Hakata vai säästää. metsät ja ilmastonmuutos. Pekka Kauppi Hannes Mäntyranta JULKAISTU MARRASKUUSSA 2014
|
|
- Aki Palo
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hakata vai säästää metsät ja ilmastonmuutos JULKAISTU MARRASKUUSSA 2014 Pekka Kauppi Hannes Mäntyranta
2 Kirjoittajat Pekka Kauppi Metsänhoitaja ja ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi on urallaan työskennellyt muun muassa ympäristöministeriössä, Metsäntutkimus laitoksella, kansainvälisessä IIASA-institutuutissa Itävallassa ja vuodesta 1997 lukien Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Kauppi oli myös Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCCn jäsen vuosina Hannes Mäntyranta Toimittaja Hannes Mäntyranta on työskennellyt Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelijana vuodesta 2000 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt mainostoimistossa ympäristöviestintätehtävissä sekä noin 15 vuotta kirjoittavana toimittajana useissa suomalaisissa tiedotusvälineissä.
3 Hakata vai säästää metsät ja ilmastonmuutos
4 1. painos 2014 Kannen suunnittelu ja kirjan taitto Gravision Kannen kuva Hiilijalanjälki Kaapo Manninen 2012 Painopaikka Libris Oy Pekka Kauppi ja Hannes Mäntyranta
5 Hakata vai säästää metsät ja ilmastonmuutos Pekka Kauppi Hannes Mäntyranta
6 Kirjoittajien lisäksi Hakata vai säästää -kirjan tekemiseen ovat osallistuneet Heikki Granholm, Harri Hänninen, Juhani Karvonen, Kii Korhonen, Kai Lintunen ja Anders Portin. Kiitokset avusta. Kirjan kustantaja on Suomen Metsäyhdistys. Kirja on tehty Suomen Metsäsäätiön, Marjatta ja Eino Kollin Säätiön ja Metsämiesten Säätiön tuella.
7 Sisällys 1. Ilmasto tarvitsee kokonaisratkaisun sivu 8 2. Metsät maailman hiilitaseessa sivu Metsien käyttö ratkaisuna sivu Suomen ja Ruotsin esimerkki sivu Mitä muuta tästä seuraa sivu Parempaan ilmastopolitiikkaan sivu 54
8 Metsäkakun voi syödä ja säästää Huolimatta siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka ei ole ottanut käyttöön metsien hiilinieluja ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa, metsien hiilinielu sitoo jo nyt suuren osan fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Esimerkiksi Euroopan unionissa metsien hiilinielu vastaa noin kymmenesosaa unionin fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Näin metsien hiilinielun merkitys u nio nin hiili taseelle on jo nyt suurempi kuin se, mitä unioni on aikaansaanut kannustamalla tuuli voiman, suoran aurinkoenergian ja biopolttonesteiden käyttöä. Metsien hiilinieluja voitaisiin kuitenkin kasvattaa. Tunnettu keino on sellaisten alueiden metsittäminen, missä aiemmin on ollut metsää. Metsittämisen mahdollisuudet sekä Euroopassa että muualla maailmassa ovat suuret. Vähemmän tunnettu keino metsien hiilinielujen kasvattamiseksi on olemassa olevien metsien puuvarojen kartuttaminen metsien tihentämisen ja puuston järeytymisen kautta. Myös tätä tapahtuu maailman metsissä kaiken aikaa luontaisesti, mutta tätä kehitystä voidaan kiihdyttää suunnitelmallisilla hakkuilla ja metsänhoidolla. Kun metsien puuston sisältämät hiilivarastot kasvavat, kasvaa myös metsien maaperän hiilivarasto. 6
9 Oikein toteutetut hakkuut lisäävät sekä puuston kasvua että määrää. Tällä kasvulla on rajansa, mutta sitä ei ole saavutettu vielä edes maailman metsäisimmissä maissa, Suomessa ja Ruotsissa. Ilmaston muutoksen torjunnan kannalta metsien puuston määrää tulisi kasvattaa niin kauan kuin se on kasvatettavissa ja sen jälkeen säilyttää tämä korkea taso systemaattisella metsänhoidolla. Näillä keinoin voitaisiin hoitaa noin neljäsosa maailmassa tarvittavista ilmakehän kasvihuonekaasujen vähennyksestä. Keino on myös lähes ilmainen: kun metsät kerran on saatu perustettua, metsien sisältämä hiilivarasto voidaan kustantaa metsistä saatavaa puuta myymällä. Puun kysynnän takaa se, että maailma on kohtaamassa tulevina vuosina ennen näkemättömän biomassapulan, mitä ennustavat lähes kaikki maailmanlaajuiset kehitys kulut, yhtenä esimerkkinä kasvava kiinnostus biopolttoaineisiin. Julkisen vallan kannattaakin tukea metsien perustamista ja metsänhoitotoimia silloin, kun metsänomistajan näistä toimenpiteistä saama hyöty on metsän pitkän kiertoajan takia liian kaukana. Oikeilla puulajivalinnoilla ja metsänhoidon menetelmillä voidaan suosia tiheiden ja järeitä puita sisältävien metsien kasvattamista, joista lopuksi saadaan suuria tukkipuita. Tällaisissa metsissä sekä hiilinielu että -varasto on suuri ja niistä saadaan paljon arvokasta raaka-ainetta biotuoteteollisuuden tarpeisiin. 7
