Helsingin yliopisto Muistio Oikeustieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopisto Muistio Oikeustieteellinen tiedekunta Taustamuistio ON-tutkintoa koskevaan rakennetyöhön - Opetussuunnitelmaprosessi ja opetussuunnitelmamallit Muistio on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan akateemisen opetussuunnitelman laatimista, siihen liittyviä prosesseja ja tiedekunnan opetussuunnitelmatyön pedagogisia haasteita. Tutkinnon rakenteen työstäminen on osa tällaista prosessia. Muistion toisessa osassa käsitellään ensin opetussuunnitelmamalleja yleisemmin, minkä jälkeen rakennetta koskevaa suunnittelutyötä taustoitetaan vertailevan katsauksen ohella lyhyesti myös muilla asiaan liittyvillä seikoilla. Esitystä ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan lähinnä on pyritty tiivistettyyn ja suppeaan kartoitukseen aiheen tiimoilta. I Akateemisen opetussuunnitelman laatiminen 1. Tiedekunnan opetussuunnitelma? Helsingin yliopisto on keväällä 2011 vahvistanut uuden tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön ( ), jonka 21 :ssä määritellään opetussuunnitelma seuraavasti: Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkintojen tavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetusmuodot ja muut tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Opetusohjelmasta päättää laitosneuvosto ja laitoksettomassa tiedekunnassa tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto päättää muista opetussuunnitelman osista. Oikeustieteellisellä tiedekunnalla ei vielä ole johtosäännössä esitettyä opetussuunnitelmaa. Opiskeluun ja opetukseen liittyvistä kysymyksistä on määräyksiä tiedekunnan pysyväismääräyksissä sekä lukuvuosittain laadittavassa opetusohjelmassa ja tutkintovaatimuksissa. Ne eivät kuitenkaan täytä 21 :ssä opetussuunnitelmalle asetettuja edellytyksiä, joten tiedekunnan on ehkä ajankohtaista täydentää ohjeistusta tältä osin. Ohjausryhmä on omassa työssään jo tavallaan ryhtynyt tähän mm. käsittelemällä hankesuunnitelmassaan tutkintojen tavoitteita. Syksyn aikana on tarkoitus työstää ON-tutkinnon rakennetta. Koska opetussuunnitelman laatiminen on oma prosessinsa, ja kyse on tärkeästä asiakirjasta arvioitaessa opetusta, tässä muistiossa käsitellään ensin opetussuunnitelmaprosessia.

2 2 2. Akateeminen opetussuunnitelmaprosessi Opetussuunnitelmaprosessi on sekä pedagoginen että hallinnollinen prosessi. Prosessi voidaan jakaa erilaisiin ajallisiin ja toiminnallisiin osiin/vaiheisiin kuten valmisteluun, toimeenpanoon, arviointiin ja kehittämiseen sekä näitä kaikkia vaiheita ohjaavaan kokonaisuuden hallintaan. 1 Valittaessa yliopistokoulutuksen laatuyksikköjä koulutusta ei arvioida enää vain opetusohjelman ja tutkintovaatimusten perusteella. Arvioinnin kohteena ovat opetuksen kaikki osa-alueet eli akateemisen opetussuunnitelmatyön lisäksi tarkastelu kohdistuu myös esim. hallinnollisen opetussuunnitelmatyön toimivuuteen, arviointi- ja palautekäytäntöihin, sidosryhmäyhteistyöhön jne. Opetussuunnitelmaprosessissa valmisteluvaiheeseen kuuluu olennaisesti akateemisen opetussuunnitelman laatiminen. Se muodostaa pedagogisen perustan tässä prosessissa. Tällöin määritellään ne pedagogiset periaatteet, arvot ja strategiat, joiden pohjalta opetussuunnitelmaa lähdetään työstämään. Opetussuunnitelma siis konkretisoi opetusajattelun perusarvoineen. Jos opetusajattelu ei ole opetussuunnitelmaa laadittaessa tietoista eikä se ilmene lopputuloksesta muutoin kuin tahattomasti, niin opetussuunnitelman pedagoginen taso kyseenalaistuu jo lähtökohdissaan. 2 Akateemisen opetussuunnitelman laadintaan liittyviä vaiheita on jäsennelty seuraavasti 3 : 1. Koulutuksen perustehtävä Määritellään koulutuksen perustehtävä. Tässä vaiheessa pohditaan muun muassa, miksi tällaista koulutusta tarvitaan. Mihin tulevaisuuden odotuksiin ja tarpeisiin se vastaa? 2. Kompetenssit ja tavoitteet Määritellään koulutuksen tavoitteet. Tällöin analysoidaan osaaminen ja kompetenssit, joita koulutuksella tulisi tuottaa, jotta se täyttäisi perustehtävänsä, kun huomioidaan myös käytettävissä olevat resurssit. Resursseja ovat rahan lisäksi kaikki koulutuksen puitetekijät sekä opiskelijan ja opetuksen aikaresurssit. Opetusministeriö on laatinut lakiesityksen tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi. 4 Esitykseen sisältyy asetusmuodossa taulukko tutkintojen sijoittumisesta eri vaativuustasoille. ON-tutkinto sijoittuu vaativuustasolle 1 Ks. esim. Luoto - Lappalainen: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 10:2006, Tampere 2006, s ja Fränti (toim.) Opetussuunnitelmaprosessit kielikeskuksissa - kehittävää vertailuoppimista kielikeskustiimeissä s Luettavissa osoitteessa 2 Karjalainen (toim.): Akateeminen opetussuunnitelmatyö, Oulu 2007, s. 45. Luettavissa osoitteessa petussuunnitelmatyo_2007.pdf. 3 Ibid. 4 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. HE 165/2010 vp.

3 3 6 ja OTM-tutkinto tasolle 7. Osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyyksinä. Tiedekunnan tutkintoihin kaavailtuja kompetensseja ja tavoitteita on syytä ehkä tarkastella vielä tässä kontekstissa, joten tasot esitetty tässä tiivistetysti. Taso 6 Taso 7 Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Vähintään perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia myös luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. 3. Opetussuunnitelmamalli Määritellään opetussuunnitelmamalli. Mietitään, millainen opetussuunnitelman rakenne parhaiten soveltuu vaadittavien kompetenssien tuottamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen annetussa ajassa, käytettävissä olevilla resursseilla. 4. Opintokokonaisuudet, sisällöt ja mitoitus

