Ennen lomakkeen täyttämistä kannattaa tutustua huolellisesti täyttöohjeen kohtaan "Milloin asfalttiaseman voi rekisteröidä?"

Transkriptio

1

2

3 ASFALTTIASEMAN ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELUN TIETOJÄRJESTELMÄÄN REKISTERÖINTIÄ VARTEN ILMOITUKSEN TUNNISTETIEDOT (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Ilmoitus on saapunut Ennen lomakkeen täyttämistä kannattaa tutustua huolellisesti täyttöohjeen kohtaan "Milloin asfalttiaseman voi rekisteröidä?" ASFALTTIASEMA, JOLLE REKISTERÖINTIÄ HAETAAN Kyseessä uusi asfalttiasema Toiminnan suunniteltu käynnistymisajankohta 5/2017 on olemassa olevan asfalttiaseman olennainen muutos (YSL 28 3 mom.) Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta Mitä muutos koskee? olemassa olevan asfalttiaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55 2 mom.) olemassa olevan asfalttiaseman ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen (YSL 58 1 mom.) Mitä muutos koskee? olemassa olevan asfalttiaseman rekisteröinti määräaikaan ( ) mennessä REKISTERÖIDYN ASFALTTIASEMAN TOIMINNAN MUUTOS (22 ) Kyseessä asfalttijätteen hyödyntäminen Muutoksen suunniteltu toteutumisajankohta on lentotuhkan hyödyntäminen asfalttijätteen murskaaminen tuotannon merkittävä lisääminen muu syy, mikä? 1. TOIMINNANHARJOITTAJAN NIMI JA YHTEYSTIEDOT Toiminnanharjoittajan nimi tai toiminimi Finavia Oyj Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Postiosoite ja -toimipaikka PL 50, VANTAA Ilmoituksen tekijän nimi Pekka Nielikäinen Yhteyshenkilön nimi (jos eri kuin ilmoituksen tekijä) Käyntiosoite ja postitoimipaikka Lentäjäntie VANTAA Postiosoite ja -toimipaikka PL VANTAA 6033 / Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@finavia.fi Sähköpostiosoite pekka.nielikainen@finavia.fi Postiosoite ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite

4 v Yhdyshenkilö Ilkka Lukkari, NCC Roads Oy Nuolitie 10, VANTAA Laskutusosoite Finavia Oyj, Ostolaskut, PL 93,01531 VANTAA. VIITE projekti ASFALTTIASEMAN YHTEYSTIEDOT JA SIJAINTI SEKÄ TIEDOT ASEMAN YMPÄRISTÖSTÄ (3, 5, 17 ) Aseman nimi Asfalttiasema, Oulun lentoasema Sijaintipaikka (kunta, kylä) Oulun lentoasema Katuosoite Lentokentäntie OULUSALO Kiinteistötunnus Postiosoite PL OULUNSALO Aseman yhteyshenkilön nimi v Ilkka Lukkari Toiminnan vastuuhenkilön nimi (jos eri kuin aseman yhteyshenkilö) Puhelinnumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite pekka.nielikainen@finavia.f i Sähköpostiosoite Yhteyshenkilö ei tiedossa, tiedot ilmoitetaan myöhemmin ilkka.lukkari@ncc.fi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Vastuuhenkilö ei tiedossa, tiedot ilmoitetaan myöhemmin Asfalttiaseman koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ) ,224 itä ,647 pohjoinen Tiedot asfalttiaseman sijaintipaikan olosuhteista Häiriölle alttiit kohteet sekä muut herkät kohteet, jotka sijaitsevat alle 500 m etäisyydellä asfalttiaseman häiriötä aiheuttavasta toiminnasta: Kohde* Asuinkiinteistö Loma-asunto Koulu tai päiväkoti Leikkikenttä Sairaala Virkistysalue Kohteen nimi, kiinteistötunnus tai käyntiosoite Kylänpuolentie 461 Kylänpuolentie 431 Kylänpuolentie 475 Kylänpuolentie 495 Etäisyys asfalttiasemasta (m) I tai II luokan pohjavesialue Salonselän pohjavesialue ( ) 0 Kurikan vedenottamo Pohjavedenottamo Lentoaseman vedenottamo (ei 700 käytössä) Natura alue Muu luonnonsuojelukohde Muu häiriölle altis kohde * Kohteet on merkittävä myös sijaintikarttaan (liite A) Merkintä laitoksen sijaintikartalla (liite A) m Lähiseudulla sijaitsee muita ympäristöä kuormittavia toimintoja, mitä? lentoasema Etäisyys asemasta 1000 Kiinteistöllä sijaitsevat toiminnot, jotka eivät kuulu asfalttiasemaan: varikko toimistorakennus 6033 /

5 muu, mikä? Lentoaseman rakennuksia Lisätietoja kohtaan 2: Tilapäinen asfalttiasema sijaitsee lentoasema-alueella. Tilapäinen asfalttiasema sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueen kartta on esitetty Liitteen F liitteessä 6. Finavia tarkkailee lentoaseman toiminnan vaikutuksia pionta-ja pohjavesiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen) hyväksymän tarkkailuohjlemna mukaisesti. Liitteenä F on vesitarkkailun yhteenvetoraportti vuodelsta TIEDOT ALUEEN KAAVOITUKSESTA (5 ) Asemakaava, aseman sijaintipaikan kaavamerkintä Yleiskaava Poikkeamispäätös Ei oikeusvaikutteista kaavaa Toimintaa koskeva kaavamuutos vireillä Lisätietoja kohtaan 3: 4. TIEDOT ASFALTTIASEMAN YMPÄRISTÖLUVASTA SEKÄ MUISTA LUVISTA, SOPIMUKSISTA, PÄÄTÖKSISTÄ JA ILMOITUKSISTA Viranomainen/taho Myöntämispäivämäärä Lainvoimainen Vireillä Ympäristölupa Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Maanomistajan suostumus aseman sijoittamiselle Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä Päätös kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista Muu, mikä? Ympäristölupa lentoaseman toiminannalle Finavia Oyj Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös nro 60/08/2) Lisätietoja kohtaan 4: 5. TIEDOT ASFALTTIASEMAN TOIMINNASTA, RAAKA-AINEISTA, TUOTANNOSTA, KAPASITEETISTA JA TOIMINTA-AJOISTA (4, 10 ) Kyseessä on kiinteä asema kiinteä asfalttijätteen murskaamo siirrettävä asema 6033 /

6 siirrettävä asfalttijätteen murskaamo muu, mikä? Polttoaineena massanvalmistuksessa on raskas polttoöljy kevyt polttoöljy maakaasu muu, mikä? Asfaltin suunniteltu tuotanto tuotantokapasiteetti Asfalttijätteen suunniteltu käyttö käyttökapasiteetti Lentotuhkan suunniteltu käyttö käyttökapasiteetti Arvioitu määrä (t/a) tonnia (v. 2017) tonnia ei ei Asfalttiasemalle vastaanotettava asfalttijäte ei sisällä kivihiilitervaa, vaarallista jätettä tai muuta siihen kuulumatonta materiaalia Massanvalmistuksessa käytettävä lentotuhka on CE-merkittyä Aseman arvioitu normaali vuotuinen toiminta-aika pvm maksimissaan noin 100 työpäivää, työpäivää viikonpäivät ma-pe kellonaika 7-23 Aseman arvioitu poikkeuksellinen toiminta-aika pvm viikonpäivät kellonaika (klo välillä) kuinka monena päivänä yhteensä toimitaan poikkeuksellisina aikoina Asfalttijätteen murskaamon arvioitu vuotuinen toiminta-aika pvm viikonpäivät kellonaika Lisätietoja kohtaan 5: Mikäli sääolosuhteet ovat poikkeukselliset, voidaan aikataulun varmistamiseksi tehdä viikonlopputyötä muutamana viikonloppuna toiminta-aikana /

7 6. TIEDOT ASFALTTIASEMAN TEKNISISTÄ RAKENTEISTA (6, 11 ) Asfalttiaseman käyttöönottovuosi 1999 Piipun korkeus maanpinnasta 22 m Lentotuhkan varastosiilon tilavuus m 3 Asemalla on uusiomassa- eli RC-rumpu Tankkauslaitteisto on varustettu lukittavalla sulkuventtiilillä Säiliökohtaiset tiedot nestemäisistä aineista Säiliön numero Bit 1 Bit 2 PÖ 1 PÖ2 Varastoitava aine Bitumi Bitumi Raskas PÖ kevyt PÖ Tilavuus m tn 2-vaippainen Kiinteästi valumaaltaallinen Ylitäytönestin Vuodonilmaisujärjestelmä Pinnanmittausjärjestelmä automaattinen manuaalinen Viimeisin tarkastusajankohta (pvm) Käyttöönottovuosi Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien käsittely- ja jakelualueita koskevat tiedot Käsittelyalue Jakelualue Nesteiden läpäisemättömyyden varmistaa allas Työkoneiden polttoaineet Työkoneiden voiteluaineet Kemikaalit Työkoneiden polttoaineet Työkoneiden voiteluaineet muovikalvo asfaltti muu, mikä? 2-vaippa Alue on korotettu reunoiltaan Lisätietoja kohtaan 6: Vuonna 2017 pyöräkuormaajalla ja aggregaatilla on yhteinen kevytöljysäiliö; 2- vaippasäiliö. Säiliön tilavuus 20 tn. Koneiden voiteluaineita ei varastoida alueella, käytettävät voiteluaineet säilytetään työmaakontissa asianmukaisesti varastoituna. Alueella ei ole varsinaista jakelualuetta, koska koneet tankataan yhdestä 20 tn säiliösta. Poltto- ja voiteluaineiden käytössä ja käsittelyssä noudatetaan lupaviranomaisen ohjeita ja määräyksiä. Säiliö on vain asfalttiaseman toiminta-aikana alueella. 7. TIEDOT JÄTE- JA HULEVESIEN KÄSITTELYSTÄ SEKÄ PÄÄSTÖISTÄ VETEEN JA VIEMÄRIIN (12 ) Talousjätevedet toiminnassa ei muodostu talousjätevesiä à siirry kohtaan Öljyiset hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin 6033 /

