vastustaja tarjoaa ristiä, niin tarjotaan patatäyspeli. (Bluffaaminen ei ole järkevää tai suositeltavaa bridgeä. Yleensä estotarjous toimii tilanteessa bluffia paremmin. Tavallisin bluffi lienee yläväritarjous lyhyellä värillä partnerin estotarjouksen jälkeen.) Tehtäviä Kaikissa tehtävissä kysytään, mitä länsi tarjoaa. 1. Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X pass? (a) K543 J52 J (b) Q A64 K876 (c) Q4 K10974 J6 A953 (d) 73 A Q10873 (e) Q5 QJ8 AQ9 J8763 (f) Q1094 KJ (g) A1087 QJ9654 J Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X 2?

279 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 275 Ratkaisut (a) Q976 J8 K98 Q1072 (b) K95 Q K106 (c) AJ KQ86 J10 (d) AJ5 43 K753 J1074 (e) J75 9 Q9865 KQ93 1. (a) 1. (b) 2. (c) 3. Inviittikädellä hypätään 3:n tasolle 5:n kortin värillä. Tässä tilanteessa dubbeli- Q on hyvä arvo, jolle lasketaan myös jakopisteet. (d) 1. Yläväri ennen pidempää alaväriä. (e) 2 NT. Hyvän ruutupidon takia mieluummin 2 sangia kuin 3 ristiä. (f) 1. Jos vastustaja vielä kilpailee, niin voidaan tarjota 2, jonka jälkeen partneri osaa valita oikean sitoumuksen. Jos olisi tarjottu 1, niin jatkajan myöhempi 2 pakottaisi herttapeliin 3:n tasolle. Huomaa, että tilanne poikkeaa olennaisesti häiritsemättömästä 1 yli 1 -sarjasta 1-1, koska siinä 1 on vaatimus, eikä yläväriä voida hukata. Tehtävän sarjassa 1 ei ole vaatimus. (g) 4. Herttoja on omalla puolella ainakin 9, joten ei kannata murehtia mahdollisen 4-4 -patavaltin hukkaamisesta. 2. (a) 2. Tarjous kertoo n. 6-8 ap ja 4+ pataa. (b) pass. Käsi on liian huono vapaaehtoiseen tarjoukseen (huonot pisteet ja jakautuma). (c) 3. Tarjous on täyspelivihje ja lupaa 4 tai 5 kortin padan.

280 276 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN (d) X. Kahdennus lupaa molemmat alavärit ja kieltää 4+ kortin padan. (e) 3. Jos alavärit ovat eripituiset, niin ei kahdenneta vaan tarjotaan pidempää väriä. Jatkotarjoukset Vielä ovat käsittelemättä ilmaisukahdentajan toinen tarjous ja myöhemmät tarjoukset. Periaatteet ovat seuraavat: Jos kahdentaja tarjoaa omaan väriään vapaaehtoisesti - jatkaja ei siis pakottanut cuellaan tarjoamaan - niin hänellä on ylivahva 18+ ap:n käsi. Korotukset jatkajan värissä tai sangissa ovat luonnollisia ja periaatteiltaan samanlaisia kuin esim. aiemmin käsitellyissä 1 yli 1 -sarjoissa. Jatkajan cuen jälkeen tarjotaan luonnollisesti, eli väritarjous lupaa ainakin 4 kortin värin ja sangi kertoo pidon vastustajan värissä. Vastustajan värin tarjoaminen on tpv, ja pyytää partneria kuvaamaan kättään. Mikäli vastustajat jatkavat tarjoamista, niin avausvärin kahdennus on ensimmäisen kahdennuksen tekijältä ilmaisua ja lupaa jonkin verran lisävoimaa. Myös puolustustikkejä on syytä löytyä, sillä jatkaja rankaisupassaa näihin kahdennuksiin silloin tällöin. Jatketaan taas esimerkkien avulla. Esimerkki 1 Jos jatkaja tarjosi yläväriä 1:n tasolla ja vastapuoli passasi, niin korotukset ovat vapaaehtoisia ja hakevat täyspeliä. Siten ne lupaavat reilusti lisävoimaa. Olkoon tarjoussarja alkanut seuraavasti:

281 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 277 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X pass 1 pass? Idän korotus 2:n tasolle kertoo 4 kortin tuen ja n p -valttina, esim. KQ106 AQ5 A3 QJ73 tai A964 KQ10 7 KQJ85. Täyspeli vaatii länneltä pari isoa korttia. Jälkimmäisessä esimerkissä pitkä ja vahva ristiväri lisää käden pelivoimaa, minkä vuoksi korotus on perusteltu. Hyppykorotus 3:n tasolle on vielä vahvempi, n p, esim. AKQ4 AJ KQ8. Tämän jatkaja korottaa täyspeliin, jos kädestä löytyy edes jotakin positiivista piirrettä. Huomaa siis, että passi tarjoukseen 1 voi olla varsin vahva. Esimerkki 2 Ylivahvoilla, mutta tuettomilla käsillä tarjotaan luonnollisesti. Sangi kertoo ap ja hyppysangi ap. Oma väri lupaa voimaa n ap ja hyppäävä tarjous vielä enemmän. Vastustajan värin tarjoaminen on tpv. Olkoon tarjoussarjan alku sama kuin edellisessä esimerkissä. Idän kortit: i) KJ3 AKJ4 KQ10 Q85 ii) Q4 AKQ AK3 iii) A3 AKJ975 9 AK86 Ensimmäinen käsi kelpaa mainiosti tarjoukseen 1NT. Voimaa on siis liikaa suoraan välitarjoukseen 1 NT, ja kädessä on hyvä pito vastustajan värissä. Kädellä ii) tarjotaan 2, joka lupaa vahvan käden ja -värin, mutta joka ei ole vaatimus. Aivan kelvottomalla kädellä länsi saa passata. Huomattavaa kuitenkin on, että esim. -kuningas ja -rouva riittävät tekemään täyspelistä yrittämisen arvoisen. Viimeisellä kädellä tarjotaan 3, joka sanoo, että kädessä on melkeinpä täyspeli omissa korteissa. Arvopisteitä on vain erittäin hyvät 19, mutta 6-4 jakautuman ansiosta täyspeli voi järjestyä, vaikka lännellä olisi vain Jos idän jakautuma olisi tasaisempi, niin kädessä pitäisi olla pari

282 278 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN arvopistettä esimerkkikättä enemmän, esim. AQ3 AKJ975 9 AK6. Mikäli kahdentajalla olisi täyspeli omissa korteissaan, hänen toinen tarjouksensa olisi cue 2. Esimerkki 3 K63 A QJ8 P L I E AQJ7 Q5 KJ5 K974 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X pass 1NT pass 2NT pass 3NT kp. Lännen 1NT lupaa 7-11 ap ja -pidon. Idän 2NT on perinteinen täyspeli-inviitti, joten länsi ottaa vihjeen vastaan ja tarjoaa täyspelin. Tässä sarjassa idän kaikki väritarjoukset olisivat kertoneet ylivahvan 18+ ap:n käden, sillä miksi hän muuten mitään väriä enää esittelisi, kun kerran aloitti kahdennuksella. Sangin korotukset puolestaan etsivät oikeaa pelin tasoa, kun oikea pelimuoto on jo löytynyt. Esimerkki 4 Tilanne muuttuu olennaisesti, jos vastapuoli ei tyydy passaamaan, vaan haluaa kamppailla loppusitoumuksesta. Tarjoussarja on alkanut seuraavasti: Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X pass 1 2? Tässä tilanteessa pitää olla mahdollista, että itä-länsi kilpailee yhteisellä -värillä. Tästä syystä tarjous 2 tehdään melkein millä tahansa kädellä, jossa on 4 kortin tuki. Hyppy 3 :aan on inviitti,

283 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 279 mutta olennaisesti heikompi kuin pohjoisen passatessa. Idän kortit ovat i) QJ74 53 AK92 Q87 ii) AJ82 7 KQ95 KJ104 iii) AQ106 5 KJ3 KQ1073 Ensimmäisellä kädellä tarjotaan 2. Toinen käsi on suunnilleen paras käsi, mitä tarjouksesta 2 voi löytyä. Tasainen käsi voi tosin olla vahvempi, kun lasketaan pelkästään arvopisteitä. Viimeisellä kokoelmalla joudutaan tässä sarjassa puristamaan inviitti 3. Kaksi sopivaa kuvaa tai esim. yksi ässä ja mustat jätkät tekevät täyspelistä hyvän. Esimerkki 5 Jos jatkaja passasi vastaajan korotukseen, eli sarja alkoi Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X 2 pass pass? niin uusi ilmaisukahdennus voidaan tehdä esim. korteilla AK64 8 AJ95 KJ84. Kädessä on vaadittavat asiat, eli hyvä jakautuma, lisävoimaa ja puolustusarvoja. Mikäli länsi tarjoaa tähän kahdennukseen 2, hänellä on joko hyvin heikko käsi ja väh. 4 pataa tai tasainen käsi, jolla hän vain ei halua puolustaa 2 X. Viimemainitussa tapauksessa patoja voi olla vain 3 kpl. Tehtäviä Mitä länsi tarjoaa? 1. Etelä Länsi Pohj. Itä 1 X 2 pass pass? (a) AK4 KQJ AQ

284 280 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN (b) KQJ2 AK93 6 QJ75 (c) QJ76 KJ4 97 A Etelä Länsi Pohj. Itä 1 X 2 2 3? (a) K1098 AQ7 2 K8752 (b) QJ5 AJ97 J3 A1042 (c) KJ103 A96 4 KQJ73 (d) KJ72 AQJ6 85 AQ9 (e) QJ85 QJ5 76 AJ64 3. Pohj. Itä Etelä Länsi 1 X pass 1 2 pass pass? Ratkaisut (a) J KJ (b) Q1094 KJ (c) Q984 9 A (d) QJ4 KJ85 1. (a) 2. Tarjous ilmoittaa 18+ ap ja ainakin 5 herttaa. (b) X. Jakautuma on hyvä ja lisävoimaakin löytyy. Puolustusta saisi olla enemmänkin. (c) pass. Jakautuma on tasainen ja voima ihan minimissä. Vaihtoehtoja ei ole. 2. (a) 3. Neljän kortin tuella ja epätasaisella kädellä on syytä kilpailla 3:n tasolla. (b) pass. Tasaisella minimillä ilman tukea ei voi muutakaan.

285 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 281 (c) 4. Hyvien pisteiden vuoksi täyspeli järjestynee, jos partnerin voima on ruudun ulkopuolella. (d) 4. Yhteistä voimaa lienee ainakin 26 pistettä. (e) pass. Kädessä on patatuki, mutta arvot ovat huonot ja jakautuma tasainen. 3. (a) 2. Lännen velvollisuus on tarjota 5 kortin padallaan, sillä hän tietää itä-lännen 8 kortin valtin. (b) 2. Seuraavalla vuorolla itä valitsee valtin. Lännen tarjoukset kertovat ylävärit, jotka ovat joko yhtä pitkät tai pata on kortin pidempi. Siten 3-3 -yläväreillä itä tarjoaa 2 ja 4 3 -kädellä passaa. Neljän kortin padan itä olisi tarjonnut jo kierrosta aiemmin. (c) 2. Länsi olisi tarjonnut 5 kortin padan uudelleen, joten nyt patoja on tasan 4. Ruutuväri voi olla pidempi kuin pata, minkä itä huomioi seuraavalla vuorollaan. (d) pass. Lännen kortit soveltuvat parhaiten ristipelin puolustamiseen Michaels cue ja epätavallinen 2NT Nyt ovat esittelyvuorossa vähintään 5-5 -jakautuman kertovat tarjoukset. Ensiksi tutustutaan cue-tarjoukseen, joka kertoo kaksivärikäden. Michaels cue Joskus muinaisuudessa välitarjous vastustajan värissä lupasi suunnilleen samanlaisen käden kuin systeemin avaus 2. Kuten arvata saattaa, kyseiset tarjoussarjat olivat äärimmäisen harvinaisia. Nykyisin ylivoimaisesti suosituin sopimus on Michael Michaelsin mukaan nimetty Michaels cue. Sopimus sanoo, että välitarjous vastustajan värissä lupaa ainakin 5 korttia ylimmässä tarjoamattomassa värissä ja toisen tarjoamattoman 5+ kortin värin. Tässä tarjousjärjestelmässä tarjous lupaa voimaa ainakin 10 arvopistettä.