4 4 Suunnitellaan ydinainesanalyysin avulla opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen sisällöt, mitoittaa ne, valita sopivat työtavat sekä osaamistavoitteet. Tähän vaiheeseen kuuluu myös oppimisen arviointimenetelmien suunnittelu. 5. Opetussuunnitelmaviestintä Päätetään opetussuunnitelmaviestinnästä. Opetussuunnitelmaa käyttävät tiedonlähteenä yliopistollisten tahojen lisäksi monet eri intressiryhmät ja yhteistyökumppanit abiturienteista median edustajiin ja työantajiin. 6. Arviointijärjestelmä Lopuksi arvioidaan opetussuunnitelman toimivuutta ja kehitetään sitä edelleen koko prosessia läpäisevän arviointitiedon pohjalta (6). Opetussuunnitelman jatkuva arviointi, päivittäminen ja kehittämistyön aikatauluttaminen ovat olennaisin ja näkyvin osa opetussuunnitelmatyötä. On pohdittava myös, miten opiskelijat, opettajat ja muut sidosryhmät sitoutetaan mukaan kehittämiseen. Ohjausryhmä on työskentelynsä aikana käynyt läpi kohtiin 1-2 liittyviä kysymyksiä. Tässä muistiossa keskitytään pääosin kohdassa 3 esitettyä opetussuunnitelmamallia koskevien kysymysten tarkasteluun. Ohjausryhmän tarkoituksena on pohtia sitä, millainen opetussuunnitelman rakenne parhaiten soveltuu ON-tutkinnossa vaadittavien kompetenssien tuottamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tällöin huomiota kiinnitetään annettuun aikaan ja käytettävissä oleviin resursseihin. Lähtökohtana on yleensä se tilanne, joka tiedekunnan oppiainetarjonnassa vallitsee. Perinteisessä akateemisessa opetussuunnitelmatyössä tämä työ on yleensä jakamaton, intuitiivinen ja pelkästään tavoitelauselmiin keskittyvä kokonaisuus. Oikein toteutettuna eri vaiheet kuitenkin muodostavat koulutuskokonaisuuden ytimen selkeän ja tietoisen määrittelyn. 5 Opetussuunnitelman kehittämisestä erillinen asia on se, miten opettajien välinen opetussuunnittelua koskeva yhteistyö organisoidaan. Laitosjaon poistuttua tiedekunnan opetukseen liittyvä yhteistyö on jäänyt tyhjiöön. Yhteistyötä on virinnyt kerroksittain, mutta akuutti tarve on kevyesti organisoidulle oppiaineiden väliselle yhteistyölle. 3. Tiedekunnan opetussuunnitelman pedagogiset haasteet Vuoden 2005 tutkinnonuudistuksen pyrkimyksenä oli nostaa opiskelijan oppimisprosessi keskiöön ja samalla yhdistää pedagoginen ja hallinnollinen opetussuunnitelma. Pedagoginen ulottuvuus on nykyisin tärkeä arvioitaessa yliopisto-opetuksen laatua. Helsingin yliopiston osalta tämä näkyy selkeästi opetuksen ja opintojen kehittämistä koskevissa suunnitelmissa ja kannanotoissa. 6 Opetuksen ja opintojen toimenpideohjelman mukaan opetuksen järjestämisessä ja kehittämisessä hyödynnetään yliopisto-opetusta, opiskelua ja oppimista koskevaa monitieteistä tutkimustietoa. 5 Karjalainen (toim.) s Ks. Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen toimenpideohjelma , s. 2.

5 5 Tulevaisuuden juristi -hankkeen tavoitteet huomioon ottaen pedagogisen opetussuunnitelman laatiminen on erityisen tarpeen. Opetussuunnitelman pedagogisia periaatteita tarkastellaan yleensä osana suunnitelmaprosessin eri valmisteluvaiheita. Tiedekunnan opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyötä olisi siis hyvä viitoittaa pedagogisella filosofialla tai pedagogisilla periaatteilla jo tässä vaiheessa. On luontevaa, että tältä osin tiedekunta ottaa huomioon yliopiston yleiset strategiat ja toimenpideohjelmat sekä Helsingin yliopiston profiilin tutkimusyliopistona. 7 Tällöin tiedekunnan oppimis- ja opetusfilosofia voitaisiin ankkuroida tutkivaan oppimiseen ja tutkivaan opettamiseen. Tutkiva oppiminen on hyvä ymmärtää laajasti ja filosofisesti. Tältä pohjalta on tarvittaessa mahdollista työstää periaatteita, jotka luotsaavat opetuksen suunnittelua, opiskelua ja opetusta tiedekunnassa. Erikseen on syytä pohtia sitä, mitä tutkiva oppiminen tarkoittaa erityisesti oikeustieteen opiskelussa, jotta opetusta ja oppimisprosessia kehitetään pedagogisesti opiskelijoiden omaa ajattelua ja itsenäistä harkintaa vahvistavaan suuntaan. Tutkiva oppiminen opetusfilosofiana luo pedagogisen perustan laadukkaan tieteellisen tutkinnon osa-alueiden tukemiseksi. Laadukkaan tieteellisen tutkinnon osa-alueet ilmenevät yliopiston toimenpideohjelmassa palapelin muodossa 8 : Juristikoulutuksen ominaispiirteet huomioon ottaen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi kokemukselliseen oppimiseen luokitelluilla opetusmenetelmillä (moot court, oikeudenkäyntisimulaatiot) on tärkeä merkitys juristikoulutuksessa. Oikeustieteellisille tiedekunnille onkin tyypillistä nostaa nämä opetusmuodot esim. PBL-metodiin perustuvan opetuksen rinnalle. Tutkinnoille nykyisin asetettavat monitahoiset tavoitteet edellyttävätkin erilaisten opetusmenetelmien käyttämistä. Yhden ns. "signature pedagogyn" omaksumisen ei katsota välttämättä johtavan koulutuksessa parhaaseen lopputulokseen. Myös esimerkiksi oikeuslähdeopilliset seikat puoltavat laajempaa otetta. 7 Toimintaohjelmassa ensimmäiseksi toimenpiteeksi on asetettu se, että tiedekunta määrittelee, mitä tutkimukseen perustuva opetus ja oppiminen tarkoittavat tiedekunnan koulutuksessa ja laativat toimeenpanosuunnitelman, miten niitä entisestään vahvistetaan, s Toimenpideohjelma , s. 5.

6 6 Tutkivan oppimisen kaltaista lähestymistapaa näyttää tukevan myös työelämäpalaute. Tiedekunnan työelämävaltuuskunnan näkemysten perusteella oikeustieteellisen tiedekunnan opetus vastaa substanssin osalta työelämän vaatimustasoa. Sen sijaan tiedekunnasta valmistuvien opiskelijoiden kirjoitustaidot sekä analyysi- ja ratkaisutaidot ovat joutuneet kritiikin kohteeksi. Tämä viittaa siihen, että tarkoituksenmukaista on kehittää oppimisprosessiin liittyviä käytäntöjä tiedekunnassa. Tutkiva oppiminen olisi omiaan suuntaamaan huomion näihin keskeisiin haasteisiin. Ehdotus: Ohjausryhmän työskentelyn aikana työstetään tiedekunnan tutkintoja koskeva alustava luonnos opetussuunnitelmaksi. Työskentelyssä seurataan soveltuvin osin edellä esitettyä akateemista opetussuunnitelmaprosessia. Tiedekunnan opetussuunnitelmatyön opetusfilosofiseksi lähtökohdaksi kirjataan tutkiva oppiminen.