8 johdetaan umpikaivoon, josta kuljetetaan jätevesiviemäriin käsitellään muulla talousjätevesien käsittelyä koskevan VNa 209/2011:n mukaisella tavalla, miten? WC-vedet kerätään umpisäiliöön Öljyiset hulevedet kerätään umpisäiliöön, josta toimitetaan ympäristöluvanvaraiseen käsittelyyn à siirry kohtaan Muut hulevedet johdetaan öljynerottimeen à täytä alla oleva taulukko Erottimen luokitus luokka I (poistuvan veden hiilivetypitoisuus < 5 mg/l) luokka II (poistuvan veden hiilivetypitoisuus < 100 mg/l) Hulevedet johdetaan erottimeen polttonesteiden käsittelyalueilta polttonestesäiliöiden suoja-altaista voiteluaineiden käsittelyalueilta muualta, mistä? Koko asfalttiaseman alueelta Erottimesta poistuvat vedet johdetaan jätevesiviemäriin sadevesiviemäriin Purkureitti ja -kohta on merkitty sijaintikarttaan (liite A) vesistöön Purkureitti ja -kohta on merkitty sijaintikarttaan (liite A) umpisäiliöön muualle, mihin? Erotin on varustettu öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä Viemärissä on välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenottokaivo Viemärissä on välittömästi öljynerottimen jälkeen sulkuventtiilikaivo Erotin 1 Erotin 2 Muut hulevedet Kiinteistöllä on hulevesien keräysjärjestelmä johdetaan kunnan sadevesiviemäriin johdetaan suoraan ojaan tai vesistöön imeytetään maahan käsitellään muulla tavalla, miten? Lisätietoja kohtaan 7: Bitumi ja raskas polttoöljy ovat normaalilämpötilassa erittäin jähmeitä eivätkä ne imeydy maahan. Alueella ei ole 20 tn polttoainesäiliön lisäksi muuta ympäristöä kuormittavaa toimintaa. Öljyvahingon varalle alueella on imeytysturvetta. ns. öljyisiä hulevesiä ei kohteessa muodostu. Öljynerottimesta vedet johdetaan sadevesiviemäriin, joka kerää vesiä myös kiitotiealueelta. Vedet pukautuvat kiitotien eteläpuolen ojaan purkupisteen Purku 2 kautta. Ojasta vedet kulkutuvat Liminganlahteen. Vesien johtaminen on esitetty liitteessä A /

9 8. TIEDOT PÄÄSTÖISTÄ ILMAAN (6 ) Päästöt Arvio päästöistä ilmaan vuodessa suunnitellulla tuotantomäärällä Päästö (t/a) Hiukkaset 0,24 Rikkidioksidi (SO 2) 2,85 Typen oksidit (NOx) 1,41 Hiilidioksidi (CO 2) 564,69 Päästöjen vähentämistekniikat ja -menetelmät Asfalttiasemalla on käytössä hiukkaspäästöjen vähentämiseksi rauhoituskammioita (pölytalo): käyttöönottovuosi 1999, peruskorjaus- tai uusimisvuosi sykloni multisykloni märkäsuodatin kuivasuodatin (kasettisuodatin) elevaattorien kotelointi seulastojen kotelointi sekoittimien kotelointi muu, mikä? Savukaasujen lisäksi myös muut hiukkasia sisältävät poistokaasut johdetaan pölynerottimeen Poltin on otettu käyttöön 1999 (vuosi) peruskorjattu 2012 (vuosi) uusittu (vuosi) Pölyämistä on vähennetty raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä johtuen aseman alueella, miten? kastelu kiviaineskuormien purkamisen yhteydessä, miten? kiviaineksen käsittelyn yhteydessä varastoalueilla, miten? kastelu asfalttijätteen murskauksen yhteydessä, miten? muualla, missä ja miten? Lisätietoja kohtaan 8: Kiviaines toimitetaan eri urakassa kevättalvella TIEDOT HAJULÄHTEISTÄ (7 ) Miten aseman hajupäästöjä on vähennetty tai suunnitellaan vähennettäviksi? Kierrätysasfalttia ei käytetä. Valmis asfaltti lastataan sekoittimen alta suoraan autoon, kuormat peitetään välittömästi. Näin asfaltin hajun leviäminen estetään ympäristöön. Aseman kotelointi auttaa pölyn ja hajun leviämisen ympäristöön. Lisätietoja kohtaan 9: 10. TIEDOT TOIMINNAN MELUTASOISTA JA MELUNTORJUNTATOIMISTA (8, 9 ) 6033 /

10 Melulähde Käyntiaika (h/vrk) Äänitehotaso (LWA (db)) Melu on kapeakaistaista tai iskumaista Asfalttiasema Kotelointi Kuormaaja Käytössä olevat meluntorjuntatoimet Suunnitellut meluntorjuntatoimet Kuorma-auto vältetään turhaa ajoa ajojärjestelyt Agregaatti asfalttias Asfalttiasemalla asioivien raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen lukumäärä 80 ajoneuvoa/vrk Aseman toiminnasta aiheutuva melutaso häiriölle alttiissa kohteissa on mitattu, ajankohta: à mittausraportti on liitetty ilmoituksen liitteeksi E arvioitu laskelmilla, ajankohta: à laskelmat on liitetty ilmoituksen liitteeksi E Lisätietoja kohtaan 10: Massa-autoja tulee olemaan n. 6-8 kpl, melutaso ei ylitä lentoaseman melutasoa. 11. TIEDOT TOIMINNASSA SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA JÄTEHUOLLOSTA (13 ) Asfalttiasemalla syntyvien jätteiden arvioidut määrät ja käsittelytapa Jätelaji Arvioitu määrä (kg/a) Tavanomaiset jätteet Sekajäte. 100 Pahvi Paperi Biojäte Metallit Lasi Käsittelemätön puu Muu, mikä? Vaaralliset jätteet Öljynerottimien öljykerros Öljynerottimien pohjaliete Jäteöljyt 60 Muut öljyiset jätteet 1 (trasselit, suodattimet yms.) Liuotinjäte Akut ja paristot Loisteputket Käsitelty puu Muu, mikä? Jätevesilietteet Muut jätteet, mitkä? WC säiliö 100 Vaarallisten jätteiden varastointitila on lukittu katettu tiivispohjainen Toimitetaan hyödynnettäväksi kaatopaikalle käsittelylaitokseen Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai hyödyntämiseen vähintään kerran vuodessa 6033 /

11 Kaikki jätteet toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu Lisätietoja kohtaan 11: Asfalttiasemalla tullaan noudattamaan lupaviranomaisen antamia lupaehtoja 12. TIEDOT MAAPERÄSTÄ JA SEN TILASTA (11 ) Asfalttiaseman alueen aiempi käyttötarkoitus: luonnontilainen kiviainesten ottoalue teollisuus, minkä toimialan? muu toiminta, mikä? Asfaltiasema on ollut alueella kaksi kertaa aikaisemmin ei tiedossa Maaperän epäillään olevan pilaantunutta aikaisemman toiminnan seurauksena Maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on tutkittu; ajankohta Maaperä on puhdistettu; puhdistuksen ajankohta Lisätietoja kohtaan 12: Maaperän pilaantuneisuudesta ei ole tietoa. Alueen pohja- ja suojarakenteita tehtäessä ei havittu maaperän pilaantuneisuutta. 13. TIEDOT RISKIEN HALLINNASTA, TARKKAILUSTA JA MITTAUKSISTA (14 16, ) Riskien vähentämistoimet Asemalla on toimintasuunnitelma poikkeustilanteita ja onnettomuuksia varten, päivitetty viimeksi (pvm) Asfalttiasemalla on riittävä alkusammutuskalusto ja vuotojen torjuntakalusto Viemärin sulkuventtiilikaivo on sijoitettu, merkitty ja suojattu siten, että kaivoon on esteetön pääsy sulkuventtiili voidaan sulkea viivytyksettä Tarkkailu ja mittaukset Pölynerottimien kuntoa ja toimintaa tarkkaillaan päivittäin Hätäkatkaisimien ja hälyttimien tarkastukset sekä toimintaohjeet Kohde Toiminnan tarkastustiheys (kertaa/vuosi) Viimeisin tarkastusajankohta (pvm) Polttoaineen jakelulaitteen hätäkatkaisin Öljynerottimien pinnankorkeuden hälytin toiminnan alkaessa Polttonestesäiliöiden pinnankorkeuden hälyttimet Polttonestesäiliöiden ylitäytönestimien hälyttimet Polttonestesäiliöiden vuodonilmaisujärjestelmien hälyttimet Muu kohde, mikä? Manuaaliset vuodonilmaisimet bitumisäiliössä automaattinen ylitäytönestin 10 Asemalla on ohjeet kohteen tarkastamista varten Öljynerottimet tyhjennetään 6033 /

12 säännöllisesti, tyhjennysväli kk tarvittaessa tarkastusten perusteella tarvittaessa pinnankorkeushälyttimen hälyttäessä muuten, milloin? Koska kyseessä on tilapäinen asfalttiasema, niin öljynerotin tarkastetaan ja tyhjennetään aina toiminnan loputtua alueella. Öljynerottimista poistuvista vesistä otetaan näyte vuosittain muuten, miten usein? Koska kyseessä on tilapäinen asfalttiasema, otetaan näyte kerran asfalttiaseman olessa toiminnassa. Jos toiminta sijaitsee alle 500 metrin päässä häiriölle alttiista kohteista, toiminnanharjoittaja on osoittanut luotettavin ja yleisesti hyväksytyin arviointimenetelmin, että melutason arvot eivät ylity häiriölle alttiissa kohteissa, miten? Välissä metsäinen alue à toiminnanharjoittajan ei tarvitse tarkkailla melupäästöjä toiminnanharjoittaja on osoittanut luotettavin ja yleisesti hyväksytyin mittauksin, että melutason arvot eivät ylity häiriölle alttiissa kohteissa, miten? à toiminnanharjoittajan ei tarvitse tarkkailla melupäästöjä Toiminta sijaitsee yli 500 m etäisyydellä meluhaitoille altistuvista kohteista ja maasto-olosuhteet ovat erityisen suojaavat ja voidaan perustellusti olettaa, että melutason ohjearvot eivät ylity à toiminnanharjoittajan ei tarvitse erikseen osoittaa melutason ohjearvojen alittuvan eikä tarkkailla melupäästöjä Lisätietoja kohtaan 13: Urakoitsijalta vaaditaan toimintasuunnitelma poikkeustilanteita varten sekä hoitamaan tarvittavat tarkastukset 14. MUUT TIEDOT Liitteet Sijaintikartta (liite A) Asemapiirros (liite B) Asemakaavakartta, jos asfalttiasema sijaitsee asemakaava-alueella (liite C) Lainhuutotodistus (liite D) Melumittausraportti/melulaskelma, jos tehty (liite E) Lisätietoja kohtaan 14: Oulun lentoaseman vesitarkkailu, Yhteenveto 2015 (liite F) Tiivistelmä (liite G) Toiminnankuvaus (liite H) 6033 /

13

14 TARKKAILURAPORTTI 16X FINAVIA OYJ Oulun lentoaseman vesitarkkailu YHTEENVETO 2015

15 16X Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n tai Finavia Oyj:n antamaa kirjallista lupaa. Vastuulauseke Työ on suoritettu pätevien ja kokeneiden asiantuntijoiden toimesta parasta ammatillista arviointikykyä käyttäen. Tämän raportin sisältö ja johtopäätökset perustuvat työn aikana saamiimme tutkimustietoihin ja muihin lähteisiin. Raportti ja Pöyry Finland Oy:n vastuu raportista noudattaa konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE Konsultin vastuu työstä Finavia Oyj:lle on palkkion suuruinen. Pöyry Finland Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä aiheutuvista tai käyttöön liittyvistä kolmannelle osapuolelle mahdollisista aiheutuvista vahingoista riippumatta siitä, onko kyseessä välitön tai välillinen vahinko tai kuinka vahinko on aiheutunut. Pöyry Finland Oy / Ympäristöpalvelut FM Heidi Rahikkala, maaperägeologi FM Pekka Keränen, maaperägeologi Yhteystiedot Tutkijantie 2 A FI OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus Tel Fax Kansi: Karttaote kohdealueelta (Ympäristökarttapalvelu Karpalo). Copyright Pöyry Finland Oy