286 282 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Huomaa, että voiman ylärajaa ei ole määritelty, vaan kädessä voi olla vaikkapa 20 ap. Samoin alempi käden väreistä jää aluksi nimeämättä. Käden voiman pitäisi olla pääasiassa pitkissä väreissä. Lisäksi on syytä pieneen varovaisuuteen silloin, kun omia värejä pääsee pelaamaan vain 3:n tasolla (avaus 1, johon Michaels on 2 ). Tällöin on vaarassa käden syytä olla varsin hyvä ja erityisesti epäedullisessa vyöhykkeessä on omattava lisävoimaa. Tehtäviä 1. Mitä itä tarjoaa? Pohj. Itä Etelä Länsi 1? (a) AQ1096 AJ974 5 J4 (b) KQ832 Q74 KJ1053 (c) AKQ96 AQ Q QJ876 (d) KQJ87 AJ (e) AJ9865 KQ76 94 J (f) AK854 7 AK Mitä itä tarjoaa i) vaarattomassa vyöhykkeessä ii) vaarassa? Pohj. Itä Etelä Länsi 1? (a) 9 AJ974 KJ763 Q4 (b) 43 AQJ862 KQ1074 (c) AQ1085 KJ1083 J76

287 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 283 Ratkaisut 1. (a)-(c) 2. Kaikki sopivat mainiosti määritelmään. (d) 1. Ristiväri on liian huono Michaelsiin. (e) 1. Jakautuma ei sovi Michaelsiin. (f) 2. Vaikka jakautuma periaatteessa sopiikin Michaelsin raamiin, niin tällä jaolla on parempi tarjota ensin 2 ja toisella kierroksella vaikkapa hypäten 4. Tälllöin tulee kerrottua, että patoja on 5 ja ristejä enemmän. Sarja ei tule päättymään 2 :iin. 2. Nyt Michaels cue 2 vie pelin vähintään 3:n tasolle. Jos käsi on siihen liian heikko, niin joudutaan tyytymään välitarjoukseen 2. (a) i)-ii) 2. (b) i)-ii) 2. (c) i) 2. ii) 2. Jatkotarjoukset Michaels cuen jatkotarjouksia koskevat sopimukset ovat seuraavat. Jatkaja voi hyvällä kädellä kysyä lisätietoja partnerinsa kädestä tarjoamalla 2NT. Minimeillä (n ap) partneri tarjoaa toista väriään. Hyppy värissä lupaa väh. 16 ap ja ainakin 5 korttia tarjotussa värissä. Tarjous on täyspelivaatimus. Tarjous nimetyssä värissä on luonnollinen. Hyppy invitoi täyspeliin. Huomaa, että 4 kortin tuki on erinomainen asia ja voidaan tässä tapauksessa laskea ainakin parin pisteen arvoiseksi.

288 284 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Tarjous värissä, joka voi olla Michaelsin tekijällä, hakee toista väriä, eli jos tarjous osuu pitkään väriin, niin siihen saa passata. Jos Michaelsin tekijä kahdentaa tarjouksen vastustajien avausvärissä, hän lupaa lisävoimaa ja puolustustikkejä. Jotta sopimukset tulisivat ymmärretyiksi, katsotaan esimerkkejä. Esimerkki A953 K97 J93 P L I E KQJ63 7 AQ Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass 3 pass 4 kp. Idän cue kertoo ainakin 5 kortin padan ja 5 kortin alavärin. Lännellä on kolmen kortin -tuki, mainio hertta-arvo ja apuja idän alaväriin, onpa väri kumpi tahansa, joten hän tekee inviitin 3. Idällä on kiinteät värit, ja hän arvelee partnerilta löytyvän pari sopivaa korttia, joten korotus täyspeliin on selvä. Minimikädellä KJ863 7 AQ itä olisi passannut kolmeen pataan. Esimerkki 2 4 A10962 K103 Q962 P L I E KJ965 QJ874 5 A8 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass 2 pass 2 pass 4 kp.

289 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN lupaa padan ja punaisen värin. Lännellä on padassa singeli, mikä kertoo huonosta yhteensopivuudesta. 2 ehdottaa loppupeliä, jos idän toinen väri on. Itä kuitenkin tarjoaa 2, joka ilmoittaa ylävärit ja lähinnä minimiluokkaa olevan voiman. Vahvalla (n. 15+ ap) kädellä hän olisi voinut hypätä 3. Pitkän tukensa turvin länsi tarjoaa täyspelin. Tällä kertaa sitoumus ei ole kovin hyvä, mutta jos idälle vaihdetaan patakuvien tilalle ässä tai herttakuvien sijaan kuningas, niin sitoumus olisi varsin mainio. Tällä kertaa on toivottava, että herttaleikkaus onnistuu. Esimerkki 3 Q A8743 P L I E AJ984 J6 KQ Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass 4 kp. Idän luvattua pata ja punainen väri länsi tarjoaa suoraan täyspelin. Varsinkaan 5 kortin tuella ei kannata jäädä ihmettelemään, vaan kannattaa tarjota reippaasti. Huomaa, että tarjoaminen on tässä suhteessa samanlaista kuin avaustarjouksiin 1 /. Esimerkki 4 J853 6 KJ63 AQ42 P L I E 7 AK1075 AQ982 85

290 286 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass 2NT pass 3 pass 4 pass 5 kp. Itä lupaa hertan ja alavärin. Länsi pyytää tarjouksellaan 2 NT nimeämään alavärin. Idän toinen tarjous ilmoittaa ruutuvärin ja kieltää runsaan lisävoiman. Jatkaja vihjaa täyspelimahdollisuuksista -korotuksellaan. Hyvien kontrollien ja hieman minimejä paremman voiman turvin itä tarjoaa täyspelin. Esimerkki 5 Tarjoussarja on edennyt seuraavasti: Pohjoisen kortit ovat: Länsi Pohj. Itä Etelä pass pass? i) AKQ85 9 AKJ63 J4 ii) KJ10975 AKJ85 72 iii) AQJ74 9 J5 KQ1063 Kädellä i) kahdennetaan. Kädessä on reilusti lisävoimaa sekä potentiaalisia puolustustikkejä. Siten, jos etelällä on lyhyt pata eikä muutakaan sopivuutta omaa peliä ajatellen, niin hän voi passata kahdennukseen. Toisella kädellä tarjotaan 4. Voi hyvinkin olla, että 4 on tässä jaossa kotipeli. Viimeinen käsi on tavallisen näköinen käsi, joka on tullut kerrottua jo ensimmäisellä tarjouksella. Siten tarjous on pass. Tehtäviä Mitä länsi tarjoaa kysytyssä tilanteessa?

291 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2 pass? Ratkaisut (a) K J652 A93 (b) 94 Q1098 KJ7 Q854 (c) K A10952 (d) J A9852 QJ54 K76 (e) 73 AQ94 J52 KQ65 1. (a) 3. Lännellä on tuki ja 2 toimivaa isoa korttia ( K ja A). Käsi riittää inviittiin. Minimiä paremmalla kädellä itä tarjoaa 4. (b) 2. Jos idän toinen väri on hertta, niin länsi haluaa olla pelissä 2, jos taas risti, niin sopiva peli on 3. Minimeillä ja herttavärillä itä passaa. Huomaa, että ristivärillä itä tarjoaa 2 eikä 3, sillä lännen jakautuma voi olla vaikkapa Tällöin länsi haluaa pelata ensisijaisesti herttaa, mutta pata-risti -kättä vastaan valinta kohdistuu pataan. (c) 4. Neljän kortin tuki, hyvä jakautuma ja mainiot arvot tekevät täyspelin yrittämisen arvoiseksi. (d) 3. Jos idällä on +, niin 3 on sopiva loppupeli, mutta + -käden kanssa tarjotaan 4. (e) 2 NT. Jos idällä on herttaväri, niin länsi tarjoaa seuraavaksi 4. Idän vastauksen 3 länsi korottaa täyspelivihjeenä 4:n tasolle. Epätavallinen 2NT Michaels cue lupaa 5-5 -jakautuman, jossa toinen väreistä on ylin tarjoamaton väri. Vastaavanlaisella kädellä tarjotaan hyppäävä 2 NT, kun kädessä on kaksi alinta tarjoamatonta väriä. Sopimusta

292 288 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN kutsutaan nimellä epätavallinen 2NT. Englanninkielinen nimi on Unusual No Trump, eli UNT. Voimapolitiikka on aivan sama kuin Michaelsissa. Sopimus kuuluu siis seuraavsti: vastustajan 1:n tason väriavaukseen 2 NT kertoo väh jakautuman kahdessa alimmassa tarjoamattomassa värissä ja ainakin 10 ap. Myös tätä konventiota käytettäessä on pidettävä järki mukana, eli vaaravyöhykkeessä ja erityisesti epäedullisessa vyöhykkeessä on tarjoajalta löydyttävä minimiä enemmän voimaa tai vaihtoehtoisesti esim jakautuma. Huonolla kädellä hyppiminen on tuossa tilanteessa lähinnä veren kerjäämistä omasta nenästä. Epätavallinen 2 NT nimittäin paljastaa käden yhdellä tarjouksella melkein kokonaan myös vastustajille, minkä vuoksi he voivat joskus olla hyvinkin innokkaita rankaisukahdentamaan. Samoin jaon hahmottaminen on pelinviejälle varsin yksinkertaista, jos puolustaja on kertonut jakautumansa epätavallisella 2NT:llä. Tehtäviä 1. Mitä itä tarjoaa i) vaarattomassa vyöhykkeessä ii) vaarassa? Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi 1? (a) 9 AQJ74 62 KQ1085 (b) AJ AQ875 5 J9743 (c) J3 AQJ104 QJ9863 (d) 54 KJ AQ (a) i)-ii) 2NT. (b) i)-ii) 1. Ristiväri on liian heikko. (c) i)-ii) 2NT jakautuma parantaa kättä sopivasti. (d) i) 2NT. ii) 1. Käsi on liian huono hyppyyn vaarassa.

293 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 289 Jatkotarjoukset Jatkajan tarjoukset ovat periaatteessa hyvin luonnollisia. Heikolla kädellä tai huonolla tuella hän valitsee paremman partnerin väreistä ja tarjoaa sitä alimmalla mahdollisella tasolla. Hyppäävä tarjous 4:n tasolle on täyspeli-inviitti alavärissä. Hyppy täyspeliin on loppupeliehdotus Slammihakuisilla käsillä tarjotaan ensin vastustajan väriä, joka on tpv, ja sovitaan valtti seuraavalla tarjouksella. Kilpailevissa sarjoissa kannattaa yleensä kilpailla ainakin 4:n tasolle asti, jos kädessä on 4 kortin tuki. Tarkastellaan taas esimerkkejä. Esimerkki 1 Olkoon tarjoussarja alkanut seuraavasti, kun kaikki ovat vaarattomassa vyöhykkeessä: Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2NT 3? Olkoon lännen käsi joku alla olevista. i) KJ874 J95 Q ii) Q1063 J K974 iii) J9 K876 A92 Itä on kertonut molemmat alavärit tarjouksellaan. Ensimmäisessä kädessä on kohtuullinen -tuki, mutta käsi on muuten huono -peliin. Puolustus voi pakottaa idän varastamaan pari kertaa, jolloin valtin lyhyys tulee helposti ongelmaksi ja ristiväri jää hyödyntämättä. Tarjous on siten pass. Huomaa lisäksi, että itä voi vielä hyvällä kädellä esim. kahdentaa, jolloin hän lupaa lisävoimaa sekä hyviä puolustusarvoja.

