LUONNOS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSIKSI

Transkriptio

1 LAUSUNTO MMM030:00/2013 Lea Gynther / Motiva Oy 1 (5) Maa- ja metsätalousministeriö Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi LUONNOS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSIKSI Motiva Oy kiittää mahdollisuudesta kommentoida luonnosta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi ja toteaa lausuntonaan seuraavaa. Seuraavassa esitämme näkemyksiämme koskien energiatehokkuuden edistämistä Maaseudun kehittämisohjelman piirissä. 1. Kansainväliset velvoitteet Vuonna 2012 voimaan astunut Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) edellyttää, että energiakatselmuspalveluita tulee olla tarjolla kaikilla sektoreilla viimeistään Direktiivi edellyttää myös, että käyttöön tulee ottaa energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä tai muita vaihtoehtoisia politiikkatoimia, joilla saavutetaan samansuuruiset energiansäästöt kuin energiatehokkuusvelvoitejärjestelmällä. Suomessa ei olla käynnistämässä velvoitejärjestelmää vaan vastaavat säästöt on tarkoitus saavuttaa pääasiallisesti energiatehokkuussopimuksilla. Maataloussektorin keskeisin energiatehokkuuden kehittämistoimenpide on vuonna 2010 käynnistynyt Maatilojen energiaohjelma. Ohjelma on jossain määrin samankaltainen kuin muilla sektoreilla toimivat energiatehokkuussopimukset. Maatilojen energiaohjelmasta maatilat saavat energianhallintapalveluita, joita ovat esimerkiksi omavalvontasuunnitelma ja koulutettujen asiantuntijoiden tekemä energiasuunnitelma. Energiasuunnitelma käsittelee tilan energiankäyttöä kattavasti ja sisältää perusteltuja kehitysehdotuksia. Suunnitelman laatimisvaihe sisältää tilakäynnin ja raportin kirjoittamisen vastaten laajuudeltaan noin kahden päivän työpanosta. Tavoitteena on ollut käynnistää myös syvällisempi energiakatselmustoiminta, joka on tuottanut muilla sektoreilla merkittäviä säästöjä. Katselmusten aloittaminen on kuitenkin viivästynyt. Vuoden 2013 Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että Maaseudun kehittämisohjelma on ensisijainen työkalu energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön kehittämisessä maataloussektorilla. Maa- ja metsätalousministeriö on sovittamassa Matilojen Motiva Oy Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A Puh Urho Kekkosen katu 4-6 A Tel PL 489 Faksi P.O. Box 489 Fax Helsinki FIN Helsinki Y Kotipaikka Helsinki VAT No. F Domicile Helsinki

2 2 (5) energiaohjelman toimintaa ja sen sisältämiä palveluita osaksi Maaseudun kehittämisohjelmaa. Energiapalveludirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi katselmuspalvelu tulee saada käyntiin joko osana Maaseudun kehittämisohjelmaa tai vaihtoehtoisesti muulla kansallisella menettelyllä. Velvoitejärjestelmän vaihtoehdoksi hyväksytään mm. kansalliset energiatehokkuusohjelmat ja energianeuvontaohjelmat, jotka johtavat energiatehokkaan teknologian tai tekniikoiden soveltamiseen ja joiden vaikutuksena on energian loppukäytön vähentyminen. Koska Suomessa on jo käytössä vaihtoehdoksi hyväksyttävä energiatehokkuussopimus myös maataloussektorilla Maatilojen energiaohjelma - jossa tarjotaan energianeuvontaa, tulee toiminnan jatkuvuus turvata riippumatta siitä, millaisen hallinnollisen menettelyn tai ohjelmien kautta sitä toteutetaan. Jos Maatilojen energiaohjelma integroidaan osaksi Maaseudun kehittämisohjelmaa, tulee huolehtia siitä, että se edelleen vastaa Energiapalveludirektiivin velvoitteita ja tämä on osoitettavissa. Osa Maatilojen energiaohjelman keskeisistä elementeistä (mm. energiasuunnitelmat ja katselmukset) on nyt mainittu Maaseudun kehittämisohjelmassa, joskin sen eri osiin pilkottuna. Osa ohjelman toiminnasta (mm. energiasuunnitelmien ja katselmusten laadunvarmistus, seuranta ja vaikutusten arviointi, viestintä ja markkinointi sekä ohjelman operaattoritoiminnot) puolestaan eivät ole mukana. Puuttuvat toiminnot, mm. seuranta ja vaikutustenarviointi, ovat keskeisiä Energiapalveludirektiivin vaatimusten toteutumisen kannalta. Sekä mukana olevia että puuttuvia elementtejä käsitellään tämän lausunnon kohdissa Ohjelman prioriteetit Energiatehokkuus ohjelman prioriteeteissa Energiatehokkuus on mainittu kiitettävän selkeästi osana Maaseudun kehittämisohjelman prioriteetteja, eikä ristiriitaa Energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten kanssa ole tavoitteiden tasolla. Tämä käy ilmi prioriteetista 5B, Maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen, joka sisältää seuraavat energiatehokkuutta koskevat tavoitteet: Energiatehokkuutta edistämällä parannetaan tuotannon kannattavuutta ja resurssitehokkuutta. Rakentamisinvestointien suunnitteluvaiheessa ratkaistaan rakennuksen ja siinä suunnitellun toiminnan energiatehokkuus. Investointien suunnittelun laatua parannetaan, ja yhtenä tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta suunniteltaessa rakentamisinvestointeja sekä tuotanto- ja toimintajärjestelmiä. Tavoitteena on lisäksi, että maatiloilla ja elintarvikeyrityksillä on käytettävissään asiantuntevaa energianeuvontaa, energiasuunnittelu ja -katselmuspalveluja sekä mahdollisuus halutessaan liittyä energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Uusiutuva energia ohjelman prioriteeteissa Prioriteetti 5 C esittää hyvin maaseudulla tuotetun lähienergian merkityksen. Lämpöyrittäjyys ja laajemmin muu hajautettu energiantuotanto on myös nostettu hyvin esiin. Prioriteetissa on mainittu seuraavasti uusiutuvan energian kuluttajille saatavilla olevasta tiedosta:

