PÄÄTÖS Nro 261/2013/2 Dnro ESAVI/240/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 261/2013/2 Dnro ESAVI/240/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oikaisuvaatimus koskien Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Pyhämaan merialueen tarkkailusuunnitelmasta antamaa päätöstä, dnro VARELY/617/07.00/2010, , Uusikaupunki MUUTOKSENHAKIJA Mannerlohi Oy TARKKAILUSUUNNITELMAA KOSKEVA PÄÄTÖS Hanke Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamallaan tarkkailusuunnitelman hyväksymispäätöksellä Dnro VARELY/617/07.00/2010 hyväksynyt Esan Kala Oy:n, Mannerlohi Oy:n, Pyhämaan Lohi Oy:n, Rantamaan Lohi Oy:n ja Salmisten Kalankasvattamo Ky:n esittämän kalankasvatuksen vaikutuksia Pyhämaan merialueen tilaan koskevan tarkkailusuunnitelman. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on muuttanut ja täydentänyt tarkkailusuunnitelmaa esitetystä. Tarkkailusuunnitelma Veden laatua tarkkaillaan vuosittain 24 havaintopaikassa heinä-syyskuun aikana. Päällyslevätutkimus tehdään 4-5 vuoden välein 36 asemalla heinäelokuussa sekä pohja- ja pohjaeläintutkimus 5-6 vuoden välein 22 pohjaeläinasemalla loppukesällä. Näiden lisäksi kuudelta asemalta otetaan kasviplanktonnäytteet joka kolmas vuosi. Vesinäytteistä määritetään 1 m:n syvyydestä veden lämpötila, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, kokonaisfosfori ja fosfaattifosfori. Kaksinkertaista näkösyvyyttä vastaavista tuotantokerroksen koontanäytteistä määritetään klorofyllipitoisuus. Lisäksi Truutinpauhan vertailuhavaintopaikalta (PRAN 310) määritetään 1 m:stä myös sameus sekä pohjanläheisestä vedestä (1 m pohjan yläpuolelta) sameus, happitilanne, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, kokonaisfosfori sekä fosfaattifosfori. Kasviplanktonnäytteistä analysoidaan lajisto ja biomassa laajalla menetelmällä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 (9) Tarkkailun tulokset toimitetaan sähköisesti ja paperitulosteena tarkkailuvelvolliselle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailusuunnitelma korvaa aikaisemmin käytössä olleen Pyhämaan merialueen tarkkailuohjelman. Merkintä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ratkaissut asian päätöksellään Päätöksessä on määrätty toimittamaan päivitetty tarkkailusuunnitelma elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä ja siten ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hallintolain 50 :n nojalla käsitellyt ja ratkaissut asian uudelleen Päätös on korvannut annetun päätöksen. Ratkaisu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman seuraavilla muutoksilla ja lisäyksillä: - Raporteissa on kerrottava, mitkä tarkkailuasemista toimivat laitoksen lähitarkkailuasemina ja mitkä ovat vertailuasemia. - Pohjaeläinasemille 301, 303, 277 ja 710 on haettava lähistöltä uudet asemien sijaintipaikat. Korvaavia paikkoja on haettava syvemmiltä vesialueilta, joiden voidaan olettaa olevan sedimentaatiopohjia. - Veden laadun havaintopaikoilla PYHM 286 Viikarrannokat, PYHM 303 Koirankari pohj. ja X2 Laitos 308 kaak. on lisättävä analyysivalikoimaan pohjanläheinen liukoinen happi, hapen kyllästysprosentti sekä kokonaisfosfori. - Pohjan tilaa on tutkittava päätöksen liitekartan osoittamilta alueilta. Pohjanlaatuasemien keskikoordinaatit ovat yhteiskoordinaatistossa seuraavat: Pohjan laadun tarkastelun yhteydessä on mitattava sedimentin yläpuolisen veden happipitoisuus ja lämpötila, kirjattava ylös sedimentin laatu ja kerrostuneisuusvyöhykkeet sekä valokuvattava sedimenttipatsas. Näyt-