294 290 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Kädessä ii) on 4 kortin tuki, joten länsi voi rauhallisin mielin tarjota 4. Jos idällä on oikein hyvä käsi, hän voi tarjota täyspelin. Viimeisessä kädessä on 4 kortin tuki ruutuun ja kaksi aivan erinomaista isoa korttia idän väreissä. Tarjous 5 on selvä valinta. Ensiksikin, se on todennäköinen kotipeli, jos yläväreistä ei mene kolmea tikkiä kannelta. Toisekseen, vastustajien -pelissä itä-länsi on saamassa luultavasti 1-2 ristiä ja 1-2 ruutua, eli 4 on usein kotipeli, jolloin 5 toimii myös estotarjouksena. Jos pelaajalla on tuki molempiin partnerin väreihin, niin kannattaa olla optimisti oman sitoumuksen suhteen. Esimerkki 2 Jos jatkaja tekee pakkotilanteessa minimitarjouksen, ei useinkaan ole syytä enää jatkaa tarjoamista, vaan kannattaa luottaa partnerin harkintaan. Sarjan jatkaminen lupaa erittäin hyvän käden: lisävoimaa ja usein myös 6-5 -jakautuman. Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2NT pass 3 pass? Itä on luvannut vähintään 5-5 -jaon hertassa ja ristissä. Katsotaan erilaisia idän käsiä. i) Q4 AQJ85 6 KQJ73 ii) 2 KQ10874 J AQJ85 iii) 9 AKJ93 7 KQ9862 Lännen 3 -tarjous käytännössä kieltää 3 kortin -tuen. Mikään ei myöskään takaa, että jatkajalla olisi kahta korttia enempää ristissä. Tästä syystä idän on oltava varsin varovainen. Ensimmäisellä kädellä passataan. Kädessä ei ole paljoakaan ylimääräistä ja alaväritäyspeliin vaadittavat 11 tikkiä lienevät utopiaa. Herttatäyspeli voi toki joskus onnistua, mutta se vaatinee, että valtti on vastustajilla 3-3. Kädessä ii) on erinomainen jakautuma. Tarjous 3 kertoo

295 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 291 hyvän käden ja 6 kortin hertan. Jos lännellä on yhtään mitään hyödyllistä kädessään, ässiä tai kuvia idän väreissä, hänen on tarjottava 4. Viimeinen käsi on lähellä korotusta ristitäyspeliin, mutta ei kuitenkaan aivan tarpeeksi hyvä. Tarjous 4 on vahva inviitti täyspeliin ja samalla sopiva tarjous tälle kädelle. Korttien ollessa epäsuotuisasti ja hyvän puolustuksen sattuessa kohdalle, voi tuloksena olla kuitenkin parikin pietiä. Tehtäviä 1. Itä on luvannut alavärit vähintään 5-5. Mitä länsi tarjoaa? Ratkaisut Pohj. Itä Etelä Länsi 1 2NT pass? (a) Q852 KJ743 J 1082 (b) J965 Q7 K1084 A3 (c) 72 A J10764 (d) KJ6 J (a) 3. (b) 4. Alaväreissä ei liene meneviä, joten 4 on todennäköinen kotipeli. Lännen tarjous on täyspelivihje, jonka itä korottaa minimiä paremmalla kädellä. Minimeillä hän passaa. (c) 5. Tuloksena on luultavasti kotipeli, jos idällä on vaikkapa xx x AJxxx AQxxx. Jos ristipeli ei mene kotiin, toimii tarjous hyvänä estona pohjoinen-etelän patapeliä vastaan. (d) 3. Tämän kaltaisten käsien takia idällä on syytä olla varsin hyvä käsi tehdessään epätavallisen 2NT:n

296 292 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Estotarjoukset Vastustajan avattua 1:n tason väriavauksella ovat kaikki hyppäävät väritarjoukset heikkoja, eli perustuvat pitkään väriin. Arvopisteitä ehkäisijällä on enintään 10. Tarjousten vaatimukset ovat siis täysin samanlaiset kuin estoavauksiin. Jatkotarjoukset noudattavat myös tuttuja periaatteita, eli jatkajan uusi väri on vaatimus, paitsi passanneesta kädestä lupaa hyvän värin ja tuen estoväriin. Vastustajan värin tarjoaminen on vahva tarjous. Muutenkin toiminta noudattaa aiemmin opittuja periaatteita, eli heikolla kädellä sopiva korotustaso löytyy, kun luvataan ottaa yhtä monta tikkiä kuin omalla puolella on valtteja, toisin sanoen 3:n tasolle tarvitaan 9 kortin valtti, 4:n tasolle 10 kortin valtti jne. Estojen korotuksissa kannattaa olla riittävän rohkea ja nostaa peli heti niin korkealle, ettei itse enää tarvitse tarjota, vaan että vastustaja joutuu tekemään viimeisen arvauksen. Katsotaan tästä esimerkkinä kahta tarjoussarjaa. Esimerkki 1 Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass 4... Tässä sarjassa pohjoinen pääsee tarjoamaan 4, jonka päälle länsi korottaa omaa aiempaa estoaan. Pohjoinen on päässyt ilmaisemaan, että hänellä on minimiä parempi käsi. Siten pohjoinen-etelän tilanne on varsin hyvä, kun pari arpoo, että kahdentaako vai tarjotako 5. Esimerkki 2 Pohj. Itä Etelä Länsi

297 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 293 Lännen suora 4 tuo kovan paineen vastustajille. Käytännössä pohjoisen on tehtävä yksin päätös siitä, kuinka sarjaa jatketaan. Se, miten paljon heikolla hypyllä voi vastustajaa häiritä, riippuu vahvasti siitä, kuinka paljon vastustajat ovat ehtineet tietoja vaihtaa. Jos vastustajat eivät ole juuri käsiään rajoittaneet, kannattaa olla vaarattomassa vyöhykkeessä aggressiivinen. Jos taas vastustajat ovat jo ehtineet kertoa tärkeimmät piirteensä, tulee ehkäisyissä olla hyvin varovainen ja noudattaa jopa tyyppistä sääntöä. Seuraavassa sarjoja, joissa käsitellään tätä aihetta. Esimerkki 3 Pohj. Itä Etelä Länsi 1? Pohjoisen käsi voi olla mitä tahansa 12 ap:n 4333-kädestä aina epätasaiseen n. 20 ap:een käteen. Erityisesti yläväripituuksista avaus ei kerro mitään varmaa. Tämä on varsin mainio tilanne tulla mukaan estotarjouksella. Esimerkki 4 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 *? *Pohjoinen-etelä pelaa vahva 1 -systeemiä, jossa avaus 1 lupaa 5 kortin värin ja ap. Nyt pohjoinen on kertonut jo kätensä tärkeimmän piirteen sekä rajoittanut voimansa varsin lyhyelle välille. Enää tilanne ei ole likikään yhtä otollinen häirinnälle kuin edellisessä esimerkissä. Perinteisen luonnollisen systeemin avaus 1 NT on niin tarkkaan rajattu, että myöskään sen päälle ei kannata lähteä koettamaan kepillä jäätä millään kovin heikoilla hypyillä. Vastustajat

298 294 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN nimittäin kouluttavat siinä tilanteessa mielellään hyppääjää rankaisukahdennuksella. Estotarjouksen teho laskee myös silloin, kun molemmat vastustajat ovat jo ehtineet kuvata kättään. Esimerkki 5 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2? Tässä sarjassa on aivan turha yrittää enää häiritä vastustajaa. Etelä on kertonut tukensa ja voimansa, joten pohjoisella ei ole suurta vaaraa epäonnistua arvioissaan. Tästä syystä esim. estotarjouksen 3 tulee perustua varsin pelivoimaiseen käteen, jolla kamppaillaan kotipelistä, jos idän korteista on minkäänlaista apua. Esimerkkikädeksi sopisi vaikkapa AQJ J Esimerkki 6 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 1? Myöskin tässä tilanteessa on paras terä lännen estosta jo tylsytetty. Pohjoinen on kertonut pitkän herttavärin. Etelä puolestaan on kieltänyt -tuen, mutta luvannut -värin. Hyppy 3:n tasolle alaväriin ei enää mahdottomasti vastustajia hetkauta, joten eston tulee jälleen perustua tervehenkiseen käteen. Esimerkki 7 Tarjoussarja on alkanut seuraavasti: Länsi Pohj. Itä Etelä pass 1 2 pass 3... Koska länsi passasi jakajana, hänellä ei voi juuri olla enempää kuin 10 ap. Hän ei myöskään avannut 2, joten ruutuja ei ole

299 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 295 kuutta korttia, ellei sitten kädestä löydy 4 kortin yläväriä, jonka vuoksi heikkoa kakkosta ei ole saanut tehdä. Tarjous 3 lupaa tässä tapauksessa ainakin 3 kortin -tuen ja vahvan -värin, eli käsi voi olla esim. Q AQJ84 73 tai J96 93 AKJ Sangipuolustus Vastustajien avattua 1NT sovitaan seuraavaa: Kahdennus on rankaisuhakuinen ja lupaa voimaa n. 16+ ap. Jos kädessä on pitkä, läpimenevä tikkiväri, niin käsi voi olla hieman heikompikin. (Mikäli vastustajien sangiavaus on heikompi kuin ap, kannattaa sopia hieman edellä mainittua alempi pisteraja.) 2 kertoo väh. 10 ap ja ylävärit väh Konvention nimi on Landy. Huomaa, että 6-4 -yläväreillä kättä kannattaa käsitellä yksivärikätenä ja tarjota suoraan 2 / eikä 2. Kaikki muut väritarjoukset lupaavat tarjotun värin ja voimaa n ap. Värin pituus on yleensä ainakin 6 korttia, mutta epätasaisella kädellä myös 5 korttia käy, jos käsi on muuten hyvä. Hyppy 3 :iin lupaa ainakin 6 kortin värin ja voimaa n ap. Seuraavissa tehtävissä saat miettiä, mitä tarjoat vai passaatko. Tehtäviä 1. Mitä itä tarjoaa? Sangiavaus lupaa ap. Länsi Pohj. Itä Etelä 1NT? (a) AQ96 KQ1087 J63 9

300 296 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN (b) 104 QJ9863 AJ7 K2 (c) 72 A83 KQJ1073 A5 (d) 93 AQJ96 76 KQ75 (e) Q94 KQ874 A5 Q82 (f) AJ8 K93 K4 AQJ72 Ratkaisut 1. (a) 2. (b) 2. (c) X. Tällä kädellä saa sangissa 7 tikkiä, 5 ruutua ja 2 ässää, ennen kuin pelinviejä ehtii saada kotipelitikkejään. Tarjous on siis rankaisukahdennus. (d) 2. Käsi soveltuu hyvin herttapeliin. (e) pass. Tasaisella kädellä ja huonoilla arvoilla ei tarjota 5 kortin väriä. (f) X. Voimaa on 16+ ap ja risti tikkivärinä. Pieti ei ole mitenkään selvä, mutta voimaa idällä on riittävästi kahdennukseen. Jatkotarjoukset Luonnollisiin väritarjouksiin jatko on mahdollisimman luonnollinen, eli uusi väri on vaatimus ja korotus on täyspelivihje. Avauksen 1 NT kahdennukseen passataan, jos omalla puolella on piste-enemmistö, mutta aivan heikolla kädellä karataan 2:n tasolle tarjoamalla omaa pitkää väriä. Molemmat ylävärit lupaavan tarjouksen 2 (Landy) jatkotarjoukset menevät seuraavasti: 2 = kysyy pidempää yläväriä. Tarjous ei kerro voimasta mitään. Välitarjoajan vastaukset ovat alla.