16 16X Sisältö 1 YLEISTÄ Toimeksianto Kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden sekä jään poisto- ja estoaineiden käyttö Kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden käyttö Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäätymisenestoaineiden käyttö Tarkkailuohjelma 6 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI 7 3 VEDEN LAADUN TARKKAILUTULOKSET Pohja- ja orsivesi, kiitotien kaakkoisosa Pohjavesi, kiitotien länsi- ja luoteisosa Pintavesi Öljyhiilivedyt 17 4 VEDENKORKEUDEN TARKKAILUTULOKSET 18 5 YHTEENVETO 20 6 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 21 7 VIITTEET 22 Liitteet 1 Vesinäytteiden analyysitulokset 2015 (+ näytteenottajan pätevyystodistus) 2 Analyysitulosten kuvaajat, kiitotien kaakkoisosa 3 Analyysitulosten kuvaajat, kiitotien länsi- ja luoteisosa 4 Analyysitulosten kuvaajat, pintavesi, kuivatusvesi 5 Pohjaveden korkeudet (lukuarvot) 6 Tarkkailupistekartta Copyright Pöyry Finland Oy

17 16X Finavia Oyj OULUN LENTOASEMAN VESITARKKAILU YHTEENVETO YLEISTÄ 1.1 Toimeksianto Oulun lentokenttäalueella on toteutettu pohja- ja pintavesien järjestelmällistä seurantaa vuodesta Tarkkailuohjelmaan on vuosien kuluessa tehty muutoksia. Tarkkailuohjelmasta on kerrottu tarkemmin luvussa 1.3. Tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämään lentoaseman ympäristölupaan (nro 60/08/2). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) on hyväksynyt nykyisen tarkkailuohjelman (Dnro PPO-2006-Y ). Näytteenoton on vuonna 2015 toteuttanut aikaisempien vuosien tapaan NabLabs Oy ja raportoinnin Pöyry Finland Oy. Oulun lentoasema sijaitsee Salonselän tärkeällä pohjavesialueella ( ). Kiitotien läheisyydessä sijaitsee kaksi vedenottamoa. Lentoaseman vedenottamo sijaitsee noin 350 m kiitotiestä etelään ja Kurikan vedenottamo (Oulun Vesi) noin 700 m kiitotiestä lounaaseen (karttaliite 1). Lentoaseman vedenottamo ei ole enää käytössä. 1.2 Kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden sekä jään poisto- ja estoaineiden käyttö Kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden käyttö Oulun lentoaseman kiitotien liukkauden torjuntaan käytettiin vuosina teknistä ureaa, CO(NH 2 ) 2. Urean käyttö, keskimäärin kg vuodessa, lopetettiin, koska siitä aiheutui ympäristöhaittoja; typpiyhdisteiden kohoaminen pohjavedessä, kemiallisen hapenkulutuksen kasvu ja sen aiheuttamat välilliset veden laadun muutokset, kuten rautapitoisuuden nousu. Kaliumasetaatin (CH 3 COOK) koekäyttö kiitotien liukkauden torjuntaan aloitettiin talvikaudella ja sitä käytettiin rinnakkain urean kanssa saakka. Tammikuusta 1994 alkaen liukkauden torjuntaan käytettiin kaliumasetaattia ja aika ajoin myös natriumasetaattia ja syksystä 1998 vuoteen 2001 pelkästään kaliumformiaattia. Vuoden 2001 syksystä alkaen on käytetty kaliumformiaattia ja/tai kalium- ja natriumasetaattia. Vuodesta 2004 alkaen on käytetty kalium- ja natriumformiaattia. Kuvassa 1 on esitetty kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät. Vuonna 2015 kaliumformiaatin käyttömäärä on ollut edelleen hieman suurempi kuin edellisinä vuosina. Natriumformiaatin (rae) käyttö oli vuoden 2013 tasolla. Liukkaudentorjuntaaineiden käyttömäärien kasvuun vaikutti vuoden 2015 hankalammat keliolosuhteet. Al- Copyright Pöyry Finland Oy

18 16X kuaikoina käyttömäärätiedot oli esitetty vain talvikausittain. Taulukossa 1 on esitetty kemikaalien käyttömäärät vuodelta 2015 myös lukuarvoina. Kaliumformiaatti on muurahaishapon kaliumsuola (KHCOO) ja natriumformiaatti natriumsuola (NaHCOO). Kalium- ja natriumformiaatti hajoaa maaperässä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Formiaatin ympäristövaikutukset rajoittunevat hapenkulutukseen. Kuva 1. Kiitotien liukkaudentorjunta-aineiden käyttö Huom! Talvikausina kulutukset oli ilmoitettu vain talvikausina, ei vuosikulutuksena Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäätymisenestoaineiden käyttö Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne voivat häiritä siiven aerodynaamista ja/tai ohjauslaitteistojen toimintaa. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Lentokoneiden deicing-käsittelyihin (jäänpoisto ja jäätymisen esto) käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C3H6(OH)2) nesteitä (kuva 2, taulukko 1). Tyyppi I on tarkoitettu lumen ja jään poistoon (vesiseos) ja tyyppi IV suihkutetaan koneen puhtaaseen pintaan estämään jään muodostuminen (raaka). Vuonna 2015 käyttömäärät olivat hieman pienempiä kuin aikaisempina vuosina, mihin vaikutti talven keskimääräistä lämpimämmät ilmasto-olosuhteet. Lentokoneiden glykolikäsittelyt tehdään lentoaseman asemata- Copyright Pöyry Finland Oy

19 16X solla terminaalin edustalla, ja glykolikäsittelystä syntyvät hulevedet ohjataan sadevesiviemäristä avo-ojassa Liminganlahteen. Oulun lentoasemalla on järjestetty glykolin talteen otto. Talteen keräyksen aste oli vuonna % CODCr:na laskien. Finavia Oyj raportoi talteen keräyksestä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle vuosittain. Propyleeniglykoli on hyvin veteen liukeneva, nopeasti biohajoava, eikä sillä ole todettu olevan myrkyllisiä vaikutuksia. Suurimmat haittavaikutukset ovat kemikaalin hajoamisen vesistössä aiheuttama hapenkulutus sekä epämiellyttävä haju. Kuva 2. Lentokoneiden jäänpoisto- ja jäätymisenestonesteiden käyttö vuosina Taulukko 1. Formiaatin ja glykolinesteiden käyttömäärät vuonna Formiaatti,neste Formiaatti, rae Glykoli, litraa kk kg kg type I type IV tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä Copyright Pöyry Finland Oy

20 16X Tarkkailuohjelma Lentoaseman ensimmäinen pohjaveden tarkkailuohjelma (PSV Oy V00429, ) laadittiin alueella aikaisemmin käytetyn urean vaikutusten seurantaan ja sen tarkoituksena oli varmistaa lähistön vedenottamoiden veden laadun säilyminen. Kiitotien liukkaudentorjuntaan käytettävien kemikaalien vaihtumisen vuoksi tarkkailuohjelmaa tarkistettiin vuoden 2001 aikana. Tarkistuksen jälkeen tarkkailuohjelma on soveltunut aiempaa paremmin myös kaliumasetaatin sekä natrium- ja kaliumformiaatin vaikutusten selvittämiseen. Tarkistetussa tarkkailuohjelmassa analyysivalikoimaan lisättiin aiempien lisäksi sähkönjohtavuuden ja alkaliteetin määritys sekä kemiallisen hapenkulutuksen määritys dikromaattihapetuksena (COD Cr ). Tarkkailuohjelmaa tarkistettiin myös havaintopisteiden osalta jättämällä tarkkailun ulkopuolelle putket, joissa ei ollut havaittu kohonneita typpiyhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi uutena tarkkailupisteenä otettiin pintavesien seurantaan kuivatusvesien purkuputken pää kiitotien luoteispäässä (Kanava 1B), josta tarkkaillaan, pääseekö formiaattia hajoamattomana ojaveteen. Näytteitä on otettu kaikista tarkkailupisteistä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Vuonna 2008 tarkkailuohjelmaan lisättiin liukkaudentorjuntakemikaalien vaikutusten selvittämiseksi lentoasema-alueen (Finavia) hulevesien päästötarkkailu Pasko-ojaan kiitotien luoteispäässä laskevan purkuputken suulta (Purku 1) ja kiitotien eteläpuolen ojaan laskevan purkuputken suulta (Purku 2). Luoteisosan purkuputkeen johdetaan myös kiitotien luoteispään salaojavedet. Pohja- ja pintavesitarkkailun analyysivalikoimaan lisättiin kaliumin määritys. Vesitarkkailuohjelmaan lisättiin myös paloharjoitusalueen valumavesien tarkkailu öljynerottimen jälkeen tarkkailualtaan purkuputken suulta (Palo 1), mistä altaan vedet johdetaan Pasko-ojaan. Paloharjoitusalueen vesinäytteistä määritetään kahdesti vuodessa kokonaishiilivetyjen (THC) ja haihtuvien hiilivetyjen VOC-B (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, m/p-ksyleeni, o-ksyleeni, MTBE, TAME) pitoisuudet. Näytteet otetaan keväällä ja syksyllä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on paloharjoitusalueella (huoneistopalosimulaattori) myös oma tarkkailunsa. Tarkkailu toteutetaan Finavia Oyj:n tarkkailun kanssa samaan aikaan (3 pohjavesiputkea joista korkeudet kaksi kertaa vuodessa ja veden laatu yhdestä putkesta myös kaksi kertaa vuodessa). Tarkkailun tulokset toimitetaan viranomaisille, mutta yhteenvetoa niistä ei laadita. Ympäristöluvan (nro 60/08/2) mukaan Lapin Lennoston on osallistuttava ympäristölupapäätöksen mukaisesta toiminnastaan aiheutuvien päästöjen osalta Finavialle määrättyyn Oulun lentoaseman kenttäalueelta kertyvien hulevesien laatua ja niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin koskevaan tarkkailuun. Tarkkailuun lisättiin vuonna 2008 näytteenotto seisontatason pohjoispuolisesta kokoojakaivosta LL1 (Huom! Analyysitodistuksessa KK1), johon tulevat seisontatason ja tankkausalueen valumavedet edelleen johdettavaksi purkuputkella kiitotien luoteispään alitse Pasko-ojan päähän (=Purku 1). Vedestä määritetään kokonaishiilivetyjen (THC) ja haihtuvien hiilivetyjen VOC-B (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, m/p-ksyleeni, o-ksyleeni, MTBE, TAME) pitoi- Copyright Pöyry Finland Oy