3 3 (9) teenoton yhteydessä on kirjattava myös poikkeavat havainnot, muun muassa rikkivedyn haju. Päätöksen mukainen päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 1 kk:n kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Näytteenotto ei ole yleensä onnistunut pohjaeläinasemilta 301, 303, 277 ja 710 kovien pohjien vuoksi. Siksi näille asemille on aiheellista hakea lähialueelta uudet korvaavat asemat. Pyhämaan edustan merialue on suhteellisen matala, mutta siinä on kuitenkin useita syvempiä kohtia. Tällä hetkellä ei ole riittävää tietoa kalankasvatuksen vaikutuksista matalilla pohja-alueilla eikä syvännepaikoissa. Analyysivalikoimaan lisätään tilannetta korjaamaan rajatusti pohjanläheisen veden tarkkailu sekä perustetaan asemat pohjien tilan seurantaa varten. Muuten tarkkailusuunnitelmassa esitetyt analyysit, näytteenoton tiheys ja havaintopaikat ovat asianmukaiset ja riittävät. OIKAISUVAATIMUS Mannerlohi Oy on aluehallintovirastoon saapuneessa oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että päätöstä oikaistaan seuraavasti: 1) Hakijan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi lähettämä Pyhämaan merialueen vesistötarkkailusuunnitelma tulee hyväksyä muutoksitta. 2) Pohjaeläinasemia 301, 303, 277 ja 710 ei tule siirtää korvaaville paikoille. 3) Tarkkailuohjelmaan liitetyt 12 uutta pohjanlaatuasemaa tulee ensisijaisesti kokonaan poistaa ja toissijaisesti niiden määrää tulee joka tapauksessa vähentää esitetystä 12 asemasta. Perusteet Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle jätetty tarkkailusuunnitelma on riittävän laaja ja kattava ja se antaa mahdollisuuden eri vuosina kerättyjen tarkkailutietojen vertailtavuuteen. Tämä on tärkeää, kun vesistön tilaa ja varsinkin tilassa tapahtuvia muutoksia halutaan seurata. Mikäli tarkkailupisteitä muutetaan, jo kerätyn tiedon ja uuden tiedon informaatioarvo vähenee, koska vertailutietoja ei ole käytettävissä. Vesistötarkkailun tulee perustua pitkäjänteisyyteen, koska myös mahdolliset muutokset vesistön ja pohjan tilassa perustuvat sellaisiin olosuhdemuutoksiin, joiden vaikutukset vesistössä vaativat pitkän ja johdonmukaisen seurannan ja vertailutietojen olemassaolon. Pohjaeläinasemia 301, 303, 277 ja 710 ei tule siirtää korvaaville paikoille, koska juuri nämä asemat edustavat alueen tyypillisiä karuja pohjia. Mikäli kyseiset asemat siirretään sedimenttipohjille, ne eivät enää edusta tutkittavan alueen tyypillisiä pohjia ja tutkimustulokset samalla vääristyvät. Ase-

4 4 (9) mien paikan oleellinen muuttaminen tarkoittaisi myös sitä, että uusilta asemilta saatu tieto ei olisi millään tavoin vertailukelpoinen tähänastisen tutkimustiedon kanssa, mikä edellä kerrotuin tavoin on tarpeellista muutosten havainnoimiseksi. Ratkaisun perusteluissa on myös todettu, ettei näytteenotto ole yleensä onnistunut pohjaeläinasemilla 301, 303, 277 ja 710 kovien pohjien vuoksi. Vuoden 2006 velvoitetarkkailun yhteenvedon sivulla 11 on todettu, että pohja on sorainen, näytteenotto ei ole kunnolla onnistunut ja näytteet ovat vuotavia. Raportin sivulla 11 on myös todettu, ettei paikallinen kuormitus juuri vaikuta pohjaeläimistöön ja pohjan tilaan. Havaintoasemien paikan vaihtamisen ainoana syynä ei voi olla se, ettei näytteiden perusteella kalankasvatuksen vaikutuksia voi kyseisellä havaintoasemalla todeta. Laitosten toiminnan tarkkailun tule olla objektiivista ja tulosten analysoinnin tulee perustua pitkän aikavälin havaintojen vertailuihin eri vuosilta. Havaintoasemia ei siksi tule vaihtaa aina, kun tarkkailuohjelma hyväksytään, vaan tulee nimenomaan seurata pitkäjänteisesti niiden asemien tuloksia, jotka on aikanaan perustellusti ohjelmaan valittu. Ratkaisun sivulla 2 on todettu, että edellä mainituille asemille haetaan korvaavia paikkoja syvemmiltä vesialueilta, joiden voidaan olettaa olevan sedimenttipohjia. Kuitenkin ratkaisun perusteluissa sivulla 3 todetaan edellä lausutun kanssa täysin ristiriitaisesti, ettei tällä hetkellä ole riittävää tietoa kalankasvatuksen vaikutuksista matalilla pohja-alueilla. Jostain syystä uudet havaintopisteet on merkitty pääsääntöisesti laitoksen nro 308 vaikutusalueelle ja osin myös laitoksen nro 310 vaikutusalueelle, vaikka tarkkailuohjelman tarkoittama alue on kokonaisuutena huomattavasti suurempi. Mannerlohi Oy:n käsitys on, että edellä todettuun asemien sijoitteluun on ollut vahvasti vaikuttamassa laitoksen 308 osalta haettavana oleva laajennus, jonka vuoksi tarkkailuohjelman velvoitteita on lisätty juuri tämän laitoksen kohdalla. Koko tarkkailualuetta tulee kohdella tasapuolisesti, mikä tarkoittaa havaintoasemien tasaista sijoittelua koko alueella, jotta myös vertailualueilla on riittävästi havaintoasemia ja kunkin laitoksen vaikutusalueella on havaintoasemia samalla tiheydellä. Laitoksen tuotantomäärä määrittelee kyseisen laitoksen vaikutusalueen säteen suuruuden, mutta havaintoasemien tiheyteen se ei saisi vaikuttaa. Mannerlohi Oy:n lähtökohtana tarkkailuohjelmalle ja sen sisällölle on ollut se, että kyseessä on voimassaolevien kasvatuslupien edellyttämä tarkkailu eikä suinkaan mahdollisesti tulevaisuudessa myönnettävien uusien lupien edellyttämä tarkkailuohjelma. Nykyistä suuremmat kasvatusmäärät mahdollistavien lupahakemusten edellyttämät tarkkailuohjelmat tulee vahvistaa vasta sen jälkeen, kun lupakäsittely on päättynyt ja tiedetään käsittelyn tuloksena oleva lainvoimainen päätös.