301 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN = pidempi tai värit yhtä pitkät ( pidempi = yleensä 5 + 4, yhtä pitkät = 5-5 -jakautuma. Tarjous kertoo siis ainakin 5 kortin hertan.) 2 = pidempi (ainakin 5 kortin väri). Jatkajan korotukset ylävärissä ovat täyspelivihjeitä. 2 / = loppupeliehdotus, heikohko käsi ja pidempi yläväri. Ylävärien pituusero on yleensä ainakin 2 korttia. 3 / = ainakin 4 kortin tuki + täyspelivihje 4 / = loppupeli, usein 5 kortin tuki ja epätasainen käsi Katsotaan seuraavaksi esimerkki. Esimerkki 1 Olkoon tarjoussarja alkanut seuraavasti: Itä Etelä Länsi Pohj. 1NT 2 pass? Etelän 2 lupaa molemmat ylävärit. Pohjoisella on joku alla olevista käsistä. i) AQ QJ752 ii) K AQ5 iii) 9 J5 AQJ J Ensimmäisellä kädellä kysytään pidempää yläväriä tarjoamalla 2 ja passataan seuraavalla kierroksella vastaukseen tyytyväisenä 8 kortin valtin löytymisestä. Käsi on varsin hyvä, mutta ei aivan riitä vihjetarjoukseen kyseenalaisten -arvojen takia. Esimerkiksi kokoelma AQ6 QJ olisi kyselyn jälkeen inviittikorotuksen 3 / arvoinen. Käsi ii) riittää mainiosti tarjoukseen 4. Viides valtti kompensoi herttalyhyyen aiheuttaman haitan. Kolmas käsi on erikoistapaus. Kyselyn 2 avulla voisi joskus

302 298 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN löytyä 5-2 -valtti, mutta usein tuloksena olisi vähemmän mairitteleva 5-1 -osuma. Oikea valinta on passata Landyyn. Passi ilmaisee heikon käden, huonon sopivuuden yläväripeleihin ja ainakin 6 kortin ristin. Ristivaltissa löytyy tällöin yhteensä 7 tai 8 korttia, joten sitoumus on luokkaa mielekkäämpi kuin mahdolliset ylävärivaltit. Tehtäviä Mitä länsi tarjoaa? 1. Pohj. Itä Etelä Länsi 1NT 2 pass? (a) J KQ8764 (b) Q94 J105 K76 Q843 (c) A9842 K106 QJ104 9 (d) 107 Q9 KQ109 J9543 (e) AK6 Q974 J Pohj. Itä Etelä Länsi 1NT X pass? (a) QJ K3 J52 (b) 872 J953 J (c) Q Pohj. Itä Etelä Länsi 1NT 2 pass? (a) J8 109 J874 AK963 (b) Q5 762 KJ (c) 9763 K5 Q (d) 109 KJ84 A (e) K108 AQ

303 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 299 Ratkaisut 1. (a) pass. Huonon yhteensopivuuden takia on syytä pysähtyä välittömästi. Tarjous 3 olisi vaatimus, joten se veisi sarjan aivan liian korkealle. Toisekseen mikään ei takaa, että ristipeli olisi parempi kuin herttapeli. (b) pass. Ainoa hyvä piirre kädessä on 3 kortin herttatuki. Muuten käsi on täynnä huonoja arvoja väärissä paikoissa. Jakaumakaan ei ole hääppöinen. (c) 4. Hyvät 12 pistettä ja ylimääräinen valtti riittävät mainiosti täyspelin tarjoamiseen. (d) pass. Käsi on n. 8 pisteen arvoinen, mutta ei riittävän hyvä inviittiin. (e) 3. Kymmenen hyvää pistettä ja oivallinen valttituki oikeuttavat inviitin. 2. (a) pass. Itä-lännellä on selvä piste-enemmistö, joten 1 NT X lienee pietipeli. (b) pass. 1NT X voi hyvinkin olla kotipeli, mutta lännellä ei ole mitään pitkää väriä, johon karata. (c) 2. Heikolla kädellä kannattaa tarjota omaa pitkää väriä, eikä jäädä puolustamaan. 3. (a) 2. Länsi kysyy pidempää yläväriä ja passaa vastaukseen. (b) 2. Kuten edellinen. (c) 2. Pata on varmasti pidempi valtti kuin hertta. Kortit eivät riitä inviittiin. (d) 3. Luonnollinen inviitti. Kädessä on hyvä jako ja 10 hyvää pistettä. (e) 2. Länsi kysyy pidempää yläväriä ja tekee seuraavalla vuorollaan täyspelivihjeen korottamalla idän värin kolmen tasolle.

304 300 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Balansointi Balansointi tarkoittaa tarjoamista tilanteessa, jossa pass päättäisi sarjan vastustajan sitoumukseen. Esimerkkeinä tilanteesta käyvät vaikkapa seuraavat tarjoussarjat: ja i) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass pass? ii) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass? Ensimmäisessä sarjassa vastustajilla ei liene mitenkään mahdottomasti voimaa, ja he ovat jäämässä 1:n tasolle. Balanssipaikan tarjoukset ovat pohjoisella muuten samat kuin tavallisemmassa tilanteessa toisena kätenä (tässä etelänä), paitsi että yksinkertaiset hypyt eivät ole heikkoja vaan puolivahvoja ja lupaavat n ap ja hyvän 6 kortin värin. (Kaksinkertaiset hypyt sen sijaan säilyvät heikkoina, eli perustuvat tikkivoimaan, eivät arvopisteisiin. Tarjouksissa noudatetaan n sääntöä.) Sarjan ii) tilanteessa itä-länsi on rajoittanut voimansa ja löytänyt yhteisen valttivärin. Tässä tilanteessa etelän balansoinnin tarkoitus on löytää yhteinen valttiväri, jolla kilpailemalla pyritään joko voittamaan loppusitoumus omalle puolelle tai saamaan vastustajat pykälää nykyistä ylemmäs pelaamaan sitoumusta 3. Jos vastustajilla ei välttämättä ole kahdeksaa valttia, ei balansointi ole aina kovin viisasta. Esimerkiksi sarjassa iii) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 1 pass 2 pass 2 pass pass?

305 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 301 ei mikään takaa, että itä-lännellä olisi vähintään 8 kortin -valtti. On hyvin mahdollista, että länsi on joutunut tarjoamaan 2 vain dubbelilla. Tästä syystä ei tässä sarjassa kannata olla kovin aggressiivinen, vaan on syytä toimia harkitusti ja maltillisesti. Lisäksi vielä yksi balansointisääntö, joka koskee avaamista kaikkien muiden jo passattua. Sarjassa iv) Pohj. Itä Etelä Länsi pass pass pass? avaamista rajaa ns. 15-sääntö, jonka mukaan avaaminen 1:n tasolla kannattaa, jos arvopisteet + padat on vähintään 15. Taustalla on ajatus, että pataväri voittaa useimmiten sitoumuksen. Siksi, jos käsi on heikohko avauskädeksi, niin olennaista on patapituus. Jos pata on kädessä lyhyt, niin tarjoamalla vain antaa mahdollisuuden vastustajille tulla mukaan sarjaan -värillä. Tästä syystä on parempi passata, sillä kaikkien passattua molemmat parit saavat jaosta tulokseksi 0 pistettä, mikä on parempi tulos kuin vastustajille pataosamerkinnästä mahdollisesti tuleva esim. 110 pistettä. 2 Sarjojen i) ja iv) osalta asian opiskelu alkaa ja loppuu seuraaviin tehtäviin. Muiden sarjojen käsittelyä jatketaan esimerkkien avulla. Tehtäviä 1. TEHTÄVIÄ, BALANSOITKO AVAUKSEEN 2. TAI AVAATKO/PÄÄSTÄTKÖ ROUNDPASSIKSI Ratkaisut 1. RATKAISUT 2 Lisäksi on myös syytä muistaa, että 4. kädessä avauksiin tulee tiettyjä muutoksia: heikot hypyt lupaavat voimaa n ap ja 3 NT on loppusitoumus, ei Gambling.

306 302 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Balansointi heikolla kädellä Edellisissä tehtävissä oli tilanne aina se, että pelaajalla saattoi olla vielä ihan rehellisen avauskäden voima korteissaan. Tässä tarkastellaan balansointia, kun tarkoituksena on lähinnä puskea vastustajaa ylemmäs. Yleisin tapa tulla mukaan sarjaan on ilmaisukahdennus, jonka jakovaatimus on sama kuin aiemminkin, eli tarjoamattomissa väreissä tulee olla pituutta ainakin 3, mutta mieluummin 4, korttia. Pelaaja voi myös tarjota omaa ainakin 5 kortin väriä. Tällöin käsi on kuitenkin varsin heikko, koska edellisellä kierroksella ei ole kyetty tekemään välitarjousta. Vastauksena balanssipaikan kahdennukseen tarjotaan pisintä väriä, ellei sitten haluta rankaisupassata. Tässä on huomattavaa, että käden voimalla ei ole juuri merkitystä! Syynä on se, että esim. sarjassa Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass X pass? pohjoinen-etelällä on voimaa n ap. Tästä syystä itä-lännen täyspeli on hyvin epätodennäköinen. Toisekseen, tässä sarjassa on idän balansoitava käytännössä aina (jos antaa vastustajien pelata 8+ kortin alavärivalttia 2:n tasolla, pelaa häviäjien puolella). Siten, jos lännellä on paljon voimaa, tarkoittaa se vain sitä, että itä on joutunut kahdentamaan varsin heikolla kädellä. Balansoinnin tarkoituksena on siis kilpailla osamerkinnästä ja/tai ajaa vstustajia taso ylemmäs. Täyspelit ovat näissä sarjoissa hyvin harvinaisia. Balanssipaikkoihin liittyy myös yksi uusi keinotekoinen tarjous. Jos sarja on jäämässä vastustajan sitoumukseen 2 /, niin 2NT on keinotekoinen tarjous. Suorana tarjouksena 2 NT kertoo 5-5 -jakautuman (2 :n päälle alavärit, 2 :n jälkeen mitkä tahansa