10 1 Ilmasto tarvitsee kokonaisratkaisun Tehokkaita keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi esitettiin jo kauan sitten, eivätkä ne ole koskaan edustaneet mitään rakettitiedettä. Poliittisia päätöksiä ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi. Kun aikaa kuluu, ratkaisut tulevat yhä vaikeammiksi. Samalla myös ratkaisujen vaatimat poliittiset päätökset hankaloituvat. Yhdysvaltalaiset Princetonin yliopiston professorit Steve Pacala ja Robert Socolow esittelivät kokonaisvaltaisen ratkaisuehdotuksen jo vuonna He asettivat tavoitteeksi, että ilmakehän hiilidioksidimäärä ei saa nousta yli kaksinkertaiseksi esiteolliseen aikaan nähden. Hiilipäästöt ilmakehään olivat tuolloin seitsemän miljardia tonnia eli gigatonnia hiilenä vuodessa. Jos mitään ei olisi tehty, päästöt olisivat silloisen ennusteen mukaan kasvaneet vuoteen 2014 mennessä 8,4:ään ja vuoteen 2054 mennessä 14 miljardiin tonniin vuodessa. Pacala ja Socolow kirjoittivat kymmenen vuotta sitten, että yhteiskunnalla on jo käytettävissään tieteellinen, tekninen ja teollinen tietotaito, jolla hiili- ja ilmasto-ongelman voi ratkaista puolessa vuosisadassa. Tutkijoiden esittämät keinot oli jo tuolloin testattu 1 Pacala, S. ja Socolow, R., Science (2004) 8
11 Hiili ja hiilidioksidi Ilmastokeskustelussa hiilen määrää mitataan yleensä joko pelkkänä hiilenä tai hiilidioksidina, jolloin siihen lasketaan mukaan myös hiilidioksidimolekyylien sisältämät kaksi happiatomia. Atomipainojen perusteella voidaan laskea, että polttamalla tonni hiiltä syntyy noin 3,7 tonnia hiili dioksidia. Toisaalta tonni hiilidioksidia sisältää noin 270 kiloa hiiltä. Tässä kirjoituksessa hiili ilmaistaan pelkkänä hiilenä, ellei toisin sanota. käytännössä ja useat niistä olivat käytössä teollisessa mittakaavassa jossakin päin maailmaa. Mutta mikä tärkeää, mikään keinoista ei yksinään olisi tuolloinkaan riittänyt täyttämään tehtävästä edes puolikasta, sen sijaan yhdessä keinot olivat enemmänkin kuin riittävät. Tavoitteet eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Jo vuonna 2011 päästöt olivat lähes yhdeksän miljardia tonnia vuodessa 1. Tutkijoiden esittämillä toimenpiteillä saavutettava päästövähennysvaikutus olisi kuluvan vuosisadan puolivälissä ollut yhteen laskien 25 miljardia tonnia vuodessa, kun tarvittava vaikutus oli 14 miljardia tonnia. Se olisi siis saavutettu kohtalaisella varmuudella. Ilmakehän hiilimäärä olisi saatu vakautettua ja lopulta laskuun luonnollisten nielujen, kuten meren toiminnan ansiosta. Tärkeää oli, että keinoja ei arvioitu otettavan käyttöön noin vain, osana tavanomaista liiketoimintaa, vaan lähes jokainen niistä olisi vaatinut poliittisia päätöksiä. 1 Peters, G. ym. Nature Climate Change (2012) Ilmasto tarvitsee kokonaisratkaisun 9
12 Tutkijoiden esittämistä toimenpiteistä ensimmäinen oli tehokas ja säästeliäs energian käyttö liikenteessä ja rakennuksissa. Energiatehokkuutta voisi nytkin parantaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, veden lämmityksessä ja sähkön käytössä niin asunnoissa kuin muissakin rakennuksissa, samoin energian tuotannossa erityisesti hiilivoimaloissa. Yksi keino oli hiilisähkön tuotannon hyötysuhteen nosto 40 prosentista 60:een. Keino ei ole mahdoton: Suomen hiilivoimaloissa hyötysuhde on onnistuttu yhdistetyllä sähkön ja lämmön tulevaisuudessa myös kylmän tuotannolla nostamaan noin 90 prosenttiin. Tutkijat kannattivat myös ydinvoimaa ja tuulienergiaa. Tuulivoiman määrän olisi kuitenkin pitänyt kasvaa 50 kertaa nopeammin kuin se kasvoi 2000-luvun alussa täyttääkseen tutkijoiden asettaman tavoitteen. Tutkijat esittivät myös vedyn tekemistä uusiutuvalla sähköllä ja biopolttoaineiden käyttöä. Esimerkiksi tarvittava määrä