7 7 II Opetussuunnitelmamallit ja ON-tutkinnon rakenne 1. Opetussuunnitelmamallit Opetussuunnitelmamalleja on tarkasteltu Asko Karjalaisen toimittamassa teoksessa "Akateeminen opetussuunnitelmatyö", joka tarjoaa kattavan esityksen akateemisesta opetussuunnitelmatyöstä. 9 Opetussuunnitelmamallit tarkoittavat opetussuunnitelmien luokittelua yleisten rakenteellisten ominaisuuksien pohjalta. 10 Opetussuunnitelman rakenneosia voivat tarkastelussa olla sisällöllisesti hahmotettavat osat (oppiaineet, osaamisalueet tai tieteenalat). Niitä voi määrittää myös hallinnollisin perustein, esim. pakolliset opinnot, valinnaiset opinnot, opintokokonaisuudet, moduulit tai opintojaksot/oppikurssit. 11 Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmissaan/tutkinnoissaan käyttämiä opetussuunnitelmamalleja ovat 1. opintojaksotarjotin, 2. moduulimalli 3. blokkimalli ja 4. juonnemalli. Erilaisia opetussuunnitelmamalleja voidaan yhdistellä, mitä käsitellään eri mallien tarkastelun jälkeen. Oppimisen kannalta on suositeltavaa, että opetussuunnitelma rakennettaisiin yksittäistä opintojaksoa laajempien osaamisalueiden mukaisesti. 12 Koulutuksen pirstaleisuuteen vaikuttavat sekä yksittäisten opintojaksojen suuri määrä että niiden suppeus. Pirstaleisuuden katsotaan edesauttavan pinnallista oppimista ja opitun unohtamista. Opintojen suuri lukumäärä ja irrallisuus lisäävät osaltaan myös koulutuksen kuormittavuutta opiskelijan kannalta. Sekavassa opintotilanteessa ja rajoitetun ajan maailmassa opiskelija ei kykene rakentamaan mielekästä kokonaisuutta ja keskittyy läpäisemään kursseja, eivätkä kokonaisuudet välttämättä hahmotu hänelle. Valinnaisuus toteutetaan valinnaisille opinnoille varattujen lukukausien avulla. Erilaisia opetussuunnitelmamalleja voidaan myös yhdistellä. Hyvä opetussuunnitelma on sekä opetuksen että oppimisen väline. Se ennakoi tieteen ja työelämän todellisia osaamisvaatimuksia, selkeä ydinainesrakenne, ydinainesrakenteen avulla tutkintoihin jää tilaa myös viimeisimmälle tieteelliselle tiedolle, työtavat ja oppimisen arviointi vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita ja opetettavan aineksen määrä on oikea suhteessa aikaan ja opintopisteisiin. 1.1 Opintojaksotarjotin Suomalaisissa yliopistoissa on perinteisesti sovellettu oppiainejakoista opintojaksoperusteista opetussuunnitelmaa. 13 Tutkintoon johtavat opinnot luetellaan oppiaineittain oppikursseina ja opinto-oppaaseen kirjataan kurssien sisältökuvaukset. Opetussuunnitelma on kuin tarjotin, josta opiskelija valitsee mieleisensä opintojaksot. 9 Ks. edellä alaviite Karjalainen (toim.) s Karjalainen (toim.) s Karjalainen (toim. s Karjalainen (toim.). s. 52.

8 8 Opintojaksojen laajuus vaihtelee. 14 Tarjotinmallissa opintojaksoja on siten suuri määrä, ja määritellyt yhteydet saattavat puuttua niiden väliltä. Näin siitä huolimatta, että jaksojen yhteydet ja suositeltu suorittamisjärjestys on määriteltävissä hyvinkin tarkasti. Kokoavana periaatteena voi olla jokin oppiaineen sisäinen luokittelu esim. perus-, aine- ja syventävät opinnot. Oppimisen kannalta on suositeltavaa, että opetussuunnitelma rakennettaisiin yksittäistä opintojaksoa laajempien osaamisalueiden mukaisesti. 15 Perinteinen opintojaksoperusteinen malli on opiskelijan kannalta vapain, mutta opintojen koordinoiminen saattaa osoittautua vaikeaksi ja aiheuttaa opintojen viivästymistä. 16 Ohjeellinen lukujärjestys tai kurssien suoritusjärjestys ohjaa valintojen tekemisessä samoin kuin henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa on käytössä perinteinen opintojaksoperusteinen malli. ON-tutkinnosta on opinto-oppaassa esitetty pakollisten opintojen suositeltu suorittamisjärjestys. OTM-tutkinnon osalta tällaista suositusta ei ole, ja opetusohjelma muodostaa edellä esitetyllä tavalla tarjottimen. 1.2 Moduulimalli Moduulimalleissa opintojaksot kootaan yhteen pakollisiksi tai valinnaisiksi osakokonaisuuksiksi. 17 Yksittäinen moduuli muodostaa yhtenäisen osaamisalueen, joka tulee suorittaa kokonaisuutena. Moduuliopetussuunnitelman katsotaan olevan pedagogiselta tasoltaan tarjotinmallia korkeatasoisempi, sillä yksittäisten opintojaksojen tietoinen ja harkittu liittäminen laajemmiksi osaamisalueiksi auttaa opiskelijaa kokonaisuuksien hallinnassa ja ohjaa siten ymmärtävään oppimiseen. Opintojen oikean mitoittaminen on usein myös helpompaa. Moduulin laajuudelle ei voida asettaa yleisiä ehtoja. 18 Moduulien sisällä kursseilla on yleensä mielekästä määritellä myös pakollinen tai suositeltava suoritusjärjestys. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkinnossa on hyödynnetty moduulimallia erityisesti ns. erikoistumisjaksojen osalta, mistä se on saanut kiitosta. Tutkinto on kuitenkin pääosin oppiainejakoinen ja opintojaksokeskeinen kuten Helsingissä. 1.3 Blokkimalli Blokkimalli on läheistä sukua moduulimallille. Tällöin lukukauden opinnoista tehdään kiinteä kokonaisuus, joka suoritetaan ohjatusti, ja jossa opiskelijat etenevät yhtenäisenä ryhmänä. 19 Opinnot edistyvät lukukauden mittaisissa "paketeissa". Tietyn blokin aikana opiskelija ei voi 14 Tutkinnonuudistuksen myötä suositeltu minimilaajuus on 3 opintopistettä (80 tuntia). 15 Karjalainen (toim.) s Karjalainen (toim.) s Karjalainen (toim.) s Yhden kurssin muodostamasta kokonaisuudesta ei kuitenkaan voi käyttää moduulin nimitystä. 19 Karjalainen (toim.) s. 56.

9 9 suorittaa mitään muita tai ylimääräisiä opintoja. Valinnaisille opinnoille on varattu erillinen lukukausi. Tällainen opetussuunnitelma on vaihtoehdoista tehokkain, jos kriteerinä on oppimisen syvällisyys ja opiskelijoiden valmistuminen määräajassa. Parhaimmillaan se katsotaan erinomaiseksi keinoksi rakentaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Ryhmätyöskentelyn ja projektitöiden tekeminen on aikataulullisesti helposti järjesteltävissä. Ruotsin oikeustieteelliset tiedekunnat käyttävät blokki-mallia. Tutkinto jakautuu niissä yhdeksään lukukauteen (9 terminer). 1.4 Juonnemalli Juonneopetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksia ei määritellä yksittäisinä opintojaksoina tai modulaarisina osaamisalueina vaan tutkinnon tai sen osan läpi kulkevina monitieteisinä tai useista oppiaineista koostuvina asiantuntijuuden osa-alueina (competence-based curriculum). 20 Juonteet ovat kompetenssialueita, tietoja ja taitoja yhdistäviä osaamisalueita. Mallia käytetään erityisesti ongelmakeskeisessä opetuksessa, jossa juonteiden sisällöt kuvataan ongelmina. Perinteisen opintojaksoajattelun sijaan tutkinto voi koostua esimerkiksi sadasta pienryhmissä ratkaistavasta ongelmasta. Juonnemallia ei ole tässä muodossa omaksuttu ainakaan niissä vertailuun valituissa oikeustieteellisissä tiedekunnissa, joissa opetus perustuu ongelmakeskeiseen opetukseen. 1.5 Opintosuunnitelmamallien yhdistelmät Erilaisten opetussuunnitelmamallien yhdisteleminen on mahdollista. Malleja voidaan tietoisesti vaihdella koulutusohjelman sisällä. 21 Esimerkiksi blokkimallin mukainen opiskelu ohjaa opiskelijat säännölliseen opiskelutapaan, jonka voi olettaa säilyvän opintojen myöhemmässä vaiheessa, vaikka opetussuunnitelma jatkuisi opintojaksopohjaisesti. Erilaiset mallit edellyttävät opiskelijoilta erilaista otetta omien opintojensa suunnitteluun ja opintojen ohjaukseen, mikä tulee ottaa huomioon opetussuunnitelmaa tehtäessä. 22 Blokkimallissa opiskelijan ei tarvitse pohtia opintojaksoja ja niiden suoritusjärjestystä. Sen sijaan opiskelija voi joutua hankalaan tilanteeseen esimerkiksi sairastuttuaan tai jäätyään jostakin muusta syystä jälkeen vuosikurssinsa opinnoista. 1.6 Opetussuunnitelmatyön erityiskysymyksiä kaksiportaisessa tutkintorakenteessa Oikeustieteellisen tiedekunnan ON- ja OTM-tutkintoa ei voida tarkastella täysin toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. Vaikka ohjausryhmän tarkastelun kohteena on ON-tutkinto, tarvittaessa on syytä tehdä tarkistuksia myös OTM-tutkintoon. Kaksi suurinta ja vaikeinta ongelmaa ovat kysymykset parhaiten toimivan opetussuunnitelmamallin valinnasta ja kahden tutkinnon tuottaman tieteellisen oppimisen jatkumon turvaa- 20 Karjalainen (toim.) s Ibid. 22 Karjalainen (toim). s. 57.