307 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 303 värit. Vastauksena ilmaisukahdennukseen tarjous kehottaa kahdentajaa tarjoamaan värejään alhaalta päin. Tarjous 2 NT kannattaa sopia keinotekoiseksi, sillä 2 NT ei mainituissa tilanteissa ole juuri koskaan järkevä loppusitoumus (balansoivalla puolella on hyvin harvoin selkeä piste-enemmistö), vaan tarjoukselle on viisasta sopia joku muu merkitys. Kortteja balanssipaikassa arvostettaessa pätevät olennaisesti samat periaatteet kuin aiemminkin. Voiman pitäisi siis olla mieluiten omissa pitkissä väreissä, ässissä ja kuninkaissa. Kaikista huonoimpia ovat alakuvat vastapuolen yhteisessä värissä. Mitä enemmän omalla puolella on voimaa vastustajan valttivärissä, sitä suurempi osa vastustajien voimasta on puolestaan oman puolemme pitkissä väreissä. Siten esim. Q-dubbeli vastustajan valtissa viittaa siihen, että jaossa voimat sijaitsevat oman sitoumuksemme kannalta väärissä paikoissa. Tällöin kannattaa olla kohtuullisen varovainen tarjouksissa. Esimerkki 1 Tarjoussarja on alkanut seuraavasti: Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass? ja idän käsi on joku alla olevista. i) AJ98 K1074 J ii) J642 KJ93 Q8 732 iii) 72 AJ73 K65 Q1064 Ensimmäinen käsi sopii erinomaisesti balanssipaikan ilmaisukahdennukseen. Voimakin sijaitsee oikeissa paikoissa, mikä on hyvä asia omaa peliä ajatellen. Myös kädellä ii) pitää taistella sitoumuksesta ja kahdentaa, vaikka ruudussa on vain 2 korttia. Huonoimmassa tapauksessa

308 304 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN lännen jakautuma on , jolloin hän tarjoaa 2, ja itälänsi joutuu 7 kortin valttiin väreillä länsi tarjoaa ylävärin ensin, joten niissä tapauksissa päästään 8 kortin valttiin. Käden heikosta voimasta ei kannata olla huolissaan, sillä lännellä lienee vastaavasti suhteellisen vahva käsi. Viimeisellä kädellä joudutaan passaamaan. Pata-dubbeli estää ilmaisukahdennuksen käytön, ja ristikuvakin viittaa puolustuksen suuntaan. Tarjoukseen 2 saisi väri olla vahvempi ja myös pidempi. Huonolla 4 kortin värillä ei pidä tulla balanssille. Tässä on myös syytä huomata, että länsi passasi vuorollaan, vaikka hänellä on ristissä enintään yksi kortti (vastustajilla on ainakin = 8 korttia ristissä). Tämä viittaa siihen, että lännen voima ei riitä ilmaisukahdennukseen, eli että hänellä on enintään 10 ap. Esimerkki 2 Tässä esimerkissä ollaan tarjoussarjassa pykälää edellistä esimerkkiä pidemmällä. Alla on erilaisia käsiä lännelle. i) AJ86 J6 K Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass X pass? ii) Q72 KJ62 J iii) K6 863 QJ85 Q942 Kädellä i) tarjous 2 on selvä valinta. Vaikka ruutuja on kädessä enemmän kuin patoja, niin tarjotaan pataa. Syy on siinä, että -pelissä pitäisi saada ainakin 2 tikkiä enemmän kuin -pelissä, jotta olisi oikein tarjota 3. Toisekseen, yläväriin löytyy idältä useammin 4 kortin tuki kuin alaväriin. Myös toisella kädellä joudutaan tarjoamaan 2. Käsi on liian huono rankaisupassiin, joten yritetään pelastautua mahdollisimman alhaiseen sitoumukseen, kun parempiakaan ei ole näköpiirissä.

309 5.1. PUOLUSTUSTARJOAMINEN 305 Viimeisessä tapauksessa halutaan löytää oikea alavärivaltti. Mutta kuinka sinne päästään? Jos tarjotaan 3, niin huonolla tuurilla idällä on vain 3 kortin tuki, kun ruutuja olisi jopa 5. Tarjouksessa 3 on aivan samat ongelmat. Apuun tulee tarjous 2 NT, joka tämäntyyppisissä balanssisarjoissa sanoo: en tiedä mitä pelataan, kerro mitä sinulla on. Itä tarjoaa 2 NT:n jälkeen pidempää/parempaa alaväriään ja yhteinen valttiväri löytyy. Esimerkki 3 K72 Q963 KQ74 96 P L I E 9 KJ AJ732 Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass X pass 2 NT pass 3 pass 3 pass 3 kp. Patatarjousten jälkeen tilanne on edellistä esimerkkiä monimutkaisempi. Jälleen lännen 2 NT kertoo epätietoisuudesta ja pyytää itää tarjoamaan värejään. 3 ilmaisee, ettei risti kelpaa valtiksi. Yksivärikädellä länsi olisi tarjonnut 3 jo suoraan kahdennuksen jälkeen, joten hänellä täytyy olla myös -väri kädessään. Itä korjaa loppusitoumukseksi 3. Esimerkki 4 Sarjassa Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass 2NT kertoo itä omistavansa 5-5 -alavärit (kädellä / itä tarjoaisi 2 ). Tähän länsi valitsee sopivan loppupelin. Esimerkki 5

310 306 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN QJ Q5 AQ62 P L I E 9 KJ854 K Pohj. Itä Etelä Länsi 1 pass 2 pass pass 2NT pass 3 pass 3 pass 3 kp. Idän 2 NT lupaa jonkun 5-5 -jakautuman ( -väri ei tietenkään tule kysymykseen). Lännen 3 etsii väriä, eli idän tulee passata, jos hänellä on 5 kortin. Tarjouksellaan 3 itä sanoo, että hänen värinsä ovat ja. Tämän tiedon pohjalta länsi valitsee loppusitoumukseksi 3. Tehtäviä 1. TEHTÄVIÄ Ratkaisut 1. RATKAISUT 5.2 Häirityt tarjoussarjat Tässä kilpailevien tarjoussarjojen toisessa osassa käydään läpi tarjoamista, kun oma puoli on avannut, mutta vastustajat tulevat sarjaan mukaan kahdennuksella, välitarjouksella tai vaikkapa heikolla hypyllä. Periaatteessa vastustajien osallistuminen tarjoussarjaan ei muuta paljoakaan. Uutta asiaa tulee lähinnä silloin, kun tarjouksena on kahdennus. Tarjousten voimavaatimukset ja vaatimustilanteet säilyvät ennallaan.

311 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 307 Samoin korotukset pysyvät entisellään. Poikkeuksena on sarja 1 / - välitarjous -?, jossa 2NT kertoo tasaisen käden ja on täyspelivihje, eikä tpv + tuki, kuten ilman häirintää. Sangitarjoukset lupaavat aina pidon vastustajan tarjoamassa värissä. Jos avaustarjous 1 / / / kahdennetaan, niin 1 yli 1 -tarjoukset ovat kuin ilman häirintää 2 yli 1 -tarjous lupaa (5)6+ kortin värin ja voimaa 6-9 ap vastakahdennus kertoo 10+ ap. Tyypillisesti kädessä on lyhyehkö avausväri, eli vastaajalla on puolustushalukkuutta. Tämän jälkeen kaikki kahdennukset ovat rankaisukahdennuksia. 2 NT lupaa täyspelivoiman ja tuen avaajan väriin. Siis myös alaväriin. Väritarjouksien kahdennukset ovat yleensä ilmaisukahdennuksia. Poikkeuksina ovat sangi- ja estoavaukset, joiden jälkeen vastaajan tekemä kahdennus on rankaisua. Tasoilla 1 ja 2 kahdennus lupaa aina, kun on mahdollista, (ainakin yhden) väh. 4 kortin tarjoamattoman ylävärin. Tämä sopimus kantaa nimeä Sputnikkahdennus. Vastustajien rankaiseminen tapahtuu useimmiten passaamalla partnerin ilmaisukahdennukseen. Siis ei käytetä rankaisukahdennusta vaan rankaisupassia. Sangitarjouksien kahdennukset ovat rankaisukahdennuksia ja lupaavat vahvan käden.

312 308 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Vastustajan värin tarjoaminen on täyspelivaatimus ja kysyy sangipitoa vastustajien värissä. Jos vastustajat ovat tarjonneet kahta väriä, niin cue 2:n tai 3:n tasolla lupaa pidon tarjotussa värissä ja kysyy toisen värin pitoa. Erityissopimuksina kahdennuksista ovat seuraavat kaksi tarjoussarjaa. i) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 1 X Etelän kahdennus kertoo tasan 4-4 -ylävärit ja ainakin 6 ap. Tarjous 1 lupaa vähintään 4 kortin värin, mutta jonkun muun kuin edellä mainitun yhdistelmän. Siis, jos tällöin etelällä on myös pataväri, niin herttoja on oltava ainakin 5 korttia. Sama koskee myös tarjousta 1, eli tarjous ei takaa kuin 4 kortin värin, mutta jos kädessä on myös ainakin 4 herttaa, niin patoja on vähintään 5. ii) Pohj. Itä Etelä Länsi 1 / 1 X Tässä tilanteessa etelän kahdennus lupaa tasan 4 kortin -värin ja ainakin 6 ap. Suora 1 -tarjous kertoo puolestaan vähintään 5 kortin värin. Avaajan yläväritarjoukset edellä sarjoissa i) ja ii) olleisiin kahdennuksiin menevät seuraavasti: yläväritarjous 1:n tasolla kertoo minimikäden ja yleensä vain 3 kortin tuen. Kyseessä voi siis olla heikolla kädellä tehty pakkotarjous. korotus 2:n tasolle lupaa 4 kortin tuen ja vastaa voimaltaan häiritsemätöntä toisen vuoron korotusta (vrt. 1 / -1 ;2 tai 1 / -1 ;2 ), ts p. korotus 3:n tasolle on täyspelivihje, tuki ja n pistettä

313 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 309 Kaikkien edellä olleiden sopimusten pitäisi selvitä jäljempänä olevien esimerkkien avulla. Esimerkki 1 K1084 QJ86 85 AK4 P L I E 75 A973 QJ743 J6 Länsi Pohj. Itä Etelä 1 1 X pass 2 kp. Idän kahdennus ilmoittaa ainakin 4 kortin hertan ja 6+ ap. Lännellä on -tuki ja minimivoima, joten hän tarjoaa 2. Vahvemmalla kädellä länsi olisi voinut tarjota 3 tai 4. Idän käsi ei riitä täyspelivihjeeseen, joten itä passaa. Huomaa, ettei 2 ole mikään reverse vaan korotus vastaajan värissä. Esimerkki 2 K72 Q4 AQJ853 J6 P L I E 92 A85 62 AKQ974 Länsi Pohj. Itä Etelä pass 2 pass 2 pass 2NT pass 3NT kp. Idän 2 lupaa 10+ ap ja ainakin 4 kortin värin (voimalla ap ristejä on vähintään 6 kpl). 2 tiedustelee värin pitoa. Avaajan kuningas on pito niin kauan kuin etelä ei pääse kiinni, joten tarjous 2 NT on perusteltu valinta. Itä päättää sarjan sangitäyspeliin.