3 3 (5) Yksityisille potentiaalisille kuluttajille ei ole tarjolla tarpeeksi tietoa ja palveluita. Bioenergian kasvupotentiaalin hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä erityisesti markkinaymmärryksen vahvistamista. Yksittäisen kuluttajan rooli on merkityksellinen, vaikka yleensä päätöksen lämmön hankinnasta esimerkiksi lämpöyrittäjältä tekee kunta tai yritys. Siksi on tärkeää vahvistaa yritysten ja julkisten toimijoiden energian hankintaan liittyvää osaamista ja tietämystä. Julkisille toimijoille tarjotaan julkisten hankintojen neuvontapalvelun ( kautta neuvoja mm. lämpöyrittäjän palveluiden hankintaan. Uusiutuvan energian kuntakatselmus voisi olla merkittävä vauhdittaja alueiden uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntämisessä, koska sen avulla saadaan tarkempaa tietoa todellisista vaihtoehdoista ja niiden takaisinmaksuajoista. Lämpöyrittäjyyttä koskevan tiedon yksi tärkeimpiä kanavia ovat metsäkeskuksissa toimivat bioenergianeuvojat. Kuluttajille suunnatun tiedon osalta tulisi hyödyntää olemassa olevia kanavia, joista tärkein on keväällä 2013 avattu sähköinen eneuvonta.fi. 3. Luku 7.3. Neuvonta Neuvontaan liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat neuvonnan sisältö, neuvojien pätevyys ja laadunvarmistus. Seuraavassa esitetään näkemyksiä kustakin osa-alueesta ottaen huomioon Maatilojen energiaohjelman nykykäytäntöjen yhteensopivuus Maaseudun kehittämisohjelman ehdotuksiin neuvonnasta. Neuvonnan sisältö Asia ei käy suoraan ilmi kirjallisesta luonnoksesta, mutta maa- ja metsätalousministeriöltä saatujen lisätietojen perusteella vaikuttaa siltä, että neuvonnan mahdollinen sisältö poikkeaa merkittävästi Maatilojen energiaohjelman tämänhetkisestä keskeisimmästä neuvontapalvelusta eli Maatilan energiasuunnitelmasta. Maatilan energiasuunnitelma tarkastelee maatilan energiankäyttöä kattavasti (sähkö, lämpö, polttoaineet ja uusiutuva energia) joskin painottuen kunkin tilan kannalta keskeisiin osa-alueisiin. Suunnitelmasta tuotetaan Maaseutuviraston ohjeistuksen mukainen määrämuotoinen raportti. Näiden laatua valvoo Maaseutuvirasto apunaan Maatilojen energiaohjelman operaattori, jona on toiminut ohjelman alusta alkaen Motiva Oy. Suunnitelmaraportti tarkastelee tilan energiankäyttöä ja sen seurantaa, mikä on energianhallinnan peruspilari sekä antaa perusteltuja ehdotuksia energiansäästötoimiksi sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Jos annettavan neuvonnan sisällölle ei voida antaa ohjeita tai jos siitä ei voida vaatia kirjallista raporttia, mikä näyttää olevan tilanne ministeriöltä saatujen lisätietojen perusteella, on välittömänä seurauksena tilan saaman hyödyn kaventuminen ja suunnitelmien laadun heikentyminen. On todennäköistä, että energiankäyttöä ei tarkastella kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti. Neuvonnan laadunvarmistus Maaseudun kehittämisohjelma mainitsee, että neuvontaa valvotaan Maaseutuviraston tiloilla tekemillä otantatarkastuksilla. Palautteen kerääminen viljelijöiltä on sinällään hyvä käytäntö. Pahojenkaan laatuongelmien todentaminen voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa, jos kirjallista raporttia ei laadita ja keskenään hyvin erilaisten raporttien tarkastelu voi olla erittäin työlästä.