peltokasveista tehtyä etanolia olisi vaatinut 250 miljoonan hehtaarin maa-alan. Luonnon hiilinieluista tutkijat mainitsivat metsät ja maatalouden humuksen. Kumpikin olisi heidän mukaansa vaatinut aktiivista hoitoa. Metsien osalta tutkijat esittivät trooppisen metsäkadon puolittamista. Toinen keino oli metsitys, jota olisi pitänyt tehdä 250 miljoonalla hehtaarilla tropiikissa tai 500 miljoonalla hehtaarilla lauhkeilla vyöhykkeillä. Kun tutkijoiden esitystä katsoo nyt, takana on hukattujen mahdollisuuksien vuosikymmenet. Monet keinoista ovat osoittautuneet liian toiveikkaiksi, mutta toiset vastaavasti arvioitua tehokkaammiksi. Varsinkin metsien ja ylipäätään biomassan kasvattamisen mahdollisuudet ovat paljon suuremmat kuin tutkijoiden arviossa kymmenen vuotta sitten. 10
13 2 Metsät maailman hiilitaseessa Metsä muodostaa hiilivaraston sen takia, että puilla on auringon valon avulla kyky yhteyttämisreaktiossa tuottaa ilmakehän hiilidioksidista ja maaperän vedestä kestävää ja pitkäikäistä kasvisolukkoa. Tästä solukosta noin puolet on hiiltä. Toinen puoli sisältää pääosin happea ja vetyä ja vain hyvin vähän muita alkuaineita. Metsien hiilivarasto syntyy monen mutkan kautta Lehtipuut kartuttavat maaperän hiilivarastoa varistamalla keväällä syntyneet lehdet syksyllä maahan. Havupuiden neulaset taas ovat monivuotisia, mutta niidenkin elinkaari on runkoon nähden lyhyt: yksittäisen neulasen elinikä on vain 3 6 vuotta. Juurien uloimmat osat eivät ole näkyvissä, mutta ne ovat vielä lyhytikäisempiä kuin lehdet. Hienojuuria muodostuu ja kuolee, syntyy ja tuhoutuu. Hienojuuren pätkä saattaa elää vain pari viikkoa. Maahan karisevasta lehti- ja neulas massasta ja juuristosta syntyy lehti-, neulas- ja juurikarike. Se kartuttaa maaperän hiilivarastoa, joka ei ole kovin pysyvä. Toisaalta kuolleiden puiden kannot ja paksuimmat juuret voivat säilyä maassa kymmeniä vuosia. Metsät maailman hiilitaseessa 11
14 Puut säilyttävät rungossaan, oksissaan ja juurissaan kymmenien, joskus jopa tuhansien vuosien takaista kasvisolukkoa. Tähän perustuu puiden ja samalla koko metsän olemassaolo. Varastoiminen ei tosin ole kovin tehokasta: vain noin yksi kymmenesosa yhteyttämisessä syntyvästä aineksesta jää talteen solukon hiilivarastoon. Metsän kasvu tarkoittaa puiden yhteenlaskettua kasvua eikä sitä voi mitata yhdestä puuyksilöstä. Pienessäkin metsässä seisoo satojen puiden joukko, joista yhdet kasvavat enemmän, toiset vähemmän ja kolmannet ovat kokonaan lopettaneet kasvunsa ja seisovat kuolleina pystyssä. Luonnontuhot, kuten metsäpalot ja myrskyt, vähentävät metsien hiilivarastoa. Eniten sitä kuitenkin vähentävät hakkuut, jos niitä tehdään. Toisaalta hakkuut oikein tehtyinä ylläpitävät tai jopa kiihdyttävät metsien kasvua. Harvennushakkuissa metsästä ote- Puu on aurinkovoimala Esimerkiksi aurinkokennot ovat puihin nähden yksinkertaisia laitteita, jotka on suunniteltu ja tehty vain yhtä tarkoitusta varten: valoenergian muuttamiseen sähköksi. Aurinkokennon hyötysuhde on hyvä: kennoon osuvasta auringon säteilyenergiasta jopa viidennes on pystytty muuttamaan sähköksi laboratorio-oloissa, kun puun sitomasta säteilystä saadaan talteen vain sadasosa. Lisäksi aurinkokenno toimii myös kylmässä, kun taas valo energian sitoutuminen puuhun vaatii vähintään viiden asteen lämpö tilan. Puiden etu on, että ne kykenevät tekemään kaksi asiaa yht aikaa: ne sekä sitovat että varastoivat energiaa. Puut myös luovat itse aurinkopaneelinsa, energiaa kokoavan pinnan, lehvästön. 12
15 taan pois kuolleet ja huonokasvuiset puut, jotta jäljelle jäävät puut voisivat jatkaa kasvuaan paremmissa oloissa. Metsän puuston hiilivaraston muutos eli hiilitase on kasvun ja poistuman erotus. Äärimmäisen harvoin poistuma ja kasvu ovat täsmälleen yhtä suuret ja sen myötä hiilitase nolla. Puuvarasto melkein aina joko karttuu tai hupenee. Skotlantilainen maantieteen professori Alexander Mather havaitsi, että luontaistalouden aikaan metsät supistuvat metsäraivauksen ja kaskiviljelyn takia, mutta yhteiskunnan kehittyessä ne alkavat jälleen laajentua. Kehitysmaissa metsäala edelleen monin paikoin supistuu, mutta teollisuusmaissa