314 310 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Esimerkki 3 KJ62 Q AQ64 P L I E Q8 J973 KJ Länsi Pohj. Itä Etelä 1 1 X pass 1NT pass 2 kp. Idän kahdennus kertoo taas ainakin 4 kortin -värin. Lännen käsi tulee hyvin kuvatuksi tarjouksella 1NT, joka lupaa -pidon, ap ja tasaisen tai tasaisehkon jakauman, sekä kieltää - tuen. Idän 2 ilmoittaa tässä sarjassa pitkän värin ja ehdottaa loppupeliä. Sarjoissa, joissa vastustaja on tehnyt välitarjouksen, on vastustajan väri vahva tarjous, ja muut tarjoukset ovat luonnollisia ja voimaltaan rajoitettuja. Siten 2 ei ole keinotekoinen vaatimustarjous, kuten olisi ollut ilman vastusajien välitarjousta. Esimerkki 4 Q75 K AQJ93 K865 P L I E J4 AJ Q74 Länsi Pohj. Itä Etelä 1 2 X pass 3 pass 3 kp. Pohjoisen heikko hyppy tuo ongelmia itä-lännelle. Idän kahdennus lupaa herttoja ja tällä tasolla myös jonkinlaista sopivuutta muihin väreihin. Länsi ehdottaa pakkotilanteessa loppusitoumukseksi peliä 3 (hyppy tai vastustajien värin tarjoaminen lupaisi lisävoimaa). Esimerkiksi jakautumalla itä passaisi

315 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 311 tähän. Itä kertoo heikohkon käden ja ainakin 6 kortin värin tarjoamalla 3, joka samalla päättää sarjan. Huomaa, että vahvalla kädellä itä olisi tarjonnut heti ensimmäisellä vuorollaan 3, joten kahdennuksen jälkeinen 3 tehdään kohtuullisen heikolla kädellä. Korkeiden estojen jälkeen joudutaan aika usein tinkimään tarjousten voimavaatimuksista, ja esim. tässä sarjassa itä voi joutua tarjoamaan ensimmäisellä vuorollaan 3 vaikkapa korteilla 94 AQJ876 K2 754, vaikkei oman puolen täyspelistä olekaan mitään takeita. Tarjous on kuitenkin täyspelivaatimus. Esimerkki 5 AQ76 K8 KQ P L I E K J10 A108 Länsi Pohj. Itä Etelä 1 2 X pass 3 pass 4 kp. Idän kahdennus ilmoittaa patavärin. Lännellä on -tuki ja hyvät 16 pistettä, joten käsi riittää tarjoukseen 3. Idällä arvokortit ovat hyvissä paikoissa ja viides valtti on erinomainen asia, joten korotus täyspeliin on selvä valinta. Esimerkki 6 K853 A754 3 KQJ8 P L I E 94 KQJ2 AQJ97 9 Länsi Pohj. Itä Etelä pass 2 pass 4 kp.

316 312 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Tässä esimerkissä on parikin huomion arvoista seikkaa. Täyspelivoimalla itä tarjoaa pisintä väriään, eikä tee sputnikkahdennusta. Toisekseen, koska vastaajan tarjous on korkeampi kuin 2 avausväriä (tässä 2 ), niin 2 ei lupaa lisävoimaa, kuten reverse normaalisti lupaisi. Lännen -singeli on huono piirre, minkä vuoksi vastaaja päättää sarjan hypyllä täyspeliin. Esimerkiksi sarjassa Länsi Pohj. Itä Etelä pass? vastaajan tarjous ei pakota avaajaa ohittamaan tarjousta 2 avausväriä (= 2 ), joten tässä sarjassa avaaja voisi tarjota minimikädellä esim. 2 tai 2 NT. Siten reversetarjous 2 lupaisi lisävoimaa aivan kuten ilman pohjoisen häirintääkin. Esimerkki 7 AJ9 Q5 KQ P L I E Q7 AJ AQ2 Länsi Pohj. Itä Etelä pass 2NT pass 3NT kp. Täyspelivoimaisella kädellään itä tarjoaa 5 kortin herttansa. Lännellä ei ole -tukea, mutta on kelvolllinen -pito ja tasainen minimikäsi, joten hän päättää tarjota 2 NT. Itä korottaa täyspeliin. Sputnik-kahdennus tulee kysymykseen täyspelivoimaisella vastaajan kädellä vain silloin, kun kädessä on tasan 4 kortin yläväri ja kädessä ei ole pidempiä värejä. Edellisessä tarjoussarjassa itä olisi voinut kahdentaa esim. omistaessaan jonkun jakautumista , , tai

317 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 313 Toisella vuorolla hänen pitäisi joko tarjota täyspeli tai ilmoittaa täyspelivoima tarjoamalla vastustajien väriä. Esimerkki 8 QJ9 K J873 P L I E 7 Q83 AKQ1083 AK2 Itä Etelä Länsi Pohj. 1 1 X 2 3 pass 3NT kp. Lännen kahdennus lupaa taas herttavärin. Itä arvioi kätensä täyspelin arvoiseksi lännen takaamaa kuutta arvopistettä vastaan, joten hän kysyy -pitoa tarjoamalla 3. Länsi kertoo omistavansa jarrun värissä ja tarjoaa 3NT. Vastustajien rankaiseminen tapahtuu passaamalla partnerin ilmaisukahdennukseen. Tästä syystä rankaisukahdennuskädellä passataan ja jäädään odottamaan ilmaisukahdennusta. Vastaavasti, koska passannut partneri voi olla vaanimassa tikkikasan kanssa vastustajan takana, on pelaajan aina tarjottava balanssipaikassa jotakin, jos hänellä on lyhyt vastustajan väri. Jos jakauma sallii, niin ilmaisukahdennus on suositeltava tarjous, mutta muutkin valinnat ovat toki sallittuja. Ainoastaan passaaminen on kielletty. Tästä syystä puhutaan pakkobalanssista. Huomaa kuitenkin, että jos pelaajalla on vähintään 3 korttia vastustajan värissä, niin on epätodennäköistä, että partneri on rankaisemassa, joten tällöin passaaminen on sallittua. Esimerkki 9 KQ1083 K6 A P L I E 7 AJ93 KQ742 K94

318 314 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Itä Etelä Länsi Pohj. 1 1 pass pass X kp. Länsi arvelee saavansa -pelissä 3-4 valttitikkiä, ja ässänsä. Lisäksi herttakuningas lienee myös jonkin arvoinen. Avaajan käteen voi huoletta budjetoida ainakin 2 puolustustikkiä, joten pohjoinen-etelällä ei mahda olla ainakaan enempää kuin 7 tikkiä pelissään. Pieti on erittäin todennäköinen, jos länsi saa 4 - tikkiä. Tästä syystä hän päättää passata. Balanssipaikassa idän on pakko toimia ja hän kertoo kahdennuksella lyhyehkön padan sekä ainakin 3 korttia tarjoamattomissa väreissä. Samalla tarjous lupaa normaalin avauskäden puolustustikit. Länsi rankaisupassaa. Tulos lienee ainakin 2 kahdennettua pietiä. Itä olisi kahdentanut myös käsillä 72 AJ93 KQ74 K94 ja 72 AQ AK4. Kädellä 7 AJ3 KQ10742 K94 olisi 2 ollut oikea valinta. Tällöin itälänsi päätyisi pelaamaan sangitäyspeliä. Kokoelma 7 Q93 KQJ74 KJ94 soveltuu puolestaan niin huonosti puolustamiseen, että sillä ei saa kahdentaa balanssipaikassa, vaan järkevä valinta on tarjous 2. Passata saisi kädellä 972 AJ3 KQ74 K94. Siinä tapauksessa pohjoinen-etelä pelaisi yllättäen itä-lännen parasta valttia. Tuloksena olisi iso nippu kahdentamattomia pietejä. Kun vastaaja passaa välitarjoukseen, hänellä voi olla vahva käsi, jolla hän odottaa ilmaisukahdennusta rangaistakseen vastustajia. Mikään ei kuitenkaan takaa, että hänellä olisi ensimmäistäkään arvopistettä kädessään. Tästä syystä lisätään yksi sopimus. Avaajan 1 NT balanssipaikassa lupaa ap ja tasaisen jakautuman. Heikolla tasaisella (11-14 ap) avaajan on siis lähinnä kahdennettava. Sangin tarjoaminen on minimikädellä kielletty. Esimerkki 10

319 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 315 Sangivälitarjouksen jälkeen kahdennus on rankaisu ja väritarjoukset ovat varsin heikkoja, n. 5-9 ap. Olkoon sarja alkanut seuraavasti. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 1NT? Idän kortit löytyvät alapuolelta. i) 87 K1094 J107 A974 ii) AQ iii) J106 Q1082 KJ94 A4 Ensimmäinen käsi on kuin varta vasten tehty ilmaisukahdennusta varten. Sangitarjousten kahdennukset ovat kuitenkin rankaisuja, joten tällä kädellä on passattava. Tapaus ii) on selvä. 2 kertoo ainakin 6 kortin värin ja voimaa n. 5-9 ap. Kolmannella kädellä voisi toki tukea pataakin, mutta selvä vaihtoehto on kahdennus, joka on rankaisu. Käytännössä tarjous lupaa suunnilleen 11+ ap, ja käden jolla haluaa puolustaa. Nyt idän voima on tasaisesti jokaisessa maassa ja kädessä on selkeä lähtökortti padassa. Mikäli lännellä on aivan minimikäsi ja huonot puolustusarvot, hän saa ottaa kahdennuksen pois. Esimerkiksi kädellä K9842 K9 5 KQJ85 lännen on yleensä parempi tarjota kahdennukseen 2 kuin passata. Kädellä iii) itä korjaa sitoumukseksi 2. Esimerkki 11 Vastustajien korkean estotarjouksen jälkeen joudutaan usein tilanteeseen, jossa joudutaan joko tarjoamaan hieman optimaalista enemmän ( ylitarjous ) tai vähemmän ( alitarjous ). Sarja on tällä kertaa edennyt seuraavasti. Länsi Pohj. Itä Etelä 1 3? Alla on vaihtoehtoja idän korteiksi.

320 316 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN i) 9852 Q87 A ii) A763 K86 Q iii) AQ63 K Ensimmäinen käsi on liian heikko tarjoamiseen 3:n tasolla, joten tässä vaiheessa on passattava. Jos länsi kahdentaa 3, niin kyseessä on ilmaisukahdennus, jolloin itä tarjoaa 3. Keskimmäisellä kädellä tarjottaisiin häiritsemättömässä sarjassa 2, mutta pohjoisen hypyn jälkeen on tarjottava 3. Tarjous kertoo tuen ja n. 10 pisteen käden. Tarjous tehdään käsillä, jotka ovat maksimia häiritsemättömään tarjoukseen 2 tai minimiä tarjoukseen 3. Viimeisessä kädessä on -valttina 11 pistettä ja lisäpituutta valtissa. Pisteet ovat myös hyvissä paikoissa ja ruudussa on välikortteja. Tällaisella hyvällä inviittikädellä tarjotaan näin voimakkaasti häirityissä sarjoissa suoraan täyspeli. Jos avaajan käsi on K9 AQ974 K85 J97 tai J92 AQ974 K8 J97, niin tuloksena on helppo kotipeli, sillä ruutuässä on luultavasti etelällä. Huomaa, että ainakin jälkimmäisellä kokoelmalla länsi passaa taatusti, jos itä tarjoaa vain 3. Esimerkki 12 A104 KQ73 QJ974 Q P L I E KJ865 J6 K Länsi Pohj. Itä Etelä 1 3 pass pass X pass 3 kp. Kolmen tasolla idän kahdennus olisi ilmaisutyyppinen ja lupaisi voimaa n. 8+ ap. Voimaa vastaajalla on riittävästi, mutta herttaväri on liian lyhyt. (Muista, että sputnik-kahdennusta pelataan vain 1:n ja 2:n tasolla.) Koska käsi on suunnilleen ässän verran liian heikko tarjoukseen 3, joutuu itä passaamaan. Länsi ilmaisu-

321 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 317 kahdentaa vuorollaan. Kahdennus on vielä näinkin korkealla suunnilleen pakollinen, kun avaajalla on -singeli ja sopiva jako. Idän käsi on melkein riittävän hyvä hyppyyn täyspeliin, mutta 3 on järkevä valinta. Länsi on tarjonnut olettaen idälle n. 6 ap, joten idällä on hieman minimiä enemmän voimaa ja lisäpituutta padassa. Vastaaja kuitenkin tietää, että hyvällä kädellä avaaja korottaa vielä täyspeliin, joten idän ei ole syytä tarjota hirvittävän aggressiivisesti. Esimerkki 12 J95 AQ974 AK82 J Q6 AQ98632 P L I E K10842 J J75 K1075 AQ63 K Länsi Pohj. Itä Etelä X kp. Etelä päättää ehkäistä todennäköisen 11 kortin valtin ja hyvän jakautuman turvin tarjoamalla 5. (Ristipelin tikeiksi voi odottaa 7 -tikkiä varkautta, eli 8-9 tikkiä. Toisaalta etelän mielestä puolustus on saamassa -pelissä 0-1 ristiä ja luultavasti -tikin. Siten ehkäisy on hyvä valinta, jos itä-länsi on vaarassa ja pohjoinen-etelä vaarattomassa.) Länsi pitää omaa kotipeliä viiden tasolla kyseenalaisena ja kahdentaa. Omalla kädellään hän uskoo saavansa ainakin yhden tikin molemmista punaisista väreistä ja luottaa jostain muualta tulevan vielä ainakin yhden tikin. Idällä ei ole tähän lisättävää. Ristipelissä on 9 tikkiä ja herttapelissä 10.