4 4 (5) Neuvojien valinta ja pätevyys Esitetty neuvojien valintamenettely vastaa Maatilojen energiaohjelmassa käytössä olevaa menettelyä, jossa Maaseutuvirasto myöntää Maatilan energiasuunnittelijan pätevyyden henkilöille, joilla on soveltuva pohjakoulutus, työkokemus ja jotka ovat osallistuneet energianeuvonnan menetelmäkoulutukseen. Maatilan energiasuunnittelijan pätevyyden saaneet asiantuntijat tulee hyväksyä suoraan Maaseudun kehittämisohjelmassa tarkoitettuun energianeuvontaan. Uusille energianeuvojille tulee asettaa samat kriteerit. Maatilan energiasuunnittelijan pätevyys on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. Ohjelmakauden pituus, 7 vuotta, on melko lähellä tätä, joten merkittävää ristiriitaa nykykäytäntöön ei tältä osin ole. Seuranta ja vaikuttavuuden jälkikäteisarviointi Maaseudun kehittämisohjelma ei ota kantaa siihen, miten neuvontaa on tarkoitus seurata ja sen vaikuttavuutta arvioida. Energiatehokkuusdirektiivin vaatimusten mukaisesti tämä on välttämätöntä, sillä on voitava osoittaa, että vaihtoehtoiset toimet ovat vähintään yhtä vaikuttavia kuin energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä. Maatilojen energiaohjelmassa on kehitetty kyselytekniikkaan perustuva käytäntö tilojen toteuttamien toimenpiteiden seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. 4. Luku Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Maatilojen energiaohjelmassa käynnistettäväksi suunnitellut energiakatselmukset on sisällytetty Maatilojen kehittämisohjelmassa luvun käsittelemää toimenpiteeseen, jonka mukaan tukea voidaan myöntää tilojen energiakäytön tehostamista ja energiainvestointien tarpeellisuutta selvittäviin energiakatselmuksiin. Ehdotettu tukitaso (50-60 %) vastaa muiden sektoreiden tukitasoa (40-50 %) tai on jopa sitä hieman korkeampi. Vaikka prosentuaalinen tukitaso on riittävä, tulee lisäksi huolehtia siitä, että tuen enimmäismäärä (katto) on myös riittävä suurien kohteiden täysimittaiseen energiakatselmukseen. Ohjelmaluonnos sisältää selkeän enimmäismäärän vain tuotannollisille investoinneille, ei energiakatselmuksille. Kokemuksemme muilta sektoreilta on, että yksi enimmäismäärä ei ota riittävästi huomioon kohteiden erilaisuutta ja voi vääristää palvelumarkkinoita. Tämän vuoksi enimmäismäärä tulisi määräytyä kohteen ominaisuuksista, esimerkiksi kohteen koosta tai energiankäytöstä. Energiakatselmusten tekijöiden pätevyysvaatimukseen, ohjeistukseen, laadunvarmistukseen tai seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ei ohjelmaluonnoksessa ole otettu lainkaan kantaa. Näkemyksemme on, että nämä elementit ovat yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä kuin edellä on esitetty neuvonnan ja energiasuunnitelmien kohdalla (lausunnon kohta 4). 5. Muita näkökohtia Maatilojen energiaohjelmassa tiloille tarjotaan mahdollisuutta toteuttaa myös energianhallinnan omavalvontasuunnitelma. Palvelua suositellaan erityisesti pienimmille tiloille (pienille energiankäyttäjille) Tämän tueksi on tarjottu räätälöityä aineistoa ja muita tukiaineistoja. Myös tämän toiminnan jatkuvuus on tarpeellista varmistaa.

5 5 (5) Maatilojen energiaohjelmassa on myös erilaista koordinointi-, koulutus-, viestintä-, markkinointi-, verkottumis- ja raportointityötä. Tätä on tehnyt käytännössä ohjelman operaattori (tällä hetkellä Motiva Oy). Jos Maatilojen energianohjelman on tarkoitus jatkua, myös tämä työ tulee organisoida joko osana Maaseudun kehittämisohjelmaa tai muulla tavoin. Helsingissä Motiva Jouko Kinnunen Toimitusjohtaja