21 16X suudet. Em. analyysivalikoima lisättiin myös seisontatason länsipuolisen pohjavesiputken PK1 analyysiluetteloon. Näytteet otetaan myös näistä pisteistä keväällä ja syksyllä. Lentoaseman ja Kurikan vedenottamoilla on tehty raakaveden laadun tutkimukset kahdesti vuodessa pohjavesi- ja pintavesitarkkailun yhteydessä. Tarkkailuohjelman tarkistuksessa analyysivalikoimaan lisättiin kaliumin määritys sekä kerran vuodessa, keväällä, tehtävä bakteerien käyttöön soveltuvan orgaanisen hiilen (AOC)- määrän sekä kokonaisfosforipitoisuuden määritykset. Vedenottamoilla on tehty vedenlaadun valvontatutkimuksia myös erillisen vesilaitostarkkailuohjelman mukaisesti. Lentoaseman vedenottamo ei ole enää käytössä. Oulun lentoaseman vesitarkkailuohjelman yhteenveto ilmenee taulukosta 2. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt nykyisen tarkkailuohjelman (Dnro PPO-2006-Y ). Tarkkailupisteiden sijainnit ilmenevät liitteestä 6. Taulukko 2. Oulun lentoaseman vesitarkkailuohjelman yhteenvetotaulukko. (1 Analyysit Tarkkailupisteet Koordinaatit (KKJ3) PÄÄSTÖTARKKAILU p i Touko- ja lokakuu Toukokuu Sulatuskemikaalit Purku A Purku A Paloharjoitusalue Palo B VAIKUTUSTARKKAILU Pintavesi: Kanava 1B A Kanava 1A A Kanava A Orsi- ja pohjavesi: PP A PP A PP A PP A PP A PP A PP A PK A PK A Vedenottamot: Lentoasema A C Kurikka A LAPIN LENNOSTO LL1 (kokoojakaivo) B PK B A) happi, ph, kokonaistyppi, NH 4-N, NO 3-N, K, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, COD Cr. B) kokonaishiilivedyt (THC) ja haihtuvat hiilivedyt (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, m/p-ksyleeni, o-ksyleeni, MTBE, TAME). C) Lentoaseman vedenottamon raakavedestä on kerran vuodessa määritettävä myös bakteerien käyttöön soveltuvan orgaanisen hiilen (AOC) määrä ja fosforipitoisuus. 1) Koordinaatit on otettu kartalta. 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINTI Vuonna 2015 lentokenttäalueelta otettiin pohja- ja orsivesinäytteitä havaintoputkista PP5, PP6, PP9, PP10, PP14, PP18, PP19, PK1 ja PK4, pintavesinäytteitä ojapisteistä Kanava1A ja Kanava1B (Pasko-oja) sekä Kanava 2 (Liminganlahteen laskeva oja), hulevesinäytteitä kuivatusvesien purkuputken päästä pisteistä Purku 1 ja Purku 2. Näytteet Copyright Pöyry Finland Oy

22 16X otettiin 4.5. ja Putket PP5, PP6, PP14, PP18 ja PP19 ovat orsivedessä ja putket PP9, PP10, PK1 ja PK4 ovat pohjavedessä. Molemmilla näytteenottokierroksilla otettiin vesivesinäytteet myös Lentoaseman ja Kurikan vedenottamoilta. Lentoaseman vesilaitos on myyty Oulunsalon kunnalle syksyllä 2009 ja vedenottamo on sen jälkeen muutettu varavedenottamoksi. Kurikan ottamo on nykyään vuoden 2013 alusta voimaan tuleen kuntaliitoksen myötä Oulun Veden omistuksessa, samoin Lentoaseman vedenottamo. Näytteet on ottanut ja analysoinut NabLabs Oy. Laboratorio on saanut Mittatekniikan keskuksen akkreditoinnin. Laboratoriotoiminta ja näytteenotto tapahtuvat laatujärjestelmän SFS-EN ISO/IEC mukaisesti. AOC:n määritys on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa. Analyysitulokset ovat liitteenä 1. 3 VEDEN LAADUN TARKKAILUTULOKSET 3.1 Pohja- ja orsivesi, kiitotien kaakkoisosa Kiitotien kaakkoisosan kokonaistyppipitoisuudet (kuva 3) ovat vuonna 2015 olleet edellisien vuosien tavoin koholla pisteissä PP5, PP14, PP18 ja PP19. Pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kiitotien kaakkoispään putket ovat orsivedessä. Korkein typpipitoisuus esiintyy pisteessä PP5 ( μg/l). Lentoaseman vedenottamolta otetussa näytteessä kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet edelleen pieninä ( μg/l). Pitoisuudet ovat arvioitua luontaista (400 µg/l) tasoa korkeampia lukuun ottamatta osin pistettä PP6 ja lentoaseman vedenottamoa. Kuva 3. Kokonaistyppipitoisuudet kiitotien kaakkoisosassa. Copyright Pöyry Finland Oy

23 16X Typen olomuodon pohjavedessä määrää happipitoisuus. Kun pohjavesi on hapetonta, esiintyy typpi pääosin ammoniumtyppenä ja happitilanteen ollessa hyvä typpi esiintyy pääosin nitraattityppenä. Happipitoisuuteen vaikuttavat puolestaan hydrogeologiset olosuhteet (maaperän rakenne ja raekoostumus) sekä pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus (happea kuluttavat aineet, esim. orgaaninen aines). Ammoniumtyppipitoisuus (liite 2) oli edellisvuosien tavoin koholla pisteessä PP5 ( µg/l). Pitoisuudet ovat kuitenkin alentuneet viime vuodelta. Lentoaseman vedenottamolla ammoniumtyppipitoisuus oli hyvin alhainen (<2 µg/l ja 3 µg/l). Pisteessä PP5 (max µg/l) ylittyi talousveden ammoniumin (NH 4 + ) laatusuositus 500 µg/l (1352/2015). Pisteessä PP19 pitoisuudet ( µg/l) laskivat alle laatusuosituksen. Valtioneuvoston asetuksen 1040/2006 ( Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä ) liitteessä on 7 on lueteltu pohjavettä pilaavat aineet ja niiden ympäristönlaatunormit. Ammoniumtypelle (NH4-N) laatunormi on 200 µg/l. Siten se ylittyi pisteissä PP5, PP14 ja PP19. Nitraattityppipitoisuudet (liite 2) olivat vuonna 2015 alhaisia ja pääosin edellisvuoden tasolla, joskin selvää nousua oli tapahtunut pisteissä PP5, PP9, PP14 ja PP18. Suurin pitoisuus, 589 µg/l, havaittiin pisteessä PP14. Pitoisuudet alittavat kaikissa pisteissä esimerkiksi nitraatin talousvesinormin ( µg/l). Happipitoisuus (liite 2) on vaihdellut välillä <0,1 9,3 mg/l. Paras happitilanne oli edelleen Lentoaseman vedenottamolla, happipitoisuus oli edellisvuoden tasolla. Pisteen PP6 happipitoisuudessa on ollut suurta vaihtelua ja se on pysynyt parin edellisvuoden tasolla. Pisteiden PP5, PP14 ja PP18 happipitoisuudet ovat olleet alhaisia, eikä niissä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pisteessä PP19 vesi oli hapetonta. Salonselän pohjavesialueella on hydrogeologisista olosuhteista johtuen jo luonnostaan monin paikoin huono happitilanne. Lentoaseman vedenottamon happitilanteeseen on voinut vaikuttaa se, ettei se ole enää käytössä. Kiitotien kaakkoisosan ph-arvoissa (kuva 4) ei tapahtunut merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta pistettä PP18, jossa ph lievästi laski. Lentoaseman vedenottamolla pharvo pysyi edellisvuoden tavoin korkealla tasolla. Lentoaseman vedenottamon ph-taso on muuttunut sen jälkeen kun ottamo on poistettu käytöstä. Vesinäyte on otettu seisovasta kuilukaivon (betonirengaskaivo) vedestä, mikä todennäköisesti vaikuttaa phtasoon. Vesi on pohjavettä ja siinä ph on ollut lähes aina lentokenttäalueen arvoja korkeampi. Copyright Pöyry Finland Oy

24 16X Kuva 4. ph-arvot kiitotien kaakkoisosassa. Sähkönjohtavuuden arvoissa ei vuonna 2015 ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (liite 2). Pisteessä PP19 arvo oli edellisvuoden tavoin korkea (38,5 ms/m). Lievästi kohonneita arvoja on havaittu lentoaseman vedenottamolla (24,6 ms/m), pisteessä PP14 (17,2 ms/m) ja PP5 21 ms/m. Talousveden sähkönjohtavuuden laatusuositus on alle 250 ms/m, mihin verrattuna arvot ovat matalia. Sähkönjohtavuuden arvo kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Sähkönjohtavuuden arvo kohoaa mm. tiesuolauksen tai likavesien (kaatopaikka, viemäri) vaikutuksesta, mutta monin paikoin rannikkoalueilla pohjaveden suolapitoisuus voi olla myös luonnostaan koholla (reliktisen meriveden suolat). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr) arvot kohosivat pisteissä PP5, PP14, PP18 ja PP19 (liite 2). Pisteessä PP6 ja Lentoaseman vedenottamolla arvot olivat alle analyysitarkkuusrajan (<30 mg/l). Kemiallinen hapenkulutus kuvaa orgaanisten ja muiden kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää vedessä. Alkaliteetin arvot olivat vuonna 2015 pääosin aikaisemmalla tasolla. Suurin muutos oli pisteessä PP14, jossa arvot laskivat (2,2>1,2) (liite 2). Suurimmat arvot olivat pisteissä PP5, PP14 ja PP19 (1,2-3,1 mmol/l), alhaisimmat pisteessä PP6 (0,05 mmol/l). Alkaliteetin arvo kuvaa veden puskurikykyä (hapon lisäystä vastaan). Alkaliteetille ei ole asetettu raja-arvoa. Esimerkiksi Suomessa sen mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l (Backman ym.1999). Liian matala alkaliteetin pitoisuus, eli alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2001). Kaliumin pitoisuudet ovat olleet välillä 0,7-110 mg/l (kuva 5). Pisteen PP5 arvoissa on havaittavissa selvää kasvua syksyn kierroksella ja pisteessä PP19 kohoaminen on jatkunut. Muissa pisteissä pitoisuustaso on ollut selvästi alhaisempi ja pitoisuudet ovat pysy- Copyright Pöyry Finland Oy

25 16X neet ennallaan, ainoastaan pisteessä PP14 pitoisuustaso on selvästi alentunut. Talousveden kaliumpitoisuudelle ei ole laatusuositusta. Esimerkiksi Suomessa kaliumin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 1 mg/l (Backman ym.1999). Siihen verrattuna havaitut pitoisuudet ylittävät em. tason lukuun ottamatta pistettä PP6. Kalium on tärkeä ravinne, jota sekä kasvit että eläimet tarvitsevat. Kuva 5. Kaliumpitoisuudet kiitotien kaakkoisosassa. Mikrobeille käyttökelpoinen hiili (AOC) kuvaa sitä hiilen osuutta, jota mikrobit voivat hyödyntää aiheenvaihdunnassaan ja kasvussaan. Lentokentän vedenottamolta määritetty bakteerien käytettävissä olevan orgaanisen hiilenmäärä AOC ilmoitettiin kahdella tavalla: 51 µg asetaatti eq-c ja 53 µg AOC-C/l (liite 1). Pitoisuus oli edellisvuotta pienempi (v. 2014: 75µg asetaatti eq-c ja 74µg AOC-C/l). AOC:lle ei ole annettu Suomessa rajaarvoa. Hollannissa talousvesi on mikrobiologisesti stabiilia, kun AOC- asetaatti eq-c on alle 10 µg/l (Keinänen-Toivola ym. 2007). Lentoaseman vedenottamon kokonaisfosforipitoisuus oli kevään kierroksella 100 µg/l eli hieman edellisvuosia korkeampi (97 ja 83 µg/l). Talousvedelle ei ole laatuvaatimusta fosforin suhteen. Vanhassa talousvesiasetuksessa 1994/74 oli fosfaattifosforin enimmäispitoisuus 100 µg/l. 3.2 Pohjavesi, kiitotien länsi- ja luoteisosa Pohjaveden kokonaistyppipitoisuus on kiitotien länsi- ja luoteisosan pisteessä PP10 laskenut viime vuoden huipusta (4900µg/l) takaisin tarkkailun keskimääräiselle tasolle, vaihdellen vuonna 2015 välillä µg/l (kuva 6). Pisteissä PP9, PK1 ja PK4 Copyright Pöyry Finland Oy