10 10 misesta. 23 Karjalainen käyttää termejä tieteellisen kasvun juonne (ja askeleet), joka tulisi ymmärtää opetuksen suunnittelua ohjaavaksi tekijäksi alusta alkaen. 2. Tiedekunnan ON-tutkinnon nykytila 2.1 Johdanto Tiedekunnan ON-tutkinnon rakenne on esitetty jäljempänä kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen tutkintojen rakenteita koskevassa katsauksessa. ON-tutkinnon nykyinen rakenne, opintojaksot, opintopisteet opetuskaudet ja suositeltu suoritusjärjestys perustuvat pääosin tutkinnonuudistuksen (2005) yhteydessä annettuihin määräyksiin ja tuolloin omaksuttuun malliin. Juristikoulutusta ja tutkintoja on 2000-luvulla arvioitu eri tahojen toimesta niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Oman painavan sanansa nykyisen tutkinnon toimivuudesta ovat lausuneet opiskelijoiden puolesta Pykälä ry ja Codex rf tutkintovaatimusesityksessään viimeksi tammikuuussa Koulutukseen liittyvää arviointia tarkastellaan seuraavassa erityisesti tutkinnon rakenteeseen liittyen. 2.2 Juristikoulutuksen kehittämistä koskevat valtakunnalliset työryhmämietinnöt Oikeustieteellisiä tutkintoja on uudistettu ja uudistetaan tasaisin väliajoin. Oikeustieteellisen alan koulutuksen uudistamista on tarkasteltu valtakunnallisesti ennen Bolognan prosessia ja sen aikana. Vuonna 1995 valtakunnallinen tutkinnonuudistusryhmä pyrki lisäämään opintojen valinnaisuutta. 24 Tällöin uuden tutkinnon rakenne muodostui vielä kaikissa tiedekunnissa samantyyppiseksi. 25 Vuonna 2005 oikeustieteellisen koulutusalan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita tarkastellut työryhmä totesi, että oikeustieteellistä perustutkintoa korostetaan tiedekuntien taholta yleistutkintona. 26 Pulma oli työryhmän mukaan siinä, että "yleistutkinnon" käsite on horjuva ja - vastauksista päätellen - hiukan eri sisältöinen eri yksiköillä. Työryhmä ei katsonut aiheelliseksi puuttua oikeustieteellisten tiedekuntien omaksumaan tutkintorakenteeseen vaan puolsi sen säilyttämistä myös tulevaisuudessa oikeustieteellisen opetuksen pohjana. 27 Työryhmä esitti kuitenkin omat kannanottonsa tutkinnon sisältöön. Työryhmä totesi, että tutkintorakenteen tulee heijastaa niitä tarpeita, joita juristi työmarkkinoilla kohtaa. Koska työmarkkinoiden tarpeet vaihtelevat alati, koulutuksen tulee painottua sellaisten yleisten valmiuksien antamiseen, jotka mahdollistavat työmarkkinoilla toimimisen ja menestymisen pitkällä aikavälillä. Työryhmän mukaan tämä ei tarkoita koulutuksen amma- 23 Karjalainen (toim.) s Oikeustieteellisen alan koulutuksen uudistaminen. Ehdotus uudeksi tutkintoasetukseksi ja perustutkintojen ja jatkotutkintojen uudistamista valmistelleiden työryhmien muistiot. Opetusministeriön työryhmän muistioita 18:1995. Helsinki Kangas, Urpo (toim.): Oikeustiede Suomessa , Juva 1998,. s Oikeustieteellisen koulutusalan nykytila ja tulevaisuuden kehittämistarpeet. Opetusministeriön asettaman selvitystyöryhmän mietintö 2005:29. Helsinki 2005, s Ks. s. 36.

11 11 tillistamista, vaan sen tieteellisten ja tutkimuksellisten elementtien korostamista. Lisäksi tutkinnossa tulee olla riittävästi koulutusta kansainvälisestä säädösympäristöstä. Työryhmä katsoi, että OTM-tutkinnon tulee olla rakenteeltaan olennaisesti samankaltainen kaikissa oikeustieteellisissä koulutusyksiköissä. Koulutuksen tulee olla valtakunnallisesti samantyyppistä laaja-alaista yleiskoulutusta, ei koulutusta valmiisiin lakimiesammatteihin. Kattavan tiedon tuottaminen oikeusjärjestelmän sisällöstä tulee olla oikeustieteellisen koulutuksen lähtökohta samalla kun siihen integroidaan sekä kansainvälistä ainesta että muiden alojen tuottamaa tietoa. Työryhmä toteaa kannanotoissaan tutkintorakennetta ajatellen seuraavaa 28 "Yleistutkinnon vaatima tutkintorakenne edellyttää edellä todetun valossa oikeudellisen ajattelun keskeisten kykyjen ja valmiuksien opettamista ennen mahdollista opintojen painottamista jollekin tietylle alalle tai suunnalle. Tämän "peruspalkin", niin kuin selvitystyöryhmä on sitä nimittänyt, tulee käsittää paitsi oikeudelliseen ajatteluun johdattavaa yleistieteellistä opetusta, ennen muuta johdatusta keskeisten oikeudenalojen (siviilioikeus, rikosoikeus, prosessioikeus sekä hallinto- ja valtiosääntöoikeus) peruskysymyksiin, kunkin alan yleisiin oppeihin ja oppirakennelmiin. Selvitystyöryhmä on pitänyt erityisen tärkeinä sellaista tutkimusta ja opetusta, joka vahvistaa opiskelijoiden menetelmällisiä valmiuksia ja auttaa heitä tunnistamaan oikeusjärjestyksen ja asianomaisen oikeudenalan keskeisiä ongelmia." Työryhmä totesi lisäksi, että peruspalkin eri osien painotukset voivat tiedekunnittain vaihdella, mutta jokaisen tiedekunnan tutkintorakenteen tulee sisältää samat elementit. 29 Tiedekuntien tulisi välttää ratkaisuja, joissa OTM-tutkinnon sisältö vaihtelisi koulutusyksiköittäin siinä määrin, että pelkkä tutkinnon nimike ei enää riittäisi kuvaamaan henkilön asiantuntemusta. 30 Eri oikeustieteellistä koulutusta antavien yksikköjen "peruspalkki" näyttää edelleen sisällöltään samalta vuonna Selkeitä painotuseroja löytyy jo enenevässä määrin esimerkiksi vaatimusten laajuudessa, erikoistumispainotuksissa sekä valmiuksien sisällyttämisessä tutkintoihin. Turun oikeustieteellinen tiedekunta on pyrkinyt selkeästi hakemaan muista yksiköistä poikkeavaa opetus- ja tutkimusprofiilia. 2.3 Tiedekunnan opetuksen arvioinnit Tiedekunnan koulutuksen laatua ja tutkintoja on arvioitu kansainvälisen arviointiryhmän toimesta vuonna , opetuksen suunnittelua ja johtamista ja tutkinnonuudistusta Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiryhmän toimesta Arvioinneissa 28 s s s Ks. Linblom-Ylänne: Evaluation of the Quality of Education and the Degree Programmes of the University of Helsinki. Final Report of the Evaluation of the Faculty on Law. Helsinki Ks. Saari & Frimodig (Eds.): Leadership and Management of Education. Evaluation of Education at the University of Helsinki Helsinki Tutkinnonuudistuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2010. Tampere 2010.