322 318 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN Itä-länsi teki siis oikein kahdentaessaan. Ehkäisyt kannattaa yleisesti ottaen kahdentaa jo pelkän piste-enemmistön turvin, sillä vähillä pisteillä 5:n tasolla ei yleensä kotipelejä enää tule. Kilpailussa on yleensä kallista jättää vastustajan ehkäisy kahdentamatta ja erityisen arvokasta on tarjota oma pietipeli vastustajan pietiin menevän ehkäisyn päälle. Aloittelijalle kelpaa siis ohjeeksi: jos vastustaja ehkäisee ja teillä on piste-enemmistö, niin kahdenna. Esimerkki 13 AJ976 2 KQ87 A97 P L I E KQ105 KQ10 AJ643 8 Länsi Pohj. Itä Etelä pass 4 pass 4NT pass 5 pass 6 kp. Mitä on idän 4? Vahva käsi, mutta ei ole omaa pitkää väriä, koska itä ei tarjonnut 3 /? Tarjous ohittaa sangitäyspelin, joten ainoaksi loogiseksi vaihtoehdoksi jää käsi, jossa on -tuki ja liikaa voimaa suoraan hyppyyn patatäyspeliin. Siis tyypillisesti kädessä on n. 13+ ap ja -tuki. Huomaa, että tarjous ei lupaa - kontrollia, vaikka tällä kertaa se idältä löytyykin. Lännellä on hieman lisävoimaa, eikä ristissä ole mitään kyseenalaisia arvoja, joten hän tekee cue-tarjouksen. Tästä vastaaja ilahtuu ja päättää kysyä avainkortteja -valttina. RKCB:n vastauksena avaaja kertoo 2 avainkorttia ilman valttirouvaa tarjouksellaan 5. Itä päättää sarjan pataslammiin. Esimerkki 14 Tarkastellaan vielä tarjousvaihtoehtoja, kun avaus on ilmaisukahdennettu. Tällä kertaa sarja on alkanut seuraavasti: Länsi Pohj. Itä Etelä 1 X?

323 5.2. HÄIRITYT TARJOUSSARJAT 319 Katsotaan, kuinka itä tarjoaa seuraavilla käsillä. i) KJ86 J105 A ii) AJ86 AQ9 J5 J1085 iii) 85 AK KQ8 Kädellä i) tarjotaan 1, eli aivan samoin kuin vastustajan passattua ilmaisukahdennuksen sijaan. Toinen käsi on sopiva vastakahdennukseen: voimaa reilusti, kohtalaisen huono sopivuus avaajan väriin ja pituutta löytyy kaikkiin tarjoamattomiin väreihin. On silti mahdollista, että rankaisukahdennuksen sijaan itä-länsi päätyy vielä sangitäyspeliin. Viimeisessäkin kädessä on voimaa yli 10 ap, mutta tällä kädellä vastakahdennus ei ole hyvä valinta padan lyhyyden takia. Oikein on tarjota 1, ja jatkossa tehdä täyspelivihje, jos avaaja tarjoaa 1 tai 1NT. Mikäli avaaja tukee herttaa, niin idän on huolehdittava täyspeliin pääsemisestä. Huomaa, että jos kädessä vaihdettaisiin hertat ja ristit keskenään, pitäisi aluksi vastakahdentaa, sillä suora 2 rajoittaisi voiman välille 6-9 ap. Tehtäviä 1. TEHTÄVÄT 2. ÄLÄ UNOHDA SARJOJA, JOISSA AVATTU ESTOLLA 3. NIISTÄ KOROTUKSIA JA RANKAISUKAHDENNUK- SIA Ratkaisut 1. RATKAISUT

324 320 LUKU 5. KILPAILEVA TARJOAMINEN

325 Luku 6 Tarjousten huomiointi tikkipelissä 6.1 Pelinvientitehtäviä 6.2 Puolustustehtäviä 321

326 322 LUKU 6. TARJOUSTEN HUOMIOINTI TIKKIPELISSÄ

327 Liite A Bridge-sanastoa sääntö: Lähtökorttisopimus, jonka mukaan aloitetaan värin suurimmalla, kolmanneksi suurimmalla tai viidenneksi suurimmalla kortilla. Jos aloituskortti N on kolmanneksi suurin kortti, niin muilla kuin lähtijällä on yhteensä 12 N lähtökorttia suurempaa korttia. Viidenneksi suurimmalla lähdettyä vastaava luku saadaan laskusta 10 N. 11-sääntö: Lähtökorttisopimus, jonka mukaan aloitetaan värin neljänneksi suurimmalla kortilla. Vrt sääntö. 15-sääntö: Neljäs käsi avaa tarjoussarjan kolmen passin jälkeen vain, jos arvopisteet + patojen lkm on vähintään yli 1 -tarjous: Yhden tason avaukseen tehty yhden tason vastaustarjous. 2 yli 1 -tarjous: Yhden tason avaukseen tehty 2:n tason hyppäämätön vastaustarjous. A: Ässä, värin korkein kortti. alavärit: Risti ja ruutu. alertoida: Ilmoittaa vastustajille, että partnerin tarjous oli merkitykseltään keinotekoinen. Tarjouslappuja käytettäessä alertointi suoritetaan nostamalla Alert-lappu pöydälle. Ilman lappuja taas kopautetaan selkeästi pöytää. aloittaa: Ks. lähteä. arvopisteet: Yleisin tapa arvioida käden voimaa. Ässästä lasketaan 323

328 324 LIITE A. BRIDGE-SANASTOA 4 arvopistetta, kuninkaasta 3, rouvasta 2 ja jätkästä 1. avainkortit: 4 ässää ja valttivärin kuningas. Ks. RKCB. avaaja: Pelaaja, joka ensimmäisenä tekee muun tarjouksen kuin pass. Blackwood 4NT: 4NT kysyy partnerin ässien määrää. Vastaukset: 5 = 0 tai 4, 5 = 1, 5 = 2, 5 = 3. bluffi: Tahallisesti, vastustajan harhauttamiseksi tehty tarjous kädellä, joka ei vastaa tarjouksen merkitystä parin tarjousjärjestelmässä. brikka: Jaon korttien säilytyskotelo, jossa on oma lokeronsa kunkin pelaajan korteille ja jakaja sekä vyöhykkeet merkittyinä. C: Clubs, ristiväri cue: 1) Keinotekoinen tarjous vastustajien värissä. 2) Ks. kontrollitarjous D: Diamonds, ruutuväri Dbl/Dble: Double, kahdennus. double dummy: Bridgeä kaikki kortit näkyvissä, esim. bridgetehtävässä tai jaon jälkeisessä analyysissä. dubbelton/dubbeli: Kahden kortin väri, esim. dubbelton-risti tai rouva-dubbeli. dummy: Lepääjä. ehkäisy/esto: Heikkoon pelivoimaiseen käteen perustuva tarjous, jolla pyritään häiritsemään vastustajien tarjoamista. entry/entri: Yhteys parin käsien välillä. epätavallinen 2 NT: Vastustajan avattua lupaa hypppäävä 2 NT vähintään 5-5 -jaon kahdessa alimmassa tarjoamattomassa värissä. H: Hearts, herttaväri haarukka: Samassa kädessä olevat värin kortit, joiden välistä puuttuu yksi kortti, esim. AQ = ässä-rouva -haarukka. hakku: Pieni kortti, yleensä kortit 2-7. heikko hyppy: Hyppäävä tarjous, joka lupaa pitkän värin ja alle normaalin avauskäden minimivoiman. heikko sangi: Avaus 1NT, joka lupaa voimaa systeemin minimiavauksen verran, yleensä n ap.

329 325 hyppäävä tarjous: Tarjous, joka on korkeampi kuin kyseisen pelimuodon (värin tai sangin) alin mahdollinen tarjous. ilmaisukahdennus: Kahdennus, joka parin sopimuksen mukaan ei ole rankaisukahdennus. Yleensä ilmaisukahdennus lupaa värejä, joita vastustaja ei ole tarjonnut. inviitti: Ks. vihjetarjous. isoslammi: Sitoumus 7 tasolla. Kotipeliin tarvitaan 13 tikkiä. J: Jätkä/sotilas, värin neljänneksi suurin kortti. Jacoby 2 NT: Avaukseen 1 / lupaa 2 NT valttituen ja täyspelivoiman. Jacoby Transfers: Avauksen 1 NT jälkeiset siirtotarjoukset: 2 lupaa 5 kortin hertan, 2 lupaa 5 kortin padan. jakaja: Pelaaja, joka aloittaa tarjoamisen. jakautuma: Pelaajan korttien lukumäärät lueteltuna maittain, esim jakopisteet: Käden pelivoiman arviointia lyhyiden värien perusteella. Renonssista lasketaan 3 jakopistettä, singeltonista 2 ja dubbeltonista 1. jatkaja: Välitarjoajan tai ilmaisukahdentajan partneri. jury: Kilpailussa nimetty muutaman hengen ryhmä, joka käsittelee kilpailunjohtajan tekemiä päätöksiä koskevat valitukset. K: Kuningas, värin toiseksi korkein kortti. kahdennus: Tarjous, joka kaksinkertaistaa pistetikeistä saatavan pistemäärän sekä korottaa pietien hintaa. Kahdennuksen saa tehdä vain vastustajan tarjoukseen. kasvattaa: Pelata omaa pitkää/vahvaa väriä, kunnes vastustajien saamien tikkien jälkeen omiin kortteihin on tullut (uusia) pikatikkejä. keinotekoinen tarjous: Tarjous, jolle on sovittu luonnollisesta merkityksestä poikkeava sisältö. kierrosvaatimus/kv.: Vaatimustarjous, jonka tekijä haluaa itselleen vielä ainakin yhden tarjousvuoron, mutta ei lupaa täyspelivoimaa. kilpailunjohtaja: Henkilö, joka toimii tuomarina bridgekilpailussa. Osallistuu yleensä myös kilpailun järjestämiseen.