26 16X muutokset olivat vähäisempiä ja pitoisuustaso alempi aiempien vuosien tavoin. Kurikan vedenottamolla pitoisuus oli kevään kerroksella alhainen (87 µg/l) ja syksyn kierroksella pitoisuus hieman kohosi (200 µg/l). Kiitotien kaakkoisosan putket ovat orsivedessä. Länsi- ja luoteisosan tarkkailupisteet edustavat pohjavettä. Kuva 6. Kokonaistyppipitoisuudet kiitotien luoteis- ja länsiosassa. Myös Ammoniumtyppipitoisuus (liite 3) oli pisteessä PP10 laskenut µg/l edellisvuoden huipusta (3900 µg/l). Muissa pisteissä pitoisuustaso oli selvästi alempi ja pitoisuuksien vaihtelu myös vähäistä. Kurikan vedenottamolla pitoisuus oli enimmillään 130 µg/l. Pitoisuudet alittivat esim. talousveden laatusuosituksen ammoniumille (NH 4 + ) 500 µg/l, lukuun ottamatta pisteen PP10 arvoja. Myös Ammoniumtypen (NH4-N) pohjaveden ympäristönlaatunormi 200 µg/l (VNa 1040/2006) ylittyi pisteessä PP10. Nitraattityppipitoisuudet (liite 3) vaihtelivat µg/l välillä. Arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitoisuudet ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2013 pisteessä PP9 ja muissa pisteissä pitoisuudet vaihtelivat keskimääräisellä tasolla. Pitoisuudet alittivat kaikissa pisteissä selvästi talousveden laatuvaatimuksen mg/l. Kuten on aiemmin mainittu typen olomuodon määrää happipitoisuus (typpi pääosin nitraattina hapellisissa olosuhteissa ja ammoniumtyppenä hapettomissa olosuhteisessa). Happipitoisuudet (liite 3) ovat osassa pisteitä parin viime vuoden aikana olleet laskussa. Hapetonta tai erittäin vähähappista vesi on ollut aikaisempien vuosien tavoin Kurikan vedenottamolla ja pisteessä PP10. Myös pisteissä PK1 ja PK4 happipitoisuudet edelleen alentuivat. Paras happitilanne oli pisteessä PP9 aiempien vuosien tavoin. Happipitoisuuksissa on kuitenkin ollut myös aikaisemmin suurta vaihtelua. Veden ph-arvot olivat välillä 5,8-7,0. Arvot olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla (kuva 7). Copyright Pöyry Finland Oy

27 16X Kuva 7. ph-arvot kiitotien luoteisosassa. Sähkönjohtavuusarvo oli pisteessä PP10 edelleen korkein (6,7-26,6 ms/m), vaikkakin arvo oli osin edellisvuodesta (19,4-34,2 ms/m) laskussa, liite 3. Muilta osin sähkönjohtavuuden arvoissa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempaan. Talousveden sähkönjohtavuuden laatusuositus on alle 250 ms/m, mihin verrattuna arvot ovat edelleen pieniä. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvot olivat edellisvuosien tavoin luoteisosan pisteissä alle analyysitarkkuusrajan (<30 mg/l), lukuun ottamatta pisteen PP10 arvoa toukokuussa (45 mg/l), liite 3. Alkaliteetin arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (liite 3). Alkaliteetin arvo kuvaa veden puskurikykyä (hapon lisäystä vastaan). Alkaliteetille ei ole asetettu rajaarvoa. Esimerkiksi Suomessa alkaliteetin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 0,3 mmol/l (Backman ym. 1999). Liian matala alkaliteetti, eli alle 0,6 mmol/l johtaa metallisten materiaalien syöpymiseen (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ja Suomen Kuntaliitto 2001). Kaliumin pitoisuudet olivat välillä 1,8-24 mg/l. (kuva 8). Kaliumpitoisuus on vaihdellut selvimmin pisteessä PP9, missä pitoisuus on myös yleensä ollut korkein. Kurikan vedenottamolla sekä pisteissä PK1 ja PK4 pitoisuudet ovat olleet tasaisen alhaisia. Esimerkiksi Suomessa kaliumin mediaaniarvo lähteissä ja lähdekaivoissa on 1 mg/l (Backman ym.1999), mihin verrattuna pitoisuudet ovat pisteissä PP9 ja PP10 olleet selvästi korkeammat. Copyright Pöyry Finland Oy

28 16X Kuva 8. Kaliumpitoisuudet kiitotien luoteisosassa. 3.3 Pintavesi Kiitoteiltä ja lentoaseman alueelta (Finavia) valuvat sade- ja sulamisvedet johdetaan sadevesikaivoihin ja niistä putkilla kiitotien pohjoispuolella kulkevaan ojaan ja eteläpuolella Liminganlahteen laskevaan ojaan. Kiitotien luoteisosan purkuputkeen kertyvät myös kiitotien luoteispään salaojavedet. Ilmavoimien (Lapin lennosto) seisonta-alueelta ja tankkausalueelta kertyvät pintavalumavedet kerätään kokoojakaivoon LL1 (tulosteessa KK1), josta ne johdetaan luoteisosassa olevaan purkuputkeen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2015 (marraskuun kierroksella) korkeampia kuin vuonna 2014 (kuva 9). Selvintä kohoaminen oli edellisvuoden tavoin kiitotien eteläpuolen pisteessä Purku 2, jossa kevään kierroksella pitoisuus oli 1100 µg/l ja syksyn kierroksella 2500 µg/l. Myös pisteissä Kanava 2 ja Purku1 oli havaittavissa selvää kohoamista syksyn kierroksella. Muissa pisteissä pitoisuudet ovat pääosin aikaisemmalla tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

29 16X Kuva 9. Pintaveden kokonaistyppipitoisuudet. Pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet (liite 4) alenivat edellisvuodesta pisteissä Purku 2 (840 µg/l->250 µg/l) ja Kanava 2 (480µg/l ->100 µg/l). Muissa pisteissä pitoisuudet olivat selvästi pienempiä ja vaihtelu vähäistä. Nitraattityppipitoisuudet (liite 4) nousivat marraskuun kierroksella selvästi aiempaa korkeammalle tasolle pisteissä Purku 1 (1100 µg/l) ja Purku 2 (1200 µg/l). Myös muissa pisteissä oli havaittavissa nousua Kanava 1A (max. 200 µg/l) ja Kanava 2 (max. 540 µg/l). Happipitoisuudet (liite 4) ovat vaihdelleet välillä 4,1-12,8 mg/l. Pitoisuuksissa on edellisvuosien tapaan ollut suuresti vaihtelua, mutta v pitoisuudet olivat pisteissä Kanava 1A (max. 11,7 mg/l) ja Kanava 1B (max. 12,8 mg/l, koko tarkkailun suurin pitoisuus) aikaisempaa keskimäärin suurempia. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat pääosin keskimääräisellä tasolla. ph-arvot olivat välillä 6,7-7,2. Vuonna 2015 arvoissa ei havaittu merkittäviä muutoksia, arvot olivat parin aiemman vuoden tavoin keskimääräistä hieman korkeammalla tasolla (kuva 10). Copyright Pöyry Finland Oy

30 16X Kuva 10. Pintaveden ph-arvot. Sähkönjohtavuuden arvot olivat pääosin hieman nousussa (5,2-21,1 ms/m). Arvot olivat pisteissä Kanava 2 ja Purku2 korkeammat keväällä kuin syksyllä. Näissä pisteissä pitoisuudet olivat muutoinkin korkeammat kuin muissa pisteissä. Korkeimmat arvot havaittiin pisteessä Purku 2. (liite 4). Kemiallisen hapenkulutuksen arvot (COD Cr ) olivat kevään ja syksyn kierroksilla suurimmillaan pisteessä Purku 2 ( mg/l). Muissa pisteissä arvot vaihtelivat välillä <30-91 mg/l. Arvoissa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia (liite 4). Pintaveden alkaliteetin arvot olivat välillä 0,25-1,6 mmol/l. Pisteen Purku 2 ja Kanava 2 arvot ovat kohonneet keväällä, mutta olleet hieman laskussa loppuvuotta kohden. Myös pisteissä Purku1 ja Kanava 1B havaitaan kevään ja syksyn kierroksella lievää kohoamista (liite 4). Pintaveden kaliumpitoisuudet ovat kohonneet kaikissa pisteissä vuonna 2015, vaihdellen välillä 9,2-64 mg/l (kuva 11). Suurin pitoisuus 64 mg/l havaittiin syksyllä pisteessä Purku 2, jossa pitoisuus kävi koko tarkkailun ylimmällä tasolla. Myös pisteessä Kanava 2 havaittiin keväällä koko tarkkailun suurin pitoisuus 41 mg/l. Muissa pisteissä pitoisuudet ja muutokset olivat pienempiä, mutta arvot olivat myös nousussa. Copyright Pöyry Finland Oy

31 16X Kuva 11. Pintaveden kaliumpitoisuudet. 3.4 Öljyhiilivedyt Tutkimuspisteistä LL1(tulosteessa KK1), PK1 ja Palo 1 otetuista vesinäytteistä määritettyjen öljyhiilivetyjen pitoisuudet on esitetty taulukossa 3. Analyysitulokset ja osapitoisuudet ovat liitteessä 1. Taulukko 3. Vesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet. LL1 PK1 Palo1 VOC-B THC VOC-B THC VOC-B THC µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l <1,0 110 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 <50 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 <50 1,2 < <1,0 <50 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 < <1,0 <50 <1,0 <50 < <1,0 170 <1,0 <50 <1, <1,0 <50 <1,0 <50 <1, <1,0 <50 <1,0 <50 <1, <1,0 <50 <1,0 <50 <1, <1,0 <50 <1,0 <50 <1,0 < <1,0 77 <1,0 <50 <1,0 61 Copyright Pöyry Finland Oy