12 12 saatu palaute on hyvä ottaa soveltuvin osin huomioon pohdittaessa ON-tutkinnon rakennetta. Erityisesti voidaan pohtia sitä, onko tutkinnonuudistuksen myötä opetus kehittynyt riittävästi vuonna 2001 annetun palautteen suuntaisesti. 2.4 Pykälä ry ja Juristklubben Codex rf: Esitys opintojen sujuvuuden edistämiseksi 2011 Opiskelijat pystyvät yleensä parhaiten havaitsemaan tutkinnon rakenteelliset ongelmat. Opiskelijajärjestöjen vuosittaisissa tutkintovaatimusesityksissä on kiinnitetty huomiota myös rakenteellisiin kysymyksiin ja pyritty esittämään niihin toimivia ratkaisuja. Nykyinen opintoputki on alusta alkaen ollut voimakkaan kritiikin kohteena, niin opiskelijoiden kuin opetushenkilökunnankin taholta. Nykymuodossa esiintyy ongelmia niin opintojen järjestyksen ja sisällön, kursseille varatun ajan ja kirjojen saatavuuden kanssa. 2.5 Muu palaute Tiedekunta on asettanut työelämävaltuuskunnan, joka on kokoontunut ensimmäisen kerran toukokuussa Valtuuskunnan jäsenet kiinnittivät tiedekunnan huomion seikkoihin, jotka koskevat opiskelijoiden kirjallisten valmiuksien, analyysi- ja ongelmanratkaisutaitojen, kielitaidon ja johtamistaitojen kehittymistä opintojen aikana. Tiedekunnassa vieraili toukokuussa 2011 Lakimiesliiton koulutuspoliittinen valiokunta, joka suhtautui myönteisesti tiedekunnan tulevaisuuden juristi -hankkeen ehdotuksiin opetuksen kehittämiseksi. Tiedekunnassa järjestettiin huhtikuussa 2011 työpajat, joissa keskusteltiin ja työstettiin monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti ehdotuksia tutkintorakenteesta. Työpajojen osallistujamäärän vähäisyys on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa näitä ehdotuksia.

13 13 3 Eräiden oikeustieteellisten tutkintojen rakenne ja sisältö 3.1 Kotimaiset yliopistot Tarkastelun kohteeksi on otettu kaikkien oikeustieteellisten tiedekuntien tutkintorakenteet ja Åbo Akademin ON-tutkinto. Lisäksi viimeisenä on vielä malli ns. pääainetyyppisistä oikeustieteen opinnoista Itä-Suomen yliopistossa Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ON-tutkinnon rakenne (180 op) Yleisopinnot Perusopinnot Aineopinnot 22 op 31 op Pakolliset oppiaineet 121 op Käytännön taidot tai valinnaiset opinnot 7 op Harjoitusseminaari/ ON-lopputyö 12 op Orientointi Oikeudellisen ajattelun perusteet Esineoikeus Eurooppaoikeus 1) Valinnaiset aineet 2 kpl à 6 op Kieliopinnot Finanssioikeus 2) Käytännöntaidot Oikeushistoria Hallinto-oikeus TVTopinnot Kirjanpito Kansainvälinen oikeus Kv. yksityisoikeus ja oikeusvertailu 3) Työharjoittelu Yksityisoikeuden johdantokurssi Kauppaoikeus Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus Velvoiteoikeus/ Sopimusoikeus Oikeusteoria Perhe- ja jäämistö Prosessi- ja insolvenssioikeus Rikosoikeus Työoikeus

14 14 Valtiosääntöoikeus Velvoiteoikeus ON-tutkinnon suositeltu suoritusjärjestys 1. vuosi ( 55 op) Syyslukukausi (25 op) Orientointi 1op Oikeusnotaarivaiheen HOPS 1 op TVT-ajokortti 3 op Oikeudellisen ajattelun perusteet 11 op Oikeushistoria 5 op Kirjanpito 4 op Kevätlukukausi (30 op) Yksityisoikeuden johdantokurssi 3 op Sopimusoikeus 7 op Yleinen velvoiteoik 5 op Kauppaoikeus 9 op Esineoikeus 6 op 2. vuosi (39 op) Syyslukukausi (18 op) Perhe- ja jäämistöoikeus 6 op Työoikeus 6 op Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus 6 op Kevätlukukausi (21 op) Kansainvälinen yksityisoikeus 4 op Rikosoikeus 11 op Eurooppaoikeus 6 op 3. vuosi (55 op) Syyslukukausi (28 op) Prosessioikeus 13 op Valtiosääntö 5 op Hallinto-oikeus 10 op Kevätlukukausi (27 op) Oikeusteoria 6 vai 7 op Kansainvälinen oikeus 4 op Kirjanpito - 1 op Finanssioikeus - 10 op Harjoitusseminaari II eli ON-lopputyö - 6 op Suoritusjärjestykseen eivät sisälly - Yleisopinnoista kieliopinnot 15 op (äidinkieli 5 op, toinen kotimainen kieli 5 op, vieras kieli 5 op), - Yleisopinnoista syventävät TVT-opinnot 2 op - Käytännön taidot tai valinnaiset opinnot 7 op (voivat sisältää max. 7 op työharjoittelun) - Harjoitusseminaari I 6 op)

15 15 OTM-tutkinnon rakenne (120 op) 34 Yleisopinnot Aineopinnot Syventävät opinnot 6 op Pakolliset aineet 12 op Valinnaiset opinnot 26 op Harjoitusseminaari III 6 op 70 op HOPS Oikeustaloustiede 1) Valinnaiset aineet Projektia tukevia valinnaisia opintoja Kieliopinnot Oikeussosiologia 2) Käytännöntaidot Metodiseminaari Projektitentti 3) Työharjoittelu Projektiseminaarit OTM-tutkielma Lapin yliopisto Oikeusnotaarin tutkinto koostuu perusopinnoista (28 op), kieliopinnoista (10 op), aineopinnoista (99 op) sekä täydentävistä opinnoista (43 op). Täydentävät opinnot voivat olla täydentäviä perusopintoja, kieliopintoja tai aineopintoja. OTM-tutkinnon pakollisia aineopintoja ja kieliopintoja pidetään täydentävinä opintoina ON-tutkinnossa. Opiskelujärjestys on suurelta osin vain ohjeellinen ja jokaisen opiskelijan tulee pyrkiä yksilölliseen etenemistahtiin ottaen huomioon opetustarjonta ja säännökset edeltävistä opinnoista. Etenemisjärjestyksessä on lueteltu kaikille pakolliset perus-, kieli- ja aineopinnot opintovuosittain. Näiden lisäksi opiskelijan tulee suorittaa täydentäviä opintoja pakollisten opintojen ohessa. Ne tulevat suoritetuksi yleensä 2. ja 3. opintovuoden aikana. 34 Opinnoille ei ole määrätty suoritusjärjestystä.