5 5 (9) Tarkkailualueella on syvänteitä ja suvantopaikkoja, jotka lisäävät kasvijäänteiden kerääntymistä. Vuoden 2006 pohjaeläintutkimuksen mukaan alueen pohjan tila on heikentynyt vuoteen 2001 verrattuna vertailualueilla enemmän kuin kalankasvatuslaitosten vaikutusalueilla. Tästäkään syystä ei ole perustetta lisätä asemia ja tarkkailuvelvoitteita. OIKAISUVAATIMUKSEN KÄSITTELY Aluehallintovirasto on pyytänyt oikaisuvaatimuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousyksiköltä, Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Uudenkaupungin kaupungilta. Aluehallintovirasto on lisäksi varannut tilaisuuden vastineen antamiseen Esan Kala Oy:lle, Salmisten Kalankasvattamo Ky:lle, Rantamaan Lohi Ay:lle ja Pyhämaan Lohi Oy:lle. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on aluehallintovirastoon saapuneessa lausunnossaan todennut seuraavan: Pyhämaan merialueen kalankasvatuksen vaikutusten yhteistarkkailuun osallistuu viisi kalankasvatusyritystä, joista Mannerlohi Oy on tehnyt oikaisuvaatimuksen Pyhämaan merialueen yhteistarkkailuohjelman hyväksymispäätöksestä. Pohjaeläinasemien siirto koskee koko yhteistarkkailualueella neljää asemaa tarkkailuohjelman kaikkiaan 23 asemasta ja kahta Pitkäluodon edustan merialueen 8 asemasta. Siirrettävistä asemista kaksi on vertailuasemia. Rannikkovesien pohjaeläinseurannassa näytteet otetaan ns. pehmeiltä pohjilta, joihin kerrostuu orgaanista ja epäorgaanista ainetta. Pehmeiltä pohjilta saadaan kvantitatiivisia näytteitä ja pehmeiden pohjien pohjaeläinlajistolle ja -määrälle on olemassa arviointi- ja luokittelukriteerit. Sora-, kivija kalliopohjille ei ole olemassa toimivaa kvantitatiivista näytteenottomenetelmää, ja myös niiden lajisto poikkeaa pehmeiden pohjien lajistosta. Pohjaeläinnäytteenotto tehdään Pyhämaan yhteistarkkailussa yleisesti käytössä olevalla Ekman -pohjanoutimella. Pohjaeläinnäytteenoton menetelmäohjeen (SFS standardi, Vesitutkimukset, Pohjaeläinnäytteenotto Ekman -noutimella pehmeiltä pohjilta) mukaan Ekman -pohjanoutimella tehdyn näytteenoton tulee kohdistua pehmeisiin pohjiin, joissa noudin voi tunkeutua vähintään 10 cm:n syvyyteen. Kelvollisia näytteitä ei saada, jos noudin vuotaa havaittavasti nostettaessa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo asemien siirron tarpeelliseksi, koska näiltä asemilta on ollut vaikea saada edustavia kvantitatiivisia pohjaeläinnäytteitä. Semikvantitatiivisten tai tätäkin puutteel-