yleensä laajenee. Mather nimitti metsätransitioksi sitä hetkeä, kun metsäala lakkaa supistumasta ja alkaa laajeta. Metsätransition vaikutus hiilitaseeseen on yleensä myönteinen. Se merkitsee siirtymistä hyvin pitkäkestoiseen puuvarojen karttumisen aikakauteen. Jos raivattu alue, kuten viljelys-, laidun- tai kaski maa hylätään, se aikanaan palautuu metsäksi. Näin metsä pinta-ala laajenee ja uuden metsät hiilivarasto alkaa karttua. Peltoja voidaan aktiivisesti metsittääkin istuttamalla niille puita. Historiallisen suuri metsien ekspansio tapahtui 1990-luvulla Venäjällä ja Ukrainassa, kun peltoviljely supistui voimakkaasti Neuvosto liiton hajoamisen jälkeen. Alueelle syntyi uutta metsää ainakin Suomen metsäpinta-alan verran ja enemmänkin olisi voinut syntyä, mutta osa hylätyistä pelloista muuttui puuttomaksi aroksi. Hiilinielun näkökulmasta metsätransitioon liittyy metsittymistäkin tärkeämpi voimakas muutos: metsien elpyminen. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa metsäpinta-ala ei ole laajentunut, mutta metsien hiilinielu on ollut voimakas, koska puuston kokonaismäärä hehtaaria kohti on metsien tiheytymisen ja puuston järeytymisen takia vuosi vuodelta kasvanut. Metsät maailman hiilitaseessa 13
16 Metsien hiilivarasto voi muuttua neljällä eri tavalla: Metsäkato (engl. deforestation) tarkoittaa metsäalan raivaamista esimerkiksi pelloksi tai rakennusmaaksi. Näin metsä pintaala supistuu, raivattu alue käytännössä tyhjennetään puista ja joskus myös humuksesta, jolloin hiilivarasto supistuu. Metsien heikentyminen (engl. forest degradation) tarkoittaa yleensä suurten ja arvokkaimpien puiden kaatamista ja pienten tai arvottomien puiden jättämistä metsään. Silloin metsään jää puustoa, mutta sen hiilivarasto pienenee. Metsien ekspansio metsittymisen tai metsittämisen seurauksena (engl. expansion of forest area) tarkoittaa uusien metsien syntymistä, siis metsäkadolle käänteistä tapahtumaa. Se voi tapahtua luontaisen metsittymisen kautta tai tavoitteellisilla metsittämistoimilla esimerkiksi puuraaka-aineen tuottamiseksi. Metsien elpyminen (engl. forest upgrading) tarkoittaa metsien heikentymiselle käänteistä tapahtumaa, missä puusto ajan myötä järeytyy. Erona metsittymiseen tai metsittämiseen on, että metsien pinta-ala ei muutu, vaan olemassa olevien metsien hehtaarikohtainen puusto kasvaa. Vielä 1970-luvulla arvioitiin, että maailman metsien puusto ehtyi voimakkaasti 1. Uusien tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan enää tapahdu. Maapallon mittakaavassa metsätransitio on jo tapahtunut, sillä metsien hiilivarastot karttuvat enemmän kuin metsä kato niitä supistaa 2, 3. Puuston kääntyminen kasvuun todettiin ensin Yhdysvalloissa 4 ja Euroopassa 5. Euroopassa kehitys alkoi Saksasta ja Ranskasta jo 1800-luvulla. Sittemmin muutos on tapahtunut Kiinassa 6 ja nyt se saavuttaa muuta Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa. 1 Woodwell, G., ym. Science (1978) 2 Pan, Y. ym. Science (2011), Ballantyne, A. ym. Nature (2012) 3 FAO, FRA Clawson, M., Science (1979) 5 Kauppi P., ym. Science (1992) 6 Fang, J., ym. Science (2001) 14
17 Metsäkato Metsien ekspansio Metsäpinta-ala supistuu Metsäpinta-ala laajenee Puuston keskitilavuus alenee Puuston keskitilavuus kohoaa Metsien heikentyminen Metsien elpyminen Metsätransitio tarkoittaa, että metsäkato muuttuu metsäpinta-alan laajenemiseksi tai metsien heikentyminen muuttuu metsien elpymiseksi. Muutos on merkittävä. Jos avoimet maisemat muuttuvat metsiksi, se sinällään lisää biomassaan sitoutuneen hiilen määrää, mutta antaa myös mahdollisuuden samanaikaisesti parantaa luonnonsuojelun tilaa ja lisätä puunkäyttöä. Metsien laajeneminen ennestään puuttomalle maalle merkitsee aina hiilinielun syntymistä. Jos tällaisen uuden metsän puita ei kuitenkaan käytetä, sen kyky varastoida lisää hiiltä aikanaan vähenee ja tyrehtyy, mutta on vaikea sanoa, tapahtuuko se 50 vai 500 vuoden päästä. Voi kuitenkin sanoa, että vaikka ei tehtäisi oikeastaan mitään, nielu säilyy vahvana ainakin seuraavat 30 vuotta. Metsät maailman hiilitaseessa 15