16 16 Oikeusnotaarin tutkinto 1. opintovuosi (42 op) Perusopinnot Johdatus akateemisiin opintoihin - 2 op HOPS - 2 op Lakimiehen ammatilliset mallit - 2 op Oikeusteorian perusteet - 3 op Oikeusjärjestelmät ja oikeushistoria - 3 op Oikeuslingvistiikan perusteet - 2 op Oikeusinformatiikan perusteet - 7 op Kirjanpidon perusteet - 3 op Aineopinnot Velvoiteoikeus - 8 op Hallinto-oikeus I - 5 op Prosessioikeus I - 5 op Oikeustieteen maisterin tutkinto 2. opintovuosi (58 op) Perusopinnot Puheviestintä - 2 op Juridiset tekstitaidot - 2 op Kieliopinnot Oikeudellinen ruotsi - 5 op Aineopinnot Persoonallisuusoikeus - 3 op Perhe- ja jäämistöoikeus - 5 op Kauppaoikeus - 8 op Esineoikeus - 6 op Immateriaali- ja kilpailuoikeus - 3 op Ympäristöoikeus - 8 op Työ- ja sosiaalioikeus - 8 op Finanssioikeus - 8 op 3. opintovuosi (37 op) Kieliopinnot Oikeudellinen vieras kieli - 5 op Aineopinnot Rikosoikeus - 10 op Insolvenssioikeus - 5 op Kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu- 6 op Notaaritutkielma - 11 op (Notaaritutkielmaseminaari ja tieteellisen kirjoittamisen perusteet 3 op ja pakollinen opinnäyte 8 op) 1. opintovuosi (40 ov) Kieliopinnot Oikeudellinen vieras kieli - 6 op Aineopinnot Vertaileva oikeuslingvistiikka - 3 op Prosessioikeus II - 8 op Hallinto-oikeus II - 3 op Valtiosääntöoikeus - 6 op Kansainvälinen oikeus - 6 op Eurooppaoikeus - 6 op Syventävät opinnot Oikeusfilosofia - 2 op 2. opintovuosi (58 op) Syventävät opinnot Oikeustieteen tieteenteoria/oikeudellisen ratkaisun teoria - 5 op Projekti - 18 op Maisteritutkielma - 35 op

17 3.1.3 Turun yliopisto Tiedekunnan ON-tutkinto koostuu perusopinnoista (12 op), aineopinnoista (oikeudenalojen perusteet 109 op, valinnaisia opintoja op) ja ON-seminaarivaiheesta (18 op) sekä kielija viestintäopinnoista (21 op). OTM- tutkintoon sisältyy puolestaan aineopintoja (erikoistumisjaksojen opinnot 36 op ja valinnaiset opinnot 18 op), syventävistä opinnosta (60 op) ja kieli- ja viestintäopinnoista (6 op). ON-tutkintoon sisältyy yksi ja OTM-tutkintoon kolme erikoistumisjaksoa. Yksittäinen erikoistumisjakso on 12 op. Erikoistumisjaksojen aikana opiskelija perehtyy perusteellisemmin valitsemiinsa kokonaisuuksiin ja oppi soveltamaan ja jäsentämään aiemmin oppimiaan asioista sekä hankkimaan ja tuottamaan itsenäisesti niistä uutta tietoa. Opetus rakentuu pienryhmäopetuksen varaan. Jaksoihin sisältyy aina 4 op:n laajuinen seminaarityyppinen osio, jonka aikana opiskelija laatii kirjallisen työn. Mihin tahansa erikoistumisjaksoon voi sisällyttää ONopinnäytteen, jonka tulee kuitenkin tällöin olla perusteellisempi ja viimeistellympi (ja kirjoittamisprosessiin liittyy pakollinen ohjaus). ON-seminaarivaihe (18 op) koostuu opintokokonaisuudesta Johdatus oikeustieteelliseen kirjoittamiseen (3 op, sis. suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssin) sekä erikoistumisjakson ja opinnäytteen muodostamasta kokonaisuudesta (15 op, josta opinnäytteen laajuus on 7 op). ON-seminaarivaiheeseen siirtymisen edellytyksenä on 110 op ON-tutkintoon kuuluvia opintoja ja ruotsin kielen ensimmäisen vuoden opintojen suorittaminen. On-opinnnäytteen ohjepituus on sivua. Tiedekunta erottuu Suomen muista oikeustieteellisistä tiedekunnista sekä opetus- että tutkimusprofiilinsa perusteella. 35 Opetusmenetelmiä on viime vuosina aktiivisesti kehitetty korvaamalla luento-opetus seminaari- ja pienryhmätyöskentelyllä. Opiskelijoiden kirjallisten töiden määrää on lisätty. Opinto-oppaan mukaan tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet oikeudellisten ongelmien määrittelyyn ja ratkaisemiseen ja taitavaan kirjalliseen ja suulliseen argumentointiin. Tiedekunnan tutkintorakenne (Tiedekunnan yleiset määräykset ) 36 PERUSOPINNOT Yht. 12 op OIKEUSNOTAARIN TUTKINTO LAAJUUS 180 OPINTOPISTETTÄ / 3 VUOTTA OIKEUDENALOJEN PE- RUSTEET 109 op AINEOPINNOT VALINNAISET OPINNOT op Ks. siirtymäsäännökset ON- SEMINAARIVAIHE 18 op 35 Oikeustieteellisen tiedekunnan yleiset määräykset , kohta 1.1. Luettavissa kohta 2.

18 18 NORMI- JÄRJESTELMÄT JA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY (PO1) 6 op OIKEUDELLINEN RATKAISU- TOIMINTA JA OI- KEUDELLISET ME- NETTELYT (PO2) 6 op Valtiosääntöoikeus 7 op Eurooppaoikeus 6 op Kansainvälinen oikeus 6 op Hallinto-oikeus 7 op Yleinen oikeustiede 6 op Velvoiteoikeus 7 op Esineoikeus 7 op Kauppaoikeus 7 op Työoikeus 7 op Perhe- ja jäämistöoikeus 7 op Finanssioikeus 7 op 1. TIEDEKUNNAN TUOTTAMAT OPINTOJAKSOT Esim. harjoittelu, oikeustapauskilpailut 2. TURKU LAW SCHOOLIN OPIN- TOJAKSOT 3. MONITIETEISET OPINNOT JOHDATUS OIKEUS- TIETEELLISEEN KIR- JOITTAMISEEN (juridinen kirjoittaminen 1 op ja suomen kieli: oikeustieteellinen, kirjallinen viestintä 2 op) 3 op I ERIKOISTUMIS- JAKSO Ympäristöoikeus 7 op + Oikeushistoria 6 op Rikosoikeus 8 op Oikeussosiologia ja kriminologia 6 op Prosessioikeus 8 op 4. MUUALLA SUO- RITETUT OPINNOT Esim. ylimääräiset kieliopinnot, vaihdossa suoritetut opinnot ON-TUTKINNON OPINNÄYTE Yht. 15 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 21 op (ruotsin kielen kaksi opintojaksoa à 6 op; vieraan kielen ensimmäinen opintojakso 6 op; suomen puheviestintä 2 op; suomen kielen käytön ohjaus 1 op) OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO LAAJUUS 120 OPINTOPISTETTÄ / 2 VUOTTA AINEOPINNOT SYVENTÄVÄT OPINNOT ERIKOISTUMISJAKSOT 36 op VALINNAISET OPINNOT 18 op Yht. 60 op II ERIKOISTUMISJAKSO 12 op III ERIKOISTUMISJAKSO 12 op Opintotyypeistä ks. ON-tutkinto Kirjallisuus 8 op Seminaarityöskentely 12 op Tutkielma ja loppuseminaari 40 op IV ERIKOISTUMISJAKSO 12 op KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 6 op (vieraan kielen toinen opintojakso, ON-tutkinnossa aloitettu kieli)