32 16X Kokoojakaivossa LL1 (tulosteessa KK1) kokonaishiilivetyjen (THC) pitoisuus oli toukokuun tarkkailukierroksella 77 µg/l ja lokakuussa alle analyysitarkkuusrajan (<50 µg/l). Haihtuvia hiilivetyjä (VOC-B) ei havaittu. Kokoojakaivoon kerätään pintavalumavedet Ilmavoimien (Lapin lennosto) seisonta-alueelta ja tankkausalueelta. Kaivosta vedet johdetaan luoteisosassa olevaan purkuputkeen. Seisontatason luoteispuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa PK1 haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC-B) ja kokonaishiilivetyjen (THC) pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Paloharjoitusalueen öljynerottimen jälkeisestä tasausaltaasta lähtevässä vedessä (Palo 1) kokonaishiilivetyjen (THC) pitoisuus oli toukokuussa alle analyysimääritysrajan (<50 µg/l) ja lokakuussa 61 µg/l. VOC-B analyysissä haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus olivat kaikissa näytteissä analyysitarkkuusrajat alittavia, yksittäisiä BTEXyhdisteitä ei havaittu. Lokakuussa MTBE:n pitoisuus oli 8,2 µ/l ja TAME:n pitoisuus oli 10 µg/l. Myös aikaisemmin pisteessä Palo 1 on havaittu kohonneita THCpitoisuuksia. Paloharjoitusalueen käytöllä ja näytteenottoajankohdalla on todennäköisesti vaikutusta havaittuihin pitoisuuksiin. Esimerkiksi kesäkuun alussa paloharjoitusalue on intensiivisessä käytössä. Vuonna 2015 kevään näytteenottokierros oli toukokuun alussa. Paloharjoitusalueelle asennettu erotin on luokkaa I, ja siitä poistuvan veden öljyhiilivetypitoisuus tulee olla säädöksen 444/2010 mukaan alle 5 mg/l. Pitoisuus alitti selvästi tämän tason. Pohjavesi virtaa öljyerottimen (Palo 1) alueella pohjoisen-koillisen -suuntaan eli poispäin pohjavesialueesta. Öljynerottimesta vesi puretaan Pasko-ojaan, joka virtaa myös pohjoisen suuntaan ja edelleen Kempeleenlahteen. Paloharjoitusalueen pohjaveden laatua seurataan Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen toimesta kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. 4 VEDENKORKEUDEN TARKKAILUTULOKSET Vedenkorkeutta on seurattu näytteenoton yhteydessä touko-/kesäkuussa ja lokakuussa. Havaintoja on tehty vuonna 2015 yhdeksästä pohjavesiputkesta. Vedenkorkeushavainnot ilmenevät numeerisena liitteestä 5 ja graafisena oheisesta kuvasta (kuva 12). Vuonna 2015 vesipinnat olivat nousseet sekä orsi- että pohjavesiputkissa tasaisesti loppuvuotta kohden. Kuvassa 13 on esitetty sademääriä lähimmältä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalta Ruukista. Sen mukaisesti tammi-, maalis-, touko-, kesä-, syys-, marras- ja joulukuu olivat keskimääräistä sateisempia sekä helmi- ja huhtikuu olivat tavanomaista vähäsateisempia. Vuoden runsaat sateet näkyvät alueen putkissa keskimääräistä korkeampana pohjavesipintana. Copyright Pöyry Finland Oy

33 16X Kiitotien kaakkoisosan putket ovat orsivedessä ja luoteis- ja länsiosan putket pohjavedessä. Vedenottamot ovat pohjavedessä. Pohjaveden virtaussuunnissa ei ollut tapahtunut muutoksia aikaisempiin vuosiin eli pohjaveden virtaussuunta on lentokenttäalueelta vedenottamoille päin. Lentokenttäalueen pohjoispuolella virtaus suuntautuu koilliseen (liite 6). Kuva 12. Pohjaveden korkeudet Kuva 13. Kuukausisadanta (mm) Oulunsalon havaintoasemalla. Copyright Pöyry Finland Oy

34 16X YHTEENVETO Vuonna 2015 Oulun lentoaseman vesitarkkailua toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan. Näytteet on ottanut ja analysoinut Nablabs Oy, raportoinnista on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 2015 tarkkailutulosten perusteella pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osa komponenteista oli edelleen koholla ja pitoisuuksissa oli myös suurta vaihtelua kuten aikaisempinakin vuosina. Pohjavesi ja orsivesi. Kiitotien vierustan kokonaistyppipitoisuudet ovat edelleen alueen luontaista taustapitoisuutta (400 µg/l) korkeampia. Kohonneet typpipitoisuudet johtuvat alueella aikaisemmin käytetystä ureasta. Tarkkailun alkuvuosiin ( ) verrattuna kokonaistyppipitoisuudet ovat suurelta osin alentuneet ja viime vuosina pitoisuudet ovat pysytelleet pääosin samalla tasolla. Lentoaseman ja Kurikan vedenottamoilla kokonaistyppipitoisuus on pysynyt pääosin aikaisemmalla tasolla tai hieman alentunut (max. 200 µg/l). Kokonaistypelle ei ole esim. talousvesiasetuksessa (STM 1352/2015) viitearvoa. Ammoniumin osalta ylittyy talousveden tavoitteellinen enimmäispitoisuus 500 µg/l pisteissä PP5, PP10 ja PP14 aiempien vuosien tavoin. Nitraatin osalta talousvesinormi µg/l alittui kaikissa pisteissä. Happipitoisuuksissa oli myös vuonna 2015 suurta vaihtelua. Lentoaseman vedenottamolla happipitoisuus edelleen kohosi, joskin muissa pisteissä pitoisuudet olivat enemmänkin laskusuuntaisia tai keskimääräisellä tasolla. Salonselän pohjaveden happipitoisuudet ovat monin paikoin jo luonnostaan alhaiset. Sähkönjohtavuuden, ph:n alkaliteetin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Cr ) arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kiitotien kaakkoisosan pisteessä PP5 ja PP14 kaliumpitoisuuksissa oli eniten vaihtelua. Pisteessä PP5 kaliumpitoisuus oli marraskuussa koko tarkkailun ylimmällä tasolla (max. 52 mg/l) ja pisteessä PP14 oli havaittavissa pitoisuuden alentumista viime vuoden ylimmältä tasolta. Pisteestä PP19 esiintyi suurin kaliumpitoisuus (120 mg/l). Muissa tarkkailupisteissä pitoisuustaso oli selvästi alhaisempi. Vesipinnat olivat orsi- ja pohjavesiputkissa vuonna 2015 hieman keskimääräistä korkeammalla tasolla, johtuen suuremmista sademääristä. Virtaussuunnissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pintavesi. Kokonaistyppipitoisuudet olivat nousussa kaikissa pisteissä vuonna Selvintä kohoaminen oli kiitotien eteläpuolen pisteessä Purku 2 ja pohjoisosan pisteessä Purku 1. Happipitoisuuksissa on edellisvuosien tapaan ollut suuresti vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutoksia. Pisteissä Kanava 1A ja 1B pitoisuudet olivat korkeimmillaan koko tarkkailun aikana. ph-arvoissa oli v vähemmän vaihtelua ja arvot ovat myös edelleen lähentyneet toisiaan. Sähkönjohtavuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD cr ) arvot sekä kaliumpitoisuudet ovat pääosin nousseet. Alkaliteetin arvot olivat myös nousussa, mutta pisteissä Kanava 2 ja Purku2 arvot laskivat hieman lokakuun kierroksella. Copyright Pöyry Finland Oy

35 16X Lokakuun 2015 kierroksella havaittiin paloharjoitusalueen öljynerottimen jälkeisestä tasausaltaasta lähtevässä vedessä (Palo 1) pieniä pitoisuuksia MTBE:tä 8,2 µg/l ja TAME:a 10 µg/l sekä pieni kokonaishiilivetyjen pitoisuus (61 µg/l). Pisteessä Palo 1 on aiemminkin havaittu kohonneita pitoisuuksia. Pohjavesi virtaa öljyerottimen (Palo 1) alueella pohjoisen-koillisen -suuntaan eli poispäin pohjavesialueesta. Öljynerottimesta vesi puretaan Pasko-ojaan, joka virtaa myös pohjoisen suuntaan ja edelleen Kempeleenlahteen. Myös Kokoojakaivossa LL1 (Lapin lennosto) havaittiin lokakuussa pieni kokonaishiilivetypitoisuus (77µg/l). Seisontatason luoteispuolella sijaitsevassa pohjavesiputkessa PK1 ei esiintynyt öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. 6 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS Alueen vesitarkkailua tulee jatkaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti ( , PPO-2006-Y ). Copyright Pöyry Finland Oy

36 16X VIITTEET Backman, B. Lahermo, P., Väisänen, U., Paukola, T., Juntunen, R., Karhu, J., Pullinen, A., Rainio, H. ja Tanskanen, H Geologian ja ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen. Seurantatutkimuksen tulokset vuosilta Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Britschgi Ritva ja Gustafsson Juhani Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristö, nro 55. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. 387 s. Johansson, P. & Kujansuu, R (toim.). Pohjois-Suomen maaperä. Maaperäkarttojen 1: selitys. Geologian tutkimuskeskus. Keinänen-Toivola Minna M., Ahonen Merja H., Kaunisto Tuija, Talousveden laatu Suomessa vuosina Vesi-Instituutin julkaisuja. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R Suomen Geokemian Atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Lahermo, P.,Tarvainen, T., Hatakka, T., Backman, B., Juntunen, R.,Kortelainen, N., Lakomaa, T., Nikkarinen, M., Vesterbacka, P.,Väisänen, U. & Suomela, P Tuhat kaivoa - Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Summary: One thousand wells the physical-chemical quality of Finnish well waters in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Soveltamisopas talousvesiasetukseen 461/2000. Suomen kuntaliitto. Copyright Pöyry Finland Oy

37 Tutkimustodistus '3.FI01' Kierros: touko Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti ( ), 7933 ( ), 7934 ( ), 7925 ( ), 7931 ( ), 7930 ( ), 7929 ( ), 7928 ( ), 7927 ( ), 7926 ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy FINAVIA Lapin Lennoston Oulun lentoasema touko Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Paloharjoitusalue Palo Jukka Ollikkala Sulatuskemikaalit Purku Jukka Ollikkala Sulatuskemikaalit Purku Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava1B Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava1A Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava Jukka Ollikkala Vedenottamo Lentoas Jukka Ollikkala Vedenottamo Kurikka Jukka Ollikkala Lapin lennosto KK Jukka Ollikkala Lapin lennosto PK Jukka Ollikkala Kenttätiedot Näyte-erä Näkösyvyys[m] Kokonaissyvyys[m] Ulkoilman lämpötila[c] Pilvisyys Lisätiedot ,1 0, ,2 0, ,1 0, Raakavedessä hieman ruskehtavaa väriä.kaivo ollut pois käytöstä huollon takia. Raakavesipumput olivat käynnissä n. 1/2h ennen näytettä. Sivu 1 / 4