18 Aapo Rautiainen keräsi Helsingin yliopistossa tekemänsä väitöskirjatutkimuksensa yhteydessä kansainvälisiä tilasto tietoja ja osoitti, että metsien hiilinielu on jo pitkään syntynyt pääosin metsien elpymisen kautta. Metsäpinta-alan kasvulla on siihen nähden suhteellisen vähäinen merkitys 1. Rautiaisen tutkimus osoitti, että kansainvälinen REDD+-ohjelma (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) ei ota huomioon metsien hiilivaraston muutoksen kannalta tärkeintä asiaa, metsien tiheytymisen ja järeytymisen takia tapahtuvaa puuston tilavuuden ja siis hiilivaraston kasvua. Sen sijaan REDD+ pyrkii vain torjumaan metsäkadon ja metsien heikentymisen aiheuttamia päästöjä. Siinä tehtävässä se toki on ollut tuloksellinen esimerkiksi Brasiliassa. Suomen metsätilastojen trendit ovat samansuuntaisia. Metsien elpyminen sotia edeltävän ajan heikosta tilasta on ollut voimakasta, kun taas metsäpinta-alan laajeneminen on ollut soiden ojitusta lukuun ottamatta vähäistä tai olematonta. Vuoden 1990 jälkeen metsä on jopa hiukan väistynyt muun muassa asutuksen laajenemisen, tiehankkeiden ja sähkölinjojen tieltä. Metsien hiilivarat ovat kuitenkin karttuneet ripeästi, koska puusto on tiheytynyt ja järeytynyt. Keskimääräisellä metsähehtaarilla on ollut vuosi vuodelta enemmän kaikkea kasvillisuutta. Maailmalla metsien elpyminen, tihentyminen ja puuston järeytyminen on ollut osittain sattumanvaraista, mutta eräin paikoin hyvinkin suunnitelmallista metsien hoidon ja luonnonsuojelun edistämistä. Näiden toimien suurta merkitystä nimenomaan metsien hiilivaraston kartuttamiseksi ei kuitenkaan ole arvioitu eikä otettu huomioon metsä- ja ilmastopolitiikkaa suunniteltaessa. Miksi metsien tiheytymistä ja järeytymistä ei ole havaittu? Syitä voi olla monia. Metsäpinta-alan laajeneminen on helppo ha- 1 Rautiainen, A., ym. PLOS ONE (2011) 16
19 Järeän puuston määrän kehitys Milj. m 3 Koko maa Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Lehtipuut 50 Kuusi Mänty Järeällä puulla tarkoitetaan puuta, jonka läpimitta 1,3 metrin korkeudella on vähintään 30 cm. Pohjois-Suomessa metsien keskikasvu on alle puolet Etelä-Suomen metsien keskikasvusta lyhyemmän kasvukauden, kylmän ilmanalan ja huonomman maaperän vuoksi. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2013, Metsäntutkimuslaitos. vaita ja sitä voidaan yksinkertaisesti seurata kaukokartoituksella. Metsien hehtaarikohtaisen puuston kasvu tapahtuu siihen nähden huomaamatta eikä sitä varten ole olemassa kansainvälisiä, yhdenmukaisia mittausjärjestelmiä. Rautiaisen tutkimus kuitenkin osoitti, että metsien tiheytymistä ja järeytymistä pitää seurata, jos halutaan tietää metsien hiilinielun kehitys. Metsät maailman hiilitaseessa 17
20 3 Metsien käyttö ratkaisuna Puuta käytetään nykyään maailmassa karkeasti ottaen kahteen tarkoitukseen: polttopuuksi ja teollisuuteen. Lisäksi puita hävitetään merkittäviä määriä, kun metsiä raivataan pelloiksi ja laidun maiksi tai maata käytetään kaskiviljelyyn. Tämä johtaa usein metsien pysyvään häviämiseen ja korvautumiseen vaikkapa ruohottuneella maalla, joka sisältää merkittävästi vähemmän hiiltä kuin metsä. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa käyttöön otettu puu menee pääosin suoraan polttoon. Euroopan ja Pohjois-Amerikan puu sen sijaan käytetään valtaosin teollisuudessa, kuten viereisen sivun kuvasta näkyy. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan maailmassa käytettiin puuta kaikkiaan 3530 miljoonaa kuutiometriä vuonna Tästä 53 prosenttia meni polttopuuksi. Metsien käyttömuodoista metsää on eniten hävittänyt polttopuun keräily. Yleisintä se on Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Polttopuuta kerätään ja hakataan varsinkin siellä, missä on eniten köyhyyttä. Suurimmat ympäristöön ja metsien hiilitaseeseen liittyvät ongelmat ovat näillä alueilla, kun taas metsien hiilitase on yleensä positiivinen siellä, missä elinolot ovat hyvät ja puuta hakataan pääasiassa teollisuuden tarpeisiin. 18