19 19 Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä annettavat ohjeet ovat suosituksia tai pakollisia edellytyksiä. Suositus/pakolliset edellytykset on esitetty opinto-oppaassa kunkin opintojakson kohdalla. Suositusluontoinen järjestys löytyy tiedekunnan yleisistä määräyksistä. 37 ON-TUTKINTO 1.vuosi syyslukukausi Korkeakouluopintojen johdantokurssi Perusopinnot: PO1 Normijärjestelmät ja oikeudellinen sääntely PO2 Oikeudellinen ratkaisutoiminta ja oikeudelliset menettelyt 6 op 6 op Oikeudenalojen perusteet: Valtiosääntöoikeus Eurooppaoikeus Kieli- ja viestintäopinnot: Svenska för Jurister 1 Muntlig svenska 1 Vieraan kielen 1. vuosi 7 op 6 op 4 op 2 op 6 op Kevätlukukausi Kansainvälinen oikeus 6 op Hallinto-oikeus Yleinen oikeustiede Velvoiteoikeus 7 op 6 op 7 op 2. vuosi syyslukukausi Esineoikeus Kauppaoikeus Työoikeus Perhe- ja jäämistöoikeus (yht. 63 op) 7 op 7 op 7 op 7 op Kieli- ja viestintäopinnot: Svenska för Jurister 2 Muntlig svenska 2 4 op 2 op Kevätlukukausi Finanssioikeus 7 op Ympäristöoikeus Oikeushistoria Rikosoikeus 7 op 6 op 8 op 37 Yleiset määräykset , kohta 4, ks.

20 20 3.vuosi syyslukukausi Oikeussosiologia ja kriminologia Prosessioikeus Valinnaisia opintoja (yht. 20 op) (yht. 62 op) 6 op 8 op 10 op Kieli- ja viestintäopinnot: Suomen kieli: oikeustieteellinen, kirjallinen viestintä Puheviestinnän perusteet, oikeustiede 2 op 2 op Kevätlukukausi ON-seminaari 15 op Valinnaisia opintoja (yht. 20 op) Kieli- ja viestintäopinnot: Juridinen kirjoittaminen Suomen kielen käytön ohjaus 10 op 1 op 1 op (yht. 55 op) OTM-TUTKINTO 1. vuosi Erikoistumisjaksot, 3 kpl, à 12 op 36 op Valinnaisia opintoja 18 op Kieli- ja viestintäopinnot: Vieras kieli 2. vuosi 6 op (yht. 60 op) 2. vuosi Syventävät opinnot 60 op

21 Åbo Akademi Åbo Akademin ON-tutkinto on laajuudeltaan 180 op jakautuen perusopintoihin (29 op), aineopintoihin (109 op) ja tieteelliseen erikoistumiseen (17 op), kieli- ja viestintäopintoihin (20 op) sekä kirjanpidon käytännön kurssiin (5 op). Opiskelija voi valita opintoja 10 op edestä lähinnä valinnaisissa opinnoissa ja tieteellisen erikoistumisen (17 op) puitteissa. Opiskeluperiodit seuraavat loogista tenttijärjestystä, mikä edellyttää opiskelijan huolellisesti noudattavan annettuja ennakkotietovaatimuksia. Lisäksi on suositeltavaa, että kunkin poolin opinnot suoritetaan kokonaisuudessaan annetussa järjestyksessä. RN-examensstruktur Grundstudier (29 sp) Oikeushistoria/Rättshistoria 6 sp ÅU Statsrätt 8 sp ÅA Allmän rättslära 5 sp ÅA Grundkurs i juridik, del 1 (offentlig rätt) 4 sp ÅA Rättsfallsövning Oikeussosiologia ja kriminologia/ Rättssociologi och kriminologi 6 sp ÅU Ämnesstudier (109 sp) Den civilrättsliga poolen Obligationsrätt 9 sp ÅA Obligationsrätt, del 1 5 sp Obligationsrätt, del 2 4 sp Esineoikeus/Sakrätt 7 sp ÅU Familje- och kvarlåtenskapsrätt (ÖPU) 7 sp ÅA Bolagsrätt 7 sp ÅA Marknads- och immaterialrätt 5 sp ÅA Työoikeus/Arbetsrätt 7 sp ÅU Skadeståndsrätt 5 sp ÅA I Den offentligrättsliga poolen Förvaltningsrätt 7 sp ÅA I Ympäristöoikeus/Miljörätt 7 sp ÅU Inledning till folkrätt 10 sp ÅA I Folkrätt och inomstatlig rätt 5 sp ÅA Skatterätt 7 sp ÅA Den straffrättsliga poolen Rikosoikeus/Straffrätt 8 sp ÅU Prosessioikeus/Processrätt 8 sp ÅU Valbara studieperioder (10 sp) 38 Rättsnotarieutbildningen läsåret , luettavissa

22 22 Inom ramen för valbara studier kan den studerande fritt välja kurser i juridik bland kursutbudet vid de rättsvetenskapliga ämnena vid Åbo Akademi eller vid annan rättsvetenskaplig enhet. Vetenskaplig specialisering (17 sp) Litteraturrecension och övningsuppsats 7 sp ÅA RN-avhandling 10 sp ÅA Språk- och kommunikationsstudier (20 sp) Kommunikation 5 sp ÅA Det andra inhemska språket 5 sp ÅA Engelska eller ett annat främmande språk på nivå 4 5 sp ÅA Ett annat valfritt språk på valfri nivå 5 sp ÅA Det rekommenderas att de studerande inleder sina språkstudier i ett så tidigt skede av studierna som möjligt. Praktiska kurser (5 sp) Grundkurs i redovisning, extern del (servicekurs) 5 sp ÅA Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella (Joensuun kampus) annetaan juridiikan erikoisaloille (julkisoikeuteen) pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa hallintotieteiden kandidaatin (HTK) ja hallintotieteiden maisterin (HTM) tutkintoihin. Koulutusta on suunnattu pääaineittain osaamisalueille, joilla työmarkkinoilla on kysyntää erikoistuneista juridiikan asiantuntijoista. Tutkinnot perustuvat pääainemalliin eli opiskelijat syventyvät valitsemaansa oikeudenalaan perinteisiä oikeustieteellisiä tutkintoja laajemmin. Pääaineena voi opiskella eurooppaoikeutta, finanssioikeutta, hallinto-oikeutta, lainsäädäntötutkimusta, rikos- ja prosessioikeutta ja rikollisuuden tutkimusta, siviilioikeutta ja ympäristöoikeutta. Pääaineopintojen rakenne vaihtelee oppiaineittain. Ohessa esimerkkinä eurooppaoikeuden pääaineen rakenne ja sisältö. 39 HTK-tutkinnon rakenne (180 op) - Eurooppaoikeus Viestintä- ja aloitusopinnot 14 op Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op koostuvat seuraavista moduuleista: 39