38 Näyte-erä Näkösyvyys[m] Kokonaissyvyys[m] Ulkoilman lämpötila[c] Pilvisyys Lisätiedot Tulokset Näytenumero Näytesyvyys TC O2 liuk Sähk.joht. Alkal. ph Kok.N NH4-N NO3-N Kok.P CODCr m C mg/l ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l (Palo1) 0 NA (Purku1) 0 4,70 8,0 11,1 0,74 7,0 620 < (Purku2) 0 5,00 4,1 30,4 2,3 6, (Kanava1B) 0,05 14,10 12,8 9,1 0,36 7, < 2 < (Kanava1A) 0,1 10,70 11,7 15,7 0,82 7,0 300 < 2 4 < (Kanava2) 0 2,60 6,3 24,0 1,8 7, < (Lentoas) 0 4,40 9,3 24,6 1,6 9,1 140 < < (Kurikka) 0 4,70 0,7 13,1 0,78 6, < (KK1) 0 4, (PK1) 0 NA Näytenumero Näytesyvyys K AOC THC C6-C10 C6-C10 C11-C23 C11-C23 C24-C35 C24-C35 Bentseeni m mg/l µg/l µg/l % µg/l % µg/l % µg/l (Palo1) 0 < < 0, (Purku1) (Purku2) (Kanava1B) 0, (Kanava1A) 0,1 9, (Kanava2) (Lentoas) 0 9,0 Liite (Kurikka) 0 2, (KK1) 0 < < 0, (PK1) 0 < < 0,2 Näytenumero Näytesyvyys Tolueeni Etyylibentse p+m-xyleeni O-Xyleeni MTBE TAME ETBE TAEE m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l (Palo1) 0 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1, (Purku1) (Purku2) (Kanava1B) 0, (Kanava1A) 0, (Kanava2) (Lentoas) (Kurikka) (KK1) 0 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1, (PK1) 0 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 Sivu 2 / 4

39 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus TC Lämpötila Kenttämittaus 1 m O2 liuk Happi, liuk. Sis. men. A 8 (perustuu kum. SFS 3040:1990) 2 A ±0,4mg/l (pitoisuus 1,00-5,00) ±8% (pitoisuus 5,00-10,00) Sähk.joht. Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888: A ±6% Alkal. Alkaliniteetti Sis. men. A 5 (ph 4,5, 4,2) 2 A ±10% ph ph-arvo, 25 C SFS 3021: A ±0,2 Kok.N Kokonaistyppi SFS-EN ISO :98 (modif.) 2 A ±10% (pitoisuus 50,00-100,00) ±15% (pitoisuus 100,00-) NH4-N Ammoniumtyppi Sis. men. A 40 E 2 A ±15% NO3-N Nitraattityppi SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2 A ±1µg/l (pitoisuus 2,00-10,00) ±8% (pitoisuus 20,00-) Kok.P Kokonaisfosfori Sis. men. A 40 B 2 A ±1,5µg/l CODCr CODCr SFS 5504: A ±10mg/l K Kalium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 2 A ±6% AOC Assimiloituva orgaaninen hiili (AOC) Alihankinta, APHA 1992 modif. 3 m THC Kokonaishiilivedyt (THC) Sis. men. O-Y C6-C10 Öljyhiilivedyt C6-C10 4 m C6-C10 Öljyhiilivedyt C6-C10 4 m C11-C23 Öljyhiilivedyt C11-C23 4 m C11-C23 Öljyhiilivedyt C11-C23 4 m C24-C35 Öljyhiilivedyt C24-C35 4 m C24-C35 Öljyhiilivedyt C24-C35 4 m Bentseeni Bentseeni 2 A Tolueeni Tolueeni 2 A Etyylibentse Etyylibentseeni 2 A p+m-xyleeni p+m-xyleeni 2 A O-Xyleeni O-Xyleeni 2 A MTBE MTBE 2 A TAME TAME 2 A ETBE ETBE 2 TAEE TAEE 2 A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Pilvisyys: 0/8-1/8 selkeää, 2/8-4/8 melko selkeää, 3/8-6/8 puolipilvistä, 5/8-7/8 melko pilvistä, 7/8-8/8 pilvistä, 9/8 pilvisyyttä ei voida määrittää Sivu 3 / 4

40 7932-1, TC - Ei mitattu , TC - Ei mitattu. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy FI Upseerinkatu 1, Espoo Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut Analysoija 1 Nab Labs Oy, kenttätoiminta 2 Nab Labs Oy, Survontie 9, Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), akkreditoitu laboratorio T077 (FINAS) 4 Nab Labs Oy, Vissavedentie 1, Kaustinen, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T111 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) Sivu 4 / 4

41

42

43 Tutkimustodistus '3.FI01' Kierros: loka Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tiina Ylipahkala Asiakaspalvelukemisti ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy FINAVIA Lapin Lennoston Oulun lentoasema loka Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Paloharjoitusalue Palo Jukka Ollikkala Sulatuskemikaalit Purku Jukka Ollikkala Sulatuskemikaalit Purku Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava1B Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava1A Jukka Ollikkala Pintavesi Kanava Jukka Ollikkala Vedenottamo Lentoas Jukka Ollikkala Vedenottamo Kurikka Jukka Ollikkala Lapin lennosto KK Jukka Ollikkala Lapin lennosto PK Jukka Ollikkala Kenttätiedot Näyte-erä Näkösyvyys[m] Kokonaissyvyys[m] Ulkoilman lämpötila[c] Tuulen nopeus[m/s] Tuulen suunta[ast] Pilvisyys ,1 0, ,2 0, ,1 0, Sivu 1 / 3

44 Näyte-erä Näkösyvyys[m] Kokonaissyvyys[m] Ulkoilman lämpötila[c] Tuulen nopeus[m/s] Tuulen suunta[ast] Pilvisyys Tulokset Näytenumero Näytesyvyys TC O2 liuk Sähk.joht. Alkal. ph Kok.N NH4-N NO3-N CODCr K m C mg/l ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l (Palo1) 0 0, (Purku1) 0 10,20 5,0 14,5 0,85 6, (Purku2) 0 11,20 5,1 27,8 2,0 6, (Kanava1B) 0,05 9,70 10,4 9,7 0,48 6, (Kanava1A) 0,1 9,70 6,9 15,8 0,82 6, , (Kanava2) 0,05 9,70 7,2 20,1 1,4 7, (Lentoas) 0 8,80 8,7 24,3 1,6 9,1 200 < < 30 9, (Kurikka) 0 7,30 < 0,2 14,1 0,92 7, < 30 3, (KK1) 0 n/a (PK1) 0 5,70 Näytenumero Näytesyvyys THC Bentseeni Tolueeni Etyylibentse p+m-xyleeni O-Xyleeni MTBE TAME ETBE TAEE m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l (Palo1) 0 61 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 8,2 10 < 1,0 < 1, (Purku1) (Purku2) (Kanava1B) 0, (Kanava1A) 0, (Kanava2) 0, (Lentoas) (Kurikka) (KK1) 0 77 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1, (PK1) 0 0 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,4 < 0,2 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus TC Lämpötila Kenttämittaus 1 m O2 liuk Happi, liuk. SFS-EN A ±0,2mg/l Sähk.joht. Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888: A ±5% Alkal. Alkaliniteetti Sis. men. J-016 (ph 4,5, 4,2) 2 A ±10% ph ph-arvo, 25 C SFS 3021: A ±0,2 Kok.N Kokonaistyppi SFS-EN ISO :98 (modif.) 2 A ±15% NH4-N Ammoniumtyppi Sis. men. J A ±15% (pitoisuus 15,00-) ±2µg/l (pitoisuus 3,00-10,00) NO3-N Nitraattityppi Sis. men. J A ±10% CODCr CODCr SFS 5504: A ±10mg/l K Kalium SFS-EN ISO 11885:09 modif. 2 A ±10% Sivu 2 / 3

45 Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus THC Kokonaishiilivedyt (THC) Sis. men. O-Y m Bentseeni Bentseeni 2 A Tolueeni Tolueeni 2 A Etyylibentse Etyylibentseeni 2 A p+m-xyleeni p+m-xyleeni 2 A O-Xyleeni O-Xyleeni 2 A MTBE MTBE 2 A ±30% TAME TAME 2 A ±30% ETBE ETBE 2 TAEE TAEE 2 A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Pilvisyys: 0/8-1/8 selkeää, 2/8-4/8 melko selkeää, 3/8-6/8 puolipilvistä, 5/8-7/8 melko pilvistä, 7/8-8/8 pilvistä, 9/8 pilvisyyttä ei voida määrittää Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy FI Upseerinkatu 1, Espoo Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut Analysoija 1 Nab Labs Oy, kenttätoiminta 2 Nab Labs Oy, Survontie 9, Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) 3 Nab Labs Oy, Nuottasaarentie 17, Oulu Sivu 3 / 3

46 Tutkimustodistus '2.FI01' Kierros: touko Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi ( ), 7915 ( ), 7916 ( ), 7917 ( ), 7918 ( ), 7919 ( ), 7920 ( ), 7921 ( ), 7913 ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy FINAVIA Lapin Lennoston Oulun lentoasema touko Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Pohjavesiputki 5 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 6 PP Jukka Ollikkala Orsivesiputki 14 PP Jukka Ollikkala Orsivesiputki 18 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 19 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 9 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 10 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki PK1 PK Jukka Ollikkala Pohjavesiputki PK4 PK Jukka Ollikkala Kenttätiedot Näyte-erä Vedenpinnan korkeus[m] Tulokset Sivu 1 / 3

47 Näytenumero PP wh TC TC O2 liuk O2 kyll% Sähk.joht. Alkal. ph Kok.N liuk. NH4-N liuk. m C C mg/l % ms/m mmol/l µg/l µg/l (PP5) -3,97 4,4 4,4 0,5 4 11,4 1,3 6, (PP6) -3,57 4,3 4,3 3,7 29 1,6 0,051 5, (PP14) -4,10 4,2 4,2 0,4 3 9,5 1,6 6, (PP18) -3,34 4,0 4,0 < 0,1 < 1 4,9 0,35 6, (PP19) -3,25 3,9 3,9 < 0,1 < 1 35,4 3,2 6, (PP9) -5,92 5,4 5,4 6,2 49 9,9 0,81 6, (PP10) -6,97 5,7 5,7 < 0,1 < 1 6,7 0,22 5, (PK1) -11,35 5,7 5,7 1,4 11 5,4 0,098 6, (PK4) -12,89 5,4 5,4 1,1 9 7,7 0,15 6, Näytenumero NO2+3-N liuk CODCr liuk Suodatus K liuk µg/l mg/l mg/l (PP5) (PP6) 105 < , (PP14) (PP18) , (PP19) (PP9) 262 < (PP10) , (PK1) 200 < , (PK4) 496 < ,9 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus PP wh Vedenkorkeus Kenttämittaus 1 m TC Lämpötila Kenttämittaus 1 m TC Lämpötila Kenttämittaus 1 m O2 liuk Happi, liuk. Sis. men. A 8 (perustuu kum. SFS 3040:1990) O2 kyll% Hapen kyllästysaste Sis. men. A 8 (perustuu kum. SFS 3040:1990) 2 A ±0,4mg/l (pitoisuus 0,00-1,00) ±8% (pitoisuus 5,00-10,00) 2 m Sähk.joht. Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888: A ±6% Alkal. Alkaliniteetti Sis. men. A 5 (ph 4,5, 4,2) 2 A ±0,01mmol/l (pitoisuus 0,01-0,10) ±10% (pitoisuus 0,10-) ph ph-arvo, 25 C SFS 3021: A ±0,2 Kok.N liuk. Kokonaistyppi, liuk. SFS-EN ISO :98 (modif.) 2 A m NH4-N liuk. Ammoniumtyppi, liuk. (0,45 µm) Sis. men. A 40 E 2 A m NO2+3-N liuk Nitriitti- ja nitraattitypen summa, liuk. Sis. men. A 40 D 2 A m CODCr liuk CODCr, liuk. SFS 5504:1988, suodatus 0,45 µm 2 A ±10% Suodatus Esikäsittely: suodatus 2 m K liuk Kalium liuk. SFS-EN ISO 11885:09 modif. 2 A ±6% Sivu 2 / 3