21 Teollisuus- ja polttopuun käyttö maanosittain Milj. m Afrikka Aasia Eurooppa Pohjoisja Keski- Amerikka Oseania Etelä- Amerikka Polttopuu Teollisuuspuu Puun käyttö eri maanosissa vuosina Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa teollisuuspuun osuus on suuri, kun taas köyhemmissä maissa puu menee suuremmassa määrin polttopuuksi. Lähde: FAO, FRA Meidän ei siis tarvitse lopettaa teollisuuspuun hakkuita ilmastonmuutoksen takia. Sen sijaan meidän on löydettävä korvaavia keinoja polttopuun hankintaan siellä, missä polttopuuta käytetään paljon siis kehitysmaissa. Näiden ratkaisujen tulisi myös auttaa kehitysmaiden ihmisiä heidän arjessaan ja esimerkiksi vapauttaa naiset erittäin työllistävästä ja raskaasta polttopuun keruusta opiskeluun ja tuottavampaan työhön. FAOn mukaan jopa 2,4 miljardia ihmistä, 40 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden väestöstä kypsentää ruokansa polttopuulla. Heistä 764 miljoonaa käyttää puuta myös veden keittämiseen 1. 1 FAO, State of World Forest 2014 Metsien käyttö ratkaisuna 19
22 Biomassan kasvun merkitys ilmakehän hiilidioksidimäärään näkyy hyvin alla olevasta Keelingin käyrästä, joka kuvaa muun muassa ilmakehän hiilidioksidimäärän vuotuista vaihtelua. Käyrän vuotuisesta aaltoilusta näkee, että jo yhden kasvukauden aikainen biomassan kasvu alentaa ilmakehän hiilidioksidimäärää selvästi. Se kertoo, että biomassan kasvattaminen on erittäin nopeasti tehoava keino ilmasto-ongelmiin. Ilmakehän hiilidioksiditason nousu ja vuotuinen vaihtelu Hiilidioksiditaso, miljoonasosaa tilavuudesta Hiilidioksiditasot on mitattu Mauna Loalla Havaijilla. Vuotuinen vaihtelu kuvastaa sitä, että biomassan kasvu vaikuttaa ilmakehän hiilidioksidimäärään hyvin nopeasti, joten biomassan kasvattaminen voi olla hyvinkin nopea keino hillitä ilmastonmuutosta. Kioton sopimuksen 1997 jälkeen ilmakehän hiilidioksiditason nousu ei ole edes hidastunut. Lähde: CDIAC on-line, Oak Ridge National Laboratories, USA. 20
23 Asiaa on mietitty ennenkin. Jo vuonna 1977 yhdysvaltalainen professori Freeman Dyson kysyi, voimmeko ylipäätään kontrolloida ilmakehän hiilidioksidin määrää. Hänen vastauksensa oli myönteinen ja keino yksinkertainen: luodaan metsiin viiden miljardin tonnin vuotuinen hiilinielu. Sitä varten tarvittaisiin prosentti enemmän metsäpinta-alaa kuin maailmassa silloin oli. Dysonin mukaan hänen hankkeensa olisi maksanut miljoonaa dollaria vuodessa, mikä kuulostaa paljolta. Mutta jos se olisi jaettu esimerkiksi maailman kaikkien sähkön käyttäjien kesken, kustannus olisikin ollut vain 0,021 Yhdysvaltain senttiä per kilowattitunti. Dysonin suunnitelmassa puustoon olisi siirretty viisi miljardia tonnia hiiltä vuosittain 50 vuoden ajan. Nykypäästöihinkin verrattuna tämä on merkittävä määrä: vuonna 2011 maailman fossiiliset hiilipäästöt olivat lähes yhdeksän miljardia tonnia 1. Kun Dysonin kirjoitus ilmestyi vuonna 1977, väestöä oli 4,2 miljardia. Vuonna 2014 ihmisiä on jo 7,2 miljardia. Ravinnon tuottamiseksi on raivattu paljon uutta peltoa. Niinpä voi olla, että metsittämiskelpoista maata ei ole jäljellä yhtä paljon kuin sitä Dysonin suunnitelman aikaan oli. Silti sitä on paljon. Tiedetään, että maailman metsäpinta-ala on ihmistoiminnan johdosta vähentynyt noin kuudesta noin neljään miljardiin hehtaariin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen World Resources Institute julkaisi kesäkuussa 2014 selvityksen, jonka mukaan maail masta löytyy kaksi miljardia hehtaaria, jotka periaatteessa voitaisiin metsittää. Suurin osa näistä hehtaareista löytyi Afrikasta, jopa 720 miljoonaa hehtaaria 2. WRI:n mukaan metsitys ei kuitenkaan voi olla vain puiden istutusta, vaan myös huolenpitoa metsäekosysteemin synnystä ja sen tuottavuudesta. WRI huomauttaa, että metsitys on erilaista siellä, missä väestöä on paljon. Näillä alueilla metsäkato on usein 1 Peters, G. ym. Nature Climate Change (2012) Metsien käyttö ratkaisuna 21