23 23 Oikeusajattelun perusteet 16 op Johdatus oikeudellisiin opintoihin 2 op Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op Oikeudellinen ratkaisutoiminta 5 op Lainsäädäntötutkimuksen ja oikeussosiologian perusteet 4 op Yksityisoikeuden opinnot 14 op Yritysoikeuden perusteet 6 op Johdatus yksityisoikeuteen 3 op Perhe- ja perintöoikeus 5 op Julkisoikeuden opinnot 25 op Valtiosääntöoikeus 5 op Yleishallinto-oikeus 5 op Finanssioikeuden perusteet 5 op Eurooppaoikeuden perusteet 5 op Ympäristöoikeuden perusteet 5 op Rikos- ja prosessioikeuden opinnot 5 op Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op Pääaineen perus- ja aineopinnot 60 op Valinnaisia opintoja 46 op Pääaineen omat perus- ja aineopinnot 50 op (saa sisältää 19 op muita oikeudellisia opintoja) Kandidaatin tutkielma ja -seminaari sekä kypsyysnäyte 10 op HTM-tutkinnon rakenne (120 op) Pääaineen syventävät opinnot 60 op Pääaineen syventävä jakso 10 op Teoria- ja menetelmäopinnot 10 op Pro gradu -tutkielma ja seminaari 40 op (kypsyysnäyte 0 op) Pakolliset opintojaksot 6 op Henkilökohtainen opintosuunnitelma 2 op Advanced Course in English Academic and Professional Communication for Students of Law 4 op Valinnaiset opinnot 54 op

24 Ulkomaiset yliopistot Tarkastelun kohteeksi on otettu tässä vaiheessa ohjausryhmän ehdottamat tiedekunnat. Vertailua voidaan laajentaa työskentelyn aikana, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Samoin mielenkiintoa herättävästä kohteesta voidaan nopeasti koostaa erillisiä muistioita Ruotsi Oikeustieteelliset korkeakoulututkinnot jaetaan traditionaalisiin juristiopintoihin juristprogrammet nimisissä ohjelmissa ja oikeus-yhteiskuntatieteellisiin ohjelmiin. Bolognan prosessin myötä juris kandidatexamen tutkinto on lukien korvattu 270 opintopisteen laajuisella juristexamen tutkinnolla (Master of Laws), jota edellytetään mm. tuomarin, syyttäjän ja asianajajan tehtäviin hakeutuvalta. 40 Kaksiportaisen tutkintomallin mukaisesti opiskelija voi valmistua oikeustieteen kandidaatiksi (en kandidatexamen i rättsvetenskap) suoritettuaan 180 opintopisteen pakolliset opinnot. Juristprogrammet/examen on laajuudeltaan 270 opintopistettä ja sen suorittaminen kokopäivätoimisesti kestää 4,5 vuotta eli yhdeksän lukukautta (9 terminer). Ohjelma jakautuu perustasoon (grundutbildning, termin 1-6/180 op) ja syventävään tasoon (avanderad nivå, termin 7-9/90 op). Juristprogrammet on mahdollista suorittaa kuudessa yliopistossa: Göteborg, Lund, Tukholma, Uumaja, Uppsala ja Örebro. Korkeakouluasetuksessa (Högskoleordning 1993:100) on yleiset määräykset koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja kurssisuunnitelmien sisällöstä (6 kap ). Ruotsissa on oikeustieteellistä opetusta arvioitu 2000-luvulla useaan otteeseen Högskoleverketin toimesta. 41 Arviointi tehdään kaikissa oikeustieteellistä opetusta järjestävissä yksiköissä. Tiedekunnat ovat saaneet 2000-luvulla lisäresursseja opetuksen kehittämiseksi. Tässä muistiossa tarkastelun kohteena ovat ohjausryhmän keskustelun pohjalta Lundin, Uumajan ja Uppsalan koulutusohjelmien rakenne ja pääasiallinen sisältö. Lundin yliopisto Opintojen kolme ensimmäistä vuotta ovat yhteiset kaikille opiskelijoille ja antavat tietoa kaikista oikeudenaloista. Viimeiset kolme lukukautta opiskelija voi valita syventäviä kursseja (60 op) yhdeltä itseään erityisesti kiinnostavalta oikeudenalalta tai laajentaa osaamistaan muihin kuin juridisiin aineisiin. Viimeisen lukuvuoden aikana opiskelijat tekevät kirjallisen opinnäytetyön (examensarbete, 30 op). Yhden lukukauden tai lukuvuoden syventävistä opinnoista voi suorittaa ulkomaisessa tai toisessa kotimaisessa korkeakoulussa Juristexamen kuuluu ryhmään yrkesexamensprogram, jotka on Ruotsissa keskitetty muutamiin koulutusohjelmiin. 41 Ks. Högskoleverketin raportit Rätt jurisutbildnig? Utvärdering av jurisutbildningar. Högskoleverkets rapportserie 2000:1 R, Jurister, utbildning och arbetsmarknad Rapport 2006:4 R, Utvärdering av juris kandidatutbildningar samt grund- och forskarutbildningar i juridik, rättsvetenskap, handelsrätt och affärsrätt vid svenska universitet och högskolor, Rapport 2007:18 R.

25 25 Tiedekunnan opetussuunnitelman 43 mukaan juristitutkintoon (juristexamen) sisältyy: Termin 1 Introduktion till juristutbildningen, allmän rättslära och konstitutionell rätt 30 hp Kursen omfattar översiktligt introduktion till det svenska rättssystemet samt grundläggande kunskaper i allmän rättslära och svensk statsrätt med konstitutionella aspekter av EU-rätt. Termin 2 Allmän förmögenhetsrätt 30 hp Kursen omfattar avtalsrätt, ersättningsrätt, fordringsrätt, immaterialrätt, marknadsföringsrätt samt sak- och obeståndsrätt. Termin 3 Associationsrätt och konkurrensrätt 10 hp Civilrättens sociala dimension 20 hp Kursen omfattar regler om familj, arbete och anknytande sociala förmåner. Termin 4 Offentlig rätt 30 hp Förvaltningsrätt med kommunalrätt, förvaltningsprocessrätt, socialrätt, miljörätt och skatterätt. Termin 5 Civilprocessrätt med internationell privaträtt 12 hp Straffrätt och straffprocessrätt 18 hp Termin 6 Folkrätt 7,5 hp Rättshistoria med komparativ rätt 7,5 hp Rättsvetenskaplig uppsats 15 hp (Efter fullgjorda studier på grundnivå är det möjligt att ta ut en kandidatexamen i rättsvetenskap, 180 hp.) Termin 7-9 Fördjupningskurser på avancerad nivå - 60 hp Examensarbete 30 hp Examensarbete ska vara tematiskt kopplat till valvara fördjupningskurser omfattande minst 30 hp. Uppsalan yliopisto Tiedekunnan juristikoulutus rakentuu metodiharjoituksiin, ongelmanratkaisuun ja oikeuspolitiikkaan samalla kun kansainvälinen osuus on merkittävä. Opetusmuodot ovat ongelmalähtöisiä (problemorienterade). Tämän johdosta opiskeltavana on joukko ongelmanasetteluja. Opintoprosessit perustuvat opiskelijan omaan aktiivisuuteen ja koulutus edellyttää opiskelijoiden yhteisyötä pienemmissä ryhmissä. Opiskelu vaatii aloitekykyä ja vastuullisuutta jokaiselta opiskelijalta. Tiedekunnan juristiohjelma on jaettu kahteen tasoon: ensimmäiseen tasoon eli perustasoon (grundnivå), joka kattaa kuusi pakollista lukukausikurssia (yhteensä 180 op), ja toiseen tasoon eli syventä- 42 Ks. hyväksi luettavuudesta yleisemmin Högskoleförordning 6 kap Utbildningsplan för juristprogrammet vid Lunds Universitet. Utbildningsplanen framställd av juridiska fakultetsstyrelsen med ändring Luettavissa osoitteessa ndocument