6 6 (9) lisempien näytteiden vertailu ja tulosten tulkinta alueen muihin pohjiin on epäluotettavaa ja jää helposti vain suuntaa antavaksi. Myöskään asemakohtaisia muutoksia tarkkailukertojen välillä ei pystytä arvioimaan luotettavasti, koska näytteenoton onnistuminen todennäköisesti vaihtelee eri kerroilla. Kalankasvatuksen velvoitetarkkailuraporteissa on tuotu toistuvasti esiin eräiden nykyisten asemien soveltumattomuus pohjaeläinasemiksi: vuoden 2006 raportissa asemien 277 ja 710 näytteet vuotivat pohjan sorapitoisuuden ja/tai isojen kivien vuoksi. Myös asemien 301 ja 303 näytteet vuotivat raportin mukaan paljon ja asemat todettiin vaikeiksi näytteenoton kannalta. Tarkkailututkimuksiin käytettävillä rahoilla tulee saada parasta mahdollista tarkkailutietoa, eikä pohjaeläinnäytteenottoon soveltumattomien havaintopaikkojen pitäminen mukana velvoitetarkkailussa ole sitä. Tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksessä esitettiin korvaavien pohjien hakemista syvemmiltä alueilta. Tällaiset pohjat ovat yleensä sedimentaatiopohjia eli niihin kertyy kiintoainesta. Ne ovat näin ollen pohjaeläinnäytteenottoon sopivia pohjia. Asemien syvyys ei siirron myötä kuitenkaan oleellisesti muuttuisi, sillä nykyiset asemat sijaitsevat samalla syvyysvyöhykkeellä kuin mitä vesisyvyys Pitkäluodon edustan merialueella syvimmillään on eli m:ssä. Pohjaeläintutkimusten valossa Pitkäluodon edustan merialueella pohjat ovat huonommassa tilassa kuin yhteistarkkailualueen muilla osa-alueilla. Pohjan tila on luokiteltu Pitkäluodon osa-alueella puoliterveeksi/puolilikaantuneeksi tai sitä huonommaksi 75 %:ssa tutkituista pohjista. Muilla osa-alueilla samassa tilassa on % pohjista. Tämän vuoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoi tarpeelliseksi päätöksessään keskittää pohjan laadun tutkimuksen Pitkäluodon edustalle. Pohjaeläinnäytteenottoa kevyemmällä ja halvemmalla pohjan laadun tutkimuksella on tarkoitus saada kattavammin selville paitsi syvien pohjien, mutta erityisesti matalien ja kovien pohjien tila. Lisätiedon tarve pohjien tilasta on suuri, sillä Pitkäluodon edustan pohjille on ominaista suuri vaihtelu. Tarkkailuohjelman analyysivalikoimaan lisättiin analyysejä pohjanläheisen veden tutkimukseen, koska pohjan läheisen veden laadun tuntemus on olennaista merialueen veden kokonaistilan arvioinnin kannalta. Pohjanläheisen veden tutkimus sisältyy nykyisin lähes kaikkiin tarkkailuohjelmiin ja vesien tilan seurantoihin.

7 7 (9) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Perustelut Aluehallintovirasto hylkää oikaisuvaatimuksen. Pohjaeläinasemien 301, 303, 277 ja 710 siirtäminen korvaaville paikoille on tarpeen näytteenoton varmentamiseksi ja edustavien kvantitatiivisten pohjaeläinnäytteiden saamiseksi havaintopisteiltä. Korvattavat pohjaeläinasemat sijaitsevat Pyhämaan merialueen pohjaeläintutkimuksen perusteella näytteenottoon huonosti soveltuvilla kovilla sora-, savi- ja kivipohjilla. Uudet havaintopisteet tulee sijoittaa näytteenottoon hyvin soveltuville sedimenttipohjille. Tällöin voidaan luotettavasti vertailla ja tulkita asemien tuloksia suhteessa alueen muiden havaintopaikkojen tuloksiin sekä arvioida asemakohtaisia muutoksia eri tarkkailukertojen välillä. Kahdentoista uuden pohjan tilan seuranta-aseman perustaminen on perusteltua, kun otetaan huomioon Pitkäluodon edustan pohjan tila ja olosuhteiden suuri vaihtelu. Pohjan läheisen veden laadun seurannalla saadaan aiempaa tarkempi käsitys laitosten vaikutuksesta ympäristöön. Aluehallintovirasto katsoo, että tarkkailusuunnitelman muutokset ovat tarpeellisia riittävän luotettavan ja kattavan tutkimustiedon saamiseksi kalankasvatuksen vaikutuksista Pyhämaan merialueen tilaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä ei ole syytä muuttaa. Sovellettu säännös Ympäristönsuojelulain 46 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 105 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan oikaisuvaatimuksen johdosta tehdystä päätöksestä perittävän maksun suuruus on 105 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mannerlohi Oy Jäljennös päätöksestä Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse)

8 8 (9) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/kalatalous (sähköpostitse) Esan Kala Oy Salmisten Kalankasvattamo Ky Rantamaan Lohi Ay Pyhämaan Lohi Oy Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Uudenkaupungin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

9 9 (9) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Raija Aaltonen Saku Hurskainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Raija Aaltonen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Saku Hurskainen. SH/sk

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.