24 22 ihmisen aiheuttamaa, kun taas asumattomilla alueilla syynä ovat yleensä luonnontuhot. WRI nostaa esimerkiksi parhaista metsitysmahdollisuuksista seitsemän maata: Angola, Intia, Uruguay, Kongon demokraattinen tasavalta, Irlanti, Kambodža ja Yhdysvallat. Angola voi WRI:n mukaan metsittää 57 miljoonaa hehtaaria, 2,5 kertaa Suomen metsäpinta-ala. Metsitys tähtäisi metsän ja maatalouden yhteiselämään väestöltään rikkailla alueilla. Tällaiseen metsitykseen olisi mahdollisuuksia myös Brasiliassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Intian potentiaalinen metsityspinta-ala on 72 miljoonaa hehtaaria. Vaikka Intia on maailman väkirikkaimpia maita, sillä on WRI:n mukaan silti laajoja ja täysin käyttämättömiä maa-alueita, jotka sopisivat metsitykseen. Intia onkin päättänyt lähteä metsämaatalouden tielle, ja vieläpä taloudellisista syistä. WRI:n mukaan kokonaista 72 prosenttia Uruguayn pinta-alasta voitaisiin metsittää. Tämä voitaisiin tehdä karjankasvatusalueilla maatalouden siitä sen kummemmin kärsimättä tai oikeastaan se hyötyisi tuomalla karjalle suojaa tuulta ja aurinkoa vastaan sekä parantamalla humusta ja aluskasvillisuuden monimuotoisuutta. Myös Irlannin metsityspotentiaali on WRI:n mukaan suuri: 84 prosenttia maa-alasta. Puut hävitettiin maasta maatalouden leviämisen myötä 1700-luvulla. Kambodžan pinta-alasta taas 30 prosenttia voitaisiin metsittää. Maan jäljellä olevat metsät ovat uhanalaisia laittomien hakkuiden sekä kumi- ja sokeriruokoviljel mien leviämisen takia. Yhdysvaltain suurimmat metsitysmahdollisuudet ovat maatalousalueilla, kuten Mississippi-joella ja Kaliforniassa, samoin kuin itärannikon asutuilla alueilla. Itse asiassa onnistuneita metsityshankkeita löytyy kaikkialta maailmasta. Jopa yllättävistä paikoista, kuten Islannista. Kun Islantiin aikoinaan perustettiin ensimmäiset ihmisasutukset vuonna 874 jälkeen ajanlaskun alun, maa oli metsien peitos-
25 sa. Raudanvalmistus sekä maa- ja metsätalous tuhosivat kuitenkin nopeasti maan metsävarat. Metsää on yritetty palauttaa koko 1900-luvun, mutta vasta nyt siinä on Metsäntutkimuslaitoksen tuel la joissakin paikoin onnistuttu 1. Tätä nykyä maan metsäpinta-ala on hehtaaria, mikä on noin 1,5 prosenttia maa-alasta. Kokonaispuusto on noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu kuutiota vuodessa. Uutta metsää istutetaan joka vuosi noin tuhat hehtaaria. Islannissa istutetaan 3,5 miljoonaa puuntainta vuosittain. Etupäässä Euroopan lehtikuusi ja Sitkan kuusi kasvavat hyvin tuliperäisessä maassa ja kosteassa ilmastossa. Puu kasvaa yksityismetsänomistajien mailla, ja käytettäväksi. Hakkuut ovat harvennuksia ja niitä tehdään huolellisesti puuston kehityksen perusteella. Harvennuksen tarkoitus on lisätä jäljelle jäävän puuston kasvua ja saada metsistä arvokasta puuraaka-ainetta hyödynnettäväksi. Metsillä on tärkeä merkitys myös tuulensuojana ja eroosion torjunnassa. Maan ensimmäinen metsäbiomassaa käyttävä lämpölaitos perustettiin vuonna 2008 Hallormstaduriin. Syynä oli tarve kiihdyttää alueen metsien kasvua erityisesti harvennuspuuta käyttämällä. Näin metsätalous on saatu tuottamaan paremmin ja alueen metsitys maksamaan itse itsensä. Lämpölaitos käyttää haketta 600 kuutiota vuodessa. Tukkikokoista puuta käyttää saha. Lisäksi puun kemiallisia ominaisuuksia käytetään Elkem-yhtiön ferrosilikaatin tuotannossa terästeollisuuden tarpeisiin. Nyt Islannissa tehdään metsäenergiasuunnitelmaa täysin öljylämmityksen varassa olevalle Grimseyn saarelle. Metsäntutkimuslaitoksen johtopäätös onkin, että jos Islantiin voidaan perustaa toimiva metsätuotanto, se voidaan tehdä minne vain. Luvut eivät tietenkään ole maailman metsämaihin verrattuna suuria esimerkiksi Suomen metsäpinta-ala on 23 miljoonaa 1 Metsäntutkimuslaitoksen tiedote, Metsien käyttö ratkaisuna 23
26 hehtaaria. Mutta tämä kertoo, että kun metsittyminen kerran on saatu alkuun, sen varaan voidaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa myös perustaa kannattavaa taloustoimintaa. Onnistuminen ei silti ole automaattista. Metsäntutkimuslaitos on auttanut esimerkiksi juuri Islantiin sopivien kasvu- ja harvennusmallien tuottamisessa. Toinen kiinnostava esimerkki on Tanska. Siellä lähdettiin metsityshankkeeseen alun perin siksi, että saataisiin maata pois maataloustuotannosta. Myöhemmin havaittiin muitakin etuja: pohjaveden huolto, hiilinielu, virkistys, ehkä monimuotoisuuskin. Tavoitteeksi otettiin kaksinkertaistaa maan metsä pinta-ala sadassa vuodessa vuoden 1994 tasosta laskien. Hankkeeseen ovat osallistuneet kaikki metsänomistajaryhmät ja esimerkiksi perhemetsänomistajille on maksettu metsittämiseen tukimaksuja jopa yli tuhat euroa hehtaaria kohti. Tanskan metsitysohjelman tuloksia Metsäpinta-ala (1000 ha) ja sen kasvu (%) Puuston määrä (milj. m 3 ) ja sen kasvu (%) Biomassan määrä (milj. tn kuiva-ain.