48 A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy FI Upseerinkatu 1, Espoo Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut Analysoija 1 Nab Labs Oy, kenttätoiminta 2 Nab Labs Oy, Survontie 9, Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) Sivu 3 / 3

49 Tutkimustodistus '2.FI01' Kierros: loka Pöyry Finland Oy PL Basware Tulokset hyväksynyt Tuija Vasara Asiakaspalvelumikrobiologi ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ), ( ) Näytetiedot Viite Kierros Näytteenoton syy FINAVIA Lapin Lennoston Oulun lentoasema loka Velvoitetarkkailu Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Pohjavesiputki 5 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 6 PP Jukka Ollikkala Orsivesiputki 14 PP Jukka Ollikkala Orsivesiputki 18 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 19 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 9 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki 10 PP Jukka Ollikkala Pohjavesiputki PK1 PK Jukka Ollikkala Pohjavesiputki PK4 PK Jukka Ollikkala Kenttätiedot Näyte-erä Vedenpinnan korkeus[m] Tulokset Sivu 1 / 3

50 Näytenumero PP wh TC O2 liuk O2 kyll% Sähk.joht. Alkal. ph Kok.N liuk. NH4-N liuk. NO2+3-N liuk m C mg/l % ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l (PP5) -3,82 8,60 0,3 3 21,0 1,3 6, (PP6) -3,43 7,60 2,9 24 2,0 0,047 5, (PP14) -3,82 8,60 0,2 2 17,2 1,2 6, (PP18) -3,03 8,60 0,3 2 5,7 0,32 5, (PP19) -3,00 8,70 < 0,2 < 1 38,5 3,1 6, (PP9) -5,62 7,50 5,8 49 9,9 0,72 6, (PP10) -6,41 7,70 < 0,2 < 1 26,6 0,37 6, (PK1) -10,90 5,70 0,9 7 5,6 0,082 5, (PK4) -12,29 5,40 0,2 1 8,0 0,16 6, Näytenumero CODCr liuk Suodatus K liuk mg/l mg/l (PP5) 200 0,45 µm (PP6) < 30 0,45 µm 0, (PP14) 100 0,45 µm (PP18) 66 0,45 µm 6, (PP19) 79 0,45 µm (PP9) < 30 0,45 µm (PP10) < 30 0,45 µm (PK1) < 30 0,45 µm 2, (PK4) < 30 0,45 µm 2,1 Menetelmät Analyysi Menetelmä Menetelmän lisätieto Analysoija Akkreditointi Mittausepävarmuus PP wh Vedenkorkeus Kenttämittaus 1 m TC Lämpötila Kenttämittaus 1 m O2 liuk Happi, liuk. SFS-EN A ±0,2mg/l O2 kyll% Hapen kyllästysaste SFS-EN m Sähk.joht. Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888: A ±5% Alkal. Alkaliniteetti Sis. men. J-016 (ph 4,5, 4,2) 2 A ±0,01mmol/l (pitoisuus 0,01-0,10) ±10% (pitoisuus 0,10-) ph ph-arvo, 25 C SFS 3021: A ±0,2 Kok.N liuk. Kokonaistyppi, liuk. (0,45 µm) SFS-EN ISO :98 (modif.) 2 A ±10% NH4-N liuk. Ammoniumtyppi, liuk. (0,45 µm) Sis. men. J A ±15% (pitoisuus 15,00-) ±2µg/l (pitoisuus 10,00-15,00) NO2+3-N liuk Nitriitti- ja nitraattityppi, liuk.(0,45 µm) Sis. men. J-042, suodatus 0,45 µm 2 A ±2µg/l CODCr liuk CODCr, liuk. SFS 5504:1988, suodatus 0,45 µm 2 A ±10% Suodatus Esikäsittely: suodatus 2 m K liuk Kalium liuk. SFS-EN ISO 11885:09 modif. 2 A ±10% Sivu 2 / 3

51 A = Akkreditoitu menetelmä m = Toimitetaan pyydettäessä Muut tiedot Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan Nab Labs Oy FI Upseerinkatu 1, Espoo Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut Analysoija 1 Nab Labs Oy, kenttätoiminta 2 Nab Labs Oy, Survontie 9, Jyväskylä, FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima laboratorio T142 (vaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025) Sivu 3 / 3

52

53 Finavia Oyj Liite 2.1 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015 Orsi- ja pohjavesi, kiitotien kaakkoisosa

54 Finavia Oyj Liite 2.2 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

55 Finavia Oyj Liite 2.3 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

56 Finavia Oyj Liite 3.1 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015 Orsi- ja pohjavesi, kiitotien länsi- ja luoteisosa

57 Finavia Oyj Liite 3.2 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

58 Finavia Oyj Liite 3.3 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

59 Finavia Oyj Liite 3.1 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015 Orsi- ja pohjavesi, kiitotien länsi- ja luoteisosa

60 Finavia Oyj Liite 3.2 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

61 Finavia Oyj Liite 3.3 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

62 Finavia Oyj Liite 4.1 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015 Pintavesi, kuivatusvesi

63 Finavia Oyj Liite 4.2 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

64 Finavia Oyj Liite 4.3 Oulun lentoaseman vesitarkkailun yhteenveto 2015

65 Finavia Oyj Oulun lentoaseman pohja- ja pintavesitarkkailu Pohjavesipinnan korkeus v vesipinnat on mitannut NabLabs Oy näytteenoton yhteydessä - vesipinnat N60-tasossa PP4 PP5 PP6 PP9 PP10 PP11 ORS11 PP13 ORS14 PP16 ORS16 PP17 ORS17 PP18 PP19 PP22 PK1 PK4 Lentoas. Kurikka Pp (N60) 12,90 13,10 13,41 12,87 13,56 15,59 15,12 13,41 13,34 13,23 13,25 13,48 13,25 13,27 13,06 14,35 16,87 18,77 9,81 11, ,35 9,22 9,01 12,87 6,51 6,04 13,37 8,06 5,94 5, ,41 9,37 5, ,02 8,38 6,49 8,52 8,82 8, ,10 8,94 6,21 8,81 9,04 6,16 8,54 6,59 8,55 8,97 5, ,28 9,15 9,23 6,37 5,82 5,34 13,97 9,09 9,04 6,30 8,78 6,47 8,95 8,85 9,09 5,01 4,78 5, ,23 8,98 8,93 6,57 5,99 5,53 13,60 8,79 8,91 6,21 8,49 6,53 8,56 8,64 8,93 5,73 4,93 5, ,55 9,06 6,07 5,66 5,19 14,17 9,16 9,09 6,08 8,55 6,48 9,10 8,79 9,16 5,70 4,67 4, ,55 9,27 9,18 6,93 6,13 5,66 13,92 9,03 9,19 6,43 8,80 6,74 8,81 8,99 9,17 5,87 5,06 5, ,31 5,92 6,24 5,74 14,17 9,21 9,31 6,53 8,95 6,78 9,05 9,18 9,31 6,05 5,17 5, ,2 9,11 6,22 6,36 5,89 13,44 8,96 9,19 6,33 8,60 6,78 8,75 8,99 9,04 6,05 5,17 5, ,75 9,61 6,85 6,46 5,94 14,17 9,51 9,74 6,83 9,30 7,13 9,55 9,74 9,61 5,27 5, ,55 9,31 6,72 6,61 6,11 13,77 9,21 9,54 6,58 9,05 6,88 9,25 9,31 6,25 5,52 5, ,08 9,36 6,77 6,56 13,34 9,69 9,49 5,52 5, ,70 9,64 6,49 6,41 9,77 10,34 9,76 5,52 5, ,66 9,52 6,83 6,8 9,75 9,54 5,64 6, ,47 9,34 6,52 6,61 9,54 9,34 5,34 5, ,58 9,56 6,06 6,29 9,61 9,51 5,15 5, ,25 9,06 5,97 6,21 9,24 9,08 4,97 5, ,22 9,03 5,7 5,79 9,14 9,13 4,71 5, ,92 8,65 5,66 5,76 8,86 8,76 4,61 5, ,90 8,54 5,19 5,58 8,80 8,92 4,57 4, ,56 9,43 6,5 6,17 9,51 9,45 5 5, ,40 9,36 5,97 6,16 9,39 9,26 5,05 5, ,25 8,89 5,95 6,08 9,20 9,08 4,82 5, ,40 9,29 5,99 5,96 9,35 9,41 4,9 5, ,16 8,93 5,98 5,99 9,14 9,02 4,9 5, ,49 9,35 5,90 6,00 9,39 9,48 4,97 5, ,50 9,29 6,28 6,20 9,46 9,39 5,13 5, ,56 9,5 6,32 6,33 9,58 9,51 5,25 5, ,80 9,43 6,52 6,38 8,81 9,43 5,31 5, ,80 9,48 6,27 5,98 8,80 8,50 9, ,20 5, ,80 9,40 6,10 6,16 8,65 9,16 9,43 5,07 5, ,85 9,66 6,22 6,21 8,89 9,44 9,71 5,12 5, ,93 9,6 6,58 6,48 9,00 9,48 9,63 5,40 5, ,87 9,47 6,24 6,32 8,82 9,28 9,62 5,27 5, ,96 9,65 6,62 6,56 9,05 9,52 9,68 5,40 5, ,23 9,93 6,97 6,61 9,39 10,12 9,96 5,50 5, ,10 9,76 7,02 6,89 9,27 10,00 9,84 5,73 6, ,03 9,73 6,46 6,56 9,15 9,85 9,79 5,52 5, ,74 9,34 6,49 6,55 8,84 9,49 9,36 5,48 5, ,75 9,41 6,45 6,48 8,83 9,50 9,43 5,40 5, ,80 9,43 6,57 6,47 8,87 9,53 9,40 5,38 5, ,13 9,84 6,95 6,59 9,24 9,93 9,81 5,52 5, ,28 9,98 7,25 7,15 9,52 10,24 10,06 5,97 6,48

66 Liite 6 Purku1 Vanha kaatopaikka Kanava 1A Palo1 LL1 (=kokoojakaivo KK1) PP10 w+7,15 Kanava 1B Paloharjoitusalue PK1 w+5,97 Ilmavoimat (Lapin Lennosto) Vanha ampumarata Kurikka 1000m3/d PK4 w+6,48 PP9 w+7,25 PP18 w+10,24 PP14 w+9,52 PP5 w+9,28 PP6 w+9,98 PP19 w+10,06 Purku2 Lentoasema -ei käytössä Kanava 2