330 326 LIITE A. BRIDGE-SANASTOA kombinoitu haarukka: Haarukka, joka on jakautunut parin pelaajien kesken, esim. A74 vs. Q52 kontrollitarjous: Slammia hakeva tarjous, joka kertoo värissä joko lyhyyden (0/1 korttia) tai aidon kontrollin (A/K). konventio: Ks. keinotekoinen tarjous. korotus: Tarjous partnerin edellisellä vuorollaan tarjoamassa pelivaihtoehdossa (väri tai sangi). kotipeli: Pelinviejä saa vähintään sitoumukseen vaadittavat tikit. kovat värit: Ruutu ja pata (termi käännetty ruotsista). kupata: Ks. varastaa. käsi: Pelaajalla olevat kortit. käännetyt merkinannot: Merkinantosopimus, jossa pelijärjestys pieni-iso kertoo joko parillisen määrän kortteja tai positiivisen voimamerkinannon. laistaa: Jättää ottamatta tikki, jonka olisi voinut (varmasti) voittaa. Landy: Vastustajien avauksen 1 NT jälkeen 2 = ylävärien pituudet väh leikkaus: Pelitapa, jossa yritetään voittaa tikki toisessa tai kolmannessa kädessä lähtövärin haarukan pienemmällä kortilla. Mikäli parilla on eri käsiin jakautuneena sarja (mahdollisesti kombinoidun) haarukan pienemmästä kortista alkaen, niin leikata voi myös kierrättämällä sarjaan kuuluvan kortin lähtien kädestä, jossa ei ole haarukan suurinta korttia. lepääjä: Pelinviejän partneri, joka asettaa lähtökortin jälkeen korttinsa pöydälle kaikkien nähtäväksi. levitys: Pelaaja näyttää korttinsa vastustajilleen, kertoo kuinka aikoo pelata, ja ilmoittaa tikkimäärän, jonka tällä pelitavalla saa. Yleensä levittäjä on pelinviejä. Levityksellä nopeutetaan peliä läpihuutojaoissa. limit-korotus: Avauksen 1 / / / hypppäävä korotus, joka on täyspelivihje, mutta ei vaatimus. loppusitoumus: Ks. sitoumus luonnollinen tarjous: Luonnollisessa tarjoamisessa väritarjous lupaa vähintään 4 korttia tarjotussa värissä, sangitarjous lu-

331 327 paa (yleensä) tasaisen käden, ja partnerin väriä korotettaessa pätee sääntö: mitä korkeampi tarjous, sitä vahvempi käsi. lähteä: Pelata tikkiin ensimmäisenä. M, m: Major = yläväri, minor = alaväri. maat: Pata, hertta, ruutu ja risti maata: Jäädä liian alhaiseen sitoumukseen, jolloin joku hyvitys jää saamatta. Esim. maata täyspeli = jäädä osamerkintään, kun täyspeli menee kotiin. maksimi: Käden (piste/peli)voima, joka on aiemmin luvatun voima-alueen ylärajoilla. marmic: Jakautuma tyyppiä 4441 tai 5440 (iso-marmic). maskata/maski: Leikata/leikkaus. Michaels cue: Vastustajan värin tarjoaminen lupaa 5 korttia korkeimmassa tarjoamattomassa värissä sekä toisen 5 kortin tarjoamattoman värin. minimi: Käden (piste/peli)voima, joka on aiemmin luvatun voimaalueen alarajoilla. mustat värit: Risti ja pata. nikkari: Jätkä/sotilas. NT: No Trump, pelimuoto, jossa ei ole valttia. Tikin voittaa aina lähtövärin suurin kortti. opv: Oikean puoleinen vastustaja. osamerkintä: Sitoumus, jonka pistetikeistä saa alle 100 pistettä. pari: Pohjoinen ja etelä tai itä ja länsi. pass: Tarjous, joka siirtää tarjousvuoron seuraavalle pelaajalle. partneri: Parin toinen pelaaja. pehmeät värit: Risti ja hertta (termi käännetty ruotsista). pelinviejä: Pelaaja, joka loppusitoumuksen tehneeltä puolelta tarjosi ensin lopullista pelivaihtoehtoa (väriä tai sangia). pieti: Jokainen tikki, joka jää puuttumaan kotipeliin vaadittavasta tikkimäärästä. pikatikki: Tikki, joka saadaan päästämättä vastustajaa kiinni. pikkuslammi: Ks. slammi. pito: Kortti/kortit, jolla saa sangissa tikin vastustajien kasvattaessa väriä.

332 328 LIITE A. BRIDGE-SANASTOA preferenssitarjous/preffi: Ks. valintatarjous. punaiset värit: Ruutu ja hertta. puolustaja: Pelinviejän vastustaja. pyöreät värit: Risti ja hertta (termi käännetty englannista). pysäytystarjous: Tarjous, johon pelaaja haluaa partnerinsa passaavan seuraavalla vuorollaan. pöytä: Lepääjän käsi. Q: Rouva, värin kolmanneksi suurin kortti. rankaisukahdennus: Kahdennus, joka kertoo puolustushalusta. rankaisupass: Pass partnerin ilmaisukahdennukseen. Redouble/RDble: Vastakahdennus. renonssi/reno: Nollan kortin väri. reverse: Väritarjous 2:n tasolla pelaajan ensimmäistä tarjousta korkeammassa värissä. revokki: Pelaaja ei tunnusta väriä, jota hänellä vielä on, vaan sakaa tikkiin. Revokin tehnyt puoli tuomitaan yleensä menettämään tikki tai kaksi vastustajilleen. roundpass: Jako, jossa kaikki passasivat ensimmäisellä tarjousvuorollaan. RKCB: Roman Keycard Blackwood, tarjous 4 NT kysyy avainkortteja sovittu väri valttina. Vastaukset: 5 = 0 tai 3, 5 = 1 tai 4, 5 = 2 (tai 5) ilman valttirouvaa, 5 = 2 (tai 5) + valttirouva. S: Spades, pataväri sakata: Pelata muuta väriä kuin lähtöväriä, koska kädessä ei enää ole lähtöväriä. Valtin sakaamista sanotaan varastamiseksi, ei koskaan sakaamiseksi. sangi: Ks. NT. sarja/sekvenssi: Vähintään 2 peräkkäistä saman värin korttia. siirtotarjous: Tarjous, joka lupaa pituutta seuraavassa ylemmässä värissä. Ks. Jacoby Transfers. singelton/singeli: Yhden kortin väri. sitoumus: Tikkipelin peli. Ilmaisee kotipeliin tarvittavan tarvittavan tikkimäärän (6 + tarjottu taso) ja pelimuodon (valtti tai sangi) sekä sen, onko sitoumus kahdennettu tai vastakahden-

333 329 nettu. Esim. sitoumus 4 kertoo, että kotipeliin tarvitaan 10 tikkiä herttaväri valttina pelaten. slammi: Sitoumus 6:n tasolla. Kotipeli vaatii 12 tikkiä. South-African Texas: Sangiavaukseen vastaajan 4 on kaksoissiirto 4 :aan ja 4 4 :aan. Stayman: Avauksen 1 NT jälkeen vastaajan 2 kysyy avaajalta väh. 4 kortin ylävärejä. Stop: Varoitus hyppäävästä tarjouksesta, joka pakottaa seuraavan vastustajan pitämään n. 10 s tauon ennen tarjoamista. Tehdään tarjouslapulla, tai suullisesti sanomalla stop, ellei tarjouslappua ole käytettävissä. T: 10, esim. jakokaavioissa. tarjous: Pass, kahdennus, vastakahdennus tai jokin tarjoustason (1-7) ja pelimuodon (valtti tai sangi) sisältävä ilmaus. tarjousjärjestelmä/-systeemi: Parin tarjouksille sopimien merkitysten kokoelma. tarjouslaput: Tarjousten esittämiseen tehdyt lappuset. Lapuista löytyvät kaikki tarjousvaihtoehdot, sekä esim. alert ja stop. tarjoussarja: Kaikkien jaossa tehtyjen tarjousten muodostama kokonaisuus. tasainen jakautuma: Joku jakautumista 4333, 4432 ja terävät värit: Ruutu ja pata (termi käännetty englannista). tikki: Lähtijän pelaama kortti ja kolme seuraavaksi pelattua korttia. topata: Pelata väri suurimmista korteista alkaen. tukea: Luvata valttituki tarjouksella. tuki: Riittävä korttimäärä partnerin värissä, jotta väriä voidaan pelata valttina. tunnustaa väriä: Pelata lähtöväriä oleva kortti. täyspeli: Sitoumus, jonka pistetikeistä kertyy vähintään 100 pistettä. täyspelivaatimus/tpv.: Tarjous, jonka jälkeen pari ei saa enää pysähtyä osasitoumukseen. uhraus: Tarjous, jonka arvellaan olevan kahdennettuna pietipelinä omalle puolelle edullisempi kuin vastustajien sitoumus.

334 330 LIITE A. BRIDGE-SANASTOA vaatimustarjous: Tarjous, jonka tekijä haluaa itselleen vielä ainakin yhden tarjousvuoron. Jos seuraava pelaaja passaa, niin partneri ei saa passata. Yleensä vaatimustarjous lupaa niin paljon voimaa tai niin pitkän pistealueen, että yhdessä partnerin minimivoimankin kanssa parilla voi olla täyspelivoima. vahva sangi: Avaus 1NT, joka lupaa voimaa enemmän kuin tarjoussysteemin minimiavaus, esim ap. valintatarjous: Tarjous, jolla pelaaja valitsee partnerin tarjoamista väreistä sopivimman valtin. valtata: Lähteä valttiväriä. valtti: 1) Väri, jolla pelaaja voi voittaa tikin, kun lähtöväri on loppunut. 2) Valttivärin kortti. varastaa: Pelata tikkiin valtti, kun ei voi enää tunnustaa väriä. Valtti voittaa kyseisen tikin. vastaaja: Avaajan partneri. vastakahdennus: Tarjous, joka kaksinkertaistaa pistetikeistä saatavat pisteet ja pietien hinnan kahdennettuihin nähden. Tarjouksen saa tehdä vain vastustajan kahdennuksen jälkeen. vihjetarjous: Tarjous, joka kertoo mahdollisuudesta bonuksia tuottavaan peliin, jos partnerilla on paremmat kuin minimikortit, esim. täyspelivihje kertoo täyspelimahdollisuuksista. vpv: Vasemman puoleinen vastustaja. vyöhykkeet: Vaaravyöhykkeessä oleva pari saa kotiinpelatusta täyspelistä, slammista tai isoslammista enemmän pisteitä kuin vaarattomassa vyöhykkeessä ollessaan. Pietipeleistä vastustaja saa enemmän pisteitä pelinviejän ollessa vaarassa kuin pelinviejän ollessa vaarattomassa. välitarjous: Väri- tai sangitarjous vastustajien avattua. väri: Risti, ruutu, hertta tai pata. X/XX: Kahdennus/vastakahdennus. ylitikki: Jokainen tikki, joka on saatu kotipeliin vaadittavien lisäksi. ylivienti: Ks. siirtotarjous. ylävärit: Hertta ja pata.

335 Liite B Pistetaulukot Esimerkkejä taulukoiden käytöstä Länsi pelaa vaaravyöhykkeessä sitoumusta 4 ja saa 12 tikkiä, eli 2 ylitikkiä. Suorituksestaan itä-länsi saa pisteitä kotipelistä 620 ja ylitikeistä 2 30 = 60, joten pari saa jaosta yhteensä 680 pistettä. Etelä pelaa vaarattomassa vyöhykkeessä sitoumusta 5 X ja saa vain viisi tikkiä. Tulos on siis kuusi kahdennettua pietiä. Taulukon mukaan 4 pietiä antaa vastustajille 800 pistettä ja 2 seuraavaa yhteensä = 600 pistettä. Siten itä-länsi kirjaa jaosta itselleen 1400 pistettä. Kotipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Taso / / NT / / NT Ylitikit/kpl

336 332 LIITE B. PISTETAULUKOT Kahdennetut kotipelit Vyöhyke Vaaraton Vaara Taso / / NT / / NT Ylitikit/kpl Vastakahdennetut kotipelit Vyöhyke Vaaraton Vaara Taso / / NT / / NT Ylitikit/kpl Pietipelien pistemäärät Vyöhyke Vaaraton Vaara Tulos pass X XX pass X XX Lisäpiedit/kpl Pass: kahdentamaton sitoumus, X: kahdennettu, XX: vastakahdennettu.