**) ja sen kasvu (%) Hiilivarasto (milj. tn***) ja sen kasvu (%) /20 544/ */ /16 73/ /64 37/68 Vuoden 1990 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden lukujen kanssa. * Luku on vuodelta ** Koko metsien biomassa niin maan alla kuin päällä. *** Poislukien maaperän hiili, jota ei ole pystytty arvioimaan. Prosentuaaliset kasvut on laskettu vertailuvuoteen 1990 nähden. Lähde: FAO, FRA
27 Metsäpinta-ala onkin kasvanut yli viidenneksellä 20 vuodessa, eli ohjelma on tavoiteaikataulussaan. Siitä kuitenkin vain osa on aktiivisten metsitystoimien ansiota. Esimerkiksi yksityismaita on metsitetty keskimäärin noin 2400 hehtaaria vuodessa. Metsien puuston määrä on kasvanut enemmän, samoin kuin metsien sisältämän biomassan määrä. Eniten on kasvanut metsäkasvillisuuden sisältämä hiilivarasto. Yksi kiinnostavimmista metsityshankkeista on Alankomaiden voima yhtiöiden vuonna 1990 käynnistämä Face. Hankkeen tavoite oli poistaa ilmakehästä 20 miljoonaa tonnia hiiltä perustamalla avoimelle maalle hehtaaria uutta metsää 25 vuoden aikana. Hanke ajateltiin väliaikaiseksi, kunnes maan hiilidioksidipäästöt saataisiin kuriin. Ohjelman tavoiteaika on pian saavutettu ja tulokset arvioitavissa Face-ohjelman metsityssopimukset vuoden 1995 loppuun mennessä, hehtaaria Alankomaat 800 Tšekki 2446 Puola 100 Uganda 1855 Malesia 2420 Equador 4448 Yhteensä Uudempaa numerotietoa metsityspinta-aloista ei ole saatavilla. Lähde: Kauppi, P., Maa- ja metsätalousministeriö, Metsien käyttö ratkaisuna 25
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Puu vähähiilisessä keittiössä
Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta
Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti
Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Veli Pohjonen Kustavi Biotaloustapahtuma 27. elokuuta, 2017 Pohjoiset, kestävän kehityksen aurinkokennomme Suomi 100 maailman pisin ja tarkin metsän
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää
EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus
Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat
Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely
Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY
HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA
METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.
KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
kannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus
Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
Kohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla
Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy
Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
Puutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
Suomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin
Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Riittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.
PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?
Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n
4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen
Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
Maailma tarvitsee Metsää
Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.
Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
Sahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
Sähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?
Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman
Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
Turvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?
Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä? Metsähallituksen toiminnan muutokset ilmaston lämpenemisen varalta 09.12.2014 Johanna Leinonen Yleiset toimenpiteet ilmaston lämpenemisen
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
Metsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,